30. Päivälippu 10 € Kolmen päivän lippu 20 € Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat ilmaiseksi Tapahtuman osoite: Amiraalintie 161, Oulainen Ilmainen nonstop linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta tapahtuma-alueelle ja takaisin. Waltakunnalliset Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät Weteraanikonepäivät 7.-9.7.2023 oulaisissa 7.-9.7.2023 oulaisissa Työtä ja juhlaa w w uu oo tt tt aa HUOLELLA TEHTY Per Holmbergin puutavarankantaja VEHKEET KOOLLA 13 sivua kevään kuormaautoja konetapahtumia TEKIJÄVELJEKSET Jani ja Sauli Salmi taikovat romut töihin 74 50 00 -2 30 4 • PA L VK O 20 23 -2 8 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 4/2023 • Hinta 10,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT TELI-LOK KERI 10 2 4 / 2 2 3 • D e u tz 6 6 & 7 6 • Fo rd 7 8 1 • K o n tu • P ie ru 7 • Te liLo k k e ri • U n iv e rs a l • V a lm e t C a fe e ir o. Helinä Koskela 044 987 4003 Jouni Aitto-oja 0500 282 562 Rompetori/Martti 044 345 4919 www.weteraanikonepaivat.fi www.weteraanikonepaivat.fi ANHA IMA W pe-la klo 10-17 su klo 11-17 30. Teksti tähän! Valmet Brasiliast a Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman juhlavuosi Perinteiseen tapaan työnäytöksiä näyttelyitä musiikkia rompetori hyvää tunnelmaa..
Toimituksen arkistoista on kaivettu koneellista kultaa Lemmenjoelta parin vuosikymmenen takaa. Tämän numeron viimeistelyn ohessa rassataan reissupelit kuntoon, jotta päästään tien päälle heti painopäivän jälkeen. Niiden ohella sivuilta löytyy tarinaa Syökerin sauhuista sekä Ruotsin puolella järjestetystä vanhojen kuorma-autojen kokoontumisesta. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tätä Valmetia tuskin tapaa kesän tapahtumissa, sillä sen päivät kuluvat työssä. Tätä Valmetia tuskin tapaa kesän tapahtumissa, sillä sen päivät kuluvat työssä. Kokemus on kuitenkin osoittanut kierron epäsuhtaisen luonteen. Vinkkejä niin alan tapahtumista, kiinnostavista masiinoista kuin tekijä ihmisistä kannattaakin lähettää toimituksen suuntaan. Siinä sivussa reportterit ovat ehtineet vierailla jo ensimmäisissä tapahtumissa ja isäntien tiluksilla konekantaa ihmettelemässä. Lahdessa piti kiirettä, sillä kahdesta samanaikaisesti järjestetyistä näyttelyistä toisessa Vanhoilla Koneilla oli yhteinen osasto Klassikotlehden kanssa. Nyt saimme kuvattavaksi aidon, uudesta saakka Suomessa ahkeroineen brassikoneen ja haastateltavaksi sitä pitkään käyttäneen isännän. Kalenterimerkintöjä on kertynyt mukavasti maan joka kolkasta, mutta aivan jokainen sivu allakasta ei sentään ole täyteen sutattu. Harrastajia tapaamme ikähaitarin molemmista päistä, joissa intohimon aste kuitenkin on yhtäläisen korkea. Kevään tapahtumakierroksemme painottui eteläiseen Suomeen. Kuluneen kevään reissujen tuloksia nähdään heti kannen pääkuvassa, jossa komeilee oloissamme harvinainen, kovin tutun oloinen mutta samalla totutusta ensi silmäyksellä poikkeava Valmet-traktori. Käykäähän koneihmiset tuoreen sisällön kimppuun. Kevät ja kesä lumpsahtavat hetkessä, ja iltojen pidentyessä ajan kulku taas hidastuu. Osastopilttuussa sai tilaisuuden turista lukijoiden kanssa niin koneista kuin lehden sisältöön liittyvistä toiveista, risuista ja ruusuista. Kaiken vilinän keskellä saimme talteen tunnelmat sekä Classic Motorshow’sta että Retro Trucksista. Traktoreiden lisäksi konekattauksessa on tarjolla ajokoneita, niin tehdastekoista kuin omavalmistetta. Toimituksen väki ravistelee sillä välin vaskooliin uusia hippuja vanhan raudan virrasta. TIEN PÄÄLLE TAAS V uodenaikojen luulisi kiertävän tasaisesti ja keskenään samanpituisina jaksoina. Toimituksessakin ollaan herätty kevättöihin. Vaienneista verstaista esittelyssä on Kontu, jonka ruiskuissa ja kairoissa oli hyvin omintakeisia ratkaisuja. SA -K U VA /K IM B O RG 4/2023 3 Pääkirjoitus. Brasilian tehtailla valmistetuista Valmeteista on tehty juttuja aiemminkin, joskin arkistomateriaalilla kuvitettuna
Paikalle saapunut kalusto oli Volvoja Scania-painotteista mutta piristävän erilaista kuin meillä. 50 Klassiska Lastbilar Veteranträff, Falkenberg, Ruotsi Vierailimme länsinaapurin veteraanikuormuritapahtumassa. Sellaiseksi se ei sitten kelvannutkaan, mutta siitä tuli uuttera sekatyöläinen. Siksi se on vielä lähteistä sukua juontokoneelle. Käsiin jäi mahtivalmistajan suursuosikki ja joutsenlaulu. 10 18 26 32 KANNESSA 10 Valmet Cafeeiro Pekka Herlin hankki Thorsvikin tilalleen Kirkkonummelle brasilialaisen Valmetin navettakoneeksi. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 46 Retro Trucks, Lahti Vetkun paikallisten aktiivien ja avustavan talkooväen järjestämä Retro Trucks Lahes kokosi kuormaautoväkeä leppoisaan kokoontumistapahtumaan. Tarinoimme traktorin pitkäaikaisimman omistajan Antti Herlinin kanssa Vallusta ja Thorsvikista. 32 Pieru 7 Jos omavalmiste on ristitty Pieruksi, ihminen odottaa kaameaa kulmarautarytäystä. 24 Ford 7810 Risto Tuomaala vahti myyjäliikkeen viimeistä Fordia, kunnes se kypsyi sopuhintaiseksi. Lisäksi perehdymme teollisuushistorian pariin eri haaraan. 26 Teli-Lokkeri Lokomon Teli-Lokkeri syntyi taitekohdassa, jossa kokorunkojuonto hävisi pelin tavaralajimenetelmälle. 4 Tässä numerossa. KONE-ESITTELYT 18 Deutz 6006 & 7006 Deutz lähti viivoittimella muotoiltuihin pelteihin vähän jälkijunassa. 06-malliston jälkeen Suomessa tuli kymmenen vuoden Deutz-paasto. Mutta Per Holmbergin puutavarankantaja on fiinimpi kuin monet sarjavalmisteet
78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia kärpästen surinasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. TILAAJAPALVELU Puh. 76 Markkinat Vanhaa rautaa kauppatavarana. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 4/2023 60. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutta ja erikoista vanhojen vehkeiden maailmasta. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 72 Vuosi 1953 70 vuotta sitten traktorikaupoille oli mahdollisuuksia enemmän tarvetta. Yksi Itä-Euroopan suurimmista traktoritehtaista haki kumppaneita idästä ja lännestä poliittisten virtausten muuttuessa. Palaamme kuvamuistoissamme Lemmenjoelle ja kertaamme alueen kullanhuuhdonnan historiaa. 56 Syökerin sauhut, Vihtijärvi Kevään tapahtumakentällä Syökerin Sauhut vihersi ensimmäisten joukossa. Kävimme muutamalla osastolla tarinoimassa. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 46 52 52 Classic Motorshow, Lahti Ison kupeenäyttelyn henkilöautojen lomasta löytyi vanhoja uskollisia ja uusia yllätyksiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Kotimainen sarjatuotanto helpotti asiaa, ja vaihtokauppasopimukset toivat meille Zetoreita. ARKISTOJEN AARTEITA 36 Kontu – yhden miehen luomus Orimattilalaisen Kontu & Con tuoteperheeseen kuului hyvin erilaisia työkoneita. 40 Lemmenjoen kultamailla Lapissa kaivettiin kultaa koneilla reilut 30 vuotta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Olli J. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kentällä oli porukkaa kesäisen sään mukaisesti. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. PITKIN POIKIN HISTORIAA 66 Kaiken maailman traktoreita Romanialainen Universal on nimensä veroinen. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. KERÄILIJÄLLÄ KYLÄSSÄ 42 Maito ja petrooli: Matti Hämeenoja Vanha maitokuski on kerännyt entisiltä ajoilta monenlaista esinettä ja vielä enemmän hauskoja muistoja. Moniosaaja Heikki Kontu panosti yritykseensä kaiken osaamisensa ja enemmänkin. 60 Seppiä ja mestareita Jani ja Sauli Salmi kunnostavat romulöydöistä toimivia traktoreita ja tekevät niillä peltohommia vanhaan malliin
Tehtaasta tuli nopeasti Venäjän tärkein rautatiekiskojen tuottaja ja seuraavien vuosikymmenten aikana myös merkittävä laivatelakka. Vai onkohan Venäjän hallintotapakin vaihtunut vain nimellisesti. Vuonna 1963 valmistui 50 traktoria lisää, ja 1964 päästiin sarjatuotantoon. Itään lähti noin 15 000 Kirovin työntekijää, jotka sitten tehtailivatkin miltei 20 prosenttia puna-armeijan raskaista panssarivaunuista ja telatykistöstä. K-700:n suoria sukulaismalleja valmistettiin Pietarissa 2000-luvun alkuvuosiin asti, ja linkku-Kirovetsejä tehdään yhä. K-710 Iljitš -mallin teho nousi vuonna 1980 jo 500 hevosvoimaan. Kuten arvata saattaa, Kirovets valjastettiin tuhanteen toimeen. Sotavuosina Kirovin tehtaan panssarivaunutuotanto evakuoitiin Uralille Tšeljabinskin traktoritehtaalle. Se oli läheistä sukua Kirovin tehtaan aiemmille lapsille eli sotakoneille sikäli, että se oli suunniteltu myös tykinvetäjäksi tarpeen tullen. Suunnittelussa ei kauaa nokka tuhissut. Se veti kaikenlaisia maatalouskaluja, mutta lisäksi sen niskaan heitettiin niin puoliperävaunua, kaivuria kuin puutavarakuormainta. Uusi K-700 oli 203-hevosvoimainen runko-ohjattu jättiläinen, jonka peltotyön tuottavuus oli siihen astisiin neuvostotraktoreihin verrattuna parhaimmillaan kolminkertainen. Moottorina puksutteli Jaroslavlin moottoritehtaan JaMZ238, liki 15-litrainen turboahdettu V8. Nopeimmillaan Kirovets loikki hiukan yli kolmeakymppiä. Tieja lumitöissä Kirovetsiä käytettiin myös. Uusi menestyksen aika alkoi vuodesta 1868, kun tehtailija Nikolai Putilov osti tehtaan. Täystuho-tyyppinenkin käännettävän ajosuunnan muunnelma nähtiin. Tehdas tuhoutui vuoden 1824 suuressa tulvassa käytännössä täysin, mutta se rakennettiin uudestaan. Samaan aikaan tehtaalla perehdyttiin myös taidevaluun ja alettiin tehdä veistoksia ja arkkitehtonisia koristevaluja. 6 4/2023 No _ . Vaihteisto oli 16+8 hydraulisilla aluevaihteilla. 1900-luvun alussa alkaneissa vallankumouspurkimyksissä tehtaalaiset olivat suorastaan avainasemassa. Jokapyörävetoinen hirviö painoi liki 12 tonnia. Vuonna 1801 perustettu Pietarin rautavalimo teki alkuunsa sotatarvikkeita. Vuoden 1962 kesällä saatiin ensimmäinen neuvostolinkku testiajoihin. Vuonna 1924 sieltä rullasi ulos ensimmäinen venäläinen Fordson, eli Fordson-Putilovets, joka oli myös Venäjän ensimmäinen sarjatuotantotraktori. 102. Vuonna 1959 Yhdysvalloissa vieraillut Nikita Hruštšov oli nähnyt John Deeren uuden runko-ohjattavan traktorimallin ja siitä innostuneena antoi käskyn tehdä vastaava nopea ja tehokas punatraktori. Punakaudella laitos alkoi tehdä traktoreita. Uutuuksia 60 vuotta sitten K-700 Kirovets Valimoksi syntynyt pietarilaistehdas siirtyi Fordsonja Farmall-kopioista monta kokoluokkaa suurempaan linkkujättiläiseen. Kirovetsin ensimmäistä malliversiota tehtiin 60-luvun loppuun saakka, jonka jälkeen siitä tehtiin eri tavoin modernimpia versioita, yleensä lähinnä hieman tehokkaampia ja raskaampia. Melko pian Suomenlahden suulla alkoi myös koneenrakennus höyrykoneiden myötä. Niitä on tehtaan ilmoituksen mukaan valmistunut yli 600 000 kappaletta. Pietariin eli silloiseen Leningradiin palanneen tehtaan sodanjälkeinen traktori K-700 olikin sitten aivan toista luokkaa kuin Fordsonit ja Farmallit. Oli se asia niin tai näin, tehtaan sisällä on tapahtunut monia muutoksia. Kirovets kyllä muokkasi maan, jos kohta sitten vähän tamppasikin sitä. Idean hirviötraktoriin oli saanut Nikita Hruštšov Amerikan-matkallaan. P ietarissa sijaitseva Kirovin tehdas on nähnyt niin nimien kuin valtiomuotojen vaihtuvan ympärillään. Vallanvaihdon jälkeen vuonna 1922 tehtaan nimeksi tulikin Krasni Putilovets eli punainen putilovilainen. Kommunistijohtaja Sergei Kirovin murhan jälkeen vuonna 1934 tehdas sai nykyisen nimensä. Tärkeämpää on, että samana vuonna tuli tuotantoon toinen traktori, Universal-nimen saanut Farmall F-20:n kopio
Waltakunnalliset weteraani konepäivät pe-la klo 10-17 su klo 11-17, Amiraalintie 161, Oulainen Helinä Koskela 044 987 4003 Jouni Aitto-oja 0500 282 562 Rompetori / Martti 044 345 4919 8.7. Vastuuhenkilönä toimii Sture Engström, 040 543 3535, sture.engstrom@saunalahti.fi. Matti Yli-Ketola 0400 639 664 30.6.-1.7. Kari sanoo, että kuvassa näkyvä sisäpuolisella hammastuksella oleva nokkalevyä pyörittävä ratas on vaikeimpia osia valmistaa. Jäämme odottamaan Ilmajoen ilma-aluksia. Perälän kyläyhdistys ry. Suur-Jämsän Perinnepäivät & Ajot klo 9–18 molempina päivinä. Konekokoukset ovat alkaneet. Harrastusajoneuvoja rompe myyntitapahtuma, Kuhmon Urheilukeskus, Kuhmon Mobilistit ry, 044 201 4756 MÄEN MOOTTORITEHTAASTA Viime numerossa tutustuimme Kari Mäen omatekoisiin vanhakantaisiin moottoreihin. Kowan teknologian päivät Orivedellä, OriCamping. Myyntipaikka ym. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Kesäkuu 10.6. Karjalohja Drive In & Rock’n Roll Show 2023. Osoite on Turuntie 917, 09630 Lohja. Kiitoksia Karille kuvasta. Edellisiin moottoreihin Kari oli tehnyt osat itse tai haalinut kierrätystavaraa. Vetkun Olavinlinnan keikka Kitee–Punkaharju–Lusto–Savonlinna Vetkun jäsenille vetku.fi/uutiset-tapahtumat/keikat/ 16.–18.6. Kannattaa muistaa, että tapahtumakalenterissa olevien kertaluonteisten konejuhlien lisäksi järjestetään toistuvia kokoontumisia. Wanhat koneet Vahojärvellä klo 10 alk. Pohjanmaan Classic Motor Show, Tiilitie 38, Teuva. tiedustelut Veikko 0500 269 160 16.–18.6. Heinäkuussa tiistainen kokoontumispaikka on Lohjalla kahvila-ravintola Hiidenpirtti. Armeijakaluston harrastajien kokoontuminen. Esimerkiksi Autohistoriallinen Seura pitää tiistaitapaamisia mobiileille, eikä nyt puhuta älylaitteista. Rompetorivastaava Kenneth Lemström 050 320 8484 10.–11.6. Ford-Freak Club of Finland ry Sami Ahola 040 8288 484 Heinäkuu 1.7. Vappuna Panssarimuseon Kevätsavutuksessa jäpittivät Fordson ja Ford rinnakkain. 4/2023 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA tapahtumakalenteri. Muonio 7.–9.7. Perinnetapahtuma & tanssit alkaen klo 15. Verstaassa tapahtuu taas. Tällä kertaa Karilla on työn alla yhdeksänsylinterinen tähtimoottori tai oikeastaan kerralla kaksi kappaletta. Kaikille harraste-ajoneuvoille tarkoitettu kokoontuminen ja näyttely. perala@googlegroups.com 050 520 5599 1.–2.7. Rompemarkkinat Oulun Automuseolla. Menkijärven kesäkahvila & lentokenttä, Alajärvi 16.–17.6. Kesäkuussa tiistai-iltaisin on vapaamuotoisia kokoontumisia Espoon Automuseolla osoitteessa Bodomintie 35, 02740 Espoo. Ylistaron Alapään ns, Alapääntie 327, 61430 Ylistaro. Vahojärven Leirikeskus, Vahojärventie 828, 39700 Parkano Pekka Mäkelä 050 313 2593 8.7. AHS:n 33. Holmintie 130, Siikainen. Lisätietoja 040 352 3083 www.moottoriklupi.fi 9.–11.6. Taas tapahtuu Perinnepäivää, rompparia ja konekokousta pukkaa kesäiseen tapaan. Lohjan Kalkkitehdas, Kievarintie, 08700 Lohja. Pomona, Jämsä. Alapään Rompetori ja Perinnepäivät alkaa pe iltapäivällä ja jatkuu la klo 16. Vastuuhenkilönä Lohjalla häärää Jari Häkli, 0400 732 141, OH2JSD@ gmail.com. Nytkin Mäki on tehnyt lohkot ja jakopään kotelon puolikkaat, mutta männät ovat uutta ostotavaraa. (02) 7674 111, 040 1990 680 2.7. Torassiepin Vanhat Koneet -päivä klo 11–18. Lisätiedot 050 444 9812 www.oulunautomuseo.fi sihteeri@oulunautomuseo.fi 16.–17.6. Antti 0400 322 704 14.–16.7. rompetori klo 9–15. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely klo 10–17, Koiramäentie 2, 31900 Punkalaidun
Melodiat ja harmoniat olivat sitten asia erikseen – niinpä Take Fivekin on Brubeckin kvartetin saksofonistin Paul Desmondin sävellys. ”Se pieni moottori oli uskomaton keksimään rytmejä. Erityisesti Brubeck muistaa hit and miss -moottorin, jolla pumpattiin vettä säiliöihin. Puhelin pärähti niiden johdosta ja kohta sain sellaisen puheryöpyn korvaani, etten useista yrityksistäni huolimatta saanut sanaakaan suunvuoroa. Koko Time Out -albumi, jolta Take Five löytyy, sisältää tavanomaisista tasarytmeistä poikkeavaa musiikkia. Kesken puhetulvan painoin kuulotorven paikalleen ja pistin tupakaksi. Se kulkee 5/4-tahtilajissa, joka tuohon aikaan oli niin erikoinen, etteivät kvartetin mestarismiehet saaneet ensimmäisellä 40 minuutin yrittämällä sitä studiossa soitettua kompuroimatta. Amerikkalaisen pianistin Dave Brubeckin kvartetin vuonna 1959 levyttämä kappale Take Five on tunnetuimpia jazzstandardeja. – No kun se tuo puhelin rupesi kuumenemaan, niin pistin torvej jiähtymään ja panin tupakaksi. 102. Yhden vesitankin täyttäminen kesti muutaman tunnin. TEKIJÄN SUUSTA Kerrankin muutaman ostamani tilan kauppakirjat olivat saapuneet isännälleni. Minä istuin tankin varjossa, kuuntelin moottoria ja soitin muita rytmejä sen päälle.” Tuosta puksutuksesta siis syntyi Brubeckin intohimo erikoisiin tahtilajeihin. OIKAISTAAN ÄESTÄ Viime numerossa sivulla 37 väitettiin, että kuvassa näkyvän Potila-äkeen vetolaitekiinn itys olisi jälkikäteen vaihdettu yksinkertaise mpaan versioon. Mutta kyllä koneiden äänet ovat sitä ennenkin kaikuneet aivan listakärkimusiikissa. Virhe oli toimituksen. C A R L VA N VE C H TE N 8 4/2023 No _ . Dave Brubeck oli kotoisin kalifornialaiselta karjatilalta. Toisin kuin viimeksi väitimme, tämä kiinnitys on alkuperäinen. – Mihin sinä Antti hävisit. Mistä Brubeck siihen idean sai. Kiinnitys on kuitenkin alkuperäinen ja tehdastekoine n. KÄRKKÄINEN & PUTKONEN OY:N KIURUVEDEN PIIRIESIMIES ANTTI KÄRKKÄINEN Brubeck ja puksuttaja Aikoinaan Kowan Teknolokian Päivillä Rämsöössä syntyi käsite moottorimusiikki, ja sittemmin on samassa paikassa pidetty moottorimusiikin festivaalejakin. Kun he perheen kesken ajoivat ratsain karjaa pitkiä matkoja, Dave alkoi lauleskella hevosten kavioiden oikukkaan kopseen mukana. Pahoittelemm e virhettä. Hetken kuluttua soi puhelin uudelleen ja soittajan ääni tiuskasi. Miksikä sinä karkasit. – Niin siitä päästiin rauhalliseen keskusteluun, sain selvittää asiat ja yhteisymmärrys löytyi taas. Mutta muutkin kuin hevoset iskivät tilalla oikukkaita tahteja
8. 4. Samperin konesavotta alkoi Lapissa 110 vuotta sitten. Montako kappaletta ensimmäistä Valmet-traktorimallia on Tourulan tehtaan kirjanpidon mukaan myyty. 1960-luvulla Suomessa elintaso nousi sellaiselle tasolle, että tavallisetkin ihmiset ryhtyivät paremman tekemisen puutteessa harrastamaan pihanurmikoiden hoitoa. Est oni a. 5. Kam rik ki on suo mal ais tun ut ään täm ys jyr äty ypi n kek sijä n Will iam Cam bri dge n suk uni mes tä. Mikä oli aluksen viimeiseksi jäänyt nimi. 9. Tas avi rta lat uri ssa muu tta maa n vai hto vir taa tas avi rra ksi . Ajo nop eut ta voi daa n muu tta a por taa tto mas ti moo tto rin kie rro sno peu des ta riip pum att a. Kyllä tuolloin liki 60 vuotta sitten oltiin tosiaan edistysmielisiä, sillä Flymoja markkinoidaan tänäkin päivänä Suomessa edistyksellisinä. Mistä kamrikkijyrät ovat saaneet nimensä. Tel ake tju illa var ust etu illa höy ryv etu rei lla . 3. 3 087 kap pal ett a. 9. 7. 3. 5. VASTAUKSET 1. Viking Sally, Silja Star ja Wasa King olivat saman aluksen nimiä eri aikoina. 6. Leikkaa leijaillen 1. 10. Millaisessa laturissa tarvitaan kommutaattoria eli virrankääntäjää. 2. Mistä ottomoottorin nakuttaminen johtuu. Kaupan edistysmielisessä päässä tämä kehitys pantiin merkille ja ryhdyttiin toimittamaan muun muassa Gingeja Stiga-leikkureita. Enn ena ika ise sta syt yty kse stä . Minkä työkalun 1600-luvulla elänyt ranskalainen Melchisédec Thévenot keksi. 10. Tosin edistyksellisin osa Flymossa taitaa nykyään olla akkukäyttöinen sähkömoottori. Kak sin ope uks ine n tak asi lta . 4/2023 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Mikä on varsinkin kuorma-autoista tuttu tuplaperä. 6. 4. 7. Ves iva a’a n. Perinteisten pyörillä kulkevien vaakatasoleikkureiden lisäksi OTK myi uutuutena myös ilmatyynyn varassa leijuvaa ruotsalaista Flymo-ruohonleikkuria. 2. Millaisilla koneilla tukkirekiä kuljetettiin vuosina 1913–1916. 8. Mitä hyötyä on ajomuuntimen eli variaattorin välityksellä tapahtuvasta ajoneuvon voimansiirrosta. Elo ven a-k aur ahi uta lei den . Samaan aikaan erilaisia puistoalueita ja ruohokenttiä syntyi sinne tänne, myös kauppaloihin ja muihin pienempiin asutuskeskuksiin. Mikä pitää miehen tiellä, eli minkä elintarvikkeen mainoslauluksi Matti Eskon Rekkamies tehtiin
Tutustutaan BrasilianValmetien syntyyn ja tarinoidaan tästä yksilöstä Antti Herlinin kanssa Thorsvikin tilalla. Traktori on yhä työkäytössä, vaikkei se sitten karjasuojaan sopinutkaan. 10. Kirkkonummi THORSVIKIN MAATYÖLÄINEN VALMET CAFEEIRO Kun Pekka Herlin kaipasi pientä navetta traktoria, hän hankki kahviviljelmille tarkoitetun brasilialaisen Valmetin
11
Osa niistä on ollut aivan suomalaisten maataloustraktorien kaltaisia ja osa sikäläisten olosuhteiden vaatimia erikoismalleja. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Kari Mattila Käsillä ja silmillä on vain olennainen. Hydrauliikan ulosotolle oli paikka lohkon kyljessä, mutta liitinasennus on tehty Suomessa. Löydämme latinotraktorin Kirkkonummelta tunnetun teollisuussuvun tilalta. Alle kymmenen vuotta toiminut suomalainen traktorivalmistaja laajeni ulkomaille. Uuden Valmet do Brasil -yhtiön alkuvuodet olivat kuitenkin kituliaita. Sen valmistus alkoi Tourulan kivääritehtaalla, ja kuuluisan tarinan mukaan ensimmäisten versioiden runkona käytettiin tykin putkea. Rauhan tultua sitä suitsivat yhä hurjempaan kasvuun Neuvostoliitolle maksettavat sotakorvaukset. Muuttuneen kauppa lain säädännön ansiosta 70-luku oli nousukautta. Brasiliasta ei ole tarvinnut tilata osia. Jälkimmäisistä ei täällä Valmetin emämaassa ole oikein tietoakaan, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Mutta jauhetaan historian pavut ensin huolella, jotta saadaan juomaan enemmän makua. Valmet lähtee Brasiliaan Viime sotien myötä Suomessa virisi paljon konepajateollisuutta. Valmetin tarjous hyväksyttiin. Yksi ratkaisu oli traktori. Oli ilmeistä, että Suomen kokoiset markkinat eivät riittäisi pitämään edes valtion omistamaa traktoritehdasta hengissä. Tytäryhtiö saavutti sen taloudellisen merkityksen, jota ulkomailta oli lähdetty hakemaan. Polttoainesäiliö on suomalaisista Valmeteista tutulla paikalla kytkimen ja vaihteiston välissä. Kasvua piti hakea viennistä ja ulkomarkkinoilta. Kenties Valmetin suosiota kasvatti Brasiliassa 70-luvulla sekin, että traktoria alettiin räätälöidä paikallisiin tarpeisiin sopivaksi. Miksi suomalaiset perustivat traktoritehtaan Etelä-Amerikkaan. 12 VALMET CAFEEIRO. Soukassa Cafeeirossa ei vaihdekeppejä oikein muualle saisikaan kuin keskelle. Ensimmäinen brasilialainen Valmet oli ollut käytännössä sama malli kuin suomalainen dieseltraktori. Valtion Metallitehtailla pohdittiin, mitä tuotteita sotakorvausteollisuuden loputtua valmistettaisiin. Yksi varhaisista Valmetien vientimaista oli Brasilia, jonka hallitus sattui 50-luvun lopulla havittelemaan tarjouskilpailun kautta myös omaa traktorivalmistusta. Niihin sisältyi paljon enemmän metalliteollisuuden tuotteita kuin oli odotettu. B rasiliassa on tehty Valmetja Valtratraktoreita yli 60 vuotta. Jarrut laitettiin kerran, ja Valmet 500:n osat sopivat. Kävi selväksi, että BrasilianValmetien myyntimäärät kasvavat suomalaisten ohi. Vuoroin miekkoja, vuoroin auroja. Traktoria Thorsvikissa paljon käyttänyt ja huoltanut Atso Lahti kertoo, että vähillä remonteilla on selvitty. Valmet reagoi nopeasti: ennätysajassa saatiin tehdas Brasiliaan pystyyn, ja ensimmäiset traktorit valmistuivat joulukuussa 1960. Kun traktorituotanto oli käynnistynyt ja asesodan pölyt karistettu jaloista, alkoi selviy ty mis tais te lu
Traktorin valot ovat olleet maskissa, joka on aikain saatossa kadonnut. Mainitut Thorsvikin isännät ovat kaikki vuorollaan johtaneet myös hissi yhtiö Konetta. Suomessa sellaiselle ei olisi voinut kuvitella markkinoita. Mutta löytyy meidänkin rajojemme sisäpuolelta ainakin yksi Cafeeiro. Sen tarinaan liittyy toinen suomalainen maatalouden ja teollisuuden liitto. Raideväliä voisi vieläkin kaventaa, niin piukkaan on puristettu ohjausvarretkin. Toukokuussa 1912 Kirkkonummella tuli myyntiin Thorsvikin kartano liki Herlinin lapsuuden kesäpaikkaa. 1924 Herlin osti yrityksen nimeltä Kone Oy, joka oli velkaisen Strömbergin tytäryhtiö. Hän tarttui oitis tilaisuuteen ja hankki Thorsvikin, vaikka se olikin koko lailla suunniteltua pientä tilaa isompi. Vesijohtoinsinööri ostoksilla Viime vuosisadan alussa helsinkiläisen Vesijohtoliike Oy:n johtaja Harald Herlin haaveili perheineen pienestä maatilasta meren rannalla melko likellä kotikaupunkiaan. 4/2023 13. Nämä nimet lienevät monille tuttuja toisesta yhteydestä. Edellisen velkaantuneen omistajan jäljiltä Thors vikissa odotti melkoinen kunnostusurakka. Kone oli alkujaan toiminut sähkömoottorien korjausja rakennuspajana ja vasta muutama vuosi aiemmin aloitellut hissien valmistusta. Thorsvikin tilanomistajina ovat olleet Haraldin jälkeen hänen poikansa Heikki, Heikin poika Pekka ja Pekan poika Antti. 12 vuotta Thorsvikin hankkimisen jälkeen Harald teki nimittäin toisetkin kaupat. Pekka Herlin osti Cafeeiron Valmet do Brasilin johtajalta Ahti Karastolta. Kaikesta huolimatta Haraldin hankintaa ei jälkipolvien ole tarvinnut katua. Siitä kasvoi heidän käsissään yksi Suomen suurimmista kansainvälisistä teollisuuskonserneista. Uudelleenrakennusta tilalla on saatu tehdä vielä toistamiseenkin, sillä Thorsvik oli vuosina 1944–1956 Neuvostoliiton vuokra-aluetta ja vuokraajien lähdettyä huonossa kunnossa. Tilaa uudistettaessa tuotantosuunnaksi valittiin karjatalous, jona se on siitä asti pysynyt. Yksi tällaisista brassimalleista oli vuonna 1973 esitelty Cafeeiro, enintään 135 senttimetriä leveä, etupäässä kahvinviljelytiloille tarkoitettu pieni traktori
Koneella oli tehdas Brasiliassa São Paulossa melko liki Valmetin traktoritehdasta. Kuormainta ei koskaan tullut.” Traktorista tuli hytin kanssa niin iso, ettei se sopinut enää navettakoneeksi. Suomalaiset turvallisuusmääräykset kuitenkin pakottivat panemaan traktoriin kuljettajalle suojan. Esite on vuodelta 1970. Brasiliassa korkean maavaran traktorillekin oli erityistä tarvetta. Työlaite otetaan pois perästä, mutta nivelakseli ei meinaa irrota ja tarvitaan rautakankea. Cafeeiro tuli tilalle silloin kun Antin isä Pekka Herlin oli paitsi tilan isäntä myös Koneen toimitusjohtaja. 14 VALMET CAFEEIRO. ”Ajatus oli, että pannaan siihen kuormaaja kiinni, niin pääsee vanhoihin navetoihin ajamaan lantaa sun muuta”, Antti sanoo. Lähinnä leveysmitta ja rengaskoko erottivat sen tavallisesta kolmisylinterisestä mallista. Valtra tekee Brasiliassa kahvitraktoria edelleen. Moottori on yhä 70-luvun MWM D-225. ”Hytittömänä tätä eivät olisi saaneet työntekijät ajaa, isäntä vain. Teknisesti traktori oli perus-Valmet. Sen sijaan se pääsi tekemään kaikenlaisia muita töitä: jyräämään peltoja, kannattelemaan kärryn aisaa ja erityisesti riistahommiin. Pekka osti Cafeeiron Valmet do Brasilin johtajalta Ahti Karastolta. Traktorissa on jo 80-luvun alun mallisarjaa enteilevät kantikkaammat pellit. ”Tässä on pienin työkalu, mitä tämän koneen kanssa käytetään”, Antti Herlin esittelee. Koppi teki sekatyöläisen Kun menemme tapaamaan Thorsvikin Cafeeiroa, se tulee vastaamme suoraan töistä pilkekone perässään ja purut niskassaan. Tällainen koppi tähän sitten pantiin. EL K A / VA LM ET O Y / TO U RU LA N TE H D A S Vuonna 1973 kapea tarhatraktori Cafeeiro esiteltiin
ES IT EK U VA T: PE N TT I KO ST A M O JA TI M O N U R M EL A 4/2023 15. 1968 Kaksi uutta mallia, kolmisylinterinen 60 id ja neli sylinterinen 80 id, vastaavat suomalaisen Valmet 500:n teknistä tasoa. Sen ahtamaton versio 118-4 oli kaksi vuotta aiemmin ollut maan ensimmäinen nelivetotraktori. 1996 Yhtiön nimeksi tulee Valtra do Brasil Ensimmäistä brasilialaista Valmetia 360 D:tä valmistetaan. 1974 Brasiliassa on valmistettu 50 000 Valmet-traktoria. Erona suomalaiseen 359:ään oli MWM:n dieselmoottori. Pienin on kahviviljelmille ja hedelmätarhoille tarkoitettu kapea Cafeéiro. Dieselmoottorit on muunnettu alkoholikäyttöisiksi niin, että sylintereihin syötetään samaan aikaan sekä alkoholipolttoainetta että sytytykseen riittävä määrä dieseliä. Vuoden 1983 uutuus oli 145 hevosvoiman 138-4, Brasilian ensimmäinen turboahdettu maataloustraktori. Tehtaan volyymi kasvaa Suomen emotehtaan ohi. 1989 Pikavaihdemallit markkinoille. Valmetin nimellä on Brasiliassa myyty työvälinettä jos jonkinlaista, muun muassa kuormaimia. 1994 Oma moottorikokoonpano alkaa. Iso ja modernein uutuus on 110 id, suomalaisen 1102-mallin vastine, jossa on MWM:n ahtamaton kuusisylinterinen moottori. 1983 Esitellään 118-4:n turboversio 138-4 sekä energiakriisien seurauksena kehitellyt etanolikäyttöiset mallit. 1964 Uusi malli 600 D, suurin muutos 361:tä vastaava ulkonäkö. 1981 Valmet tekee ensimmäinen brasilialaisen nelivetotraktorin 118-4. 1102 oli sikäläiseltä nimeltään 110 id. Mallistossa on tehovalikoimaa välillä 50– 150 hevosvoimaa. 1960 Valmetin tehdas perustetaan Mogi das Cruzesiin lähelle pääkaupunki São Pauloa. 1985 Uudistetussa nelisylinterisessä mallissa otetaan käyttöön suomalaisen 05-sarjan tekniikkaa, kuten märät levyjarrut ja 8+4vaihteisto. Pieniin malleihin tulee muun muassa uudet moottorit ja lisävarusteeksi hydrostaattiohjaus. Kasisarjan kolmesta traktorista tehtiin etanolilla käyvät versiot. Moottorina mörisi ahtamaton MWM-kuutonen. Tässä muutama etappi tehtaan traktorituotannon ensi vuosikymmeniltä. Valikoimaan kuuluu traktoreiden lisäksi muun muassa sadonkorjuukoneita sekä itsekulkevia lannoitelevittimiä ja kasvinsuojeluruiskuja. MWM-moottorit ovat nyt suora ruiskutteisia, vaihteisto on synkronoitu Sincro-O-Mático, ja jarrut ovat levyjarrut. Vetävä etuakseli on suunniteltu Tourulassa ja valmistettu Brasiliassa. Tunnettiin puolitelat Brasiliassakin. 1973 Uudessa mallisarjassa kolmisylinterisestä traktorista tehdään kolme uutta mallia. Valmet do Brasilin virstanpylväitä Valtraaikaan asti Brasilian Valtra on suomalaista suurempi ja monipuolisempi konevalmistaja. Ensimmäinen malli 360 D vastaa suomalaista 359 D:tä, vain moottori on MWM:n Brasilian-tehtaan kammiodiesel
Minun mielestäni siinä oli huippunopeuskin muita kovempi. Silloinhan se oli mukava peruuttaa, kun oli kaukana kääntöpiste. Ja kun ei ole tehostinta, sen kanssa oppii pitämään peukalot ratin ulkokehällä”, Herlin virnistää. ”Aitatöitä sen kanssa on tehty paljon. Pieni kotimainen saa kuitenkin käyttöominaisuuksien puolesta enemmän kiitosta kuin Cafeeiro. Isot koneet on semmoisia, että niitä ei oikein enää uskalla antaa. ”Kerran sen kanssa jäätiin yöllä suonsilmäkkeeseen niin, että se oli mahastaan kiinni. Mutta erojakin löytyy. Massey Ferguson 175 ja Ford 5000 olivat ensimmäiset koneet, joita minä opettelin käyttämään. Cafeeiro tuntuu osapuilleen 500:n ja 502:n karulta pienipyöräiseltä rinnakkaisversiolta. Pienen raideleveyden traktorissa näin on saatu vähän pitempikin tukki varsien väliin. Sitten aamulla kun mentiin sitä hakemaan, oli kahdeksan astetta pakkasta ja se oli siellä jäässä. ”Kerran sen kanssa jäätiin yöllä suonsilmäkkeeseen niin, että se oli mahastaan kiinni." 16 VALMET CAFEEIRO. Riistareissuilla etelän kahvitraktori on joutunut luonteelleen tyystin vieraaseen ympäristöön. Antin mielestä varsisysteemi on kuitenkin hankala. Se seisoi tässäkin pihassa monet kerrat, kun vaihdelaatikko tai kytkin oli hajalla.” Ainakin näiden kahden vertailussa brasilialainen Valmet on ylivoimaisesti pessyt suomalaisen kestävyydessä. ”Ensimmäinen neliveto oli Valmet 903, ja se oli huono. ANTTI HERLIN • entinen maanviljelijä ja yritysjohtaja ”Kaikki varhaisimmat muistoni liittyvät elämään maatilalla, työntekoon ja metsästykseen. 1970-luvun alkuvuosina olimme veljeni Ilkan kanssa jo mukana kevätkiireissä. ”On paljon koneita, joissa tulee jotakin varsien kapeampaa kohtaa vastaan niin, ettei niitä saa kiinni lainkaan.” Kippiletkua Cafeeirossa ei ollut vakiona, mutta ulosoton valmius löytyi kuitenkin. Se oli eka Valmet, joka täällä oli.” Brasilialainen on Antin mielestä kankea 502:een verrattuna. Valmeteista on vaihtelevia kokemuksia. Siihen oli kiireessä pantu ahdin, eikä 702:n vaihdelaatikko kestänyt tehoja. Ennen sitä vetovarsissa oli tanko, jossa oli hahlo, ja kärry oli siinä kiinni. Viikonloppuisin ja iltaisin äestimme uudella Ford 8600 -traktorilla. ”502 oli hyvä vehje, se oli mielettömän ketterä. Kirjoituksia) ”Hirviä sillä on haettu. Nykyään tilalla on pääasiassa Jontikoita. Traktoriin on kerran tehty jarruremontti, ja Valmet 500:n osat sopivat heittämällä. Kotimaisen hydrostaattinen ohjaus on varmasti ketteryydessä avuksi. Ennen sitä metsässä pelkäsi, että kuinka sen kanssa pysyy pystyssä”, Antti kertoo. ”Tämä on maatalousharjoittelijoille hyvä traktori. Vetovarsia on pitänyt joskus vähän vahvistaa.” Vetovarret ovatkin erikoisen näköiset, mutkalle taivutettua mallia, traktorin päästä kapealla ja renkaiden takaa työkoneen päästä leveällä. Sen perässä kulkee aitakärry, jossa on kaikki aidankorjausvehkeet.” Antin mukaan Valmet on tilalla parhaimmillaan oppikoneena. Mutta sehän oli pieni. Antti muistelee, että Thorsvikissa on ollut Fordsoneista Major ja Super Major, iso Volvo, pieni Massikka, sitten tuli 5000-Ford, sen jälkeen 6600 ja 8600. ”Vetokoukku tähän on laitettu itse. Se oli vielä kapeampi alun perin, vanteet on nyt käännetty. Pesee ahdetun kotimaisen Tutkitaan hieman traktorin erikoisuuksia ja vertaillaan sitä tutumpiin malleihin. Iltaisin pajalla rasvattiin traktorin etupään laakerit ja äkeen varpajyrien laakerit, lisättiin piikit katkenneiden tilalle sekä hitsattiin lisää rautaa äkeen väsyneen näköisiin kulmiin.” (Teoksesta Thorsvik 1912–2012. ”Tässä oli alun perin vetolaite”, Antti esittelee. Kova homma, että saatiin se pois.” Karjatilalla pienellekin traktorille piisaa edelleen monenlaista urakkaa, kuten jo mainittu klapihomma ja eritoten aitojen korjaustyöt. Tällä voi huoletta harjoitella peruuttamista
Missä ne lienevät nyt.... Maatalouskoneiden tutkimuslaitos Vakola näet testasi 70–80-luvun taitteessa kolmija nelisylinteriset perustraktorimallit 65 id ja 85 id. Mutta samoihin aikoihin sen kanssa Suomeen tuli pari muutakin brasilialaista Valmetia. ”Hän myi hissejä”, Antti sanoo. Hän opiskeli karjanhoitoa Yhdysvalloissa ja tuli Thorsvikin isännäksi vuonna 1988. VAIHTEET osittain synkronoitu 6+2 OHJAUS mekaaninen, tehostamaton JARRUT kuivat levyjarrut RENKAAT takana 12,4/11-28 edessä 6,00-16 MITTOJA* pituus 3?300 mm, korkeus ohjauspyörään 1?630 mm, leveys 1 . ”Pitkään pioneerit kävivät täällä räjäyttelemässä miinoja”, Antti muistaa. * mitat vuoden 1985 Cafeeiro-mallin 4/2023 17. Antin tytär Iiris on ollut tilanomistaja toissa vuoden vaihteesta lähtien. VALMET CAFEEIRO MOOTTORI MWM D225-3TV, nelitahtinen suoraruiskutteinen nestejäähdytteinen diesel vaihdettavat sylinteriputket sylinterin halkaisija 100 mm, iskun pituus 120 mm, iskutilavuus 2,83 litraa teho 52 hevosvoimaa 2?300 kierroksella minuutissa. Tilanhoitaja ja työntekijät hoitivat ne hommat.” Antti sen sijaan onnistui pitkään välttelemään valmistavan teollisuuden hommiin joutumista. ”Ei hän täällä enää käytännön töitä tehnyt. ”Olin kymmenen vuotta päätoiminen maanviljelijä ja sitä ennen aina sadon korjuulomilla kouluaikaan.” Antti Herlin on ollut Cafeeiron pitkäaikaisin omistaja, mutta tätä nykyä Valmet on jo kolmannen sukupolven käytössä. Käyrät vetovarret tuottavat päänvaivaa, jos työlaite ei mahdukaan kapeimpaan väliin. Koneen hommat veivät Pekan aikaa siinä määrin, ettei hän harmikseen ennättänyt tilaan juuri paneutua. Cafeeirolle vuosikymmenten mittaan sattuneet kommellukset ovat vähäisiä, vaikka Thorsvikissa olisi voinut osua vaikka venäläisvuokralaisten pommiin. Se saattaa olla Suomen ainoa kahvi-Valmet. ”Kerran kun olimme salaojahommissa, tuli oikein kunnon kranaatti vastaan.” Päästetään työperäinen maahanmuuttaja nyt takaisin energiatalkoisiin. 380 mm, akseliväli 2?030 mm, maavara 320 mm, kokonaispaino 2?640 kg Vetolaitteesta on muunnettu nostokoukku. Kolmessa polvessa Pekka Herlin hankki Cafeeiron, mutta ei ajanut sillä paljon
Vuoden 1967 06-mallisto oli Saksassa kysytty, mutta Suomessa tuli näiden traktoreiden jälkeen kymmenen vuoden Deutz-paasto. Askola 18. Vihreät LAADUN VARTIJAT DEUTZ 6006 & 7006 Deutz lähti viivoittimella muotoiltuihin pelteihin vähän jälkijunassa
Suhteellisesti suuri vetoteho johtuu osaksi moottorin ilmajäähdytyksestä, jonka vuoksi moottorin teho vetokokeessa hetkellisessä kuormituksessa oli suurempi kuin voa-jarrutuksessa.” Se nousee Nostovoimiltaan koko uusi mallisarja oli kyvykäs, alkaen letkan suosikkimallin, vain 35-heppaisen 4006:n 1 560 kilosta. Tutkitaan muutoksia askolalaisen Ahti Torkkolan mannekiinikoneiden avulla. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila Vuoden 1967 saksalainen uusasiallisuus: ei krumeluureja. Se onnistuu siksikin hyvin, että Torkkolalla on tallissaan myös Deutzin edellistä 05-sarjaa, kuten numerosta 5/22 muistamme. Vaihteistolla ja perällä on oma yhteinen öljy. Tehoero veljesten välillä on tehty rivimallista Bosch-syöttöpumppua ruuvaamalla. Näitä voimia ei voi hyödyntää ilman nokan lisäpainoja. S aksalaisten kansallistraktori Deutz lähti traktoritehtaiden 1960-luvun puolivälissä suosiman terävämmän ulkomuodon perään. Torkkolan koneille luvataan 1 900 kiloa ilman apusylinteriä. Uudessa traktorisarjassa oli nyt suorasuihkutteiset moottorit. Vakola testasi 6006-mallia vuonna 1973 ja sanoi muun muassa näin: ”Moottorin sitkeyskerroin on melko huono. Deutzilla se tapahtui kuitenkin vähän angloamerikkalaisten jättien eli Fordin, Massey Fergusonin ja IH:n jäljessä. On helppoa vaihtaa se tai lisätä sen perään esimerkiksi hydrostaattista ohjausta tai tehostinta varten tandempumppu, kuten Ahti Torkkola on tehnyt. Kohtuullisista vääntölukemista huolimatta sen sitkeys jätti yläkierroksilla toivomisen varaa. Suurinta osaa malleista sai nelivetoisena, pääosin ZF:n mutta myös Sigen etuakseleilla. Tehot koneilla ovat 62 ja 68 DIN-hevosvoimaa. Arvo on 13 % suurempi kuin vertailuryhmän keskiarvo. Torkkolan 6006ja 7006-yksilöissä ne ovat mallia F4L 912, tilavuudeltaan 3,77 litraa. Ilmajäähdytyksen etu Mallisarjan jäsenet vuoden 1967 lanseerauksen jälkeen olivat pienessä päässä 2506–5506 (22– 52 hv), keskisarjassa 6006–8006 (62–80 hv) ja järeimmässä päässä 9006–13006 (92–130 hv). Laadukkaista moottoreistaan tunnetun valmistajan voimalaite oli tietenkin edelleen ilmajäähdytteinen ja teknisesti luotettava. ”Kevytkeulaiset katselevat oravia heti, jos varsiin panee jotakin painavampaa.” 19. Uudistukset eivät rajoittuneet ulkomuotoon, vaan vuonna 1967 esitelty 06-traktoriperhe oli edeltäjiin verrattuna monelta osin erilainen. Deutzien hydrauliikkapumppu löytyy vasemmalta jakopäästä. Jutun mallit saattoi hankkia valinnaisesti täysin mekaanisella tai tehostetulla ja joidenkin lähteiden mukaan myös hydro staattisella ohjauksella varustettuna. ”Kevytkeulaiset katselevat oravia heti, jos varsiin panee jotakin painavampaa”, Torkkola sanoo. Sitkeys moottorin suurimman vääntömomentin alueella on kuitenkin kohtalaisen hyvä.” Koetusselostuksessa on mielenkiintoinen huomautus traktorin yllättävän suuresta vetotehosta verrokkeihin nähden: ”Traktorin suurimmaksi vetotehoksi saatiin 62,8 hv (46,2 kW), mikä on 96 % jarrutetusta voa-tehosta. Traktorissa on erillinen nostolaitehydrauliikan öljy, jota myös ohjaustehostimen pumppu käyttää. 7006 (vasemmalla) ja 6006, jolla on jostakin syystä veljeään korkeampi otsa
Kirjava varustelu Voimansiirrossakin tehtiin muutoksia. Läpi uuden mallisarjan otettiin käyttöön omavalmistelaatikot, ensin 9+3ja sitten vuodesta 1972 eteenpäin 12+4-kaavalla. Vihreän linjan vaalija Ahti Torkkola hurahti Deutziin jo nuorena kotitilallaan olleen D50:n mukana. Ratti, ohjausakseli ja siinä istuva orbitrol-venttiili ovat leikkuupuimurin luovuttamia. Kahdesta vanhemmasta koneesta toisella hän kokeili kisoissa kahden kilon ahtoja 1980-luvulla. Suomeen tuotiin vain rumpujarruversioita. Osien ja komponenttien ristiin sopivuutta malliston sisällä oli parannettu. Jalkakaasuläpyskä on leveää mallia. Vetoakseleille tulee tässä muun muassa Fordson Majorista ja Belaruksistakin löytyvässä järjestelyssä enemmän rasitusta. Yhdeksänvaihteisissa on synkronoituja portaita kolme. ”Uudemman koneen perällä en välttämättä lähtisi niihin samoihin vetokisoihin, joissa kävin tuolla 5505:lla”, Ahti sanoo. 20 DEUTZ 6006 & 7006. Corem dolor sequatu eraesecte faccum venisissi. Vanhemmissa ZF-laatikollisissa on planeetta-alennuspyörästö akseliputkissa, mutta näissä keskikoon nollakuutosissa alennus on heti vaihteiston jälkeen tasauspyörästön yhteydessä. Ilmajäähdytteisen 6006:n kojetaulusta löytyy myös moottorin lämpötilan merkkivalo, oikealla ylhäällä. Tilaa sitaatille muutaman rivin verran. Katselemme nollakuuutosten peräosastoa Torkkolan kanssa. Osassa aiempaa mallistoa käytetyistä ZF:n vaihde laatikoista luovuttiin. Mallin 6006-pikkuveljen vaihdetangot eivät ole mitään Massikan nysiä. Myös yksittäisten mallien varustelu vaihteli, sillä tässäkin esiteltyjä traktoreita valmistettiin sekä rumpuettä levyjarruilla. Perän rakenne on uudemmissa koneissa aivan erilainen edelliseen polveen nähden. Sen F4L 912 -sarjaan päivitetty moottori kiskoi lavettia puimurin isoilla pyörillä tavalla, joka antoi olettaa moottorista hyvinkin löytyneen 200 hevosvoimaa ainakin hetken ajan. Silti Deutzille tyypilliseen tapaan perän ja hydrauliikan toimittajat vaihtelivat edelleen eri mallien välillä oman tuotannon ja ZF:n osakomponenttien kesken