Iskumäärä/min.: 875-1350. Säädettävä nopeudensäätö 0-18rpm ja erillinen eteen/taaksepäin poljin. materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. Nauhahiomakone 10x330mm Paineilmatoiminen nauhahiomakone vaativaankin käyttöön. teräspelti: 1mm. Suomen sahateollisuuden historiaa Vuodesta 2010 PÄSSi RAAMIN MATKASSA AEG-SÄHKÖVETURI Finlaysonin 2550€ tuotenro 85268 Kutistus/ venytyskone Maks. U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! 4/2020 • Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MATTI MERTA Kone-entisöijä ja tapahtumaisäntä 74 50 00 -2 00 4 • PA L VK O 20 20 -3 3 6 41 48 87 45 00 03 20 00 4 Viipale mediat 78 4 / 2 2 • Fin la ys o ni n P äs si • P o rs ch e -D ie se l M as te r 4 2 8 • M o o tt o riv au nu t D m 3 ja D m 4 • D e u tz in hi st o ria. Toimituksessa 2kpl 250x20x20mm kiillotuslaikkaa ja apukarat pienempi reikäisten laikkojen kiinnittämiseen. Sähkötoiminen sikkikone 585mm Työsyvyys 585mm. teräspelti: 1,2mm. Maks alumiinipelti: 1,5mm Kitasyvyys: 208mm. Säädettävä nopeus, enintään 20000rpm. Toimitukseen kuuluu 12 paria profiilipyöriä. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Sisältää jalustan. Tehokas 750W:n induktiomoottori. 100€ tuotenro 02649 U U TU U S! 79€ tuotenro 510970 Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Kiillotuskone 750W Ammattitason penkkimallinen kiillotuskone. 189€ tuotenro 509658 Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pyökkistä puunuijaa. Paineilmaliitäntä: 1/4”. Nostokorkeus: 1880mm Levys pilarien välillä: 2400mm Nostokyky: 4000kg Sähköliitäntä: 230V / 16A Mitat (PxLxK): 5400(4430)x2930x2190mm Paino: 775kg 59€ tuotenro 510975 249€ tuotenro 511962 Kaikki hinnat sis. Maks. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Suurin vääntömomentti: 610Nm. Hiomanauhan koko: 10x330mm. Moottori 1-V 230V 180W. Satinointikone 1100W Teräksien, alumiinin, puun ym. Paino: 40kg. Uusi 4000kg malli! Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. 1599€ tuotenro 86772 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4” Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Pyörintänopeus: 16000rpm 339€ tuotenro 84465 Paineilmavasara PPH500 Toimituksessa 25mm, 50mm & 75mm vastineet. Säkin halkaisija 45cm. 730€ tuotenro 511047 Parkkipaikka-/säilytysnostin 4000kg Erittäin laadukas säilytysnostin kahden auton päällekkäiseen säilytykseen
Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoottoreilla, pienemmissä napamoottori tai rullaveto. Valmistamme asiakkaille myös räätälöityjä erikoismalleja 40 vuotta konekauppaa ja valmistusta KIRE 85 8,5 tn/1P 5.390 € KIRE 902 9 tn/2P 5.880 € KIRE 1002 10 tn/2P 6.980 € KIRE 1202 12 tn/2P 8.980 € JOUTSA 140 14 tn/2P sis. Metsävaunu/Kuormain . . Kantavuudet 6-18 tn . Kiinteistöja kaivinkonekärryksi . Maansiirtovaunu aisaohjauksella . Maansiirto lavalla KIRE SORASTUSVAUNU Kantavuus 14tn Tilavuus 8,5 m³ xCrane ohjaimet Propo kahvat Mini joystickit G20 pro tarjouskoura Hardox koura G22 Kahmarileuat Kaikissa vaunuissa järeä, kestävä telirakenne Jokaisella autolla on tarina. Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva vaihtoehto . HX/HLE-malleissa kulutusteräspohja ja laidat vakiona . Voidaan käyttää esim. 6,70m 8.690 € KIRE 700 ” 7,00m 9.760 € KIRE 750 ” 7,50m 12.450 € JOUTSA 840 ulot. Useita eri takalaita vaihtoehtoja . Tilavuus 4,4-42 m3 . Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi. Maansiirtovaunu, 15t kantavuus . 2-pyöräjarrut 10.480 € KIRE 670 ulot. PAT. KIRE perävaunut kaikkeen kuljetukseen . Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuotta. Laaja lisävarustelu mahdollisuus . JOUTSA 550 ulot. 5,50m 6.980 € JOUTSA 670 ” 6,70m 8.950 € JOUTSA 700 ” 7,00m 9.970 € JOUTSA 70 7 tn/1P 3.990 € JOUTSA 90 9 tn/1P 5.220 € JOUTSA 110 11 tn/2P 6.980 € Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausventtiili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. 8,40m 17.800 € JOUTSA 900 ” 9,00m 21.850 € Malliston kaikki kuormaimet laippakiinnitteisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Linnamäentie 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myynti ja tarkemmat tekniset tiedot nettisivuiltamme www.seppokuismaoy.fi KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT KIRE MONITOIMIVAUNU ® . Ilmoitetut hinnat alv.0% Yleisja maansiirtovaunuja monipuoliseen käyttöön . ® VARUSTELLUT MAANSIIRTOVAUNUT . Kippaussuunnan muuttaminen onnistuu nopeasti vain niveltappeja vaihtamalla. Eteen tai taakse kippaava lava . maansiirtoon, konekuljetuksiin tai hiekoittimella varustettuna talvihiekoitukseen/suolaukseen
KEHITYKSEN RAAMIT I hmisellä on menneisyydestä aina vaillinnainen kuva. 2000-luvulla nuo menneet huipputulokset on vielä alitettu! Metsäteollisuuden tekniikka on kokenut sadassa vuodessa liki täydellisen vallankumouksen. Tämän numeron Deutzin historia-artikkelissa huomio kiinnittyy nimekkäisiin työntekijöihin. Uusi materiaali tekee ennen toteuttamiskelvottomasta ideasta mahdollisen. Teknisesti etevien ihmisten päänkuoren sisältä löytyy yleensä kunkin ajan paras tieto. Mutta tilasto ei valehtele. Ottomoottorin kehittäjä Nicolaus Otto oli panemassa yritystä pystyyn. Artikkelista selviää, että 1920-luvulla Suomesta lähti parhaina vuosina vientiin sahatavaraa miltei nykyaikaisia määriä. Yksi tekninen ratkaisu mahdollistaa toisen. Menneisyydessä aikakin ikään kuin tiivistyy. Niinpä luulisi, että uudet koneet merkitsevät ennen kuulumatonta tehokkuutta ja tulosta. Jonkin konetyypin kehitysvaiheiden välillä voi olla kulunut kymmeniä vuosia, mutta ihmisen mielessä väliaika supistuu ja keksinnöistä muodostuu saumaton tapahtumien ketju. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Kuva: SA-kuva/K. Borg 4/2020 3 Pääkirjoitus. Sittemmin he kulkivat omia teitään vähä vähältä kohti suurempia saavutuksia. Idearikas ja lahjakas henkilö on parhaimmillaan kannustavien ja etevien yksilöiden parissa. Joskus samalla työmaalla saattaa touhuta useampi tuleva tekniikan suurnimi, jotka eivät toisenlaisessa ympäristössä olisi välttämättä saaneet yhtä kovia tuloksia aikaan. Asiat ja ilmiöt saattavat jälkikäteen tarkasteltuna saada myös yhteyksiä ja riippuvuussuhteita, joista menneiden aikojen tekijät eivät vielä tienneet mitään. Ajatustemme kehyksiin sopivat helposti kätevät keksinnöt ja erikoiset ihmiset. Toisaalla tässä lehdessä esitellään sahateollisuutemme historiaa. Mistä se johtuu. Niinpä tekninen edistys kulkee suunnilleen omalakista uraansa yksittäisestä ihmisestä riippumatta. Nykyistä korjuutyötä metsässä tai vaikkapa lajittelua tehtaissa ei 1920-luvun ihminen enää tunnistaisi samaksi tehtäväksi kuin hänen aikanaan. Samassa kankeassa myllyssä silti syntyvät kaikki merkittävät oivallukset. Kautta historian eri puolella maapalloa on liki samanaikaisesti tehty samankaltaisia keksintöjä ilman että keksijät tiesivät mitään toistensa puuhista. Tekninen kehitys tapahtuu aina laajalla rintamalla. Hyvässä porukassa kehitys voi harppoa eteenpäin suurin askelin. On myös toisenlaista, yksinkertaista joukkovoimaa. Kun katsomme entisiin aikoihin, kiinnostavat persoonat ja käänteentekevät keksinnöt näkyvät kirkkaina mutta ympärillä häärinyt tekijäjoukko jää pimentoon. Vaikea on käsittää vuosisataisen työn määrää, maailman hidasta ja pinnalta katsottuna muuttumattomana pysyvää pyöritystä. Suunnitteluosastolla touhusivat niin Gottlieb Daimler kuin Wilhelm Maybach. Samaan on kyennyt lukemattomien ihmismuurahaisten hikinen armeija. Lahjakkaat miehet saivat Deutzilla kehittää taitojaan aikansa. Kun yritys laajensi toimintaansa autonvalmistuksen puolelle, riveihin palkattiin nuori Ettore Bugatti
28 Raamin matkassa Kehäsaha oli Suomen sahalaitosten kuningaskone yli neljäsataa vuotta. Yksi mestariskone majailee Pälkäneellä. 4 Tässä numerossa. 42 Dm3ja Dm4-moottorivaunut 1950-luvulla Suomen rautateille syöksyi uutta dieselmoottorikalustoa. 67 Itä-Saksan metsätyökoneet Tällä kertaa DDR:n metsissä sirkuttaa kotimaan oma kone, karsija-niputtaja EPAK. TAPAHTUMAT 68 Kutalan sikahyvät hytittömät Palaamme kahdeksan vuotta sitten päättyneille pitkän linjan perinnepäiville, joissa tarjottiin vanhojen traktoreiden lisäksi muun muassa varrassikaa. Minkään muun traktorimerkin taustalla ei ole ollut yhtä nimekästä moottorien ja auton kehittäjien kaartia. Juttelimme entisöijä Juha-Pekka Viitasen kanssa ja saimme museon keräämää historiatietoa 111-vuotiaasta veturista. 12 68 62 22 KANNESSA 12 AEG 799/1909 0-4-0 SM Finlaysonin tehdasrautatien sähköveturi on vastikään entisöity ja museoitu. Kaksiosaisen artikkelin ensi osa päättyy 1930-luvulle. KONEET 18 Porsche-Diesel Master 428 Porschen suurin traktorimalli oli tehokas ja monipuolinen traktori. Tapasimme veturin tuoreeltaan ennen siirtoa museokeskus Vapriikkiin. MUSEOT 62 Munktell-museo, Eskilstuna, Ruotsi Iso osa Ruotsin ja vähän muidenkin maiden työkonehistoriaa on koottu museoon Munktellin konepajan synnyinsijoille. HISTORIIKIT 22 Deutzin historia osa 1 Deutz-traktoreiden historia on samalla polttomoottorin historiaa. Kerromme Suomen karkean sahahistorian 1500-luvulta 1980-luvulle
76 Markkinat Vanha rauta vaihtaa omistajaa. 50 Matkan varrelta Valikoima kuormurikuvia vuosilta 1986–2013. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. ARTIKKELIT 33 Kuitulan saha Hirvensalmelle tehtiin uusi raamisaha vielä 70–80-lukujen taitteessa. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 56 Pääkaupungin pauhussa Arkistoista aukeaa näkymä 50–80-lukujen Helsingin tiekalustoon ja työntekoon. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Thomas Backman, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 72 Suomen Messut 1920 Nuoren Suomen tasavallan talouselämää ja tuotantoa haluttiin esitellä niin omalle väelle kuin vieraillekin polkaisemalla käyntiin omat kansainväliset messut. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 56 33 48 Lahdenpohjan korjaamotilois sa tehtiin moottorien talvihuollot. 36 Seppiä ja mestareita Matti Merta on kunnostanut romuista traktoreita, maamoottoreita ja kokonaisen kehäsahalaitoksen. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. TILAAJAPALVELU Puh. 4/2020 18. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. 48 Lahdenpohjan venesepät Silloin joskus Laatokan luoteisosassa korjattiin ja huollettiin sota-aluksia. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
Petsamossa oli ennen talvisotaa ollut tullikamari, jonka henkilökunta evakuoitiin joulukuun 1939 alkupäivinä. Maanteiden kunto ja sääolot tuottivat autokalustolle isoja haasteita. Käytännössä moni paikkansa menettänyt tullimies luovutetun Karjalan alueelta määrättiin Petsamoon, jossa työtä oli yötä päivää. Tavarantuojat Helsingissä käyttivät suhteitaan kansanhuoltoministeriöön ja vaativat usein yksittäisiä tavaraeriä kiireellisiksi. huhtikuuta vastaan ensimmäisen satamaan tulleen laivan. Sieltä oli suora yhteys Atlantille. Ne eivät silti aina riittäneet. Autoja hyytyi matkalle. Talvi 1940–41 ei laivaliikennettä haitannut, mutta kuormaautoille lumesta oli paljon harmia. Tulli koetti valvoa autoliikennettä tienristeykseen sijoitetusta teltasta. Ainoa mahdollisuus oli kuljettaa ne maanteitse Rovaniemen rautatieasemalle, jonne oli matkaa 531 kilometriä. Muodollisesti tullikamari lopetti toimintansa vasta vuonna 1944. K un talvisota päättyi, sota Euroopassa jatkui. Olosuhteiden lisäksi ongelmia aiheutti myös poikkeusajan liikenteen tiukka keskusjohtoisuus. Meriyhteys Liinahamariin oli toimiva, mutta tuontitavarat oli saatava sieltä muualle maahan. Lähtevien kuorma-autojen passitusvalvonta oli erittäin haasteellista, koska kuljettajat saivat satamaviranomaisilta kehotuksen lähteä matkaan heti ilman tulliasiointia. Suomen sotilaat palasivat Liinahamariin huhtikuussa 1940 ja ottivat 14. Petsamon Liinahamari oli syväsatama, joka pysyi Golf-virran ansiosta sulana. Koska asuintiloja ei ollut, he majoittuivat satamassa olevaan rahtilaivaan. Tuloksena oli paljon viivettä koko tavaraliikenteelle. Vähitellen saatiin puisia parakkeja ja rakennettiin uusia tavarasuojia. 24. Huomattava osa Suomen tuolloisesta kuorma-autokannasta oli koottava Pohjois-Suomeen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettiin kuorma-autoja näin laajassa mitassa. Varsinaisia tavaroiden tullauksia Liinahamarissa tehtiin vain vähän. Petsamon karuselli pyörii 80 vuotta sitten tullitoiminta Petsamossa ja tavaraliikenne Liinahamarin reitillä oli saatu käyntiin. Kuva: Tullimuseo 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Pääosa tavaroista passitettiin kuorma-autolla ja junalla tulliselvitettäväksi muihin tullitoimipaikkoihin. Käytännössä tämä tarkoitti, että laivan oli siirryttävä pois pieneltä laiturilta kesken purkamisen, jotta haluttu erä saatiin ulos toisesta laivasta. Mahdollisuus valtameriliikenteeseen tarjoutui pohjoisessa, kun venäläiset palauttivat valtaamansa Petsamon sen koilliskulmaa lukuun ottamatta takaisin Suomelle. huhtikuuta saapuivat ensimmäiset tullimiehet. Petsamon tullikamari aloitti toimintansa 25. Koska rakennuksia ei satamassa juuri ollut, valtaosa saapuvista tavaroista oli varastoitava taivasalle autokuljetusta odottamaan. Tullimiesten keskuudessa laivojen kiertoa laiturille kutsuttiin ”Petsamon karuselliksi”. Liikenne Liinahamarissa ei muutenkaan ollut erityisen sujuvaa. Kun kuormia kerättiin, niiden lastit menivät sekaisin, eivätkä passituslomakkeet enää täsmänneet lastin kanssa. Enimmillään Petsamon tullikamarissa palveli 70 henkeä, tullivartijoita ja konttorihenkilökuntaa. Huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan kannalta tilanne oli vakava. Vetäytyvä Suomen armeija poltti Liinahamarin kaikki rakennukset. Normaali laivaliikenne Itämeren kautta ei ollut mahdollista. huhtikuuta 1940. Massiivinen tavaraliikenne päättyi vuoden 1941 kesäkuussa jokseenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin, kun jatkosota alkoi. Rovaniemelle perustettiin tulliasema valvomaan tavaroiden siirtokuormausta ja passituksia. Tulli valvoi Liinahamarista lähtevien kuorma-autojen passituksia teltasta
Tilaajien on syytä huomioida, että esimerkiksi lehden kalenterissa ilmoitetut ilmestymispäivät eivät enää pidä paikkaansa kahden seuraavan numeron osalta. Mas sey Fer gus oni n 4. 10. Koneen rungossa teksti SKF KUULALAAKERI. syyskuuta 1913 brittiläiseltä matkustaja-alus Dresdeniltä matkalla Antwerpenistä Lontooseen. Ollaan yhteyksissä! Jobujen lisälaitteita Sahasitko jo puusi. Vuoden kuudennen lehden on määrä ilmestyä 17. Muutoksia Vanhojen Koneiden ilmestymiseen Lehtemme toimitus ja kustantaja ovat päättäneet siirtää loppukesän numeroiden ilmestymisaikoja. Tra kto rip ohj ais ist a tru kei sta 10. 5. Kai vuk one 9. 6. 3. Palautetta ja vinkkejä otetaan vastaan entiseen tapaan. elokuuta. 5. Mistä Orasvuon Konepaja erityisesti muistetaan. Olisin kiinnostunut tietämään koneen merkin ja mahdollisen valmistusvuoden/vuodet, jos joku lukija osaisi tunnistaa. Raimo Suomela Lappeenrannasta lähetti meille kuvia häntä askarruttavasta peltolöydöstä. 2. Por sch e-D ies ele iks i 6. Mikä oli Hydro-Master. Minkä merkkisiksi Allgaier-traktorit muuttuivat vuonna 1956. 9. Näin Raimo kirjoittaa: Laitan muutaman kuvan pellonreunaan unohtuneesta kuulapääkoneesta. Uuden suunnitelman mukaan Vanhojen Koneiden seuraava numero eli numero viisi ilmestyy 13. Mitä suomalaista traktoria alettiin valmistaa 70 vuotta sitten. syyskuuta. Rud olf Die sel , die sel moo tto rin kek sijä Mikä moottori. Mikä oli Maasto-Sisuna ja Masina tunnetun armeijan kuorma-auton virallinen mallinimi. Tak raa 5. Missä tehtiin ensimmäisen Valmet-traktorin prototyyppi 40-luvun lopussa. Minkä työkonemerkin edustuksen Hankkija hankki 1960-luvun alussa. Val met in Rau tpo hja n teh taa lla 3. Sis u SA150 7. Tietoja voi lähettää toimitukseen. 70-luvulla moottorisaha muuntui kätevin lisälaittein poratai laikkakoneeksi. Yleismoottoriajatus taitaa olla sittemmin sammunut. Kuka katosi 29. Suo men moo tto rite hta ass a Vaa sas sa 2. 4/2020 7. Mikä ei kuulu joukkoon: GAZ, KAMAZ, KrAZ, ZIL. KrA Z on ukr ain ala ine n auton val mis taj a, muu t ven älä isi ä. Näiden numeroiden jälkeen palataan aiempaan ilmestymissuunnitelmaan, mikäli tilanne ei muuta vaadi. VASTAUKSET 1. Vanhaa ja visaista 1. 7. 4. Onko Jobusi jouten. Missä valmistettiin Olympia-merkkisiä veneja maamoottoreita. 8. Minkä merkkisiksi Allgaierit muuttuivat 1956. 8. Näin vähennetään koronatartunnan vaaraa sekä juttukohteiden että toimituksen väen parissa
Ominaisuuksia ovat muun muassa hydraulinen ohjaus ja nostolaite. Tarkemmat nimensä tekijät pitivät viestissään salaisuutena. Koneenluojat, ilmaiskaa itsenne toimitukseen, niin saatte palkkanne. Akselit ovat peräisin pakettiautosta – tarvittavin muutoksin. Mukavasti vastauksia saimmekin. Lisäksi on käytetty monenlaisia auton osia – perät ovat Fordista ja moottori Nissanista. Heinäsiemenlaatikko on käännettävissä kuljetusta varten. Omatekoisten voittajat arvottu Viime numerossa julistimme arvonnan omatekoisten vehkeiden tekijöiden kesken. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Kone rakennettiin vuonna 2014. Se sai nimen Job Deere JTS 14 tekijöiden nimikirjainten ja valmistusvuoden mukaan. Niiden kesken arvoimme viisi voittajaa, joille lähtee tuoteja kirjapalkintoja. Kauko Rajalin on rakentanut menneen talven aikana nelivetoisen kulkuneuvon. Toivottavasti pääsemme esittelemään arvontaan osallistuneita hienoja vehkeitä pian tarkemmin. Alla pienet tiedot voittajista. Etukuormaaja on myös omavalmiste. Moottori ja vaihteisto ovat henkilöautosta, välityksiä on pienennetty ketjupyörillä. Kiitoksia kaikille kilvoittelijoille! Tämän koneen ytimenä on vanhan omatekoisen trukin runko, joka on kuitenkin rakenneltu tykkänään uusiksi. Roni Halkolan yksinkertainen ja perinteinen heinänsiemenen kylvökone on syntynyt mopedin ja Tumen kylvökoneen osista. Kauko on rakentanut muitakin itse suunnittelemiaan koneita, joihin toivottavasti pian pääsemme tutustumaan
Unto muistetaan runsaasti hydrauliikkaa hyödyntäneestä omatekoisesta traktoristaan, ja nesteet liikkuvat ahkerasti näissä tuoreissa tekeleissäkin. Lisäksi Leo on tehnyt kierrätysosista kuljettimen, jossa on portaaton nosto ja roskien tärytin. Leo Lehtosen klapikone on tehty 90-luvulla juurikkaan nostokoneen ja sirkkelin osista sekä uudesta raudasta. 4/2020 9. Hydrauliikan tuottaa pumppu, jossa ulosottoakselin nopeus kolminkertaistuu ketjuvedolla. Koneessa on syöttö liukupöydällä, hydraulihalkaisu, raapimisrulla pienelle rangalle kuivumisen parantamiseksi ja hydraulinen pöytä myös tulevalle puulle. Vanha tuttu koneenrakentaja Unto Koli sai myös voittoarvan. Unto lähetti meille kuvat kolmesta uudesta luomuksesta, jotka on tehty kierrätysosista. Perehdytään niihin myöhemmin paremmin
1958 Porissa kahvi-Kanikan lavalla esiteltiin oman firman työvaatteita kotikentällä. Olemmeko Villissä Lännessä. Keskon osastoilla Maatalousnäyttelyitä ei taida tänä kesänä Suomessa liiemmin olla. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Palatkaamme siis 50-luvun lopun näyttelyihin ja kierretään niissä Keskon osastoilla. Karavaanin etunenässä kulkevat Valmetin traktorimallit, niiden perässä epäilemättä rakkaammat omat edustukset Allis-Chalmers ja Nuffield. Puolitela-Nuffin takana näkyy Joutsa-kuormain. Allis-telatraktori ja Wrightin edestakaisin liikkuvan terän moottorisaha taisivat olla vanhenevaa kalustoa jo näyttelyn aikoihin. Kyllä, edelleen Porissa vuonna 1958. Nämä päiväämättömät ja paikantamattomat kuvat kertovat pikemmin talviajan tarinoita
Vuonna 1959 taas Helsingissä, likellä keskustaa Metsätalolla, esiteltiin esimerkiksi Keskon nelivetoiseksi muuttamaa Nuffieldia varustettuna Aran raivauspuskurilla. Ja niin se taisi vähän olla Keskon kaupankäynnissäkin, että Nuffit kannattelivat Valmetia. Mikkelissä vuonna 1959 Nuffien perässä nähtiin muun muassa Vicon-lannoitin ja Holbæk-perunanistutuskone. 4/2020 11. Siinä oli Daimler-Benzin moottori, ja sehän muistettiin markkinoilla mainitakin. 1959 Vaasassa komeili länsisaksalainen traktoriuutuus Fahr D 177 S. Kotimaista työtä piili siis runsaasti taustalla tässä yhdistelmässä, jonka hinta oli 1 327 500 markkaa. Helsingin Malmilla vuonna 1956 pikku-Valmet loikoi kahden Nuffieldin Horn-draulic-kuormaajien kultatuolissa
Jokioinen & Tampere 12
Finlayson oli sähköistämisen pioneeri. Veturissa on kaksi 17 hevosvoiman ajomoottoria, ja sen paino on 3800 kilogrammaa. PäsTeksti ja kuvat: Mika Rassi 1900-luvun alussa sähkörata ja sen pieni hiljainen veturi olivat suuri ihme. Pikku juhta on AEG:n valmistama sähköveturi, joka palveli miltei puoli vuosisataa tehdasrautatiellä. Sähkövalot otettiin käyttöön Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882 ja sähkökatuvalot Tampereella kuusi vuotta myöhemmin. Myös rataa jatkettiin uudelle varastolle. Vuonna 1900 Finlayson tilasi Saksasta kaksiakselisen Kummer-sähköveturin. 50-luvulta lähtien veturi on ollut varastossa, mutta nyt se on kunnostettu. Tietoa löytyy, sillä Tampereen museokeskus Vapriikissa tehtiin kunnostusprojektin aluksi tutkimusta Pässin historiasta ja kerättiin paikallisilta muistitietoa Pässistä. Ikää on 111 vuotta, mutta se ei kiskoilla kiskojaa paina. Veturi ei ollut järin kallis. Kuva: Eino Savia / Vapriikin kuva-arkisto 13. Sähkörataa kohti Vuonna 1873 Finlaysonin Tampereen tehtaalle hankittiin höyrykone, kun Tammerkosken voima ei enää riittänyt valta-akselia vastaan. Siihen saatiin lupa vuonna 1898, ja työt aloitettiin heti. Mitä se on kuljettanut. Kuinka se toimii ja millaista oli sen käyttäminen. AEG 799/1909 -veturi tuli tehtaalle vuonna 1909. Koekäytössä Kummer todettiin niin heikoksi, että se palautettiin Saksaan nähtävästi hyvin pian. Pieni suruilmeinen saksalainen on nimittäin aivan juuri entisöity niin sisältä kuin päältä. Mäki alkoi käydä ylivoimaiseksi hevosille. Myös halkovaraston rata haluttiin sähköistää. Finlayson teki tilauksen uudesta veturista saksalaiselle AEG:lle 22. Aluksi höyrykoneen tarvitsemat puut toimitettiin läheiseen Kortelahden sataman halkotarhaan Näsijärven rannalle. Kun Finlaysonin puun tarve kasvoi, kävi Kortelahti liian pieneksi. Pässi oli aluksi liian kevyt, mutta kun siihen lisättiin 800 kilogrammaa rautapainoja, alkoi työ sillä sujua. Raideleveys on 600 millimetriä. Kuinka Pässi puskee. Finlaysonille oli tilattu jo vuonna 1876 kapearaiteisen höyryveturin piirustukset, mutta veturia ei kuitenkaan hankittu. Esimerkiksi radalle tarvittu 3151 metriä ilmajohdinta maksoi miltei kolmasosan enemmän kuin itse veturi, yli 10 000 markkaa. Ei muuta kuin historian kirjat auki ja entisöijä Juha-Pekka Viitanen tenttiin. Se saapui Tampereelle vuonna 1902. Tämän artikkelin tiedot perustuvat pääosin projektitutkija Sami Nissisen tekemään raporttiin. Veturia alettiin kutsua tuttavallisesti Pikku-Pässiksi tai Pässiksi, ja sen liki viisikymmenvuotinen liikennöinti Tampereen kaupunkikuvassa alkoi. Siksi halkotarha siirrettiin vuonna 1876 kauemmas Santalahteen. Pässin käyttöjännite on 500 volttia tasavirtaa. Harvako sen muistaa vai ehkä moni. Polttoaineen tarve kasvoi edelleen. Halkojen kuljettamista tehtaalle helpotettiin rakentamalla raitiotie, jota pitkin hevoset vetivät polttopuita. Sen hinta oli 7218 Suomen markkaa. tammikuuta 1908. Mutta kuinka se tuli Suomeen. S ininen veturi olla lekottelee kevätauringossa seinän vierellä kuin mairea kissa. Käydään läpi Pässin tarina, ihaillaan uunituoretta entisöintiä ja jutellaan kunnostustyön tehneen Juha-Pekka Viitasen kanssa. FINLAYSONIN PÄSSI AEG 799/1909 0-4-0 SM Tampereen Finlaysonin tehdasrautatiellä palveli liki viisikymmentä vuotta sähköveturi eli tuttavallisesti Pässi. Pikku-Pässi halkolastissa 1910-luvulla. Se on ensi kertaa päivänvalossa nuorennusleikkauksensa jälkeen. Nyt matkalle sattui kiusallisen iso mäki
Edelleen radat levisivät myös muille teollisuudenaloille, metsätöihin, tavaraja henkilöliikenteeseen ja sotakäyttöön. Kun kuormat suurenivat, vetoavuksi otettiin hevonen. Voimanlähteenä oli aluksi ihmisvoima. Raideleveydet muotoutuivat kulloisenkin tarpeen ja tarjonnan mukaan. Vähitellen kapearaiteiset radat nousivat kaivostoiminnan tarpeissa maan pinnalle. Teollisuusratoja tehtiin myös yhdistämään tehdasalueet muuhun kuljetusverkostoon. Yleisiä kapearaiteisia raideleveyksiä ovat esimerkiksi 600, 750 ja 1000 millimetriä. Maailman yleisin kiskojen standardileveys on 1435 millimetriä. Teollisuusratojen rakennuttajina olivat kaivosten lisäksi useimmin yksityisomistuksessa olleet tehtaat ja raskaita kuormia käsittelevät pajat. ”Ikkunat oli rikottu ja jotain tervaa kaadettu päälle. Höyryveturit tulivat hevosten rinnalle vaunujen vetäjiksi 1800-luvun lopulla, ja sähköveturit saatiin höyryvetureiden vaihtoehdoksi 1800–1900-lukujen vaihteessa. Suomessa on 1800-luvun lopulta alkaen rakennettu arviolta 350–400 kapearaiteista rataa, joista suurin osa on ollut yksityisessä käytössä olleita teollisuustai metsäratoja. Kaidalla tiellä K apearaiteisia raitioteitä rakennettiin Euroopan kaivoksiin jo 1500-luvulla. 1950-luvulla kuljetukset siirtyivät tieliikenteeseen ja yksityisja teollisuusradat jäivät pääosin tarpeettomiksi. Lattiasta meni jalka läpi” 14 FINLAYSONIN PÄSSI. Kapearaiteisilla rautateillä ei ole ollut standardileveyttä, vaan kaikki yleisintä mittaa kapeammat rautatiet ovat olleet kapearaiteisia
Siitä asti Pässi on ollut museovarastolla. Pässi ajoi viimeisen matkansa 3.12.1957. Sähkötaulussa on valokatkaisijat, pääsulake ja sulakkeet molemmille moottoreille. Polttopuulle ja kivihiilelle ei ollut enää käyttöä. Ratavartijan tehtävänä oli aina Pässin lähestyessä sulkea muu liikenne kettingillä. Niitä soitettiin kulkusuunnan mukaan. Pääkytkin on katossa takapään puolella. Viimeksi mainittu seisoi viimeisen vaunun perässä, seurasi kuormaa ja esti tapaturmia. Veturimies soitteli kelloa joka nurkan takana ja tarpeen vaatiessa. Viimeiset kahdeksan vuotta ohjaamoa hallitsi Paavo Hokkanen, joka oli ollut aiemmin jarrumiehenä. Esimerkiksi kaksiakseliset kuuppavaunut olivat kivihiilen kuljetusta varten. Johdot ovat ajanmukaisesti kangaspäällysteisiä. Loppuaikana oli muitakin kuljettajia, koska Pässillä ajettiin kolmessa vuorossa. Pässissä on etupuolella matalaääninen rautakello ja takana korkealta soiva messinkikello. Hallintakahvasta puolestaan saattaa tulla läpilyöntejä. Porin radan alikulun kohdalla Amurissa oli ratavartijan koppi. Pässin vakinaisia kuljettajia tiedetään olleen kolme. Tavaravaunuja oli erilaisia eri tehtäviin. Pikku-Pässiä ja ratakalustoa korjattiin eritoten 1930-luvulla. Myös seuraavana vuonna AEG korjasi moottorin ankkurin. Veturin kuljetukseen tarvittiin veturimies ja jarrumies. 4/2020 15. Ensimmäinen veturinkuljettaja nimeltään Jalava oli toimessaan kymmenen vuotta. Talvella ja kiireellisinä aikoina henkilöstöä saattoi olla enemmänkin. Pässin kulkureitillä touhunneet ihmiset tiesivät kellon sointiäänestä, mihin päin juna oli menossa. Varsinaisten teknisten ongelmien lisäksi olosuhteet vaikeuttivat Pässin tointa. Kuljettaja Hokkanen päätti tuolloin kokeilla, kuinka kovaa Pässi kulkee. Tuloksesta ei ole tietoa, mutta Pässi pysyi kiskoilla särkymättä. Se on eristetty pikinauhalla, koska se on yhteydessä suoraan kiskoihin eli nollajohtimeen. Vuonna 2019 entisöinti päätettiin tilata Höyrywelho-yhtiön Juha-Pekka Viitaselta. sistä liikkuu muitakin painotietoja, mutta nämä lukemat ovat tuoreita punnituksia. Kun tehdas alkoi käyttää polttoaineena kivihiiltä, Pässi rupesi kuljettamaan sitä. Hänen jälkeensä Pässiä kuljetti noin kolmekymmentä vuotta Vihtori ”Mursu” Kaunisto. Kuvassa etualalla olevasta pienemmästä kahvasta valitaan kulkusuunta ja isommasta kepistä säädetään tehoa. Kapearaiteisen rautatien sähköjohtimet ja ratakiskot poistettiin nekin vielä samana vuonna 1957. Kuljettajan istuin on veturin vasemmalla puolella. Jarrumiehiä saattoi olla useitakin. Pässin entisöinti tuli ajankohtaiseksi Finlaysonin 200-vuotisjuhlan lähestyessä. Pässin kyydissä Pässi toi halkokuormia Santalahdesta tehtaalle ja vei tuhkaa pois tehtaalta. Myöhemmin lastina oli myös puuvillaa ja rakennuskiviä. Radan puhtaanapitoa varten oli töissä niin sanottu ratainsinööri. Työ Jokioisilla alkoi keväällä 2019. Ohjaamon etupäässä on käsijarrun kahva. Tekemistä oli tiedossa, sillä Pässi oli ollut vuosikymmenet enimmäkseen ulkosäilytyksessä. Pässi ja sen kuljetukset työllistivät Finlaysonilla monta ihmistä. Mäkisellä radalla ja tehtaan ahtaassa pihapiirissä piilivät monet vaarat. Esimerkiksi vuonna 1922 sähkörata työllisti yleensä kuusi henkilöä. Samalla myös sähkönjakelukaappi korjattiin. 1934 Finlayson lähetti sähköjunan moottorin ankkurin AEG:lle korjattavaksi. Eläkkeelle ja entisöintiin 50-luvulla Finlaysonin tehdas vaihtoi kiinteän polttoaineen öljyyn. Molempiin suuntiin oli mäki, josta oli vaikea päästä yli. Talviaikana kiskot jäätyivät ja sähköjohtimet olivat huurteessa. Jos kuljettajan kädet ovat yhtä aikaa molemmilla kahvoilla eikä niitä ole eristetty, Pässi on saattanut näpäyttää miestä sormille
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto ”Ikkunat oli rikottu ja jotain tervaa kaadettu päälle. Mutta juuri monenkirjavat tarinat ovat osoitus siitä, kuinka merkityksellinen pieni veturi oli tehdaskaupungin ihmisille. Uutta tekniikkaa ei juuri tarvittu kuin valaistukseen. Peltitöitä oli paljon. Siihen liittyy paljon tarinoita ja legendoja. Tämä veturi oli jossain vaiheessa Tampereella maalattu armeijanvihreällä.” Pässin käyttäminen on yksinkertaista. Kun Pässi lähestyi alikulkua, ratavartijan piti kiinnittää metalliketju, jolla pysäytettiin muu liikenne, kunnes juna oli alittanut sillan. Onnettomuuksiakin sattui. Vanhat lamput olivat kelvottomassa kunnossa, joVeturin takaosassa on rautakello, jossa on korkeampi ääni kuin etupään messinkikellossa. Pitkän käyttöajan vuoksi Pässiin liittyy paljon muistoja. ”Alustakin on purettu ja puhdistettu, mutta uutta rautaa ei sentään tarvittu. Muistoja ja tarinoita P ässi oli Tampereella liki 50 vuotta nähtävyys, jota turistit ihmettelivät ja valokuvasivat. Niihin ei noin vain pääse käsiksi, vaan koko päällirakenne pitää nostaa alustalta pois. Laakerit piti tarkistaa”, Viitanen sanoo. He sahasivat ja kuljettivat alueen lammesta ison jäälohkareen, jolla sitten laskettiin kiskoja pitkin mäkeä tehtaan suuntaan. Ulkopuolen värisävyn Viitanen selvitti AEG:ltä Saksasta. 16 FINLAYSONIN PÄSSI. Jarrumies ei olisi saanut moista hyväksyä, mutta asiaa katsottiin toisinaan läpi sormien. Onneksi vain pojan jalka loukkaantui, ja sekin vamma parani niin, että pojasta tuli vielä myöhemmin painija. Museossa se pannaan Pässin päähän. Edessä on lisäksi sähköinen torvi, joka on ollut vanhojen kuvien perusteella pitkään poissa paikaltaan. Kaikki nämä legendat tuskin ovat täydellisen tosipohjaisia. Pässi ajoi viimeisen matkansa 3.12.1957. ”Se on lähtenyt tehtaalta sinisenä. Pässin katolle kuuluva virroitin oli vielä irrallaan. 1900-luvun alkupuolen tehtaalaiset ja muut tamperelaiset muistavat Pässin osana katukuvaa ja liikennettä. 1950-luvulla Pässin halkovaunut ovat vaihtuneet kivihiilen täyttämiin kuuppavaunuihin. Pässin rata kulki vuonna 1890 rakennetun Porin-radan alitse. Poikaviikareilla oli tapana käydä ottamassa kettinki pois juuri, kun ratavahti oli sen saanut paikoilleen ja mennyt koppiinsa lukemaan. Ensimmäiset 499 veturia olivat harmaita, 500–1100 olivat sinisiä ja sitten niistä tuli vihreitä. Suunnanvalintaa varten on kahva ja tehonsäätöä varten toinen. Sähköveturi kiinnosti tietysti myös pikkuväkeä, ja sen kyydissä matkustettiin salaa. Pässiin oli ilmeisesti 30-luvulla vaihdettu uudet sähkövalot. Finlaysonin työntekijät saattoivat sääntöjen vastaisesti matkustaa Pässillä joko mennessään ruokatunnille tai sieltä palatessaan. Kerran kuljettaja huomasi kesken matkan, että kiireessä koulutielle lähtenyt pikkupoika oli juuttunut vaunujen väliin. Lattiasta meni jalka läpi”, Viitanen muistelee alkutilannetta. Kaikkia kolhuja Viitanen ei siloitellut pois, sillä elämän jälkien piti jäädä Pässiin näkyviin. Pässin sisustuksesta Viitanen pääsi jäljille Norjassa entisöidyn vastaavan veturin kautta. Sähkötaulun ja ikkunanpielien puuosat olivat edelleen käyttökelpoisia. Molempiin akseleihin on pienellä hammasvälityksellä kytketty sähkömoottori. Lisäksi on vain pääkytkin, valokytkimet ja käsijarru. Amurin koltiaiset käyttivät Pässin raiteita talviaikaan mäenlaskuun
Taas ihmisten edessä Nyt Pässi on jo siirtynyt Tampereen museokeskus Vapriikkiin näyttelyesineeksi toisen paikallisen sähköliikennenähtävyyden eli johdinauton rinnalle. Ympyrä sulkeutuu vuosikymmenten tauon jälkeen, sillä kulkihan Mansessa Pässin ratikka jo yli sata vuotta sitten. Palaamme Jokioisten alkemistin luo ehkä piankin... On osuvaa, että Pässi saadaan juuri nyt paraatikunnossa yleisön äimisteltäväksi. 4/2020 17. Koronatilanteen vuoksi näyttely avautuu kesällä tilanteen niin salliessa. Pääradan liikenne oli ulottunut Tampereelle melko vastikään, vuonna 1876. Tavarajuna on kulkenut Särkänniemen huvipuiston vierestä nykyisen Paasikiventien linjan mukaisesti. Nyt taikurin tupaan tuli tilaa uusia sähköttömiä temppuja varten. Tampereella nimittäin alkaa ensi vuonna matkustajaliikenne upouudella raitiotiellä. Tuossa maailmassa sähkörata ja sen pieni hiljainen veturi olivat suuri ihme. Höyrywelho Viitanen on puhissut loitsujaan Pässin kimpussa kymmenen kuukautta. Lue Finlaysonin höyrykoneesta lisää Vanhojen Koneiden numerosta 2/2018 Veturia katsotaan tässä takaviistosta. Pässi on osa Finlaysonin 200-vuotisnäyttelyä, jonka oli määrä aueta jo keväällä. Valomuuntajan Viitanen vaihtoi uuteen ja turvallisempaan. Sähkötekniikka oli uutta sähkövalon etujoukoillekin. Peräänsä Pässi saa myöhempien aikojen taakkansa eli kuuppavaunun. Sisäänkäynti huoneeseen on vain oikealla puolella. 1900-luvun alussa Tampereen keskustassa liikuttiin pääasiassa jalan ja hevosella, polkupyörä oli uutuus. Pässin radan reitti 30-luvun lopulla. Veturin molemmat akselit ovat vetäviä. ten Viitanen korvasi ne saman aikakauden vastaavilla lampuilla
Sen hienouksia olivat hydraulinen kytkin ja monipuoliset voiman ulosotot. 18. Pälkäne MESTARISPORSCHE PORSCHE MASTER 428 Suurinta Porsche-traktoria tehtiin monena hieman erilaisena versiona. Niinpä se sopi myös moneen eri työhön
Elettiin vuotta 1958. Pälkäneellä löytyy yhden erikoissarjan ensimmäisiä traktoreita. Veljeksillä Erwin ja Oskar Allgaierilla oli metallialan yritys, ja he päättivät heti toisen maailmansodan jälkeen koettaa onneaan traktorintekijöinä. Kuten monet muutkin Allgaier-mallit, A 144 muuttui vuonna 1956 Porscheksi pienin muutoksin. Yritys päätti luopua siitä. Porsche suunnitteli Allgaierille lisää traktorimalleja. Se ehti elää vuosikymmenen verran monena eri versiona. Sen sijaan traktorin suunnittelun sota keskeytti. P orschen nelisylinterinen traktorimalli syntyi Allgaier-nimisenä. Jo seuraavana vuonna Allgaier sai myyntiin Porschen suunnitelmiin perustuvan traktorin AP 17, josta tuli välitön menestys. Näistä suurin oli vuonna 1953 esitelty A 144. Porsche vaihtoi vähitellen eri mallien kirjainja numerorykelmät iskevämpiin mallinimiin. Vuonna 1949 liittoutuneet lakkasivat valvomasta Allgaierin toimintaa, ja silloin yrityksen ja Porschen välille syntyi heti keskusteluyhteys. Allgaierin tummanvihreä väri vaihtui Porschen kirkkaanpunaiseen. Traktorivalmistus alkoi vaatia isoja lisäinvestointeja. Jokusia malleja syntyi, mutta ei teknisiä sen paremmin kuin taloudellisiakaan täysosumia. 19. Vuonna 1955 Mannesmann-yhtymän tuella pantiin pystyyn Porsche-Diesel-Motorenbau, joka osti Allgaierin traktorituotannon. Mallimerkinnäksi tuli P 144. Sodan jälkeen natsihallintoa palvelleen Porschen oli liittoutuneiden paineessa mahdotonta toimia vapaasti yrittäjänä, eikä traktoria saatu markkinoille. Nelisylinterinen traktori oli aikanaan iso kone. Tekijän nimellä Allgaier oli laajentanut vuosien mittaan toimintaansa eri aloille. Näissä Hankkijan arkistokuvissa näkyy aikanaan hienosti puunajoon varusteltu Master. Porschen nelisylinterinen traktori eli vuosikymmenen verran monena eri versiona. Käyttäjäkunta näin isolle traktorille oli vielä tuohon aikaan vähäinen, eikä sitä myyty päätähuimaavia määriä. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Jan-Erik Laine, Elinkeinoelämän keskusarkisto Porsche Master on aikoinaan ollut mainio kärrynvetäjä, onhan siinä viisikymmentä hevosvoimaa ja ajovoimanotto. Yksisylinterisestä traktorista tuli Junior, kaksimukisesta Standard, kolmipyttyisestä Super ja suurimmasta mallista Master. Ensin mainitun tehtävän Porsche ehti suorittaa ennen sotaa, ja niin syntyi kuplavolkkari. Traktoreita kansalle Insinööri Ferdinand Porsche oli ennen toista maailmansotaa saanut Saksan valtionjohdolta tehtäväksi suunnitella edullisen kansanauton ja kansantraktorin. Jo tässä mallissa oli Porschen tavaramerkeiksi muodostuneet ilmajäähdytteinen moottori ja nestekytkin. Tehoa siinä oli 44 hevosvoimaa. Tapio Körhämö on kunnostanut kolhiintuneen Porschen kauniiseen kuntoon
Sitä ennen se oli ajellut muun muassa tukkia Pirkanmaan toisella kolkalla Lempäälässä. Vaihteita oli P 144:n vanhassa laatikossa ollut 5+1, nyt niitä oli 7+1. Isosta traktorista haluttiin nyt tuoda markkinoille edullisempi versio, jossa oli vain 5+1-vaihteisto. Seuraavana vuonna 418 korvattiin 419:llä, jossa moottorin sylinterin halkaisija oli 98 millimetriä vanhan 95 millimetrin sijaan. Numeroiksi arvottiin tällä kertaa 429, mutta hajontaa oli siinäkin. Moottorin teho oli noussut viiteenkymmeneen hevosvoimaan. Tämä traktori on tyyppikilven mukaan kuudes valmistettu 428-Master. Porschen moottoreissa ei ole hihnoja lainkaan, mutta monenlaisia suodattimia löytyy eri luukkujen takaa. 20 PORSCHE MASTER 428. Edelleen vuonna 1961 Masterille tapahtui. Ensimmäiset uudet viisivaihteiset saivat nimittäin mallimerkinnän 428. Porschen ilmajäähdytteinen moottori esitettiin usein valttina Suomen kylmissä olosuhteissa. Tapsan talliin se puolestaan on lähtenyt parin kylän päästä Rautajärveltä Mikko Hietakoivistolta. Saksalaiseen tyyliin on Porschessa apuväellekin istuin. Näissä malleissa on ilmeisesti jälleen 95 millimetrin poraus sylintereissä. Vuonna 1960 tehtiin uusi Master N418. Metsässä ja pellolla Yksi ensimmäisistä 428-numeroisista Mastereista löytyy sahamuseostaan tutun Tapio Körhämön kokoelmasta Pälkäneen Haltialta. Mikolla traktori palveli monet vuoden maataloustöissä. Vuonna 1963 Porsche-traktoreiden valmistus päättyi kokonaan, vaikka merkki oli parhaimmillaan ollut Saksan toiseksi suosituin Deutzin jälkeen. Erikoinen lisäominaisuus ja nestekytkimen sovellus oli kauko-ohjauslaite Hydrostop, joka oli tehty yhden miehen kuormaus ja keräilytehtäviin. Siinä oli 419:n moottori ja 408:n seitsenlovinen vaihdelaatikko. Tämä traktori oli myös viimeinen uusi Porsche. Mestarimallien viimeinen sana sanottiin 1962, kun tehtiin Master 409. Hydraulista kytkintä mainostettiin paitsi ajomukavuustekijänä myös suojalaitteena ylikuormitusta vastaan. Ensimmäinen Master oli malli 408. Mallinimien takana tapahtui kuitenkin vielä muutoksia. Se oli muutoin sama traktori kuin edeltäjänsä, mutta vaihteita oli nyt 8+4