Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 04/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 54 4 / 2 1 7 • D e u tz D 5 5 & M cC o nn e l S 1 2 D • Fa hr D 8 • Fo rd so n F • M e rc e de s-B e nz 1 1 1 3 • V al m e t 3 6 3 D • W he e l H o rs e 5 5 1 Veikko Tuomisen Valmet 363 D 1963 METSÄTRAKTORIN ESI-ISÄ Nuffield-harrastaja Tarmo Juotasniemi SEPPIÄ JA MESTAREITA Saksalaispariskunnan Fahr D 800 1968 SUURI JA HARVINAINEN 74 50 00 -1 70 4 • PA L VK O 20 17 -3 1 6 41 48 87 45 00 03 17 00 4 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! M-B MAITOAUTO
Kerromme kaiken varusteiden ostosta kehittyneisiin kuvaustekniikoihin. Hallitse kamerasi Kehity kuvaajana Käsittele kuvasi 6 414887 002455 1 2 1 70 02 45 -1 20 1 PAL VKO 2012-46 Viipale mediat UU SI Hallitse kamerasi • Kehity kuvaajana • Käsittele kuvasi Sisältää yli 200 vinkkiä! Sisältää yli 200 vinkkiä! Canon Kamera irja Canon Kamera irja Kattava opas Canon-kamerasi hallintaan Ca no n Ka m er ak irj a O pa s ka m er as i ha lli nt aa n Viipale mediat Kattava opas Canonkameran hallintaan. Viipale mediat 180 SIVUA Ohjeet kameran valinnasta kuvien käsittelyyn!. Hallitse kamerasi Kehity kuvaajana Käsittele kuvasi 6 414887 002455 1 2 1 70 02 45 -12 01 PAL VKO 2012-46 Viipale mediat OTA UPEITA KUVIA! Monipuolinen opas valokuvauksen välineisiin ja tekniikoihin – harrastajan avuksi ja ammattilaisen hyödyksi. UU SI Hallitse kamerasi • Kehity kuvaajana • Käsittele kuvasi Sisältää yli 200 vinkkiä! Sisältää yli 200 vinkkiä! Canon Kamera irja Canon Kamera irja Kattava opas Canon-kamerasi hallintaan Ca no n Ka m era kir ja O pa s ka m era si ha llin ta an Viipale mediat Kattava opas Canonkameran hallintaan. Canon kamerakirja saatavilla Lehtipisteistä kautta maan 26.6.2017. Kerromme kaiken varusteiden ostosta kehittyneisiin kuvaustekniikoihin
Traktori on palautettu siihen asuun, jossa sillä on viimeksi työtä tehty. Pian kirjahyllyyn kertyy alasta ja aikakaudesta kertovaa kirjallisuutta ja vanhoja Pellervo-lehtiä. Asia ratkaistiin tavalla, joka on ymmärrettävä omaa aikaansa vasten. Myöhemmin suuri maailmanpalo muutti niin Suomen kuin Fordsonin luonnetta ratkaisevasti. Historian harrastukseen alkaa kulua yhtä paljon aikaa kuin itse koneen kanssa touhuamiseen. Koneen valmistaneen tehtaan käänteet ja sen kenties omalaatuisen perustajan oikut tulevat tutuiksi siinä missä kyseisen traktoriyksilön vaiheet uudesta näihin päiviin saakka. Menneisyyden perintö on meistä kiinni. Käymme omistajan kanssa läpi Fordsonin ansiokkaasti suoritetun entisöintityön, joka on tehty historiaa kunnioittavalla tavalla. Vanhojen laitteiden kanssa pelaaminen saattaa asiaan vihkiytymättömän silmissä näyttää pyörivän lähes kokonaan raudan ja rassaamisen ympärillä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Nyt koneessa näkyvät vanhan korjaushistorian lisäksi myös entisöijän ratkaisut. Jätetään siis jälkipolville perinnöksi tietoa historiasta ja jotain hyvää itsestämme. Tarinoissakin mennään usein pitkälle historiaan, vaikka valtaosa jutuista käsittelee harrastusta tämän päivän näkökulmasta käsin. Samalla tavalla voimme muistaa isänmaatamme kolhuja ja ristiriitoja piilottelematta – niistähän nyky-Suomi on tehty. Tämän numeron myötä matkaamme pitkälle historiaan, itsenäisyyden ensimmäisiin vuosiin ja hiukan siitäkin taaksepäin. Fordson nukkui pitkään Ruususen unta samalla kun Suomi kasvoi ja vaurastui. Viisi vuotta Suomea nuorempi Fordson on kuin itsenäinen kotivaltiomme pienoiskoossa. Heti alkutaipaleella molempia järkyttivät sisäiset myllerrykset, jotka olivat halvaannuttaa kokonaisuuden. Juuri harrastuksen pariin ajautunut ja ensimmäisen veteraanitraktorin hankkinut huomaa pian omaksuneensa valtavan määrän tietoa. Jokainen vanha masiina on ainutlaatuinen portti historiaan. V anhat Koneet -lehden sivuilla esiintyvät masiinat ovat lähes poikkeuksetta useamman vuosikymmenen takaa. Vuosikymmenien takaiset korjaukset ja muokkaukset ovat saaneet jäädä näkyviin, vaikka olisi ollut helpompaa korvata aikanaan muutetut osat alkuperäisen kaltaisilla. Ainutlaatuisissa valokuvissa vilahtaa 1920-luvun linja-autokalustoa, Kirvun kunnan ensimmäinen, vuonna 1913 hankittu auto ja paljon muuta mielenkiintoista. Ku va : No us ia in en / SA -k uv a ENSIMMÄISET 100 VUOTTA 3 04/17 Pääkirjoitus. Ki rv un ki rk on ky lä 19 41 . Kuin huomaamatta pääkopan sisuksiin kertyy tietoa aikakauden viljelymenetelmistä, korjaustekniikoista, myyntitilastoista, heinätöistä, maahantuonnin sääntelystä ja ties mistä. Kumpikaan ei enää ollut entisensä, mutta molemmat olivat horjumattoman toimintakykyisiä. Nyt koneessa näkyvät vanhan korjaushistorian lisäksi myös entisöijän ratkaisut. Traktorin kunnostaminen sattui sopivasti Suomen satavuotisjuhlan aattovuoteen. Kolikolla on toinenkin puoli, ja se on usein aivan yhtä kiinnostava kuin itse kone. Kiehtovan tarinan aikajanan toinen pää ulottuu nykyaikaan. Kansikuva-Fordsonin tarina kulkee traktorin nykyisen omistajan sukujuuria pitkin viime vuosisadan alun Karjalankannakselle
Veikko Tuominen ajaa yhä pienellä Valmetilla rankaa ja pölliä. 54 Wanhat wekottimet, Airaksela Pieni kylä Kuopion Karttulassa tarjoili tunnelmallisen harrastekattauksen rompetorin yhteydessä. TAPAHTUMAT 52 Classic Motorshow, Lahti Kevään isossa ajoneuvotapahtumassa oli liki 20 000 kävijää. 48 Fahr D 800 1968 Saksalainen Lars Heyde havitteli argentiinalaista Deutz-harvinaisuutta, mutta talliin tulikin vielä epätavallisempi latino-Fahr. KONEET 26 Mercedes-Benz 1113 1965 Urpo Virran entisöimä Tuottajain Maidon Mercedes on tyylipuhdas tonkka-ajan keräilyauto. Siirtymäkausi imukeräilyyn oli kuitenkin sen syntyessä jo alkamassa. Työkoneitakin toki esiteltiin. 12 26 32 38 4. 32 Valmet 363 D 1963 Ensimmäiset suomalaiset metsätraktorit eivät olleet kovin rajuja vehkeitä. Traktori on vuosien saatossa muuttunut – kuten Suomikin. 44 Wheel Horse 551 1961 Lystikäs puutarhatraktori on rullannut mutkien kautta Floridan tielaitokselta Olli Aittomäelle Sastamalaan. 38 Deutz D 55 & McConnel S 12 D Pekka Kajosmäki on pannut vanhaan turvesuo-Deutziin brittiläisen kaivulaitteen ja suomalaisen hytin. Tässä numerossa KANNESSA 12 Fordson F 1922 Fordsonin ja Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi esittelemme Karjalankannakselta kotoisin olevan traktorin, jonka neljännen polven omistaja Jussi Veijalainen on kunnostanut
materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. ARTIKKELIT 20 Ajoneuvohistoriaa Kannakselta Veijalaisten Fordson-traktorin tarinan jälkeen katselemme liikennöijäsuvun kuva-arkiston helmiä. 59 Tuulimyllykukkulan koneet Viron Saarenmaalla Anglan tuulimyllykukkulalla tarjoillaan maistiaisia paikallisesta perinnekulttuurista. 52. 74 Traktorivuosi 1977 Ankean taloustilanteen vuonna traktoreiden rekisteröintiluvut laskivat liki järjestään. 56 Eurooppalainen kokoelma Mitäpä sitä maatalon poika osaa eläkkeellä muutakaan tehdä kuin kerätä traktoreita. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia menneiden masiinain maailmasta. Ojanen löytää yhden huomattavan poikkeuksen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Olli J. Syynissä Ahti Peuran konekatras. 80 Rauhassa ruostuvat Kesä koittaa Joona Hammin ruosteromanttisissa valokuvissa. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 70 Seppiä ja mestareita Tarmo Juotasniemi työskentelee raskaskoneasentajana ja rentoutuu vapaa-aikana vanhojen koneiden parissa. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 48 59 74 Vuonna 1977 Leyland oli viidenneksi rekisteröidyin traktorimerkki. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 78 Markkinat Vanha rauta liikkuu ja käy pyydykseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 62 Jesadan tekniikkamuseo Tunnin ajomatkan päässä Bangkokista sijaitsee hyvin omalaatuinen konemuseo. TILAAJAPALVELU Puh. 5 04/17 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 64 Sydämen asialla Englannissa Yorkshiren nummilla ajetaan edelleen aikataulun mukaista rautatielinjaa, jolla käytetään vetokalustona höyryvetureita. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle
Korkeat mäet eivät mainossanojen mukaan enää tuottaneet kiihottimen käyttäjälle vaikeuksia, ja niin voitiin ajaa suurempia kuormia. Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Murskaimen isä E. Tällaiseksi ensimmäinen murskain oli hahmoteltu. Kahden työnninlaaatan kone tunnetaan kuitenkin yhä Blake-murskaimena. Kivet jauhautuivat oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvien leukojen A ja B välissä. Vastaavaa hanketta ei ollut aiemmin toteutettu, sillä tiesora oli murskattava vasarapelillä. Kivimurskain patentoitiin vuonna 1858 Yhdysvalloissa. Blake oli vakuuttunut siitä, että hommaan oli luotava kone. W. Lain luku jäi kuitenkin kesken, kun Eli Whitney Blake joutui setänsä asetehtaan laajennusprojektiin mukaan. Hieman nikkarointia moottorikiihottimen asentaminen vaati, sillä välikappale ja polttoainetankki oli tehtävä itse. Koneen synnyn taustalla oli iso soratiehanke. Lisälaitteitakin tarjottiin. Blake Spriikaasulaite antaa puukaasumoottorille ihmeteltävän suurta lisävoimaa, lupasi mainoslehti. Kahdessa päivässä tietä saatiin aikaan alle neliömetri. Murskainten todellinen merkitys hahmottui kuitenkin vasta 1900-luvulla. Vuonna 1851 Blake istui kotikaupungissaan New Havenissä komiteassa, jonka oli määrä rakentaa yli kolme kilometriä pitkä soratie. Ennen kuin hän oli saanut konettaan rakennettua, patentti oli jo vanhentunut ja muitakin yritteliäitä tunkenut murskauskonealalle. 6. Näistä B on liikkuva ja A kiinteä. Blaken isä oli maanviljelijä, mutta poika luki yliopistossa oikeutta. Moottorikiihotin Pula-aikana puukaasuttimia oli markkinoilla monenlaisia konemiesten omavalmisteista puhumattakaan. Blake laskeskeli, että hänen koneensa avulla oli säästetty yli 55 000 000 dollaria. Hän suunnitteli sitä kolme vuotta ja hankki siihen patentin 1858. Jo tässä patenttipiirroksessa on kaksi työnninlaattaa (C ja D), joiden välissä on epäkeskoakseli. Myöhemmin Blake perusti veljineen oman tehtaan, joka valmisti lukkoja ja muita kotitarvekaluja. A merikkalaisen Eli Whitney Blaken (1795–1886) suonissa virtasi keksijänverta, sillä hänen setänsä Eli Whitney keksi puuvillan puhdistuskoneen eli puuvillaloukun. Eräs tällainen oli spriikaasulaite eli moottorikiihotin, jolla kaasun sekaan sai annettua vähän ryyppyä. Vuonna 1879 Blaken murskausyrityksen koneita oli käytössä ympäri Yhdysvaltoja yli 500 kappaletta
Moottori-ilmapumppu asennettiin sytytystulpan tilalle. Höyrysäkkivulkanoinnilla jättiläisrenkaat kuumennettiin samanaikaisesti sekä sisäettä ulkopuolelta. Kun tämä seos kerran pumpattiin ilmaventtiilin kautta sisärenkaaseen, se täytti tehtävänsä koko renkaan käyttöajan. Amerikassa kehitetyn No-flatzin kokeilutulokset sen sijaan olivat kerrassaan mullistavaa laatua. Kytkekää pikakytkin renkaan venttiiliin — ja odottakaa. Uusittu rengas näyttikin aivan uudelta eikä ollenkaan paikatulta. Ihalainen Helsingistä mainosti herra Emil Nestlerin vuonna 1920 patentoimaa järjestelmää. Oikeilla paineilla renkaat kestivät kauemmin. Käytössä olivatkin James C. Tyhjä rengas täyttyy näin 2—3 minuutissa. Turvallisuuden sijaan tuolloin korostettiin taloudellisuutta. Seis! Naula renkaassa! Vuonna 1936 helsinkiläinen Sale Oy kauppasi merkillistä ainetta nimeltä No-flatz, joka esti naulojen ja muiden terävien esineiden aiheuttamat rengasvuodot heti ja pysyvästi. No-flatzin todettiin säästävän aikaa, vaivaa ja rahaa. Monien vuosien kokeilujen jälkeen oli Nestler saanut selville ne luonnonlait, joiden perusteella kaksi kumia voitiin liittää todella samaksi kappaleeksi. KÄYTTÖOHJE: Kiertäkää irti ensimäisen silinterin kynttilä. Gergovialla pumppaaminen oli leikkiä raskaisiin ja vaivalloisiin käsipumppuihin verrattuna. Amerikan automobiilikoelaitoksen myönteisen lausunnon suomennokseen oli pyydetty valantehneen kielenkääntäjän todistus. Nyt oli mahdollista uusia renkaat samaan tapaan kuin kenkiä pohjataan. ”Meillä korjatut jättiläisrenkaat kestävät kauvimmin!” Hämeen Autorengas Tampereelta tarjosi menetelmiään kuormaja linjavaunurenkaille. Hämeen Autorenkaassa ei ylivulkanoitu eli poltettu asiakkaiden kalliita jättiläisrenkaita eikä jätetty korjauksia raa’oiksi. Pankaa moottori käymään mahdollisimman hidasta tahtia. Heinz & Companyn uusimmat täysin automaattiset sähköllä toimivat vulkanoimiskoneet. 7 04/17. Uusia renkaita vanhoista ”Heittääkö monikaan pois hyvät kengät siitä syystä, että pohjat ovat kuluneet ohuiksi. Sen luvattiin kuitenkin pumppuavan ainoastaan puhdasta ilmaa – bensiiniltä se ei edes tuoksunut. Ajan mainoksissa yleiset käyttäjäkehutkin oli hankittu verrattain varteenotettavilta tahoilta, muun muassa Teknillisen korkeakoulun aineenkoetuslaitokselta. Ei tarvittu enää mitään renkaitten vaihtoa yösydännä, sateessa ja pyryssä, yksinäisellä taipaleella tai liikenneruuhkassa. Tärkeimpänä pidettiin kuitenkin tuotteen luomaa turvallisuuden tunnetta. Sangen nykyaikaista myyntipuhetta siis. Kiertäkää tilalle »Gergovia»pumppu. Pumppu kynttilän paikalla Viime vuosisadan alun autoilijoita muistutettiin nykysuhaajien tapaan oikean rengaspaineen merkityksestä. Ennenkin oli keksitty vahvistettuja renkaita tai renkaisiin ruiskutettavia pulvereita, mutta mikään näistä ei Salen mukaan vastannut tarkoitustaan. Tätä toitotti muun muassa ranskalaisen Gergovia-moottori-ilmapumpun mainos. Kulutuspinnan kuluminen renkaasta on aivan samanluontoinen kysymys.” Näin Autorenkaiden Vulkaniseeraamo A
Esillä oli myös Puolan traktorituotannon ylpeys Ursus C-45, joka ei Suomessa juuri kauppaansa tehnyt. Rekkaparkki Museon arkistot aukeavat Eräiden ulkomaisten museoiden mallin innoittamana Helsingin kaupunginmuseo on tuonut suuren osan vanhojen valokuvien kokoelmaansa yleiseen käyttöön korkealaatuisina digiversioina. Kuva: Väinö Kannisto. Osoitteesta www.helsinkikuvia.fi löytyy kymmeniätuhansia kuvia, joita laatu sallii tutkia yksityiskohtia myöten. Paikkana oli Messuhalli eli nykynimeltään Töölön kisahalli. Tässä ensimmäinen sähköraitiovaunu Munkkiniemessä 1914. Koneitakin seassa tietysti on. 8. Puolan talousnäyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1952. Joukkoliikenteen harrastajille arkistosta löytyy paljon mielenkiintoista. Kuva: Constantin Grünberg. uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Allwork-traktori kyntää peltoa Elannon Backaksen peltoa 1910-luvulla
Kuva on vuodelta 1941. Kuva: Väinö Kannisto. Kuva: J. International Drott BTD-6 mukana puutalon purkutöissä Porthaninkatu 13:ssa 50-luvulla. Herroja kiehtonee hydraulinen ihmekone. Nobel Standardin säiliöautoja tulossa Sörnäisten varastolta. Kuva: Eric Sundström. Linja-autosta on muunneltu puukaasukäyttöinen kuorma-auto. Ensimmäinen silta Itä-Helsingissä sijaitsevalle Kulosaarelle valmistui 1919. Sitä ennen raitiovaunut kulkivat saarelle ja sieltä pois höyrylautan kyydissä. Kuva: Kaj-Arnold Larsen. Hart Samaa asemaa puretaan vuonna 1973. Kuva: Nasakuva 9 04/17. Salomonkadun Shell-asema iltavalaistuksessa vuonna 1937
Nieminen otti ison pinkan lautasia, nakkasi ne lattialle ja sanoi olevansa Kivääritehtaalta halliten sarjatyön. Rekkaparkki Yhdysvaltalainen Popular Mechanics -lehti kertoi kesäkuussa 1926, että Saksassa on keksitty ratkaisu maata riivanneeseen talojen puutteeseen. 25 vuotta Oulaisten konepäiviä Masinistikesän jättitapahtuma eli Oulaisten weteraanikonepäivät on päässyt neljännesvuosisadan ikään. Koko tehtaan väki oli tottunut asetuotannossa sekä sarjatuotantoon että tarkkaan työhön. Sisätiloissa on pieni Tikkakosken tehtaan osasto. Tapahtuman oman merkkipäivän kunniaksi paikalle yritetään saada 25 eri merkkiä. Traktorikentällä muistetaan tietysti suomalaisia traktoreita. Puhdistimen muotoilusta tuli niin hyvä, että moottoriteho nousi puoli hevosvoimaa! Meillä oli myös tarkat mittalaitteet. Itseoikeutettuna teemana on kuitenkin satavuotias Suomi. Eräs Nieminen tuli hieman hiprakassa kotiin. Asuntopulan ratkaisu VALMETIN TEKNIKKO PAAVO NARINEN Asetuotannon kautta Tourulan tehtaalle oli kehittynyt erittäin hyvä työkalukanta. Pysyvyyden mielikuvaa voitiin luoda pihapuilla ja tiilikuvioisella vahakankaalla. Viimeiseen liittyy myös käden taitojen työnäytöksiä. Woimakentällä huomioidaan keskitetysti höyrykoneet ja niiden merkitys suomalaisessa teollisuudessa Autokentällä taas esitellään Suomi-autoja. Vaimo löi häntä päähän lautasella ja lautanen halkesi. TEKIJÄN SUUSTA 10. Esimerkiksi traktorin ilmanpuhdistin tehtiin aikaisemmalla kranaatin puristintyökalulla. Maamoottorikentällä keskiössä ovat satavuotiaat suomalaiset moottorit. Kuorma-autojen päälle rakennetut mökit olivat lehden mukaan suosittuja niin myymälöinä kuin asuntoina. Myös kotimaiset kuorma-autot on huomioitu. Katon alta löytyvät lisäksi ainakin näyttelyt Matkailijan Suomi, Naisen vuosikymmenet ja Puuta tarvitaan
Sotien jälkeen kuorma-automerkkejä oli yli 50. Sorsakoski Rompetori ja Wanhat Wehkeet 10.6. Jämsä DDR-ajoneuvot kokoontuvat 14.–16.7. Iitti Vuolenkosken vetokisat 23.7. Matti ja Mikko Hiitun uutuuskirjassa Kymppipyörästä Trippeliin tuosta ajasta käsitellään 30 vuoden jaksoa 1960–1990, jolloin merkittävimmät muutokset autojen merkkikirjossa, tekniikassa ja moottoreissa tapahtuivat. Puumala Wanhat wermeet, Hurissalo 6.8. Pori Rompetori ja Wanhat Wehkeet -näyttely, Kyläsaaren koulu 10.–11.6. Lapua Komiat Traktorit, Tiistenjoki ELOKUU 4.–6.8. Jämsä Suur-Jämsän perinnepäivät ja ajot, kerhotalo Pomona 10.–11.6. Savonlinna Puruveden Ympäriajo 10.6. Hämeenlinna Perinnepäivät, Vihavuosi, Hauho 15.–18.6. Parkano Wanhat koneet -tapahtuma, Vahojärven leirikeskus 18.–23.7. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat, Tykkimäen moottorirata 22.7. Kouvola Inkeroisten mobiilihallin avoimet ovet 23.9. Hyvinkää Klassikkomopojen Kytäjän-kierros 26.8. Virrat Veteraaniautojen Virrat 22.7. Siikainen Perinnetapahtuma, Saarikoski 8.7. Kuormurihistoriaa kolmelta vuosikymmeneltä Vaikka kuorma-autoliikennettä on Suomessa ollut yli 100 vuotta, varsinainen kuorma-auto on kehittynyt vasta 60 viime vuoden aikana. Salo Harrasteajoneuvojen kokoontuminen torilla 7.–9.7. Vaasa Taiteiden yö, Automuseo 13.8. Lieksa Rompetori ja ajoneuvonäyttely, Ravirata 10.6. waltakunnalliset weteraanikonepäivät 8.7. Espoo Huru-Ukko-piknik, Margretebergin kartanon puisto 10.8. Fuusioiden ja konkurssien kautta määrä on vähentynyt noin 30 merkkiin, joista kirjassa on lähempiä tietoja. KESÄKUU 9.–10.6. Kemiö Traktorikavalkadi 8.-9.7. Kangasala Restaurantapäivät, Pikkola 22.7. Puhelinnumero myymälään on (09) 774 2810. Kuhmo Rompetori ja ajoneuvonäyttely, Urheilukeskus 15.7. Merikarvia Truck Meeting, Merikievari 30.6.–2.7. Kitee Puhoksen perinnepäivät 11.7. Maalahti Veteraanitraktorien syyskyntöpäivä, Lillhelgeåbackvägen LOKAKUU 28.–29.10. Kymenlaakso Villen ajo SYYSKUU 16.9. Kymppipyörästä Trippeliin -kirja on saatavana esimerkiksi sen kustantajan Alfamer / Karisto Oy:n omasta myymälästä Helsingin Kaisaniemenkatu 13:sta. Mikkeli Suur-Saimaan ympäriajo 1.–2.7. Kirjassa käydään läpi kuorma-autotermejä, kerrotaan eri tarkoituksiin kehitetyistä kuorma-autoista ja esitellään niiden päällirakenteita. Vaasa Museoajoneuvopäiväkokoontuminen, Automuseo 10.6. Sastamala Zetor-kynnön MM-kilpailut 23.9. Riihimäki–Tuusula Vetkun Loska-ajo Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 11 04/17. Virkkala AHS:n rompetori, vanhan kalkkitehtaan alue 10.6. Saarijärvi Rompetori, Ahvenlammen leirintäalue 21.–22.7. Oulainen 25. Nurmes Rompetori ja ajoneuvonäyttely, Hyvärilä 5.8. Sievi–Kokkola Vetkun kesäkeikka -ajotapahtuma 17.6. Maalahti Veteraanitraktorinäyttely ja työnäytöksiä, Kråkbacken 15.7. Nurmes Lomarompe, Pienvenesatama HEINÄKUU 1.–2.7. Vaasa Rompetori ja kauden päättäjäiset, Automuseo 17.9. Kotka Kuninkaantieajo 9.–11.6. Rautalammi Masinistiin Kulttuurj’päevät, Kerkonkoski 17.–18.6. Kirjan kuvituksena on yli 200 värija mustavalkokuvaa ja -mainosta. Oulu Rompemarkkinat, Automuseo 10.–11.6. Loppi Vanhojen traktoreiden ja maatalouskoneiden tapahtuma, Läyliäinen 5.7
Vanha remonttihistoria jäi näkyviin. Nyt liikennöijän pojanpojanpoika on kunnostanut yli puoli vuosisataa luonnon helmassa levänneen Fordsonin. Traktori korjattiin omassa pajassa ennen sodan loppua. Imatra 30-luvulla Kannaksen liikennöijäpioneeri osti eteläkarjalaisten heimopäällikön rikkinäisen Fordsonin. TRAKTORI MENETETYSTÄ KARJALASTA FORDSON F 1922 12
13
Talvisodan syttyessä Veijalaiset saivat pitää Fordsonin. Tuo samainen linja-auto palasi välirauhan aikaan kotiin hyvin huonossa kunnossa. Autoilutoimintaan liittyi oma paja, jossa koneita korjattiin. Fordsonin kunnostaminen olikin Jussille ensi sukellus vanhojen maatalouskoneiden tuntemattomaan maailmaan. Juho liikennöi jo tuolloin linja-autoilla, ajoi taksia ja pyöritti autokouluakin. Vaikka miehellä onkin vankka tekniikkatausta, hän on pelannut lähinnä moottoripyörien ja autojen parissa. Jussin pihapiirissä ja tallissa näkyy monta muutakin moottorikonetta mutta vain yksi traktori. 14. Mukana työssä oli Juhon poika Eino, joka oli saanut lentokonemekaanikon koulutuksen. Siitä tehtiin varaosakone, ja se luovutti Fordsonille etuvanteet sekä olka-akselit. Hän hankki amerikkalaisvalmisteisen F-mallin vuonna 1922 tai 1923. Eteläkarjalaisten heimopäälliköksi kutsutun NiukkasJussin hoteissa Fordsonista katkesi kiertokanki, joka tuli lohkosta läpi. namme Fordsonin ensimmäinen omistaja. Samalla hän perehtyi niin sukunsa kuin kotimaansa menneisyyteen. Tällöin elettiin luultavasti 30-luvun alkua. Veijalaiset käyttivät Fordsonia myös maataloudessa, mutta isoin työsarka autoyrittäjien traktorilla lienee ollut tiestön rakentamisessa ja ylläpidossa. Viimeinen näistä oli Maalaisliiton näkyviä johtomiehiä 20-luvulta alkaen. Jussin isä Seppo Veijalainen oli jatkosodan päättyessä 14-vuotias. Kirvun kone Kirvu oli ennen 40-lukua Karjalankannaksen luoteisosassa sijainnut suomalainen kunta. Nyt traktori on jälleen siinä asussa, jossa se lopullisesti lähti Kirvusta. T änä vuonna sekä Suomen valtio että Fordson-traktori täyttävät sata vuotta. Luonnollisesti maanviljelijänäkin toiminut Niukkanen oli myös tariTeksti: Mika Rassi • Kuvat: Tapio Mäntyniemi, Jussi Veijalaisen kotialbumi, Yle Arkisto FORDSON KANNAKSELTA Tästä lähdettiin liikkeelle. Siellä Fordsonkin taiottiin kuntoon. Rikinäisen Fordsonin osti toinen kirvulainen liikemies Juho Veijalainen. Sen tarina sivuaa paitsi suomalaista mekaanikkoperinnettä myös maataloutemme, politiikkamme ja joukkoliikenteemme historiaa. Ainakin yksi Brockway-linja-auto sen sijaan pakkolunastettiin. Sepon mukaan kaikki traktorin muutostyöt on tehty siihen Kirvussa. Viimeistään samassa yhteydessä Fordsoniin on asennettu myös N-mallin lokasuojat, magneetto, kaasutin ja polttoainetankki, ja alun perin harmaa traktori on maalattu siniseksi. Hän oli Jussi Veijalaisen isoisän isä. Hän ajoi traktorin uuden rajan yli Imatralle. Imatralla asuva Jussi Veijalainen sai toissa vappuna viimeisteltyä entisöintiurakan, joka juhlistaa molempia merkkipäiviä. Jussin Fordson on kotoisin nykyisen valtakunnanrajan takaa Karjalankannakselta. Aikanaan se oli tunnettu ainakin maatalousoppilaitoksesta, luonnonparantolasta ja Juho Niukkasesta. Epäilemättä juuri Eino korjasi Fordsonin lohkon muotoilemalla reikään oikean kokoisen metallilevyn ja niittaamalla sen paikoilleen
Moottoria tutkiessaan Jussi äkkäsi myös todennäköisen syyn traktorin käytöstä poistumiseen: yhden venttiilin jousen lukot olivat tippuneet, ja kone oli käynyt vain kolmella pytyllä. Jussi päätti ottaa entisöintiurakan harteilleen. 15. N-Fordsonin magneetto kävi alan mestarin Vesa Vuorelan taiMagneeton takana näemme sotaa edeltävää korjaustaidetta. Puiden keskeltä pajaan Imatralla Fordsonin käyttö oli vähäistä. Jussi teki bussista peräisin oleviin etuvanteisiin uudet ulkokehät. Lohkon kyljessä ollut reikä on paikattu niittaamalla siihen metallilevy. Kului yli 50 vuotta ennen kuin koneelle päätettiin antaa uusi elämä. Moottori ja vaihdelaatikko olivat täynnä vettä ja niin muodoin ruosteessa. Niinpä kaikki F-mallista poikkeavat ratkaisut entisöitiin nekin. Tälle lohkokorjaukselle ei entisöinnin yhteydessä tarvinnut tehdä mitään. Jussi taiteili seitinohuiksi rappeutuneiden lokareiden tilalle pellistä uudet. 3–5 millimetriä paksu levy on muotoiltu naputtelemalla. Etuvanteet ja olkaakselit ovat Brockway-linjurista, joka palveli talvisodassa. Projekti nytkähti liikkeelle vasta vuonna 2013. Siitä on merkkinä SA-tatuointi vanhoissa kumeissa. Vuonna 2006 Seppo ja Jussi raivasivat metsästä reitin ja toivat Fordsonin sieltä pois. Veijalaisen periaatteena oli entisöidä Fordson siihen asuun, jossa se oli tullut Kirvusta Imatralle. 50-luvun alussa traktori jäi seisomaan metsän laitaan. Takavanteet olivat ruostuneet puhki, samoin astinlautoja myöten maahan uponneet lokasuojat. Työsarkaa näytti riittävän. Jussi tarttui härkää sarvista kuten Veijalaiset kolme sukupolvea aiemminkin. Jäähdyttäjä oli mennyttä
Esiin jäävät pultin päät ovat Veijalaisen mielestä kyllä tyylirikko, mutta vaihtoehtoinen ratkaisu olisi ollut työläs: lohkon reiät olisi pitänyt täyttää hitsaamalla ja sen jälkeen porata ja kierteyttää. Verstaspölyn laskeuduttua Veijalainen osaa jo arvioida projektia koko laajuudessaan. Mukana matkassa kulkee saksalainen kanisteri vuodelta 1941. Myös kierteet olivat molemmissa huonossa kunnossa. Kannen pulttien reiät ja niiden kierteet olivat kuluneet. Astinlautojen reikien karhennusta varten Jussi teki oman työkalun. Lohkon ja kannen välistä koneistettiin huonoa tavaraa pois. Vanhoista lokareista saatiin vahvikkeita, ja yksi puuttuva tehtiin muotin avulla lasikuidusta. Oikealla siivapyörän edessä näkyy kytkinpoljin. Ulkokoot saattoivat hieman pienentyä, mutta Veijalainen epäilee, ettei sillä ole vähäisessä ajossa merkitystä. Sen jälkeen hän sorvasi ja asensi lohkoon pinnapultit, jotka kiristetään kannen päältä muttereilla. Heti perään Fordson pyörähti myös Rautjärven traktoritapahtumassa. Sorvi soi Veijalaisen pajassa. Muita jalkalaitteita ei Fordsonissa olekaan. Veijalaiselle oli tärkeää, että osat pohjamaalataan erillään ennen traktorin kasaamista ja pintamaalausta. Vanhat ja uudet muutokset Kolmen vuoden ajan Veijalaisen pajasta kuului taonnan ääniä. Vanhoista lokareista sai vahvikkeita. Vaihteiston laakerit olivat pilalla, ja amerikkalainen osamyyjäkin nosti niiden kohdalla kädet pystyyn. Hiekkapuhallus Hyvärinen puhalsi Fordsonin osat, veti epoksipohjan ja sponsoroi Jussille vielä maalitkin. FORDSON KANNAKSELTA katuvassa. Uudempaan tekniikkaan 16. Jussi Veijalainen suurensi reikiä ja asensi lohkoon pinnapultit, jotka kiristetään ulkopuolelta muttereilla. Yhdysvalloista posti kantoi Veijalaiselle muun muassa kiertokangen, männänrenkaat, tiivisteet ja venttiilit ja niiden ohjurit. Yhtä varten Jussi joutui tekemään muotin ja askartelemaan lasikuituversion. Veijalainen päätti tehdä niihin isommat reiät. Niinpä uudet ohjurit olivatkin väljät. Hankkeeseen osallistuneet ja projektiin pitkämielisesti suhtautunut perhe ihastelivat vieressä, kun Fordson tuprautti ensi savut toissa vappuna. Lisäksi Jussi halusi pitää oman työn osuuden mahdollisimman isona. Kanaviin oli kuitenkin päässyt ylhäältä päin sadevettä, joka oli syövyttänyt lohkoa ohjureiden ympäriltä. Se on toinen näistä, mutta eipä tuota tietämättä arvaisi. Astia on sinkittyä läkkipeltiä, mutta se väittää silti olevansa räjähdyksenkestävä. Niinpä Jussi askarteli uudet laakerit holkittamalla. Jussi otti ohjureista mallit ja sorvasi sopivat ylikoon ohjurit. Sitten hankittiin vielä uusi polttoainetankki ja uudet vanteet ja teetettiin uusi jäähdytin. Lokasuojat taiteiltiin itse suorasta pellistä
Parhaiten Niukkanen muistetaan talvisodan puolustusministerinä. Eteläkarjalaisten heimopäällikkönä tunnetun Niukkas-Jussin poliittinen vaikutusvalta alkoi vähetä. ”Esineessä näkyvä käyttöhistoria tuo sille identiteetin.” JUSSI VEIJALAINEN • autojen, moottoripyörien ja veneiden pitkäaikainen harrastaja • Fordson ensimmäinen traktorientisöinti JUHO NIUKKANEN (1888–1954) FORDSONIN ENSIMMÄINEN OMISTAJA Kirvulainen maanviljelijä ja teollisuusmies Juho Niukkanen oli Maalaisliiton näkyvimpiä johtohahmoja, pitkäaikainen kansanedustaja ja moninkertainen ministeri. Reikien karhennusta varten hän sorvasi näppärän työkalun. Niukkanen muun muassa vaikutti voimakkaasti presidentin valitsijamiesten kantoihin. Lokasuojat ja astinlaudat ovat Jussin omaa peltisepäntyötä. Hänen kerrotaan hankkineen omin lupineen miljoonilla markoilla aseita ennen sotaa. Sodan jälkeen hän jatkoi viljelyä siirtotilalla Tuusulassa. Hänen hallitusuransa alkoi apulaismaatalousministerinä vuonna 1921. Niukkasen maatila jäi uuden rajan taa Kirvuun. Rauhanneuvotteluiden aikaan hän vastusti tiukasti Moskovan rauhansopimusta ja vaati sodan jatkamista. Kunnostustyön myötä koneeseen ilmestyi uudenaikaisia rasvanippoja paikkoihin, joissa ei alun alkaen voitelumahdollisuutta ollut. 17. Vaikka Niukkasesta ei koskaan tullut puolueensa puheenjohtajaa eikä pääministeriä, hän oli kova poliittinen taustapiru
Toisaalta nämä kunnostetut koneet on kai tarkoitettukin lähinnä meidän jälkeemme tulevia varten. Vanhoista puhkiruostuneista vanteista Jussi sai vielä kelvollisia kynsiä. ”Oli esine mikä tahansa, siinä näkyvä käyttöhistoria tuo sille identiteetin. Hän perusti Imatralle kaupungin ensimmäiset elokuvateatterit. FORDSON KANNAKSELTA perehtyneelle miehelle tuotti välillä päänvaivaa vanhan traktorin yksinkertaisuus. Muun muassa lokasuojat olisi voinut jättää tekemättä, koska F-mallissa ei semmoisia kuulu olla”, Jussi huomauttaa. JUHO VEIJALAINEN (1887–1950) FORDSONIN TOINEN OMISTAJA Jussi Veijalaisen isoisän isä Juho Veijalainen oli eräs Karjalan varhaisimmista pitkän matkan linja-autoliikennöijistä 1920–30-luvuilla. Oikealla ylhäällä Jussin puhdetyönä tekaisema ryyppykuppi. Muun muassa magneeton asentaminen oli vaatinut paljon lohkon sahailua ja hitsailua. Linja-autoliikenteen lisäksi Veijalainen hoiti ja rakensi tiestöä, harjoitti taksitoimintaa ja piti autokoulua. Kenties muutaman sukupolven päästä, kun me kaikki olemme jo tuhkaa ja tomua, joku Veijalaisen vesa ihmettelee parisataavuotiaan traktorin lasikuituosia tai kahden eri aikakauden rasvanippoja. Magneeton lisäksi kaasutinjärjestelmä on N-Fordsonista. Veijalainen uskoo, että ellei traktorin historia olisi ollut näin hyvin tiedossa, hän olisi entisöinyt sen toiseen tapaan. Tämänkaltainen entisöinti säilyttää tietoa entisajan korjaustyyleistä ja taidoista. Veijalaisen elinkeinoja Kirvussa oli lisäksi kiertävä elokuvanäytöstoiminta. Ja onhan Fordsoniin Jussin jäljiltä tarttunut paljon nykypäivää. Se on myös kunnianosoitus menneille sukupolville, jotka ovat tehneet töitä alkeellisilla työkoneilla ja nostaneet sodanjälkeisen Suomen takaisin jaloilleen.” Jussia jäi koko hankkeessa harmittamaan vain se, että isä-Seppo ehti siirtyä ajasta ikuisuuteen ennen entisöinnin valmistumista. Kuten monessa muussakin moottoriharrastuksessa, nuoria soisi olevan enemmän mukana. Ennen talvisotaa Veijalainen toimi myös limonaditehtailijana 18. ”Monelta osin olisin päässyt helpommalla, jos olisin tehnyt siitä alkuperäisen kaltaisen. Kun tieto ja ymmärrys vähitellen karttuivat, Veijalainen alkoi hahmottaa, millainen määrä muutostöitä traktoriin oikein olikaan tehty. Työtä se teetti myös entisöijälle. Vanhojen käyttäjien muuntelemaan muotoon entisöity traktori on herättänyt harrastajien parissa epäilyjäkin. Myös kiinnostavat muunnelmat pikemminkin innostivat kuin jarruttivat korjausintoa. ”Moni traktorimies on sanonut, että eihän tuohon tuommoisia kuulu. Veijalaisen pajassa huollettiin ja rakennettiin konekalustoa. Sitten kun heidän kanssaan on hetken jutellut ja kertonut, mikä on homman nimi, hekin ovat olleet sitä mieltä, että hyvä juttu.” Porukkaan hypännyt Veijalainen pitää traktoriharrastajia avoimina ja avuliaina ihmisinä. Muun muassa moottorin laakerointi, laukaisumagneetto ja kaasutinlaitteisto olivat Jussin mukaan sellaisia, että niiden toimintaan oli vaikea uskoa. Veijalainen oli hankkinut Kirvun ensimmäisen auton vuonna 1913
Liimaa tarra valitsemaasi kohteeseen lehden mukana tulleesta tarra-arkista. Julkaise kuva Instagramissa hashtagilla #tarrakisa2017 ja olet mukana kisassa! Älä liimaa tarroja luvattomiin tai arkoihin kohteisiin. Tarra-arkit on toimitettu vain Viipalemediat Oy:n lehtien tilaajille. Kilpailu on käynnissä 11.5. 1. – 31.7.2017. Irtonumeron ostajat eivät voi osallistua kilpailuun. Tarrojen liima on voimakasta, ja se saattaa vaurioittaa esim. Lisäksi arvomme joka viikko osallistujien kesken mahtavan Viipalemediat Oy:n tuotepaketin (arvo 80 €). Nappaa tarrasta ja kohteesta kuva. auton maalipintaa. Luvattomasti liimatut tarrat suljetaan automaattisesti pois kilpailusta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Viipalemediat Oy ei vastaa mahdollisista tarrojen aiheuttamista vaurioista! Toimi näin: Muistathan! Tarrakisa VA NHA MUTT A SITKEÄ. 2. 3. Seuraa lehtiämme Instagramissa: Amerikan Rauta: @amerikanrautamagazine • Klassikot: @klassikot Koneurakointi: @koneurakointi • Raskas Kalusto: @raskaskalustolehti • Tuning.fi: @tuning.fi • Vanhat Koneet: @vanhatkoneet Osallistu Viipalemediat Oy:n tarrakilpailuun Instagramissa ja voit voittaa Teboilin 500 € arvoisen polttoainelahjakortin
Linja-autot seisovat Viipurin vanhan rautatieaseman edustalla. Ne saivat oman uudenaikaisen paikan, kun linja-autoasema rakennettiin 1932. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Jussi Veijalaisen kotialbumi Ajoneuvohistoriaa Tieurakointia Kirvussa. Suvun hallussa säilyneet kuvat kertovat tarinaa kadonneen Suomen nuorilta maanteiltä. Neljäs oikealta Eino Veijalainen. Karjalan Kirvusta kotoisin olleet Veijalaiset olivat monipuolisia liikemiehiä, joiden päätoimet liittyivät liikennevälineisiin. KARJALANKANNAKSELTA 20