Mitat: 1030x440x140mm, istuinkorkeus 510mm 69€ tuotenro 506543 U U TU U S! U U TU U S! Hydrauliprässi 15t Vahva hydrauliprässi jalkapedaalilla. Nostokyky: 2500kg. Työtason korkeus: 946mm. Vaunun mitat: 765x463x975mm. Mitat: 1740x1212x2510mm. Puristinmäntä kulkee laakeriradoilla ja on säädettävissä 160mm sivusuunnassa. Ramppien mitat: 590x340mm. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. 649€ tuotenro 497975 3150€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. Korigrilli Täydellinen grilli koritöihin, kääntyvät kumipyörät, korkeus säädettävissä hydraulisesti molemmista päistä. Puristusvoima: 15t. Korin maks.paino: 1800kg. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Mitat (PxLxK): 1280x430x1050mm Pakettiauton hylly, 4 laatikkoa Säilytysjärjestelmä pakettiautoon, joka pitää työkalut ja lisävarusteet paikallaan huoltoajossa. Terännopeus: 40 tai 80m/min. Iskunpituus: 160mm 599€ tuotenro 503010 849€ tuotenro 520053 199€ tuotenro 513137 Lisähylly, avonainen Avonainen lisähylly / jatko-osa kalusteeseen 520053. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. Nostokyky: 1350kg/pari. Korin maks.pituus: 5,5m. Työalue: 168-980mm. Nostokorkeus: 400-1210mm. Pylväiden väli: 500mm. Paino: 162 kg 1480€ tuotenro 74332 U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2021 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT AARRE LADOSSA Karu ja harvinainen Kärppä-Sisu HÄIKÄISEVÄN HIENO Reijo Rujalan viimeisen päälle entisöity MF 65 OULAISTEN SATOA Weteraanikonepäivien pelit ja vehkeet 74 50 00 -2 10 6 • PA L V K O 20 21 -4 2 6 41 48 87 45 00 03 21 00 6 Viipale mediat mediat 88 6 / 2 2 1 • Fo rd so n M a jo r • M F 6 5 M a rk II • M F 1 8 6 • S is u K -3 5 S C • W in te rs te ig e r N u rs e ry M a st e r • Ø yj o rd -k yl vö k o n e. elonkorjuunumero Kaikki hinnat sis. Moottori: 400V / 0,75kW. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi 499€ tuotenro 494628 Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. Nosto-/laskuaika: 35/30sek. Autotallin sisustus / työpiste (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea. Nostokorkeus: 1,8m. 3kpl työkalutaulut. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 16699€ tuotenro 513523 Työkaluvaunu työkaluilla 277-osaa Laadukas työkaluvaunu 277-osaisella työkalulajitelmalla vaativalle harrastajalle. Mukana 2 vahvaa puristuslevyä. 1199€ tuotenro 86801 Asentajan alusta & jakkara / 2-in-1 Tukeva asentajan alusta joka nousee myös jakkaraksi. Mitat (PxLxK): 1023x330x1202mm 849€ tuotenro 520055 Pakettiauton hylly, 6 laatikkoa Pakettiauton säilytysjärjestelmän osa jossa 6 laatikkoa, 3 pitkällä sivulla ja 3 päädyssä. Sähköliitäntä: 230V. Paino: 88kg. Mitat (PxLxK): 1280x330x1205mm U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! Kylmävannesaha G4017 Erittäin laadukas puoliautomaattinen vannesaha ammattikäyttöön
Jokaisella autolla on tarina. M osse MOSKVITSH 403 ’65 SKANDINAVI ATULIAINEN TY Ö REISSULTA TRABANT 601 S ’89 VERSTAS: rohkeasti rouhea moottorikahvila TULEVA KLASSIKKO: iso ja vahva Saab 9–5 Aero ARKISPORTTIA: museorekisteröity Nissan Primera eGT EUROOPAN RESEPTILLÄ FORD MUSTANG SVO 2,3 TURBO ’84 KAUPUNKISAMMAKKO BALDI FROG BB5 ’75 100 SIVUA NOSTALGIAA 6/2021 • Hinta 9,90 € • www.klassikot.fi 06 /2 1 Ba ld i Fro g BB 5 ’75 • BM W 20 02 A ’74 • Fo rd M us ta n g SV O ’84 • Ja g ua r E-T yp e ’65 • M os kv its h 40 3 ’65 • N iss an Pri m era 2.0 eG T ’90 & 1.6 SL X ’90 • Tra ba nt 60 1 S ’89 36 84 80 -2 10 6 • PA L VK O 20 21 -4 1 6 41 48 83 68 48 08 21 00 6 Viipale mediat Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.fi 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot!
Siellä sama ilmiö toistuu suuremmassa mittakaavassa. Pienen korjauksen ja herkistelyn jälkeen laitteella voi olla edessään vielä paljon pidempi ura kuin kaupan valikoimissa kiiltelevällä digiajan luomuksella. Jä ni s 6/2021 3 Pääkirjoitus. Tarina Hannusta ja Massikasta on erityinen siitä syystä, että koneen historia on taltioitu ostohetkestä – tai oikeastaan jo sitäkin varhaisemmasta vaiheesta – lähtien huolellisesti muistiin. Tämän lehden sivuilla esitellään Hannu Parviaisen Massey Ferguson -puimuri. 1960-luvulla valmistettu ovikello oli tietysti aivan ehjä, vika oli sähköjohdossa. Kone on palvellut omilla ja naapureiden pelloilla vuosikymmeniä ja vaatinut sinä aikana vain vähän korjaustoimia. Puimurin hankinta oli puoli vuosisataa sitten suuri tapahtuma ja tuliterä kone sellainen ihme, jota kyläläiset poikkesivat miehissä ihmettelemään. Se oli sellainen tuttu ding-dong-ääninen koje. Kerran yritin etsiä korvaajaa mykäksi menneelle sähkötoimiselle kellolle. Kaupan laitteessa samaa pimputusta yritetään jäljitellä elektroniikan keinoin, mutta lopputulos on surkea. MUKAVIA VEHKEITÄ T ekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan monta korvaamatonta värkkiä arkea sujuvoittamaan. Joskus vanha ja yksinkertainen tekniikka voi kuitenkin lyödä uuden laudalta niin ominaisuuksien kuin kestävyyden suhteen. Otetaan esimerkiksi ovikello. Ennen äänentoistolaitteiden keksimistä mekaanista musiikkia tuotettiin monimutkaisilla koneilla, joiden sisuksissa soivat oikeat soittimet. Kone vain käyntiin, ja kohta alkavat viulut soida ja rummut paukkua! Ei kuulu moista luonnollisuutta minkään sortin äänentoistolaitteiden ämyreistä. Hintansa Massikka tienasi kuitenkin jo aikapäiviä sitten, ja nyt siitä on muodostunut mukava ja luotettava harrastekone ikään kuin kaupanpäällisiksi. Jätin mokomat rasiat kaupan hyllylle, irrotin vanhan seinästä ja otin syyniin. Vanhat vehkeet ovat sitä paitsi niin tunnelmallisia, että niitä tulee käytettyä ihan vain huvin vuoksi. Vaan oli kyseessä sitten pieni vimpain tai iso kone, siitä ei kannata luopua heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla. Kaupassa oli tarjolla hiukan vastaavia mutta niissä oli karmea ääni, ei lainkaan luonnollisen kuuloinen kuten vanhassa. Kesällä poikkesin mainioon Mekaanisen musiikin museoon. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Ei kuulu moista luonnollisuutta minkään sortin äänentoistolaitteiden ämyreistä. Hyvin tehty mekaaninen laite on kestävä ja helposti korjattava. Vanhat masiinat alkavat käydä arjessa harvinaisiksi. Lyhyempi rauta tuottaa hiukan korkeamman sävelen kuin pitkä, ja peräkkäisistä napautuksista syntyy edellä kuvailtu kaunis ääni. Ku va : P. Nykypäivän mittapuulla sitä ei enää urakkakoneena pidettäisi. Kuoren alta paljastui yksinkertainen mekanismi: kun painiketta painoi, solenoidi tökkäsi yhtä sointirautaa, ja kun sormen irrotti, jousikuormitettu solenoidi tökkäsi vapautuessaan toista rautaa
4 Tässä numerossa. 22 12 18 28 KANNESSA 22 Wintersteiger Nursery Master & Øyjord Viljelytutkimukseen kelpaa vanha rauta. 60 Vanhojen vehkeiden paljastustilaisuus, Virrat Terttu Kalliomäki-Tallila kokosi koronavuoden pitkinä päivinä kotimuseon. 58 Wanhat koneet Vahojärvellä, Parkano Pienen parkanolaiskylän aikamatkalla nähtiin uusi Piccola ja koettiin bussiajelu yli 40 vuoden takaa. Sade tuli, samoin koneväki. Maahantuonnin jälkeen edessä oli vielä mittava entisöintiurakka. Hän on myös ylittänyt kilometrin mittaisen järvenselän Massikan säiliössä. 28 Sisu K-35SC Raahelaisesta ladosta tihrustaa pala suomalaista kuorma-autoilun historiaa. TAPAHTUMAT 52 Weteraanikonepäivät, Oulainen Pohjois-Pohjanmaan suuret perinnekonepäivät pidettiin sittenkin. Teemme kuvakierroksen isolla alueella ja haastattelemme Wanhan Woiman johtomiestä jälkitunnelmista. 34 Massey Ferguson 186 Hannu Parviainen pui samalla Massikalla neljäkymmentä vuotta. Askeettisen Kärppä-Sisun osaksi tuli olla lopulta nuorenmiehen peltoautona. 56 Raurasta tehryt, Lavia Pitkä hellejakso päättyi samalla kellonlyömällä, kun Laviassa kokoonnuttiin konenäyttelyyn. Privaatissa paljastuksessa mekin kurkkasimme helman alle. KONEET 12 Massey Ferguson 65 Mark II Reijo Rujala hankki haluamansa Massikan Australiasta, koska lähempää ei oikeanlaista saanut. Puimurin tähden Hannu joutui ensi kerran lentokoneeseen. Matti Ylösmäki on kunnostanut ja muokannut koeruutujen kylvökoneen ja leikkuupuimurin urakointikäyttöön. 18 Fordson Major Taito Rantolan brittitraktorissa on kotimainen kuorrutus ja amerikkalainen ydin
42 60 66 Ranskalainen SFV oli kotimaassaan suuri mutta ulkomailla tuntematon. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Dace Grisle, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. ARTIKKELIT 39 Ennen leikkuupuimureita Niittokoneen evoluutio viljanleikkuuseen soveltuvaksi itsesitojaksi helpotti viljan korjuun ensimmäisiä työvaiheita. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia kuvia talven keskeltä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Mukana muun muassa Lokomon murskain ja Temmes-kaivuri. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 72 Traktorivuosi 1961 60 vuotta sitten traktorikauppa saavutti uusia kärkituloksia. TILAAJAPALVELU Puh. 62 Seppiä ja mestareita Pasi Koivulalle on kertynyt laajalti tietämystä sinisistä traktoreista pitkän kokemuksen ja komean konekannan myötä. Perintö elää nykyajan Massikoissa. Viikate sai jäädä ruostumaan riihen seinustalle. SFV on Ranskan ulkopuolella outo, mutta kotimaassaan se oli mukana maatilojen arjessa yli sukupolvien. 70 Elonkorjuu sota-aikaan Kuvamatka sen ajan sadonkorjuuseen, kun työn saattoi katkaista rautainen sade. HISTORIIKIT 42 Massey-Harris: ajopuimureiden läpimurto Kanadalaisvalmistaja oli sadonkorjuukoneiden pioneeri ja Suomenkin ykköspuimurimerkki 1950-luvulla. 66 Kaiken maailman traktorit Ranskan traktorikartalle mahtuu monenlaista valmistajaa. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 6/2021 46. 76 Markkinat Romua rahalla tai vaikka klapikaupalla. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Uusia malleja syntyi paljon, ja yksi tärkeä edustus vaihtui. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. HARRASTAJAT 46 Mies, joka halusi omistaa rautaa Seppo Heikkilä kerää vanhaa romua – ja nauttii siitä
Tätä pikku-Valmettia kehitettiin ripeässä tahdissa ja moottorin teho nousi vähitellen 20 hevosvoimaan. Ensimmäinen koetraktori tehtiin vauhdilla – runkokin tykinputkesta hitsaamalla. Pieni episodi: Vesa kysyi: ”No – mitä sinä nyt aiot tehdä?” Vastasin: ”Ensiksi haluan tutustua lähemmin muutamiin traktorimerkkeihin. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Päädyttiin siihen, että ensialkuun olisi paikallaan valmistaa kevyt noin 700 kg painoinen ja noin 12 hv tehoinen traktori, jossa voitaisiin käyttää hevosvetoisia työkaluja. Valmetin ensimmäisen sarjatuotan totraktorin suunnittelija Olavi Sipilä kyn tää luomuksellaan vuonna 1952. Traktoriosien ja työvaiheiden suunnittelussa kustannuslaskelmat olivat keskeisiä. Moottorin suunnittelussa oli saumaton yhteistyö Linnavuoren tehtaan dipl. Näistä traktoreista yhdellä ajettiin Sipilän tilalla koko kesä 1951 ja saatujen käytännön kokemusten pohjalta kirjattiin ylös parannusehdotuksia. ins. Sitten vasta alkaa konstruktiotyö.” Tutustuin lähemmin vastaavan kokoisiin Farmall-, Allis-Chalmersja Massey-Harris-traktoreihin ja niiden ominaisuuksiin kuten painoon, akseliväliin, kääntösäteeseen, maavaraan sekä tiettyihin rakenneosiin ja lujuuskriteereihin. Minä sain tehtäväkseni huolehtia traktorin valmistuksesta. S otakorvausten vielä jatkuessa ryhdyttiin Valtion Metallitehtaitten (myöh. Tällä ensimmäisellä prototyypillä ei kovin paljon ajettu, mutta sen ympärille sovitettiin tärkeimmät maatalouskoneet. Pikku-Valmetin pääarkkitehti Olavi Sipilä kirjoitti keväällä 1998 pienet muistelmat. Traktorin prototyyppi valmistui keväällä 1949, ja vapun jälkeen Valmetin johtokunta Yrjö Vesan johdolla tuli Jyväskylään siihen tutustumaan. Seuraavaksi tehtiin 10 kpl sarja. Työn nopeuttamiseksi moottori rakennettiin Volvon henkilöauton kampiakselin ympärille. Tykkitehtaan osalle kaavailtiin muun muassa maataloustraktoria. Samoin tehtiin myös niistä traktoreista, joita oli annettu koeajettaviksi erilaisiin olosuhteisiin Jyväskylän ympäristöön. Traktoreita oli maassa noin 1 700 kappaletta, joista melkoinen osa telaketjuja piikkipyöräisiä traktoreita. Valmet) piirissä miettimään, mitä näissä tehtaissa tehtäisiin sotakorvausten päätyttyä. majuri Pobjoylta. Näytös epäonnistui täysin, vaikka traktori saatiinkin käyntiin kuorma-auton hinauksessa. Otin yhteyttä Työtehoseuran tri Martti Sipilään ja Maatalouskoneiden Tutkimuslaitoksen johtajaan tri Alpo Reinikaiseen. Lisäksi tutustuin tarkoin Nebraskan maatalousyliopiston maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen suorittamiin traktoritesteihin. Traktorin tuli olla myös kumipyöräinen kuljetustehtävien vuoksi. Traktorin varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1955, jolloin niitä valmistettiin noin 2 000 kappaletta. Selvityksessä todettiin, että pellot olivat avo-ojissa, noin kolmasosa oli pehmeitä suoviljelmiä ja maatalouden konekanta oli hevosvetoista. Olavi Salmisen kanssa. Ulkolaisten traktoreitten hinnat olivat jo tiedossa eikä sitä tasoa voinut ylittää. Näin hän kertoo traktoritehtailun aamunkoitosta. Yksisylinterisen moottorin valmisti Linnavuoren tehdas. Sotakorvausten takia oli varsinkin suunnitteluhenkilöstöllä täysi paine, niinpä Vesa päätti tilata tehtyjen selvitysten puitteissa traktoripiirustukset englantilaiselta ilmavoimien ins. Osat valmistuivat sitä mukaa kun piirustuksia saatiin. Vuorineuvos Yrjö Vesa tuli kenraali Leonard Grandellin jälkeen Valmetin pääjohTraktorin valmistus alkaa Valmetilla tajaksi ja oli asioihin nopeasti reagoiva mies. Vesa määräsi tekeleen hävitettäväksi heti, ja minä sain tehtäväkseni ryhtyä traktoriprojektin vetäjäksi oman toimeni ohessa. Varsinainen tuotanto alkoi Tourulan tehtaalla 1952, jolloin valmistettiin 75 kpl sarja, joissa aluksi oli tehoa 12 hv. Toimiessani vielä valimon johtajana ryhdyin 1948 selvittämään traktorikysymystä Suomen olojen kannalta. Sen kokoonpano siirrettiin Valmetin Tourulan tehtaalle, joka silloin kärsi artikkelien ja työn puutteesta. Meillä kotona on Farmall 20, jonka jo tunnen.” Siihen Vesa: ”Ja meillä ei sitten kopioida mitään traktoreita”, johon minä sanoin: ”Ei ole kysymys kopioinnista vaan tehdä selvitys siitä, kuinka pitkälle kehitys on päässyt tähän mennessä
Ainakin sesonkiaikoina turismi taitaa työllistää jo enemmän. OIKAISU Viime numerossa sivulla 78 puhuttiin Caterpillar 977 -puskukoneesta. Pahoittelemme virhettä. Tämä Super Dextan tehokkaampi versio on kotoisin Ylitorniolta, ja se on vastikään herkistelty polttopuiden tekoa ynnä muuta terapia käyttöä varten. Hailuodossa on perinteisesti ollut paljon maataloutta ja myös työpaikkoja maatalouden parissa. Traktorilla liikkuessaan Antti kuulee usein kysymyksen: Onko myynnissä. Toivotaan, että muokkaustöihin päästään. Fordsonin suunta on siis sama: maa taloudesta mökkeilyyn. Maalahdessa Lillhelgeå backvägenillä kynnetään 18.9. Ei kuulemma ole. ja Orimattilassa Heinämaalla 25.9. Suunnittelu uudistettua näyttelytilaa ja näyttelyä varten on ollut käynnissä jo pidemmän ajan. Lisätietoja antaa Lari Hakanen puhelimitse numerosta 050 409 8940. Toiveikkaat näkymät siivittivät vielä alkukesän tapahtumia. Super Dextalle on ottajia kuin merenrantamökille juhannuksena. Tässä yhteydessä museota pyörittävä Kotajärvi-säätiö on laittanut myyntiin kaksoiskappaleina olevia traktoreita jotta uudistetusta näyttelystä saataisiin nykyistä väljempi ja laadukkaampi. Siksipä myös Antti Korpelan harmaavanteinen Super Dexta kulki heinäkuun lopulla Hailuotoon Merisilta-lautan kyydissä. Elokuussa erityisesti eteläisemmän Suomen tilanne muuttui niin, että esimerkiksi Sastamalan Paukepäivät jäivät pitämättä. Yhtäläisyydet eivät pääty tähän. Heinäkuun lopussa traktorimuseolla talkoiltiin muun muassa ko neiden siirron parissa. RAUTA JA PETROOLI PERUTTU – KYNTÖPÄIVIÄ VIELÄ TIEDOSSA Riihimäellä järjestettävä vanhojen koneiden tapahtuma Rauta ja Petrooli on jouduttu perumaan. Esimerkiksi nämä punakeltaisella nauhalla mer kityt traktorit etsivät nyt uutta kotitallia. Super Dexta lautalla Hailuoto on Perämeren suurin saari mutta Pohjois-Pohjanmaan pienin kunta. Kuten kuvastakin näimme, kyseessä on kuitenkin telakuormaaja. Uudistuksen myötä museo luopuu näyttelyä ajatellen tarpeetto masta kalustosta. Pääasiassa pienen talkooporukan voimin tapahtuva muutostyö otti askeleen kohti käytännön toimia heinäkuun loppupuolella kun museoväki aloitti urakkaa runsaan koneja esinemäärän siirroilla töiden alta sivummalle. Alustava tavoite on että uusi museonäyttely avautuisi yleisölle kesän 2022 aikana Myynnissä olevaan konekalustoon voi tutustua osoitteessa www.kotajarvi-saatio.fi. Vammalan autoja traktorimuseon näyttely uudistetaan Sastamalassa sijaitseva Vammalan autoja traktorimuseo on viettänyt hiljaiseloa kaksi näyttelykautta. 6/2021 7. Tämän lehden mennessä painoon näyttää siltä, että jo aiemmin ilmoitetut kaksi vanhojen koneiden kyntötapahtumaa järjestetään syyskuussa. Vierailijoilta suljettujen ovien takana ei kuitenkaan ole seisoskeltu toimettomana. Korona pakotti Uudenmaan isoimmat masinistipäivät tauolle jo toistamiseen. Hailuodon ja mantereen yhdistävää siltaa on puuhattu muutama vuosi, mutta hanke ei ole edennyt aivan ongelmitta
Esimerkiksi 150 tippakannua muodostaa yhden kokonaisuuden. Toimivaa ei oikeastaan voi museona pitää, sillä sata vuotta vanhat työstökoneet ovat täydessä toimintakunnossa. Yksityismuseo on eläköityneen konepajayrittäjä Tauno Hirven elämäntyö. Esinekokonaisuuksia on noin 800. Sitten viime käyntimme sinne on kertynyt rutkasti uutta esineistöä. Lisäksi ne ovat toimintavalmiudessa. Kirja onkin mainio yleisjohdatus koko alaan. Tauno aikoo edelleen kehittää museokonepajaansa viime vuosisadan alun venemoottoritehtaan suuntaan. Hankkeen puitteissa on tehty 50 minuutin elokuva, esineluettelo ja kirja. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Museokäyntiä tai kirjaa voi tiedustella suoraan Tauno Hirveltä puhelimitse: 050 595 5246. Omakohtaisten jaksojen kanssa vuorottelevat konepajahistoriaa ja erilaisia työstömenetelmiä käsittelevät asiantuntevat tekstit. Työstökoneiden entisöintiä, valta-akselijärjestelmän rakentamista ja monta muuta käytännön museotyötä kuvataan tekniikan ystävää ilahduttavalla tavalla yksityiskohtaisesti. Sähkömoottorilla pyöritettävä valta-akseli välittää remmiviidakon välityksellä voiman kaikille salin koneille. Tauno Hirvi on rakentanut museonsa viimeistä laakeria myöten omin varoin. Aivan taannoin Nivala-seura kuitenkin otti asiakseen suorittaa projektirahoituksella museokonepajan dokumentoinnin. Tauno käy tekstissä läpi omaa opiskelu-, työja harrastushistoriaansa sekä museon vaiheittaista kehitystä. Yli 2 000 kirjan kirjastoa ei ole luettelossa lainkaan. Konepajan isäntä Tauno Hirvi on julkaissut mainion kirjan, jossa kerrotaan konepajojen historiasta yleensä ja Toimivan tähänastisesta taipaleesta. Metallin maailma kehystää Tauno Hir ven koko elämää. Uusia projektikuntoisia ja lopulta museoon päätyviä työstökoneita on työn alla. Museokonepaja paitsi toimii myös muuntuu ja laajenee. Tehdassalin ja sepän pajan lisäksi museon tiloissa on esimerkiksi sähkötekniikan osasto ja voimakoneiden kokoelma, jossa on paljon tuoreita rakennelmia ja entisöintejä, kaikki museomestarin omasta kädestä syntyneitä. Museokonepaja Toimiva on avoinna sopimuksen mukaan. Se sijaitsee Nivalan Karvoskylässä osoitteessa Kytöpuhontie 252. Esineitä on siis museossa yhteensä monta tuhatta. Lisäksi riittää hauskoja sattumuksia, kuten seinän rappaaminen kissan ulosteella ja suuri huijaus perinnepäivien raudanvalmistuksessa. Luettelosta selviää museon kokoelmien valtava koko. Museokonepaja työstettiin kansiin Nivalassa sijaitseva museokonepaja Toimiva kehittyy venemoottoritehtaan suuntaan. Hirven kirjoittama ja Jutta Ojalan toimittama kirja Museokonepaja Toimiva – ei projekti vaan prosessi on viimeisteltyä työtä. Tunnelma on konttoria myöten autenttinen. K ymmenen vuotta sitten kirjoitimme Nivalassa sijaitsevasta Museokonepaja Toimivasta
7. Ajoneuvoa tarvitaan ahtaista porttikongeista rakennusten sisäpihoille kulkemiseen. Minkä yrityksen vanha logo komeilee vieressä. Säh köm oot tor isa ha 9. Lieksassa Urpo tapasi niittokoneen ja leikkuupuimurin ilmeisen valmiina käymään pihlajien kimppuun. Viimeinen kuorma on jäänyt jostain syystä levittämättä. Entä Vanaja. 4. Kertomatta jäi, että näitä uutteria muurahaisia on edelleen töissä Suomessakin. 4. Hjorth & Co. Helsingin Kallion pelastusasemalla on vuosimallin 2000 puomitikasauto HE1062 eli Skidi. Vuonna 1889 Tukholmassa perustettiin konepaja nimeltä B. 193 1 5. Toi sen maa ilm ans oda n aik ain en L-2 suk ellu sve ne 7. Fen dt 10. Maitohorsma viihtyy mainiosti vaunun kyydissä. Neuvostoliitossa tehtiin Stalinets-nimisiä telatraktoreita ja leikkuupuimureita. Mikä oli Valtion Lentokonetehtaalla valmistettu Kita. Millä nimellä paja on tunnettu vuodesta 1954. Mikä muu kulkuneuvo tunnettiin nimellä Stalinets. Uit tam ine n nip pul aut toi na 3. Puomitikkaan ulottuvuus on moneen tarpeeseen riittävä 20 metriä. Säkylässä hän on kohdannut lannanlevitysvaunun, joka lienee ollut ulkosäilytyksessä jo tovin. Mikä on Ackermannin periaate. Helsingin yksikköä vastaava Haapajärvellä vuodesta 2001 palvellut Multicar-alustainen auto siirtyi vuonna 2014 Kaarinaan Rantakulman VPK:lle. Kiitos Urpolle kuvaraportista! VASTAUKSET 6/2021 9. 9. 3. Helsingin pelastuslaitoksen Multicar Viime numerossa kerroimme ItäSaksasta polveutuvasta ajoneuvoihmeestä nimeltä Multicar. Vanhaa ja Vanhaa ja visaista visaista 1. Bah co 2. Mikä tukkipuun kuljetuksen kannalta merkittävä keksintö otettiin käyttöön Saimaalla 1894. 1. A. Vuonna 1928 muuan Hermann rakensi isänsä Johannin kanssa nelipyöräisen moottoroidun niittokoneen. 194 8 6. Mitä Scania alkoi valmistaa vuonna 1900. Ohj aav an pyö räp ari n kum man kin pyö rän teo ree tti sen kää ntö pis tee n tul isi olla sam a. Tämän Multicarin on varustellut Vema. Vanhojahan nämä parikymppiset koneet eivät vielä ole, mutta kuolleen valtakunnan ammoista sukua kuitenkin. 8. 6. Minä vuonna valmistettiin ensimmäinen Sisu-auto. 10. 2. Pol kup yör iä 8. SO K:n Kasvustojen koneita Urpo Virta Ulvilan Vanhastakylästä lähetti meille kuvia reissuiltansa. 5. Mikä oli miesten sukunimi
Joka tapauksessa jokusia Stalinetseja päätyi epäkaupallisia väyliä pitkin suomalaissotilaiden ja siviilienkin käyttöön. S uomalaisille Stalinets on tuttu konemerkki. Sinne hankittiin amerikkalaisia Holt-puimureita, ne purettiin, tuumamitat muutettiin metrijärjestelmään ja etsittiin sopivat saatavilla olevat materiaalit. Sodan jälkeen luotiin uusi malli, Stalinets-6. Stalinets-1 oli hinattava puimuri, jossa oli oma 30 hevosvoiman bensiinimoottori puintikoneistolle. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Se toimi samalla periaatteella, mutta joitain parannuksia oli tehty. Kuljetin siirsi viljan pöydältä poikittaissuunnassa puimuriin, jossa puimakoneisto oli pitkittäissuunnassa. Donin Rostovissa likellä nykyistä Ukrainan ja Venäjän rajaa sijaitsevassa maatalouskonetehtaassa Rostselmašissa tehtiin 20–30-lukujen taitteessa ajalle ja paikalle tyypillistä suunnittelutyötä. Maatalous koneistui, mutta vielä tarvittiin miehiä – pieniäkin. Stalinets oli kuitenkin aluksi leikkuupuimurin nimi. Isä aurinkoisen puimurit Sadonkorjuun saavutukset olivat entisaikaan naapurimaan kansan talouden ylpeys. Kesällä 1931 oli sitten syntynyt neuvostoliittolainen leikkuupuimuri Stalinets-1, ja 1932 alkoi sarjavalmistus. Ykkös-Stalinetsia tehtiin sotavuosiin saakka. Ehkä siksi leikkuupuimuritkin saivat 30–50-luvun Neuvostoliitossa kantaa suuren johtajan nimeä. Esimerkiksi moottori oli nyt tehokkaampi. Sen nimisiä neuvostoliittolaisia telatraktoreitahan tuli maahamme noin 80 vuotta sitten. Maahantuonti ei tosin ollut varsinainen päämäärä, pikemminkin maan valtaaminen. Stalinetspuimureita oli niin hinattavia kuin itsekulkevia. Stalinets kulki vetokoneen perässä, ja leikkuupöytä asennettiin puimurin sivulle. Pöytä oli kuutisen metriä leveä, ja koko yhdistelmän leveys oli miltei kymmenen metriä
Jotain samansuuntaista taisi tapahtua johtaja tasollakin. Pidempää historiamatkaa kaivanneet pääsivät yhdistämään kahden eri aikauden ja tyypin museojunat, sillä Toijalan rautatieasemalta liikennöi päivän aikana kolme Toijalan Veturimuseon Lättähattu-vuoroa Humppilaan ja takaisin. 6/2021 11. Kovin korkea laitaista kärryä ei alle sopinut. Sekin työllisti pari ihmistä, jos oljet ja ruu menet kerättiin eri osastoihin. Yhdistys kunnosti vinssin viime talvikauden aikana. Museorautatie on kasvanut ja kehittynyt, kun purettua rataosuutta on rakennettu uudelleen ja kalustoa lisätty. Etupyörät vetivät, takapyörät ohjasivat. Kone teki monen ihmisen työt, mutta nykynäkökulmasta puimurihommissa heilui parhaimmillaan pieni kylällinen porukkaa: tarvittiin traktorikuski, puimurin ja pahna vaunun käyttäjiä ja säkittäjiä. Elokuussa vinssi oli jälleen toimintavalmis, ja se pääsikin työhön. Kunnostus alkoi muttereiden öljyämisellä. Pahnankeruuvaunu oli yleinen varuste niin hinattavassa kuin itse kulkevassa Stalinetsissa. Rata lakkautettiin 1974, ja museojunaliikenne jäi tauolle. Vaikka käsiä tyhjennyksessä kaivat tiinkin, taisi tämä silti säkityksen voittaa. Vuonna 1955 itsekulkevaankin saatiin ruuvityhjennys, kun uusi malli Stalinets-4M esiteltiin. Kun aikaa kului, neuvostopuimurien mallinimet muuttuivat, mutta vanhan mallin perintö säilyi. Onnea 50-vuotiaalle museorautatielle! Aluksi ajopuimurin tyhjennys hoitui painovoimalla. 50–60-luvuilla Joutsassa Österbergin konepajalla valmistettuja vinssejä ei tiettävästi ole säilynyt kuin kaksi. Lisäksi paikkakunnan työja teollisuusperinnöstä aiotaan kirjoittaa kattava julkaisu. elokuuta tuli kuluneeksi puoli vuosisataa siitä, kun Suomen ensimmäinen museojuna matkasi Jokioisten radalla Forssasta Humppilaan. Vuonna 1947 alkoi Stalinets-4-ajo puimurin valmistus. Toinen säilynyt Öster bergin vinssi on Metsämuseo Lustossa. Österbergin vinssi entisöitiin Perjantai 13. elokuuta oli onnen päivä Joutsassa, kun kotiseutuyhdistyksen kunnostamaa Joutsa-moottorivinssiä esiteltiin työnäytöksessä. Sitä tehtiin Rostovin sijaan useilla muilla tehdaspaikkakunnilla, ainakin Krasnojarskissa, Tulassa, Taganrogissa ja Syzranissa. Rakennuksia on niin tehty uusia kuin siirretty vanhoja radan alueelle. Kuutosta tehtailtiin Donin Rostovissa vuoteen 1958 saakka. Hinattavissa Stalinetseissa oli viljasäiliö – Stalinets-6:ssa sen tilavuus oli 6,7 kuutiota. Stalinets-4:n pöytä oli neljä metriä leveä ja puintikela alle metrin. Uudelleen museojunalla päästiin liikkeelle 1978, kun rautatieharrastajien perustama osakeyhtiö lunasti itselleen purkamiselta säästyneen rataosuuden. Vaihteita oli eteen neljä ja taakse yksi, aluevaihtajalla kaksin verroin. Tämä uuteen elämään herätelty vinssi oli tullut aikoinaan Hartolan kunnalta lahjoituksena Joutsan kunnalle, joka puolestaan lahjoitti sen viime syksynä edelleen kotiseutuyhdistykselle. Puimurin nimi muuttui häveliäästi muotoon S-4. Mutta se onkin jo kokonaan toinen tarina se. Haaveena on, että se saataisiin asianmukaisen ajoneuvon niskaan ja esille Joutsaan keskeiselle paikalle. Moottori oli 55 hevosvoiman kuusisylinterinen ja kipinäsytytteinen ZiS-5. Seuraavana vuonna nimeä kuitenkin muutettiin taas, kun Stalinin henkilökulttia alettiin romuttaa. Mukana työssä olivat yhdistyksen puheenjohtaja Arto Hölttä, Heikki Partanen, Mikko Pylvänäinen ja Antero Virtanen. Sitä valmistettiin hinattavan kuutosen tapaan vuoteen 1958 saakka. Se purettiin osiin, hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Hölttä kertoo, että kotiseutuyhdistyksen tarkoituksena on hankkia myös Österbergin konepajan valmistama mekaaninen kuormaaja kunnostettavaksi. Säiliöön sai ruuvikäyttöisen tyhjennystorven ja puimurin perään pahnavaunun. Jokioisten museorautatie 50 vuotta Lauantaina 21. Säiliö veti 1,75 kuutiota. Rata oli tuolloin vielä kaupallisessa käytössä. Juhlapäivänä museojunan lisäksi radalla oli liikenteessä vastikään korjauksesta valmistunut höyryveturi Sohvi
MERTA EDEMPÄNÄ KALASSA MASSEY FERGUSON 65 MARK II 1964 Reijo Rujala haali haluamansa Massikan Australiasta, koska lähempää ei oikeanlaista saanut. Maahantuonnin jälkeen edessä oli vielä mittava entisöintiurakka. Lahti 12
13
Kyllä henkilöauton entisöinti tuolla lailla on paljon helpompaa! Kaksi henkiTeksti: Kauko Ollila Kuvat: Kari Mattila Massey Fergusonin mittarivarustus on aikalaistensa runsaimmasta päästä. Mutta kun ei. Pussieläinten maassa sinetöitiin merikonttiin punainen traktori määränpäänään jokin Suomi jossain Euroopassa. Rahdille tuli hintaa 2 500 euroa. Sen jälkeen osiin meni satanen jos toinenkin. ”Oli tämä Massikka työmaa. Vastahan tuo keväimellä valmistuikin. Terveisiä Australiasta! Herkkuja hakemassa Reijo Rujalaan iski kutka hankkia se toinen Massikan 60-luvun legenda jossain välissä sen jälkeen, kun aiemmin hommattu 35X oli käteen tekeytynyt ja mieluisana näyttäytynyt. Kukaan ei tarjonnut mitään ostoilmoitukseenkaan.” Kaksi kuukautta kontissa Kunnes siima yhtäkkiä kiristyi. Ja nyt, usean vuoden uuraan entisöintiprosessin jäljestä, kiiltää ja klanssaa Rujalan omakotitalon pihalla Massikka, joka ei ole ainoastaan traktori vaan myös kumipyöräinen tilataideteos. Mutta mutta: Reijonpa täytyi saada nimenomaan mallin 65 Mk II -versio, ja ehdottomasti Multi Power -pikavaihteella sekä ohjaustehostimella. No, ehkä jokunen kauhtunut ykköslähdön kuusviitonen ja joskus MkII, vaan ei sitten ensimmäistäkään kaikilla halutuilla höysteillä. Mallia valmistettiin vuosina 1960–1964. MkII on se toisen lähdön kuusviitonen suoraruiskumoottorilla. ”Näitä ei vaan ollut missään myynnissä koko netissä. Siellähän niitä. 14 MASSEY FERGUSON 65 MK II. Eipä muuta kuin kalastamaan nettipalstoilta ja sivustoilta. Australian tuliaista leimaavat huolitellun ulkoasun lisäksi valurautaiset etuvanteet ja teollisuusmallin takapainot. Kaksi kuukautta uiskenneltuaan kontti avasi ovensa Lahden kaupungissa vuonna 2014. T allissa moottori pörähtää, vaihdeaski kevyesti narahtaa. Kone ei ole vielä rekisterissä, mutta se on siihen suuntaan nojallaan. Autojen teosta on isännällä myös kokemusta. Massey Ferguson 65 MkII, kaikilla tahdotuilla tavaroilla – mutta Australiassa! Vaikka kauas on pitkä matka, yhteydenottoa nykyvälinein tuommoinen väli ei haittaa, ja monituiset kontaktit kuvineen johtivat tuloksiin. Päijäthämäläiseen aamupäivävaloon vierii taideteos neljällä pyörällä. Massikan tuliaisrengastus oli möhkönpuoleinen 18.4-28, nyt se on hyvinkin sopusuhtainen 16.9-28
Peltien viimeistelymaalaus tapahtui orimattilalaisessa automaalaamossa. Hän on myös maalannut rungon huolella: ”Hiekkapuhalsin sen ensin pihalla aivan puhtaaksi. Pellit oli joskus muka maalattu. Masseyn runko oli ruostunut. Ne olivat myös lievän oikomisen tarpeessa. Pykineiden kumien korvikkeita haettiin, mutta samaa kokoa ei löytynyt mistään. löautoa olisi voinut laittaa samalla vaivalla kuin mitä tuo vaati”, Reijo Rujala ynnää. Mutta onhan jälkikin näköistään, kuten havaitsette. Vain kaksoiskytkin puuttuu Mittarinsa mukaan reilut 4 000 tuntia ajettu kone oli jo tullessaan varustettu muhkeilla pyöräpainoilla niin etukuin taka-akselilla. Seuraavaksi maalasin sen sinkkipohjamaalilla ja sitten välimaalilla”, Reijo kertoo. ”Parikin autoa tällä vaivalla olisi entisöinyt”, sanoo Reijo Rujala. Nyt takana on koon 16,9-28 renkaat, oikein sopusuhtaiset donitsit aussikaunokaiseen. Se on hiukan erikoista, että tässä muuten kaikilla herkuilla maailmalle tuupatussa koneessa ei kuitenkaan ole kaksoiskytkintä. Traktorin menneistä töistä ei ole kertynyt tietoa, mutta tehdasasenteisen maatalousvetolaitteen kidan tapinreikä oli kulunut tuplaksi alkuperäiseen nähden. ”Ei kannata tehdä huonoa, kun itselleen tekee.” 6/2021 15. Ne näyttäisivät olevan teollisuusmallin peruja. Ne Reijo entrasi itse. Laitoksen saapumisrengastus oli takaakselilla peräti 18,4-28. Traktori saapui vuonna 2014 ja valmistui keväällä 2021. ”Ei kannata tehdä huonoa, kun itselleen tekee, ja samalla vaivalla saa viimeisen päälle tehdyn lopputuloksen”, myhäilee Reijo. Tämä seikka sekä massiivinen rengastus lisäpainotuksineen kertovat, että preerialla on ehkä kiskottu painavaa muokkainta. Ainoat ehdokkaat olivat työkonerenkaat, joiden ripa ei passannut silmään eikä tyyliin. Perkins AD4.203-suorasuihkutusmoottori oli aluksi myös 165-mallin pellin alla
16 MASSEY FERGUSON 65 MK II. Reijo Rujalan verstas on tällä erää puutyökoneiden valtakuntaa. Reijo Rujalan halajama taikanappula ratin alla oikealla: Multi Power -vipu. Niillä on syntynyt muun muassa tamminen keittiökalusto Rujaloiden omakotitaloon. Moottoriin ytimeen ei ole koskettu, mutta muussa yhteydessä selvisi, että sille on ilmeisesti tehty sisäkaluremontti jossain välissä. Aikaa sekin otti, mutta jälki on ainakin yhtä hienoa kuin Massikassa. Oleellisimmat erot pikkusisko 35:een ovat tasauspyörästön poskissa sijaitsevat kuivat levyjarrut ja trumpettiakselien ulkopäissä olevat planeetta-alennukset, jotta vetoakselit kestävät. Laakerit olivat kunnossa, uutta osaa saivat kuivat levyjarrut perämurikan poskissa. Yksityiskohtien viimeistely hivelee silmää. Nokka-akselin stefa tihkui ja sitä ihmetellessä selvisi, että vanhan akselitiivisteen sijaan oli koneistettu holkki ja asennettu uuden kokoinen stefa. MASSEY FERGUSON 65 MARK II VUOSIMALLI 1964 MOOTTORI Perkins AD4.203, iskutilavuus 3,34 litraa, teho 58 DIN-hevosvoimaa 2 000 kierroksella minuutissa KYTKIN kuiva yksilevyinen VAIHTEISTO perusvaihteisto 6+2, Multi Power -pikavaihteella 12+4 HYDRAULIIKKA pumpun tuotto 15,1 litraa minuutissa, maksimipaine 175 bar, nostovoima 1 134 kg PAINO ilman lisäpainoja 1 886 kg ”Toisaalta näytti siltä, että nostolaitetta on käytetty varsin vähän.” Sen sijaan sekä teleskooppipäiset nostovarret että ulkopuoliset sivurajoittimet olivat mutkalla jonkin törmäyksen voimasta. Siihen piti koneistaa kokonaan uudet puslat, koska joku reputtanut kylmän raudan seppä oli krympännyt niveleen peltisoiroa klonksumista hillitsemään. Tyyppikilven mallimerkinnän 765 ensimmäinen numero kertoo koneen olevan Englannista, Coventryn Banner Lanen tehtaalta. Kavereikseen se saa kolmeviitosen lisäksi Rujalan synnyinkodissa palvelleen kunnianarvoisan Volvo T24:n ja aivan eri sukupolvea edustavan Valmet 655:n. Multi Power on koskematta, ja se toimii niin kuin sen tulee. Mark II:n lisävaruste oli ohjaustehostin, jonka pumppu kuvassa ruiskutuspumpun alla. Näkyvät pultit ja varsinkin niiden mutteripäät ovat sinkittyjä. Reijo Rujala on saattanut traktorin hantaakit sen saapumisasun mukaiseksi. Kaikki akselitiivisteet uusittiin. Peräosaston tilkkeet uusiksi Englannista löytyi onneksi uutta osaa edellä mainittuihin ja muutamiin muihinkin pistekohteisiin. Huomaa maatalousvetolaite vetokoukun sijaan. Sinne käy uutta vastaavan Massikankin tie. 47 vuoden elämäntyön koneistajana tehnyt, nyttemmin eläköitynyt kädentaitaja viettää puolisona kanssa paljon aikaa Kuhmalahden mökillä. Tinkimätön asenne näkyy toteutuksessa. Etuakselin keinun kuningaspultin uusiminen oli riittoisa työmaa. Reijo purki Massikkansa öljyvuotojen tähden kytkimeltä taaksepäin nippeleiksi. Hydrauliikan arvot ovat miltei samat kuin 35:ssä. Osaaja on osaaja Kädentaitoa on hankkeessa tarvittu, ja sen olemassaolosta on muutakin todistetta
Nuo laitokset kuuluivat tuolloin 1950-luvun alussa vielä Standard Motor Companylle, joka oli Fergusonin sopimusvalmistaja. Lisäksi suurtraktorin rakentaminen kokonaan alusta ja vain sille tehdyistä komponenteista oli tulossa liian kalliiksi muun muassa uuden tuotantokoneiston vaatimien investointien tähden. Koekappaleiden voimalaitoksina oli kaikenlaista enemmän ja vähemmän monisylinteristä, pääosin sytytystulpilla varustettua moottorikokelasta. Sen komponentit haluttiin niin vahvoiksi, että isompi malli voitiin laatia pikkuveljen päärakenteiden ympärille. LTX:n nuijimisen jälkeen testikappaleet ja hankkeen dokumentit sun valokuvat hävitettiin. Fuusion jälkeisestä yhtiöstä tuli toiseksi suurin maatalouskoneiden valmistaja maailmassa International Harvesterin jälkeen mutta ennen John Deereä. Unelmatraktorin voimansiirto oli suunniteltu kestämään jopa sadan hevosvoiman teho. Sopimuksen mukaan Harry ei saanut koskea mihinkään traktoribisnekseen viiteen vuoteen. ”LIIAN KALLIS, SKAALATAAN 35-MALLI” Fergusonin oman putiikin liiketoimintajohto kuitenkin torppasi kehitystyön kukkona hääräävän Harryn ideat. Harry Fergusonin ja Henry Fordin, kahden irlantilaistaustaisen neron ja toivottoman visapään yhteistyö oli tuottamaisillaan varsin varhain Fordia eli 9N:ää selvästi suuremman pelto veturin. 6/2021 17. Silti siitä kasvoi agraariyhteiskunnan kunnioitettu jäsen. Niiden mitat, teho ja olemus suurin piirtein vastaavat LTX:n tiedettyä perustaa. No, tietysti on ihan eri moottori. Hydrauliikka on suoritusarvoiltaan jokseenkin sama. Eihän niitä kaupassa ollut. Kirjainyhdistelmä LTX tulee sanoista Large Tractor Experimental eli suurtraktorihanke. Pahin räyhä oli jo seestymään päin ja hopeat jaettu, kun Fergusonin insinöörit alkoivat puuhastella TE-60tai LTX-nimillä tunnetun virityksen kanssa Banner Lanen tehtailla Coventryssä Englannissa. UUSI MAJOR PANI VIPINÄÄ PUNTTIIN Hanketta piiskasi eteenpäin vuonna 1952 markkinoille putkahtanut Mörkö-Majurin (E27N) seuraaja, matala Fordson Major (E1A). Samaan aikaan Fergusonin USA:n toimistolla oli piirustuspöydällä TO-35 eli kolmivitonen, joka oli tuleva saataville 1956. Sanottiinkin, että testeissä LTX pyöri ympyrää Massey-Harris 745:n ympärillä. Harry Ferguson suivaantui taas kerran kaikkeen tähän sekä paljoon muuhun ja myi osakkeensa Massey-Harrisille 1954, vuoden verran suurfuusion jälkeen. Mutta sitten toinen maailmansota ja sen tuomat sotakalujen rakentelukiireet ajoivat hankkeen kumoon jo ennen protovaihetta. Kanadalaiselle Massey-Harrisille pilkotti sama kohtalo. Ei löytynyt osia sylttytehtaaltakaan, mutta varsin kerkeästi pelmahti viljelijän pihaan joukko herroja. Ensin se oli vuosina 1958–60 etukammioinen Perkins A4.192, sitten suoraruiskutteinen AD4.203. Traktorin useita koekappaleita testattiin muutamalla englantilaistilalla. Uudemman sylinterimitat ovat samat kuin 35:n Perkins A3.152 -moottoreissa. Sen pukilla eräs viljelijä muokkasi tiluksiaan vuosikaudet, kunnes kytkin hajosi ja mies meni kyselemään osia Massey Fergusonin tehtaalta. ELÄÄ (EHKÄ) VAIKKA ON KUOLLUT Pieni kiintoisa sivujuonne pistää silti näkyviin toteutumattoman LTX:n polulta. Tai ei aivan: tarina kertoo, että yksi traktori oli niin sanotusti pantu sivuun. Pian tulivat vielä kovat oikeusriidat Fergusonin ja Fordin välillä siitä, mitä kahvimukin ääressä nyt olikaan sovittu. Jos Massey-Harrisin traktoreiden perintö pian haihtuikin historian tuuliin, firman komea leikkuupuimuriperintö tulee Kanadan haarasta, kuten tässä lehdessä toisaalla kerrotaan. Suurteho traktori, kuten sitä markkinoinnissa nimitettiin, on paljossa sama kuin malli 35. Massey Ferguson 65 tuli saataville 1958. Monet merkit viittaavat siihen, että suurtraktorihanke oli juuri se täky, joka sai M-H:n kiinnostumaan Fergusonin ostamisesta. LTX:stä ei ollut riviviljelyversiota, joka oli ehdottomuus vielä tuolloin Yhdysvalloissa. Erona ovat lähinnä 65:n kuivat levyjarrut tasaus pyörästön poskissa ja planeetta-alennukset vetoakselien ulkopäissä. Se näytti möyrivän tuottoisilla suurtraktorimarkkinoilla sikana vatukossa, eikä piskuisella harmikilla ratsastavalla Fergusonilla ollut sen rinnalle mitään tarjottavaa. Siinä oli 5+1-vaihdelaatikko, tasauspyörästön lukko ja kaksoiskytkin. On myös ajatuksia siitä, että LTX:n perintö jäi eloon sellaisissa täällä tuntemattomissa Massikan Amerikan-malleissa kuin 85 ja 88. Suurtraktori syntyi riitaisten tähtien alla K aikella on tarinansa, niin suurtaktori Kuusviitosellakin. Sen isot, luotettavat mutta vanhakantaiset traktorit olivat jäämässä kehittyneempien tulokkaiden jyräämiksi. Ryökäleet riistivät viimeisen LTX:n käyttäjänsä käsivarsilta ja raahasivat sen sulattoon. Se syntyi kauhean riitelemisen oheistuotteena eikä minään rakkauslapsena. MENESTYSTÄ PITÄÄ SKAALATA Pian varsinkin Harrylle oli selvää, että kolmipistenostolaitteen ympärille rakennettu Ferguson-Ford-menestys olisi skaalattava korkeammillekin tehokäyrille
Rääkkylä 18. JENKKISYDÄN, SUOMIKUORET FORDSON MAJOR 1955 Taito Rantolan brittitraktorissa on kotimainen kuorrutus ja amerikkalainen ydin
Päältä päin traktoria luulisi paljon uudemmaksi kotimaiseksi. Muuttuvat laulut Puolet muutostöistä oli jo tehty, kun Tatu kymmenisen vuotta sitten hankki traktorin. On ollut muun muassa Citationia, El Caminoa, Corsicaa ja pari Tahoeta. Fordsonin nelisylinterinen dieselmoottori on korvattu osapuilleen neljä kertaa tehokkaammalla koneella. Sekään ei ole tavatonta, että koneharrastaja on hankkinut itsensä ikäisen vetojuhdan: sekä traktori että omistaja ovat syntyneet vuonna 1955. ”Nelospytystä oli tullut kiertokanki läpi.” Taito asensi rikkinäisen nelisylinterisen tilalle useamman piirun rajumman myllyn, General Motorsin V8-dieselin. ”Edellinen omistaja oli laittanut siihen Valmetin kopin ja omatekoisen konepellin”, Rantola kertoo ja kehaisee: ”Koppi sopii hyvin, se on kuin tehtaassa tehty.” Aiempi omistaja oli myös tehnyt hallintalaitteisiin muutoksia kuten asentanut uudet polkimet ja vaihdevivut. ”Oli paljon juttua ollut viritelmistä, enkä sitten päätynyt alkuperäiseen koneeseen minäkään. Aika monta on varastossa tallellakin.” Teksti ja kuvat: Mika Rassi ”En sitten päätynyt alkuperäiseen koneeseen minäkään.” Iso GM-moottori tahtoi kuumentua Majorin jäähdyttimen takana, joten Tatu paransi keulapellin hengittävyyttä ja asensi syylärin eteen Nissanin puhaltimen. R ääkkylässä maata viljelevällä Taito Rantolalla on traktori, joka on yhtäältä hyvin tavallinen ja toisaalta erikoinen. 50-luvun uudemman mallinen Fordson Major on yleinen perustraktori Suomessa. Traktorin moottori oli kuitenkin viallinen. ”Minulla on lievää rakkautta noihin jenkkikoneisiin. Vuodesta 1992 lähtien olen jollakin GM:n automaatilla ajanut. Moottori on ambulanssiversio, 160 heppaa.” GM:n konetta ei löytynyt traktoriin sattumalta. Traktori tunnistetaan yleensä perästä, vaikka väri vähän hämääkin. Omistaja on edelleen kasassa alkuperäisosilla, mutta traktorista ei voi sanoa samaa. 19
”Sitten panin nuo paripyörät – täytyy huomioida voimavarat ja lisätä pitoa.” FORDSON MAJOR MOOTTORI General Motors, kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen vapaasti hengittävä esikammiodiesel. ”Verhoilin hytin ja vaihdoin tuulilasin ja sivulasin. Sähkötyöt ovat vielä kesken. ”Tutustuin Arneen, kun vuosituhannen alussa kunnostin pikkuValmetia. ”Tajusin, että keulasta ei pääse tarpeeksi ilmaa. ”Starttimoottori otti kiinni Fordsonin vauhtipyörään, joten vauhtipyörää ohennettiin reunasta. Avarsin keulan aukkoa konepellin otsaan ja lisäsin Nissanin sähköpuhaltimen. Sylinterin halkaisija 101 mm, iskun pituus 97 mm, iskutilavuus 6,2 litraa. Keimolasta jyrähti Moottorin asennustyö kesti kolme viikkoa. Puhelimesta kuului tuttu pörinä.” Åvall teki Fordsoniin vaativimmat muutostyöt, kuten vauhtipyörän sorvauksen. ”Meinasin kääntää pakosarjat, mutta se ei onnistunutkaan. ”Hieman jouduin akkukoteloa tiputtamaan, sillä v-koneen pakosarja ei olisi sopinut.” Ohjaamoon tehtiin remonttia. VAIHTEET 6+2 JARRUT rumpujarrut RENKAAT takana 13,6-36, edessä 7,50-16 20 FORDSON MAJOR. Esimerkiksi pakoputket piti vetää taakse. Se oli iso homma. Pultinreiät sopivat kyllä, mutta hehkut tulivat tielle.” Käytössä moottori tahtoi aluksi kuumentua. Homma tehtiin Vantaan Keimolassa ja sitä mestaroi Arne Åvall. Teho 160 hevosvoimaa 3 600 kierroksella minuutissa. Rupesi Majorin syyläri jäähdyttämään tarpeeksi.” Edellinen omistaja oli muuttanut polttoainetankin ja akun paikat. Olin liittynyt Valmet-kerhoon, jossa Arne oli entisöintivastaavana. Sisällä huoneessa lattia on miltei tasainen. Akkukotelo on rakennettu oikealle kyljelle. Teetin sen sitten lasiliikkeessä.” Lisäksi Tatu maalasi traktorin ja vaihtoi taakse uudet renkaat. Vauhtipyörän kylkeen on pultattu Letukan vetolevy.” Kaikkia kikkoja ei voitu toteuttaa. Soitin ja kysyin, että auttaisiko hän, kun en saa Valmetia käyntiin. Vein sen Arnelle trailerilla ja hänpä soitti muutaman päivän kuluttua, että kuuntelehan tätä. Seuraavan mallin tuulilasi sopi, mutta oven lasipa ei käynytkään