WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Näppärästi netistä, vaikka kotiovelle! Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin traktoreihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, lahjatavarat ja paljon muuta Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2016 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 45 3 / 2 1 6 • A llis -C ha lm er s ED -4 • M A N 4 L 1 • M as se y Fe rg us on 14 8 • O ly m pia -tr ak to ri • Vo lv o F1 2 -p alo au to • Vo lv o N 88 -h in au sa ut o VOLVO N88 Timo Torkin patinoitunut peltovetäjä NELIKKO-MAN Vaasalaisten venemoottorien vaiherikas historia NE WICKSTRÖMIT Korjosen Allis-Chalmersia käskee jo kolmas sukupolvi UUDESTA SAAKKA 74 50 00 -1 60 3 • PA L VK O 20 16 -2 6 41 48 87 45 00 03 16 00 3 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
CLASSIC MOTORSHOW 7.-8.5. LAHTI SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONE UVONÄYTTELY suomalaisen ralliautoilun historiaa Pääyhteistyökumppanit: Yhteistyökumppanit: www.suomenhistoria.?
Ratkaisut ovat saattaneet myös olla niin kehnoja, että epäonnistumisen todisteet on haluttu lakaista maton alle jo maineen takia. Sellainen kone saatettiin nostaa romukuormaan jo muutaman vuoden kuluttua hankintapäivästä. Pienillä vihjeillä tai ideaa makustellessa ajatus kiipii eteenpäin. Pienestä alkulähteestä ajatukset alkavat virrata puron lailla, ja kun jokainen kivi on käännetty ja kierretty, virta kasvaa aina vain isommaksi. Niistä ei välttämättä jäänyt jälkipolvien ihmeteltäväksi kuin hajanaisia tiedon rippeitä – pari valokuvaa, muutama tekninen piirustus ja ehkä pieni lehtiartikkeli alan julkaisussa. Ratti puolestaan on kiinni todellisessa harvinaisuudessa, Olympia-traktorissa, jolle on käynyt juuri kuten edellä kuvattiin. Moni prototyyppi olisi nykyisin valmistajalleen arvokas osa sen historiaa, mutta romutuksen ajankohtana ei ymmärrettävästi tulevaisuuteen nähty. Tekniikan historiaan mahtuu myös loputon määrä prototyyppejä, jotka ovat olleet olemassa vain hetken. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Lehtemme lukijoista monet tietävät, miltä tuntuu, kun kehittelee jotakin omassa pikku päässään. Joskus sille pitää järjestää omaa aikaa, jolloin mikään ei häiritse ajatustyötä. Idea voi paisua saavuttamattomiin sfääreihin, jolloin se jää kesken ja saa ikuisuusprojektin leiman. Liian hätäinen ei saa olla. Niille haluaisi keksiä jotain oivaa käyttöä. Kuin ihmeen kaupalla voi yhtenä kappaleena valmistettu prototyyppikin luovia romutustuomion ohi käyttökoneeksi, joutua tulipalon jälkeen uudelleen romuksi ja nousta kovan työn tuloksena vielä kerran pyörilleen. Idean syntyminen voi tapahtua yllättäen hyvinkin sattumanvaraisesti. Kun antaa ajatusten virran viedä itseään, saattaa päätyä jonnekin paljon kuviteltua päätepistettä kiehtovampaan paikkaan. Kyse voi olla jonkin ongelman ratkaisemisesta tai pienen tiedon rippeen kuulemisesta. Joskus se valtaa kaikki ajatukset ja alkaa yhtäkkiä pyöriä päässä filminauhan lailla. On suurina sarjoina valmistettuja koneita, joiden lukumäärä on aikojen saatossa kutistunut murtoosaan alkuperäisestä. 3 03/16 Pääkirjoitus. Edellisen vastakohtana ovat ne laitteet, jotka eivät koskaan toimineet oikein kunnolla eivätkä suorittaneet tehtäväänsä edes välttävästi. Tämän numeron kannessa traktorin ratin takana istuu VeliMatti Ranta. Kokeilut saattoivat osoittaa tuotteen toimimattomaksi tai sen rakenteet laskettua kehnommiksi. Prototyypin ei usein ole ollut tarkoituskaan säilyä. Ehkä koekappaleella tunnusteltiin mahdollisten asiakkaiden reaktioita, jotka nähtyään valmistaja katsoi viisaammaksi vetäytyä projektista vähin äänin. Kun pääsee ensimmäiseen toteutusvaiheeseen, huomaa olevansa jo melko etäällä alkuperäisestä ajatuksesta. Jokin malli on saattanut olla kerta kaikkiaan niin hyvä, että lähes jokaisen yksilön tuntimittari on lakannut pyörimästä vasta, kun kone on kirjaimellisesti antanut kaikkensa. Ensimmäiset ideat eivät ole välttämättä parhaita. Tasapainon löytäminen on joskus vaikeaa. Haasteita pitää olla, mutta todellinen tasapaino löytyy maltillisuudesta. Pitää osata nauttia matkasta. Joona Hamm toimittaja Tekijältä Kuin ihmeen kaupalla voi yhtenä kappaleena valmistettu prototyyppikin luovia romutustuomion ohi käyttökoneeksi, joutua tulipalon jälkeen uudelleen romuksi ja nousta kovan työn tuloksena vielä kerran pyörilleen. Sekin seikka on huomioitava, että joskus kokeilukappaleessa on saattanut olla sellaisia uusia teknisiä ratkaisuja, jotka valmistaja halusi pitää salassa mahdollisimman pitkään. TODELLINEN SELVIYTYJÄ H arvinaisuudet ovat aina kiinnostavia, vaikka mielenkiinnon syyt vaihtelevat niin koneesta kuin katsojasta riippuen. Kaikillahan on raha-arvoltaan vähäpätöisiä koneita, joille ei ole virkaa, tai nurkissa lojuvia rojuja, joita ei raaskisi heittää menemään
KONEET 18 MAN 4 L 1 1960 MAN-traktorit ovat harrastekoneina arvossaan. Törmäsimme Timo Torkin töissä käyneen näköisenä pysyneeseen saksalaiseen, joka olikin juuri tulossa kyntökisoista. Hytti pidennettiin aikoinaan miehistömittaan Suomessa. 36 Massey Ferguson 148 1974 Massikka luuli jo päässeensä nauttimaan mökkitraktorin eläkepäivistä, mutta joutuikin kidnappaajien matkaan. 24 Volvo N88 1966 Erkki Vesisenaho hankki eläkepäivien harrasteeksi hieman erikoisen version yleisestä autosta. 40 Volvo F12 1985 Juuan palolaitoksen uskollinen säiliöauto on melko erikoinen aikansa paloautoksi. 12 24 30 40 4. TAPAHTUMAT 52 Vanhan Savotan Metsäperinnepäivät ja Konesavotta Vanhan ajan metsätyötapahtuma vietettiin viidettätoista kertaa. Tällaista suomalaistraktoria ei ole maailmassa toista. 30 Allis-Chalmers ED-40 1963 Korjosen tilalle hankittiin 60-luvun alussa uusi Kallis Jalmari. Tässä numerossa KANNESSA 12 Olympia-traktorin prototyyppi Veli-Matti Ranta on rakentanut 1940-luvulta peräisin olevaa Olympia-protoa ainoan säilyneen valokuvan perusteella. Erkki Virolainen kertoo sukukalleudestaan. Harvinainen malli on yhä samassa tallissa. Merkkipaalun kunniaksi muisteltiin metsätyön historian ohella myös tapahtuman menneisyyttä
56 Gottard Park -museo, Italia Pohjois-Italiassa pienessä Castelletto Sopra Ticinon taajamassa sijaitsee hieno ulkoilmamuseo, jossa on esillä monenmoista moottorikäyttöistä vempelettä. Päällirakenteiden kotimaisuusaste oli niin muodoin korkea. 46. 60 64 68 Puinen lipeäsäiliö ja muita kuorma-auton varusteita 50-luvulta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 76 Arkistojen kätköistä Toimittaja Iikka Kekko muistelee menneitä Ford-kuormavaunun esitteen äärellä. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja muita kuulumisia entisten uutuuksien maailmasta. Ojanen selvittää mukana olleita toimijoita. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 68 Kuorma-autovarustelua 50-luvulla 50-luvulla kuorma-autoja tuotiin Suomeen pääasiassa alustoina. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 73 Markkinat Vanhat koneet etsivät uutta kotia. ARTIKKELIT 46 Wickströmin moottorit Wickströmin koneet olivat 1900-luvun alun suomalaisista maatalousja venemoottoreista tunnetuimpia. Vauhtia tehtailijaveljekset olivat hakeneet Amerikasta saakka. 64 Seppiä ja mestareita Häijään pajan seppä Hannu Antila opetteli sepän taidot, kun hankitusta talosta löytyi siihen välineet. TILAAJAPALVELU Puh. 5 03/16 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Olli J. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 60 Tekniikan museo, Helsinki Vantaanjoen varressa kauniilla historiallisella alueella sijaitsee muun muassa turbiinipumppulaitos ja vanha höyryvoimala. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia entisistä linjalaisista. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
Maatalousmuseo Sarka sijaitsee Loimaalla valtatie 9:n varressa osoitteessa Vanhankirkontie 383. Maatalouden aika -näyttely kertoo näistä aiheista mieleenpainuvalla, kokemuksellisella ja ajatuksia herättävällä tavalla. Entä kotinsa jättämään joutunut karjalaisemäntä katsellessaan uuden kotinsa paikkaa. Uusi perusnäyttely on museon avaamisen jälkeen mittavin yksittäinen projekti, jolla juhlistetaan sekä museon 10-vuotista taivalta että maamme 100-vuotista itsenäisyyttä. Näyttelyssä on esillä työvälineitä tuhansia vuosia vanhasta sirpin terästä suorakylvökoneen poikkileikkaukseen asti unohtamatta klassikoita: mukana ovat tietysti ensimmäinen suomalainen traktori Kullervo ja klassinen Fiskars 10 -aura, josta on tarkempaa juttua seuraavalla aukeamalla. Maatalouden aika -näyttelyssä selviävät niin kaskiviljelyn salat, tuulimyllyn toiminta kuin nykyaikaisen lypsykarjanavetan arki. Museo on toukosyyskuussa avoinna joka päivä klo 10–17. Maatalouden aika -näyttely vie kävijän 3000 vuoden aikamatkalle suomalaisen maatalouden historiaan ja nykypäivään. Maatalous oli Suomen pääelinkeino aina 1960-luvulle asti. Alueellisen ja ajallisen kattavuutensa ansiosta näyttely on kansallisesti merkittävä kokonaisuus. Uuden näyttelyn avajaisia vietetään 29.4.2016. 6. Maatalouden aika on myös maatalouden koneellistumisen historiaa. Hän voi vierailla riihessä, 1950-luvun tupakeittiössä tai istahtaa maitolaiturille. Mitä ajatteli talonpoika katsellessaan hallan runtelemaa peltoa, kun hän tiesi, että seuraavan vuoden ajan joka päivä on nälkä. Kuvat: Maatalousmuseo Sarka Kullervo, Kalervon poika, katsoo pitkän päivän päälle. Maamme historia on pitkälti maatalouden historiaa. Nykyisin maataloudesta saa elantonsa enää alle neljä prosenttia väestöstä ja elinkeinosta on tullut monille vieras. S uomen maatalousmuseo Sarka avaa uuden perusnäyttelyn huhtikuun lopulla. Tutkimukseen perustuvan ajantasaisen tiedon ja siihen liittyvien esineiden lisäksi esiin nostetaan yksittäisen ihmisen kokemusmaailma suhteessa maataloustyön historiallisiin vaiheisiin. Näyttelyssä voi myös tutustua nykyaikaisen leikkuupuimurin hyttiin tai viettää aikaa Konepankki -multimedioiden äärellä. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Maatalouden aika Sarka-museon uusi näyttely vie 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttelyssä kävijä tapaa myllärin, tarkastuskarjakon ja EU-tarkastajan. Maatalous muokkaa ympäristöämme. Maatalous voi tuntua nykyihmisestä vieraalta, mutta se on yhä lähellä meitä kaikkia. Maataloudessa tuotetaan ruokamme
Vuoden Ilmailukirjaksi 2015 valittiin Vanhoihin Koneisiinkin kirjoittavan ilmailutoimittaja Harri Mustosen teos Harmon-lentäjät – Suomen ilmailun uranuurtajat, jonka on kustantanut Koala-Kustannus. Nämä Fergusonin TEDja TEF-mallit löytyivät alkuperäiseltä omistajalta. Hot Rod & Rock Show, Tampereen Messuja Urheilukeskus Pirkkahalli 24.4. kello 9–15. Swap Meet rompetori, Äijänsuon urheilukeskus, Rauma 25.4. Rompetori, Auran nuortentalo 28.5. Ei ole kaikkia latoja siis vieläkään tyhjennetty. Äänestyksen tulos oli erittäin selkeä. HARMON-LENTÄJÄT ON VUODEN ILMAILUKIRJA 2015 Suomen ilmailubibliografiayhdistys julkisti 12.3.2016 ensimmäisen Vuoden ilmailukirjan Suomen Ilmailumuseossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa palkittiin parhaaksi katsottu vuoden 2015 ilmailuaiheinen teos. Rompetori Sastamalan Vatajalla 28.–29.5. Lisäksi Jukka lähetti meille kuvat kahdesta uudesta ja mukavasta liiterilöydöstä. ”Taustalla on laaja lähdetutkimus, ja tekijän tutkimuksellinen ote on vahva. Pienoisjunatreffit, Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää 21.5. Fiat 131-harrastajien ajotapahtuma Päijät-Hämeen alueella 23.4. Myytävänä oleva materiaali on nähtävänä myyntipaikalla tiistaina 10.5. Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan Ravirata, Lahti 14.5. XVIII Kuninkaantieajo, Inkeroinen 21.5. Sörkan Rompetori, Sörnäisten rantatie 22, Helsinki 14.–15.5. Teoksen ulkoasu on onnistunut, ja sen runsaaseen kuvitukseen sisältyy paljon ennen julkaisemattomia valokuvia”, perusteli Ilmailubibliografiayhdistys valintaansa. Kymen automobiilikerhon ajokauden avaus, Korian mobiilihalli TOUKOKUU 1.5. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen, Könnintie 125, Ylistaro 22.5. ARMEIJAN KEVÄTHUUTOKAUPPA KALKUSSA Puolustusvoimat järjestää käytöstä poistetun materiaalin huutokaupan 11.–12.5. Traktorimarssi Rautjärven aseman seudulla 1.5. kello 10 Turussa rannikkolaivaston alueella osoitteessa Metallikatu, 20100 Turku ja 3.9. RUOSTUVA OIKAISU JA LIITERILÖYTÖJÄ Vanha saviseudun tuttumme eli Loimaan Jukka Välilä lähetti toimitukseen kahtalaisia terveisiä. Kirja kertoo kahdestatoista suomalaislentäjästä, jotka saivat Harmon-palkinnon vuosina 1926–1937. Pahoittelemme virhettä. Rompetori Camping Nyyssänniemessä, Keuruu Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 7 03/16. Siviiliin on palaamassa myös kenttäkeittimiä, voimakoneita, korjaamokoneita, erilaisia perävaunuja sekä muuta kuljetus-, korjaamoja talousalan materiaalia. Panssarimuseon Kewätsavutus, Parola, Hattula 5.5. kello 9 Tervolassa osoitteessa Kivalontie, 95300 Tervola. Lisäksi materiaalin näyttöpäivänä ja huutokauppapäivinä myydään kiinteällä hinnalla muun muassa maastopuvun m/62 takkeja ja housuja, päällystakkeja, kenttäpaitoja, kenttälakkeja, karvalakkeja, nahkasaappaita, varsikenkiä sekä talousalan materiaalia. Paukepäivät, Sastamala 28.–29.5. Kalkun vanhalla varikkoalueella osoitteessa Petsanpuisto 22, 33330 Tampere. Traktorin malliksi väitettiin erehdyksessä Massey Fergusonia, mutta kuten Jukka hoksasi, kyseessä oli International ensimmäisen mallin hytillä. Abarth & Motorsport -teemanäyttelyn avajaiset, Vaasan automuseo 14.–15.5. HUHTIKUU 16.4. Vaasan automuseon avajaiset 1.5. Toukotaival-ajo, Kemi 21.5. kello 10 Tuusulassa osoitteessa Klaavolantie 2, 04300 Tuusula, 16.6. Sivulla 81 oli kuva traktorin ohjaamosta suoraan takaapäin. AHS:n Helatorstaiajot, Länsi-Uusimaa 7.5. Tweet Drive, Vaasan Veteraaniautoseura 7.–8.5. Käytetty kieli on elävää ja rikasta. Harmonin 1920-luvulla perustama vuotuinen Harmon-palkinto oli arvostetuimpia ilmailun palkintoja. Classic Motor Show, Lahti 8.5. Myytävänä on tuttuun tapaan erilaisia moottoriajoneuvoja kuten maastokuorma-autoja, kuorma-autoja, henkilöautoja, maastohenkilöautoja, pakettiautoja, moottorityökoneita ja moottorikelkkoja. Yhdysvaltalaisen ilmailun pioneerin Clifford B. Lentäjien elämänvaiheiden kautta lukijalle avautuu ilmailumme kultaisten vuosikymmenien voimakas ja jännittävä kehitys. Ensimmäinen asia on oikaisu ja koskee viime numeron Rauhassa ruostuvat -palstaa. Syökerin Sauhut, Vihtijärvi 23.–24.4. Rompetori ja harrasteparkki, Lieto 1.5. Muita puolustusvoimien huutokauppoja järjestetään tänä vuonna ainakin seuraavasti: 26.5. Huutokauppa alkaa molempina päivinä kello 9
”Telat on 700 mm leveät, joten mistä mies kumpparit jalassa jängällä kävelee, voi siitä koneella mennä”, Rein kertoo. Välyksetön vehje ei tiputa tippaakaan öljyä allensa. Telat kulkivat kärryssä. Hauskaa kuulla pitkästä aikaa Lapin alueen koneihmisistä. Sitten on kaiveltu omiksi tarpeiksi ja kone havaittu hyväksi. Puoli kauhaa tehtiin uusiksi. Kun meillä keulaan lisättiin 350 kg painoja, pystyi sillä jo ajamaan normaalisti ratista ohjaamalla.” Konetta on käytetty vähän yli 3000 tuntia. Peltoja jänkäojia kaivetaan uudelleen. Tämä peräkärry on 70-luvulla ollut kytkettynä kaivurin perään, kun sillä kierreltiin pitkin Lappia kaivamassa ojia. Muutama vuosi sitten naapuri täytti 80 vuotta ja Rein sai ostettua kaivurin itselleen. Ratista siis ei naapuri koskaan kyseistä traktoria ohjannut. Rekkaparkki Rein Maimann Koivun kylästä Tervolasta Kemijoen varresta lähetti meille tarinaa ja kuvia traktorikaivuristaan. Naapuri kaiveli ammatikseen sillä jänkäojia kolme kesää, jonka jälkeen kone jäi kotitarvekäyttöön. Kiitoksia Reinille kuvaterveisistä. 8. ”Traktorin keula oli ilman lisäpainoja ja niin keveä, että ilman teloja joutui ohjailemaan kauhalla peräkärrystä. Hydrauliletkuja ja -putkia vaihdettiin, samoin renkaat, öljyt, etuakselin olkatapit ja akku. Etuakselin ohjaus oli aina lukittuna. Erikoista on sekin, että kone on ollut rekisterissä ja vakuutuksessa aina uudesta lähtien, vaikka se olikin välissä pitemmän aikaa käyttämättä. UKKOMESTARI KEMIJOEN VARRESTA Edellisellä omistajalla koivut ehtivät kasvaa koneen ympärille. Reinin naapuri osti 1973 uutena Ford 5000 traktorin, jossa on Lännen UM 355 -kaivinkone
Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka 9 03/16. Kympin siipi on pitkä ja loivasti taivuteltu. TANSSI YLI SARKOJEN ”Et kui ihmine ollenka voi semmottos kiäri ympärs! Ku mää meijän puales tanssasi, niin flika oliva semmotti et tuntu niinku olis Fiskarsin kympi aura käänelly.” Näin sanailee Urho Hietanen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa ihailtuaan itäkarjalaisen Veran tanssia. Se on kuvattu Pohjolan Liikenteen väreissä Tornion linja-autoasemalla vuonna 1988. Seuraavassa kuvassa on toinen seka-auto, Lahti 450 Eagle -korinen Volvo B58. Fiskarsin klassisen auran varsinaissuomalainen poika varmaan tunsi paremmin, olihan hänelle tiedossa isäukolta ”yhreksä ja pual hehtari helveti huano maat.” Jatkosodan alkuaikoina monen kyntäjän käsi tarrasi kiinni tuon yksitotisen tanssikaverin kahvoihin. Tutkiskelin Pohjolan Liikenteen aikatauluja tuolta ajalta ja löysin Kemi–Pallastunturilinjan aikataulun, johon kuva sopisi. Näissä kirjoissa sitä suositeltiin suoja uudismaille ja nurmikyntöön. Hieno homma, sillä saimme näin varmaa lisätietoa esitellyn auton historiasta ja pari muuta hienoa sekarikuvaa kaupan päälle. Kyseistä linjaa sillä ainakin ajettiin. Nykyään kyseisellä teatterilla on uudemmanaikainen sekaauto, josta on myös kuva mukana.” Kiitoksia Karille mukavista seka-autoterveisistä. Kymppimalli oli Fiskarsin auroista tunnetuin. Kuva on otettu vuonna 1995 maakuntamatkalla Nivalassa. Oheisessa kuvassa lehdessä ollut auto on kuvattu Kemin varikolla Kemi–Kolarilinjakilvissä vuonna 1987. Auran suurin kyntösyvyys on 23 cm – virallisissa kokeissa kyntösyvyydeksi mitattiin yleensä 17–23 cm. Kolmannessa kuvassa sama auto on jo Kajaanin kaupunginteatterin käytössä. Keskusosuusliike Hankkijan luettelossa vuonna 1924 mainostetaan kymppiä seuraavasti: ”Tämä aura kulkee erittäin kevyesti ja tasaisesti, sillä on suuri työkyky ja se kääntää varmasti viilut.” Fiskarsin kymppiä voi ihailla muun muassa osana maatalousmuseo Saran uutta huhtikuun lopussa avautuvaa näyttelyä. Fiskarsin kymppiä esiteltiin monissa maatalouden koneista ja laitteista kertovissa teoksissa. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka / Elsa Hietala. Fiskarsin takomossa oli tehty auroja jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, mutta eniten niitä valmistettiin 1930-luvun aikana. Normaali viilunleveys on 32 cm. Se on ruuvisiipinen rauta-aura, jota veti kaksi hevosta. Kari kirjoittaa: ”Viime numerossa oli juttu Pohjolan Liikenteen entisestä seka-autosta, jonka epäiltiin kulkeneen myös Länsi-Lapissa. Fiskarsin kymppi tositoimissa Kyntökilpailuissa Eurajoella. LUKIJAN KUVISSA SEKA-AUTOJA Kari Ohtamaa Nivalasta lähetti meille kuvapostia edellisen numeron seka-autoartikkelin johdosta. Urho oli nuori eikä kovin hyvin tyttöihin tutustunut, joten tanssikokemuksissa hän saattoi panna vähän omiaan
Rekkaparkki Telakatista löytyy muun ohella vinssi tiukan paikan tarpeeseen. 10
Radiokin toimii, jos siitä täydessä hälinässä sitten jotain kuulee. Luvassa oli upea yllätyspalkinto, ja niin upea yllätys se tosiaan on, ettei Arto tänä päivänäkään tiedä, mikä häntä oikein odottaa. Kone on kuitenkin pysynyt kasassa dieselkäyttöisenä. Rankoja ajamaan syntynyt Telakatajoneuvo on Ajoneuvos-ohjelman mukaan Suomen erikoisin. Pienikokoinen kone on helppo viedä pahempaankin paikkaan rankoja noutamaan. Muunnosta varten tehtiin uusi kansi, venttiilejä, mäntiä sekä sylinterilohkoa koneistettiin uuteen uskoon ja puristussuhteita tietysti muutettiin. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Tapio Mäntyniemi Nissan Cherryn bensakone on kestänyt dieselkäyttöisenä jo yli kymmenen vuotta. Yksi sysäys muunnostyöhön tuli työpaikalta, jossa Artolla ja eräällä dieselasiantuntijalla oli keskinäistä ystävällismielistä nokittelua tiedoista ja taidoista. Alustaksi pantiin teräspalkkia, johon sovellettiin henkilöauton tekniikkaa. 11. Karttusen Arto kruunasi itse tekemänsä telavehkeen muuttamalla sen bensamoottorin dieselkäyttöiseksi. Telakat 1,2 D -nimeä kantava laite voitti vuonna 2006 Ajoneuvos-ohjelman myöntämän Suomen erikoisin ajoneuvo -tittelin. Telakatiin on lainattu Nissanin lisäksi muidenkin autojen osia. Vanhan Volvolinjurin penkit ovat pehmeät. Telat ovat kokonaan omaa valmistetta. Mutta hämmästelkäämme me nyt Arton kätten jälkeä. OMASTA PAJASTA: TELA KAT A rto Karttunen alkoi 90-luvun puolivälissä rakentaa pientä telakonetta rankakärryn eteen. Vuonna 2003 moottorista pöllähti ensimmäiset dieselsavut, ja senkin jälkeen kansi on uusittu kertaalleen ja ruiskutussuuttimia kokeiltu kolmea eri tyyppiä. Moottori ja vaihdelaatikko ovat 80-luvun alun Nissan Cherrystä. Cherryn A12-kone koki merkittäviä muutoksia vuosituhannen vaihteessa, kun Arto muokkasi bensiinimoottorista dieselkäyttöisen. Veto on takana 220-Datsunin perässä, jossa välitykset tippuvat niin, että huippunopeus on parinkympin korvilla. Ajo-ominaisuuksia lisää tekijän mukavuudenhalu, sillä Arto ei tee konetta, jonka hytissä ei ole lämmin ja mukava olla. Ohjaus tapahtuu kahdella erillisellä jarrupiirillä ja on Arton mukaan tarkka ja helppokäyttöinen. Kun projekti pysyi kilpakumppanilta salassa viime hetkeen asti ja tämä joutui yhtäkkiä todistamaan toimivaa dieselöityä bensakonetta, keskustelut vaimenivat toviksi
YKSI JA AINOA OLYMPIA-TRAKTORIN PROTOTYYPPI 12. Sekään ei ole omistajansa mukaan vielä aivan valmis. 1940-luvulla valmistettu Olympia-traktori on niin harvinainen laite, että niitä on olemassa vain yksi ainoa kappale
Kurikka 13
Jos sitä olisi kehitetty eteenpäin, voisi maamme traktorihistoria olla toisenlainen. Pariin kertaan pois heitetty Vaasan moottoritehtaan Olympia-traktoriprojekti ei valmistunut koskaan, ja se siirrettiin keskeneräisenä tehtaan rautaromuläjään. Itse asiassa Olympia oli kehityksen edellä, sillä siihen oli tehty muun muassa molempiin suuntiin toimiva voiman ulosotto ja vaihdelaatikon voitelu. 14. T arina kertoo, että joskus vuoden 1945 tietämissä Vaasan moottoritehtaan tallissa neljän miehen porukka rakensi Olympia-traktorin prototyyppiä. Teksti ja kuvat: Lea Lahti OLYMPIA-TRAKTORIN PROTOTYYPPI Veli-Matti Ranta on rakentanut Olympia-traktorin prototyyppiä lähes tuhoutuneesta aihiosta yhden hämärän valokuvan perusteella. Proto kuitenkin säästyi sulattoon joutumiselta, kun maalahtelainen mies osti sen itselleen rautaromun seasta. Olen nähnyt sellaisenkin traktorin, joka on rakennettu Porilaisen kuulapäämoottorin ympärille”, Olympian nykyinen omistaja Veli-Matti Ranta toteaa. Miehistä kukaan ei ole enää kertomassa tarinan oikeaa laitaa, joten kaikki tarkempi tieto laitteesta on suusta suuhun kulkeneen perimätiedon ja yhden pienen valokuvan varassa. Hän täydensi traktoriaihiota sen verran, että sai siitä heinäkärryn vetäjän maatilalleen, ja siinä tehtävässä se toimikin varsin pätevästi kymmenisen vuotta. ”Kun tehtaanomistaja pääsi ajamaan uudella harmaalla Fergusonilla, hän totesi Olympia-tekeleen olevan auttamatta kehityksestä jäljessä”, Veli-Matti kertoo kuulemastaan selityksestä. ”Traktoreitahan kyhäiltiin niillä vuosikymmenillä kaikista saatavilla olevista osista. Vuonna 1969 paikkakunnalle osui kova ukonilma ja salama sytytti liiterin, jossa traktoria säilytettiin
Joskus 1990-luvun loppupuolella kurikkalainen Veli-Matti löysi aihion ja otti sen talteen mielenkiintoisen historian vuoksi. Isäntä koetti muistella, että olisikohan tuo ja tuo kuuluneet siihen”, Veli-Matti muistelee. ”Osia oli ympäri pihaa. Traktori paloi liiterin mukana, ja se joutui jälleen romukasaan. Hän koetti haalia kaikki mahdolliset Olympiaan kuuluneet osat. Valokuvan varassa Veli-Matti Ranta on pikkuhiljaa rakennellut Olympiaa mahdollisimman lähelle alkuperäisasua, vaikka hänellä onkin siitä melko epämääräinen aavistus. Traktorista on tähän mennessä löytynyt vain yksi pieni valokuva, hämärä otos, jossa neljä miestä Olympia oli kehityksen edellä, sillä siinä oli molempiin suuntiin toimiva voiman ulosotto ja vaihdelaatikon voitelu. Traktorin runko, nokkapelti, kojetaulu sekä ohjauspyörä ovat alkuperäisiä. 15 03/16. Kuorman mukana tuli paljon sellaistakin, mikä ei ollut Olympiasta peräisin, mutta oikeitakin osia löytyi. Käyttökelpoisia osia irrotettiin käyttöön, ja maatilan lapsetkin nappasivat koneesta tarpeita leikkeihinsä. Syyläriä ei ollut enää tallessa, joten omistaja on rakentanut sen itse traktorin tyyliin sopivaksi
Kotona pyörät menivät helposti paikoilleen Olympiaan. Perää nykyinen omistaja on joutunut hieman rakentelemaan uudelleen käyttökelvottomaksi sulaneen alkuperäisen tilalle. OLYMPIA-TRAKTORIN PROTOTYYPPI seisoo traktorin takana Vaasan moottoritehtaan tallissa. Valokuvassa näkyy selvästi, millaiset pyörät Olympiassa on alun perin ollut. Osa sieltä, toinen tuolta Olympian runko, nokkapelti, kojetaulu ja ohjauspyörä ovat alkuperäisiä. ”Sokka vaan kiinni ja sopivat täydellisesti”, mies toteaa tyytyväisenä. Takarenkaina on mitä luultavimmin alun perin ollut amerikkalaisen tykin pyörät, Traktori on rakennettu yhden hämärän valokuvan perusteella. Olympian kunnostus käynnistyi toden teolla, kun sopiva moottori löytyi. ”Ohjauslaite lienee vuosimallin 1930 Fordista, ja vaihteistokin on luultavasti kasattu Fordin rattaista”, Ranta arvelee. Kun ruotsalaista AVA-itsesitojaa pantiin kyytiin, sen kuljetuspyörät kiinnittivät VeliMatin huomion. VeliMatin pojat olivat Pyhäjärven suunnalla liikkeellä, huomasivat siellä kiven päällä seisovan halki jäätyneen Olympia-venemoottorin ja tekivät siitä kaupat. Ne olivat juuri sellaiset kuin Olympia-traktorin etupyörät kuvassa. ”Kurikan toiselta puolelta kaveri soitti, että hänellä on nurkissa kaikenlaista rautaromua ja kysyi, haluaisinko hakea niitä pois”, Veli-Matti muistelee. Kone starttaa takuulla, jos kuskilla on virtaa veivata. Ranta etsi vuosia sopivan oloisia pyöriä ennen kuin tärppäsi. Vuonna 2008 Ranta esitteli Olympian ensimmäistä kertaa Wanahan Ajan Päivillä Soinissa. ”Kuvassa näkyy Fiskarsin metsurikirves traktorin vieressä, ja siitä olen saanut mittakaavaa itse tekemiini osiin”, Ranta kertoo. Akun tyhjenemistä ei tarvitse pelätä, sillä Olympia käynnistyy magneettosytytyksellä. 16. ”Saatuani sopivan moottorin sain inspiraation kunnostukseen ja aloin kasata traktoria ajokuntoon”, omistaja toteaa tyytyväisenä
Olemme poikani kanssa yrittäneet tutkia sen toimintaa tuloksetta.” On toki mahdollista, että prototyypin nostolaite ei ehtinyt alunperinkään valmistua toimintakuntoon vaan on jäänyt suunnitteluja kokeiluasteelle. Rypölän Torpan piika Jutta Järvinen istuu kyydissä. Nostolaitetta Ranta ei ole onnistunut saamaan toimivaksi. ”Moottoritehtaan insinöörit ovat olleet niin viisaita, että nostolaitteen vivut kumoavat toinen toisensa toiminnon”, Veli-Matti huokaa. ”Ulosoton paikka on vaan niin hankala, että en tiedä, kuinka sitä on ajateltu käytettävän”, omistaja päivittelee. ”Olympia starttaa takuuvarmasti, jos kuskilla riittää virtaa veivata.” Petrolikäyttöisestä Olympia-venemoottorista muokattu mylly liikuttaa traktoria kymmenen hevosvoiman ja kahden sylinterin voimin. Laatikosta löytyy neljä vaihdetta eteen ja yksi taaksepäin. Tietoa, taitoa ja mielikuvitusta Olympialla ajellessa ei tarvitse huolehtia akun tyhjenemisestä, sillä traktori käy magneettosytytyksellä. Olympia-protoa ei ilmeisesti ehditty maalata. ”Monta tärkeää asiaa puuttuu vielä. 17 03/16. Valitsin tämmöisen värin ikään kuin pohjaväriksi, jota voin tarvittaessa muuttaa, jos asiasta löytyy uutta tietoa”, Rantaa mainitsee. Veli-Matti Ranta ajaa Olympia-prototyypillään Soinissa Wanahan Ajan Päivät -tapahtumassa. Rakentelen tätä pikkuhiljaa sitä mukaa kuin löydän tai saan tehtyä osia”, omistaja toteaa vaatimattomasti. Tallessa olevassa valokuvassa näkyy alkuperäinen öljynpainemittari, ja yhtä vanhan näköisen mittarin löytäminen oli Veli-Matille melkoinen tynnyrityömaa. Jäämme toiveikkaina odottamaan, löytyykö lukijoidemme sukualbumeista lisää kuvia Olympian syntyvaiheista. On joka tapauksessa hienoa, että lähes tuhoutunut aihio on nyt tallessa harvinaislaatuista laitetta arvostavalla ja traktorin historiasta kiinnostuneella omistajalla. ”Keskireikää joutui hieman passailemaan”, omistaja toteaa. ”En ole vielä osannut päättää, mikä olisi oikea väri tähän. Kojetaulu on varsin pelkistetty: siinä on vain virtakatkaisija sekä öljynpainemittari, ei muuta. ”Laatikossa on iso sylinteri, ja se on aivan täynnä erilaisia vipuja. Sopivaa kierrossäädintä ei löytynyt mistään, joten sekin rakennettiin itse kuutos-Zetorin syöttöpumpun säätimestä. Mies lupasi toimittaa kuvat, mutta niitä ei milloinkaan tullut, eikä hän jättänyt yhteystietojaan”, Veli-Matti harmittelee. Kuusankoskelaisella myyjällä oli netissä myynnissä sopivan oloinen toimiva mittari, ja se on löytänyt paikkansa virtakatkaisijan vierestä. Mikä parasta, Olympia on ajokunnossa ja silloin tällöin myös esillä tapahtumissa. Mies väitti, että hänellä on valokuvia traktorista, sillä hänen jo vuosia siten edesmennyt isänsä on ollut yksi sen tekijöistä. mutta koska sellaisia ei ole ainakaan vielä löytynyt, on takana tällä hetkellä venäläisen hinattavan myrkkyruiskun pyörät. Arvoitukseksi jäänee, oliko Olympiatraktorin valmistaminen neljän miehen oma harrasteprojekti vai oliko sillä jotakin tekemistä tehtaan oman tuotekehittelyn kanssa. ”Kerran meillä kävi perinnekylässä laihialainen ryhmä, ja yksi sen jäsenistä katseli pitkään Olympiaa. Proton entisöinti on vaatinut tekijältään kärsivällisyyttä, tietoa, taitoa ja mielikuvitusta. Siivapyörän aihio oli olemassa, ja Ranta rakenteli sen valmiiksi. Traktori on esillä Veli-Matin omistaman perinnematkailukylä Rypölän Torpan pihapiirissä, ja silloin tällöin sillä ajellaan myös yleisöajelua. Kytkinkotelon alta puuttuu edelleen hydraulipumppu, eikä siitäkään ole tietoa, millainen se on alun perin ollut vai onko sitä ollut ollenkaan
MAN-traktorit ovat harrastekoneina arvossaan. JOKA NURKAN PELTOVETÄJÄ MAN 4 L 1 1960 18. Törmäsimme töissä käyneen näköisenä pysyneeseen saksalaiseen, joka olikin juuri tulossa kyntökisoista. Jututetaan omistajaa, Huittisten hullua konemiestä Timo Torkkia, ja muistellaan hieman MAN-traktorien historiaa
Huittinen 19
Omistaja myöntää kuitenkin, että traktori ostettiin enemmänkin harrastuskäyttöön. Ensimmäinen oli 18-hevosvoimainen nelikko, jälkimmäisessä hirnui 25 turpaa. ”Siellä oli pirullinen maa, semmoinen ruoppa, ja Mannissa jyrkkäsiipiset aurat. ”Se on kaksipyttyinen mutta käy ihan eri Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Jan-Erik Laine, Historisches Archiv MAN Truck & Bus MAN 4 L 1 ”Vasemmalla jalalla on vasemman jarrun poljin ja oikealla oikean, ja sitten on ajojarrupoljin erikseen.” Alun perin 4 L 1:n pakoputki on kulkenut alakautta. ” Setälän Topi laittoi sen myyntiin, ja kuinka satuinkin siihen juuri silloin. Se olisi pian mennyt muille, ellen olisi vahingossa tullut paikalle”, Timo muistelee. Mutta nyt on tainnut käydä niin, että vanha traktori on ottanutkin salakavalasti ajan kiinni. Kärryjen eteenkin se kävi, onhan siinä vetokoukku ja kipin hydrauliikkaulostulo. 50 -luvun lopulla MAN lisäsi pienempitehoisten traktoreiden valikoimaansa nelivetotraktorit 4 K 1 ja 4 L 1. Oikea paikka, oikea aika Elettiin siis 90-luvun puoliväliä, kun huittislainen autoliike hankkiutui eroon vanhasta lumityökoneestaan ja Torkki osui kreivin aikaan tontille. ”Tällä kertaa hankitaan paremmat aurat ja harjoitellaan etukäteen”, Timo hekottaa. ”Rahaa on niin helppo hukata. Vuosina 1959 ja 1960 valmistettujen mallien myyntiluvut kertoivat selvää kieltä traktorimarkkinoiden silloisesta suuntauksesta: isompaa versiota myytiin noina kahtena vuonna 1325 kappaletta, kun taas pienemmän lukema oli vaatimaton 350 myytyä traktoria. Viime vuonna Timo oli tuomassa saksanvihreää väriä Vammalan kyntökilpailuun, ja tänä vuonna Manni suuntaa samoihin kisoihin. Tuskin sitä uskoi edes huittislainen Timo Torkki, joka tuolloin sattui tekemään kaupat vanhasta MAN 4 L 1:stä. Moniko olisi vielä reilut kaksikymmentä vuotta sitten uskonut, että liki alkuperäiskuntoinen traktori vuodelta 1960 on monta kertaa parempi sijoitus kuin vaikkapa säästötili. 20. Sittemmin aika ajoi ohi isommastakin pikkunelikosta. Pankaa merkille astinlauta putken päällä. Mutta niin vain on vanhasta traktorista tarjottu jo jonkinmoinen määrä euroja. Vaikeuksia oli Zetoreillakin.” Torkki vertailee Mannin käyntiä kyntökumppaneihin. Timo ei silti ole myynyt Manniaan. Traktorissa se pysyy kiinni”, omistaja virnistää. Timon maatilalla Manni palveli pienissä tilapäistöissä