044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi OSILLE KYYTIÄÄ BEDFORD HA ’66 EDUSTUS URHEILIJA HONDA LEGEND V6 3.2 RENAULT ESTAFETTE ’79 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi FORD ESCORT RS 1600 ’73 -REPLIKA 3/ 20 25 Fo rd Es co rt RS 16 00 ’73 -re plik a • Be dfo rd HA ’66 • Ya m ah a AS 3 ’73 • Re na ult Es ta fet te ’79 • Ho nd a Le ge nd V6 3.2 ’93 • Op el As tra 1.8 i GT ’92 36 84 80 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot ITÄÄ JA LÄNTTÄ Zetor Crystal 8045 Mersun moottorilla NENOSEN DESOTO Vuosikymmenet yhteistä matkaa VALMET JEHU 920 Kotimainen metsätraktori valmiina hommiin 74 50 00 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/2025 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MASSEY FERGUSO N 65 11 7 3 / 20 25 • C om pa nio n • D eS ot o L8 -D 50 • Fis ka rs -V ak ola • M -F 65 • Sis u S -3 41 D • Va lm et Je hu 92 • Ze to r Cr ys ta l 80 45. Mäkisen malliin YAMAHA AS3 ’73 HIENOSTI SÄILYNYT: Opel Astra GT ’92 MAINOKSEN IMUSSA: Turvallisuus edellä OMALAATUINEN PIKKUAVO: Ford StreetKa RETKIPELIT Puh
ALV € 899 sis. ALV € 7590 sis. Täyshitsatut kaapit ja hyllyt, jotka on helppo koota vakaaksi työpisteeksi. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” / 40-220 NM Momenttiavain 1/2”-karalla. 044 239 962 Pekka Jauhiainen p. Nostokorkeus (mm): 1880. ALV € 5090 sis. Karkaistu ja hiottu peti V-prismalla. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. ALV € 279 sis. ALV € 699 sis. Työpöydän korkeus: 939 mm. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV sis. #85414 METALLISORVI D330X1000 Vankka tukisorvi korjausja huoltotöihin. Kantavuus jopa 500 kg. Mukana tulevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut työtasot takaavat sekä kestävämmän, paremman näköisen että ennen kaikkea mukavamman työtilan. Kokonaismitat: 4710x573x2000 mm HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. #68241 JYRSINKONE BF45 DIGITAALINÄYTÖLLÄ Yhdistetty pora-/jyrsinkone kolmiakselisella kohdistuslaitteistolla. #513302 & 513303 AUTOTALLIN SISUSTUS / TYÖPISTE PRO Täydellinen kalustekokonaisuus tyylikkäällä mustalla designilla ja hopeanhohtoisilla yksityiskohdilla. Paino 28kg. Murskauksen sähköinen aikakausi alkaa nyt Lisätietoja: Tiia Isotalo p. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Korkeat kaapit ovat muista riippumattomia ja voidaan sijoittaa vapaasti haluttuun paikkaan. Tarkkuus/väli 1 Nm. Mukana lattiajalusta. kotimekaanikolle. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Nostokapasiteetti: 4200 kg. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. € 4290 € 4990 sis. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Eco Log 580G LOIMAALLA LUOTU LUNDBERGIN 60-SARJA 72 00 11 -2 50 3 PAL VKO 2025-21 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.koneurakointi.fi VOIMIA! G N U M ER O 91 K ON EU RA K OI N TI 3/ 20 25 • EC O LO G 58 0G • LIU GO N G 82 0T E • PR O SIL VA S5 • LU N D BE RG IN 60 -S AR JA • O & K TR IP O W ER 80+4 > 3,5 mm 88+4 > 3,7 mm 96+4 > 4,0 mm 104+4 > 4,2 mm 112+4 > 4,5 mm rockprocessing.sandvik Sandvik UJ443E Tutustu täyssähköiseen Sandvik UJ443E -esimurskausyksikköön, joka tarjoaa tuottavamman ja vastuullisemman toiminnan kiviainestuotannossa. Varustettu Norton-öljykylpyvaihteistolla kierteittämistä varten. 040 350 0158 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x267mm_2025.indd 1 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x267mm_2025.indd 1 25.3.2025 9.28 25.3.2025 9.28 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/koneurakointi. #551304 MÄRKÄPUHALLUSKAAPPI 190 LITRAA Ruostumattomasta teräksestä valmistettu märkäpuhalluskaappi 190 litran tilavuudella hellävaraiseen alumiiniosien ja muiden komponenttien puhallukseen, kun halutaan hieno pinnanviimeistely. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. 0400 204 082 Jari Millaskangas p. #542072 DIGITAALIAGGREGAATTI 3200 W Laadukas aggregaatti, sekä sähköstartti että vetokäynnistys. Kuusiasentoinen vaihteisto. ALV € 99 sis. Maksimiteho 3500 W, jatkuva 3200 W. Mukana digitaalivarustus, jalusta, jäähdytysnestelaitteisto, työvalo, 3ja 4-leukainen istukka 160 mm, takalevy, kiinteä kärki MK3, pienennysholkki MK5/3, kiinteä ja mukana pyörivä tukirulla, takaroiskesuoja, vaihteisto, ulosvedettävä lastukotelo, työkalukotelo ja öljykannu tai rasvaruisku. Mukana tulevat työkalulevyt ovat yhteensopivia PELA:n työkalukoukkuja lisävarustevalikoiman kanssa. ALV € 419 sis. Kierrosnopeuden vaihto mekaanisella vaihteistolla. ALV PROSILVA S5 -HARVESTERI JOHN DEERE 1270H TÖIHIN JUHO TÖRMÄN SAMPO HR56 PONSSE 55 VUOTTA O&K TRIPOWER ASIALLINEN HAASTAJA LIUGONG 820TE SÄHKÖISTÄÄ KUORMAAJAMARKKINOITA TOSITARKOITUKSELLA. Varustettu 2-nopeuksisella moottorilla. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Paino: 1355 kg. Jyrsinpää nostetaan/lasketaan nostomoottorilla. ALV € 3090 sis. #547318 MOOTTORIPYÖRÄN SIIRTOALUSTA 500KG Helpota moottoripyöräsi käsittelyä tällä moottoripyörän siirtoalustalla / dollylla. Mattamusta viimeistely. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin
Hyödynnettäviä palasia voisi olla paljonkin: ikkunat, betonielementit, ovet, teräsrakenteet ja niin edelleen. Monet materiaalien uudelleenkäytön taidoista ovat vaarassa kadota, jos harrastuksen edellytyksiä kuristetaan. Joka tapauksessa ehdotus on tervetullut tällaisena aikana, jolloin toisaalla hamutaan keinoja kaihtamatta raaka-aineeksi kelpaavaa kierrätysmateriaalia, kuten vanhoja ajopelejä omistajiensa hallusta. Systeemi on koneharrastajille ja maaseudun asukkaille tuttuakin tutumpi. Sisu-paloauton kunnostuksessa ja ylläpidossa on ahertanut suurempi poppoo eri alan taitajia. Rakennusten suunnitteluvaihe pitäisi ymmärrettävästi ajatella monilta osin uusiksi saatavilla olevien komponenttien ehdoilla. Ja loppuisihan siinä äkkiä rahakin, jos kaiken aina uutena hankkisi. Yksi hankkii elantonsa pläkkiseppänä. Useita projekteja jäisi kokonaan tekemättä ilman purkuosia – siis sitä varaosapankkia. Systeemi on koneharrastajille ja maaseudun asukkaille tuttuakin tutumpi. Sitä vain käyttää kaikkea käsillä olevaa projekteihinsa, ettei tarvitsisi tämän tästä ajella rautakauppaan. Ympäristöä ja luonnonvaroja säästyisi, jos rakennusten purkutöiden yhteydessä kerätyt käyttökelpoiset osat koottaisiin keskitetysti varastoon. Purkuosien hyödyntäminen toisi myös suoraa taloudellista etua. Purkuosan hyödyntäminen jonkin toisen rakennelman osana on niin arkipäiväinen ratkaisu, ettei sitä oikein osaa ratkaisuna edes ajatella. Ehdotus on eittämättä hyvä. Kolmas on saanut vanhalle Zetorille jatkoaikaa asentamalla siihen pirteän voimanlähteen. Tarvittaisiin luovuutta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Uutta rakennusta pystyttävä voisi sitten mahdollisuuksien mukaan tilata ja käyttää näitä purkuosia uusien elementtien sijasta. B O RG Kallista konsulttifirmaa sen kehittämiseksi ei olisi tarvittu. KIERRÄTYKSEN MESTARIT L uin hiljattain artikkelin, jossa ympäristökonsultti ehdottaa rakennusosapankin perustamista. Ehkäpä tällaisten avausten myötä maalaisjärjen käyttö palaisi niihinkin pöytiin, joissa asioista päätetään. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi SA -K U VA / K . 3/2025 3 Pääkirjoitus. Vanhoissa Koneissa on vuosien saatossa tavattu monia seppiä, jotka takovat vanhoista romuista käyttökelpoisia laitteita. On nähty metallimiehiä, perinnerakentajia ja heitä, jotka vielä saavat ajokkinsa kulkemaan puukaasun voimalla. Toinen on pannut vanhan metsätraktorin kuntoon ja hyötykäyttöön. Tämäkin numeron sivuiltakin löytyy osaajia moneen lähtöön. Olisiko viisasta kuunnella kierrätysasioissa näitä todellisia osaajia sen sijaan, että pyritään kitkemään luovaa ajattelua ja käsin tekemisen taitoa kertakäyttökulttuurin edistämiseksi. Ympäristön kannalta ajatus on mitä parhain. Kallista konsulttifirmaa sen kehittämiseksi ei olisi kuitenkaan tarvittu. On tutustuttu tekijöihin, joilla on osaamista kunnostaa vuosikymmeniä sitten hylätty koneenraato uudenveroiseen kukoistukseen. Esimerkiksi teräsrakenteiden sulattaminen raaka-aineeksi, josta sitten valmistetaan uudet teräsrakenteet, kuluttaa valtavasti energiaa
Lähtemätto?män vaikutuksen tehnyt DeSoto on sittemmin ohjannut savolaismiehen veteraaniautoharrastuksen pariin. Companionmoottorisahassa oli ensimmäisiä toimivia tärinänvaimennuksia. 4 Tässä numerossa. Pietarsaaren toista paloautoa esittelee meille paikallinen veteraaniautokerho. Kyo?sti Kangasojan Jehu on toimintakuntoon palautettu muisto niiltä ajoilta. Yksi niistä tarttui ja jäi osaksi Erkki Mäkijärveä eräänä marraskuun aamuna vuonna 1963. 12 18 34 24 KANNESSA 12 Sisu S-341 D Vuonna 1934 nähtiin ensi kertaa suomalainen auto suomalaisella moottorilla, kun Sisuun pantiin Suomen Moottoritehtaan Olympia. 40 Älmhults Brukin vierintäjyrsin Tauno Hirvi tekee koneistamonsa ensimmäisellä koneella vinohampaisen hammaspyo?rän. Aki Vileniuksen sukukalleudella tehtiin pientilan kaikki sarkaojat. 24 Valmet Jehu 920 60-luvulla Valmetin kaksi osastoa kilpaili keskenään hädin tuskin orastavilla metsäkonemarkkinoilla. KONE-ESITTELYT 18 Massey Ferguson 65 Harry Fergusonin haave isosta harmaasta ei toteutunut. 30 Zetor Crystal 8045 Esko Moisio hankki suohommissa loppuun piiskatun Zetorin ja asensi siihen uuden koneen. Sen sijaan maailma sai Kuusvitosen. Mersun turboahdettu rivikuutonen toi kristalliin voimaa mutta pani myo?s sen paikat koville 34 DeSoto L8-D500 Olavi Nenonen ihaili oman kylän paloautoa. 60 Companion Pieni ruotsalaispaja oli etulinjassa, kun taisteltiin valkoisia sormia vastaan. 38 Fiskars-Vakola-oja-aura Maatalouskoneiden tutkimuslaitos suunnitteli 40–50-luvun taitteessa oja-auran, jota Fiskars valmisti Salossa
Menneistä tekijo?istä laadukkain oli Suomen Moottoritehdas, jonka Olympiavoimalaitteet pyo?rivät mailla ja vesillä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Riviviljelmille tarkoitettuja Farmalleja koetettiin käyttää meilläkin.. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Ari Perttilä, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Taina Kiviniemi POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 62 Kaiken maailman traktorit Allis-Chalmers loi 20ja 30-luvuilla vahvan traktoribrändin. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Puuta korjattiin kuitenkin tilojen omiinkin tarpeisiin. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Rohkea suunnittelu jatkui sodan jälkeen, mutta se ei pelastanut merkkiä traktorimarkkinoiden karikoilta. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. 44 62 ARKISTOJEN AARTEITA 50 Olympian ikiliikkujat Vaasassa on tehty polttomoottoreita yli sadan vuoden ajan. 3/2025 50. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Näytillä on useita pläkkyrien käyttämiä koneita. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia, tapahtumia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta 68 Seppiä ja mestareita Kari Gråholm on neljännen polven pläkkiseppä, jonka verstaassa hommat tehdään perinteisillä menetelmillä ja koneilla. TILAAJAPALVELU Puh. 46 Salviacin maatalousja automuseo, Ranska Etelä-Ranskassa sijaitsee maanläheinen ja välito?n konemuseo, jossa ruosteen annetaan kukkia. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. MUSEON OVET AUKI 44 Pläkkyrimuseo Fyrry, Vähäkyrö Pohjanmaan vanhassa pläkkipitäjässä on astiamaakareiden oma museo. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 72 Isännän linjan varustusta 60–70-luvun taitteessa hankintatyo?n mahdollisuuksia nakerrettiin kahdelta suunnalta. Isäntälinjan välineiden tarjonta oli runsasta. PITKIN POIKIN HISTORIAA 56 Tällä kynnettiin 40-luvulla Internationalin monet traktorit olivat 40-lukuun mennessä tulleet suomalaisille tutuiksi
Keväiselle reitille starttasi mukaan vajaan 90 ajoneuvon laivasto, johon tutustuttiin sankoin joukoin niin ajoreitin varrella kuin reitin taukopaikoillakin. Vuoden Mutterin voitti kuhmolaisen Olavi Malisen Volvo. maaliskuuta lopulla läntisen Uudenmaan maisemissa. Iltajuhlassa julkistettiin Vuoden Mutteri -palkinnon saaja. A R I PE R TT IL Ä A R I PE R TT IL Ä A R I PE R TT IL Ä 6 3/2025 No _ . 117. Tunnustuksen myöntämisen perusteina on entisöintityön laadun ohella muun muassa ajoneuvon alkuperäisyys, päällirakenteet ja varusteet yhdessä historiatietojen tallennuksen kanssa. Keikalle lähdettiin Hotelli Siuntiosta ja matkaa tehtiin idyllisiä kyläteitä pitkin ensin Lohjalle ja edelleen Karjaan ja Inkoon kautta takaisin lähtöpisteeseen. Vuoden 2024 parhaana entisöintinä palkittiin kuhmolaisen Olavi Malisen Volvo NB88 -puuauto vuodelta 1970. Vetkun kevätpäiväntasaus ja Vuoden Mutteri V eteraanikuorma-autoseuran ajokausi käynnistyi 22.–23
Simon sauhut, vanhojen traktorien ja maata louskoneiden näyttely klo 10–16. Kesä-Restauranta, Mobilia, Kangasala, Tampereen seudun mobilistit ry 28.6. Puhoksen perinnepäivät, Majatalontie 1 / Kanavarannantie 3–5, Puhos 044 945 9922 5.–6.7. 25. Mobilisti-ilta, Vääksyn kanava, Vääksy 2.–5.7. Rompetori, Leppihalli, Porintie 739 Loimaa, Kanteenmaan kyläyhdistys, 050 313 1320 28.4. Keinujaiset ja vanhojen koneiden näyttely, Kukkola, Pälkäne 28.–29.6. Syökerin sauhut ja Nummituvan romppeet, Vihtijärvi, ssauhut@gmail.com 26.4. Retro Trucks Lahes, Paanakatu, Lahti, Ari Perttilä 0400 967 561 3.5. Vanhat traktorit Hannun torilla, Hiekkamäentie 33, 07230 Askola 28.6. Äitienpäivä-rompetori, Espoon automuseo, espoonautomuseo.fi 16.–17.5. Toukotaiwal-ajo, lähtö Keminmaan Autotalon pihalta, Lounais-Lapin Euroautoilijat, lleary8@gmail.com 17.5. Wanhat koneet Vahojärvellä, Vahojärventie 828, Parkano 5.–6.7. Kevät-Restauranta, Mobilia, Kangasala, Tampereen seudun mobilistit ry 17.5. VMPK:n kevätrompe, Teivon ravikeskus Ylöjärvi, Mansen masinistit, 050 501 0119 3.–4.5. Ylä-Savon Megaromppeet, Luuniemenkatu 3, 74100 Iisalmi 24.6. Kirpputori / Rompetori, Kuhmoisten aseja varusmuseo, Kuhmoisten harrasteajoneuvokset 24.5. Myyntipaikkojen ilmoittautumiset 0400 481 565 Heinäkuu 1.7. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät, Amiraalintie 161, Oulainen 5.7. Päijät-Hämeen rompemarkkinat, Jokimaan ravirata, Lahti, Päijät-Hämeen mobilistit ry 17.5. Tiedustelut 0500 269 160 / Veikko 13.–15.6. Torassiepin vanhat koneet klo 12–18, Torassieppi, Muonio 28.6. Huhtikuu 26.4. Rompetorille paikkojen varaukset Arto Vaunuveräjä 050 094 6390, koneiden kuljetukset, tiedustelu Paavo Vilminko 040 048 7048, näyttelyasiat Ari Ojala 040 548 8249 13.6. AMA ry:n rompetori & näyttely Auran nuortentalolla, Kirkkotie 256, Aura, Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat ry, *050 598 5648 24.5. Okra-maatalousnäyttely Oripään lentokentällä 4.–6.7. Valtakunnalliset Veteraanimopedipäivät, Eräkeskus Koivu ja Kuusi, Metsäkouluntie 60, Liesjärvi (Forssa/Tammela) 19.7. Kokoontumisen jälkeen viikonlopun kestävä yksityistilaisuus ajoneuvoille ja harrastajille. Peräkonttikirpputori, A-katsastus, Varistie 8, Kajaani, Kainuun mobilistit ry 17.5. Harrasteajoneuvo markkinat klo 9–15, Tykkimäen moottorirata. Rompemarkkinat, Vaasan autoja moottorimuseo, Vaasan veteraaniautoseura 17.5. Vatajan rompetori, Vatajantie 79, Sastamala, Lantulan seudun kyläyhdistys, 050 366 6953 29.5. Rauta ja Petrooli, Kantolan tapahtumapuisto, Hämeenlinna. Vaasan autoja moottorimuseon avajaiset, Vaasan veteraaniautoseura 3.5. Alapään Perinnepäivät ja rompetori Ylistaron Alapään nuorisoseuralla, Alapääntie 327 Ylistaro. Classic Motorshow, Lahden messukeskus 3.–4.5. Kuninkaantieajo lähtöpaikka Kymin lentokenttä, Lentokentäntie 246, Kotka, Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 24.5. Lusi Oldschool Motorshow, Widnäsin kartano, Heinola, Lusin kyläyhdistys ry tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 17.5. Rompemarkkinat, Oulun Automuseo, Oulun seudun mobilistit, 050 444 9812 13.–14.6. Kevät-Restaurantapäivä, Mobilian yläpiha, Kangasala, Tampereen seudun mobilistit ry 24.5. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely, Talonpoikaismuseo Yli-Kirra, Koiramäentie 2, Punkalaidun 11.–13.7. Mustajoentie 314, Loppi/ Läyliäinen. Valtakunnallinen Helarompe, Automuseo Wanhat Wehkeet, Myllyjoki Camping Karstula, wanhatwehkeetkarstula@ gmail.com Kesäkuu 7.–8.6. Kevätsawutus, Parolan Panssarimuseo, Hämeen mobilistit ry 26.4. Vetkun kesäkeikka, Pieksämäki–Mikkeli 13.–15.6. Vihavuoden perinnepäivät klo 10–16, Vittastaipaleentie 179, Vihavuosi, Hauho. Helatorstaiajot, AHS (tarkemmat tiedot myöhemmin) 29.5.–1.6. Vanhojen ajoneuvojen ilta Mommilan kyläpuodilla 28.6. Tehontie 51, Kouvola, Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 3/2025 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Tähän mennessä meille ilmoitettuja tapahtumia heinäkuun puoleenväliin asti.. Lisätietoja Rauli Lampinen 0400 628 474 13.–14.6. Tiedustelut Jukka Koskinen 0400 852 032 18.5 . Army Truck Meet, armeija-ajoneuvojen kokoontuminen klo 15–18, Keuruun Megamarket. Korian Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden avaus, Tallitie 3, Koria, Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 Toukokuu 1.5. Kalajärvi rompe, Kalajärventie 6, Peräseinäjoki, Kalajärvi beach, 050 535 6698 27.4. Lapua Motor Show, Patruuna-areena, Lapua 11.5
117 Vanhaa && visaista visaista. 6. Yhdistyksen ja sen jäsenyritysten historiasta on nyt ilmestynyt kirja nimeltä Sata lasissa. Vastaukset seuraavalla aukeamalla 1. Painavasta asiasta huolimatta Sata lasissa on kirjoitettu vetävään ja toimittajamaiseen tyyliin. Myös autoihin liittyvää lainsäädäntöä ja verotusta valmistelleita virkamiehiä ja poliitikkoja jututetaan. Kerroimme asiantuntijamme Ari Palomäen suulla, että putoavalla magneetolla varustetuissa moottoreissa oli apu kärjet, jotka jäivät pyörivien magneettojen myötä pois. Missä ja milloin tehtiin ensimmäinen suomalainen paperikone. tilaa.viipalemediat.fi/amerikanrauta Rakkaudesta Rautaan UUSI NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ 8 3/2025 No _ . Hyvä, että joku aina tökkii asiasta, niin tulee päivitettyä omaakin muistia.” Ihminen on viisas mutta erehtyväinen. 9. Minkä alkuaineen kaksiatomista kaasua on keskimäärin 67 prosenttia dieselmoottorin päästöistä. Minulla oli aikanaan alkuperäiskuntoinen neljän hevosvoiman Wickströmin maamoottori vuodelta 1914, ja sattumalta kaverilla oli täysin samanlainen moottori peräkkäisellä sarjanumerolla. Millä vuonna 1884 kehitetyllä koneella tuotetaan yhä suurin osa maailmassa käytetystä sähköstä. Toinen vanha tuttu moottoriharrastaja Otto Ruohola rientää kuitenkin oikaisemaan masinistitoveriaan: ”Ei pidä paikkaansa, että kaikissa putoavalla magneetolla olevissa moottoreissa olisi ollut apukärjet. Tehdas saavutti aivan vastikään uuden merkkipaalun: sieltä on nyt valmistunut miljoona kuormaautoa. Sata vuotta autoalan historiaa Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin tammikuussa 1925. Historiikissa ääneen pääsevät autoalan ammattilaiset henkilö-, paketti-, kuormaja linja-autojen maahantuonnista, jälleenmyynnistä, markkinoinnista, huollosta ja autorahoituksesta. Molemmissa oli tällainen putoava Wicon sammakko magneetto mutta ei apu kärkiä pärräpuolaa varten. Näihin moottoreihin ei edes voinut asentaa kärkiä jälkikäteen.” Ari myöntää Oton olevan oikeassa, onpa hän nähnytkin kyseiset moottorit ja vähän muutakin erikoista. Viimeisen sadan vuoden aikana autoistuminen on mullistanut Suomen ja maailman talouden. Lehtihän ei sitä saisi olla, vaan asiat tulee heti varmistaa useasta lähteestä. 10. 2. Mikä on Ilmari Louhion tunnetuin keksintö. ”Alkupään koneissa on ollut erilaisia variaatioita kyseisessä kohdassa. Millä nimellä tunnetaan vesipumppu, joka saa käyttövoimansa virtaavan veden liike-energiasta. 3. Mikä oli Oksa-Olli. Sittemmin yhdistyksen nimeksi on vaihtunut Autotuojat ja -teollisuus ry. Mikä on kidekone. 8. Minkä suureen yksikkö on newton. 4. Minkä mukaan lapiorullaäes Hankmo on nimetty. Oikaisu apukärkiin Viime numerossa ihmettelimme hyvinkin satavuotiaiden Wickströmmoottoreiden sähkövehkeitä. Pahoittelemme virhettämme. Yhtäkkiä päiväkausia kestäneet matkat kutistuivat tunteihin ja elintarvikepuotien hyllyille ilmestyi paitsi laajempi valikoima, myös enemmän tuoretavaraa. 7. Autot ovat siis mahdollistaneet valtavan elintasoloikan. Mikä on hevoskierto. Se on kahdeksas Jukka Saastamoisen kirjoittama tietokirja. 5. Miljoona kuormuria ranskalaistehtaalta Bourg-en-Bressen kuorma-autotehdas Ranskassa on ollut Renault Trucksin ja sen edeltäjän Berliet’n kaukokuljetusja maansiirtoautojen tuotannon keskipiste vuodesta 1964 saakka. Sata lasissa on myynnissä kirjakaupoissa kautta maan
motonet AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LAHDEN MESSUKESKUS LIPUT 26€/20€/10€ WWW.TIKETTI.FI MUSEOIÄSSÄ Vuonna 1994 ensiesiteltyjä klassikoita OMISTAJIEN HELMET Harrastajien tallien aarteet Mukana myös erikoisosastoja mm. KASARIPYÖRÄT Kaksipyöräisten oma teemakokonaisuus RALLIN B-RYHMÄ tilaa.viipalemediat.fi/amerikanrauta Rakkaudesta Rautaan UUSI NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ
Eero tuumii nyt, että mikäli MM100-proto vielä on olemassa, hän olisi sen valmis ostamaan. Pitää ottaa huomioon, että historiallisten ajoneuvojen korjausja entisöintikustannukset voivat olla suuria ajoneuvon rahalliseen arvoon nähden. Sitten vuonna 1995 protokaivuri vaihtui Ekströmin koneliikkeessä ympäripyörivään JCB:hen. Höyryturbiinilla 8. Vesioinas 4. Hevosen lihasvoiman mekaaniseksi voimaksi muuttava laite 2. Mummo ei tiennyt asiasta mitään vaan käveli tiehensä. Järjestöt myös haluavat sallia historiallisten ajoneuvojen joidenkin teknisten ominaisuuksien muutosten toteuttamisen ilman että ajoneuvo menettäisi historiallisen asemansa. Romuajoneuvojen osia pitää saada käyttää uudelleen toisessa ajoneuvossa. Harrastajien yhteisöt ja yhdistykset haluavat, että vain omistaja voi määrittää, voidaanko historiallista ajoneuvoa ja sen osia pitää jätteenä. Sen esiversio oli Maasmi MM100, joita ehti valmistua vain yksi kappale. Vuonna 1953 esitelty suomalainen pienpuun karsintakone 5. Viipurin konepajalla 1909 10. PLÄKKYRI ARVI RAUKKO SOTKAMON MARKKINOILLA Harrastajat vaikuttamassa jätelain uudistukseen Suomalaiset ja eurooppalaiset harrastajajärjestöt ovat huolissaan siitä, että valmisteilla oleva jätelain uudistus ja romuajoneuvo-käsite uhkaavat ajoneuvoharrastustoimintaa, historiallisten ajoneuvojen harrastusta ja entisöintiä. TEKIJÄN SUUSTA Kolmannen päivän lopussa olivat tavarani menneet, ettei ollut muuta jäljellä kuin yksi ainoa iso vesikauha. Tietoja Maasmi-kaivurista voi ilmoittaa suoraan Eero Koirikivelle numeroon 0400 122 226. Voiman 3. 10 3/2025 No _ . ”Meillä on vielä pari kuukautta aikaa vaikuttaa lopulliseen säädökseen ennen EU-äänestyksiä”, keskusliiton Leila Suutarinen toteaa. Koneen alkuperäisistä kehittäjistä Markku Mikkonen on hengessä mukana. Historiallisten ajoneuvojen määritelmä halutaan mukauttaa kansallisiin olosuhteisiin. Synnyinkylänsä, nykyisin Mustasaaressa ja aiemmin Koivulahdessa sijaitsevan Hankmon mukaan Vanhaa Vanhaa && visaista visaista Maasmi tahdotaan takaisin Viime lehdessä kerroimme Keslan valmistamasta Patu M100 -kaivinkoneesta. Kone huolitaan huonokuntoisenakin. Myöhemmäksi sijainniksi on tiedetty vain epämääräinen PohjoisSuomi. Patu-artikkelissa oli haastateltu Eero Koirikiveä, joka aikoinaan omisti koneen yhdessä lankonsa Jari Kanasen kanssa. Typen 6. 117. Protosta on olemassa vanha valokuva, jonka perusteella omalaatuisen koneen epäilemättä yhä tunnistaa. Ajoneuvon purkaminen pitää sallia, jos tarkoituksena on entisöinti, konservointi tai kunnostaminen. VASTAUKSET 1. Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton johdolla julkaistussa tiedotteessa ounastellaan, että ehdotetulla mallilla toteutuessaan asetus käytännössä lopettaisi käytön ja kunnostamisen lisäksi myös museotoiminnan. Historiallisten ajoneuvojen varaosien myynti ja osto pitää sallia ilman kohtuuttomia ehtoja. Sisu-nestemoottori 9. Radiovastaanotin, joka saa käyttövoimansa vastaanottamistaan radioaalloista 7. Sen pistin reunassa olevasta koukusta erään mummon esiliinan takanauhaan
RUONA OY:N VALMISTAMA VR:N UUSI NOSTOKONE JOULUKUUSSA 1933 OULUSSA. M U SE O VIR A ST O / JO K A JO U R N A LIS TIN EN K U VA -A R K IS TO / K A LE VA 3/2025 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 3/2025 11
Pietarsaari 12. ENEMMÄN KOTIMAINEN SISU S-341D 1934 Sisun autot varustettiin 30-luvulla lyhyen aikaa vaasalaisilla Olympia-moottoreilla. Yksi harvoista säilyneistä Olympia-Sisuista on Pietarsaaren vanha paloauto, joka kuuluu nykyään paikalliselle masinistikerholle
Kuljetukset ja tullitkin maksoivat maltaita. 13. Ulkomailta hankittuja osia kuitenkin verotettiin ankarasti. Suomalainen kuorma-auto oli alkuvaiheessaan suomalainen tietyin varauksin. Tällaisen tapauksen löydämme Poh jan maan rannikolta, jossa on pidetty huolta eräästä suomalaisen ajoneuvoteollisuuden erikoisuudesta. Teksti ja kuvat: Mika Rassi V anhoja paloautoja kunnostetaan ympäri Suomea uutterasti. Koritehtaista syntynyt Suomen Autoteollisuus teki sentään ohjaamot ja peltityöt itse. Se olisi pienin muutoksin valjastettavissa myös maakrapujen moottoriksi. Heti yhteistyön alettua Sisuihin ruvettiinkin etsimään kotimaisia osatoimittajia, jotta kotimaisuusaste kohoaisi ja rahaa säästyisi. Varsinkin isommat tulipalot ovat aina olleet koko yhteisöä kiinnostavia tapauksia, joissa paloautot ovat luonnollisesti paikalla. Sammutusja tikasautossa on letkut ja suuttimet paikoillaan. Ne tehtiin Volvon alustoille, eli Sisun runko ja tekniikka oli alkuvuosina ruotsalaista. Moottoritehtaassa valmistettiin venekäyttöön tarkoitettua edistyksellistä kansiventtiilimoottoria, jonka teho oli noin 75 hevosvoimaa. Volvon kanssa sovittiin alustojen toimituksista vuoteen 1934 asti. Ratkaisu näytti löytyvän Vaasasta ja Suomen Moottoritehtaasta, jonka tuotemerkki oli urheilullisesti Olympia. Vuonna 1934 päätettiin tehdä neljän paloauton koesarja Olympia-moottoreilla. Niissä paikallishistoria risteytyy ajoneuvohistorian kanssa erityisellä tavalla. Sisun on varustellut paloautoksi veljekset Kulmala, kuinkas muuten. Siksi tietyllä alueella toimiville puuhakerhoille on suorastaan kunnia-asia pitää seudun paloautoista huolta. Jos käy tuuri, kotiseudun palokalusto herättää myös yleistä mielenkiintoa. Kiusallinen kisakone Ratkaisu näytti löytyvän Vaasasta ja Suomen Moottoritehtaasta, jonka tuotemerkki oli urheilullisesti Olympia. Seuraavana vuonna alettiin tehdä ensimmäistä varsinaista tuotantosarjaa. Sisulla summailtiin, että moottorin korvaaminen kotimaisella vaihtoehdolla saisi kassan kilisemään huomattavasti iloisemmin. Volvo kävi kalliiksi Suomen Autoteollisuus valmisti ensimmäisen kuorma-autojen koesarjan vuonna 1931. Mutta eipä hypätä suoraan liekkeihin vaan aloitetaan ensi kipinöistä. Lisäksi vaikkapa jäähdyttäjiä ja polttoainesäiliöitä tilattiin muilta alihankkijoilta, todennäköisesti kotimaisiltakin. Volvon omistaman Pentaverkenin moottorit olivat varmatoimisia mutta tyyriitä. Siinä vaiheessa suomalaiselle kuormurille oli jo saatu yleisökilpailun kautta nimeksi Sisu. Sisu on Pietarsaaren toinen paloauto
Siksi Sisu vaihtoi moottoritoimittajaa jo vuonna 1935. Silti niitä on onnettomasta maineestaan huolimatta yhä jäljellä, jopa koesarjalaisia. Toinen yhä tiedossa ja kunnossa olevista koesarjan autoista toimitettiin Mikkeliin. Lisäksi moottori oli siinä määrin vaurioherkkä, että Sisulla jouduttiin vähentämään uusien autojen tuotantoa ja panemaan väkeä kentälle korjaustöihin. Loppuaikoina se hoiti tosin lähinnä edustustehtäviä. Yksi näistä on Pietarsaaren palolaitoksen entinen auto, jonka omistaa nykyään Pietarsaaren seudun veteraaniautoseura. Toisaalta Sisun mystiset numeromerkinnät vaativat yleensäkin hieman perehtymistä auetakseen. Suomalainen sarjatuotantoauto suomalaisella moottorilla. Kansiventtiilimoottori yläpuolisella nokka-akselilla oli 30-luvulla hyvin edistyksellistä. Yhteensä siis valmistettiin 56 Sisu-kuorma-autoa ja neljä paloautoa, joissa oli Suomen Moottoritehtaan moottori. Koesarjasta säilyneitä Olympia-moottorilla varustettuja Sisuja tehtiin siis lyhyen aikaa noin 90 vuotta sitten ja yhteensä vain 60 kappaletta. Lopulta Olympia-moottoreita rikkoutui Si suissa niin paljon, että varaosat loppuivat ensin Sisulta ja sitten moottoritehtaaltakin. Kokeilukäytössä ei kuitenkaan ollut huomattu Olympia-moottorin puutteita eikä heikkouksia. Suomen Moottoritehdas oli aikoinaan iso tekijä ja kova kilpailija toiselle vaasalaiselle eli Wickströmin moottoritehtaalle. Lahjoitushetkellä Sisu-paloautossa oli vielä alkuperäiset Englebertin kumit alla. Sisun korinumero on 10004, se on koesarjan neljäs auto. Tämä moottori käy nyt nätisti. Paikallisja venemoottoreina Olympiat menestyivät, autokäyttö oli surullisempi episodi. Jeppisläisten paloauto on rekisteröity 27.9.1934 ja viimeisen kerran se katsastettiin palveluksessa 27.9.1996, siis tasan 62 vuotta myöhemmin. Pietarsaaren auton tyyppimerkintä on 3601 (S 341 D), joka poikkeaa Sisun käyttämästä merkintätavasta varmaankin siksi, että auto kuuluu koesarjaan. Osien uusiotuotanto olisi ollut liian kallista. Sen suorituskyky oli kuormaja linja-autokäyttöön riittämätön. Keskeisistä osista runko on kuitenkin moottorin tapaan suomalainen, se on Crichton-Vulcanin valmistama. 90 vuotta vanhan raskaan kaluston alustaja ohjausosat näyttävät suorastaan hellyttäviltä, kun nykyautoihin vertaa. 14 SISU S-341D 1934. Vaikka paloauto on ajalta, jolloin autot eivät enää olleet suoranaisia Volvon lisenssiversioita, on siinä edelleen paljon Volvon osia. Tällainen patrioottinen paketti tuli myyntiin ensi kerran vuonna 1934. Niiden jälkeen samana vuonna Sisu tilasi 30 Olympia-moottoria ja vuoden 1935 alussa vielä 26 lisää. Kunnianhimoinen rakenne ei kuitenkaan täysin sopinut autokäyttöön, ja lisäksi moottori vioittui herkästi
3/2025 15. Paikallisja venemoottoreina Olympiat menestyivät, autokäyttö oli surullisempi episodi. S isun käyttämän Olympia-moottorin epäluotettavuus mainitaan monessa lähteessä. Ne korjattiin oppilastyönä, mutta se taisi olla vähän vaikea homma. Sisu-paloauto oli ollut samaan aikaan pajalla, ja sen moottoriin oli tuolloin vaihdettu männänrenkaat ja venttiilit hiottu. ”Tällaista virhettä olisi tuskin sattunut suunnittelijoille, jos he olisivat tyytyneet yleiseen kuormavaunumoottorin rakenteeseen sylinterilohkossa laakeroituine nokka-akseleineen. Veteraaniautoseura käyttökunnosti paloauton sen jälkeen kun lahjoituksesta oli sovittu Pietarsaaren kaupungin kanssa 14.8.2008. Peräti kaksi niistä on varmasti kunnossa. Jarrut tehtiin kokonaan uusiksi. Olympiassa aukko oli Museliuksen havaintojen mukaan liian matalalla. Sensijaan he olivat sijoittaneet nokka-akselin kanteen, jossa sitä käytti kartiopyörillä varustettu pystyakseli, mikä toimenpide teki moottorista turhan kalliin tuottamatta mitään hyötyä kuormavaunumoottorissa käytetyillä kierrosluvuilla.” Kierroskoneille sopivasta rakenteesta seurasi siis Museliuksen mielestä ongelmia, joita suunnittelijat eivät olleet osanneet ratkaista. Se pitäisi oikeastaan tehdä uudestaan.” Museokuntoon Sisun käyttövuosien aikalaisia ei enää liiemmälti ole elävien kirjoissa. Suomen Moottoritehdas oli aikoinaan iso tekijä ja kova kilpailija toiselle vaasalaiselle eli Wickströmin moottoritehtaalle. ”Venttiilivarret eivät saaneet juuri lainkaan jäähdytystä, mikä johtui siitä, että moottorin suunnittelussa oli jäänyt huomioonottamatta eräs tärkeä perussääntö – että veden ulosmenoaukon sylinterikannessa on oltava kannen korkeimmassa kohdassa”, Muselius kirjoittaa. ”Siellä on kulmavaihde, ja sen rattaat olivat kuluneet aivan loppuun. Muselius kertoi muistavansa moottorin ja sen rakenteen hyvin, sillä Tampereen palokunnalla oli ollut Olympia-koneinen paloauto. Mutta mistä tarkemmin ottaen oli kysymys. Moottori oli siis kerta kaikkiaan käyttökelvoton.” Muselius syyttää suunnittelijoita osaamisensa yliarvioinnista, sillä moottorista oli haluttu tehdä liian omaperäinen. Yhden näkemyksen asiaan antoi Tampellan moottorisuunnittelija diplomi-insinööri Georg Muselius, joka kirjoitti Tekniikan Maailman lukijapalstalle numeroon 14/1973. Miksi Olympia ontui. Lisäksi Pelle muistelee, että 60-luvulla auton palopumpun Olympia-moottori oli räjähtänyt käytössä ja että tilalle oli pantu Fordin moottori. Pietarsaaren moottorimuseota pyörittävä Pelle Lillkvist kuitenkin muistaa käyneensä 80-luvulla AutoTesterissä, sittemmin lakanneessa moottoriremontteja tehneessä yri tyksessä. Näitä koesarjan paloautoja tehtiin neljä kappaletta. Pietarsaaren seudun veteraaniautoseuran puheenjohtaja Peter Nyman sanoo, että Sisu-paloauton moottorissakin juuri nokka-akselin toteutus on aiheuttanut pulmia. ”Sen yläpuolelle muodostui ilmatai höyrysäkki ja kannessa olevat venttiilivarret jäivät vaille jäähdytystä. Insinööriä oli pyydetty tutkimaan, mikseivät moottorin venttiilit kestäneet edes paloauton melko vähäisessä käytössä. Puurakenteet piti uusia vain osin. Moottorista korjattiin polttoainejärjestelmä, pakopuoli ja nokka-akselin välitys
Kahta sen dieselmyllyä rojauteltiin Sisun nokalle 50-luvun alkupuolella. Mutta hiukan kävi Sisu kotimaisellakin. Ensin mainitussa oli 65 ja jälkimmäisessä 84 hevosvoimaa. Sisu otti taas Herculekselta dieselin, jonka valmistus kuitenkin loppui pian. Muita Sisun kuorma-autoissa käytettyjä moottoreita ovat ainakin Mack, Renault, Caterpillar ja nykyinen Mercedes-Benz. Sisun erikoisemmissa ajoneuvoissa, kuten Nasuissa ja Vetomestareissa, on ollut vielä muitakin moottoreita. Sisu teki ilmeisen hyvän valinnan, sillä Pietarsaaren autossa oli lahjoitushetkellä vielä alkuperäiset Englebertit alla. Myöhemmin Sisu käytti myös kuusisylinteristä Valmetia. Todennäköisesti Pietarsaaren palopirssi kuuluu sadan ensimmäisen Sisu-auton joukkoon. Dieseleistä ei vielä tullut suosittuja. Neljän eri bensiinikäyttöisen moottorin lisäksi vuonna 1937 Sisuun asennettiin ensi kertaa dieselmoottori, Hercules sekin. Painavat moottorit aiheuttivat vaurioita autoille, mutta Henschelistä luovuttiin vasta moottorien rajun hinnannousun jälkeen. JO VARHAIN DIESELKIN Varhaisissa Sisuissa käytettiin kahta eri Penta-moottoria. 40-luvun lopulla dieselmoottorien suosio kasvoi. Kuvissamme kuljettajana toimii seuran jäsenistä Per-Ole Ena. Auto luovutettiin pelastuslaitokselta Pietarsaaren seudun veteraaniautoseuralle 21.7.2009, ja 22.7. 16 SISU S-341D 1934. Seuraavaksi USA:sta hankittiin Buda-merkkistä moottoria. Olympia-vaiheen jälkeen Sisuihin hankittiin Yhdysvalloista Hercules-moottoreita. Ne kuitenkin palautettiin ja tilalle pantiin belgialaiset Englebertit, joilla oli edustusyhtiö Suomessa. Museotarkastus autolle tehtiin 16.7.2009. Ensimmäiset Rolls-Royce-moottorit sijoitettiin Sisuihin 50-luvun puolivälissä, Cumminseja kymmenisen vuotta myöhemmin. Ne menivät siis vaihtoon reilun 70 vuoden käytön jälkeen. Seuraavaksi vuorossa oli saksalainen Henschel. Pietarsaaren seudun veteraaniautoseura omistaa nykyään Sisun ja pitää siitä huolta. Se on monellakin tapaa arvokas kappale suomalaisten kuorma-autojen tarinan alkuvaihetta. Molemmat olivat bensiinikäyttöisiä ja kuusisylinterisiä. Ne olivat bensiinillä käyviä, kuusisylinterisiä ja sivuventtiileillä varustettuja rivimoottoreita. Kaikki Sisun valmistamat moottorit olivat bensiinikäyttöisiä. auto rekisteröitiin ja pantiin vakuutukseen. Omaa Häkä-merkkistä puukaasutinta nimittäin tehtiin sota-aikana. SISU S-341D MOOTTORI Olympia 6AT, kuusisylinterinen bensiinikäyttöinen rivimoottori, sylinteritilavuus 3,6 litraa, teho 75 hevosvoimaa KYTKIN kuiva yksilevykytkin VAIHTEET 4+1 JARRUT nestekäyttöiset rumpujarrut RENKAAT 6,50–20 MITTOJA pituus 5 650 mm, leveys 1 950 mm, kokonaispaino 3 490 kg Volvolta tuli 30-luvun alussa Sisulle alustoja ruotsalaisilla Gislaved-renkailla. Varhaisten Sisujen nokalla komeili ruusureunainen merkki. LUOTTOKONEITA JA MONTA MUUTA Leyland oli piipahtanut Sisussa jo 40-luvulla, mutta vasta Henschelin menetettyä pelin siitä tuli Sisun luottokone moneksi vuosikymmeneksi. Sisujen sydämet S isu-kuorma-autojen moottoreita on reilun 90 vuoden aikana hankittu monesta maasta. Kolmannen kerran Sisuun saatiin kotimaista pellin alle 60-luvun lopussa. Herculeksen lisenssi moottoreita Sisuihin teki myös Tampella. PULA-AIKANA OMAA HÄKÄÄ Sota-aikana Sisu alkoi itse valmistaa moottoreita. Toinen oli sivuja toinen kansiventtiilikone. Niitä pantiin Sisuihin vuosina 1938–1941. Valmetin nelisylinterinen pantiin silloin Kontio-Sisuun. Suomessa Sisuihin on veistelty voimanpesiä Vaasan lisäksi Helsingissä, Tampereella ja Nokialla. Ne olivat aluksi Hercules-lisenssejä, ja Hercules-pohjaisia moottoreita tehtiin Sisulla vielä 1960-luvullakin
Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 90 Edelliset numerot alk. 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! Rajoitettu erä! 19 90 Vanhat Koneet -muki
Sahalahti 18. PITKÄ POLKU MASSEY FERGUSON 65 Kuusviitonen Massikka tarttui ja jäi osaksi Erkki Mäkijärveä sinä yhtenä marraskuun aamuna vuonna 1963
Ohjaustehostimen pumppu näyttää lelulta mutta tekee vahvakätisen miehen työt. ”Kun kuormaajat purettiin sitten koneen eläköityessä pois, palautettiin pakoputkikin alkuperäiseen malliin”, pudottelee Erkki Mäkijärvi punaisen perhekalleuden historiaa. O n kuulas pikkupakkanen marraskuun 22. Huomaa alakautta kulkeva pakokaasujen poistokanava. ”Me nassikat emme jaksaneet kääntää kuormaajan kanssa rattia, joten Massikkaan hommattiin ohjauksentehostaja.” Myöhemmin, kun kuormattiin lintuja teurastamolle vievään autoon, pantiin Jameksen paikalle Quicken kuormaaja hydraulisella kauhankäännöllä. Näillä tanhuvilla on se aina liikuskellut. Ulkoa kuuluu työteliäs pörinä. CAV:n jakajapumppu annostelee, alaputki poistattelee. Lankut lavan reunaan ja Hankkijan kuormurin kuski rattiin, peruuttamaan kone pois lavalta. Ja kun ruvettiin vuonna 1967 broilerituotantoon ja kasvattamoita lannasta tyhjentämään, olihan se siinäkin syytä olla yläputki”, esitelmöi Erkki. Alaputki piti muuttaa ylöspäin, kun Massikalla vedettiin pottukonetta. Alkuun oli Erkin hommana ajaa Massikalla ykkösellä hiljaa, kun kanansontakuormassa touhusi kolme miestä. Isän sylissä, uuden traktorin kyydissä oli päästävä. Vuodet ovat liimanneet Sahalahden Pakkaloineen osaksi Kan gas alan kuntaa, mutta palauttaneet Massikan alkuperäiseen asuun alapuo lisine pakoputkineen kaik kineen. Ikkunasta näkyy kuorma-auto lastinaan jotain punaista ja makeaa… Kuorman purku tapahtui kilometrin päässä, hiekkamontun ja pellon rajassa. Hän ja isä tarjosivat nelivuotiaalle Erkki Mäkijärvelle mahdollisuutta matkustaa takaisin kotipihaan auton hytissä, mutta ei se tullut kuuloonkaan. Kanahommista... Yli 60 vuotta myöhemmin Massey Ferguson 65 seisoo vanhan Sahalahden pitäjän Pakkalan kylässä Kunnin broileritilan raitilla ja kimmeltää kilvan päivyen kanssa. ”Käry tuli sinne Jukoon, ja väki oli koneen päällä aivan pyörryksissä. Broilerihomman mukana traktoriin tuli Jamesetukuormaaja lannan kuormaamista varten. päivän aamuna vuonna 1963. Hiukan etukeno istunta johtuu 36-tuumaisista millirenkaista. ”Me nassikat emme jaksaneet kääntää kuormaajan kanssa rattia, joten Massikkaan hommattiin ohjauksentehostaja.” Teksti: Kauko Ollila Kuvat: Jan-Erik Laine 19. Kylmä oli muttei se tuntunut miltään
91,44 × 127 mm, iskutilavuus 3 330 cm 3 , teho 58 hv DIN/2 000 kierr./min. + ajovoimanotto, kuivat levyjarrut, planeetta-alennukset takapyörän navoissa. Muutoin tämä ymmyrvä naamavärkki on Amerikanserkku Ferguson 40:n peruja. paine 175 bar, nostovoima 1?134 kg RENKAAT etu 7,50–16", taka 12,4/11-32" MITTOJA pituus 345 cm, akseliväli 213 cm, omapaino 1?886 kg, polttoainesäiliö 65,9 l 20 MASSEY FERGUSON 65. MASSEY FERGUSON 65 MARK II (1960-64) MOOTTORI suorasuihkutteinen Perkins AD4.203, poraus x isku. Suomen lainsäädäntö vaati vielä tuolloin hörökorvalamput. Vääntöm. 229 nm/1 260 kierr./min VOIMANSIIRTO kuiva kaksoiskytkin, perusvaihteisto 6+2/MultiPower pikavaihteella 12+4, voimanottoakseli 540 r/min. Ajonopeudet nimelliskierroksilla (6-vaihteinen) 3,5–25,3 km/h HYDRAULIIKKA mäntäpumppu, tuotto 15,1 l/min, maks