WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Näppärästi netistä, vaikka kotiovelle! Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! MAATALOUSKONEIDEN VARAOSAT JA TARVIKKEET KEVÄTTÖIHISI KIERTOKANKI.COMISTA! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 04/2016 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 46 4 / 2 1 6 • All is-C ha lm ers D2 1 & All is-C ha lm ers TL 20 D • Fia t 41 5 DT • Fo rd K7 00 • Ha ko tra c T8 • Po ns se PA Z • Sis u K-2 8 • Va lm et 56 5 Hienoon asuun entisöity Ponsse PAZ SAVOTAN MESTARI Kaksi järeää Allis-Chalmersia KARTANON KONEET Tapahtumapehtoori, taiteilija ja konemies SEPPO KIVIJÄRVI FIAT 415 DT 74 50 00 -1 60 4 • PA L VK O 20 16 -2 6 6 41 48 87 45 00 03 16 00 4 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Tuning.. Puhelimitse: puh. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.?. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. on lehti tuningharrastajille. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.
Kiinnostavia ja varmasti vierailun arvoisia kokoontumisia, ajotapahtumia, perinnepäiviä ja muita koneja automiesten tapaamisia on edellisvuosien tapaan siihen malliin, ettei kaikissa ehdi poiketa vaikka kuinka tiiviisti menonsa aikatauluttaisi. Se klonksotti hauskasti, ja samalla sai seurata, miten kone toimi, mikä osa liikutti mitäkin. Vesi kohisi keulassa, vene keikkui ja airot kolisivat hankaimissa, kun vaari nosti katiskaa. MUKAVAA TALKOOVÄKEÄ V uoden neljättä numeroa koottaessa kevät on jo pitkällä, ja kesän läheisyys näkyy sivuilla useamman tapahtumajutun muodossa. Venettä käytettiin sulan veden aikaan lähes päivittäin. Takavuosina ihmiset jaksoivat tutkia mielenkiintoista laitetta vaikka kuinka pitkään, mutta nykyään moni hyppii kohteesta toiseen melkoisen kiivasta tahtia. Voi vain kehua sitä, kuinka upeasti tapahtumat nykyään järjestetään. Oli kehityksen kulusta mitä mieltä hyvänsä, tuo piirre on kuitenkin tosiasia, ja sellaisena se on myös otettu järjestelyissä hienosti huomioon. Pikkuväen suurta hupia oli polkea konetta tyhjänä. Raapaistiin tikku, ja pian liekki alkoi rätisten nuolla limittäin aseteltuja puita. Tulen teko osattiin pienestä pitäen, ja liekkien loimotus oli jo lapsena hypnoottisen rauhoittavaa katseltavaa. Pääsymaksussakin koko perheen voimin saapuva saattaa saada pientä helpotusta. Äidin sähköompelukone piti erilaista ääntä siksakilla ja suoralla ompeleella. Sekin on harmi, etteivät kaikki tapahtumat, joissa toimtuksen väki vierailee, mitenkään mahdu juttuina lehden sivuille. Paksua farkkukangasta ja nahkaa varten käännettiin eteisen pöydästä esiin vahva vanha polkuompelukone ja pujotettiin polkimen hihna paikoilleen. Kuivan puun palamisesta syntyvä hyvä savun tuoksu leijui hetken ilmassa ennen kuin haihtui tuulen mukaan. Yleensä hyväntuulisuus tarttuu iloisista toimitsijoista jo silloin, kun lunastaa pääsylippua. Saunan kiukaan alle tai rantamökin takkaan ladottiin puut, lisättiin muutama tuohenkäppyrä ja ohuita tervastikkuja. Toista se on pienillä perinnekonepäivillä Suomemme suvessa. Veneentekijä-vaari piti huolen siitä, että veneet ja venevaja olivat hyvässä tervassa. Vajassa tuoksui kalan lisäksi aina terva. Jos lippuluukulla vielä murjottaa vähäsanainen ja asiakasta töykeästi kohteleva henkilö, tekisi mieli laittaa rahat takaisin taskuun ja poistua vähin äänin. Puuseppä-isän verstaalla tuoksui aina tuore puu. Sama reipas ote toistuu talkooväen asenteessa niin makkarakojulla kuin kahviteltassakin. Joskus tulee mieleen, että suurten kaupallisten messujen järjestäjillä on kylien ja kerhojen väeltä hyvin paljon opittavaa. Sitten kipaistiin ulos katsomaan vetääkö piippu varmasti hyvin. Sirkkelin, vannesahan ja jyrsimen äänet ovat tallentuneet pysyvästi muistojen nauhalle. Sisällä ei saanut olla koneiden käydessä, mutta äänet kuuluivat avoimesta ovesta, kun verstaan pihalla kyykittiin ihailemassa kovakuoriaisia. Rouvaväkeä tai jälkikasvua ei näinä aikoina tarvitse jättää pois matkasta, sillä kaikille on järjestetty nähtävää ja tehtävää. Lea Lahti toimittaja Tekijältä 3 04/16 Pääkirjoitus. Isoissa massatapahtumissa tunnelma saattaa latistua jo parkkipaikalla tympeiden toimitsijoiden käytöksen myötä. Tämä onkin hieno oivallus, sillä nykyaikana yhä useammassa perheessä halutaan viikonloppuisin viettää sitä arvokasta yhteistä aikaa. Monipuolinen tarjonta on tietysti nykyisin muutenkin elinehto tapahtumille, varsinkin jos mielii nähdä yleisön joukossa nuorempaa väkeä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Viime kesän Wanahan ajan Päivät Reijo Kivijärven pihapiirissä Soinissa herättivät eloon muistoja lapsuuden huolettomista kesäpäivistä
Nyt hän on hankkinut harrasteautoksi samanlaisen vaunun, jolla oma yritystoiminta alkoi. 46 Ford K700 1962 Juhani Junnikkala perusti maansiirtoliikkeen 70-luvun alussa. TAPAHTUMAT 54 Syökerin sauhut, Vihtijärvi Kolmatta kertaa järjestetyssä sauhutapahtumassa nähtiin paljon maansiirtokaluston työnäytöksiä. 12 18 30 40 4. 24 Hakotrac T8 1962 Seppo Apilisto on omistanut eläissään vain yhden traktorin. 36 Valmet 565 1967 Kun kahta sisarta maatöissä palvellut Valmet tuli myyntiin, Ilkka Forsback tarttui tilaisuuteen. 30 Ponsse PAZ 1974 Ponsse oli ensimmäinen metsätraktori, joka vakuutti Sulo Piirosen koneiden ylivoimasta metsätöissä. KONEET 18 Fiat 415 DT 1967 60-luvun Fiat-mallisto vei merkin traktorimuotoilua kulmikkaampaan suuntaan. Hyvin pidetty traktori auttelee mökin risusavotassa. Tässä numerossa KANNESSA 12 Sisu K-28 1954 ja Sture Palmgren Tutustumme harrastaja Sture Palmgrenin elämänmittaiseen kuorma-autotarinaan yhden tallista löytyvän aarteen kautta. Matti Perämäelle jämäkkä 415 tuli pintapuolelta ehostettuna. 40 Allis-Chalmers D21 1965 & Allis-Chalmers TL 20D 1959 Mommilan kartanoon hankittiin 60-luvun puolessavälissä kolme kappaletta julmankokoista Allistraktoria. Sama kone kelpasi Sulon jälkikasvun firmallekin. Myöhemmin ostettiin vielä hyväksi havaitun merkin pyöräkuormaaja. Pieni tarhatraktori on kelvannut pienien parannusten myötä moneen hommaan
52 67 70 Junnilan Konepajan rivilannoitin oli yksi hajalannoittim ia korvanneista laitteista. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 75 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. Marssi järjestettiin nyt neljännen kerran. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 58. 62 Rompetori, Rauma Rauman Seudun Mobilistien rompparilla nähtiin myös harrastekalustoa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 58 Traktorimarssi, Rautjärvi Yli 60 traktoria marssi vappuna Rautjärvellä kiusaamista vastaan. ARTIKKELIT 52 Maatalouden aika -näyttely, Sarka-museo Maatalousmuseon uudessa näyttelyssä esitetään luonnollisesti myös maatalouden koneellistumisen historiaa. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 64 Parolan kewätsawutus, Hattula Sotilaskaluston ajonäytösten lisäksi Panssarimuseon alueella sai ihailla hyötyja huviajoneuvoja. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia menneisyydestä. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisilla apajilla vietetään avointen ovien päivää. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAAJAPALVELU Puh. 70 Maatalouden konevuosi 1966 60-luvun puolessavälissä pelloilla alkoi näkyä linjakkaita traktoreita ja niittosilppureita. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 5 04/16 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 67 Seppiä ja mestareita Kuinka naivistitaiteilija Reijo Kivijärvi hurahti vanhoihin rakkineisiin ja aloitti Wanahan Ajan Päivät
Yrityssopimuksella Kiitolinja otti kotimaan liikenteen vastattavakseen, ja vuosikymmenen lopussa kaupunkien välisiä linjoja oli 38. 60-luku oli Kiitolinjalle voimakasta kasvun aikaa. 70-luvulta asti Kiitolinjan tiellä on kuljetusalan yleisten trendien sanelemana ollut kasvua, keskittymistä, kansainvälistymistä ja monia yritysjärjestelyjä. Yhdysvalloista saatu malli alkoi toimia vuosikymmenen puolivälissä, kun talouselämä elpyi. 50-luvulla Kiitolinja merkittiin kaupparekisteriin. Ilmoittautumiset Jarmo Mieloselle puhelinnumeroon 050-567 0522. Vehje voi olla itse tehty tai sitten paranneltu versio jostain valmiista koneesta. Ilmoittautumisia toivotaan viimeistään viikkoa ennen tapahtumapäivää. Tuolloin Lahtikari aloitti pakettikuljetukset ja sai luvan harjoittaa kaupunkien välistä tavarankuljetusta. Vaikka perinteikäs nimi nyt poistuu käytöstä, Kiitolinja elää yhä suomalaisessa kulttuurissa ainakin Tapio Rautavaaran Yölinjalla-kappaleen myötä. Jatkossa kotimaankin kuljetukset tarjotaan DB Schenkerin nimellä. Nyt Schenker tiedottaa, että Kiitolinja-palveluita Keskija Pohjois-Suomen alueella tuottanut Vähälä Yhtiöt jatkaa Kiitolinja-nimen poistumisen jälkeen edelleen vastaavien kuljetuspalveluiden tuottajana itsenäisenä DB Schenkerin kumppanina. ”Haemme sellaisia koneita, jotka on tavalla tai toisella tehty pois heitetystä tavarasta. Sota vei kaluston ja kuljettajat, mutta Lehtikari jatkoi toimintaa hevosilla. Kyseessä on tapahtuma, jossa kaikkia koneita ymmärretään, niin hulluttelun tuoksinassa sutaistuja kuin tarvetta varten kasaan puurrettuja. Tavoitteemme on esitellä sitä, kuinka romuosat herätetään uudelleen henkiin.” Koneiden koolla tai käyttötarkoituksella ei ole muuta rajoitusta kuin se, että niiden tulee tavalla tai toisella liittyä maaja metsätalouteen. heinäkuuta Esa Tuunasen tiluksilla Punkaharjulla. Elää kadottuaankin Vuonna 2014 Kiitolinja-palveluiden tarjoaminen oli sulautunut kahdelle toimijalle, Schenker Oy:lle ja Vähälä Yhtiöille. DB Schenker ilmoittaa, että se yhdenmukaistaa Suomessa tarjottavia maakuljetustuotteitaan vastaamaan konsernin Euroopan laajuista valikoimaa ja nimeämiskäytäntöä. ”Myös historiallisesti merkittäviä tehdastuotteita tai sellaisiksi jalostuneita kotitekoisia hahmotelmia otetaan mukaan. 80-luvulla ja sen jälkeen syntyi paljon uusia kuljetusalan yrittäjiä ketjujen rinnalle. Nyt on tuhannen taalan paikka saada oman käden tuotteet esille ympäristössä, jossa niitä arvostetaan. Silloin sen autot ja liikennelupa luovutettiin yhtiön kuljettajille, ja heistä tuli itsenäisiä yrittäjiä. Suomi pienoiskoossa Kiitolinjan kehitys valtakunnalliseksi logistiikkaverkostoksi heijastaa koko suomalaisen yhteiskunnan murroskausia ja sen kasvun sävyttämää taivalta. Kesäkuun alussa Kiitolinja-tuotenimi poistuu liikenteestä. Perinnekoneyhdistys Puruveden Masinistit pyytää nimittäin omintakeisia koneita ilmoittautumaan heinäkuun masinistitapahtumaan Punkaharjulle. Yhtiö kehitti tavara-asemaverkostoa ja ryhtyi soveltamaan vaihtoperävaunuliikenteen ajatusta. Jarmo Mielonen Puruveden Masinisteista sanoo, että Kyläseppien tekeleet -tapahtuman avainsanana on kierrätys. Useita näistä yhdistettiin yrityskauppojen myötä Kiitolinjan ketjuun. Tuon ikimuistoisen rahtarilaulun ansiosta Kiitolinja on merkinnyt monelle maallikolle samaa kuin suomalainen kuormakuljetusliikenne ylipäänsä. Jos et ole ennen kehdannut viedä konettasi näytille, koska se on ollut mielestäsi näyttelyesineeksi liian merkillinen, runneltu tai mitätön, tartu tällä kertaa rohkeasti puhelimeen ja ilmoittaudu. Yritys tiedottaa, että tuoteuudistuksessa selkeytetään tuotteiden nimiä luopumalla kotimaan liikenteessä käytetystä Kiitolinja-tuotenimestä. 6. Toinen haussa oleva koneluokka ovat uniikit koekappaleet tai prototyypit. Yrityksen tarina alkoi vuonna 1930, kun tamperelainen Reino Lahtikari (1906–1987) perusti Kiitolinjan edeltäjän Kuljetuskeskus Oy:n. Lama-Suomessa 24-vuotiaan urheilumiehen kuljetuspalveluhanke oli uhkarohkea. Meillä on jo tähtäimessä yksi tällainen erikoisuus, Kesla-konepajan Kivi-Antin ensimmäinen versio, joka hitsattiin Nuffin perään parista ratakiskonpätkästä”, Mielonen kertoo. Tapahtuma järjestetään 23. Koneitaan näytille tuoville tarjotaan ruoat ja kahvit. Kiitolinjan historia ulottuu liki 90 vuoden taa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Oman pajan tuotteita etsitään kesätapahtumaan Kiitolinja katoaa Onko nurkissasi vanhoista ylijäämäosista loihdittu toimiva kone tai jokin tehdastekoinen masiina, joka on muuttunut näpeissäsi siinä määrin, ettei sitä enää alkuperäiseksi tunnista. Siten jatkossa myös kotimaan kappaletavarasekä täysja osakuormakuljetukset tuotetaan samalla DB Schenker -tuotenimellä kuin vastaava ulkomaanliikenne. Uudet tuotekuvaukset astuvat voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Ensimmäinen Kiitolinja-asema valmistui juuri ennen talvisotaa Tampereelle. Schenker perustelee muutosta muun muassa siten, että kuljetuspalveluiden ostaminen helpottuu, kun karsitaan eroavaisuuksia kotija ulkomaan maantiekuljetusten tuotemäärittelyistä
Tarinan aloittanutta 513R-mallia käytettiin myös vankkarakenteisena kaivinkonealustana.” Kiitos Sepolle tarkentavista tiedoista. Vanhasta mittarista ei kuitenkaan kannata tyystin hankkiutua eroon, sillä tyhjän kuoren sisään mahtuu passelisti juomatölkki. Suomeen on tuotu myös OM-perustaisia telatraktoreita. Tyyppimerkintä oli sama kuin OM:lläkin. Tiesitkö, että Valmet on valmistanut myös mattomikkoja, vesimittareita ja retkikeittimiä. Itse asiassa hieman tuoreemmatkin Fiat-traktorimallit, kuten esimerkiksi 650, 750 ja 850, ovat alun perin OM:n malleja. Se jatkoi myös Ukko-Fiat-lempinimen kantamista. Sen seuraajia olivat Fiat 615 sekä sen nelivetoiseksi rakennettu rinnakkaismalli 615 DT. Viime numerossa esittelimme italialaista Gottard Park -ajoneuvomuseota. Se oli tekniikaltaan lähes vastaava kuin 513R, vain ilmiasua oli muutettu modernimmaksi. Vanhat Valmetit -kerhon puheenjohtajan Kimmo Kirveslahden omasta kokoelmasta löytyy muun muassa Valmet-retkikeitin, jota on tiettävästi valmistettu sekä sotakorvausvientiin että Suomen markkinoille. Sivulla 57 oli kuva OM-merkkisestä traktorista. OM-merkin osalta tämä pitää paikkansa, mutta traktorit ovatkin toinen juttu. Suomeen tuodut traktorit olivat tietenkin OM:n isäntäyhtiön Fiatin nimellä. Tämä traktori tunnettiin myös nimellä Ukko-Fiat. Asiasta huomautti meille lukijamme Seppo Tamminen Nokialta. Kappalemääristä ei ole tietoa. Kyseisen merkin traktoreista todettiin, että ne ”ovat jääneet ainakin pohjoismaalaiselle tuntemattomiksi”. Lähes kaikki 50C:t tulivat Ruotsin kautta Alfta-kumipyöräteloilla varustettuna. Italiassa myös sitä myytiin OM-nimellä. Myös 70ja 80-luvulla paljon turvesoilla käytetyssä Fiat 1300 DT -traktorissa oli OM:n moottori kuten vielä uudemmassa nelisylinterisessä Fiat 880 -mallissakin. OMja Fiat-tarkennus Suomessa noin 2 800 000 Valmetin omistajaa Otsikon väite on vielä tovi sitten ollut totta, mutta Valmetit vähenevät koko ajan. Perässä oli yleensä Hymaksen kaivuri ja kohteena metsäojien kaivuu tiettömien korpien takana. 7 04/16. Valmet on valmistanut varsinaisen leipälajinsa lisäksi tuotteita hammaslääkärituoleista soppakauhoihin. Kyseisiä traktoreita on tuotu Suomeen vuosina 1961–64 yhteensä 74 kpl. Kyse on oheisen kuvan mukaisista Valmetin vesimittareista, jotka hitaasti väistyvät uusien sähköisten mittareiden tieltä. Lisää Fiat-juttua löytyy tämän lehden sivulta 18. Seppo kirjoittaa kuvaan ja yleisesti asiaan liittyen: ”Kuvan traktori on OM 513R. Keitin toimii bensiinillä. Mallia Fiat OM 50C tuotiin vuosina 62–70 yhteensä 88 kpl. Toinen Kimmon Valmetkokoelman harvinaisuus on Valmetmerkkinen mattomikko
Classic Vesijärvi -kierros, Messilän Camping 5.6. Auto liikkui Pohjolan Liikenteen ajossa Kokkolan seudulla vuoteen 1982 saakka, jolloin sen bussihistoria päättyy. Seka-auton alusta kuitenkin eroaa bussialustasta monella tavalla. Perinteiset Rompepäivät Tempotallilla, Kauhajoki 5.7. Valtatie 8 romutori, Laitila 11.6. DDR-ajoneuvot kokoontuvat, Visulahti, Mikkeli 16.–17.7. Seka-auton valmistaminen on siis todennäköisesti vaatinut bussialustan ja rahtiautoalustan pilkkomista ja yhdistämistä. Borgward-Seuran vuosiajot, Hotelli Kuntoranta, Varkaus 22.–24.7. AHS:n kokoontuminen, AirMotel Nummela 17.–19.6. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Salon torilla 9.7. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen, Könnintie 125, Ylistaro 21.5. Se, miltä alustan luonne näyttää, riippuu luonnollisesti näkökulmasta. AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa, Espoo 6.7. AHS:n kokoontuminen, AirMotel Nummela HEINÄKUU 2.7. Rakentamista vierestä seurannut saattaa painottaa rahtiautomaisia piirteitä ja pitää bussialustan osaa lopputuloksessa vähäisenä. Alustanumeroa tästä päivästä käsin seuraava voi nähdä asian siten, että alusta pysyy samana niin kauan kuin sen liikkeitä voidaan numeron perusteella seurata. Rompetori Ahvenlammen leirintäalueella Saarijärvellä 23.7. Perinnepäivät Kiteen Puhoksessa 19.7. Paukepäivät, Sastamala 28.-29.5. Päälle tulevan kontin paino on vaatinut rakenteiden vahvistamista. AHS:n kokoontuminen, AirMotel Nummela 10.–12.6. AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa, Espoo 13.7. Sawolaeset perinnekonepäivät, Koljonvirran leirintäalue, Iisalmi 21.6. Kaikki alustaan tehdyt lisäykset – hydrauliset jalkalavalaitteet, hydraulinen perälauta ja nostoteli – ovat aiheuttaneet muutoksia itse runkoon. Rompetori Camping Nyyssänniemessä, Keuruu KESÄKUU 5.6. Klassikot kohtaavat -ajotapahtuma Länsi-Uudellamaalla 11.6. Perinnetapahtuma Siikaisten Saarikoskella 12.7. Sirpistä Puimuriin, Isokyrö Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi LISÄÄ ASIAA POHJOLAN LIIKENTEEN SEKA-AUTOSTA LUVASSA Numerossa 2/16 julkaistu artikkeli Pohjolan Liikenteen vanhasta seka-autosta pohdituttaa yhä lukijoita. Klassikot kohtaavat -ajotapahtuma Itä-Uudellamaalla 30.–31.7. Stara Treffit MP-tapahtuma, Aulanko Camping, Hämeenlinna 11.–12.6. Harrasteajoneuvomarkkinat, Tykkimäki, Kouvola 26.7. Kyläseppien tekeleet, Punkaharju 23.7. AHS:n rompetori, Vanha kalkkitehdas, Virkkala, Lohja 14.6. Siinä on telirakenne, vaikka bussit olivat tuolloin kaksiakselisia. Bella Italia, Mustialan kartano, Tammela 23.7. 70´s Klassikot, Mobilia, Kangasala 11.6. Niinpä Linja-autohistoriallinen Seura on pyynnöstämme virittänyt vesille vielä uusia verkkoja, joihin toivomme sekaauton alustaa koskevien lisätietojen tarttuvan. Rompemarkkinat Oulun automuseolla 11.6. Toukotaival-ajo, Kemi 21.5. Ymmärrämme molempia käsityksiä. BF Meet, kaikenlaisten kulkupelien kokoontuminen, Vianor, Oulu 22.5. AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 22.–24.7. Bussin rekisterinumero oli VAN-988. VW-Open, Kiikala 28.–29.5. AHS:n kokoontuminen, AirMotel Nummela 28.6. Kauhajoki-kruisinki 30.7. 8. Saamissamme palautteissa on esitetty, ettei väite pidä paikkaansa ja että auton alusta on bussialusta. Pienet arkiautoklassikot kohtaavat, Fiskarsin tori 2.7. Ajoneuvon historian yksityiskohdat ovat selvästi lukijoiden sydäntä lähellä. Vanhojen traktoreiden ja työkoneiden näyttely, Läyliäinen 2.–3.7. Rompetori Ahvenlammen leirintäalueella, Saarijärvi 22.–24.7. AHS:n kokoontuminen, Bembölen kahvitupa 29.7. Pitääkin paikkansa, että esimerkiksi harrastajien ylläpitämältä bussidata.fi-verkkosivustolta löytyy samalla alustanumerolla Boxer-korinen linja-auto. BF Meet, kaikenlaisten kulkupelien kokoontuminen, Ouluhallin parkkialue, Oulu 2.–3.7. Rompetori, Auran nuortentalo 28.5. Jarno Saarisen muistoajot, Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna 10.–12.6. Masiinameeting, Rajamäki 5.6. Haastattelimme artikkelissa Pohjolan Liikenteen entistä aluepäällikköä Esko Kontiokoskea, joka totesi, että kyseinen seka-auto on rakennettu kuorma-auton alustalle. KesäHeikki, Mobiilimäen piha-alue, Turku 7.6. Palaamme asiaan todennäköisesti lähitulevaisuudessa. AHS:n rompetori Virkkalassa, Vanhan Kalkkitehtaan alue, Lohja 17.–18.6. Rekkaparkki TOUKOKUU 21.5. Varislahden konetapahtuma ja rompetori, Outokumpu 9.7. Rompetori Sastamalan Vatajalla 28.5. Kansallisen museopäivän kokoontuminen, Kauhajoki 11.6. Kuninkaantieajo, Inkeroinen 21.5. Oldtimer Run, Visulahti, Mikkeli 2.7
Ivel muuttui hieman tehokkaammaksi ja painavammaksi vuosien myötä, mutta se ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan kasvavaan kilpailuun. Traktor-Hankmo-malli maksoi peräti 6500 markkaa eli noin 2408 euroa. Ivel keräsi ensi vuosikymmenellään lukuisia palkintoja, muun muassa kultamitalin ensimmäisistä koneille tarkoitetuista kyntökisoista. Iveleitä rakennettin noin 500 kappaletta, ja niitä lähti myös vientiin. Monet varhaiset traktorikokeilut olivat tonnien painoisia, mutta Ivel painoi vain 403 kilogrammaa. Kuva: Kansalliskirjasto Kuva: North Bedfordshire Gazette 23.1.1903. Häkeltynyt kauppias antaa pokaalista Tulikouralle Hankmon ja pari sataa päälle. Vanha urheilija tuntee taistelleensa jälleen yhden karvaan kamppailun voiton saamiseksi. Huonon äkeensä jälkeä tutkaillessaan Esa murisee itsekseen: ”Onpahan niin kuin pahavarpainen lintu olisi kävellä raaputellut auranviilloilla.” Esa kaipaa kunnon työaseita: ”Kun olisi hankmo!” Mies nielee ylpeytensä ja kiikuttaa kauan sitten vieraan maan hiihtokisoissa voittamansa hopeamaljan rautakauppaan. Lisäksi mallistossa oli Pikku Hankmo, jonka sai 1200 markalla eli noin 444 eurolla. Pietarsaaren konepajan hinnastossa vuodelta 1937 kolmen Hankmo-mallin hinnat olivat 1500, 1650 ja 1900 markkaa, nykyrahaksi muutettuna noin 556, 611 ja 704 euroa. 9 04/16. Kaksisylinterinen bensiinimoottori tuotti 8 hevosvoimaa. Patentointivuonna perustettu Ivel Agricultural Motors -yhtiö meni vararikkoon vuonna 1920. Sellainen hinta siis oli köyhän havittelemalla ihmekoneella – ja Suomen urheilusankaruuden kunniamerkillä pari sataa enemmän. Hihnapyörän ansiosta Iveliä voitiin käyttää myös paikallismoottorina. Mutta mitä Hankmo oikein tuohon aikaan maksoi. Nämä olivat siis hevosäkeitä. ivelissä oli yksi umpikuminen etupyörä ja kaksi rautapyörää takana. Esa on köyhä maanviljelijä vaikka onkin ollut vuosia aiemmin urheilusankari, hiihtokuningas. Vaihteita löytyi yksi kumpaankin suuntaan. Hankmon ja hopeamaljan hinta Pentti Haanpään vuonna 1939 ilmestyneessä kertomuksessa ”Hankmo ja hopeamalja” Esa Tulikoura karhitsee peltoaan. Maatalousmoottori Ivel Yksi ensimmäisistä käyttökelpoisista maatalousvetokoneista oli brittiläisen keksijän Daniel Albonen vuonna 1902 patentoima Ivel-maatalousmoottori
Yhdysvalloissa patentoitiin 1800-luvulla kaksi erikoista kävelevää hevosta. Lewis A. Goodwinin patentti vuodelta 1867 oli jousivoimalla liikkuva lelu. Laite kulki raiteilla, ja sen perässä oli kaksi jalkaa, jotka lykkäsivät höyrykoneen voimalla sitä eteenpäin. Varhaisempi William F. Höyryhevonen rakennettiin vuoden 1813 tienoilla, ja se toimi ilmeisesti pari vuotta moitteetta. Tässä joitain otteita konemaailman jalankulun historiasta. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia 10. Ratsastaja liikutti sitä eteenpäin jaloillaan hieman polkupyörän tapaan, ja ohjaaminen tapahtui hevosen päätä ohjilla kääntämällä. Mekaanisen Matkamiehen taival päättyi siihen. KONEET KULKEVAT JALAN Pyörä on jo vuosisatojen ajan tahdottu korvata luonnollisemmalla ja vähemmän maastoherkällä etenemistavalla. Vanhimpia jalkavetoisia koneita oli englantilaisen William Bruntonin Höyryhevonen, joka tunnettiin myös nimellä Mekaaninen Matkamies. Ryggin patentti vuodelta 1893 sen sijaan oli ratsastettavaksi tarkoitettu mekaaninen hevonen. Tapaus oli periaatteessa maailman ensimmäinen rautatieonnettomuus, mutta se ei tapahtunut julkisella rataosuudella. Vuonna 1815 koneen höyrykattila räjähti kesken yleisöesityksen, ja useita katsojia kuoli ja loukkaantui
Paperilla konejalka nousi hienosti, ja itänaapurin pienoismallit askelsivat korkeakoulujen laboratorioissakin. Pyöräja telakoneiden todettiin tallovan ja tiivistävän maata tarpeettomasti, ja tästä ongelmastahan ei nykyäänkään ole päästy eroon. Pohdinta pyörän korvaamisen ympärillä oli perusteltua ja järkevää: Pyörä on tarkoitettu keinotekoiselle pinnalle, mutta luonnossa se toimii huonosti – siksi luonto itse ei ole keksinyt pyörää vaan jalat. Ruotsalaisen herra Nilssonin kävelevää traktoria esiteltiin englantilaisessa Meccano Magazine -lehdessä 1920-luvulla. Ruotsin hallituskin oli jo kuulemma testannut laitetta. Kääntyminen hoidettiin telaketjukoneista tuttuun tapaan, eli toisen puolen jalan liikettä nopeutettiin. Ajattelu ulotettiin maatalouteenkin. USA:n armeija kokeili samoihin aikoihin vastaavaa ajoneuvoa huonoin tuloksin. Siitä huolimatta numerossa 5/1983 Tehnika-molodjoži-lehden kansi julisti: ”Missä pyörät eivät kulje, siellä me kävelemme!” 11 04/16. Kone oli kuulemma otollinen maatalouskäyttöön epätasaisessa maastossa. Neuvostoliittolaisissa julkaisuissa ilmestyi vuosien varrella useampikin käveleviä koneita käsittelevä artikkeli. Pyörän uudelleen keksiminen vasta olikin rohkea yritys. Bruntonin koneen tapaan veto oli jaloissa ja pyörät pyörivät vapaasti, mutta nyt ei kuljettu raiteilla. Suuressa maassa oli perinteisille kulkuneuvoille paljon kulkukelvottomia alueita. Yhdysvaltalaisen Mechanix Illustrated -lehden vuonna 1949 esittelemä pyörillä kävelevä auto taisi köpötellä suoraan unholaan. Käytännön töissä ei kuitenkaan taidettu ottaa useampaa askelta
12
Aavasaksan auto Talli täyttyy savusta, kun Sisu käynnistetään. Sture ajaa auton tallin hämärästä kevätaurinkoon, ja pääsemme tutustumaan siihen paremmin. Sture Palmgrenin työura on kulunut kuorma-autojen parissa ja samoin iso osa vapaaajasta. 50-luvun Sisu tuntuu tällä kertaa mielenkiintoisimmalta, joten keskitytään siihen. KUORMA-AUTOMIES KUORMA-AUTOILIJA STURE PALMGREN PERNAJASTA Pernaja S ture Palmgren astelee kotitalonsa portailta kohti pihan reunalla olevaa autotallia. Nyt laajentaminen alkaa olla vaikeaa, mutta onhan tässä jo autoja ihan riittävästi”, Sture sanoo. Elektronisesti ohjatulla polttoaineen syöttöjärjestelmällä varustettu Scania saa nuuhkaista lähes neljäkymmentä vuotta vanhemman tallikaverinsa käynnistyssauhuja, minkä se tekee enempiä köhimättä. Sisulla moista asiaa ei ole murehdittu, vaan ajatuksena on ollut valmistaa autoja suomalaisten automiesten tarpeisiin. Kumpikin autoista on hyvässä kunnossa ja lähtövalmiina tien päälle milloin vaan. Kun kuorma-autokärpänen puraisee jo lapsena, ei tulevaisuudensuunnitelmia tarvitse enää sen kummemmin miettiä. On ollut viikkoja, joina mies on kotiutunut kuorma-auton ohjaamosta suoraan talliin entisöintiprojektien kimppuun. Tallissa on tyhjä paikka hänen toiselle ”nykyautolleen”, MercedesBenz Actros -rekkaveturille, jolla hänen poikansa Mikael on töissä. Jokaisella tallissa olevalla autolla on oma tarinansa. ”Tallia on laajennettu pariin kertaan, kun autoja on tullut lisää. Hallin yhdessä laajennusosassa on Pernajan entinen International-paloauto ja toisessa laajennuksessa 1937-mallinen Volvo-kuorma-auto, joka on kokenut monta vaihetta urallaan alkaen Petsamon rahtirallista. Valmistuessaan vuonna 1954 pienen autotehtaan tuote on ollut varsin kilpailukykyinen tuote ulkomaisten kilpailijoiden rinnalla. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Sturen tallissa on pelkästään klassikkoautoja, niin 50kuin 90-luvultakin. Sen tuotanto oli varsin vaatimatonta verrattuna tuontiautojen merkkeihin. 13. Tallissa vuoden 1954 Sisu ja 90-luvun Scania seisovat rinnakkain. Pian Sisu paistatteleekin jo kevätauringossa kuvattavana kameraa ujostelematta, sillä 17 vuoden aikana se on tottunut poseeraamaan eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa yleisölle. Sisu oli tuolloin vasta 23-vuotias automerkki. Auton kantakortti kertoo, että kyseinen Sisu K-28 on toimitettu Aavasaksa Oy:lle Loviisaan lokakuun 25
Työnumerolla 9791 valmistettuun Sisuun asennettiin tehtaalla bensiinimoottori, mutta asiakkaan muutettua tilausta sen tilalle asennettiin dieselmoottori auton rakennusvaiheessa. 14. Akselit ovat Sisun omaa valmistetta ja hytti silloisen hovihankkijan Kiitokorin käsialaa. Bensasta dieseliin Vuoden 1954 Sisu on murroskauden auto, mitä tulee kuorma-autojen dieselöitymiseen. Silloin kalustoa oli muutenkin melko niukasti, ja värikkyyttä päästiin lisäämään Sisulla. Kokonaispainoa autolla on 9500 kiloa, ja alustan kantavuus ilman lavaa on 6400 kiloa. Sisu sininen Sisun pirteä väritys on suomalaiseen silmään jopa rohkea. vuonna 1954. Sisu toimitti tuolloin vielä bensiinimoottorilla varustettuja kuorma-autoja, vaikka dieselmoottori oli otettu vaihtoehdoksi jo vuonna 1937 Hercules-moottoreiden myötä. Nokalle jo soviteltu bensiinimoottori toimitettiin kuitenkin auton mukana Nordströmille ja asennettiin myöhemmin yhtiön hinaajaan. 100 hevosvoimaa oli tuolloin huippulukema kuormaautossa. Sture kertoo, että bensiinimoottori-Sisuissa lasinpyyhkijät toimivat sähköllä, kun taas dieselversioissa käyttövoimana oli alipaine. Paperi kertoo auton teknisistä tiedoista muun muassa, että se on varustettu Leyland 0.350 -dieselmoottorilla, jonka iskutilavuus on 5760 kuutiosenttimetriä, ja tehoa moottori antaa maksimissaan 90 hevosvoimaa. Palmgrenin mukaan vaihteiston erityispiirre on sen rallatus kovemmissa nopeuksissa, mikä rajoittaa ajonopeutta sopivasti. Yksi syy oli se, että 90-luvun alkupuolella, jolloin auto löytyi Liljendalin Hommansbystä, ei Veteraanikuorma-autoseuran jäsenistöllä vielä ollut tällaista automallia keikkaliikenteessä. Tässä yksilössä oli kummatkin johdot, mikä kielii siitä, että auto oli rakennettu jo melko pitkälle ennen kuin moottori vaihdettiin. Myöhemmin autoon kuitenkin asennettiin sähköllä toimivat pyyhkijät niiden paremman toimivuuden vuoksi. Auton hankintaan liittyy Sturen mukaan muutamakin seikka, jotka saivat hänet aikanaan tarttumaan juuri tähän yksilöön. Nimitys on peräisin siitä, että vaihteisto oli valmistettu Sisun Fleminginkadun tehtaassa Fullerin lisenssillä. Lisäksi auto oli palvellut uutena Aavasaksa Oy:tä, joka oli yksi loviisalaisen ”25 vuotta sitten tällaista Sisua ei ollut Vetkussa kellään, ja se innosti hankkimaan juuri tämän mallin.” STURE PALMGREN PERNAJASTA Leylandin 6-sylinterisen dieselmoottorin teho tässä vuoden 1954 versiossa on 90 hevosvoimaa. Vaihteistona autossa on Sisun valmistama viisinopeuksinen synkronoimaton AVK-02, joka tunnettiin automiesten keskuudessa myös Flemingin Fullerina. Palmgrenin Sisu edustaakin tältä osin tervetullutta ja piristävää poikkeusta. Meillä kalusto oli pitkään suurimmalta osaltaan tehtaan perusväreihin tukeutuvaa, kun taas ulkomailla on käytetty kalustossa autoilijoiden ja kuljetusliikkeiden omia värejä jo ammoisista ajoista lähtien
Alkujaan Sisu Diesel -kylttiä ei ollut tarkoitus ruuvata juuri tämän yksilön puskuriin. Asiakas muutti tilausta auton ollessa jo rakenteilla, ja kyltti käytiin hakemassa tehtaan varastosta. 15 04/16
50-luvulla korin värin näki myös auton sisätiloista. Muuta vaihtoehtoa ei enää ollut. Viimeiset työvuotensa Sisu oli liikkunut puomin päässä, kun sitä oli hinattu paikasta toiseen kuormaustöihin. Apua tilanteeseen tarjosi Jussi Suuronen Monninkylästä. Apua auton kunnostuksessa Sture kertoo saaneensa monilta ihmisiltä omaa perhettä unohtamatta: Sturen tytär teki muun muassa verhoilutöitä, ja myös Ami-vaimo vaikutti taustalla. Ohjaamoa pellitettiin joka puolelta ja sen puurunko jouduttiin tekemään lähes kokonaan uusiksi. Auto oli runkoa myöten upoksissa. Ohjaamo on Kiitokorin Kausalassa valmistama. Sitä nimittäin käytettiin puutavaran kuormaamiseen noin kymmenen vuotta Aavasaksa Oy:n ajojen jälkeen. Työt kuitenkin alkoivat varsinaisesti vasta seuraavana kesänä eli vuonna 1960, jolloin David Brown -traktorilla ruvettiin ajamaan soraa. Seuraavana talvena sillä tuotiin puita metsästä sahalle. Ajokiksi hankittiin lehmänselkä-Fargo, joka oli varustettu korkealaitaisella lavalla. Rungon päällä oli nosturi muistona auton viimeisistä hommista. Mutta kun päätös tuolloin tehtiin, kuljettiin paikoin kuoppainen ja upottava tie määrätietoisesti loppuun. Toinen ovikin oli irronnut ja pudonnut auton viereen ajouralle. Hän löysi ehjän lohkon ja rakensi siitä moottorin Sisuun. ”Tuskin olisin aloittanut koko kunnostusprojektia, jos olisin tiennyt, kuinka iso työmaa siitä lopulta tulee.” monialayrityksen Ab R. Vuonna 1963 Sture sai ajokortin ja alkoivat kuorma-autohommat. Kiitokori toimi Sisun hovihankkijana, kunnes oma ohjaamo otettiin tuotantoon Karjaalla 60-luvulla. Ennen armeijaa autoksi ehti vaihtua vielä Vanaja, jonka Sture kuitenkin antoi veljilleen armeijaan lähtiessään. Auton kunnostus oli aloitettava purkamalla se kokonaan. Sillä kuljetettiin purua, haketta ja kuorta sahalta. Auto liittyy siis olennaisesti Loviisan historiaan Nordströmin kautta – olihan yhtiö merkittävä toimija itäisellä Uudellamaalla, Pernajan naapurissa. Koko auto uusiksi Löydettäessä auto oli surkeassa kunnossa. Aavasaksa Oy toimi emoyhtiön huolintaliikkeenä ja toimitti muun muassa puutavaraa Nordströmin sahalle. Löytöpaikka, jonne Sisu oli lähes parikymmentä vuotta aiemmin hylätty, oli upottavaa peltoa. Palmgren toteaakin, että jos hän olisi tiennyt, mitä kaikkea autoon pitää tehdä, hän olisi harkinnut uudelleen sen hankkimista. Parhaiten Ragnar Nordströmin yhtiö tunnettiin laivanvarustajana, mutta siihen kuului myös kauppoja, säilyketehdas sekä muita yrityksiä. Vaativimmat työt kävi tekemässä ammattipuuseppä. Nordström & Co Ab:n yhtiöistä. Vuonna 1999 auto lopultakin valmistui ja hyväksyttiin museoajoneuvoksi. Kunnostustyö oli jo pitkällä, kun selvisi, että moottorin lohko oli halki ja että sen korjaaminen olisi varsin vaikeaa. Sen yli oli ajettu vuosia traktorilla pellolle mentäessä. 57 vuotta pyörien päällä Kuljetusala nappasi pernajalaisen Sture Palmgrenin otteeseensa jo 50-luvun lopulla, jolloin hän otti 15-vuotiaana ensi askeleitaan traktoriliikennöinnin saralla. Kun armeija oli käyty, STURE PALMGREN PERNAJASTA 16. Tehtävää varten Sture kertoo hankkineensa vannesahan ja opetelleensa käyttämään sitä
Aavasaksa Oy:n Sisulla on kuljetettu aikanaan yhtiön ja sen emoyhtiön monenlaisia tavaroita. Muutamat pikku kolhut esimerkiksi takaakselissa Sture on halunnut jättää kertomaan auton kovista työvuosista. Pääkaupunkiseudun hiekanajossakin oltiin jonkin aikaa. Tallissa on Scania 113 -vetoauto, jolla lähdetään tarpeen vaatiessa tien päälle. Elämänkumppaniksi löytyneen Amin kanssa käytiin vihillä ja perustettiin perhe. 72 vuoden iässä Sture Palmgren ei ole osannut jäädä täysin eläkkeelle rekkahommista. alkoi elämä vakiintua muutenkin. Työt kuitenkin kutsuivat, ja niitä lähdettiin hoitamaan teli-Vanjalla ja Titan-Volvolla. 17 04/16. Ulkomaanliikennettä harjoitettiin Nordtransin lukuun sen jälkeen myös täysperävaunuyhdistelmällä, jonka veturina toimi Scania-Vabis LS75. Uusi aluevaltaus tehtiin 1967, kun Titan-Volvon perään kytkettiin 2-akselinen puoliperävaunu ja rekannokka suunnattiin Ruotsiin ja Norjaan. Vuodesta 1971 Sture muistaa sen, että silloin yritys alkoi pyöriä tuottavasti. Ensimmäiseksi rahtiautoksi hankittiin 60-luvulla TK-sarjan Bedford, joka oli varustettu Teijon ykköspyörätelillä. Yksi merkittävä työllistäjä autoille oli pitkään Spirolit, jonka kartonkihylsyjä Palmgrenin autot kuljettivat. Kun kuorma-autoilun kipinä jää kytemään, se ei sammu helposti. Kyseessä oli Scania LB111 -rekkaveturi, jonka jälkeen on hankittu useampikin uusi Scania. Eräs virstanpylväs oli ensimmäisen uuden auton hankkiminen vuonna 1975. Asiaan vaikuttivat hyvät ja säännölliset ajot sekä hyvät autot, kuten Volvo F88 ja Scania LBS110. Sturen Sisu on pirteä poikkeus 50-luvun kuorma-autojen joukossa. Samana vuonna alkoi Loviisan ydinvoimalan rakentaminen, ja se työllisti myös Palmgrenin autoja silloin tällöin. Vanhat öljytynnyrit ovat siitä yksi esimerkki, ja ne sopivat hyvin auton rekvisiitaksi
60-luvun puolivälissä Fiatin maahantuoja Työväline Oy mainosti italialaistraktoreiden uutta timanttisarjaa. Jalokivimallisto ei ollut suomalainen keksintö, sillä kotimaassaankin nämä uudet mallit tunnettiin nimellä Serie Diamante. Keskimmäinen hely kimaltelee Karvian heinämailla. TULKOON TIMANTTI – JA TIMANTTI TULI FIAT 415 DT 1967 Karvia 18
19
Matti tarttuu ohjauspyörään ja toteaa, ettei kääntömahtailulle juuri olisi syytä ollutkaan. Timanttisarja ylpeili enemmän veto-ominaisuuksillaan, eikä ketteryyttä enää erikseen mainittu. ”Hetki bensan muistolle”, Matti tokaiseekin ennen käynnistämistä. ”Apulannan levittäjä siinä on ollut kyydissä. ”Kaikki tämän nähneet kehuvat, että voi kun on pieni ja nätti neliveto. Muitakin kiinnostavia mukaelmia löytyi: esimerkiksi sarjan pienintä mallia tarjottiin myös nelipyöräohjattuna. Muun muassa keskikokoinen 415 oli tarjolla sekä takaettä nelivetoisena. Kolmessa pienimmässä timanttimallissa hyrräsi yhä Fiatin oma esikammiodiesel. Mutta kun ruvetaan koettamaan kääntyvyyttä, tämän ja 375-Massikan rinki on yhtä iso. K un Fiatin timanttisarjaa aikoinaan Suomessa kaupattiin, mainesanoja ei säästelty. Tässä on vetonivelissä semmoisia c-paloja ristikkäin, ja ne kangistavat sitä.” Pieni kääntösäde ei Fiatin hyveisiin vielä pitkään aikaan lukeutunut. ”Fiatissa ja Vladimiretsissä oli molemmissa pumpussa vikaa, ja edellinen omistaja oli kyllästynyt niihin. Timanttisarjan suurimmissa traktoreissa oli Fiatin tytäryhtiön OM:n valmistama suoraruiskumoottori. Se kulkeutui Matille samassa kaupassa kuin Fiat ja oikeastaan italialaisen siivellä. Myyjä kuitenkin kauppasi ja kauppasi venäläistäkin, että on se ostettava”, Matti tokaisee 415:n pukille kavutessaan. Se oli jo vähän liikaa, kun pistin pitkät trukkipiikit ja nostin maamoottoria. Nostolaite on hyvä: 200 litran tynnyrikin pysyy ilmassa kuin naulittuna. Uusissa malleissa oli enemmän kaikkea, ja sarja kokonaisuudessaan oli kaikista traktorimallistoista täydellisin. Kävin katsomassa Fiatia ja päätin ostaa vain sen. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine FIAT 415 DT 20. Sitten rupesi nypyyttämään”, Satakunnan traktorimies sanoo. ”Se on 20 sekuntia uusilla hehkutapeilla.” Vielä edellisen mallisarjan mainoksissa oli täydellisyysominaisuuksiin listattu myös pieni kääntösäde. Joka mallista olikin saatavilla monenlaisia eri versioita. Hetki bensan muistolle Lukijat muistanevat Matin viime vuoden viimeisestä numerosta, jossa esiteltiin nuoren harrastajan epäilemättä suurin harvinaisuus, venäläinen Vladimiretstraktori. Pehmeällä penkillä on toki muutoin mukava ohjastella Italian oria, joka kantaa kuormaa hyvin. Matti Perämäen traktorikokoelmasta löytyy niin päältä kuin sisältä pirteä timanttisarjalainen. On ominaisuuksia, on valinnan varaa, mainokset toitottivat