212 sivua. 228 sivua. Isän jäljissä Viitalan Volvo N88 ’73 Me teemme myös lehtiä! viipalemediat.fi Kotimaista laatulukemista Tilaa kirja osoitteesta: www.supermarket.fi Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Upea teos kaikille kuormaautoista kiinnostuneille! Volvo on kuorma-automerkkinä maailman suosituimpia. Runsaasti kuvitetun sisällön pääpaino on suomalaisessa kalustossa ja käyttäjäkunnassa sekä Volvo-kuorma-autojen kiinnostavassa kehityshistoriassa. 216 sivua. Rasvanäppien olohuoneet Yli 30 persoonallista suomalaista autotallia uskomattomine puitteineen ja esineistöineen. 37 90 37 90 37 90 37 90 37 90 Kaikkiin kirjatilauksiin hieno avaimenperä kaupan päälle! 9 90 Avaimenperän arvo: TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT Täyttä höyryä! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/2019 • Hinta 8,90 € MARKKU OJALA Zetor-puurtaja ja yhdistysaktiivi Tyrväältä URSUS-TARINAA Historiaa ja metsäkoneeksi muokattu 914 HÖYRYLAIVA TAPIO Koneromantikon vesillä liikkuva kesäpaikka 6 41 48 87 45 00 03 19 00 3 745000-1903 PA L VK O 20 19 -2 4 Viipale mediat 69 3 / 2 1 9 • H ö yr yl a iv a Ta p io • M a ss e y Fe rg u so n 3 5 • S te yr N 1 8 2 A • U rs u s 9 1 4 D L Tu rb o • V o lv o N 8 8. Uutuuskirja pureutuu tähän legendaariseen raskaan liikenteen ilmiöön, ja käsittelee kiinnostavalla tavalla Volvo-kuorma-autojen historiaa vuodesta 1928 nykypäivään saakka. 200 sivua. Suuri Valmet -traktorikirja Upea teos kaikille Suomen teollisuusja maatalous historiasta kiinnostuneille. 248 sivua. Sireenejä ja sinivilkkuja Tämä ainutlaatuinen kirja on suunnattu kaikille pelastusajoneuvoista kiinnostuneille. Finnjet – Itämeren superkulkija Finnjetin tarina alusta loppuun. Runsaasti harvinaista kuvitusta
IKILIIKKUJA UUtUUslehti! Autoja ja autoilun ajankuvaa sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä ClassiC Motor show ’08 Messuraportti ensimmäistä kertaa järjestetystä harrasteajoneuvonäyttelystä 120 000 km ajettu Mercedes-Benz 220D Automatic -79 Steyr Puch kääntää katseet SympAtIAA ItävALtALAISIttAIn wanhat aUtot vappUajelUlla Zoolandian kokoontumisajon tunnelmia Testasimme, kuinka höyryjunalla matkustettiin Ukko-Pekan matkassa Museokatsastus Mitä pitää ottaa huomioon ja kuinka se käytännössä hoituu. motonet SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONEUVONÄYTTELY TEEMAOSASTOT URHEILUAUTOT SPORTTIPYÖRÄT AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHJEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! alle 12 v. klo 9-17 su 5.5. 020 775 8400, FAX 020 775 8492, www.sr-o.. 14 90 Amerikan Rauta avaimenperä 14 90 14 90 14 90 8 00 Klassikot pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä.. Kaupan päälle avaimenperä. Kaupan päälle avaimenperä. komatsu_HB215_v2_297x210fi.indd 1 22.08.2013 08:50:54 KoLME DooSAnIA piKaKoKeilussa: UUTUUSLEHTI! 8 90 Vanhat Koneet lippalakki 4 90 Tarra-arkki Säänkestävät tarrat A5 arkilla. Klassikkomarkkinat Kymmenittäin harrasteautoja ja osia myytävänä Autoilun nostAlgiAA 1950 1985 • www.klassikot.fi • 01/08 • Hinta 7,50€ Tunturi Super Sport Urheilumopo 80-luvun tyylillä Tuleva klassikko Peugeot 205 1,9 GTi Aikakautensa yllättäjä Lotus Cortina Kahdesti rakennettu replica 6 4 1 4 8 8 3 6 8 4 8 8 8 1 > M B 22 0D • Ch ev y ii • to yo ta Co ro lla • s te yr p u ch • o pe l a sc on a • a u st in a 4 • lo tu s Co rt in a • s aa b 9 6 • p or sc h e 9 24 • tu n tu ri s u pe r s po rt 01 /0 8 CAT-HYBRIDIKAIVURI esittelyssä MAnIToU KURoTTAjAT Koeajossa ARMoTon VW AMARoK maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous n ro 1 • 1/ 20 13 • 7, 90 € 6 414887 200110 1 3 1 72 00 11 -1 30 1 PAL VKO 2013-44 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi HajateK oy jo 20 vuotta energiatuotantoa liikevoiman hyötykäyttäjä Metsäalan tekijät koolla TARPEESEEN TURVETTA n U M E R o 1 K o n E U R A K o In T I 1 /2 1 3 • tu rv et ta ta rp ee se en – H aj at eK oy • piK aK oK eil u ss a: Ko lM e do o sa n ia • el M ia W oo d ´1 3 • es it te ly ss ä: M an it ou -K u ro tt aj at tuoretta teKniiKKaa KoneMessuilla ELMIA WooD ´13 silvator 2000 EnERgInEn HAKKURI Miksi Komatsu. • Kun työsi sisältää paljon kääntöliikettä, polttoaineen kulutus laskee jopa 25 – 40% • Komatsu HB215LC-1 on aito sähköhybridi japanilaista osaamista ja tekniikkaa • Hybridikomponenteille 4 v /10 000 h takuu – muut koneen osat 2 v /3000 h • Komatsu HB215LC-1 hybridikaivukoneita on toimitettu vuodesta 2008 lähtien jo tuhansia – Komatsu laatuun voi luottaa Kun haluat tehokkaan ja ympäristöystävällisen kaivinkoneen, soita meille METALLITIE 6, 33960 PIRKKALA PUH. Volvo 226 sivua. klo 10-17 Viipale mediat Klikkaa ostoksille verkkokauppaan www.supermarket.fi Supermarket.fi Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot. veloituksetta aikuisen seurassa LAHDEN MESSUKESKUS Liput 19 € Avoinna la 4.5. 37 90 Rasvanäppien olohuoneet 212 sivua. Kaupan päälle avaimenperä. 37 90 Suuri Valmet -traktorikirja 216 sivua. 37 90 8 90 8 90 8 90 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko Klassikot parkkikiekko Koneurakointi parkkikiekko Vanhat Koneet parkkikiekko 8 90 Amerikan Rauta parkkikiekko Koneurakointi lippalakki Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä
Samoihin aikoihin sähkömoottorisia työkoneita kokeiltiin monessa toimessa. Moottorit ovat puksuttaneet puukaasulla ja petrolilla, polttoöljyllä ja bensiinillä, klapeilla ja koksilla. Maata on kaivettava, puita kaadettava, tavarat kuljetettava ja vilja puitava niin kuin aina ennenkin. Ulkomaanmatkoista moni varmasti olisi valmis tinkimään, mutta tuskin sentään asumaan kylmässä tuvassa, keräämään ruokansa itse luonnosta tai kulkemaan naapuripitäjään jalkaisin. Milloin pitää lisätä veroja tuonne tai tänne, milloin taas aiotaan kieltää kaikki polttomoottoria hyödyntävät laitteet. Tässä numerossa pääsemme tutustumaan aiheeseen monelta kantilta. Energialähteestä toiseen on siirrytty tarpeen mukaan. Puheista huolimatta suuria muutoksia tuskin on odotettavissa suuntaan tai toiseen. Tai vielä pahempaa on, jos tietoa löytyy, mutta kärkkäitä mielipiteitä ja ehdotuksia heitetään ajan muotivirtausten mukaan. Usein kuitenkin tuntuu siltä, ettei kovaäänisimmillä keskustelijoilla ole paljoakaan hajua siitä, kuinka yhteiskunnan pyörät pyörivät. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi 3/2019 3 Pääkirjoitus. Sähkölläkin ne ovat surisseet silloin kun sen käyttö on järkevää ollut. Vanha masinisti äkkää heti, että uutuuksiksi mainostetut menetelmät ovatkin tuttuja jo vuosikymmenien takaa. Keskustelu ympäristön tilasta ja päästöjä tuottavista vehkeistä on paikallaan. Hybriditekniikkaa eli polttoja sähkömoottorin etuja yhdisteleviä kulkupelejä liikkui maantiellä jo sata vuotta sitten. Reilun sadan vuoden aikana työtä on totuttu tekemään kulloinkin saatavilla olevaa polttoainetta hyödyntämällä. Ku va : SA -K uv a POLTTOAINEEN VOIMALLA P olttoaineet ja niitä käyttävät vehkeet ovat pysyneet puheissa ja otsikoissa viime aikoina. Ennen ei tiedetty bi-fuel-tekniikasta, mutta osattiin käyttää bensiiniä ja petrolia polttavaa traktoria. Vanhan raudan ystävän on ollut hauskaa seurata tekniikan uusia saavutuksia. Kuljetaan vesillä leppoisasti höyrykoneen voimalla, muistellaan Massey Ferguson 35 -mallin eri moottorivaihtoehtoja ja tutustutaan sadan vuoden takaisiin polttoainekaupan vaiheisiin. Kenties seuraavakin kekseliäs voimanlähde toteutetaan vanhan idean pohjalta nykyteknologian keinoin
12 18 24 28 KANNESSA 12 Volvo N88 Osmo Viitala kasvoi nokkamallin Volvon kopissa. Sen ensimmäistä dieselmoottoria ei juuri muistella lämmöllä. 4 Tässä numerossa. KONEET 18 Massey Ferguson 35 35-Massikkaa sai sekä kipinästä että paineesta syttyvällä koneella. 22 Steyr N 182 A Rauma-Repolan vanha tehdastraktori on tehnyt vuosikymmenet monenlaisia töitä. TAPAHTUMAT 62 TalviHeikki, Turku Vanhan raudan ystäville riitti laskiaissunnuntaina Turussa mukavasti katseltavaa ARTIKKELIT 34 Ursus – puolalainen kontio Köyhä ja sotien ruhjoma puolalainen maaseutu koneellistui hiljalleen 1900-luvun aikana. Puolan ainoalla pyörätraktorilla Ursuksella on ollut tässä kehityksessä merkittävä rooli. Nyt se liikkuu jälleeen Päijänteellä. 24 Höyrylaiva Tapio 120-vuotias höyrylaiva on vastikään täysremontoitu. 28 Ursus 914 DL Turbo Maataloustraktorista tuli kahden kaveruksen kotiverstashommina näppärä metsäkone. Siksi se oli luonteva entisöintikohde. Käymme työmaalla. Viitala löysi hyvän aihion ja teki siitä pieniä ulkonäköseikkoja myöten mieleisensä auton. 42 Koneellistumisen monet kasvot Palaamme Finbygrändin maatalousmuseoon ja katsomme sen kokoelman kautta maatilan koneiden historiaan
54 Kuparisen kukkulalta Outokummun kuparikaivoksen toiminta päättyi toukokuussa 1989. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Kylvötekniikan kehittäjän taru jatkuu, mutta me kurkistamme menneeseen. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Mistä nimi oikein on peräisin. 58 Tukkipuun matka Sota-aikana puun kuljetus metsästä käyttöpaikalle oli olosuhteista johtuen raskasta, samoin raakapuun jalostaminen rakennustarpeiksi. 3/2019 48. TILAAJAPALVELU Puh. 76 Markkinat Kauppa voi käydä, vaikkei kone kävisikään. 66 Seppiä ja mestareita Markku Ojala on ollut alusta asti Tyrvään zetoristeja. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Kimmo Janhunen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Miehen harrastepuuhat eivät yhteen merkkiin rajoitu. 72 Polttoainekaupan nuoruutta Petrolin ja bensiinin tuonti ja kauppa järjestäytyi 1900-luvun kolmena ensi vuosikymmenenä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 64 Kuinka stefa syntyi Miksi akselitiivistettä kutsutaan Suomessa stefaksi. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 62 66 48 Sokerista syntynyt: Tumen historia Toukotöiden kunniaksi esittelyssä Turengin sokeritehtaan konepajana syntynyt tehdas. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. 58 Tukkeja nousee vedestä pinoon Solomanin sahalla. Vuosipäivän kunniaksi katselemme kuvia 60–70-luvuilta Outokummusta
Rakentamisen vuoksi jouduttiin tekemään muutostöitä viidellä siltapaikalla. Kuten arvata saattaa, junat olivat tuolloin ihan täynnä matkustajia”, Nummelin toteaa. ”Sähköistys aloitettiin rantaradalla siitä syystä, että tämä kaksiraiteinen rataosuus oli päärataa hiljaisempi liikenteellisesti, minkä vuoksi siellä pystyttiin töitä tekemään paremmin junaliikennettä häiritsemättä. Juhlien jälkeen normaali sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä alkoi 26.1.1969. Vanha Linnunlaulun silta purettiin, Pasilassa avarrettiin ristikkosiltoja, Vihdintien silta Huopalahden länsipuolella nostettiin ja Tuomarilassa purettiin radan ylittänyt kiviholvisilta ja korvattiin teräksisellä jalankulkusillalla. Koivuhovi-Espoo -rataosalle oli suunniteltu tehtävän myöhemmin oikaisuja ja ratageometriamuutoksia, joten sinne rakennetiin väliaikaisia puisia sähköratapylväitä. Ensimmäisenä sähköistettiin Helsinki–Kirkkonummiväli. Sähkömoottorijunien koeajot aloitettiin kesäkuussa 1968 ja vihdoin vuoden 1969 alussa sähköistys valmistui. ”Rantaradan kaksoisraidetyöt olivat tuolloin juuri valmistuneet tai valmistumassa, joten rataosan ratageometriaa ei tarvinnut paljoakaan uusia. Sähköistysjärjestelmäksi valittiin 25 kV, 50 Hz vaihtovirta jo vuonna 1958. V altion rataverkon sähköistämistä kaavailtiin jo 1900-luvun alussa ja vakavammin 1920ja 1950-luvuilla. Helsinki–Kirkkonummi-sähköistyksen rakensi Sähköradat Ay, jonka omistivat Imatran Voima Oy sekä Suomen Kaapelitehdas. Viisikymmentä vuotta sähköliikennettä valtion rataverkolla Tänä vuonna on tullut kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun vakinainen sähköjunaliikenne alkoi Suomessa. tammikuuta 1969 ja seuraavana päivänä yleisö pääsi maksutta kulkemaan tätä väliä esittelyjunien kyydissä. Koska suunniteltuja oikaisuja ei koskaan tehty, puiset pylväät vaihdettiin pysyviksi teräspylväiksi 1990-luvulla”, Nummelin kertoo. Tähän suunnitelmaan kuuluivat rataosat Helsinki-Kirkkonummi, Helsinki-Tampere ja Riihimäki-Kouvola. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi, koska myöhemmin tämä tyyppi valittiin ensisijaiseksi eurooppalaiseksi rautateiden sähköistysjärjestelmäksi. Lisäksi Jorvaksen länsipäässä ylikulkusilta korotettiin. Peruskivi muurattiin Tuomarilassa erään ajojohtopylvään perustukseen, mutta varsinaiset perustustyöt aloitettiin Kauniaisten ratapihalta. On muistettava, että tuolloin sähköradan rakentamistyöt olivat aluksi osin harjoittelua eli päätös oli varmasti oikea”, kertoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Väylästä. Kuva: Mikko Alameri Kuva: Tapio Keränen 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Vihkiäisjuna kulki Helsinki-Kirkkonummi -välin 24. ”Tiettävästi tämä on ollut rantaradan historian ainoa ilmainen matkustuspäivä, ellei sitten mukaan lasketa Leppävaaran Maximarketin tempauksia vuonna 1972 ja Vermon raviradan ilmaislippuja. Nykyisin tuolla rataosalla kulkee vilkkaimmalla osuudella peräti 538 lähija kaukoliikenteen junaa yhden arkipäivän aikana. Kuitenkin vasta 1965 valtioneuvosto teki päätöksen ratojen sähköistämisen ensimmäisestä vaiheesta
Mitä tarkoittaa englanninkielinen lyhenne pto. 8. 8. Autokoritehdas ja Autoteollisuus. Pow er tak e-o ff, voi man ulo sot to. Suo men Aut ote olli suu s, nyk yis in Sis u Aut o. 4. Polttomoottorilla toimivaan Via-jyrään oli yhdistetty kivenmurskaaja. Mikä yritys syntyi näiden kahden yhtiön raunioille vuonna 1931. Kuka oli Valmet 15 -traktorin pääsuunnittelija. Yhdistetty maantiejyrä ja kivenmurskaaja Via Suomen moottorilehden heinäkuun numerossa vuonna 1924 esiteltiin järeä tientekokone. 5. Int ial ain en 2 6 9 3/2019 7. Mikä saha on kuvassa. Mursketien teko – tai kuten lehdessä sanottiin: teiden makadamisointi – tapahtui niin, että kivilohkareita ajettiin valmiiksi tehtävän tien sivuun, ja siitä niitä nostettiin työn edetessä murskaajaan. 7. Itä val las ta. 10. 7. 2. 10. Minkä maalainen yritys on Mahindra & Mahindra. Kuka on kuvassa. 4. 2. Vas tau kse t: 1. Via teki niin muodoin kolmekin eri työtä kerralla: hienonsi kiven murskeeksi, levitti sen tielle ja jyräsi tien. 6. Noi n puo lta , tar kem min san ott una 0,4 94 heh taa ria . Mistä erityisesti muistetaan suomalainen yritys nimeltä Plustech. 9. Hei näh änt ä. Käv ele väs tä met säk one est a. Via säästi työtä ja kuljetuskustannuksia niin, että työn väitettiin tulevan 30 prosenttia halvemmaksi kuin tavallisia kivenmurskaimia käyttämällä. Mistä maasta Steyr-traktorit ovat kotoisin. Rud olf Die sel , die sel moo tto rin kek sijä . 5. Mikä työkalu on kuvassa. 3. Kuinka suurta pinta-alaa hehtaareissa vastaa vanha mittayksikkö tynnyrinala. 3. 6. Vanhaa ja visaista 1. 9. Neu vos tol iit tol ain en Dru žba . Ola vi Sip ilä
Vezdehodia ohjattiin – tai ainakin yritettiin ohjata – molemmilla puolilla ajoneuvoa sijainneilla pyörillä. Ensimmäisenä panssareilla soti Iso-Britannia. Telamatto 11. Koneen kimpussa ahersi kevään 1915 aikana kymmeniä sotilaita ja siviilityömiehiä. Viides rumpu sijaitsi ajoneuvon sisällä, ja se painoi telamattoa yläpuolelta. Kolme telarumpua kulki maata vasten, ja niistä taaimmainen oli vetävä. Moottori 4. Toukokuussa 1915 sitä testattiin tiellä, ja huippunopeuden kerrotaan olleen huimat 25 kilometriä tunnissa. Vezdehodin telarakenteeseen kuului yhteensä viisi leveää telapyörää eli telarumpua. Venäjä luo panssarinsa Panssarivaunujen synnyn alkuhämärissä myös venäläiset rakensivat outoja sotakulkuneuvoja. Ohjaava pyörä 9. Tässä kaksi niistä. Panssarikehys 6. Vetorumpu 7. Runko 8. Mutta samaan aikaan Venäjälläkin koetettiin keksiä panssaroitua sotakonetta. Tammikuussa 1915 Porohovštšikov sai Venäjän armeijalta rahoituksen ajoneuvon valmistamiseen. P anssarivaunut rynnistivät sotanäyttämölle ensimmäisen maailmansodan aikana. Tornin asennuspaikka 3. Voiman tuotti kymmenen hevosvoiman kaasutinmoottori, ja voimaa välitti planeettavaihde. Telan kiristyslaite VEZDEHOD MOOTTORI kaksisylinterinen kaasutinmoottori, teho 10 hevosvoimaa MIEHISTÖ 1 henkilö PITUUS 3,6 metriä, leveys 2 metriä, korkeus ilman tornia 1,5 metriä, paino noin 3500–4000 kg 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Nämä koehahmotelmat olivat erikoislaatuisia vehkeitä. Pian sen jälkeen hän kiinnostui panssaroidun maastokelpoisen sotilasajoneuvon tekemisestä. Neljäs eli etummainen telarumpu oli ajoneuvon nokalla huomattavasti maanpinnan yläpuolella. Siinä oli yksi miltei koko ajoneuvon leyinen telamatto. Pian Ranska ja Saksakin rakensivat omat vaununsa. Telamatto kiristettiin kahdella viimeksimainitulla rummulla. Ohjauspyörä 2. Telan kiristysrumpu 10. Vehje sai nimekseen Vezdehod eli jokapaikankulkija. Nopeasti ja suoraan Nuori tekninen lupaus Aleksandr Porohovštšikov oli rakentanut 1910-luvun alussa vain 18-vuotiaana oman lentokoneen. Kardaaniakseli 5. Heinäkuussa VezVEZDEHODIN RAKENNEOSIA: 1
Näkemästään vakuuttunut Nikolai II lahjoitti projektille huomattavan summan omista varoistaan. Tsaari ja keksijä konttasivat pienoismallin perässä pitkin lattiaa, ja pikku-Lepakko ylitti leikiten kolmestakin Venäjän keisarikunnan lakikirjaniteestä rakennettuja esteitä. Sivutornin ohjauspaikka 3 . Alempi konekivääritorni 4 . Myös Lebedenkon tankista tehtiin vain yksi koekappale. Vezdehod ei päässyt eteenpäin noin 30-senttisessä lumessa. Telamatot eivät pysyneet paikoillaan. Panssaroitu sisäänkäyntiovi 7 . Seuraavana vuonna hänet tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin. Vaunua ohjaava takapyörä 5 . Porohovštšikoville kävi lopulta kehnosti. Se jäi Venäjän vallankumouksen melskeissä seisomaan testipaikalleen keskelle metsää. Rakas tai ei, tällä lapsella oli monta nimeä: Lepakko, Tsaaritankki, Lebedenkon tankki, Lebedenkon kone ja kaikkein osuvimmat Mammutti ja Mastodontti. Panssarointi ja aseistus olivat jääneet suunnitteluasteelle, eikä ajoneuvo siis koetusmuodossaan ollut sotakelpoinen. Runko 6 . Mammuttilepakko tsaarin armosta Samoihin aikoihin Vezdehodin kanssa insinööri Ivan Lebedenko loihti omaa, vielä merkillisempää näkemystään panssariajoneuvosta. Testi paljasti rakenneongelman: tsaaritankin pienelle takapyörälle kohdistui liiaksi painoa. Ylempi konekivääritorni dehodia esiteltiin jo julkisesti. Niiden halkaisija oli noin yhdeksän metriä. TSAARITANKKI MOOTTORI kaksi 240-hevosvoimaista Maybach-lentokonemoottoria MIEHISTÖ noin 15 henkilöä PITUUS 17,8 metriä, leveys 12 metriä, korkeus 9 metriä, paino noin 40 tonnia SUUNNITELTU panssarointi 8–10 mm, koekappaleessa 5–7 mm ASEISTUS kaksi kappaletta 76,2 mm tykkejä, 8–10 kappaletta 7,92 mm Maksim-konekivääreitä TSAARITANKIN RAKENNEOSIA: 1. Tammikuussa 1915 Lepakon tekijä pääsi esittelemään itselleen tsaari Nikolai II:lle ajoneuvonsa puista pienoismallia, joka liikkui gramofonin jousesta kyhätyn vetokoneiston avulla. Idean ajoneuvoon Lebedenko oli ilmeisesti saanut keskiaasialaisista hevosrattaista, jotka ylittivät isojen pyörien ansiosta ojia ja esteitä. Vuonna 1940 hänet pidätettiin epäiltynä vakoilusta ja neuvostovastaisesta agitaatiosta. Vetävät etupyörät 2. Tsaarin suojeluksessa hanke eteni vikkelästi. Se painui maan sisään niin, etteivät kaksi 240 hevosvoiman moottoria ja etupyörät saaneet vedettyä perää ylös. Lepakossa oli edessä valtavat pinnapyörät. Ajoneuvoa paranneltiin, mutta sittenkään koekappale ei tyydyttänyt testaajia. Porohovštšikov kiirehti kauppaamaan tilalle omaa uutta tankkiprojektiaan, mutta Vezdehod oli vielä päällystön tuoreessa muistissa, eikä uudesta suunnitelmasta tehty koekappalettakaan. Siellä merkillinen jättiläinen ruostui seitsemän vuotta, kunnes se pantiin sulattoon vuonna 1923. 3/2019 9. Vuonna 1917 Venäjä päätti tilata panssarivaunuja Englannista. Se muistutti hieman jättimäistä tykinjalustaa. Pyöräohjaus toimi huonosti, ja kuljettaja joutui kääntämään konetta pitkää sauvaa käyttämällä. Puutteet olivat ilmeisiä. Syksyllä 1915 Lepakkoa koeajettiin Orudjevon kylän metsissä noin 70 kilometrin päässä Moskovasta. Pienoismalli jäi keisarin haltuun – sitä ei tiedetä, missä se on nyt. Lebedenkon sotakone ei kulkenut teloilla vaan pyörillä. Lebedenko onnistui saamaan pari tiedemiestä innostumaan hankkeesta, ja toteutti heidän kanssaan koekappaleen
10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Kenian maatalouden mekanisointiin ja ensikertalaisille traktorinomistajille se on yhtiön mukaan ihanteellinen. Soittajalla onkin oltava ainakin miltei absoluuttinen sävelkorva. Theremin piti vuonna 1922 musiikkiesityksen V. Vuonna 2015 Massey Ferguson lanseerasi Keniassa tutun traktorin uutuutena. Toinen käsi säätelee äänen voimakkuutta, toinen sen sävelkorkeutta. Uudistukaa Tekin kaikki, jotta pysyisitte mukana uudistuvassa teknologisessa yhteiskunnassa. Sieltä Theremin kutsuttiin 30-luvulla takaisin Neuvostoliittoon, jossa hän sai leirituomion. Theremin on hankala soitin, sillä siinä ei ole mitään pohjaääntä, johon soittaja voisi tukeutua. TOIMITUSJOHTAJA TIMO HIETALA MYLLYKIRJEESSÄÄN ROVANIEMEN KONEPAJAN OSASTOILLE KANSANTRAKTORI 35 Tiesitkö, että vanha suosikkitraktori Massey Ferguson 35 ei ole pelkkä nostalgiakone vaan kurantti tuotantomalli. TEKIJÄN SUUSTA Olen tarkistanut kantaani seuraavien asioiden suhteen nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Kannatan • laskutikkua ja taskulaskinta • tietokonetta • teollisuusautomaatiota En kannata • liiallista alkoholijuomien käyttöä • ylenmääräistä makkaransyöntiä • insinöörien aliarvioimista PS. Thereminissä on kaksi antennia, ja sitä soitetaan muuttamalla käsien etäisyyttä antenneista. Olen huomannut, että se kannattaa. Kyseessä on theremin, joka on vielä siitäkin erikoinen soittokone, että sitä soitetaan sitä koskettamatta. Thereminin työnä oli mitata kaasujen permittiivisyyttä eri lämpötiloissa ja paineissa. Lisäksi soittaminen vaatii huomattavaa tarkkuutta, koska käsiä ei pidetä otelaudalla tai koskettimistolla vaan ilmassa. Tutunpuoleiset ominaisuudet eivät rajoitu nimeen ja ulkonäköön: tehoa on 36 hevosvoimaa, vaihteita 6+2, ja nostolaite nostaa noin 1100 kg. MF totesi tuotannon alkaessa, että yksinkertainen, luotettava ja edullinen 35 on oikea Kansantraktori. I. Ranskalaissukuinen mutta venäläissyntyinen keksijä Léon Theremin (venäläisittäin Lev Termen) aloitti vuonna 1919 työt fysiikan tutkimuslaitoksella silloisessa Petrogradissa eli Pietarissa. Musikaalinen Theremin tuli oivaltaneeksi, että hänen tuota tehtävää varten kehittämänsä mittalaitteisto voitaisiin muuntaa tuottamaan ääntä. Eräs maailman vanhimmista sähkösoittimista nimittäin täyttää lähiaikoina sata vuotta, ja sitä on kuultu niin konserttisaleissa kuin kauhuelokuvissa. Theremin, satavuotias sähkösoitin Sähköinen tai elektroninen musiikki – sehän on rokin räimettä tai teknojumputusta! Ei aivan. Soittimen keksijä pääsi keksintönsä kanssa maailmankiertueelle ja asettui Yhdysvaltoihin. Leninille, jonka väitetään oppineen soittamaan thereminiä oikopäätä. Léon Theremin soittaa kaimakseen nimeämäänsä keksintöään eli theremin-soitinta. Soitinrakentaja pääsi kuitenkin vapaammalle jalalle keksittyään muun muassa radio-ohjattavan lentokoneen ja huomaamattoman kuuntelulaitteen suuren isänmaan tarpeisiin
Loppi Vanhojen traktoreiden ja maatalouskoneiden tapahtuma 29.–30.6. Silloin museon piha-alueella täyttyy kaupankäynnistä, joka painottuu ajoneuvotavaraan mutta ei suinkaan rajoitu siihen. Iisalmi Ylä-Savon Megaromppeet, Luuniemen tapahtumakenttä, 15.–16.6. Vaasa Rompetori Autoja moottorimuseolla 18.5. Päivän pääsylippu maksaa 8 euroa, ja lipulla pääsee myös automuseoon. Liperi Susirajan Rompepäivät Ylämyllyn Välikankaalla 25.–26.5. Sastamala Entisöijän aarteet, Punkalaitumentie 489 28.–30.6. Hämeenlinna Hälläpyörämarkkinat, Ahveniston moottorirata 13.7. Maalahti Veteraanitraktorinäyttely ja työnäytöksiä Kråkbackenilla, Ribäcksvägen 4 20.7. Pukkila Sahat ja Vanhat Koneet, Kolisevantie 29, Savijoki 20.7. Oulu Rompemarkkinat Automuseolla 13.–16.6. Lahti Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata 19.5. Kahden päivän myyntipaikan hinta on 20 euroa. Tuusula Helatorstaiajot 30.5.–1.6. Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi HUHTIKUU 19.–21.4. Tampere Hot Rod & Rock Show, Pirkkahalli TOUKOKUU 1.5. Laitila Valtatie 8:n romutori 14.–16.6. Kansallinen museoajoneuvopäivä 8.–9.6. Vesivehmaa Avoimet ovet Antin Automuseolla 27.4. Kouvola Jawatallin tuuletus, Myllykoski 18.5. Ylistaro Harrasteajoneuvotapahtuma & rompetori, Könnintie 125 18.–19.5. Hämeenlinna Kewätsawutus, Parolan Panssarimuseo 4.5. Kangasala Kurvaa Kangasalle, Mobilia 8.6. Saarijärvi Rompetori Ahvenlammen leirintäalueella 25.–28.7. Sastamala Kansainvälinen Indian Rally, Ellivuori Resort MENOVINKKI: OULUN ROMPEMARKKINAT Oulun automuseolla järjestetään 8.–9.6. Petäjävesi Antiikkielektroniikan kirpputori, Radioja puhelinmuseo, Petäjävesi 25.–26.5. Hollola Retro Trucks Rekkakukossa 4.–5.5. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 11.5. Kuopio MP-näyttely, Kuopiohalli 4.-5.5. Sastamala Rompetori Vatajalla 25.5. Helsinki American Car Show, Messukeskus 20.–21.4. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat Tykkimäen moottoriradalla 23.–28.7. Leppävirta Rompetori ja Wanhat wehkeet, Sorsakoski 8.6. Karstula Helarompe, Automuseo Wanhat Wehkeet ja Myllyjoki Camping KESÄKUU 7.–9.6. Kokkola Veteraaniautonäyttely ja rompetori, Storen Väri 25.5. Parkano Vanhat koneet Vahojärvellä 20.7. Sastamala Paukepäivät 26.5. Vihtijärvi Syökerin Sauhut 27.–28.4. Aura AMA ry:n rompetori Nuortentalolla 30.5. tuttuun tapaan kaksipäiväiset rompemarkkinat. Savonlinna Savonlinnan retkeilyajot 8.6. Lohja AHS:n rompetori, Virkkala 8.6. Pori Helamarkkinat raviradalla 4.–5.5. Markkinat ovat molempina päivinä käynnissä kello 9–16. Suomussalmi Vetkun Kesän keikka, Hossa-Kuusamo 14.–15.6. Etelä-Karjala Suur-Saimaan ympäriajo HEINÄKUU 7.7. Vääksy Valtakunnalliset Veteraanimopedipäivät, Hotelli Tallukka 29.–30.6. 3/2019 11. Mikkeli Mikkelin Mobilistien rompetori 27.4. Joensuu Jawasakkiajo 8.6
Sen kimpussa hän on toteuttanut myös omia mielihalujaan sopivissa rajoissa. Lopputulos on kaunis ja pitelemätön museoauto. 12. OMAN MIELEN MUKAAN VOLVO N88 1973 Kuljetusyrittäjä Osmo Viitalalle Volvo N88 oli lapsuudesta tuttu auto ja selvä entisöintivalinta
13
Sain vinkin, että Torniosta löytyy. OSMO VIITALA • kuljetusalan yrittäjä, Oulun seudun mobilistien jäsen ”Isällä oli kuorma-autoja, ja minähän tiesin jo pienenä, mitä alan isona tehdä. Moottori sen sijaan oli uusi D100 tai kuten tässä tapauksessa ahdettu TD100. Parempi aihio Osmo hankki Ännänsä viitisen vuotta sitten ja entisöinti on nyt paria pikkuseikkaa lukuun ottamatta valmis. Epäilen, että se on ollut Ruotsissa lentokentän aura-autona. Usein vastaus on, että tiettyyn malliin liittyy vahvoja muistoja. Matkalla polttoaine jäätyi. Huoltoasemat olivat kiinni, mutta erään aseman takapihalla sattui asumaan sen omistaja. Ketjut puolestaan löytyivät kylkilaatikosta miltei käyttämättöminä. Auto on tehnyt töitä. ”Tämän on täytynyt olla jossain hallitai hangaariTeksti: Mika Rassi Kuvat: Kari Mattila N88 oli perinyt ulkomuotonsa 50-luvun alussa esitellyltä Titanilta. ”Autossa on ollut sivuaurat. Kovasti oli sivuauran silmukkakin kulunut. Soitin sinne ja menin katsomaan. ”Aatonaattona 1967 oli 30 astetta pakkasta, kun haimme isän kanssa Helsingin Hernesaaresta uuden N88:n. Mutta niin vain piti hylätä se ja ostaa tämä”, Osmo kertoo. Silmukat olivat sen verran kuluneet, että töistä on selvästi tehty. Osmon tietojen mukaan tämä Torniosta löytynyt auto on alun pitäen ollut Ruotsin armeijan käytössä ja ilmeisesti lumityökoneena. M iksi ajoneuvoja entisöidään. Samat moottorit palvelivat N88:n kanssa samaan aikaan esitellyssä nokattomassa F88:ssa. Heti kun kortin sain, ajoin kaksi vuotta isän autoa. Kattoteline on Osmon isän vuosimallin 1980 Volvokuormurista. Perään mies kertoo joulutarinan ajalta, jolloin hän oli vielä polvenkorkuinen. Meidän suvussamme ovat olleet niin miehet kuin naiset kuskeja: äitini on ajanut linjaja sora-autoa, nuorempi siskoni on ajanut ikänsä kuorma-autoa, samoin entinen puolisoni ja molemmat tyttäreni.” ”Olen kasvanut tällaisen auton kopissa.” 14 VOLVO N88 1973. Ja minä olin jo hirveän työn tehnyt siihen toiseen. Sittemmin tulivat omat liikenneluvat ja autot ja kuskit. Hän antoi kosaanipullon, että isä sai polttoaineen lämmitettyä ja pääsimme kotiin Ouluun.” Siinä riittämiin syytä valita entisöintikohteeksi N88. Autossa on ollut sivuauravarustus. ”Minulla oli samanlainen tosi huonokuntoinen auto, jota aloin ensin entisöidä. Katsoin, että hitto, tämä on kymmenen kertaa parempi kuin oma aihioni. Oululaiselle Osmo Viitalalle sellainen auto on Volvo N88. Etsin siihen lokasuojia ja ovia. Sitä oli pidetty ilmeisen hyvin. ”Minä olen kasvanut tällaisen auton kopissa”, toteaa Osmo, itsekin kuljetusyrittäjä. Projekti alkoi kuitenkin jo ennen tätä autoa. Siellä tämä auto seisoi kuusimetsässä. Katsotaan komeaa lopputulosta Osmon kanssa tarkemmin. Ketjut taas löytyivät kylkilaatikosta, ja ne ovat liki käyttämättömät.” Autolla oli ostohetkellä ajettu noin 114 000 kilometriä
70-luvulla peltinen ulkoasu oli jo vanhahtava. Soitin sinne saman tien, panin Sisun vakuutukseen, kannoin akut paikoilleen ja lähdin ajamaan. N88:n hallintalaitteet olivat 50-luvun suunnittelua. Se tuli myyntiin yhtenä perjantaina. Se oli nopea reissu.” Mieleiseen muottiin Miksi ajoneuvoja entisöidään. Osmon auto kaipasi nosturia. VAIHTEET Synkronoitu nelivaihteinen aluevaihteisto, 8 nopeutta eteenpäin PÄÄLLIRAKENNE kolmikaatokipillinen lava ja nosturi 3/2019 15. Runkoa ei ollut ruoste syönyt rokonarpiseksi. Kun autoon sopiva nosturi vielä sattui Osmon silmiin, hän ei aikaillut. Alusta oli uusi, samoin pyörien ripustukset, vaihdelaatiikko ja tietysti moottori. Aamulla olin Helsinki–Vantaan lentokentän takana. Sylinteritilavuus 9,6 litraa, teho 260 hevosvoimaa. Lokasuojien reunatkin olivat aivan ruosteettomat, kun taas ensimmäisessä projektissani ei ollut enää peltiä juuri missään. ”Hiabin hain viime kesänä Helsingistä. N88 – päältä vanha, sisältä uusi K un Volvo N88 esiteltiin vuonna 1965, se oli sekoitus vanhaa ja uutta. ”Henkilöautot tulevat perä edellä vastaan.” Seinät ja ovet Osmo on verhoillut keinonahalla vesivanerin ja säkkikankaan asemesta. Oli komea kesäyö. Ajoneuvon entisöinti voi olla myös omien mieltymysten ja alkuperäisyyden välillä taiteilemista, rajan koettelua. Siihenkään eivät Volvon nokkamallit suinkaan kuolleet. Keulan ja ohjaamon muodot olivat tuttuja jo vuonna 1951 esitellystä Volvo Titan -mallistosta. Kun 650Hiab tuli Helsingissä myyntiin, mies singahti samana yönä etelään nostinta noutamaan. Lavan koko pohja on alkuperäinen. Titanin perillisen paikan ottivat kulmikkaammat N-mallit. Sille ei tehty muuta kuin uusittiin tiivisteet ja kampiakselin laakerit. N88-Volvoa valmistettiin vuoteen 1973 asti. Laidat ovat uudet – ne on tehnyt toinen oululainen kuorma-autoharrastaja Matti Schönberg. LuoVOLVO N88 MOOTTORI Volvo TD100, kuusisylinterinen dieselmoottori. Tekniikka sen sijaan oli samaa tuoretta tavaraa kuin nokattomassa uutuusmallissa F88:ssa. Nostettiin Hiab kyytiin, hetken aikaa juteltiin myyjän kanssa, ja sitten oikaisin jalan taas. Kun se hiekkapuhallettiin, siitä tuli kuin uusi.” Moottori oli hyväkuntoinen. Peltitöitä ei nimittäin tarvinnut tehdä lainkaan. Alun kysymykseen voi vastata toisestakin näkökulmasta. säilytyksessä
Numerossa 3/16 esittelimme Erkki Vesisenahon N88-hinausauton. Niiden hinta on nimittäin noussut moninkertaiseksi kolmen vuoden takaisesta.” Pienten johtotöiden lisäksi työlistalla on enää viimeinen silaus. ”Kattoteline on isän vuosimallin 1980 Volvosta.” Napavälitys on jäykistetty akseliperäksi. 90-luvulla oli Sisussa hienot kullanväriset keltapassivoidut mutterit.” Pisteenä iin päällä on katolle tallennettu pala oman suvun edellisen ajopolven historiaa. Isojen lastien ajamiseen nopea Volvo ei enää oikein sovellu. ”Peltitöitä ei tarvinnut tehdä lainkaan.” 16 VOLVO N88 1973. Katon tein alkuperäisen mallin mukaan, ja vasta neljäs kerta onnistui.” Tekijälle hanke on ollut palkitseva jos kohta arvaamattoman työläs ja hintava. Vanhassa aura-autossa oli niin kovat jouset, että se otti ajajan selän päälle. ”Kun tällä mennään kahdeksaakymppiä, vasta sen jälkeen nakataan viimeinen pykälä silmään. Seinien kuuluisi olla valkoista vesivaneria, ja ovien verhoiluna pitäisi olla säkkikangasta. Ensin selvitin, että saako niillä varustetun N88:n museokatsastettua. Tässä on nyt käytännössä akseliperä, eli välitys puuttuu kokonaan. Sitten välissä rakensin tämän hallin sille. Oma kädenjälki näkyy monessa paikassa. Mutta museoajossa se kestää ja toimii hyvin. Tämä oli sisäkumirenkailla, mutta halusin tubeless-vanteet tähän. Jousissa on aina oma hakemisensa.” Silausta vailla Osmon N88 on siis yhtäältä hyvin alkuperäinen ja toisaalta hyvin omintakeinen auto. ”Tilasin ne irtonaisina, sillä halusin tehdä oman offsetin niihin. Siksi sain luvan tubeless-vanteille. ”Tyhjänä voi edelleen lähteä kakkosella tai kolmosella liikkeelle.” Sivuaura-autossa on epäilemättä pidetty lavalla paljon painoa. ”Volvon etuvanteessa on omanlaisensa keskinapa ja pulttijako. Sieltä on otettu toinen hammaspyörä pois. Etupään jousipakat tein myös uusiksi, että keula nousi ylöspäin. N88:n perässähän on planeettavaihteella toimiva napavälitys. Se vaikuttaa niin paljon, että mukavin matkavauhti on siinä satasen pinnassa.” Eroa vakioon on melkoisesti. Sen myötä laanille on tullut uusi rakennuskin. Jousitukset olivat siihen tarkoitukseen sopivat. Jouset olivat niin kovat, että meinasi ajaessa selkä katketa. ”Olen poikennut alkuperäisestä sisustuksesta. Panin molempiin keinonahan. Takapään ylemmistä jousipakoista Osmo on ottanut lehtiä pois. Vianorin maahantuoja Pekka Nurme hommasi tubeless-vanteet Turkista. Ovenkahvoja Volvolta vielä saa, vaan nekin ovat ilmeisesti vähenemään päin. ”Esimerkiksi lokasuojan tiivisteet sain tähän vielä, mutta enää niitä ei löydy. Sitten hän teetti niihin oman offsetin, jolla rengasta saatiin ulommas. ”Eipä ole enää”, myhäilee Osmo. Nyt on rengas ulompana.” Kyse oli oikeastaan vain ulkonäköasiasta. ”Ensin purin autoa tuossa pihalla. Sen jälkeen alkoi taas autollekin tapahtua.” Osia ja tarvikkeita saa enää välttävästi. Volvo kulkee kovaa. ”Yksinkertaisesti hitsaamalla. Aloitetaan edestä. Olen purkanut jouset ja ottanut sieltä lateja pois. ”Vielä pitäisi ottaa kaikki pyöränmutterit irti ja käydä Ylivieskassa teettämässä niille keltapassivointi. Tämä auto on valmistunut toukokuussa 1973, eli tämä on viimeisiä tämän mallin Volvoja. Nyt se on ihan miellyttävä, jos lavalle saa pikku painon. ”Volvohan on siinä mielessä tylsä Scaniaan jo moneen muuhun merkkiin verrattuna, että Volvossa on aina kapea etuakseli ja rengas on rumasti sisällä piilossa, kun taas Scaniassa se on leveällä.” Mennäänpä taka-akseliin. Puhdas tyyliasia. vat pikku muokkaukset ovat Osmon autossakin avainasemassa. Silloin napaperän välitykset todettiin niin tiheiksi, että sopiva ajovauhti oli korvankin mukaan noin 70 kilometriä tunnissa. Sitten henkilöautot tulevat perä edellä vastaan.” Millä tavalla napaa sitten on käsitelty. Joidenkin osien saatavuus on huonontunut parissa vuodessa. Vein vanteet ja keskiöt moottorikoneistamoon ja sanoin, että pankaa sorviin ja hitsatkaa kiinni. ”Tässä oli julmat yläpakat. Osmo tilasi Volvoon uudet vanteet keskiöt irrallaan. Esimerkiksi ohjaamossa ei harjaantumaton osaa sanoa, mikä on Osmon omaa ajatusta, mikä alkuperäistä. Tavallisesti tässä mallissa rengas on pitkällä lokasuojan sisällä. Planeettapyöriä siellä on neljä, ja ne on hitsattu tähän toiseen hammaspyörään. Pekka sanoi, että kiire ei saa olla, kestää puoli vuotta.” Vianorilla ihmeteltiin, kun vanteet aikanaan tulivat keskiöt irrallaan
Liikkeet avoinna to-pe 12-17 & la 10-14 Urheilutie 13, Orimattila www.vanharouva.fi Puh. Kun muutat, kerro myös meille. (03) 514 3445 Pesurinkatu 7, 38200 Sastamala moottorikoneistamo.com Kaikki moottorialan koneistukset yli 30 vuoden kokemuksella. Deeren Deeren Kuorma-autot ja varaosat yli 65 vuoden kokemuksella PURKUOSAT KUORMA-AUTOIHIN • Moottorit • Vaihdelaatikot • Akselistot • Korin osat • Renkaat ja vanteet OSTAMME KUORMA-AUTOJA, TARJOA! • (06) 456 8800 • kah@kah-trucks.fi Uusi raskaan kaluston verkkokauppa on avattu! WWW.KAH-PARTS.FI www.faaraonantiikki.fi Auki joka päivä klo 9–18 Kankaantie 17 Kurikka P. Pienet hitsaus-, sorvausja jyrsintyöt Työkoneiden, traktorien ym. 040 590 2651 Antiikkia 1800-luvulta alkaen Myynti-Osto-Arviot KESÄRETKIENNE KOHTEIKSI MITÄ MAINIOIMMAT Nostalgiakauppa Vanha Rouva Huonekaluja, vaatteita, koristeja keräily esineitä. Moottoreihin varaosat kauttamme ja tarvikkeet myymälästämme kilpailukykyisesti. 8 90 Edelliset numerot 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko 14 90 Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Supermarket.. Vanhat Koneet tilaajapalvelu: 03-2251948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@vanhatkoneet.. www.vanhatkoneet.. Varastossa lähes kaikki vanhat numerot vuodesta 2011 alkaen.. moottorikorjaukset. Wanhanajan Rompetori OS-SI Osia, työkaluja, vanhoja rakennustarvikkeita, kirjoja ja melkein mitä vain
ERI EINEIN MASSEY FERGUSON 35 Jos 35-Massikassa oli Standardin dieselmoottori ja traktori unohtui heinäseipään varjoon, seurasi käynnistysvaikeuksia. Mutta jos samassa mallissa hyrisikin Standardin bensakone tai Perkinsin diesel, asiat olivat paremmin. 18
19
Samoihin aikoihin 35:stä tuli pikkuveli, kun markkinoille saatiin Massey Ferguson 65, Majorit ja Nuffit haastanut aikansa suurtraktori. Massey Ferguson 35:n viimeinen valmistusvuosi oli 1964, jonka jälkeen sen korvasi jykevämmin muotoiltu 135. Amerikkalainen 35 oli aluksi edeltäjänsä TO-30:n tapaan kokonaan harmaa, mutta pellit muuttuivat pian vaalean harmaanruskeiksi. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Paula Tavasti Standardin bensiinimoottori ei kärsinyt Standardin dieselmoottorin tapaan käynnistysongelmista. Hajautettu edustus oli Massey Fergusonille epätavallista ja varmasti epäedullistakin, joten pienen kilvan jälkeen merkin koko edustus siirtyi Hankkijalle. Amerikkalainen bensavaihtoehto oli Standardin sijaan saman kokoinen Continental. Tuo kone oli surullisenkuuluisa käynnistymisvaikeuksistaan. Vuoteen 1961 asti Massey Ferguson -traktoreiden edustus oli Farmingilla, kun taas Hankkija piti huolen Massikan leikkuupuimureista. Eurooppalainen Ferguson FE-35 asteli päivänvaloon lokakuussa 1956. Vuosien 1957–58 aikana traktoreiden merkiksi ja malliksi tuli Massey Ferguson 35. Sekä amerikkalaisten että eurooppalaisten traktorien pelleistä tuli punaisia ja tekniikasta harmaata. Kolmevitosen taipaleelle sattui Suomessa isännän vaihtuminen. Vasta 50-luvun jälkipuoliskolla koneita alettiin hiljalleen ajaa samaan ulkonäköja nimimuottiin. Tilanne parani huomattavasti vuonna 1959, kun Massey Ferguson osti Perkinsin moottoritehtaan. A merikkalainen Massey-Harris ja eurooppalainen Ferguson yhdistyivät vuonna 1953, mutta traktoreiden tekeminen jatkui vielä vanhoilla tutuilla merkeillä. Massey Ferguson 35:n edeltäjä oli Ferguson 35, joka tunnettiin uudella ja vanhalla mantereella hieman eri nimellä ja ulkomuodolla. Tämä moottori on alun perin ollut vain bensiinikäyttöinen, mutta se on myöhemmin muutettu petrolille sopivaksi. Ferguson TO-35 tuli Amerikassa markkinoille tammikuussa 1955. Bensiinikone lupasi 37 ja petrolikone 30 SAE-hevosvoimaa. Epäilemättä kaikki vanhanajan traktoriihmiset ovat perillä siitä, kuinka kohtalokasta oli jättää vanha Kolmevitonen heinäseipään varjoon. Dieselmoottorit olivat jenkkitraktoreissa samat kuin täkäläisissä: alkuvaiheessa Standardin nelisylinterinen moottori, sittemmin Perkinsin kolmonen. Paremman käynnistyvyyden lisäksi traktorissa oli nyt muutama hevosvoima enemmän. MASSEY FERGUSON 35 VUOSIMALLI 1958 MOOTTORI Standard F4282 ELD, nelisylinterinen bensiinimoottori, iskutilavuus 2,2 litraa, sylinterin halkaisija 87 mm, iskun pituus 92 mm, teho 37 SAE-hevosvoimaa 2000 kierroksella minuutissa (bensapetrolimoottori 30 SAE-hevosvoimaa) 20 MASSEY FERGUSON 35. Euroopassa FE-35:n pellit olivat harmaat ja moottori–voimansiirto-paketti kullanvärinen, mistä traktori saikin lempinimen Kultamaha. Silloin Standardin tilalle vaihdettiin aikansa hyvä suosikkimoottori eli Perkinsin kolmisylinterinen diesel. Ensimmäinen 35:ssä käytetty dieselmoottori oli niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa nelisylinterinen Standard. Nimenvaihdoksen myötä myös värit vaihtuivat ja yhdemukaistuivat