WWW.KIERTOKANKI.COM Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi KONEMIEHEN VERKKOKAUPPA Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo yli 10 vuotta • Nopea toimitus vaikka kotiovelle asti Tilaa maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet syyskynnöille kätevästi netistä! • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo yli 10 vuotta • Nopea toimitus vaikka kotiovelle asti Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2018 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT PELTOTÖISSÄ Perunannostoa Fergusonilla ja veteraanien kyntökisat PERINNETAPAHTUMAT Loppukesän kokoontumisia ja konenäyttelyitä TAKAVETOINEN Markku Anttilan Fiat 55-90 vuodelta 1985 6 41 48 87 45 00 03 18 00 6 745000-1806 PA L VK O 20 18 -4 4 Viipale mediat 64 6 / 2 1 8 • Fe r g u so n TE F-2 & D -H E -2 • Fia t 5 5 -9 • Fo rd AA -a u to tra kt o ri • S ca nia n V 8 -b u ss it • Vo lv o F8 8 Fin ne x p re ss
Volvo-uutuuskirja! Tilaa kirja osoitteesta: www.supermarket.. Uutuuskirja pureutuu tähän legendaariseen raskaan liikenteen ilmiöön, ja käsittelee kiinnostavalla tavalla Volvo-kuorma-autojen vuonna 1928 alkanutta historiaa nykypäivään saakka. Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia mitä uskomattomimpine puitteineen ja esineistöineen. Tervetuloa matkalle maamme omaperäisimpiin autotalleihin! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 220 sivua!. Runsaasti kuvitetun sisällön pääpaino on suomalaisessa kalustossa ja käyttäjäkunnassa sekä Volvo-kuorma-autojen kiinnostavassa kehityshistoriassa. Rasvanäppien olohuoneet – unelmien autotallit Upea kirja kotimaan miesluolista! Autotallit ovat monesti paljon enemmän kuin autojen säilytyspaikkoja. Ne ovat paikkoja, joissa rasvanäpit pääsevät toteuttamaan unelmiaan – visioita, jotka poikkeavat melkoisesti perinteisestä kodinsisustuksesta. 228 sivua! 37 90 Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi Syksyn uutuuskirja! Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteesta: www.supermarket.. Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Upea teos kaikille kuorma-autoista kiinnostuneille! Volvo on kuorma-automerkkinä maailman suosituimpia
Traktorin vetämän kärryn kyytiin on päässyt monessa paikassa, ja myös veteraani-ikäisen bussin istuimilla on saattanut matkata pysäköintialueelta tapahtumakentälle. Näytillä oleva kalusto ja niitä esittelevät ihmiset ovat oma lukunsa. Omasta lapsuudesta tutun koneen tai auton pelkkä näkeminen ilahduttaa, ja joskus joku ystävällinen omistaja saattaa tarjota mahdollisuutta istahtaa laitteen kyytiin tunnelmoimaan. Elämä on osaltaan muistojen keräämistä. Mukavuudesta tinkiminen on usein reitti voimakkaampiin kokemuksiin. Kannattaa siis vinkata toimituksen suuntaan, jos omalla kylällä järjestetään alan tapahtuma. Älypuhelimen räpläilystä ei muistoja kerry, eikä komeakaan maisema tunnu juuri miltään, kun sitä halkoo ilmastoidussa autossa musiikkia kuunnellen. Kuluneen kesän tapahtumissa on päässyt nauttimaan elämästä kaikilla aisteilla. Vanhat laitteet tarjoavat monelle myös pienen aikamatkan vuosikymmenien takaisiin tunnelmiin. Eikä aina tarvitse edes nähdä tuttua härveliä, sillä yhtä lailla tietty tuoksu tai ääni voi hetkessä järjestää päänsisäiset sähkökytkennät tismalleen samaan asentoon kuin silloin ennen. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi 6/2018 3 Pääkirjoitus Pääkirjoitus. Onneksi nykyaikanakin löytyy kosolti tilaisuuksia nähdä ja kokea menneen ajan meininkiä. Yritämme toimituksessa joka kesä löytää sellaisia kekkereitä, joissa emme ole aiemmin vieraillut. Jo pelkkä nuoruudesta tutun koneen näkeminen voi piirtää mieleen tarkkoja kuvia aikoja sitten eletyistä hetkistä. Tarinoita kuunnellessa ja koneita ihaillessa päivä kuluu kuin siivillä. Tapahtumakausi alkaa tämän vuoden osalta lähestyä loppuaan, mutta pitkän pimeän vuodenajan jälkeen alkaa taas tapahtua. Tästä näkövinkkelistä käsin asiat olivat ennen paremmalla tolalla kuin nykyisin, sillä muistoja kerätessä tärkein työkalu ei ole mieli vaan aistit. Joissakin kävijälle on tarjottu mahdollisuuksia tehdä itse pieniä esineitä tai suorittaa joitakin työvaiheita omin käsin. Tuoksut on suodatettu pois ja äänet vaimennettu kuulumattomiin. Monessa suhteessa kehitys on kulkenut sellaiseen suuntaan, jossa ihmisen ja ympäristön väliin on koottu paljon eristäviä kerroksia. Lisäämme tiedon tapahtumakalenteriimme, ja voi myös olla, että joku toimituksen kynätai kameraihmisistä poikkeaa vierailulle. Mieleen palaa lapsuusaikana eletty tuokio yhtä kirkkaana kuin tämäkin hetki. Näin saamme tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä erilaista kalustoa. Ei ole lainkaan yhdentekevää, miltä mikäkin asia tuntuu, näyttää ja tuoksuu. AIKAMATKOJA JA ELÄMYKSIÄ V anhojen koneiden kanssa askartelu ylläpitää ja kehittää kädentaitoja ja kasvattaa siinä samalla tekijäihmisen tietomäärää
KONEET 18 Ford AA-autotraktori Asko Hirvensalon autotraktori ei ole pelkkä vetovehje, sillä siihen on tehty hieno aurakiinnitys nostomekanismeineen. 24 Fiat 55-90 Tapasimme 90-sarjan pienimmän Fiatin Markku Anttilan luona polttopuusouvissa. 62 Vallåkra träffen, Helsingborgin kunta, Ruotsi Volvoihin keskittyvässä erikoisessa kylätapahtumassa oli esillä monenlaisia hyötyajoneuvoja. Homma hoidettiin rautaisella otteella, olihan vetovastuussa pitkän linjan harrastajia. Tutustumme kahteen näistä tapauksista. TAPAHTUMAT 50 Katteluksen perinnepäivät, Alavus Katteluksen kylässä järjestettiin perinnepäivät toista kertaa. 4 Tässä numerossa. 58 Vanhan ajan päivät, Loviisa Jokelan kotiseutumuseolla oli muun erikoisen lisäksi nähtävillä paikallistakin koneenrakennushistoriaa. 32 Volvo F88 Finnexpress Juha Hamppi kunnosti vanhasta maansiirtoautosta oman nuoruuden ajohommiin liittyvän rahtiauton. ARTIKKELIT 38 Alhojen eriskummalliset koneet Pekka Alhon pihasta ei juuri muokkaamatonta konetta löytynyt. 12 18 24 32 KANNESSA 12 Scania BR145 Scanian V8-moottorilla varustetut linja-autot jäivät 70-luvun ilmiöksi. 54 Villilän nostalgiapäivät, Nakkila Satakunnan mobilistien uusi perinnetapahtuma keräsi Villilän kartanon maille niin koneita, käsityöläisiä kuin elokuvarekvisiittaa. Toisessa on korina Lahti 10 ja toisessa Delta 400. Pekan poika Tauno esittelee isävainajan kootut teokset. 30 Ferguson TEF-20 ja D-HE-20 Tuokiokuva perunannostosta Alpo Malisen pihamaalta
Olli J. 76 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia vivuista. Ojanen seuloo 50–70-lukujen vetoleikkuupuimurit. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Aulis Lassila, Kimmo Janhunen, Jan-Erik Laine, Lea Lahti, Harri Onnila, Olli J. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 66 6/2018 58. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 42 Fiat-historiaa osa 2 Fiatin tarinan jälkimmäinen näytös 60-luvun kultanauhoista 90-luvun suureen fuusioon. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. TILAAJAPALVELU Puh. 66 Hinattavat puimurit Aros kulki perässä ja JF rinnalla, mutta lopulta itsekulkeva ajoi ohi. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ojanen, Aimo Tenni, Tapio Mäntyniemi, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Tero Björklund, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 50 64 38 Pekka ja Tauno Alhon koneisiin ei ole suotta haettu osia kaupasta. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutta, vanhaa ja erikoista vanhojen koneiden maailmasta. Mukana Fiatin Suomi-vaiheet. 48 Nainen rautatiellä Topparoikkaan naiset kelpasivat jo ammoin, mutta ensimmäinen naisveturinkuljettaja Suomeen saatiin vasta 2000-luvulla. 64 Seppiä ja mestareita Arto Juva hankki höyrylaiva Vännin parikymppisenä. Siitä asti mies ja laiva ovat olleet erottamattomat. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 72 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka
Zetor-marssi ajettiin 31.7.–5.8. Mukana oli pääosin Aja K-mallin SuomiZetoreita. Ylläksen huipun korkeus 719 metriä on Raahen seudun zetoristien puheenjohtajan Matti Laurilan mukaan nyt traktoriryhmäajon uusi Suomen korkeusennätys. Ne eivät ole jääneet yleisöltä huomaamatta. Siellä zetoristit ovat tosin käyneet jo kerran aiemminkin. Osallistujia oli noin 30 henkeä. 50-luvun traktorit kestivät mittavan matkan ja pitkät päiväpyrähdykset. Marssille osallistui 19 Zetoria ja kolme huoltoautoa. Ennätyspitkän matkan taittanut letka kävi myös ennätyskorkealla. Zetor-marssi Ylläkselle Raahen seudun zetoristit kävivät valloittamassa tunturin. T änä kesänä vanhat Zetorit soittivat omat kummat sinfoniansa taian ja loitsun maassa. Raahen seudun zetoristien puheenjohtaja ja perustajajäsen Matti Laurila ajaa K-mallinsa Yllästunturin huipulle. Tiinan ja Kiian ajokki on tuotu Suomeen Ruotsista. Laurila on erityisen mielissään tavallisten vastaantulijoiden reaktioista. Matkalla yhdestä Zetorista hajosivat tuulettimen siivet, mutta huolto pelasi ja jokainen traktori palasi omin avuin kotiinsa. Tälläkin kertaa traktorimarssi pääsi monen paikallislehden ja internetjulkaisun lisäksi valtakunnan uutisiin niin lehtiin, televisioon kuin radioon. ”Yhtään nyrkkiä tai keskisormea ei koko matkalla näkynyt. Useat matkanvarren ihmiset ja yhteisöt ovat olleet yhteistyökumppaneina ja tarjonneet zetoristeille tukeaan. Peukkuja sen sijaan nousi”, Laurila kertoo. Kuva: Markku Repo 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Raahen seudun zetoristit nimittäin toteuttivat heinä–elokuun vaihteessa kuusi vuorokautta kestäneen Zetor-marssin Raahesta Kolariin Yllästunturin laelle ja Rovanieman kautta takaisin Raaheen. Matkallaan zetoristit vierailivat perinnepäivien ja kylänraittien lisäksi kaupunkimaisemissa. Ylläs-marssin suurimpia sankareita lienevät sittenkin Zetorit. Laurila sanoo, että samalla zetoristit rikkoivat myös pisimmän tämänkokoisella ryhmällä tehdyn Suomen matkaennätyksen: pisimmän matkan ajaneille kertyi reissulta noin 1120 kilometriä. Lordin aukio Rovaniemellä oli yksi marssin pysähdyspaikoista. Raahen seudun zetoristit ovat tehneet pitkiä ja mielikuvituksekkaita reissuja ennenkin. Pari poikkeusta mahtui mukaan. Letkan pituus tiellä oli noin kolme kilometriä. ”Vahvaa tekniikkaa”, Laurila hämmästelee. Toinen naapurimaasta saapunut yksilö oli Norjasta kotoisin oleva punainen 25 A, jonka Tauno Rouhiainen on pelastanut Karigasniemeltä pellon laidasta ja laittanut hienoon kuntoon. Letkan vanhin Zetor, keltainen 25 vuodelta 1952 oli lehtemme lukijoillekin Valmetharrastuksesta tuttujen Tiina Mäenpään ja hänen tyttärensä Kiia Möttösen kulkupeli. Kolmena reissupäivänä zetoristit ajoivat noin 10 tuntia päivässä
Lisätietoja saa internetistä osoitteesta www.museovirasto.fi/fi/avustukset/kulkuvalineet tai puhelimitse virka-aikaan numerosta 0295 33 6273. Konservoinnilla tarkoitetaan kohteen tai sen osan käsittelemistä siten, että sen säilyminen turvataan. Avustukset myönnetään restaurointiin (entisöinti, entistäminen), jolla tarkoitetaan kohteen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon (esimerkiksi alkuperäisyys tai historiallinen kerroksisuus) säilyttävää korjaamista. Restaurointiavustusten haku alkaa lokakuussa Vuoden 2019 kulkuvälineiden restaurointiavustusten hakuaika on 1.10.–2.11.2018. Restaurointi perustuu aina kohteesta hankittuun dokumentoituun tietoon ja/tai historiallisiin lähteisiin. Jalalla potkimalla Risto kuitenkin löysi sopivan välityksen ja marssitti Zetorinsa tunturin laelle.. Muut kuin kohteen historiaan kuuluvat materiaalit, menetelmät ja tekniikat voivat vain poikkeustapauksessa olla osa restaurointia, mikäli niiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon säilytettävän kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja ne ovat kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Kohteen tai sen osan konservointiin tai rekonstruointiin myönnetään avustusta vain poikkeustapauksissa. Rekonstruointi on uuden rakentamista hävinneestä kohteesta tai sen osasta säilyneiden jäänteiden tai asiakirjalähteiden perusteella. Avustus voidaan myöntää vain sellaisille kulkuvälineille, jotka on rekisteröity Suomeen tai joiden kotipaikka on Suomessa. Etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää kulkuvälineiden käytön edellyttämän liikenneverkon kunnostukseen tai hoitoon, ei kuitenkaan kohteisiin, jotka omistaa julkisyhteisö tai joiden ylläpito kuuluu julkisyhteisöjen vastuulle. 6/2018 7 Muhoslaisen Risto Uutisen Zetkasta katkesi vaihdekeppi kesken Ylläkselle kapuamisen. Viime haussa avustusta sai muun muassa Jokioisten Museorautatieyhdistys kapearaiteisen radan kunnostukseen. Valtion myöntämien restaurointiavustusten tavoitteena on varmistaa, että maassamme säilyy edustava otos maa-, ilma-, raideja vesiliikenteen kansallisesti arvokkaiksi luokiteltavia kulkuvälineitä käyttökuntoisena. Hakija voi olla yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, ei kuitenkaan julkisyhteisö (valtio, kunta, seurakunta) eikä museo. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Avustusta voi hakea vain kohteen omistaja. Lisäksi avustusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös perinteisen telakan tai veistämön toiminnan kannalta merkittäviksi arvioitujen vanhojen laitteiden kunnostukseen
Käsittelyn tarpeen myötä olki ei enää ollut järin halpaa polttoainetta. Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi SYYSKUU 22.9. Testien yhteenvedossa todettiin, että traktorit kelpaavat kaikkiin maataloustöihin paitsi viljan leikkuupuintiin tulipalovaaran vuoksi. Häällä Harkovassa Toisen maailmansodan alla Neuvostoliitossa alettiin tehdä puukaasutinversioita tutuista traktorimalleista. Tämä ratkaisu kärsi kuitenkin ongelmista. Pienempi G-19 puolestaan annettiin harkovalaisten käyttöön. Olki silputtiin ja puristettiin briketeiksi noin 800 asteessa. Apuun tuli moskovalainen traktoritutkimusinstituutti NATI, joka oli kehittänyt kaksi polttopuilla toimivaa puukaasumoottoria. HTZT2G saatiin koetukselle puintiaikaan samana vuonna, ja molempia traktoreita käytettiin kahdella sovhoosilla Ukrainassa. Tampere–Nokia Vetkun loska-ajo OIKAISU Viime numeron Fiat OM AD 5 -jutussa sivulla 29 väitettiin, että Saurer olisi itävaltalainen yhtiö. HTZ-T2Gtraktoreita sen sijaan tehtiin Harkovassa noin 16 000. Stalinetsin puukaasuversiota testattiin metsäajoissa jo vuoden 1938 keväällä. Somero Traktorikynnön SM-kisat, Turuntie 1454, 31520 Pitkäjärvi LOKAKUU 13.10. Kuuluisin oli Harkovan traktoritehtaan telatraktori. Maalahti Veteraanitraktorien syyskyntöpäivä 28.–29.9. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Saurer on todellisuudessa sveitsiläinen yhtiö. Nestemäistä polttoainetta tarvittaisiin pian rintamalla. Kun Raskaan teollisuuden kansankomissariaatin käsky traktoreiden muuttamisesta puukaasulle oli käynyt, Harkovassa ryhdyttiin suunnittelemaan oma puukaasutinta, jonka polttoaineena käytettäisiin olkea. Niillä oli eniten käyttöä metsätalouden parissa Neuvostoliiton pohjoisosissa. Se asennettiin Harkovassa vuotta aiemmin tuotantoon tulleeseen SHTZ-NATItelatraktoriin, ja niin syntyi HTZ-T2G. M ainittavia puukaasutinkokeiluja oli Neuvostoliitossa tehty jo 20-luvulla. Myös brikettien tuhka aiheutti ongelmia ja huononsi kaasunmuodostusprosessia. Petrolitraktorin tehoksi ilmoitettiin 52 hevosvoimaa ja puukaasuversion 45 hevosvoimaa. Valtiotason määräyksestä puukaasuttimia alettiin suunnitella laajamittaiseen traktorikäyttöön vuonna 1936. Inkeroinen Kymen Automobiilikerhon avoimet ovet 22.9. Halvalla polttoaineella toimivien maaja metsätalouskoneiden tarve oli naapurimaassa kaiketi muutoinkin suuri, mutta sotaan valmistautuminen vaikutti asiaan epäilemättä eniten. HTZ-T2G:hen suunniteltiin kipinänsammutin, ylimääräinen suoja ja tulitikkuja turvallisempi sähkösytytys, ja näiden parannusten jälkeen traktori hyväksyttiin myös puintitöihin. Ylöjärvi October Swap Meet, Teivon ravikeskus 13.–14.10. Hujauksessa palavaa olkea ei sellaisenaan voinut panna polttoainesäiliöön, vaan siitä piti tehdä brikettejä. Pahoittelemme virhettä. Voimanlähdettä lukuun ottamatta se oli siis täysin samanlainen kuin petrolikäyttöinen SHTZ-NATI. Pälkäne Vanhan Savotan Vanhan ajan puintipäivä, Rautajärvi 22.9. Stalinetsin puukaasuversiota SG-65:ttä valmistettiin 7365 kappaletta. Isompi G-25 istutettiin Stalinets65-telatraktoriin. Merkittävin neuvostoliittolainen tehdastekoinen puukaasutintraktori oli Ukrainassa Harkovan traktoritehtaalla vuosina 1938–41 valmistettu HTZ-T2G
6/2018 9. Talonpoikaisia tekoja palkittiin Elävän maaseutukultuurin hyväksi toimiva Talonpoikaissäätiö täytti tänä vuonna 80 vuotta. Tupalan talomuseosta talonpoikaispalkinnon pokannut Hemmo Honkala ja hänen David Browninsa tavattiin Vanhojen Koneiden numerossa 5/2016. Hänelle myönnettiin palkinto monikymmenvuotisesta työstä Asikkalan Myllykselässä sijaitsevassa Tupalan talomuseossa. Hemmo Honkala on museoinut tilan päärakennuksen ja vaalinut umpipihan muodostavan tilan muuta rakennuskantaa sekä alkuperäistä esineistöä. Tupalan talomuseota voidaankin pitää perinteisen talonpoikaiskulttuurin todellisena helmenä.” Muut palkinnon saajat olivat perinnerakentajat Reijo ja Tuula Karhinen, Pylsyn sukutilan isäntäpari Eero ja Katariina Pylsy, kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta ja paikallisten perinnekasvien vaalimisessa kunnostautunut Yläneen kotiseutuyhdistys. Palkinnot jaettiin maatalousmuseo Sarassa Loimaalla 24.8. Perusteluissa todettiin seuraavaa: ”Tupalan talomuseo on ainutlaatuinen talonpoikaiskulttuuria henkivä museokokonaisuus. Erityisesti perinnerakentamisen ylläpitämisestä tunnettu säätiö jakoi juhlavuoden kunniaksi Talonpoikainen teko -kunniapalkintoja talonpoikaiskulttuurin kannalta merkittävän teon tai elämäntyön tehneille henkilöille ja yhteisöille. Tila on ollut samalla suvulla 1500-luvulta alkaen. Yksi kunniapalkinnoista meni Vanhoista Koneista tutulle David Brown -miehelle Hemmo Honkalalle
Vuolenkosken kylällä Iitissä 12 minuutin koitokseen osallistui 12 kyntäjää. K yntö-Cooper-tapahtumaidea syntyi Seppo Lehtisen ensimmäisen oman kyntömuiston innoittamana. Kyntöjäljen laatua ei kuitenkaan arvioitu, vaan leikkimielisen kisailun tavoitteena oli kyntää mahdollisimman suuri ala 12 minuutin aikana. Pysykäähän kuulolla, mitä tuleman pitää. Kylähullu on kahden vuoden välein valittava valtakunnallinen huomionosoitus. Sylissä istunut nuorempi Seppo muistaa, kuinka mies ajoi traktoria hyväntuulisena vihellellen ja laulellen, vaikka savinen, kova ja liukas pelto oli vaikea kyntää. Auroja sai kokeilla ja säätää etukäteen sitä varten varatulla aluella sivummalla. Tusinan verran veteraanitraktoreita saapui Vuolenkoskelle koulua vastapäätä sijaitsevan pellon laitaan elokuisena arki-iltana ” Antti Finskas antoi jälleen peltonsa kylätapahtuman käyttöön”, Lehtinen kiittelee. ”Iso peukku Finskaksen Antille pellon lainasta sekä kaikille mukana olleille.” Seppo Lehtinen valittiin 80 ehdotuksen joukosta vuonna 2009 Suomen kymmenenneksi viralliseksi kylähulluksi. Jaakko ja Seppo peukuttavat täysillä Vuolenkosken kylän yhteishengelle. KYNTÖ-COOPER Cooperin testi veteraanitraktoreilla kaksisiipisten aurojen kera – kummalliselta kuulostava tapahtuma. Niin kiirettä ei kuitenkaan ollut, etteikö olisi ehtinyt tervehtiä vastaan tulevaa kyntäjää. Vanhojen koneiden kyntönopeus yllätti, ja useimmilla saroilla kynnettävä sänkipelto loppui kesken jo ennen 12 minuutin määräaikaa. Nyt sama traktori ja samat miehet olivat taas, yli 40 vuotta myöhemmin, yhdessä kynnöspellon laidalla. Veteraanit pistivät parastaan aurat pellossa. Konevanhusten papatus ja savu täytti ilman. Katsojien kesken käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten tapahtumaa kehitettäisiin jatkossa. Kymmenittäin ideoita sinkoili ilmoille. virallisen kylähullun arvonimeä. Yleisö seurasi tapahtumaa hymyssä suin omista kyntökokemuksistaan jutellen. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Muutama traktorivanhus pääsi työn touhussa hieman kuumenemaan, ja kuljettaja joutui hetken jäähdyttelemään konettaan. Osallistujat oli jaettu kahtia, ja yksi puolisko lähti kisaan vastakkaisesta suunnasta kuin toinen. Kuinka ollakaan, juuri kyseinen traktori päätyi aikojen saatossa Lehtiselle ja sitä kautta Saloselle. Osallistujat eivät kuitenkaan häkeltyneet tilanteesta, vaan pitivät koneet liikkeellä ratatuomareiden lipunheilautukseen saakka. Nuori mies Seppo Salonen tuli Lehtisen naapuriin kummisedälleen kyntöhommiin kolmeviitosella Massikalla ja nappasi kyytiin tahtoneen pienen pojan polvelleen. Lähtölipun heilahdettua homma alkoi hoitua vauhdilla. Valinta kohdistuu kyläaktiiviin, joka ennakkoluulottomana ja luovana tyyppinä laittaa itsensä peliin oman kylänsä hyväksi. Pähkähullun idean isä Seppo Lehtinen ei suotta kanna valtakunnan 10. Pelto oli jaettu sarkoihin tekemällä aloitusvakoja valmiiksi. Muistijälki työstään nauttivasta nuoresta miehestä tallentui pienen pojan mieleen
Hannu Palmu saapui tapahtumaan kiiltävien aurojen kanssa. Juha Lääveri kyntää vauhdikkaasti Perkinsin koneella varustetulla vuosimallin 1953 Nuffieldillaan. Lehtinen kutsui kaimansa Seppo Salosen Massikallaan mukaan tapahtumaan. 6/2018 11. ”Putsasin auroja vähän nokkospuskassa, kun Tarja-vaimo ei antanut kyntää pihanurmikkoa”, naurahtaa Hannu. Miehet ovat olleet yhdessä kyntöhommissa samalla kolmeviitosella vajaat 50 vuotta sitten. ”Enää en kyllä huoli polvelle istumaan, saat kyntää omallasi”, Salonen komentaa nauraen
12
Suurella ja vääntävällä moottorilla varustetulla bussialustalla haluttiin saada jalansijaa etenkin turistija pikavuoropuolelta. 13. V8-moottorinen bussi ei jäänyt kuitenkaan elämään vuosikymmeniksi kuten vastaavalla moottorityypillä varustetut Scanian kuorma-autot. Lavia VINKKELITUUPPARI SCANIAN V8-LINJA-AUTOT Scania räväytti vuonna 1971 tuomalla markkinoille V8-moottorilla varustetun linja-auton
Lahtelainen V8 Lavian bussimuseolta löytyy laaja valikoima Scania BR145 -busseja. Etenkin kaukoliikenneautojen osalta täysin valmiiden linja-autojen myynti ei ollut erityisen tuottavaa. Tämän mallin jälkeenkin esiteltiin erilaisia suosittuja taajamabusseja, jotka pitivät yllä Scania-Vabiksen mainetta erityisesti paikallisbussivalmistajana. Tuolloin tuskin kukaan linja-autoalalla toimiva olisi osannut kuvitellakaan, että Scania suunnitteli kehitteillä olevan 14-litraisen V8-moottorin asentamista linja-autoon. Tuon yhteistyön hedelmänä esiteltiin vuonna 1953 Scania-Vabis C50 Metropol -kaupunkibussi. Maksimiteho ei ollutkaan tärkein asia suuren moottorin bussikäytössä. Kun V8-moottorilla varustetut CR145ja BR145Scania-bussit esiteltiin vuonna 1971, olivat muut Scanian busseissa käyttämät moottorit 7,8 ja 11-litraisia rivikuutosia. Scania-Vabiksen bussitehtaalla Katrineholmissa ajateltiin kokonaisuutta. Niitä kehitettiin muun muassa yhdysvaltalaisen Mackin kanssa. Scania-Vabiksen bussituotanto painottui vuosikymmenet erityisesti kaupunkija paikallisbusseihin. Juuri kuorma-autopuolelle kehitettiin 60-luvulla kasvavien kokonaismassojen vuoksi tuolloin huomattavan suurella, 14,2 litran iskutilavuudella varustettu ahdettu Teksti ja kuvat: Iikka Kekko V8-moottori. Tässä 80-paikkaisessa katurissa oli monia ominaisuuksia, joita ei busseissa tuolloin juuri ollut käytössä. R uotsalainen Scania-Vabis, vuodesta 1968 alkaen pelkkänä Scaniana tunnettu hyötyajoneuvovalmistaja, on tehnyt linja-autoja ja niiden alustoja vuodesta 1911 alkaen. Alustoja toimitettiin myös kaukoliikenneautoihin, mutta ne eivät olleet valmistajalle yhtä tärkeitä kuin itse rakennetut linja-autot. Vääntöä ja laaja tehoalue Kuorma-autot ovat olleet aina Scanian tuotantomäärissä hallitsevassa roolissa: Niitä on valmistettu moninkertainen määrä busseihin verrattuna. Vuonna 1969 esitelty 350-hevosvoimainen V8 merkitsi melkoista hyppyä siihenastisista 260 hevosvoiman tasolla olleista maksimitehoista. Pienemmällä niistä päästiin turboahdettuna parinsadan hevosvoiman tuntumaan ja suuremmalla 260 hevosvoiman tasolle. Kunnianhimoinen ajatus luksusluokan turistija pikavuorobussin suunnittelusta alkoi jo 60-luvun puolella. Mieluummin haluttiin rakentaa valmis linja-auto alusta loppuun, jolloin voitiin varmistua tuotteen toimivuudesta ja ominaisuuksien säilymisestä korin valmistuksen jälkeenkin. 14 SCANIA BR145. Euroopan tehokkaimman sarjavalmisteisen kuorma-auton titteli puhui puolestaan. Teho oli silloin vain 260 hevosvoimaa, eli samaa luokkaa ahdetun 11-litraisen DS11-moottorin kanssa. Museonjohtaja Timo Lehtonen on ajanut pilttuustaan ulos kaksi esittelyyn valittua V8-Scaniaa. 70-luvun alussa tilannetta lähdettiin korjaamaan aivan uusilla eväillä. Enemmän haluttiin tuoda esiin moottorin sitkeyttä ja laajaa vetoaluetta. V8-moottorin erikoisuus linja-autokäytössä oli sen vapaastihengittävä rakenne. Mallimerkinnässä BR tarkoittaa takamoottorialustaa, kun taas CR tarkoittaisi Scanian kokonaan valmistamaa takamoottoribussia
Autoa ei ole varsinaisesti entisöity, vaan se on säilynyt erittäin hyvässä alkuperäiskunnossa näihin päiviin saakka. Penkit on siis sijoitettu keskimääräistä harvempaan, mikä taas osaltaan johtuu edellä mainituista akselipainorajoituksista. Yrityksen käytännön mukaan ei autossa ole koskaan lukenut yrityksen nimeä tai järjestysnumeroa, joka on 22. Lahti 10 on hyvin tehty yksinkertainen peruskori ilman ylimääräistä prameutta. 6/2018 15. Korina autossa on Lahti 10 -pikavuorokori, jota harva tulee yhdistäneeksi BR145-alustaan. Sen jälkeen auto on jäänyt ensin vara-autoksi ja siirtynyt sittemmin Koski & Kosken ja Someron Liikenne Oy:n pääomistajan Martti Kosken yksityisomistukseen. Paikkaluku autossa on kuljettajan lisäksi 45. Autolla on ajettu aktiiviaikanaan Turun ja Helsingin välistä pikavuoroa 80-luvun taitteeseen asti. Lisäksi Suomessa 70-luvulla voimassa olleet säädökset akselipainoista olivat sen verran matalat, että taka-akselipaino muodostui helposti ongelmaksi tämän tyyppisen moottorin kanssa. Laadun takaamiseksi Scania olisi halunnut rakentaa bussinsa alusta loppuun asti itse. Auto on tosin rekisteröity vasta joulukuussa 1972 somerolaiselle Koski & Koskelle. Istuimet on sijoitettu väljästi, ja hattuhyllykin loppuu takaakselin kohdalle raskaan takamoottorin vuoksi. Scanian V8 oli parisataa kiloa raskaampi kuin kuutosmoottori. Lahti 10 on Lehtosen mukaan laadukas kestävä peruskori ilman sen kummempaa ylellisyyttä tai luksusta. Vastaavia busseja onkin ollut vain kaksi yksilöä. Nippelitietona voidaan mainita, että aktiiviaikanaan auto oli välillä myös emoyhtiö Someron Linja Oy:n omistuksessa. Museonjohtaja Lehtonen kertoo, että Lahti 10 -alumiinikori soveltui silti keveytensä vuoksi tälle raskaalle alustalle hyvin. Autoista vanhempi, vuonna 1971 valmistunut yksilö on valmistusnumeronsa perusteella kolmas koskaan valmistunut BR145 ja tiettävästi nykyään vanhin yksilö koko maailmassa
Sen alle uhmakas V8 sopiikin niin tyylinsä kuin käytöksensä vuoksi hyvin. Moottorinääni ei nimittäin juuri kuulu matkustamoon, eikä turbokaan vihellä, koska sitä ei ole. Isoimmalla vaihteella voi ajaa 60–80 ihan nätisti ja kovempaakin. Vaihteensiirto on vähän epätarkka näissä, kun siirtomatka on pitkä, pitkästä kepistä auton perälle. Vaihdettaessa järkevästä lahtelaisesta tyylikkääseen Deltaan vaihtuu myös koko bussimatkustamisen fiilis, ainakin kulkuvälineintoilijan silmissä. Punaiseen pikkutakkiin ja mustiin laseihin sonnustautunut charterkuljettaja on hänkin selvästi uransa huipulla mielikuvituksen järjestämällä 70-luvun Keski-Euroopan matkalla. 16 SCANIA BR145. Riittää kun polkee kaasua. Ei puutu muuta kuin auton perässä pitkittäin olevan ison V8-moottorin synnyttämä Södertäljen kahdeksannen sinfonian kaiku. Nelisatasessa Deltassa jo tuntee olevansa matkalla jonnekin muualle kuin aamuvuoroon eväslaukun kanssa. Vuodesta 1974 alkaen valmistettu Delta 400 edustaa Lehtosen mielestä ensimmäistä suomalaista varsinaisia turistikäyttöön suunniteltua koria. Maalauksen jäljiltä ei yrityksen nimeä ole vielä ehditty teippaamaan auton kylkiin. Tämä yksilö on ollut uutena Someron Linja Oy:llä. Lehtonen kertoo ratiin takaa BR145:n ajamisen mukavuudesta: ”Tällä pärjää hyvin näillä viidellä vaihteella rivimoottoria laajemman tehoja vääntöalueen vuoksi. Kuljettaja istui matkustajia alemmalla tasolla ja ohjauspyörä oli lähes vaakatasossa. Delta 400 oli esiteltäessä vuonna 1974 jopa kansainvälisen mittapuun mukaan hieno tilausliikennekori. Mäkiin ei tarvitse juurikaan ottaa vauhtia, eikä juuri vaihtaa pienempää vaihdetta. Tyylikästä menoa Vaatimattoman lahtelaisen seurana museon pihalla seisoo Delta 400 -turistikorilla varustettu BR145 vuodelta 1978
Joku saattaisi sanoa ääneenkin, että suomalaiset ovat tehneet onnistuneemman V8-Scania-linja-auton kuin ruotsalaiset. Ahtamattoman V8-moottorin suurin kompastuskivi oli sen huono taloudellisuus. Kyseisessä yksilössä on todennäköisesti epäonnistuttu alustan ja korin yhteensovituksessa. CR ja BR Scanian kirjanpidon mukaan CR145-busseja on valmistettu vuosina 1971–76 148 kappaletta. V8-Scania Delta 400 -korilla on ehdoton 70-luvun suomalainen bussiklassikko. Ainoastaan Kuopion Liikenteellä autoa ei muistella hyvällä. Kyseiset CRmallin autot olivat siis Scanian Katrineholmin tehtaalla valmiiksi rakennettuja linja-autoja. Auto oli myös ensimmäinen ja viimeinen bussi, jossa oli muoviset sisälokasuojat. BR145-alustoja Scania kertoo valmistaneensa 894 kappaletta, mikä tosin on alaa tuntevien mielestä ollut aina hurjan suuri määrä näin harvinaisia autoja. Muotoilultaan tehdasvalmis bussi ei juuri silmiä hivellyt ylikorostetun pelkistetyn muotoilunsa vuoksi, vaikka kyseessä piti olla tavallista parempi malli. Tyylikäs Delta 400 sopii miehekkäällä moottorilla varustetulle BR145-alustalle suomalaisin silmin katsottuna hienosti: sekä kori että alusta olivat valmistajiensa uusimpia, muodikkaimpia ja kalleimpia tuotteita. 6/2018 17. Hän kertoo lisäksi, että V8-alustaiset Scaniat olivat pääsääntöisesti kuljettajien suosiossa juuri helpon ajettavuutensa vuoksi. Vastaavasti pelkät V8-moottorilla varustetut alustat eli BR145-mallit olivat huomattavasti suositumpia. Tapaus vaikutti osaltaan CR-mallien kysynnän hiipumiseen. Niiden toimiminen korin sytykkeenä laakerivaurion sattuessa koitui useamman ikäihmisen kohtaloksi Ruotsissa sattuneessa bussipalossa. Valtaosa CR145 busseista toimitettiin Ruotsiin. Koko mallistoa koskevat hehkutukset liittyvät oikeastaan juuri alustaan. Ohjaus on kevyt, mutta ohjauspyörän vaakatasoasento vaatii aluksi hieman totuttelua”, Lehtonen pohtii. Scan-Auto käytti mielellään BR145-mainonnassa Delta 400 -korista autoa. Viimeiset Scania BR145 -linja-autoalustat valmistuivat vuonna 1978. Kun ahdetusta 11-litraisesta rivikuutosesta saatiin sama teho kuin isosta kasista, oli selvää, mihin kysyntä polttoaineen hinnan noustessa kallistui. Koreja BR145:n päälle on rakentanut useampikin koritehdas. Mukavasti bussia vievän moottorin jopa 35 litran keskikulutusta oli vaikea perustella. Mainonnassa tuotiin muun mukavuuden ohella esille korin suuri tavaratila
TEHTAALTA PELLOLLE FORD AA -AUTOTRAKTORI Pelkäätkö, että museoajoneuvoihin liittyy ankara alkuperäisyyden vaatimus. Tallin ovet auki ja Pökö esiin! 18. Tämän autotraktorin historiassa ja rakenteessa onkin monta herkullista ja säilyttämisen ansaitsevaa yksityiskohtaa. Asko Hirvensalon autotraktori osoittaa sen, että museokatsastettu kone voi olla rajustikin muokattu
Lieto 19
”Laki määräsi, että autotraktoreiden akseliväli sai olla korkeintaan 175 senttiä. Vanhoissa Koneissakin on tavattu niin katkoa kuin hispanaa. Pitkä ratatyöläinen Pökön alkumuoto on ollut vuosimallin 1930 Ford AA -kuorma-auto. ”50-luvun alussa on ollut maatalousnäyttely varmaankin Honkilahdessa, ja sinne jäi näyttelyn jäljiltä nämä Casen aurat. Etuakseleissa on luultavasti Chevrolet’n navat. 20 FORD-AUTOTRAKTORI. Asko kertoo Pökön olevan siinä mielessä harvinainen liikennekäyttöön rekisteröity autotraktori, että sen akseliväli on huomattavan pitkä. Taustalla oli ajatus siitä, etteivät autotraktorit ryhdy liikennöintikilpasille kuorma-autojen kanssa. Takaakseli taas on kokonaan vaihdettu. R akkaalla lapsella on monta nimeä. Melko paljonkin. Sillä nimellä myös tarvasjokelainen Asko Hirvensalo kutsuu omaa autotraktoriaan. Pökössä riittää kauniita yksityiskohtia, kuten takapyörien puupuolaiset vanteet ja luultavasti Chevrolet’stä peräisin olevat isot ajovaloumpiot. Pökön entinen omistaja osti ne ja sovitti kyläsepän kanssa tähän.” Noston lisäksi työkonekytkennässä on myös aurojen kallistus. Kunnianhimoisin muutostyö on kuitenkin mekaanisen nostolaitteen rakentaminen ja kyntöaurojen kytkeminen autotraktoriin. Rekisteriin Pökö on pantu vasta vuonna 1958. Siellä se palveli peltotöissä ja maantieajoissa ainakin kolmatta vuosikymmentä. Bensiinimoottori on muutettu petrolikäyttöiseksi muun muassa asentamalla siihen polttoaineen esilämmitin. Länsi-Suomessa autotraktori on kuitenkin yleisimmin saanut ristimänimen Pökö. Nopea ja kunnianhimoinen Mitä muutostöitä AA-Fordiin sitten on aikanaan rungon lyhentämisen lisäksi tehty. Joka tapauksessa se on ollut Rosenlewillä töissä vetämässä tehtaan tuotteilla lastattuja junanvaunuja. Pökö on luultavasti tehty Porissa Rosenlewin tehtaalla, mutta aivan varmaa tietoa tästä ei ole. Nostovivun käyttämiseen tosin tarvitaan aikamoista voimamiestä. Työvoimaja konepulaa helpottaneet autotraktorit, vanhoista kuorma-autoista sota-ajan tienoilla peltokäyttöön lyhennetyt vetojuhdat, ovat olleet omistajilleen arvokkaita. Se on piirun verran erikoisempi kone lajissaan, sillä sitä ei ole vain lyhennetty – muutakin erikoista Askon Pököstä löytyy. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Pökö veti Rosenlewillä tehtaan tuotteilla lastattuja junanvaunuja. Tämä on päässyt luikahtamaan rekisteriin, vaikka akseliväli on tasan 218 senttiä”, Asko Hirvensalo kertoo rullamitta kourassa. Rosenlewiltä se on kuitenkin huutokaupattu jo 1950-luvun alussa, ja melko pian se on päätynyt maatalouskäyttöön Hinnerjoelle nykyisen Euran alueelle. Lämmitin on tehty turkulaisella valimolla, ja se onkin hienoa työtä. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta jostakin AA-Fordia huomattavasti järeämmästä kuorma-autosta sen täytyy olla peräisin