VANAJA A-68E WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! KÄTEVÄSTI NETISTÄ VAIKKA KOTIIN KULJETETTUNA! Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! KIRJOITA TILAUKSEESI KOODI HEINÄ2016 JA SAAT YLLÄTYSLAHJAN ! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 05/2016 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 47 5 / 2 1 6 • C la a s C o lu m b u s • D a vi d B ro w n S e le ct a m a tic 8 8 • Fa rm a ll F-1 4 • V a n a ja A -6 8 E • V o lv o L3 9 5 Yrityshistoriaa ja 60-luvun puimuriklassikko CLAAS-ERIKOINEN Mitä ei voi ostaa, se rakennetaan itse REIJO ERVASTI Simo Rekolan lapsuuden traktorimalli FARMALL F-14 74 50 00 -1 60 5 • PA L VK O 20 16 -3 4 6 41 48 87 45 00 03 16 00 5 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
MOOTTORI MUUTTI IHMISEN M aatalouden moottorikonevoiman historia tuntuu joskus pitkältä. Se muistuttaa, että kun nuori polvi otti 50ja 60-luvuilla halpenevat traktorit omikseen, eivät vanhat hevosmiehet usein lainkaan enää vaivautuneet vetokoneen pukille kiipeämään. Silloin haudattiin lopullisesti entisaikain maajussi, joka oli viljellyt leipäviljaa oman ruokakuntansa tarpeeseen usein omatekoisilla välineillä. Toisaalta voimme koettaa jäljittää hetkeä, jolloin vetokoneista tuli edes jollain tavalla käytännöllisiä ja tavalliselle kuolevaiselle saavutettavia meillä Suomessa. 60-luvulla valtikkansa traktorille luovuttaneen kauramoottorin valtakausi pienviljelijänkin apurina alkaa siis pian olla vain yhtä pitkä kuin moottorivetäjän. 3 05/16 Pääkirjoitus. Hevosen vaihtuminen traktoriin merkitsee kuitenkin maanviljelijän uuden luonnekuvan viimeistä piirtoa. Siinä missä nämä laitteet ennen toivat leivän pöytään, ovat ne nyt muuttuneet suurelta osin kulttuuriperinnöksi. Traktorihan ei tässä suhteessa ensi alkuun mullistanut mitään, vaan vanhoista hevoskoneista muokattiin pitkään traktorivetoisia. Tilalle kohosi maataloustuottaja, rahataloudessa toimiva monialainen ja eri tuotantosuuntia määrätietoisesti kehittävä koneyrittäjä, jonka tarpeisiin syntyi kokonaisia valtavia teollisuudenhaaroja. Kuitenkin vielä 1800-luvun puolivälissä esimerkiksi Luonais-Suomessa käytettiin yleisesti vetojuhtina härkiä, säyseitä ja ravinnon suhteen kaikkea muuta kuin ronkeleita eläimiä. Työväline sanelee ammatin. Siitä huolimatta vanha rautapyörä tai pärehöylä herättää mielessäni lämpimän nostalgian tunteen ja kaipuun vanhan ajan maaseutua kohtaan. Siitä ei olekaan niin kauan, ei edes yhtä ihmisikää, kuten tässä lehdessä huomaamme Simo Rekolan ja hänen Farmallinsa tarinasta. Vaurastumisen yksi tekijä oli metsäteollisuus, joka alkoi 1800-luvun loppua kohden tarvita raaka-ainetta. Mutta hevonen on ollut myös maatalouden koneistumisen ehto. Tapahtumien sesonkiaikaan kesän keskellä onkin hyvä pyyhkäistä kotitomut jaloistaan ja lähteä katsastamaan, mitä kaikkea Suomen suvessa onkaan tarjolla. Ennen moottorikoneita vetovoimaa tarjosi hevonen, joka nykyihmisen mielessä tuntuu olleen maanviljelijän ikiaikainen, vuosisatainen kumppani. Niin se on maataloudessa nykyäänkin: kallis investointi pitää kuolettaa huhkimalla sen kanssa koko sesonkiaika. Toinen tämän lehden traktoritarina kertoo Hemmo Honkalasta ja hänen Taavetistaan. Simo Rekola kertoo, kuinka Farmall-traktorilla jo ennen sotia urakoitiin hurjasti omien peltotöiden lisäksi. Hänen elämäntapansa oli ollut maatalous. Paikallishöyrykoneita on käytetty ainakin muilla mailla Wattin pannun ensipöhäyksestä lähtien, ja vanhimmat traktorikokeilutkin tehtiin 1800-luvun kaukaisina vuosina. Omakohtaiset muistoni näistä maatalouskoneista liittyvät lähinnä sukulaismiesten ja naapureiden kertomiin tarinoihin, sillä lapsuudessani pelloilla käyskentelivät jo nykyaikaiset traktorit ja puimurit. Mari Immonen toimittaja Tekijältä Hevosen vaihtuminen traktoriin merkitsi maanviljelijän uuden luonnekuvan viimeistä piirtoa. Talven hankintatöistä tuli maanviljelijälle merkittävä sivutulo, ja ne takasivat kalliille hevoselle ympärivuotista käyttöä. Jos vain osaa pitää korvat höröllään, perinnemestareiden suusta kuulee myös monta hauskaa tarinaa entisaikojen työnteosta. Onneksi maastamme löytyy vielä useita vanhojen koneiden sekä työtapojen taitajia, jotka voivat meille kaupungistuneille maalaisille tarjota ainutlaatuisia muisteluhetkiä. Ilmiöiden suhteellinen kesto hämärtyy, mitä kauemmas historiaan mennään. Mika Rassi toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Suomen kesä on tulvillaan perinnetapahtumia, joissa pääsee seuraamaan jos jonkinmoista jyskyttävää konetta ja moottoria. Vahva vetoeläin mahdollisti työvälineiden, etunenässä aurojen teollisen valmistuksen ja sitä myöten huiman kehityksen itse veistetyistä puisista kynsistä tehokkaiksi viilun kääntäjiksi. Hänen elämäntavakseen tuli yrittäjyys – halusi hän tai ei. Tyyris ja kranttu hevonen yleistyi, koska maanviljelijä vaurastui ja hevoselle tuli töitä
Kaksiosaisen yrityshistorian ensimmäinen osa. Raivon tapahtumaan ovat lukijamme tervetulleita. 62 Raivo Hannus, koneharrastaja Pärnusta Virolainen maamoottoriharrastaja on monelle suomalaiselle tuttu. 64 Karstulan Wanhat Wehkeet Jos kaipaat yösijaa Keski-Suomesta, Karstulasta löytyy leirintäalue, jonka alueella on myös ajoneuvohistoriallinen museo. 70 Traktorikauppa vuonna 1976 Maatalouden koneistumisessa päästiin vuonna 76 tilanteeseen, jossa traktoreita oli pyörein luvuin yhtä paljon kuin maatilojakin. 24 Vanaja A-68E 1966 Maailmanpankin lainalla hankituista tiehallituksen autoista Juha Kaukosen Vanaja on valioyksilö. ARTIKKELIT 40 Claas korjaa sadon Claasin tarina ensimmäisestä separaattorista toisen maailmansodan jälkipuintiin. 36 Claas Columbus 1964 Varhainen Claas jyvän nappasi, kuten omistaja Stefan Lönnberg voi todistaa. Tässä numerossa KANNESSA 12 David Brown Selectamatic 880 1969 Hemmo Honkalan vuosisataisessa pihapiirissä vinttikaivojen ja hevoskiertojen keskellä 60-luvun Taavetti on kuin teknologian viimeisin ihmesaavutus. Ohjaamo on Kiitokorin valmistama. KONEET 18 Farmall F-14 1939 Simo Rekola hankki aikamiehenä harrastepeliksi samanlaisen traktorin, jolla opetteli heti sodan jälkeen ajamaan. 12 18 30 36 4. 44 Suomalainen kävelee metsään Plustechin kävelevän metsäkoneen kehittelyssä mukana ollut Marko Paakkunainen kertoi meille nuorten suomalaisten suunnittelijoiden hankkeesta. 30 Volvo L395 1965 Onni Sarjomaan nokkamallin Volvossa kohtaavat vuosikymmenet
58 Kesäheikki, Turku Turun seudun mobilistien rompetori tarjosi koneharrastajillekin ihmeteltävää. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 54 Paukepäivät, Sastamala Koneiden ja keksintöjen harrastajat kokoontuivat monipäisempänä joukkona kuin koskaan. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 54 Masiina Meeting, Nurmijärvi Rajamäellä kokoonnuttiin kesäkuun alussa kaupanteon ja konenäyttelyn merkeissä. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia kuvia merkkikilvistä. 75 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 66 Seppiä ja mestareita Reijo Ervasti on rakentanut itselleen muun muassa yksipyöräisen moottoripyörän ja oman moottoritien. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. TAPAHTUMAT 50 Retro Trucks, Hollola Hollolan Kukonkoivussa järjestettävä retrorekkatapahtuma kasvaa vuosi vuodelta niin esillä olevan kaluston kuin yleisön osalta. 44. 54 66 70 Puolan karhu tuli Suomeen toisen kerran vuonna 1976. 5 05/16 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
Heinäkuussa Stig Fagerstedtin teoksia pääsee ihailemaan näyttelyssä. Nykyään Fagerstedtin pajassa syntyy pääosin silkkaa silmäniloa tuottamaan tehtyjä esineitä. Nyt kun maaliskuun alusta pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle, on paljon aikaa harrastuksille. ”Mielimateriaaleistani tärkein on ruostumaton teräs lähinnä vanhojen ruokailuvälineiden ja muun romun muodossa. Niitä pystyy tekemään täysin rinnoin melkein koko ajan istuen.” Stigun veistokset esittävät paitsi erilaisia moottoriajoneuvojen irvikuvia (kuten mies itse asian ilmaisee) myös eläimiä ja kasveja. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Sataprosenttisen oikeaa kierrätystaidetta Piikkipyörän nimi on Sisu Polar Racer. Myös ruostuva teräs, messinki, puu ja nahka tekevät tuloaan.” Fagerstedtin mielestä kokonaan omien pähkähullujen ideoiden toteuttaminen on tärkeä henkireikä eläkeläisellekin. Tämä metallinen helmipöllö valvoo päivät ja yöt. Niinpä sopivan pienien taideteoksien tekoon siirtymien oli ihan luonnollinen valinta. Eräänlaista normaalia kiertokulkuahan se on sekin, kun kierrätysmateriaalista syntyy uusia luontokappaleita. ”Minulla on aina ollut vahva veto muotoiluun ja taiteiluun sekä kaikkeen itse tekemiseen. Tuolloin loimme katsauksen miehen rakentamiin ja entisöimiin liikkuviin koneisiin. ”Jo noissa show-ajoneuvoissa oli tärkeää se, ettei kukaan katsoja päässyt viisastelemaan, että eihän tuon ja tuon kohdan tuolla lailla kuulu olla vaan näin tai jotain muuta sellaista. Stigu kertoo hitsausja kierrätystaideteoksistaan, että niiden lähtökohdat ovat oikeastaan pakon sanelemia. Teosten kuvat Stig Fagerstedt. Teoksista on hauskaa löytää monenmoisia tuttuja osasia. Näitä erikoisia veistoksia voi käydä katsomassa heinäkuun kolmantena viikonloppuna Töyrylän kartanossa. Oikealla Mikroskooppikotelo-ohjus ja luonnollisen kokoinen varisteos Löytö. Stig Fagerstedtin hitsausja kierrätystaiteen näyttely on avoinna 16. ja 17.7. kello 10–15 Töyrylän kartanossa Artjärvellä osoitteessa Värjärintie 2. 6. Taide-esineetkin ovat sataprosenttisesti oikein: ne ovat sellaisia, millaisina taiteilija on ne sielunsa silmin nähnyt – tai ainakin niin lähellä sitä kuin valmistuskyvyt ovat riittäneet”, Stigu pohtii. Vasemmalla linssinenäinen pakokaasumittari ottaa itsestään valokuvan. V iisi vuotta sitten eli numerossa 4/10 esittelimme seppämestari Stig Fagerstedtin, tämän vuoden alussa eläköityneen Sisun pääsuunnittelijan. Sisu-Auton entinen pääsuunnittelija tekee romuista taidetta juuri siten kuin haluaa. Teoksen nimi on Selfie. Autojen rakentelu ei nivelrikkoisten polvien takia oikein enää onnistu
Nimipäivän kunniaksi Leena-veturi kulkee museon raiteella. Oulu BF Meet, kaikenlaisten kulkupelien kokoontuminen, Ouluhallin parkkialue 2.-3.7. Nouse Leena-höyryveturin vetämän III luokan vaunun kyytiin ja voit aistia entisaikojen höyryjunan tunnelmaa. Juuka Polovelan Papattajien ja Juuan Mobilistien yhteisnäyttely, ABC Juuka 12.7. Laukaa Tupaswillan perinnepäivät 30.8. Espoo AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 13.7. Helsinki AHS:n kokoontuminen, Malmin lentoasema 27.8. Kauhajoki Perinteiset Rompepäivät Tempotallilla 2.–3.7. Isokyrö Sirpistä Puimuriin ELOKUU 2.8. Perniö AHS:n klassikkomopojen retkeilyajo 20.8. Huittinen Huittisten Wanhojen Konneitten perinnepäivä, Kaharila 27.8. Espoo Huru-Ukko Piknik, Margretebergin kartano 9.8. Helsinki AHS:n kokoontuminen, Malmin lentoasema Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 7 05/16. Luvassa on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Puistojuna on sään salliessa liikenteessä 7.8. Fergusonit ja muut vanhat traktorit tapaavat Suomen Rautatiemuseon puistossa 9.7. Museon suosittu puistojuna on kesän jälleen vauhdissa. Leena-veturi on liikenteessä museon raiteella. ilmainen sisäänpääsy Hyvinkään 99-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Kauhajoki Kauhajoki-kruisinki 30.7. Pälkäne Vanhan Savotan vanhan ajan metsäja maatalousnäyttely, Rautajärvi 26.7. Oripää Okra 7.–10.7. Soini Wanahan ajan päiwät 19.7. Viitasaari Traktorijatzit 8.–10.7. joka päivä paitsi juhannuksena. Museon monipuolisin tapahtumapäivä sopii kaikenikäisille vauvasta vaariin. Siikainen Leväsjoki-päivä 27.–28.8. Sään salliessa pienet veturit kyyditsevät matkustajia puistorautatiellä. Nakkila Tappuritapahtuma 16.8. Lohja Youngtimerajot, Lohjan jäähalli 13.8. SUOMEN RAUTATIEMUSEOLLA TAPAHTUU Rautatiemuseon kesään kuuluu muun muassa puistojunailua, Leenaveturin ulkoiluttamista ja traktoritapahtumakin. Kouvola Itätähti 7, Mersut Korialla, Kymen automobiilikerhon halli 13.8. Rovaniemi–Kemijärvi Nätti Jussi -ajot 2.7. Se on valmistettu Saksassa 1910. Vaasa Motorock-ilta Vaasan automuseolla 23.8. Läyliäinen Vanhojen traktoreiden ja työkoneiden näyttely 2.-3.7. HEINÄKUU 2.7. Vaasa Motorock-ilta Vaasan automuseolla 16.7. Punkalaidun Kaikkien aikojen maatalousnäyttely 5.7. Sipoo Klassikot kohtaavat -ajotapahtuma, SIpoonlahden Nesteen parkkipaikka 30.-31.7. Hyvinkää Ferguson-päivä, Suomen Rautatiemuseo 9.7. on hauska vanhanajan tapahtumapäivä museon asemalla ja sen ympäristössä. Punkaharju Kyläseppien tekeleet 23.7. Leena-veturi on liikenteessä Rautatiemuseon raiteella heinäkuussa lauantaisin sekä Leenan päivänä 22.7. Outokumpu Varislahden konetapahtuma ja rompetori 9.7. Museon puistoalueelle on vapaa pääsy. Päivän aikana voi matkustaa vanhan ajan höyryjunassa, ihailla liikkuvia vetureita, seurata kääntöpöytänäytöksiä, kokeilla resiinan kulkua ja lähteä puistojunan kyytiin. Kaikki Leenat pääsevät nimipäivänä ilmaiseksi tapahtumaan ja museoon. Hyvinkää Rautatiemuseopäivä, Suomen Rautatiemuseo 7.8. Kitee Perinnepäivät Kiteen Puhoksessa 16.-17.7. Espoo AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 22.-24.7. Traktorikatselmuksen jälkeen traktorit valmistautuvat paraatiin, joka kiertää Hyvinkään katuja. Somero Ol hollil, Mäkilän traktorimuseo 9.7. Ferguson-päivässä. Petäjävesi Takomarkkinat ja SM-taonta, Kyläseppä-huoltoasema 8.–9.7. on jokavuotinen koko perheen tapahtumapäivä, jossa on reipasta rautatiemenoa ja paljon hauskoja aktiviteetteja. Oulainen Weteraanikonepäivät 9.7. Pieni Deeveridieselveturi kuljettaa matkustajia museon puiston ympäri. Espoo AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 6.7. Suomen Rautatiemuseo on avoinna kesäkaudella 1.6.–31.8. Rautatiemuseopäivä 7.8. Ikaalinen Morris Marina -kokoontuminen, Toivolansaari Camping 13.–14.8. Helsinki AHS:n kokoontuminen, Malmin lentoasema 7.8. Salo Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Salon torilla 6.–9.7. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat, Tykkimäki 23.-24.7. Museo sijaitsee Hyvinkäällä osoitteessa Hyvinkäänkatu 9. Maalahti Veteraanitraktoripäivä 16.-17.7. Helsinki AHS:n kokoontuminen, Malmin lentoasema 13.8. päivittäin klo 10–17 (suljettu juhannuksena 24.6.–26.6.2016 sekä 8.8.2016). Kemijärvi Papatuspäivät 2.–3.7. Tapahtuma on avoinna klo 10–17. Mikkeli DDR-ajoneuvot kokoontuvat, Visulahti 16.7. Espoo AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 29.7. Siikainen Perinnetapahtuma Siikaisten Saarikoskella 9.7. Leena on Suomen vanhin toimintakuntoinen leveäraiteinen höyryveturi. Ruotsinpyhtää Wanhan ajan päivät 27.–28.8. Saarijörvi Rompetori Ahvenlammen leirintäalueella 23.7. Tammela Bella Italia, Mustialan kartano 23.7. Tammela Teuron Tekniikkatapahtuma & Kädentaitoa -myyntinäyttely, Teuro 16.–17.7. ja Rautatiemuseopäivänä 7.8. Kuortti Vanhat Vehkeet 9.7. Leenan päivä 22.7. Helsinki AHS:n kokoontuminen, Malmin lentoasema 20.8. Museoon on 30.7. Leena-veturi on jälleen liikenteessä, ja myös puistojuna ajeluttaa sään salliessa pieniä ja isoja matkustajia. Hamina–Miehikkälä Villen ajo, Kymen automobiilikerho 27.8
Risto löysi Tauno Hyytiän autosta kirjoittaman artikkelin SLHS:n Hetku-lehden numerosta 4/83. Jos nurkissasi on maatai metsätalouteen liittyviä omatekoisia vehkeitä tai harvinaisia prototyyppejä, ota pikaisesti yhteyttä Jarmo Mieloseen (050-5670522) ja vie erikoisuutesi esille Punkaharjulle 23. Suomen suvessa kukkivan luonnon keskellä on ihanaa polkea pyörällä. Loppuosa alustasta on varattu tavarakontin kuljetukseen. Tauno oli mukana tekemässä autoa Lahden Autokorilla. Rekkaparkki TUNNETKO MAHINDRAN. 8000 kg Auton kokonaispaino on 22 000 kg.” Kiitämme Ristoa lisätietojen hankkimisesta ja toimeliaita lukijoita palautteesta. Tämä työ suoritettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:n Imatran tukikohdassa. Mutta ei niin outoa, etteikö jotain tuttuakin. Tämä kontinkuljetusseka-auto on ainoa laatuaan maassanme. Tälle alustalIe rakensi Oy Haldin Ab 48+1-paikkaisen korin. Eräissä yhä myynnissä olevissa Mahindra-malleissa on aika tuttuja muotoja. Vaihtokuormatilan lämmitin-Webaston on valmistanut SP-korit. Auto tulee Oy Pohjolan Liikenne Ab:n Rovaniemen toimipaikkaan. Vielä ehtii ilmoittautua kyläseppien tapahtumaan Pohjolan Liikenteen seka-auton valmistushistoriaa Puruveden Masinistien järjestämään Kyläseppien tekeleet -tapahtumaan ehtii vielä ilmoittautua. Tämän jälkeen tästä autosta poistettiin kori ja alusta kunnostettiin. Alusta Scania BF 11059 (turbo) • Moottori Scania DS 11, teho 224 kw (305 hv) • Jalkalavalaite MuItilift LLA 4/3 • Teliakseli SAF, ilmajousitettu • Vaihtokuormatilan lämmitin Webasto – ML 6511. Auto luovutettiin koritehtaalta 11.11.-83. päivänä marraskuuta auto esiteltiin Helsingissä lehdistö1Ie ja 16. Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran Risto Pennanen kaivoi pyynnöstämme esiin lisää aikalaistietoja numerossa 2/16 esitellystä seka-autosta. Tavarakontin siirtolaitteet on valmistanut Partek-Multilift. heinäkuuta. Mainittu koritehdas on tähän alustaan rakentanut telin sekä 15+1-paikkaisen linja-autonkorin, mallia Lahti 31. Aiemmin tänä vuonna uutisoitiin Sampo-Rosenlewin ja intialaisen Mahindra & Mahindra -yritysjätin valmistusyhteistyöstä. Kyseessä on Intian suurin traktorivalmistaja, jonka tuotantoluvut ovat luonnollisesti koko maailman mittakaavassa kärkipäätä. TEKNINEN ERITTELY Linja-auto, jossa on Multilift-jalkakonttijärjestelmä. Kesäkuulla alusta toimitettiin Lahden Autokori Oy:1le. Alusta oli Scania BF 110 59. Alla otteita artikkelista: ”Oy Pohjolan Liikenne Ab hankki keväällä 1973 (15.5.) linja-auton Imatran toimipaikalle. Korin numero 62083. Autolla voidaan kuljettaa 6,05 ja 7,7 metrin vaihtokuormatiloja. Hermoston yleislämpökin saattaa hieman nousta. Kontinkuljetusseka-auton järjestysnumero on 49. Mahindra ei meidän raukoilla rajoillamme sano paljon mitään kenellekään, mutta aika monelle traktorikuskille tällä pallolla sanoo. Kaksin aina kaunihimpi 8. päivänä marraskuuta Rovaniemellä, jonka jälkeen auto siirtyi uuteen toimeensa Rovaniemi–Sodankylä-Iinjalle. Tässäpä tandem, jolla ajaessa pysyy selkä lämpimänä. Auton järjestysnumero oli 49 ja rekisterinumero VAN-988. Kevää11ä 1983 (18.3.) ajoneuvo poistettiin rekisteristä. Ja niinhän se onkin, että Mahindran ja International Harvesterin yhteistyösopimukseen pantiin nimet jo vuonna 1963. Kesä voi kuitenkin olla joskus viileä. Alustan kantavuus on n. 14. 10 000 kg Hyötykuorma on n. Matkustamo-osa: • Valmistaja Lahden Autokori Oy, malli Lahti 31 • Paikkaluku 15 • Rakenne hitsattu alumiinikori • Matkustamon lisälämmitin Webasto DBW 300
Siitä huolimatta uusi dieseltraktori oli ajan oloissa hyvinkin edistyksellinen. Sodan näkyvimmät arvet olivat menneet umpeen. maaliskuuta 1946, jolloin ensimmäiset kolme traktoria lähtivät tehtaalta. 70 vuotta Zetoreita T šekkoslovakiassa ryhdyttiin tekemään traktoreita heti toisen maailmansodan jälkeen. Zetor 15 oli yksisylinterinen prototyyppiversio. Se täytti asetetut vaatimukset: halpa, kevyt ja sarjatuotantoon sopiva. Vuonna 1947 Zetoreita valmistettiin 3500 kappaletta, ja kolmasosa lähti jo vientiin. Liittoutuneiden pommituksissa pahoin kärsineet rakennukset vaativat paljon kunnostusta. Sen virallinen syntymäpäivä oli 15. 50-luvun aikana kokoonpanolinjoja lisättiin, ja 60-luvun alussa syntyi ensimmäinen Zetorin mallisarja. Resursseista oli sodan jälkeisessä Euroopassa tietysti huutava pula. Perustelu 30:n hylkäämiseksi oli outoa sikäli, että vanhaa kaksviitosta kehitettiin edelleen. Pienempi vetäjä unohdettiin, ja 1948 tehtiin uusi isompi malli Zetor 30, jossa oli suoraruiskumoottori ja hydraulinen nostolaite. František Musilin suunnittelema Zetor 25:n prototyyppi. 40-luvun loppuvuosina 25 sai rinnalleen pikkuveljen. Vuonna 1948 näki päivänvalon 25K ja seuraavana vuonna 25A, varmaankin suomalaisille kaikkein tutuin Zetorin yleismalli, jossa oli sellaisiakin herkkuja kuin kolmipistenostolaite ja tasauspyörästön lukko. Ensimmäinen malli oli uudempina versioina Suomeenkin sittemmin levinnyt Zetor 25. Vuonna 1952 traktorituotanto siirrettiin sodan aikana saksalaisen lentokonemoottorivalmistajan Flugmotorenwerk Ostmarkin käytössä olleisiin tiloihin. Zetorin nimi syntyi, kun yhtiön logosta napattiin kirjain Z ja yhdistettiin se traktor-sanan jälkimmäiseen tavuun. Tuotantoakin saatiin hieman vauhditettua, kun työstövälineitä löytyii kätköistä natsien jäljiltä. 9 05/16. Tšekkiklassikon alkuvuosikymmeninä paineita asettivat niin rajalliset voimavarat kuin valtion vaatimukset. Traktorin tuotantopaikaksi valikoitui vanha asetehdas Zbrojovka Brno Tšekin puolella Brnon kaupungissa. Zbrojovka Brnon tehdas valmisti yhä 50-luvun alussa traktoreiden lisäksi muun muassa aseita ja kirjoituskoneita. Saman vuoden elokuussa tuotemerkki sai lainsuojan. Valtiotasolta päätettiin kuitenkin, että tarvitaan isompia traktoreita, ja 30:n valmistus lopetetaan alkuunsa. Traktorin suunnitteli insinöörismies František Musil, joka aloitti työnsä korkeiden viranomaisten määräyksestä jo kesällä 1945. Zetor rullasi jälleenrakennusvaiheessa määrätietoisesti eteenpäin. Legendaarinen eurooppalaistraktori juhlii pyöreitä vuosia. Vuonna 1954 perustettiin oma tutkimusja kehitysosasto, jonka ensimmäinen hedelmä oli kokonaan uusi malli, nelisylinterinen Super 35. Zetor nousi kirjaimellisesti toisen maailmansodan tuhkasta. Niitä valmistettiin vain noin 2000 kappaletta
Osia ei tarvinnut Amerikasta tilailla, sillä Katrin veli Jussi taikoi uudet rullat henkilöauton kierrätysosista. Kuvat: Katri ja Jussi Peltonen 10 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia. Viime vuonna hihnat ja hihnarullat menivät vaihtoon, kun kone liikkui ja leikkasi aivan oman päänsä mukaan. Lopen Räyskälässä nurmea ahmii hieman harvinaisempi amerikkalaiskone 80-luvulta. Naapurissa vakituisesti asusteleva Katri Peltonen tutki hieman sökönä hylättyä leikkuria, ja totesi, ettei se tarvinnut toimiakseen kuin uuden akun ja tankin täyteen bensaa. Katrin mielestä uudet pakoreitit toivat koneeseen lisää tehoa, mutta Jussi epäilee pienen kaasutinherkistelyn vaikuttaneen kulkemiseen enemmän. Siitä asti luotettava kone on katkonut Peltosen ruohikkoa. Lieneekö moinen kesätyöntekijän unelma vai painajainen. Erikoista on, että suhteellisen pienestä Räyskälän kylästä löytyy toinenkin samanmoinen Lawn Boy -leikkuri. Pelkkää auvoa yhteiselo ei aina ole ollut. Hallintalaitteet ovat muista ruohonleikkurista tuttuja lukuun ottamatta jälkeenpäin lisättyä tuntimittaria. V iitisen vuotta sitten eräs mökkiläinen oli heittämässä päältäajettavaa ruohonleikkuriaan romuksi. NURMEN POIKA TAHDON OLLA Lawn Boy LT 12 Näinä sesonkiaikoina uskollista ruohonleikkuria osaa arvostaa. Samalla Lawn Boy sai pystyputket ja puskurin. Jos joku tietää, kuinka nämä jenkkikoneet ovat samaan suomalaiskylään eksyneet, tietoa voi välittää toimitukselle. Isosta 42-hampaisesta kulmarattaasta oli seitsemän pykälää poissa, mutta tästäkin huollosta selvittiin kotikonstein hitsillä ja laikalla. Tänä vuonna leikkurille tehtiin hammashuoltoa
Miltei kolmikymppisen koneen runkoa tai leikkuupöytää ei ole tarvinnut hitsata. Ruostetta on vain pinnassa ja siinäkin tuskin nimeksi. 12-heppainen Briggs & Stratton sai viime vuonna tuplaputket kylkeensä hihnaremonttien yhteydessä. Lawn Boy parturoi muutamalla eri suuntaisella vedolla vaikka mittaistaan heinää. Raskaan työn jälkeen kelpaa levähtää rantamaisemissa ihailemassa auringonlaskua. Runko on Lawn Boyssa jämäkämpi kuin monessa muussa traktorimallisessa leikkurissa. 11 05/16
Uuden tekniikan rinnalla vanha Taavetti tuntuu antiikkiselta. Hemmo Honkala vaalii vanhaa työjuhtaa kuin silmäteräänsä. Mutta Tupalan talomuseon vanhalla umpipihalla tilan ensimmäinen traktori on suorastaan häikäisevän modernin näköinen. TUPALAN VANHA VALKKU DAVID BROWN SELECTAMATIC 880 1969 Asikkala 12
Kun kuusikymmenluvun puolivälin paikkeilla naapuriin ostettiin valkoinen David Brown -traktori, ajatus omasta koneesta alkoi poltella isäntä Onni Honkalaa. 13. Hän ei juuri koskaan itse kiivennyt traktorin rattiin. Aluksi traktoria ajoi Hemmon isoveli Hannu, mutta kun ikää karttui, Hemmokin pääsi Taavetin rattiin. ”Sellainen mielikuva on, että joskus heinäpellolla isä ajoi paalikuormia traktorilla, mutta esimerkiksi kyntöhommia hän ei koskaan tehnyt”, Hemmo Honkala toteaa. T upalan tilalla Asikkalassa maatyöt tehtiin pitkään hevosvetoisten koneiden avulla. Hannu kaatoi puut, ja minä vinssasin ne ja Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Tapio Mäntyniemi Taavettia somistaa siinä pitkään ollut David Brown fan club -tarra. Metsätöissä Taavetilla vinssattiin talvisin tukkeja metsästä 70ja 80-lukujen vaihteessa. Joskus harvoin pyydettiin naapuri avuksi traktorinsa kera. David Brown sai pian taloon tulonsa jälkeen värinsä mukaan kutsumanimekseen Valkku. ”Teimme veljen kanssa joka talvi 150 motin hankintakauppoja. ”Muistaakseni joskus vuonna 1975 olen ajanut Valkkua ensimmäisen kerran, eli yli neljäkymmentä vuotta on paiskittu töitä yhdessä.” Koska talon esikoinen Hannu ei ollut kiinnostunut isännäksi ryhtymisestä, päätti Hemmo ottaa maatilan hoitaakseen ja lähti maamieskouluun syksyllä 1976. Konetyöt olivat perheen poikien vastuulla. Maatila modernisoitui vauhdilla: muutama vuosi ennen traktorin ostoa oli tehty uusi päärakennus ja vuodelta 1931 oleva navetta oli peruskorjattu. ”Yli neljäkymmentä vuotta on paiskittu töitä yhdessä.” Toukotyöt on tehty ja Tupalan isäntä Hemmo Honkala ehtii istahtaa hetkeksi huilaamaan traktorinsa vierelle. Traktorin ostosta huolimatta kylvöt hoituvat edelleen hevosella, sillä Hemmon isä oli hevosmies henkeen ja vereen. Työkoneeseen hankittiin saman tien Hankmo-äes sekä kaksisiipiset aurat. Eipä aikaakaan, kun Tupalaankin ilmestyi samaa merkkiä oleva hieman uudempi ja parempi malli
Enää ei vanha Valkku hankintatöitä tee. 14. DAVID BROWN 880 SELECTAMATIC Vanhan metsätyökoneen ratti jouduttiin kerran taivuttamaan uudelleen muotoonsa, kun puu kaatui vinssaushommissa
Tätä nykyä roolit ovat osittain vaihtuneet, sillä Tupalan hevoskiertoa on käytetty mallina Seurasaaren vastaavaa laitetta rakennettaessa. Kun Hemmo Honkala kävi koulunsa kanssa luokkaretkellä Helsingissä 19721973 tietämissä, oli yhtenä kohteena Seurasaari. Ainoa uudempi rakennus umpipihassa on vuonna 1934 rakennettu ja 1964 peruskorjattu navetta, jonka paikalla on alun perinkin ollut karjasuoja ja sikala. Kotiin päästyään Hemmo esitti innostuneena ideansa omasta museosta, ja niinikään kaikkea vanhaa arvostava ja kunnioittava isä antoi 16-vuotiaalle pojalle luvan siivota vanhan talon tuvan ja asetella sinne vanhoja käyttöesineitä näytille. Käytössä edelleen Honkalalla on viljelyksessä kymmenisen hehtaaria peltoa, josta reilu puolet on kauralla ja loppuosa heinällä. Parin vuoden kuluttua vuonna 1976 museoasiaan perin pohjin vihkiytynyt nuori mies sai luvan koko talon museokäyttöön ja loppu onkin jo historiaa; Asikkalan kunnan IsoÄiniön kylään syntyi ainutlaatuinen talomuseo. Liukkaalla talvikelillä Taavetti luisti metsässä puuta päin, ja keulapeltiin jäi pysyvä muisto tapahtumasta. ”Jukka-vinssi on edelleen käytössä. ajoin tien varteen”, Hemmo tarinoi. Koululainen tarkasteli hämmästellen Seurasaareen Satakunnasta siirrettyä Antin taloa ja oivalsi samalla, että kotona on lähes valmis talomuseo esineistöineen. Metsätöissä Valkku on saanut muutaman lommonkin. ”Kun oli kuusi hehtaaria heinää nurin ja tuli kunnon sade, ei paljon naurattanut.” Viljan Honkala kylvää hevosvetoisesta Nostovarsien nostovoiman ja liikkeen säätelemiseen löytyy vieläkin tarkat ohjeet. Kivenheiton päässä umpipihasta sijaitsee vanha riihi, jonka kupeessa on hevoskierrolla varustettu puimakone. 15 05/16. Vuodelta 1841 olevan taitekattoisen päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on 1835 valmistunut läpiajettava aittarakennus, luhtiaitta, vilja-aitta sekä omalle ajalleen tyypillisellä tavalla matalalla ovella varustetut saunat; vuodelta 1873 peräisin oleva mallassauna sekä samaa ikäluokkaa oleva savusauna. ”Kerran vinssatessa totesin, että nyt kaatuu puu päälle. Joskus tukki oli niin painava, että keula pyrki pystyyn ja kaveri istutettiin painoksi nokalle. Kun hevoskiertoa pyörittäneet hevoset laskettiin illalla laitumelle, ne kiersivät vielä jonkin aikaa puun ympäri ennen kuin rauhoittuivat lepäämään. Vinssatessa traktorin kaatuminen oli monesti ihan hilkulla, mutta säikähdyksellä selvittiin aina. Ehdin itse pois alta, mutta puu kaatui traktorin päälle, ja Valkun ohjauspyörä vääntyi omituiseen asentoon”, Hemmo muistelee. ”Joskus tukki oli niin painava, että keula pyrki pystyyn ja kaveri istutettiin painoksi nokalle.” TUPALAN TALOMUSEO Asikkalan Iso-Äiniöllä sijaitsevan Tupalan talomuseon 1800-luvun alkupuolen rakennukset muodostavat tiiviin umpipihan. Ratti saatiin ihme kyllä taivutettua takaisin alkuperäiseen muotoonsa, ja se on paikallaan edelleen. Vuoteen 2013 saakka heinäpeltojen sato korjattiin talteen, mutta nyttemmin pellot ovat kesannolla, ja kasvusto silputaan pellolle lannoitteeksi. Riihtä vastapäätä on aittarakennus, josta on tehty hevosvetoisten työkoneiden säilytysja esittelytila. ”Isä kertoi, että koko parvi tärisi kun puimakone laitettiin pyörimään”, Hemmo sanoo. Nostovarsien korkeutta säädetään pyöreäpäisestä vivusta. Viimeksi sillä on vinssattu talomuseon pihapiiriin tehdyn riukuaidan aitatolpat metsästä”, Hemmo kertoo. Haavereita siinä hommassa ei onneksi sattunut
Hemmo Honkala pyörittelee hymyssäsuin Valkun rattia Tupalan Talomuseon vellikellon alla. DAVID BROWN 880 SELECTAMATIC 16
Tilan vanha päärakennus on osa 1800-1900-lukujen vaihteesta peräisin olevaa ainutlaatuista umpipihamallista pihapiiriä ja se on toiminut jo pitkään talomuseona. Myös pakoputki on vaihdettu, ja omistaja muistelee, että alkuperäinen oli pyöreämpi. Hemmo on päättänyt pitää uskollisesti palvelleen työjuhdan talossa. Myöhemmin talvikäyttö lisääntyi, kun Valkkuun hankittiin takalevy ja aiemmin käsipelillä tehdyt lumityöt hoituivat huomattavasti kevyemmin. Lypsykarjaa tilalla oli vuoteen 1986 asti ja lihakarjaa pidettiin vielä kymmenen vuotta sen jälkeen. ”Olen tyytyväinen, etten alkanut aikanaan laajentaa navettaa. Valkun eturenkaat on uusittu kymmenisen vuotta sitten, mutta takarenkaat ovat edelleen alkuperäiset. On helppo nousta kyytiin ja tulla pois”, omistaja kehuu työkonettaan. Tuntimittarissa on tällä hetkellä lukemana 3478. Tupalan David Brownia on yritetty ostaa pois moneen otteeseen, mutta tuloksetta. laitteesta traktorikäyttöiseksi muutetulla Wärtsilä-kylvökoneella. Onnistunut hankinta Taavetti on vuosikymmenten myötä osoittautunut luottopeliksi. 17 05/16. ”Isä huolehti aina siitä, että akku otettiin talveksi irti, mikäli traktoria ei käytetty pitempään aikaan”, Hemmo muistelee. Yhteisiä työvuosia jatketaan niin pitkään kuin niitä riittää. Säännöllisellä huollolla ja öljynvaihdolla on pärjätty näihin päiviin asti, eikä mitään isompaa remonttia ole tarvinnut tehdä. Koko talomuseon pihapiiri olisi siinä samalla turmeltunut”, Hemmo sanoo. Alkuperäiskuntoinen Taavetti on täysi työpeli edelleen. Vuosittain se kylvää viitisen hehtaaria viljaa ja tarvittaessa lisäksi heinää. ”Hytittömällä traktorilla moni homma hoituu näppärästi
Huittinen 18
Simo Rekola muistaa yhä, kuinka kotitilalle tuli ennen sotia Farmall-traktori. YMPYRÄ SULKEUTUU FARMALL F-14 1939 19. Noin puoli vuosisataa myöhemmin Simo hankki samanlaisen masiinan, ja innostus oli yhtä kova kuin lapsena konsanaan. Sillä pikkupoika opetteli 40-luvulla ajamaan
Niinpä samassa kaupassa Farmallin kanssa hankittiin kaksimetrinen Hankmo-äes ja kaksisiipiset John Deere -kyntöaurat. Isä ajoi, ja minä seisoin isän ja ratin välissä. ”Olin ihan pikkupoika, kun isän kanssa ajettiin. ”Moniin Olivereihin laitettiin puukaasulaitteet. Ajolupa ei Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine FARMALL F-14 Farmall osasi kertoa kuljettajalle mielialoistaan veden lämpötilan ja öljynpaineen verran. Sitä minä odottelin. Se tuotiin autolla, ja sitten kauppias ajoi sen meidän suuliin ja siellä päin seinää niin, että käynnistysveivi katkesi heti”, Simo Rekola muistelee liki kahdeksankymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Muistan millaisia kupongit olivat: ne olivat noin 5 senttiä kanttiinsa, ja niihin oli merkitty aina polttoainemäärä litroissa.” Loikka polkimelle Simo pääsi itsekin Farmallin puikkoihin hyvin varhain. Urakoija saapuu ”Farmall tuli meille varmaankin vuonna 1938, ennen sotaa joka tapauksessa. Aina kun isä pani tupakkiinsa valkeaa, sain ohjata. Yksin ajoin varmaan alle kouluikäisenä. Isä ajoi päivät, ja sitten meillä oli kuski, joka ajoi yöt. Jos tapaus on kyllin erikoislaatuinen, se saattaa jäädä hädin tuskin kapaloista päässeen taaperonkin mieleen. Polttoainehan oli silloin kortilla. Omien hommien lisäksi Farmallilla urakoitiin silti sesonkiaikoina yöt ja päivät. 20. Savea hienontamassa se vietti keväisin monta viikkoa. En ylettynyt kytkimeenkään – täytyi aina nousta seisomaan ja hypätä sen päälle.” Paikalliset hämmästelivät, kun Simon isä Kalle antoi mokoman mukulan ajaa arvokasta konetta. Lisäksi traktori kiersi puimakonetta ja sirkkeliä pyörittämässä. Kyntö oli toinen suuri askare. Muistan, kun se tuotiin, vaikka en ollut silloin kuin kahden vanha. Tapaus kuvastaa hyvin sitä, että tuolloin niin ostajat kuin myyjät olivat vielä hyvin tottumattomia uusiin vetokoneisiin. Tuo kuljettaja oli niin innokas ajamaan, etten tiedä, tarvitsiko miehelle mitään maksaakaan.” Farmallin päätyö oli äestys. SMK:ssa moinen kokonaisuus maksoi tuolloin 38 000 markkaa. Rekolan tilalla oli traktorin hankkimisen aikoihin peltoa noin 25 hehtaaria eli aikansa mittapuulla jo jonkin verran. Ihmiset, joille traktorilla mentiin tekemään töitä, olivat saaneet petrolikuponkeja. Ne annettiin isälle, ja hän sai ostaa polttoainetta. M onilla meistä on vuosikymmenet timantinkirkkaana säilynyt lapsuusajan muisto siitä, kuinka uusi traktori kurvasi aikoinaan kotipihalle. On merkillepantavaa, että Farmall ei joutunut sotaan eikä siihen pantu myöskään häkäpönttöä. Niin kävi Simo Rekolalle, kun kotitilalle saapui ensimmäinen traktori Farmall F-14 suurten maailmanmullistusten kynnyksellä. ”Sillä ajettiin rahtia kauheat määrät. Mutta tottumattomuudesta huolimatta työvälineitä uuteen traktoriin tietysti ymmärrettiin kaivata