Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin. Jämerä paketti! Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.fi sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea ! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/2022 • Hinta 10,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT PAREMPAA SATOA Junnilan konepajan vaiheet ja tuotteet TIMPURIN OTTEELLA Vanhaa vaaliva tekijämies Jukka Hietala BAIJERIN KARHUT Schlüter-traktoritehtaan minihistoriikki 74 50 00 -2 20 3 • PA L VK O 20 22 -2 4 6 41 48 87 45 00 03 22 00 3 93 3 / 2 2 2 • Fo rd so n M a j o r • Iv e co D a il y • S is u LD 6 & C h e vr o le t LT 1 5 7 • V o lv o F8 8. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat
Nyt sitäkin vähää on alkanut kaiken muun ohessa panna murusiksi suuren pakkovaltion perillinen. Niitä ei kuitenkaan auta pitää venäläisinä. KrAZit ovat syntyneet Krementšukin autotehtaalla, ja esimerkiksi Družbamoottorisaha kehitettiin Zaporižžjassa sijaitsevassa turbiinimoottorien suunnittelutehtaassa. DT:n vieressä suomalaiset olivat sitten sanoneet, että kaikkia perkeleitä ne ryssät tekeekin. 3/2022 3 Pääkirjoitus. Suomalaiset olivat hiljaa sen jälkeen.” Neuvostoliiton traktoriosaaminen sijaitsi toden totta muualla kuin Venäjällä. Mutta saattaisipa joku katsoa asiaa siltäkin kantilta, että niin Suomen kuin Ukrainan on lopulta kiittäminen Neuvostoliittoa teollisuutensa vauhdittamisesta. ERI MAATA S eitsemisen vuotta sitten kirjoitimme tapauksesta, joka kuvaa hyvin Euroopan reunaa tänä keväänä. Määrättyä ylpeyttä voi siis myös suomalainen tuntea ison naapurin rinnalla. Toinen kuvaava, vähän laajempi historiallinen tapaus on tässä lehdessä. Suurin osa Vanhoissa Koneissakin nähdyistä itävehkeistä on tehty joko Minskin traktoritehtaalla Valko-Venäjällä tai Ukrainan Harkovan kaupungin eri tehtailla. Lauta-auto onnistui. Neuvostoliitto vaati suomalaisen lauta-auton tarkan dokumentaation itselleen ja alkoi myös valmistaa sitä. Kuten nyt on nähty, Ukrainan kansa panee lujaa vastaan, jos sen koneita saati sitä itseään koetetaan väkisin panna samaan kattilaan naapuriheimon kanssa. Mika Rassi toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Niin Suomen kuin Ukrainan on kiittäminen Neuvostoliittoa teollisuutensa vauhdittamisesta. Sekin kertoo lähikansojen teknologisesta suhteesta. Pienten sahojen apurista tuli miljardien bisnes maailman merikuljetuksiin. Neuvostoliitosta tuskin jäikään paljon muuta hyvää jäljelle. Pojat korjasivat, että ei DT mikään venäläinen ole vaan ukrainalainen. Täystuhosta, KrAZista, Družbasta ja muista ukrainalaisista koneista voi koneina olla montaa mieltä. Suomalaiset käskettiin tekemään suunnittelutyö uudestaan, sillä itänaapuri ei halunnut toisen polven kopiota vanhasta koneesta. Tapahtumaisäntä kertoi: ”Pojat osasivat muutaman sanan suomeakin. Harkova on edelleen ollut Ukrainan teollisuuden keskus, mutta muuallakin maassa on tehty tuttuja erikoisuuksia. Suomi taikoi siitä sotakorvausten jälkeen aivan eri kokoluokan siirtokoneen ensin teollisuuden ja sittemmin satamien logistiikan käyttöön. Siellä tehtiin vielä 2000-luvullakin lauta-autoa, joka näyttää suurin piirtein suomalaiselta sotakorvaustuotteelta. Neuvostoliitto tilasi Suomelta sotakorvaustuotteena laudankuljetusauton, jollaista oli jo tehty Venäjällä amerikkalaisesta mallista kopioituna. Samassa näyttelyssä vieraili ukrainalaisia mansikanpoimijoita. Eräässä traktorinäyttelyssä oli ollut esillä neuvostoliittolainen traktori. Venäjällä kehitystä ei tapahtunut
28 Sisu LD60 & Chevrolet LT157 Kaksi poimintaa Oulun Seudun Mobilistien huolella entisöityjen hyötyajoneuvojen rivistä. Karut työkalut ovat nyt muuttuneet harrastajien vaalimiksi kalleuksiksi. 4 Tässä numerossa. 46 Junnilan konepaja ja Juko Mynämäen maatalouskonetehtaan tarina perunankeräimestä preeria koneisiin. Nyt se on saateltu huolellisella työllä pelastettujen kirjoihin. Mannekiinina Wanhan Woiman kone. ARKISTOJEN AARTEET 32 Kevätkylvöille Ankarasta talvesta tai edellisen vuoden kadosta huolimatta viljelijä lähtee kylvöille mielessään hyvä sato. Vennin kuvia omilta ja vierailta nurkilta. Niihin Mikko ihastui jo liki 50 vuotta sitten. PITKIN POIKIN HISTORIAA 36 Komentotalouden kuormurit DDR:ssä valmistettiin yli miljoona kuormaautoa. 24 Iveco Daily Paperitehtaan käyttöön uutena hankittu avolavaDaily ei kokenut tyypillistä hyötyajoneuvon kohtaloa, kun tehtaan ajot päättyivät. Otetaan pussista pari karkkia ja pannaan suut makeaksi. Mukana valokuvia Jukoista 40luvulta 90luvulle. 12 10 18 28 KANNESSA 12 Hakotrac T8 & Agria 4800 Mikko Mäen konekokoelmassa pikkutraktorit ovat oma osastonsa. 52 Jukon Sankari Jukolla viidettä vuosikymmentä palvellut Venni Sankari kertoo, kuinka lähti maalaamosta maailmalle. 18 Volvo F88 Kalervo Haukipuron vuonna 1970 hankkima Volvo on ollut puolen vuosisadan aikana niin puun ajossa kuin puun allakin. KONE-ESITTELYT 10 Fordson Major Seitsemänkymppisen britti traktorin juurilla, rungossa ja latvassa
(03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, JanErik Laine, Aulis Lassila, Olli J. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia vanhojen koneiden maailmasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 3/2022 58. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Postia vietiin maalla, merellä ja ilmassa. TILAAJAPALVELU Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Suuruuden ekonomia kannatteli Schlüteria 90luvulle saakka. Juttusarja lentokonetehtaan tuotteista jatkuu. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 58 Seppiä ja mestareita Jukka Hietalan kätten jälkeä kuvastaa vaaliva suhtautuminen tekemiseen. 66 52 40 Lauta-auto eli lukki on sotakorvaus teollisuutemme riemu voitto. Kotimaiset yritykset isoista pieniin tarjosivat varusteita. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. Se pätee niin uudis ja saneerausrakennuskohteisiin kuin oman kodin historiaan liittyviin ajoneuvoihin. 72 Maataloustraktoreita metsätyömailla Maataloustraktoreiden mer kitys metsätaloudessa oli suurimmillaan 1970luvun alkuvuosina. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 62 Posti kulki linjalle Sotaaikana viestien ja tavaroiden täytyi päästä perille. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Juha Pokki, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 40 Lukki Sotakorvauksena tehdystä lauta autosta kehittyi raskas siirtokone teollisuuteen ja satamiin. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 66 Kaiken maailman traktorit: Schlüter Baijerilainen konetehdas päätti tehdä väkivahvoja traktoreita. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI RKioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 17990661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä
Se oli hiton hauskaa hommaa. 93. Sanotaan, että ryypättiin teknologia kuntoon. TEKIJÄN SUUSTA Meillä oli Tampereella joukko nuoria insinöörejä, jotka käänsimme ruotsalaisen professori Waxénin ”Konepajatekniikan” kolme osaa tiedon lisäämiseksi myös suomalaisille. maaliskuuta 1862. DIPLOMI-INSINÖÖRI ARNO SARASTE TEKNISEN KIRJALLISUUDEN HUONOSTA TILASTA SODANJÄLKEISESSÄ SUOMESSA M U SE O VIR A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A Junalla 160 vuotta Suomen rataverkko on viimeistään nyt täyttänyt 160 vuotta. tammikuuta, ja aikataulunmukainen liikenne alkoi 17. Ensimmäinen pätkä rataverkkoamme oli nykyisen pääradan osuus Helsingistä Hämeenlinnaan. Me istuimme Tammerissa iltaisin ja keksimme uusia sanoja käsitteille, joita varten ei kielessämme sanaa ollut. Sillä ajettiin junavuoro ensi kertaa 31. Yleiselle liikenteelle tarkoitetun rautatien rakentamista alettiin fundeerata jo 1840-luvulla, mutta vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin tavallinenkin kuolevainen pääsi piletillä rautahevon vetämiin vaunuihin. 6 3/2022 No _
Karkkilantie 8, Vihtijärvi 25.4. Autohistoriallinen seura, 040 516 8702 26.–29.5. Vaihtuva näyttely Suomi liikkeelle 1920-luvulla vie katsojan sadan vuoden taakse, jolloin autojen määrä nousi alle 1 800 autosta 35 000:een. Mommilan Kyläpuoti. Syökerin Tupa. Valtakunnallinen Helarompe Automuseo Wanhat Wehkeet ja Myllyjoki Camping, Erämäentie 38, Karstula. Vuokra-autot korvasivat vossikoita. Se, mikä meille nyt on itsestään selvä liikenteen ilmiö, voi toisessa hetkessä olla kohtalon näyttämönä. Paukepäivät Heinämaantie 110, Sastamala. Linja-autot muuttivat arjen liikkumista. Helatorstaiajo. Kymen Automobiilikerho, 040 716 7659 28.–29.5. Syökerin Sauhut ja Nummituvan Romppeet klo 10–15. Päijät-Hämeen Mobilistit, 040 728 2375 21.5. Nimensä mukaisesti näyttely kertoo pieniä kertomuksia matkoista suomalaisen tien tuhatvuotisesta historiasta. Majoitus 0400 542 029, rompetori 0400 218 398 iltaisin klo 18 jälkeen 28.5. Antin Automuseon ja Viivin Vintagen pääsiäinen klo 12–17 Vesivehmaantie 308, Vesivehmaa 23.4. Suomi liikkeelle 1920-luvulla taas on perinteisempi ajoneuvonäyttely. Myös 1920-luku oli autoliikenteen murroksen aikaa Suomessa. Vaasan autoja moottorimuseon avajaiset 1.5. (03) 3140 4000 3/2022 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA tapahtumakalenteri. Autoilijoiden järjestötoiminta alkoi, ja naisiakin näkyi ratin takana. Hämeen mobilistit 1.5. Karjalohja–Fiskars– Inkoo–Fagervik–Tammisaari. Rompetori klo 8–14. Korian Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden avaus klo 16–20 Tallitie 3, Koria. Classic Motorshow, teemana Työn sankarit – ajoneuvot töissä. Näyttelyssä pääsee tutustumaan aikakauden ajoneuvoihin yleisimmistä liikennevälineistä harvinaisempiin yksilöihin sekä kuulemaan nykypäivänäkin ajankohtaisia neuvoja autoilijoille. RLO Events Oy toimisto@rloevents.fi Toukokuu 1.5. Mobiliassa kaksi uutta näyttelyä Autoja tiemuseo Mobiliassa Kangasalla on maaliskuussa auennut kaksi uutta näyttelyä. Kertomuksia teistä on jatkuvasti kasvava digitaalinen tiedon maisema. Kertomuksia teistä on erityisesti nuorille suunnattu vuosien mittainen näyttelyprojekti. Suurta osaa autoista käytettiin kuitenkin ammattiliikenteessä. Näyttely on avoinna vuoden 2029 loppuun asti, mutta sitä hoidetaan ja perusparannetaan matkan varrella – kuten teitä. Autot saivat kuskatakseen pirtua, ja salamyynti kukoisti. 0400 672 092 Kesäkuu 11.6. Kewätsawutus, Panssarimuseo, Parola. Vaasan Auto-ja Moottorimuseo, 050 526 1144 14.–15.5. KERTOMUKSIA TEISTÄ Kulkeminen on aina ollut elimellinen osa ihmisen elämää – välttämätöntä selviytymiselle, tarpeellista vauraudelle ja antoisaa viihtymiselle. Polkupyörien hintojen laskun myötä niiden hankkiminen tuli mahdolliseksi yhä useammalle. Huittisten vanha urheilukenttä, klo 11 alkaen. SUOMI LIIKKEELLE 1920-LUVULLA Tällä hetkellä elämme autoilun murrosta ilmastonmuutoksen vuoksi. Vappuajelut klo 10. Koko vuosikymmen oli kieltolain aikaa. Näyttelytekstejä on ollut kirjoittamassa myös kirjailija Terhi Rannela, joka on onnistunut tiivistämään pieniksi tarinoiksi pitkän aikajatkumon kinttupoluilta moottoriteille. Valtakunnallinen museoajoneuvopäivä Vaasan autoja moottorimuseo Suomi liikkeelle 1920-luvulla Mobiliassa 18.3.–18.12.20 22 Kertomuksia teistä Mobiliassa 18.3.2022–16. 12.2029 MOBILIA Kustaa Kolmannen tie 75 36270 KANGASALA puh. Huittisten Wanhat Konneet ry, 040 584 9146 26.5. Lusi Oldschool motorshow Vidnäsin Kartano, klo 12 Viikinäistentie 203, Heinola 22.5. Kertomuksia teistä -näyttely kertoo suomalaisen tien ja tiellä kulkemisen tarinaa. Messukeskus, Lahti. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Huhtikuu 15.–18.4. Kuninkaantieajo Lähtöpaikka Inkeroisten Mobiilihalli, Jokipellontie 1, Inkeroinen. Pääosassa on ihminen, joka teitä on kulkenut ja tarvinnut. Huittinen– Rekikoski– Huittinen. Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 30.4.–1.5. Kordelinintie 64, Hausjärvi 14.5. Päijät-Hämeen Rompemarkkinat Jokimaan ravirata, Lahti. Kokoontumisajo
Juk on 4. 9. Ive co 5. Eräältä vehnäpellolta löydettiin kerran niitetyn viljan seasta yli sata mestattua lasisilmäkäärmettä. 7. Sensijaan, että koettaisivat paeta, lähenevät ne konetta. Mikä traktori oli vuoden 1957 Ford Typhoon. Mikä päällirakenneyritys siitä silloin sukeutui. Sill ä häi rit tiin ven älä ist en rad io syt ytt im illä var ust ett uje n miin oje n räj äyt täm ist ä. 2. Seurauksena on, että ne useimmiten menettävät käden käänteessä päänsä. Toiset käänsivät muoviosat suorastaan mainosvaltiksi. 4. OLTIIN JOTAIN KUUSTOIST KESÄÄ, KONEET NAILONII Tässä lehdessä seikkailee Lauri Junnilan konepaja, joka oli muoviosien käytön pioneeri kylvökoneissa. 93 Vanhaa && visaista visaista. Lokakuusta 1941 helmikuuhun 1942 Viipurin alueella soitettiin radiossa liki tauotta Säkkijärven polkkaa. Vaikka muoviosat olivat kestäviä, Junnilaa nimiteltiin niiden tähden 60-luvulla lelukauppiaaksi. 6. 5. Mitä esimerkiksi seuraavat tutut nimet tarkoittavat: Carter, Miller, Smith, Taylor, Thatcher, Turner. 9. Minkä suomalaisvalmistajan kylvökonetta myytiin Britanniassa nimellä Farmhand. Mikä ajoneuvomerkki syntyi, kun Fiat, OM, Lancia, Unic ja Magirus-Deutz pantiin yhteen. Miksi. Koe kap pal e, jon ka voi man läh de oli vap aamän täm oot tor i ja sen pyö rit täm ä tur biin i. 10. Englantilaiset ovat ottaneet useita perinteisiä ammatteja sukunimikseen. VASTAUKSET 1. 2. Car ter on vau nuk usk i, Mill er myl lär i, Sm ith sep pä, Tay lor vaa ttu ri, Tha tch er olk ika ton tek ijä ja Tur ner sor var i. Mitä tarkoittaa ryntö. Kausalan Rakennuspuutyö Oy muutti nimeään ja toimialaansa vuonna 1948. Inkeri-lehti kertoi vuonna 1916 seuraavaa: Indiassa on pantu merkille, että käynnissä olevan niittokoneen ääni herättää käärmeissä omituisen ihastuksen. KÄÄRMEET JA NIITTOKONEET Kalevalassa Ilmarinen kyntää kyisen pellon, mutta osataan sitä Intiassakin. Tanskalaisen Fiona-kylvökoneen mainoksessa 60-luvun jälkipuoliskolla nailon ei ollut kirosana. 8 3/2022 No _ . 6. Mutta käyttivät niitä muutkin. Kiit oko ri 10. Mun kte llin kon epa ja per us tet tiin 183 2, Bol ind eri n kon epa ja 184 4. 1. 8. Aut oili joi den ajo kor tti 3. Iis alm en maa lai sku nta an 8. Vuonna 1916 Akseli Gallen-Kallela maalasi Ilmarisen kyntämässä kyistä peltoa. 7. Samana vuonna inkeriläiset saivat lukea samantapaisista peltotöistä Intiassa. Mille paikkakunnalle perustettiin Peltosalmen Konepaja vuonna 1962. Kumpi oli ensin, Bolinder vai Munktell. Mikä asiakirja tuli pakolliseksi Suomessa vuonna 1922. Ham mas pyö rie n ham pai den kos ket ust a toi siin sa. 3
VANHAA JA VIELÄ VANHEMPAA SAHATAVARAN KÄSITTELYÄ ASEMALLA U PM :N K ES K U SA R K IS TO 3/2022 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 3/2022 9
Mutta 9N:n tuotantoa ei pantu Britanniassa alulle sodan jälkeenkään. Perässä oli korvattu matopyörä hammaspyörillä. Lopulta Fordin ja Fergusonin välille tuli sitten riita, ja Ferguson lähti omille teilleen tekemään traktoria itse. UUSI MAJURI FORDSON MAJOR 1952 Eräs kaikkien aikojen tunnetuimmista traktoreista tuli olympiakesänä Suomeen. Urheilla sai sekin Suomen saroilla, saloilla ja soilla. Traktorissa oli nyt kääntöjarrut, ja lisävarusteena myytiin hydraulista nostolaitetta. Oulainen Pikaesittely 10. Vuonna 1939 uudella mantereella alettiin tehdä uutta traktoria, Henry Fordin ja Harry Fergusonin yhteisvoimin kehittämää 9N-mallia. Atlantti jakaa Fordit Fordin traktoritehtaat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa valmistivat pitkälti samoja Fja N-malleja 1930-luvun loppuun asti. Atlantin tällä puolen uutta amerikkalaistraktoria ei kuitenkaan otettu tuotantoon, vaikka Henry Ford itsekin tähän kannusti. Onkin todennäköistä, että Dagenhamissa tunnettiin irlantilaisen Harry Fergusonin hankalan miehen maine oikein hyvin ja kieltäydyttiin sen tähden kajoamasta riitapukarin ja Henry Fordin yhteistyökoneeseen pitkällä tikullakaan. Teksti: Mika Rassi · Kuvat: Jan-Erik Laine V uonna 1952 myyntiin tullut Fordson Major oli niin merkityksellinen traktori, että siihen verrattiin edeltäjiä ja seuraajia vielä pitkään. Se oli vanhan N-mallin lähisukulainen, mutta parannuksiakin oli tehty. Runkoa oli korotettu ja maavaraa parannettu. Sen sijaan Dagenhamin tehtaalla alettiin vuonna 1945 tehdä uutta omaa traktorimallia nimeltä E27N, tuttavallisemmin Fordson Major. Alkuvaiheessa hyvä tekosyy oli toinen maailmansota, jonka melskeissä ei uutta tuotetta voinutkaan noin vain lanseerata. Amerikkalainen Ford-traktori oli Majoria teknisesti kehittyneempi eritoten vastusta tunnustelevan nostolaitteen ansiosta. Niinpä Englannin-Fordilla tartuttiin pukkia sarvista ja suunniteltiin uusi traktori. Vuodesta 1948 lähtien Majorin sai myös Perkinsin kuusisylinterisellä dieselmoottorilla ja sen myötä liki kaksinkertaisella hintalapulla varustettuna. 50-luvun alussa Ferguson ja muut uudet brittikilpailijat kuten Nuffield ja David Brown olivat teknisesti ja muodoiltaan ajan hermolla, kun Major piilotteli patarautanaamansa takana 10-luvun kehitelmiä. Voidaan sanoa, että se oli ensimmäinen kokonaan Euroopassa suunniteltu Fordson, jossa oli vielä vanhasta merkkejä, esimerkiksi nimi – Fordson Major. Euroopan-Fordin uuden traktorin taustalla oli pesäero emäyhtiön toimintaan ja koveneva kilpailu kotitantereella
Kaikki asiantuntijatkaan eivät tuolloin uskoneet dieseltekniikkaan maatalouskoneissa. Tasauspyörästön lukkoa ei Majoriin saanut lisävarusteenakaan. 1958 sen tilalle rullasi Power Major, hieman tehokkaampi ja voimakkaammalla nostolaitteella varustettu traktori. Niinpä taloudellisuus, saatavuus tuontirajoitusten puitteissa ja miksei huoltoverkostokin olivat edelleen painavimmat syyt Fordsonin menestykselle. Kaikki moottorit oli tehty samasta lohkosta, ja näin dieselmoottorin valmistuskustannuksia voitiin hilata alas. Traktoreiden käyttäjät alkoivat Majorin myötä uskoa dieseltekniikkaan vahvasti. Lisäksi nostolaite oli yhä pelkkä nostoja laskulaite: työsyvyyden säätö piti esimerkiksi kyntäessä hoitaa kannatuspyörällä. Näissä trukkipiikeissä killuu joka kesä maamoottori poikineen. Uusi diesel-Major oli diesel-Mörköä tehokkaampi mutta myös edullisempi. Pienempi Fordson Dexta oli tullut rinnalle jo edellisenä vuonna. Kuten aikalaismainos totesi, Majorissa oli kuitenkin halvimmat hevosvoimat. Lisäksi se on muutenkin kunniapaikalla, kun traktorikentän teemana on Fordsonit ja Fordit. Vanhasta Major-mallista puhutaan erotuksen vuoksi usein PukkiMajorina tai Mörkö-Majorina. Kun Fordsonit 1964 muuttuivat Fordeiksi, Majorja Dexta-nimet elivät vielä tovin rinnan uusien numeromallien kanssa. Se hankittiin aivan 1990luvun lopulla. Uuden Majorin merkittävin uutuus oli moottori. 3/2022 11. Äestykseen ja kyntöön löytyi passelit välitykset, ja maantienopeuskin oli yli 20 kilometriä tunnissa. Vuosien mittaan sen trukkipiikeissä on siirretty ties kuinka monta maamoottoria kentälle ja varastoon. Majorista tuli nopeasti suosituin alustakone moneen eri tarkoitukseen. Uusi Major oli uusi vain viitisen vuotta. Arvo Härö ja Erkki Huttunen kunnostivat traktoria yhden talven. Suomessa ainakin Takran harteille on usein soviteltu Fordsonin uhrin viittaa. Märät sylinteriputket helpottivat koneremontteja. Paljon lyötiin ristejä traktoreiden hautausmaalle Fordsonin tähden. Liiaksi nälkäinen se ei ollut työssäkään. Majoria kyllä kehitettiinkin. Tulevanakin heinäkuuna se vastaa taas Oulaisissa materiaalivirroista. Dieselmoottori oli silti modernisti suoraruiskutteinen, melko luotettava ja hyvä käynnistymään. Sopi joka väliin Suomessa Fordson Major tarkoittaa traktori-ihmisten mielissä juuri Majorin uudempaa versiota. Vaihteisto oli myös uusittu. Sitä oli suunniteltu Dagenhamissa vuodesta 1944 asti. Suomessakin suuri osa kaikista mahdollisista työvälineistä räätälöitiin kiinnitettäväksi juuri Majoriin. Majorin sai alkuvaiheessa joko bensiini-, petrolitai dieselkäyttöisenä. Majorilla on tärkeä tehtävä Weteraanikonepäivillä. Kehitystä ja kuolemaa Mikään huippumoderni traktori uusi Major ei kuitenkaan ollut. FORDSON MAJOR MOOTTORI Fordin nelisylinterinen kansiventtiilimoottori diesel: teho 40,5 SAE-hevosvoimaa 1600 kierroksella minuutissa petroli: teho 38,5 SAE-hevosvoimaa 1600 kierroksella minuutissa KYTKIN kuiva yksilevykytkin VAIHTEET 6+2, huippunopeus 23 kilometriä tunnissa RENKAAT edessä 6,00-19, takana 11-36 PAINO 2 200 kg Majorin automaisesta ajomukavuudesta nauttii Wanhan Woiman Pekka Hiiva. Uudessa Majorissa oli Fordin tehtaan oma dieselmoottori. Pitkä kehitysaika johtui hankkeen kohtaamasta vastatuulesta yhtiön sisällä. Moottorihanketta vastustettiin lähinnä siksi, että sen ytimessä oli dieselversion kehittäminen. Nyt oli toinen ääni kellossa, kun kylkeen oli pantu aluevaihteisto ja pykäliä tuli kuusi eteen ja kaksi taakse. Uuden värin veti pintaan Anssi Perttula. Suomessa muutos tapahtui tai pantiin tapahtumaan hyvin pian, sillä petroli-Majoreita ei tuotu meille enää vuoden 1953 jälkeen. Huonokuntoisen bensapetrolimoottorin tilalle saatiin Toivo Rintalalta toimiva Majorin dieselmoottori. Nostolaite lakkasi toimimasta, kun kytkinpolkimen painoi pohjaan. Seuraava Major oli vuoden 1960 uutuus Super Major, noin 50-hevosvoimainen traktori, jossa oli esimerkiksi levyjarrut, tasauspyörästön lukko ja nostolaitteessa vetovastuksen tunnustelu. Wanhan Woiman ensimmäinen K uviemme Fordson Major vuodelta 1952 on Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman ensimmäinen oma traktori. Lukemattomat ovat ne kuormaimet ja kaivurit, joiden uumenissa piilee enemmän tai vähemmän muunneltu Fordson Major. MörköMajorin kolmilovisesta laatikosta ei Vakolan testissä ollut ilmaantunut sopivaa vaihdetta oikein mihinkään työhön
12. Tutkitaan Mikon kääpiökokoelmaa ja otetaan rivistä esiin kaksi Mikon kunnostamaa huippuvarusteltua traktoria. MIKON PIENET HAKOTRAC T8 1861 & AGRIA 4800 K 1968 Mikko Mäki on ollut kohta kuusi vuosi kymmentä pikku traktoreiden pauloissa
Mikko on kuitenkin niin monipuolinen koneharrastaja, että pihasta löytyy monen rotuista liikkuvaa rautaa. 1990-luvun alussa Keltaisessa Pörssissä oli myynnissä International Cub Cadet 102, ja siitä alkoi Mikon pikkutraktoreiden keräily. Siellä oli esillä Massey Ferguson Elf ja Agria 4800, jotka jäivät myös miehen mieleen. Pikkutraktorit pysyivät edelleen mielessä. T aannoin tutustuimme Mikko Mäen ja hänen poikiensa maamoottorikokoelmaan. Sitä kierrettiin ja päälläkin istuttiin. Myöhemmin Mikko kävi isänsä kanssa Hankkijalla. ”Äitini oli karja n hoit aja na näyttelyssä ja pääsimme muutamaa vuotta vanhemman serkkupojan kanssa äidin mukana alueelle, kun hän meni aamulypsylle. Jonkin aikaa myöhemmin samassa lehdessä oli myynnissä myös vanhat ihastukset Hakotrac ja Agria 4800. Erityisesti miestä ovat kiehtoneet pienet traktorit. Tutustutaan niistä pariin tarkemmin – parempi sanoa vähästä paljon kuin paljosta vähän. Oma osastonsa ovat pienet puutarhaja kiinteistötraktorit. Pikkupojan haaveet toteutuivat vihdoin. Kukaan ei ihmetellyt, eikä kieltänyt, kun kaksi poikaa kiersi aluetta jo aamutuimaan.” Pikku-Mikko iski silmänsä esillä olleeseen Hakotrac-puutarhatraktoriin. Ilmajoki Teksti ja kuvat: Mika Rassi Vuonna 1998 pikku trakto ririvistössä oli International Cub Cadet, Hakotrac, Agria vielä entistämättömässä asussa, Wheel Horse GT 14, Stiga Villa ruohon leikkuri ja Hako Record jyrsin. 13. Kaikki alkoi Seinäjoen maatalousnäyttelystä vuonna 1963. Vuosia kului ja monen sorttista rautaa kulki Mikon käsien kautta. Vuodesta 1963 Mikko kiinnostui monen muun tavoin traktoreista jo pikkupoikana
Varta vasten Hakoa varten on tehty monen sortin työlaitetta lypsykoneesta myrkkyruiskuun. ”Olen mullannut sillä perunoita monena vuonna. Esimerkiksi saman vuosikymmenen Agriaan verrattuna Hakon rakenne on hentoisen näköinen. Monien pikkutraktoreiden valmistajien tapaan Hako on tehnyt pääasiassa jyrsimiä ja sarvitraktoreita. Mikon lisäksi Hakon kanssa on alusta lähtien pelannut Juha Mäki, joka oli traktorin hankkimisen aikaan nelivuotias. HAKON HISTORIAA Vanhojen Koneiden numerossa 4/16 14 MIKON PIENET. Variaattori on suojattu kannella. Bensiinikäyttöinen kaksitahtimoottori on Juhan mukaan traktorikäytössä mielenkiintoinen käyttää. ”Se meinaa helposti joko hyytyä tai ottaa hirmuisesti kierroksia”, Juha sanoo. Nostolaite onkin mielenkiintoinen, sillä se taipuu monenlaiseen linkkuun ja säätöjä riittää. ”Lisäksi koko nostolaite kääntyy sivulle.” Hakotraciin on saanut myös eteen samanlaisen nostolaitteen kuin takana. Painoeroa traktoreilla onkin kolmattasataa kiloa. Kyntämiseen se on liian köykäinen, tai sitten pitää olla hyvin pehmoista maata.” Hakotrac on aito aikansa traktori: siinä on kääntöjarrut ja tasauspyörästön lukko ja muut normaalin traktorin ominaisuudet. Lattiattomassa pikkutraktorissa on jalkatapit. Hakotracin mekaaninen nostolaite taipuu moneen suuntaan ja siinä on runsaasti säätöjä. Mikon traktori sen sijaan on alkuperäiskuntoon entisöity helmi, jossa on säilynyt muun muassa alkuperäinen mekaaninen nostolaite. Mikolla on traktoriin sopivat yksisiipinen paluuaura ja perunanvakoaura. Nopeuden säätö toimii variaattorilla portaattomasti. Silloinen esittelykone oli rohkeasti patinoitunut ja monin paikoin korjattu käyttötarkoitus edellä. ”Yksi ruuvi on auran työsyvyyden säätämistä varten”, Mikko näyttää. Hakotrac T8 Samanlaisen Hakotracin tapasimme viimeksi numerossa 4/16. Hakon jyrsin löytyy Mikoltakin
Nelivuotias Juha oli kärkkäänä apulaisena mukana. 3/2022 15. Pari vuotta myöhemmin traktori oli iskussa ja Juha sillä kasvimaata kyntämässä. Nostolaitetta on kevennetty ainakin vipuvarren pituudella. ”Kyntämiseen se on liian köykäinen, tai sitten pitää olla hyvin pehmoista maata.” HAKOTRAC T8 VUOSIMALLI 1961 MOOTTORI ILO L 252 L ilmajäähdytetty yksi sylinterinen kaksitahti moottori tilavuus 247 cm³ teho kahdeksan hevosvoimaa VAIHTEET pelto-, tieja peruutus vaihde ja variaattori nopeudet 2–15 kilometriä tunnissa RENKAAT edessä 4,00-8 TF takana 6-16 AS MITTOJA pituus 1 800 mm korkeus 1?250 mm akseliväli 1?150 mm maavara 210 mm paino 230 kg ILOn kaksitahti moottori toimii hieman äkkinäisesti traktorikäytössä. Vuonna 1997 Hakotracia purettiin. Mies on varttunut mutta traktori kieltäytynyt vanhenemasta
Lisäksi Agriassa on suunnanvaihtaja, eli samat ajonopeudet on käytössä eteen ja taakse.” Agriassa on Hatzin ilmajäähdytetty dieselmoottori. Lisäksi ovat esimerkiksi valot ja merkinantolaitteet. Siihen se olikin sopiva.” Mikko laittoi Agrian palasiksi ja teki siihen perusteelliset huollot. AGRIA 4800 K VUOSIMALLI 1968 MOOTTORI Hatz E 780 ilmajäähdytetty nelitahtinen yksisylinterinen dieselmoottori sylinterin halkaisija 80 mm iskun pituus 100 mm iskutilavuus 502 cm³ teho kymmenen hevosvoimaa 3?000 kierroksella minuuttissa VAIHTEET 6+6 nopeudet 1,18–16,5 kilometriä tunnissa RENKAAT edessä 6-12 AS takana 10,00-12 AM MITTOJA pituus 2?000 mm leveys 730 mm korkeus 1?000 mm akseliväli 1?010 mm maavara 230 mm paino 511 kg Agria 4800 K Mikon Agria on ollut aiemmin Vantaan kaupungilla kiinteistötraktorina lähinnä lumihommissa ”Näissä kiinteistömalleissa U:n mallinen etuakseli on käännetty eteenpäin. Takanostolaitteenkin hilppeet Mikko on pannut hyllylle. Pienien moottoreiden tekeminen on ollut aina Hatzin päätoimiala, ja sillä se toimii edelleen. Aluksi traktoriin istutettu ylikokoinen hytti purettiin pois päältä. ”Agria painaa vähän yli 500 kiloa, joten vierasta kuskia varten on tarvinnut olla hytti”, Mikko sanoo. Moottorin ilmajäähdytys on mielenkiintoinen, sillä puhallin imee ilmaa sylinterikannen ja sylinterin ripojen kautta ja puhaltaa sen ulos vauhtipyörän kotelossa olevien poistoaukkojen kautta. Silloin akseliväli on lyhyempi ja traktori ketterämpi.” Lisäksi Agrian mahan alle on paremmin mahtunut ruohonleikkuri ja muita työlaitteita, kun akseliväli on pitempi. ”Siinä on tasauspyörästön lukko, kääntöjarrut. Nuo laitteet Mikko on ottanut pois ja laittanut talteen. Vetokita näyttäisi äkkiseltään olevan vaarallisen ylhäällä. Useimmiten ilmajäähdytyksessä puhalletaan ilmaa sylinteriin päin. Hatz on tehnyt traktoreitakin, mutta siitä leikistä tehdas luopui monen muun saksalaistekijän tavoin 60-luvun alussa. Agrian nokalla näkyvät paikat nostosylinterille ja voimanottoakselille. Puutarhamallissa se on taapäin. Voimanottoakseli on normaalikokoinen. ”Uudempia Ruggerinin moottorilla varustettuja kyllä näkee.” Agria oli kyllä käyvä peli jo Mikolle tullessaan, mutta yhden talven mies silti sen kanssa ahkeroi. Normaalikokoisessa ulosottoakselissa on ajovoimanotto. Agriassa riittää vipuja ja nappeja. Toista Hatz-moottorista Agriaa ei ole Mikolle vastaan sattunut. ”Työkaveri osti hytin ja asensi sen 35-Ferguun. Täytyyhän siinä hallita muun muassa ajosuuntaa, vaihteita, nostolaitteita ja voimanottoakseleita. ”Se on monipuolisesti varusteltu”, Mikko sanoo Agriastaan. 16 MIKON PIENET
Yhtiö on tehnyt monenlaisia muitakin koneita. 1960-luvulla Agria alkoi valmistaa myös pieniä nelipyöräisiä traktoreita, jotka menivät hyvin kaupaksi nekin. Eikä huono kuntokaan ole este, sillä kuten muistamme, Mäkien verstaassa on vironnut moni tyystin hengetönkin rauta. Muhkeiden nurmikkorenkaiden lisäksi Agriaan sai kapeat traktori kuvioisetkin kumit. Sylinterin kyljellä on myös puolipuristimen kytkin. Pumpun ketju on nyt pois paikaltaan. Niinpä yhtiö juhlii tänä vuonna 75-vuotispäiviään. Dynastartissa on kiilahihna, mutta hydrauliikka pumppu toimii ketjulla. Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Eräs hauskimmista lienee Triro-niminen kolmipyöräinen pieni jakeluauto: yhdeksän hevosvoiman autolla sopi yrittää kuljettaa peräti 600 kilogramman kuormaa. Yksi puuttuu Mikon kokoelmaan on vielä myöhemmin liittynyt Wheel Horse GT14 ja Kubota B7000. Niistä on nykyään tarjolla monenlaista versiota, hydraulivetoisiakin. Sittemmin Agria on jälleen keskittynyt sarvitraktoreihin. ”Massey Ferguson Elfiä ei ole vielä tullut vastaan.” Jos Massikan keiju siis lojuu jollakulla nurkissa jouten, Ilmajoella on sille ottaja. Agria-Werke katsoo toimintansa alkaneen moottorikuokan ensimmäisestä myyntivuodesta 1947. Toistaiseksi keskeneräinen omatekoinen pikkutraktorikin liittynee rivistöön tulevaisuudessa. Traktori oli pieninä palasina, mutta kasassa taas vuoden kuluttua. Nämä kaksija yksipyöräiset Agria-sarvitraktorit alkoivat heti myydä hyvin. Yrityksen tulevaisuuden saneli kuitenkin alueen viininviljelijöiden tarpeisiin tehty pieni maanmuokkauskone, saksalaisittain Motorhacke eli moottorikuokka. Öljykylpyinen ilman puhdistin on reilun kokoinen. Aluksi he tekivät ylijäämämateriaaleista minkä mitäkin kalua, tupakkapiippuja, käsiporia ja leluja. Keväällä 2003 Mikko alkoi purkaa Agriaa. Lisäksi Agrian uusiin tuotteisiin kuuluvat tela-alustaiset kauko-ohjattavat hybridiruohonleikkurit. AgriaWerke H eti toisen maailmansodan päätyttyä teollisuusmies Erwin Mächtel ja diplomi-insinööri Otto Göhler aloittelivat teollista toimintaa Saksassa nykyisen Stuttgartin hallintopiirin alueella. Vuonna 1948 niitä oli tehty sata kappaletta, kymmenen vuotta myöhemmin jo satatuhatta. 3/2022 17. 2000luvulla Mikon pienten vetokoneiden joukkoon on liittynyt vielä Kubota B7000
Haapavesi 18
HAUKIPURON AIKAKONE VOLVO F88 6X4 1970 Haapavetisen Kalervo Haukipuron vuonna 1970 hankkima Volvo F88 on ollut puolen vuosisadan aikana niin puun ajossa kuin puun allakin. ”Kalle on halunnut parraan vehkeen, mitä on ollut saatavana”, kertoo Volvon nykyinen omistaja, Kalervon poika Jari Haukipuro. Aluksi kuljettiin Pulkkilan piirissä, josta puu päätyi Ouluun eli Nuottasaareen ja Toppilaan. Viikot auto oli ajossa, viikonloppuisin minä pikkupoikana rasvasin sitä sitten kotona.” Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki ja Iikka Kekko 19. Kallis kuin mikä, yli satatuhatta kuulemma hintaa pelkällä alustalla. Ei tämä kuitenkaan Haukipuroa paremmin tunteville ollut mikään suuri yllätys. ”On se ollut parempaa kuin nykyään. Kalervo oli kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ainakin hänen osaltaan asia tehdään nyt näin. Oli mies mennyt ja ostanut pystyhyttisen kasiparin, peräti telivetoisen. Sieltä siirryttiin jonkun vuoden jälkeen Kainuun ajoalueelle, tarkemmin sanottuna Suomussalmen, Kajaanin ja Kuhmon suunnille, josta ajettiin paitsi Oulun laitoksille myös Kemin Veitsiluotoon. Vänkä rikin oli muassa, mutta silti rahaa tuli kotiin päin mukavasti. Eteen työnnetty ohjaamo merkitsi paitsi parempaa näkyvyyttä eteen myös lyhyempää akseliväliä, pienempää etuylitystä ja suurempia sisätiloja. Nyt hipoi kokonaissumma jo 135 000 markan pietiä, jota alettiin ajamaan kiinni heti kohta ennen vuoden vaihdetta Kajaani Oy:n lukuun. 6x2alustaa myytiin paljon, mutta telivedon edut alkoivat kuulua korviin varsinkin siellä, missä tiet olivat mäkisiä ja olosuhteet haastavia. Sama linja jatkui myös vetotavan suhteen. Ei näistä asioista varmasti haittaa olisi metsäkäyttöön tarkoitetussa työkalussa. Päälle tällättiin ritilärakenteinen kuormatila laukaistavilla pankoilla ja perään tehtiin kärry, joka noudatteli yhtäläisiä ratkaisuja. Ennen leiväntekoa Volvo piti kuitenkin varustella. Tätä tarinaa käydään kelaamaan Volvon äärellä alusta tähän päivään. Mitähän se meinaa. L okakuun viimeisinä päivinä vuonna 1970 Haapavedellä ihmeteltiin ja puhuttiin kuorma-autopiireissä hyvin erityisestä asiasta. Irti päästettiin paikallinen Partasen Konepaja Mieluskylällä. Melkoisia ajomääriä karttui, mutta kyllä pyöri markkakin. Nyt se on kuitenkin saateltu huolellisella työllä pelastettujen kirjoihin, ja autolle elämää puhaltaa myös sen tarkkaan tunnettu historia. Se erilaisempi hankinta Bulldog-ohjaamoinen F88 oli esitelty yhdessä nokallisen sisarensa N88:n kanssa vuonna 1965, eli kun Haukipuro teki kauppoja Oulun Wetterillä syksyllä 1970, ei kyseessä ollut enää mikään uutuusmalli. Jari oli itse tuolloin ensimmäisellä luokalla ja muistaa, kuinka kotipihalla kiilteli Helsingin Hernesaaresta juuri haettu F88, jota kylän miehet kilvan ihmettelivät. Päällirakenne paikalliselta Kauaa ei uusi kasipari ehtinyt kotipihassa ihmetyksen aiheena olla, sillä pitihän autolla päästä ansaintaan. Keneltäkään tuskin jäi näkemättä, kuulematta ja käsittelemättä se totuus, että nyt oli Haukipuron Kalervolle tullut uusi Volvo, mutta annapa olla, ei siinä vielä kaikki. Puuauton alustana Torni-Volvo oli Niilo-mallin kasikasia harvinaisempi näky. ”Vanhat miehet ovat sanoneet, että melko pahoihin paikkoihin isä on tällä mennyt – ja tullut poiskin vielä”, Jari Haukipuro kertoo
Ei kuitenkaan puuautona, sillä vuonna 1982 se muutettiin maansiirtoautoksi Oulun läänin KTK:n ajoon. Aluksi ajattelin vain hieman siistiä ajokuntoiseksi, ja etten edes maalaa tätä. Ja räppänä pitää toki olla kesähelteillä auki, kuten asiaan kuuluu. Tarvittiin apumies ajamaan separaatti aina toiselle laanille ja myös auttamaan puiden oikomisessa kuorman päällä. Tätä tointa Volvolla tehtiin kolmisen vuotta, kunnes elokuussa 1985 oli aika pysäköidä kasipari pidemmäksi toviksi pihalle. Vuonna 2010 aloin sitten katsella, että mitähän tästä saisi tehtyä vai myisikö tämän jollekulle harrastajalle. Päätin sitten jättää itselle. Tämän varuilta karikat oli merkitty autoilijan nimellä, ja näitä tolppia sitten purkupaikoilla paikalliset urhot sukeltelivat ja luovuttivat takaisin omistajilleen milloin pientä rahakorvausta, milloin vaikka kossupulloa vastaan. Nosturi on yhä tallessa, mutta jutun teon hetkellä kunnostettavana. Mutta äkkiähän se mopo karkasi käsistä.” 20 VOLVO F88 6X4 1970. Puunajoa ajan tapaan Kuormaaja ei kuulunut varusteisiin vielä pitkään aikaan. Kuorman purku tapahtui ilman nosturia, sillä ajan tavan mukaan kalikat saatiin kyydiltä ajamalla yhdistelmä rannalla olevalle sivukaltolliselle purkupaikalle ja laukaisemalla pankot lukkovivuista auki. Puun alla lepuutteleva kuorma-auto houkuttelee usein ympärilleen kärryksikatkojia. Jari kertoo ajaneensa oman talon yhdistelmällä kärrykortinkin, mutta autoilusta ei kuitenkaan tullut ammattia. Aluksi kuormaa tehtiin Ford Countylla ja nosturilla, myöhemmin tilalle tuli Mercedes-Benz 322 -erillislastaaja. Jaana ja Jari Haukipuro ovat tehneet vuosien varrella yhdessä ison työn auton kunnostamiseksi, mutta nyt urakka alkaa olla loppusuoralla. Työurallaan Jari ohjautui palomieheksi, jossa leipä ansaitaan yhä. ”Kyllä tätä moni kävi kysymässä kärrivärkiksi, mutta isähän ei myynyt. Lukuisat yksityiskohdat kertovat, että vaivaa ja tarkkuutta ei ole entisöinnissä säästetty. Volvo sai HIAB 177 -nosturin vuonna 1976. Tolpat olivat painavia, ja niitä päätyi aika ajoin myös uppeluksiin kuorman mukana. Niin on käynyt Volvollekin. Kalervon vuonna 1957 alkanut ura autoilijana jatkui vuoteen 2007. Puuautosta maa-auto Jarille auto on ollut tuttu kampe koko elämän ajan, mutta varsinaista työajoa hän ei sillä isommin ole tehnyt. Pariskunta on ehtinyt autolla välillä tien päällekin. Volvo on kuitenkin ollut kotona koko ajan