Teksti tähän! MAINOKSEN IMUSSA: Kehutaan jarruja SPRINGALEX: Ikonisen ralliratin tarina TULEVA KLASSIKKO: Urheilullinen Lexus IS SAMPSA SUOMELA HARRASTAJAN PAKEILLA JOHTAJAN PELI OLDSMOBILE 98 ’62 KOEAJOSSA GT-MALLIT CITROËN CX & AX 2/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi Re Reii ss ssuv uveehje hje VW TYPE 2 ’64 ¶ ¶ 2/ 20 24 Cit ro ën AX GT ’91 • Cit ro ën CX GT i ’89 • Lo tu s Es pri t V8 ’97 • Old sm ob ile 98 ’62 • Op el Ad m ira l ’72 • Po rsc he 35 6 ’60 • VW Ty pe 2 De Lu xe ’64 36 84 80 -2 40 2 • PA L VK O 20 24 -1 6 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot KONEHISTORIAA Italialaisen Same-traktorin synty ja vaiheet SEPPIÄ JA MESTAREITA Konetietäjä ja -toimittaja Kimmo Kotta SUVISEN SCANIA 140 Komeaan kuntoon entisöity vilja-auto 74 50 00 -2 40 2 • PA L VK O 20 24 -1 6 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT ITSE TEHTY ALBERT 10 8 2 / 20 24 • A lb er t • Fia t 10 • M cC ul lo ch 20 • R as ka an pa tte ris to n a j on eu vo t • S ca ni a 14 • Va lm et 11 02
Harvinaisiksi jääneet ovat usein vaikeampia harrastettavia. Citroën-kuormureiden lisäksi patteristolla oli muun muassa ranskalaisvalmisteisia raskaita haupitseja. Suosikkilaitteen hankinta on useimmiten hyvä ratkaisu. Tinkimättömän otteen ansiosta jälkipolville tarjoutuu kuitenkin tilaisuus nähdä Raskas patteristo 1:n kalustoa sellaisena kuin se sotavuosina oli. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi SA -K U VA /S TE N IU S Harvinaisia koneita on useimmiten vaikeinta harrastaa. Sota-aikaisista on jäljellä tiettävästi vain yksi. Sitten kun haluaa laitteestaan eroon, ostajaehdokkaita on usein jonoksi asti. Ajan mittaan käy väistämättä niin, että suosittujen ja haluttujen suhteellinen osuus harrastekentällä kasvaa. Valitsimme tämän numeron kansikuvaan Citroën-kuorma-auton, jollaiseen ei juuri meidän leveyksillämme törmää. Alun perin hevosvetoisiksi tarkoitetut puupyöräiset tykit uudistettiin 60-luvulla ajoneuvovetoisiksi ja puupyöristä tehtiin samalla hakkelusta. Ei ollut ennen. Yhdistys on löytänyt ja kunnostanut neljä tykkiä. Samanlaisia saatiin rintamalle pitkälle toistatuhatta kappaletta. Vähemmän arvostusta nauttivat joutuvat herkästi romuksi tai niitä myydään paremmin arvostaville tahoille muihin maihin. Tapahtumissa tai museokierroksilla ei välttämättä huomaa, mitä kaikkea tavallisten koneiden riveistä puuttuukaan. Peli on kiistatta harvinaisuus. Harvinaisuuksiakin on kahta sorttia: himoittuja keräilykappaleita ja niitä, joita ei oikeastaan kukaan tunnu haluavan riesakseen. Halutuimpia laitteita on aina reilusti esillä. Kun elokuvantekijä etsii vaikkapa 1960-luvun ajoneuvoja aidontuntuisen kaupunkinäkymän lavastamiseksi, tarjolle ilmaantuu runsaasti sellaisia autoja ja moottoripyöriä, joita ei niihin aikoihin juuri kenelläkään ollut – ja päälle sitten ne harrastekentän suosikit. TAKAISIN RIVIIN 2/2024 3 Pääkirjoitus. Talvija jatkosodan aikaista kalustoa on sentään kerätty, taltioitu ja entisöity siihen malliin, että kaikenlaiset asetelmat syntyvät tuosta vain. Kansikuva-auto on tuotu maahan vasta hiljattain, mutta se on ehtinyt tulla tutuksi jo valkokankaalla ja jatkosodan aikaisen Raskas patteristo 1:n perinneyhdistyksen järjestämissä näytöksissä. Mutta kun aletaan haalia kokoon kattausta, joka edustaisi määrätyn aikakauden todellisuutta, saattaa edessä olla pulmia ratkottavaksi. Ulkomailta Suomeen laivataan usein sellaisia erikoisuuksia, joita meidän pelloillamme tai teillämme ei aikoinaan näkynyt. Tykistön toimintanäytös olisi uskottavan oloinen, vaikka tykit olisivat väärää mallia ja kuormurit Fordeja. Sellaisia saattaa vielä Suomesta löytyä, mutta ei alkuperäiskuntoisina. Omistusaikana ylläpitoja kunnostustoimet sujuvat, kun tietoa ja varaosia on hyvin saatavilla. Niissä on tilaisuus nähdä aivan vastaavaa kalustoa kuin mitä patteristolla oli sota-aikana käytössä. Se on ollut valtava ponnistus, jonka arvoa on vaikea mitata tai määritellä. Niinpä oman aikansa harvinaisuuksia voi olla tapahtuman konerivissä useita, mutta jokin aikanaan yleinen malli loistaa kokonaan poissaolollaan. Aitoa vaikutelmaa tavoittelevalla ei ole edessään helppo työmaa. V anhojen vehkeiden tapahtumia kierrellessä huomaa nopeasti, millaiset vehkeet ovat harrastajien suosiossa. Sotien jälkeen niitä kunnostettiin siviiliin satoja, ja niiden lisäksi maahan saatiin yli kaksisataa uutta yksilöä. Se on korvaamaton kokemus. Vai syntyvätkö sittenkään. Kotimaisen harrastekaluston kirjo elävöityy, mutta samaan aikaan jokin laita kuihtuu
24 Valmet 1102 Valmet 1102 oli 50 vuotta sitten ergonomiasarjan iso kaveri. Mukana on aivan taannoin Suomeen tuotu Citroën T45 ja jo tovin täällä rullannut International McCormick T-6. Kirjavan kaluston katsaus ajalta, jolloin rautaa olivat miehet ja koneet. Koskenkorvalta löytyy takaja neliveto samasta talosta. Same porskuttaa edelleen. 66 Kaiken maailman traktorit Samen perustaja Francesco Cassani oli dieselmoottoreiden ja nelivetotekniikan pioneereja. PITKIN POIKIN HISTORIAA 48 Parruja Egyptiin Afrikkalaisten suosikkituotteen tekeminen vaati suomalaiselta tarkkaa mutta vahvaa kättä. 12 20 24 30 KANNESSA 12 Raskaan patteriston ajoneuvot Sotahistorian harrastajien tykkinäytöksissä esiintyvät myös autenttiset ajoneuvot. KONE-ESITTELYT 20 Albert Virolaisen omavalmisteisen puutarhatraktorin alkuperä on arvoitus omistajalleenkin. 54 McCulloch 200 Amerikkalainen McCulloch hallitsi hetken ketjusahojen kuninkaana niin Suomessa kuin koko maailmassa. 50 Koneveisto Raution veljekset koneellistivat parrunveiston. 4 Tässä numerossa. 30 Scania LS140 Niko Suvisen vaihtolavalaitteilla ja viljalavalla varustettua Scaniaa ei enää tunnista entiseksi tukkiautoksi. 36 Fiat 100 Pasi Mäkelän iso italialainen on yksi kuudesta Suomeen tuodusta aikansa jättiläisestä. ARKISTOJEN AARTEITA 42 Lapiosta kuokkapyörään Suomeen tuotiin ensimmäinen sala ojakone yli sata vuotta sitten. Veisto-yhtymä täyttää 60 vuotta
Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 56 36 48 54 72 Vuoden 1973 aikana esiteltyi hin uutuuksii n kuului Volvon N-sarja mallisto. 72 Kuormuriasioita öljykriisin aikaan Öljykriisin ja energian säästökampanjoiden aikaan kuormaautoliikenne kärvisteli vähemmän kuin muu yhteiskunta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. MUSEON OVET AUKI 56 Lamborghini – mies ja museo Urheiluautomies Ferruccio Lamborghini sai mekaanikon tulikasteensa sodassa. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia, uutuuksia ja niitä näitä vanhojen koneiden maailmasta. 60 Seppiä ja mestareita Sonniosuuskunnan julkaisutarpeet pukkasivat Kimmo Kotan vauhtiin ja tallentamaan suomalaista maatalouskonehistoriaa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Outi Mentula POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia 2/2024 60. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Aseiden vaiettua hän alkoi tehdä traktoreita. TILAAJAPALVELU Puh. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty
Lassi löytyi Viime vuoden lopulla huutelimme ojajyrsimen keksijän perään. Jutussa arvelimme myös, että Lassi on keksijältä peritty nimi, ja kyselimme tietoa tästä sarkaojien sankarista. 108. Lukijavinkin perusteella saimme selville, että kyseessä oli Lauri Riikonen Kestilästä eli nykyisen Siikalatvan alueelta. Hän kehitti sitä varten ylipainetelttamuotin. Pisimmän työuransa Lauri teki Fordin kenttäpäällikkönä Pohjois-Suomessa, mutta viraapelitouhujakin riitti. Lauri itse on lähtenyt ikuisuuden insinööritoimiston palvelukseen kuusi vuotta sitten, mutta tavoitimme Laurin veljen Veijo Riikosen kertomaan ojajyrsimen tekijästä enemmän. Lauri kulki urakoimassa ojia. Kun se oli jäätynyt haluttuun muotoon, ylipaine katkaistiin ja nykäistiin teltta pois.” Veijo kiteyttää veljensä teknisen intohimon näin: ”Synnynnäinen keksijä. ”Lauri haki sille patentin. ”Salaojitus ei meidän korkeudella ollut silloin päässyt vauhtiin. Sellainen on nykyään useilla talleilla miltei vakiovarusteena.” Sitten keksijä ideoi kevyitä mutta isoja katoksia tapahtumiin. N umerossa 8/23 kerroimme Oja-Lassista, traktorikäyttöisestä ojajyrsimestä, jota valmisti Fiskarsin omistuksessa ollut Oulun Rautateollisuus. Sitä ei lanalla selvittänyt. Kysely tuotti tulosta. ”Ojajyrsin lähti siitä, kun meillä kävi pillari, jossa oli hinattava oja-aura. Kun sillä siivosi pajuttunutta ojaa, juuret ja kasvit irtosivat samalla maasta ja ne oli helppoa nostella kärryn kyytiin, Veijo muistelee. Avo-ojakoneista oli puutetta, mutta lapiopeli oli historiaa.” Töitä ojajyrsimelle riitti muutamaksi vuodeksi paljon. Saimme vinkin ja parin puhelun jälkeen tarkatkin tiedot mielenkiintoisesta sepästä. ”Laurilla oli monenlaisia keksintöjä”, Veijo kertoo. Ojamaatkin levisivät siinä samalla. Luvassa turvetta, pajukkoa, lantaa ja lunta. Aina piti värkätä jotain.” FISKARS OYJ:N HISTORIALLINEN ARKISTO 6 2/2024 No _ . Veijon mukaan jyrsin luotiin oikeaan aikaan. ”Lauri teki monena vuonna Kemin lumilinnan. Fiskarsin miehet innostuivat jyrsimestä kovasti ja ostivat valmistusoikeuden. Kuorma-autot ajoivat lunta, ja Lauri puhalsi sitä Bobcatilla ja lumilingolla teltan päälle useampana päivänä. Lauri kulki niiden kanssa ennen vuosituhannen vaihdetta suurin piirtein kaikissa maatalousnäyttelyissä.” Riikonen rakensi myös kiinteästä vedestä. Lauri paineli appiukkonsa pajalle tekemään kuorma-auton perästä tällaista härveliä.” Näin siis syntyi ojajyrsimen ensimmäinen koeversio. ”Ne saattoivat olla valtavan suuriakin, mutta ne pystyi pystyttämään yksinään. Avo-ojissa oli hirveästi maata ja pajua, ja siitä tuli kauhea sotku. ”Ne olivat keskisalolla olevia pyöreitä telttoja”, Veijo kertoo. Samalla vehkeellä tehtiin myös turvesoille uutta peltoa”, Veijo kertoo. ”Kun Lauri huomasi, miten suuritöistä tallinhoito on, hän kehitteli alipaineisen lannanpoistojärjestelmän
Oulaisissa nimi vaihtuu Oulaisten Weteraanikonepäivien nimi on muutettu muotoon Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät. Tänä vuonna Hämeenlinnaan Kantolaan kokoonnutaan kesäkuun alussa. Tapahtuma pidetään tuttuun tapaan kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen. Rauta ja Petrooli siirtyy kesäkuulle Tututkin konetapahtumat muuttuvat. Lapsille on omaa ohjelmaa. Tiedossa on työnäytöksiä ja musiikkiesityksiä. A N N E RO N K A IN EN Uusi tapahtuma Ikaalisissa Suomeen syntyy myös uusia konekekkereitä. Aiemmin Rauta ja Petrooli onkin tahtonut osua puintisesongin kanssa päällekkäin. Maatalousja työkoneet sekä kuljetuskalusto ovat pääosassa. Sateen riski, sään viileneminen ja lyhenevä päivä ovat järjestäjille ongelmia. Hämeenlinnaa kohti saa jatkossa lähteä marssimaan kohta toukojen jälkeen. Lisäksi tapahtumalla on nyt sen järjestävän yhdistyksen nimi – ja vanhan voiman päiviksihän noita suurjuhlia on kansa aina kutsunut. Paikka ja luonne pysyvät myös ennallaan. Parkanon Seudun Mobilistien tapahtumalle on tilaa puolitoista hehtaaria, ja paikalle odotetaan parhaimmillaan puolta toista sataa näytteilleasettajaa. Päätöstä perustellaan talkooväeltä tulleella palautteella. Waltakunnalliset Wanhan Woiman päivät pidetään 5.–7.7.2024 Oulaisissa Törmän hovin ympäristössä. Kolmostien Konepäivät pidetään lauantaina 25.5.2024 kello 9–16 Ikaalisissa kauppakeskus Kompin kentällä. Erilaiset käsityöläiset ja muut koneisiin liittymättömät perinneesitykset solahtavat luontevammin yleisemmän voimaotsikon alle. Rauta ja Petrooli järjestetään 8.–9.6.2024 Hämeen linnassa Kantolan tapahtumapuistossa. Yksi tänä vuonna kapaloitavista tapahtumista on Ikaalisissa järjestettävä Kolmostien Konepäivät. Kesäkuun alussa tou’ot on ainakin yleensä saatu kutakuinkin mallilleen, joten uusi ajankohta ei tunnu ainakaan vanhaa huonommalta. 2/2024 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. EteläSuomen suurin veteraani konekokous Rauta ja Petrooli siirtyy syksyltä alku kesään. Lomakauden alkuun mutta hiljaiseen tapahtuma-aikaan siirtymisen toivotaan tuovan myös lisää kävijöitä
Autoilijauran edetessä hän sai urakoitavakseen myös Oulun lämpövoimalan turvetoimitukset ja turpeen kuormaukset. Eino Pekkalan ruumisarkun on toteuttanut oululainen taiteilija Kimmo Takarautio. Pekkalan perustelu oli: ”Kun mietin, millä kyydillä hautaan menisin, niin kyllä se kyyti pitää olla Scanian kyyti!” Aluksi Kimmo Takarautio yllättyi erikoisesta arkkutilauksesta. Eino Pekkala ja hauta-Kanikka 8 2/2024 No _ . Einon autoilijaura alkoi jo 50-luvun lopulla, jolloin hän toimitti polttoaineita säiliökuorma-autolla Oulun läänin osuuskauppoihin. Scania-aikaa Eino hän muistelee lämmöllä: ”Kyllä Oulun Scaniasta on jääneet hyvät muistot. Ensimmäisen Scaniansa Eino hankki 60-luvun alkupuolella, Scania 66 -mallisen sora-auton. oululainen pitkän linjan autoilija Eino Pekkala, joka haluaa teetättää itselleen Scania 143 -mallin mukaisen ruumisarkun. Hän piti hanketta erikoisena, mutta perustelut kuultuaan otti toiveen toteutukseen. Scania 143:ssa ei kyllä vikoja ollut. Tuohon aikaan autoilijalle tulikin lisää kalustoa, kuten Scanian 141ja 143-mallin turveautot, joita hän pitää kaikkien aikojen parhaina. Kaverikin päätti jo pitkästi ennen kuolemaansa, että hän haluaa mennä hautaan hevoskyydillä ja niin hänen toiveensa toteutettiin, kun hautajaiset pidettiin.” Kaverinsa pyynnön toteuduttua Eino Pekkala päätti, että hän haluaa mennä hautaansa Scanian kyydissä. MTV :n uutisissa tavattiin 14.1. Automyyjä Pekka Torvinen oli hauska kaveri, ja Oulussa oli aina hyvä palvelu, kun autoja laiteltiin”, kehuu Eino. Sitten tarjoutui mahdollisuus aloittaa mursketoimitukset Oulun kaupungille. ”Scaniassa oli aina pienin polttoaineen kulutus, kun turvetta ajettiin. Ajatus syntyi hieman huumorimielellä. Scanian kyydillä hautaan Kiintymys tiettyyn automerkkiin voidaan joskus viedä melkoisen pitkällekin, viimeisen matkan päähän asti. Minulla oli nokkamallin 143, mutta sillä mallilla oli hankala tehdä ruumisarkkua, niin arkun suunnittelussa päädyttiin sitten Scania 143:n bulldog-malliin.”, veistelee Eino Pekkala. 108. ”Kuolema ei saa olla surullinen asia
TEKIJÄN SUUSTA Kun olin kyytimieheni kanssa saanut ”lanssissa” — varastopaikalla — tietää että ”tankki” on tulossa kuorman kanssa rantaan, niin päätin lähteä sitä vastaan. Mikä oli poikkeuksellista Koneveistoyhtiön vuonna 1964 kehittelemässä parrunveistokoneessa. Tässä lehdessä kerrotaan kahdesta italialaisesta traktorivalmistajasta, Samesta ja Lamborghinista. Kauno A. 3. Siemenen tekoon Pian alkaa olla aika pohtia kevään kylvösiemeniä. Mikä oli vuonna 1974 rekisteritilaston valossa suosituin kuorma-automerkki Suomessa. 10. Järjestätkö itse konejuhlat. HANNULA KUVAILEE METSÄMIES-LEHDESSÄ CLETRAC-TELATRAKTORIA SAVOTALLA KITTILÄSSÄ JOULUKUUSSA 1919 1. Minkä valmistajan etuakseli nelivetoisessa Valmet 1102:ssa oli. Kumpi lopulta osti kumman. 7. 60-luvulla amerikkalainen McCulloch yritti menestyksettä lanseerata moottorisahoihin uutta ominaisuutta. ”Tankki tulee”, huusi kyytimies ja samassa työntyykin huurteisesta metsästä tienojustan päästä esille — ei hirviö, vaan pikemmin kummitus, pitäen omituista rätinää kulkiessaan. Kuinka monta Fiat 80R -traktoria eli täkäläisittäin Fiat 100:aa on tiettävästi tuotu Suomeen. 4. Putken asennosta ja viljan kosteudesta riippuen koneen teho oli kolmesta kuuteen tonnia tunnissa. Metsämiehenä jouduin vaistomaisesti kunnia-asentoon tiepuolessa; siksi suurenmoisesti ja yllättävästi näky vaikutti. Mistä koneesta oli kyse. Millä vuosikymmenellä Suomessa myytiin ensi kerran Belarus-nimisiä traktoreita. Missä maassa ne oli valmistettu. Hetken ajeltuamme nousivat hevosemme korvat pystyyn ja alkoi se pelokkaasti pärskyä. Onko kylälläsi perinnekonepäivät. 8. Ilmoita tapahtumasi myös Vanhojen Koneiden tapahtumakalenteriin osoitteeseen toimitus@vanhatkoneet.fi 2/2024 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. 6. F. 9. Suomi käytti jatkosodassa raskaita 155 H/17 -kenttätykkejä. Ei Ideal siis lainkaan tehoton lajittelija ollut. 50–60-luvun taitteessa hommaan oli tarjolla englantilainen Ideal Rothery -lajittelija. Mikä se oli. Millä vuosisadalla Suomesta alettiin viedä kartiomallista veistoparrua Egyptiin. Niemelän keksintöä valmistettiin Ammus Oy:n tiloissa Raumalla. 5. 2. Niin, sieltä se tulla ryömi ja kiskoi ”tyytyväisenä” valtavan suurta tukkikuormaa perässään
Kirjasta voi suositella kaikille traktoribisneksestä kiinnostuneille. 4. Yleisesityksiä koko konglomeraatin historiasta ei ole tehty maailmankielilläkään. Erityisesti Casen ja International Harvesterin yrityshistoriat käydään kuitenkin yksityiskohtaisesti läpi nekin. Nyt Suomen David Brown -kerhon kirjalliset voimat ovat fuusioituneet ja luoneet 32-sivuisen kirjasen CNH:n osasten historiasta ja yhtymisestä. Saksalaisen NAFin. 108. Nyt kirjan kirjoittaja Peter Raudsepp on pannut kansien väliin reitin loputkin laivat 60-luvulta lähtien. 32 sivua. Tallinnan-liikenteen moottorialukset alkaa linjan uudesta käynnistymisestä vuonna 1965. VASTAUKSET 1. Salaojakoneesta. 7. 1900-luvulla. Lisäksi etualalla ovat kaiken aikaa ihmiset päätösten taustalla: kasvottomat firmat eivät toimi tekstissä itsestään. ja CNH-fuusio. Scania (ja Scania-Vabis). Raud Publishing. Teos esittelee kaikki linjalla liikennöineet varustamot ja alukset – jälkimmäisiä on kirjassa yli sata. 10. Raudsepp, Peter 2024: Tallinnan-liikenteen moottorialukset. 3. Alusten historiat ennen reitille tuloa ja siltä poistumisen jälkeen käsitellään kattavasti. Sally Albatross ajoi karille Porkkalan edustalla onnettomuuksien vuonna 1994. 1950-luvulla. Koneiden sielunelämään perehtyneet kirjoittajat osaavat kuitenkin poimia suppeaan esitykseensä kunkin valmistajan teknisen osaamisen ydinkohdat. Sen kahdessa teräakselissa oli molemmissa kaksi terää, joilla parrun kaikki neljä sivua saatiin veistettyä kertasyötöllä. Sähkökäynnistys. Kaikkein kuuluisin itsenäisen Viron laivaliikenteen onnettomuuksista, autolautta Estonian uppoaminen, ei kuulu teoksen aihepiiriin, sillä Estonia liikennöi Tallinna–Tukholma-linjalla. Huhdankoski, Kauppi ja Peranto: David Brown Tractors Ltd. 5. Sitä on saatavissa Taavetti-tallin nettisivujen kautta ja kerhon osastoilta kesän konejuhlilla. 6. CNH on vasta neljännesvuosisadan ikäinen, mutta sen osasten historia ulottuu miltei parinsadan vuoden taa. Kirjan myötä voi tarkistaa, millä aluksilla Tallinnaan on vuosien varrella tullut matkustettua, ja palauttaa mieleen omia matkamuistoja. Ranskassa. 10 2/2024 No _ . Fordin, New Hollandin, Fiatin ja Steyrin historia ja naimakaupat kuitataan hyvin lyhyesti. 2. 435 sivua. Kuusi. Vertailua muiden isojen yritysten toimintaan on mukana osuvissa kohdissa. Laulut muuttuvat vuosien mennen. Reitillä sattuneet onnettomuudet on otettu kirjaan mukaan. Erkki Huhdankoski, Matti Kauppi ja Esko Peranto ovat aiemmin kirjoittaneet asiantuntevan David Brown -historiikin. Georg Otsin nimikkolaiva seilasi Suomenlahdella halki laulavan vallankumouksen ja muiden muutosten vuosina 1980–2000. Ison yhtymän tarina Case, Clayson, David Brown, Fiat, Ford, International, New Holland ja Steyr. Paljon käydään läpi myös yleistä laivamatkustamisen kulttuuria niin Neuvostoliiton, laulavan vallankumouksen kuin itsenäisen Viron aikana. Same osti Lamborghinin. 8. Mutta muuttuuko ihminen. Herrojen intohimojen ajamana CNH-tekstin painotus on myös David Brownissa. Yritystoiminta on vihkosen pääosassa. Vanhaa Vanhaa && visaista visaista Toinen osa Viron-laivoja Kuusi vuotta sitten ilmestynyt kirja Höyrylaivalla Tallinnaan käsitteli Helsingin ja Tallinnan välistä matkustajalaivaliikennettä vuodesta 1837 lähtien matkustajahöyryjen loppuun saakka. Siinä ehkäpä tärkeimmät maatalouskoneyritykset, jotka kaikki ovat tätä nykyä sulautuneina suureen CNH-yhtymään. John Deeren varovaisen mutta määrätietoisen johtamisen rinnalla Case IH:n hervoton meno tuntuu kuin pahan humalan ja pahan krapulan jatkuvalta vuorottelulta. Vanemuine oli ensimmäinen Tallinnan ja Helsingin reitillä liikennöinyt laiva 25 vuoteen. Se sopii kaikille Suomen merenkulusta kiinnostuneille ja Viron-matkojen ystäville. 9
ONNETTOMUUDESSA KUOLI NELJÄ HENKEÄ. EL IN K EIN O EL Ä M Ä N K ES K U SA R K IS TO / ST O R A EN SO O YJ 2/2024 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 2/2024 11. SORAJUNA JA PROPSIJUNA TÖRMÄSIVÄT 20.7.1905 SAKKARAN YLIKÄYTÄVÄN KOHDALLA MARINKYLÄN JA INKEROISTEN ASEMAN VÄLILLÄ
TÄYSI PATTERI CITROËN T45 JA MCCORMICK T-6 Jatkosodan aikaisen Raskas patteristo 1:n perinne yhdistys järjestää tykistön toiminta näytöksiä. Porukka on saanut esityksiinsä asiaan kuuluvan kaluston ajoneuvoja myöten. 12
Kotiutuskäsky tuli vasta marraskuussa 1944. Poikaa Kurikasta, kalua maailmalta Armeijan päämaja perusti kesällä 1941 tykkipatteriston reserviin kriittisiä tilanteita varten. Se käsitti vanhoja tykkejä mutta uusia ajoneuvoja. Raskaan patteriston varustukseen kuului talvisodan jälkeen hankittua kalustoa. 13. Jatkosodassa toiminut Raskas patteristo 1 on kuitenkin innoittanut kiihkeät harrastajat perustamaan perinneyhdistyksen. Patteristo oli mukana muun muassa Karhumäen valtauksessa ja Tali-Ihantalan taisteluissa. Kurikassa perustettu ja pääosin paikallisista miehistä koostunut Raskas patteristo 1 ei kuitenkaan saanut viettää vapaa-aikaa reservi patteristona, vaan se joutui jatkuvasti tosi toimiin alistettuna eri divisioonille. Aseistuksen lisäksi yhdistys on onnistunut hankkimaan näytöksiin autenttista ajoneuvokalustoa. Tykit oli alun perin tehty kahdeksan hevosen valjakon vedettäviksi, mutta Suomessa niitä muokattiin moottoriajoneuvojen perään. Perinneyhdistyksen tapahtumissa on vuosien mittaan esiintynyt monia vanhoja ajoneuvoja. Yksittäisen joukkoyksikön kaluston ylläpito ja sotatoiminnan esittäminen ovat harvinaisempia hatunnoston tapoja. Näitä 155-millisiä tykkejä tuli meille asevelimaa Saksalta, joka puolestaan oli kopsaissut ne kainaloonsa Ranskan sotaretkellä kevätkesällä 1940. Saksalaiset toimittivat tykeille myös maantieveturit, uunituoreet Citroën-kuorma-autot miehitetystä tehtaasta. Viime vuoden esitys oli sikälikin kiinnostava, että ensi kerran mukana oli hiljattain Suomeen saatu sota-ajan Citroën. Tykit oli pääasiassa käytetty loppuun, ja ne toimitettiinkin Tourulan tykkitehtaalle peruskorjaukseen. Lopulliseen tuliasemaan tykit siirrettiin amerikkalaisilla McCormick-telatraktoreilla, jotka oli saatu niin ikään uutena Suomeen välirauhan aikana. Kurikka Teksti ja kuvat: Mika Rassi S uomen viime sotien aikaisia joukko-osastoja on tutkittu paljon, ja niitä on myös muistettu erilaisin arvostavin menoin. Sen tuonnissa oli yhdistyksellä näppinsä pelissä. Ranskalaisen Schneiderin tykkitehtaan vuonna 1917 suunnittelema, suurelta osin vanhempiin tykkimalleihin pohjautuva raskas haupitsi oli jatkosodan taisteluissa käytetyin raskaan kaliiperin tykki. Sen näytöksissä yleisö saa tietää, kuinka tykistö todella toimi taisteluissa. Perehdytään nyt hieman patteristoon ja näytöksen kiinnostaviin ajopeleihin, kiintopisteenä tuoreehko suomentulokas. Viimeksi näytös pidettiin viime heinäkuussa patteriston kotipaikkakunnalla Kurikassa Rypölän torpalla
Pasi Sotarauta oli tuonut Citroënin Pornaisista Kurikkaan ja ajoi autoa myös näytöksessä. Omistajan ja kuljettajan mielestä ne vain lisäävät auton tunnelmaa. Sen huonoina puolina pidettiin epätaloudellista moottoria ja moottorin sammuessa jarrujen tehostuksen häviämistä. Yhteensä sodan jälkeen siviililiikenteeseen saatiin sodan jälkeen yli 800 Citroën T45:ttä. Vuosina 1941–44 saksalaiset tekivät niitä noin 18 500 kappaletta. Edeltävistä Citroënkuormureista poiketen sen moottori ei ollut peräisin henkilöautomalleista, vaan sitä varten tehtiin oma kuusisylinterinen kipinäkone ja sittemmin myös dieselmoottori. Uudet Citroënit joutuivat rintamalle. Vielä 50-luvulla sanomalehdissä niitä tai niiden osia myytiin ahkerasti. Saksan vallattua Pariisin myös Citroën T45:n tuotanto siirtyi miehittäjän käsiin. Ahon taka-ajatuksena oli hankkia Suomeen lisää Sitikoita perinneyhdistyksen tykkinäytöksiin. SItikan katossa näkyvät hakunreiät syntyivät Sisu-elokuvan kuvauksissa. Ranskan armeijan käyttöön T45:ttä alettiin tilata vasta sodan sytyttyä vuonna 1939, ja niitä ehdittiin toimittaa yli 4 000. Aho on Raskas patteristo 1:n perinneyhdistyksen nokkamies. Sodan jälkeen Suomessa Citroën oli toiseksi yleisin kuorma-automerkki, mutta autot olivat huonossa kunnossa rintamakomennuksen jäljiltä. Suomen veteraani-Sitikat Citroën Type 45 -kuorma-auto tuli markkinoille vuonna 1934. Toinen niistä oli ajokuntoinen auto, jonka hankki sotilasajoneuvoilla tapahtumia järjestävä Mil-safarit Pornaisissa. Raskasta tykistöä matkalla rintamalle heinäkuussa 1941 Vasonvaarassa. Se on Kuljetuspalvelu Kuortin vuoden 1941 useammasta aihiosta hienosti entisöity auto. Varsinaisena takapiruna asiaa ajoi kuitenkin Tuomo Aho. Vuosien etsimisen jälkeen Aho oli löytänyt Hollannista miehen, jolla oli kaksi Sitikkaa, yksi ajokunnossa, toinen raato. Vuonna 2020 Suomeen nimittäin saatiin miltei 70 vuoden tauon jälkeen kaksi Citroën T45:ttä. Se oli bussialustana hyvin yleinen vaikkakaan ei varsinaisesti suosittu. Taas niitä tulee Citroën-kirjailija Antti Pitkänen hämmästelee, ettei T45-Sitikoita ole säästynyt enempää. Vaikka Sitikoita on ollut Suomessa suhteellisen paljon, enää vain yksi sota-aikainen T45 löytyy ajokuntoisena. Ne tulivat korvaukseksi Suomen Amerikasta tilaamien hävittäjä-Fordien haltuunottamisesta ennen asevelisopimusta. Uusiakin nelivitosia tuli Suomeen vielä kolmattasataa ennen kuin niiden tuonti loppui 1952. Antti Pitkäsen ja Mikko Salosen Citroën Suomessa -kirjan mukaan sodan aikana saksalaisilta saatiin 1 348 kappaletta T45-Sitikkaa. Kalusto tosiaan käytettiin loppuun. Ennen sotaa Suomeen tuotiin kourallinen T45-mallia, kolme niistä Paunulle linjaauton alustoiksi. Mutta uustuonti auttaa kannan pienuuteen. Satoja T45-malleja peruskorjattiin muun muassa Jyväskylässä Are Oy:ssä ja Tampereella lentokonetehtaalla. SA -K U VA / H ED EN ST RÖ M 14 RASKAS PATTERISTO 1
”Myyjä oli vaihtanut autoon kärjettömän sytytyksen.” Enää vain yksi sota-aikainen T45 löytyy Suomesta ajokuntoisena. 2/2024 15. Lavaan tehtiin uudet puulaidat.” Teknisesti auto oli hyvässä kunnossa jo tullessaan. Uusi löytö majaili noin vuoden Ranskassa, ja sitä kunnostettiin sen verran, että se saatiin ajettua vuonna 2011 Hollantiin. ”Siinä oli häkkilava, jonka laidat purettiin pois, ja lavasta jäi vaan pohja. Sitikka maalattiin vihreäksi pian Suomeen saapumisensa jälkeen. Niin on tässäkin käynyt. Raato oli ajettu loppuun maatilalla sekalaisessa käytössä. Auto hiekkapuhallettiin, ja sitten maalasin hytin vihreäksi ja rungon mustaksi. Mil-safareiden Mika Tanner kertoo, että saksalaiseksi armeija-autoksi sopiva Citroën täydentää hyvin heidän muutoin jenkkipainotteista autokokoelmaansa. Vuonna 2010 löytyi Ranskasta parempikuntoinen Sitikka, josta hollantilainen teki kaupat. Pasi Sotarauta kertoo, että ranskalaisen moottorin yhdestä kappaleesta tehty pakosarja on lämpölaajenemisen tähden altis rikkoutumaan. Jälkimmäinen oli tullut Hollantiin 2008 ja sen kunnostus oli aloitettu. ”Edes jarruille en ole mitään tehnyt”, Mika sanoo. CITROËN T45 MOOTTORI kuusisylinterinen bensiini käyttöinen moottori, tilavuus 4,58 litraa, teho 73 hevosvoimaa 2?500 kierroksella VAIHTEET 4+1 JARRUT hydrauliset rumpujarrut joka pyörässä RENKAAT 9,00–20 MITTOJA pituus 6?380 mm, leveys 2?330 mm, akseliväli 4?600 mm, raideleveys 1?800/1?760 mm, omapaino 4?100 kg VALMISTUS VUODET 1934–1954 Ajokuntoinen Sitikka oli ollut aikanaan pitkään Etelä-Ranskassa rahtifirman käytössä. Muutoin tekniikka on sitä vanhaa. Mies keskittyi sittemmin kunnostamaan parempaa aihiota. Tähän taivutteluun kului hyvä tovi, ja lisää aikaa meni, kun Tuomo etsi molemmille hyvän kodin. Ensin myyjä kauppasi vain raatoa, mutta suostui lopulta siihen, että kumpikin myytäisiin Suomeen. Entinen omistaja oli vaihtanut Sitikkaan kärjettömän sytytyksen ja uudet tulpanjohdot. Lavan puuosat on Mil-safarilla tehty. Leveä ja isopyöräinen Sitikka ei tainnut sotatiellä aina sopia muiden ajoneuvojen uriin. Vaikka auto oli ajokuntoinen, vähän rakentelua ja ehostusta se silti kaipasi
Suomessa käytettiin näitä tykkejä koulutukseen 1980-luvulle asti. ”Sisusta on hyvin karu, ei mitään ovipahveja tai verhoilua katossa.” Ranskalaiset tykit J atkosodan aikana Saksan toimittamat ranskalaisperäiset raskaat haupitsit saivat Suomessa nimen 155 H/17. Ne oli tehty siirrettäväksi usean hevosen valjakolla, mutta Suomessa niitä muokattiin myös ajoneuvovetoisiksi. Sitä ei kuitenkaan tarvittu. Perinneyhdistys on nähnyt paljon vaivaa huonokuntoisten haupitsien kunnostamisessa. 16 RASKAS PATTERISTO 1. Hyvin se toimi.” Millainen ajettava T45 on. Yhdistyksen jokaiselle neljälle perinnetykille saattaa muuten piakkoinkin löytyä oma veto-Sitikka, sillä vielä yksi T45projekti on näiden kahden jälkeen tullut Suomeen. ”Sisusta on hyvin karu, ei mitään ovipahveja tai verhoilua katossa.” Elokuvakomennuksen jälkeen auto palasi Pornaisiin, ja se maalattiin toistamiseen vihreäksi. Joka arkipäivä sillä ajettiin hyvin kivikkoisillakin reiteillä. Raideleveys on isompi, samoin pyörät, ja akselit ovat tosi jykevät. ”Olimme kolme viikkoa Nuorgamissa ja kaksi viikkoa Kaamasessa kuvaamassa. Jo ensimmäisessä maailmansodassa palvelleet tykit olivat edelleen tehokkaita verrattuna useiden joukko-osastojen käyttämiin kevyempiin tykkeihin. Ahon ja Tannerin välisen herrasmiessopimuksen mukaan Mil-safareiden autoa lainataan aina tarvittaessa tykkinäytöksiin. Sitikan elokuvarooli ei ollut pelkkää patsastelua. M ILSA FA R IT Parlez-vous français, Basile. Samoin moottori on iso ja matalakierroksinen.” Hollannista oli kahden auton lisäksi tullut myös varamoottori, joka saatiin lainaksi mukaan Lapin-reissulle. Mil-safarien Citroën Sisu-elokuvan kuvauksissa Lapissa. ”Se oli mielenkiintoinen reissu”, Tanner tarinoi. ” Sisu-elokuva oli tulossa, ja siihen tarvittiin saksalaisille auto. Sitä varten se maalattiin harmaaksi”, Mika kertoo. Noin kolme tonnia painava ase oli toisaalta hidas liikuteltava. Perinneyhdistys on hankkinut ja entisöinyt käyttökuntoon neljä näistä haupitseista. Kun Raskas patteristo 1 vuonna 1941 siirtyi rintamalle, se sai Tourulasta mukaansa 12 tykkiä. ”Se on jenkkikuormuriin verrattuna leveä. Elokuviin ja näytöksiin Mil-safareiden Sitikan uusi maali oli tuskin ehtinyt kuivua, kun auto väritettiin uudestaan. Tykin kantama on noin 11 kilometriä
Homma vaatisi vähintään sata miestä, viitisentoista vanhaa autoa ja kaikki patterin toiminnot ajanmukaisella kalustolla. Syyskuussa 1994 Tuomo ajatteli, että on käärittävä itse hihat. Ahon esitys tykkinäytöksestä oli hyväksytty viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Auton rakensi vajaat kymmenen vuotta sitten museokuntoon Viljo Koivuluoma. Sen jälkeen kalustoa on haalittu edelleen, ja joka vuosi on järjestetty toimintanäytös jossain päin Suomea. Kesäkuussa Parolan varuskunnan alueella järjestettiin iso perinnetykkinäytös 110 miehen ja lotan voimin. Häällä käytettäessä tehoa oli sitten hieman vähemmän. Patteriston yhdistys K urikkalaislähtöisen Tuomo Ahon isoisä Juhani Aho oli palvellut jatkosodassa Raskas patteristo 1:ssä. Näissä Master-sarjan autoissa oli Letukan oma kuusisylinterinen kansiventtiilimoottori, josta saatiin 85 hevosvoimaa ulos. Monien vaiheiden jälkeen saatiin käyttöön neljä hyvin huonokuntoista 155 H/17 -haupitsia. 17 2/2024. Sotamuseo oli myötämielinen, ja elokuussa 2015 Kurikassa järjestettiin noin 65 miehen ja Lotan voimin perinnetykkinäytös. Näytöstä varten oli tehty paljon työtä, ja Aho tuumi, ettei sen sovi antaa valua hukkaan. Erään Itä-Karjalan reissun jälkeen Aho sai idean kunnostaa kaksi Kurikan tykkipuistossa olevaa patteriston tykkiä ja vähän kokeillakin niitä. Tätä nykyä ajopeli kuuluu Viljon pojalle Tapio Koivuluomalle, joka jatkaa uskollisesti patteriston matkassa. Sittemmin kävi ilmi, ettei patteriston historiaa ollut kunnolla tutkittu. Tykki näytöksen juontanut Tuomo Aho on pannut koko perinne yhdistyksen toiminnan alulle. Tällä tiellä mies on edelleen. Kuten alkuperäisessä Raskas patteristo 1:ssä, myös perinneyhdistyksen porukassa on miehiä muualtakin kuin Kurikasta. Tapio Koivuluoma Koskenkorvalta oli mukana häkäpönttö-Letukallaan. Viljo-vainaa itsekin ehti Letukalla aiempiin näytöksiin ja uusimpaan Tuntematon sotilas -filmatisointiin. Alkoi kaluston metsästys. Loppuvuodesta 2015 perustettiin Raskas Patteristo 1:n perinneyhdistys. Tätä ryhmää on tykkinäytöksissä useaan kertaan edustanut koskenkorvalainen häkäpönttöChevrolet vuodelta 1939. Niille oli tiedossa heti käyttöä. Akmo-puukaasutin ei ole autossa vain koristeena, vaan pilkkeellä on ajettukin. Perinnetykkitoimintaan lähti mukaan asiansa osaavia henkilöitä, ja yli 6?000 talkootyötunnin jälkeen keväällä 2017 yhdistyksen käytössä oli neljä hienosti rautavannepuupyörille entisöityä tykkiä. Uuteen Tuntematon sotilas -elokuvaan kaivattiin juuri sopivasti raskasta tykkitoimintaa. Nyt arkistomateriaalit on pengottu läpi ja useita veteraaneja haastateltu, on kuljettu patteriston sotatie Itä-Karjalassa, on myös maastouduttu tekemään tarkempaa selvitystä taistelupaikoista. Seuraavaksi Aho tahtoi mallintaa kokonaisen moottoroidun raskaan tykkipatterin toiminnan käytännössä. Perinnejoukko osallistui elokuvan tekemiseen. Asiaa varten piti järjestäytyä. Tuomo ehti keskustella paappansa kanssa sota-asioista jonkin verran ennen tämän kuolemaa. Kolmas pyörä S ota-aikana Raskas patteristo 1:een liittyi puolustusvoimien ajoneuvojen lisäksi Kurikan ympäristön autoilijoita ajoneuvoineen
50-luvulla Amerikassa T-6:n alapuolelle esiteltiin vielä pienempiä telatraktoreita. SA -K U VA / P. Suomessa Caterpillarista tuli likimain yleisnimi telatraktorille, mutta Natikan kotimaassa Yhdysvalloissa kilpailu oli tasaisempaa. Näytöksessä Kalle Ranta ei kuitenkaan turhia vekslannut. Vaikka telatraktoreiden puolella varteenotettavia kilpailijoita oli enemmän, mikään niistä ei hallinnut markkinaa yhtä suvereenisti kuin Ford. Omistajafirman Lauri Ketonen pitää Natikkaa oikullisena peruutettavana. Vuonna 1953 myös Britanniassa alettiin valmistaa tela-Natikoita, ja niistä suosituin malli oli amerikkalaisen kuutosen esimerkin mukaan tehty 50-hevosvoimainen dieselversio BTD-6. Natikat teloille 20-luvulla amerikkalainen International Harvester tahkosi rahaa Farmall-pyörätraktoreillaan sen verran minkä Ford armollisesti yli jätti. Vanha juhta sai kuitenkin parin moottoripäivityksen myötä elää jenkkimallistossa hyvin pitkään, aina vuoteen 1969 saakka. Merkkinimenä oli ainakin USA:ssa useimmiten International, mutta Suomessa niiden kyljessä tapasi lukea McCormick. Tarjolla oli kahden eri raideleveyden mallit ja ottomoottoristen lisäksi myös dieselversio TD-6. Kone-Ketosen aikana Natikan telat on purettu ja tapitettu uudestaan. JÄ N IS 18 RASKAS PATTERISTO 1. Farmallien ohella IH teki enemmän Fordsonien kaltaisia matalia ja leveän etuakselin pyörätraktoreita. Vuonna 1938 alettiin rakennella prototyyppiä uuden malliston pienimmästä telatraktorista. T-6 oli pitkään Internationalin pienin telatraktori. Niistä ryhdyttiin sorvaamaan telaversioita vuonna 1928. Pyörätraktorit olivat keskenään hyvin samanlaisia, mutta telamallissa oli niiden kanssa samaa oikeastaan vain moottori. Nimeksi pantiin T-6, ja varsinainen sarjatuotanto alkoi 1940. Se oli kolmipyöräisen Farmall M:n ja nelipyöräisen W-6:n lähisukulainen. Sitä tehtiin muutaman mallipäivityksen vetämänä yli 30 vuotta. T-6 vetää 155 H/17 -haupitsia, kun raskas patteristo marssii Repolaa kohti jatkosodan jo päätyttyä syyskuussa 1944. Kumipalat on lisätty, jotta traktorilla kelpaa ajaa päällystetylläkin tiellä
Jos ohjauslaitteista jotain hyvää voi sanoa, ne ovat ainakin mukavasti kuskin ulottuvilla. SMK:n Tampereen huoltoasema oli keväällä 1941 koneita täynnä. Aku Louhimiehen Tuntemattomassa sotilaassa se vilahtaa esimerkiksi vallattua Petroskoita eli Äänislinnaa esittävissä kohtauksissa. Lisäksi siihen pantiin kumipalat, jotta traktorilla on mukavampi ajaa asvaltilla. SMK:lle tuli Internationalilta niin traktoreita kuin autoja. Valkokankaan tähtiä on tämäkin telatraktori. Myös International Harvesterin maahantuojalla SMK:lla oli toiveissa saada siitä osansa. INTERNATIONAL McCORMICK T-6 MOOTTORI nelisylinterinen bensiinipetrolikäyttöinen moottori, iskutilavuus 4,1 litraa, vetoteho 24 hevosvoimaa, hihnapyöräteho 31 hevosvoimaa VAIHTEET 5+1 VALMISTUSVUODET 1940–1969 VALMISTUSMÄÄRÄ noin 44 970 SMK:n Tampereen huoltoasema oli keväällä 1941 koneita täynnä. Lauri kertoo, että telasto pantiin osiin ja tapitettiin uudestaan. Petsamosta Äänislinnaan Yhdysvallat oli myöntänyt talvisodasta toipuvalle Suomelle lainaa. Viime kesänä se tuli hyvään käyntikuntoon”, Lauri kiittelee. Natikan moottorissa kuuluu olla hieno käyntiääni, mutta ehjälläkään pakosarjalla se ei ollut vielä aivan kohdallaan. Tykkinäytöksessä haupitsi siirrettiin tuliasemaan Kristiinankaupungissa toimivan Kone-Ketosen omistamalla T-6telatraktorilla. Kone-Ketosen nokkamies Lauri Ketonen kertoo, että se hankittiin juuri ennen perinneyhdistyksen ensimmäistä näytöstä vuonna 2015. Tilaajia olivat puolustusvoimien lisäksi Maatalousseurojen asutusasiainosasto ja Pellonraivaus Oy, joka hankki käyttöönsä myös IH:n isompia telatraktoreita. Lauri pitää Kormikin kytkintä aika nykäisevänä ja erityisesti tarkkaa peruutusajoa siksi hankalana. Kone-Ketosen Kormikki on ollut tykinvetäjänä näytöksissä aiemminkin. Myös tuossa näytöksessä Ketosen McCormick oli mukana. 2/2024 19. Aivan teräkunnossa ei T-6 Ketoselle keikahdellut. Vuoden 1941 puolella alkoi Yhdysvalloista jälleen saapua tavaraa Suomeen Liinahamarin reittiä pitkin. ”Pakosarja vaihdettiin. SMK sai myös uuden tuontiluvan ja tarvittavat rahat uutta kolmen miljoonan markan IH-tilausta varten, mutta jatkosota ehätti alkaa ensin
Poika on tullut kotiin Lihulan pieni rauhallinen kylä noin 25 kilometriä ennen Saarenmaata tuli sitten tutuksi Sipilälle. Asunto oli osa neljän huoneiston taloyhtiötä. Hollola 20. Vaskin pariskunnan oma poika oli menehtynyt liikenneonnettomuudessa Moskovassa. ”En edes tiennyt missä sellainen paikka on, mutta kun kuulin hinnan, sanoin että älä myy muille, minä otan sen.” Hinta oli varsin edullinen. Asunnon kautta löytyi lopulta toinenkin sijoituskohde, pieni ja erikoinen traktori. Naapuriasunnossa asui eläkeikäinen pariskunta, Lehti ja Albert Vask. Eräällä reissulla tuttu hieroja valitti olevansa pahassa kahden asunnon loukussa. Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Virpi Miettinen ALBERTIN APULAINEN VIROLAINEN OMAVALMISTE Lasse Sipilän pieni työkone herättää hämmästystä. M aanviljelijä Lasse Sipilä teki 1990-luvulla usein lyhyitä matkoja Viroon. ”Ja kun vielä kaksi kaveria lähti mukaan, oli sijoitus aika pieni”, mies toteaa. ”Kun menin ensimmäistä kertaa katsomaan asuntoa, viereiseltä ovelta tuli vanha mamma ulos, katsoi minua silmiin ja sanoi, että nyt on tullut poika kotiin”, Lasse kertoo. Lehti alkoi kutsua Lassea omaksi pojakseen ja passata tätä parhaan taitonsa mukaan. Virolaisen omavalmisteisen puutarhatraktorin alkuperä on arvoitus omistajalleenkin. ”Kysyin, missä asunto on, ja nainen kertoi sen olevan Lihulassa”, Lasse kertoo. Suunnilleen samanikäinen Sipilä sai lämpöisen vastaanoton