Englanninpyörä Laadukas ja vahva englanninpyörä ammattikäyttöön.Mukana 5kpl karkaistuja rullia. Nostokorkeus: 1880mm. Pulverimaaliruisku Ammattimainen lopputulos kotona! Nyt voit jauhemaalata kotioloissa ja saada kestävän pinnan, joka ei irtoa tai lohkeile ja kestää paremmin kulutusta. Ergonomisesti muotoiltu ja varustettu harjattomalla moottorilla, joka ylläpitää nopeuden tasaisena myös suurissa kuormituksissa. Hiekkapuhalluskaappi Varustus: 2kpl hiekkapuhalluspistooleja käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovea, valaistus, suojakäsineet ja pölynimuri. Ilmatarve: 400-600 l/min Mitat: 980x720x1590mm Työtaso: 890x670mm. Moottorin teho: 350W. Sähköliitäntä: 230V / 16A. Ramppien mitat: 590x340mm. Kok. Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2021 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT BUICK MASTER 1927 SEPPIÄ JA MESTAREITA Monen konstin konetaituri Kauko Rajalin TEOLLISUUS-BUSTER Tutun BM-Volvo T 400:n harvemmin tavattu versio TEHTY KESTÄMÄÄN James 81 C -kaivurikuormaaja 1980-luvulta Kaikki hinnat sis. Reiän koko: 12, 14, 15, 16, 18, 19, 20, 22, 24, 25, 26, 28, 30mm. teräksestä, kromista, kumista tai alumiinistä. Käyttöjännite 230V. Mitat (PxLxK): 5400(4430)x2930x2190mm. Paino: 88kg. korkeus: 1545mm 1599€ tuotenro 511050 169€ tuotenro 89343 Sooda& hiekkapuhalluslaite Puhalluslaite jolla voidaan puhaltaa joko soodalla, hiekalla tai niiden yhdistelmällä. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Pyörintänopeus: 4000-10000rpm. Laite on varustettu kahdella 38-litran säiliöllä. Leukojen syvyys: 140mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Sooda poistaa varovasti maalin esim. pellin paksuus 2mm. Kiilauran koko: 4, 5, 6 ja 8mm. Työkorkeus: 1200mm. Maks. Autotallin sisustus (hopea/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x roskis/paperiteline) 3kpl yläkaapit (2 x kaasujousitetut luukut, 1 x rulo) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 496769 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. Maks. Nostokyky: 4000kg. Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. U U TU U S! 199€ tuotenro 511068 Epäkeskohiomakone ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella tehokasta hiontaa varten kaikentyyppisille pinnoille. Nostokyky: 1350kg/pari. Mitat: 1030x440x140mm, istuinkorkeus 510mm 69€ tuotenro 506543 U U TU U S! 74 50 00 -2 10 2 • PA L VK O 20 21 -1 7 6 41 48 87 45 00 03 21 00 2 Viipale mediat 84 2 / 2 2 1 • B M -V o lv o 4 I • B u ic k M as te r • Fo rd Te g • Ja m e s 8 1 C • M e ts ä-M ar tt iin i • P ar ca • Th e rm æ niu s S T 6 7. Koko: 480x100x200mm. Paino: 775kg. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi 2650€ tuotenro 85268 Säilytysnostin 2:lle autolle / 4000kg Erittäin laadukas säilytysnostin kahden auton päällekkäiseen säilytykseen. Paino: 93kg 849€ tuotenro 75506 435€ tuotenro 64786 Kiilaura-aventimet Sarja sisältää aventimet ja holkit kiilauran valmistusta varten. Paino: 14,5kg. Kitasyvyys: 700mm. 499€ tuotenro 364102 U U TU U S! U U TU U S! Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. Vaatii lisäksi kompressorin. Letkun pituus: 2,4m. Levys pilarien välillä: 2400mm. 499€ tuotenro 494628 Asentajan alusta & jakkara / 2-in-1 Tukeva asentajan alusta joka nousee myös jakkaraksi. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm
Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. Nostoaika: 55sek. Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.. Nostokorkeus: 1,8m. korkeus: 3724mm. Pulverimaaliruisku Ammattimainen lopputulos kotona! Nyt voit jauhemaalata kotioloissa ja saada kestävän pinnan, joka ei irtoa tai lohkeile ja kestää paremmin kulutusta. Pituus (ilman terää): 240mm. Työkaluvaunu 277-osaisella työkalulajitelmalla. Maks. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Kiillotuskone 750W Ammattitason penkkimallinen kiillotuskone. Vaunussa on yhteensä 10 kuulalaakeroitua lukittavaa säilytyslaatikkoa sekä lukittava säilytyskaappi, jossa on 2 säädettävää hyllyä. Työsyvyys: 25mm 420€ tuotenro 497361 39€ tuotenro 510976 249€ tuotenro 511962 Kaikki hinnat sis. Autotallin sisustus (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea, 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut, 3kp alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513523 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4” Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Mitat: 1740x1212x2510mm. Kok. UU TU US ! 99€ tuotenro 510994 Nauhahiomakone 20x520mm Paineilmatoiminen nauhahiomakone vaativaankin käyttöön. Pyörintänopeus: 9000rpm. leveys: 3380mm. Lisäksi siinä on 2 työkalulevyä sekä asiakirjateline. Vaatii lisäksi kompressorin. Pituus: 360mm Paino: 1153g Hiomanauhan koko: 20x520mm Pyörintänopeus: 16000rpm Ilmankulutus: 113l/min Työpaine: 6,3bar Paineilmaliitäntä: 1/4” Sopiva letkun koko: 3,8” 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. Säädettävä nopeus, enintään 20000rpm. Tehokas 750W:n induktiomoottori. UU TU US ! UU TU US ! U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 7/2020 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT SÄKYLÄ N VETOKO NE TRAKTORIVELJEKSET Eemeli ja Ville Jokelan saksalaistraktorit TUTTU TYÖKONE Pulkkisen Eeron Ford 6600 PUIMUREISTA TEHTY Edvin Rajalan omatekoinen traktori 74 50 00 -2 00 7 • PA L VK O 20 20 -5 6 41 48 87 45 00 03 20 00 7 Viipale mediat 81 7 / 2 2 • La u ri S a rv o n a u to tr a k to ri • Fo rd so n D e x ta • Fo rd 6 6 • E M R -tr a k to ri • M o n i-S is u -p a lo a u to Teksti tähän! 2190€ tuotenro 506475 Lattiavapaa 2-pilarinostin 4000kg Erittäin laadukas hydraulinen lattiavapaa kaksipilarinostin itselukittuvilla nostovarsilla. Paineilmaliitäntä: 1/4”. U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! 99€ tuotenro 510994 Nauhahiomakone 20x520mm Paineilmatoiminen nauhahiomakone vaativaankin käyttöön. 599€ tuotenro 511083 79€ tuotenro 510970 Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Käyttöpaine: 6,3bar. Nostokyky: 2500kg. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Työkaluvaunu puisella työtasolla Siirrettävä työasema joka on valmistettu mustasta & harmaasta jauhemaalatusta teräslevystä sekä puupäällisestä, joka toimii työpöytänä. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm Leukojen syvyys: 140mm Koko: 480x100x200mm. Nosto-/laskuaika: 35/30sek. Suurin vääntömomentti: 610Nm. 2950€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. Työkaluvaunu 277-os. Nostokyky: 1350kg/pari. Säädettävä nopeus, enintään 20000rpm. Paino: 14,5kg. Uusi malli! Nostokyky: 4000kg. Toimituksessa 2kpl 250x20x20mm kiillotuslaikkaa ja apukarat pienempi reikäisten laikkojen kiinnittämiseen. +358 010 292 7420 • myynti@gripsgarage.co m Myymälä avoinna arkisin: 8.00 16.00 www.angloparts.com / www.gripsgarage.com LAND ROVER MINI JAGUAR TRIUMPH MG AUSTIN HEALEY MORRIS MINOR ONLINETILAUS! SUURI VARASTO BELGIASSA NOPEAT TOIMITUKSET Anglo Parts Finland 36 84 80 -2 10 2 • PA L VK O 20 21 -1 5 6 41 48 83 68 48 08 21 00 2 Viipale mediat Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.. Moottori: 2,2kW. Käyttöjännite 230V. Jokaisella autolla on tarina. (tuumamitat) Työkaluvaunu 143-osaisella tuumamittaisella työkalulajitelmalla. Sähköliitäntä: 230V. Kutistus/ venytyskone TWIN Toinen kone kutistusta ja toinen venytystä varten kitoja ei siis tarvitse vaihtaa työn aikana. alumiinipelti: 1,8mm 1290€ tuotenro 497378 169€ tuotenro 89343 Kaikki hinnat sis. U U TU U S! U U TU U S! 895€ tuotenro 512775 UU TU US ! U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2020 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT LUONTEIKAS APURI Tšekkoslovakialainen Motorobot PF-61 KULKIJA ALPEILTA Saurer-kuormuri & Sig Neuhausen -kärry JUUASTA JYRÄHTÄÄ Konekerho Polovelan Papattajat 74 50 00 -2 00 8 • PA L VK O 20 21 -0 4 6 41 48 87 45 00 03 20 00 8 Viipale mediat 82 8 / 2 2 • A u st in 5 4 • In te rn a tio n a l M cC o rm ic k B -4 1 4 • M o to ro b o t P F-6 1 • S a u re r 2 D M + S ig N e u h a u se n Vuoden 2020 lehdet nyt saatavilla! 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot hinnat alkaen. Kok. Vaunussa on 4 pyörää, joista 2 on lukittavissa. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Paino: 153 kg. Koko: 1285x740x890mm. Autotallin sisustus (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea, 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut, 3kp alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513523 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4” Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Ramppien mitat: 590x340mm. Nostokorkeus: 1800mm. Paineilmasaha Laadukas paineilmasaha kestävällä rungolla. Sähköliitäntä: 230V. 599€ tuotenro 497975 499€ tuotenro 494628 Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. Ilmankulutus: 170l/min. Työkaluvaunu 143-os. Maks. Pituus: 360mm Paino: 1153g Hiomanauhan koko: 20x520mm Pyörintänopeus: 16000rpm Ilmankulutus: 113l/min Työpaine: 6,3bar Paineilmaliitäntä: 1/4” Sopiva letkun koko: 3,8” 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm Leukojen syvyys: 140mm Koko: 480x100x200mm. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. teräspelti: 1,6mm Maks. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Maks. Työsyvyys: 120mm. Paino: 88kg. Kutistus/ venytyskone TWIN Laadukas kutistus/ venytyskone ammattikäyttöön. Paino: 14,5kg. Pilarien etäisyys: 2830mm. Paino: 650g. Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. TULEVA KLASSIKKO: Viisisylinterinen mahti-Marea ALKUPERÄISENÄ SÄILYNYT: Standard Vanguard III ’57 HYVIN PIDETTY: Jyrki Koivulan Saab 99 GL ’84 BX-PIONEERI HARRASTAJAN PAKEILLA REIJO ESKELINEN HURMAAVA HARVINAISUUS SUNBEAM RAPIER CONVERTIBLE ’59 RIPEÄ SPORTTI TOYOTA SUPRA 3.0i TURBO ’90 120 Y ’74 2/2021 • Hinta 9,90 € • www.klassikot.fi 02 /2 1 Alfa Ro m eo 155 V6 ’92 • Da tsu n 120 Y ’74 • Sa ab 99 GL ’84 • Sta nd ard Van gu ard III ’57 • Su nb eam Ra pie r Co nve rtib le ’59 • To yo ta Su pra 3.0 i Tu rbo ’90 LAADUKKAAT VARAOSAT BRITTIKLASSIKOIHIN Quality Parts & Service Grips Garage Oy • Luhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa Puh
Tekniikan kimpussa touhuava on ikuisesti oppilas. Ja jos projektin edetessä tulee tarve erikoistyökalulle, voi koettaa, josko sellainenkin syntyisi tallista löytyvistä tarveaineista. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Omalla verstaalla kannattaa olla niin kuin oltiin ennen vanhaan. Ku va : SA -K uv a/ A av ik ko IKUINEN OPPILAS E ipä sitä nuorena kasettinauhuria korjatessa ja mopoa rassatessa älynnyt, kuinka monipuolisen harrastuksen pariin on päässytkään. Seuraavaksi väsättiin venttiilijousen puristin, mikä sitten olikin jo monimutkaisempi projekti. 2/2021 3 Pääkirjoitus. Sitäkään ei nuorena voinut aavistaa, että tulevaisuus tuo harrastukseen haasteita helppouden muodossa. Piti takoa, kierteyttää, sorvata, niitata ja niin edelleen. Uutta laturia tai starttimoottoria ei tuosta vain lähdetty tilailemaan. Ensin tehtiin pistepuikko, joka oli pikemminkin sorvin käytön opiskelua varsinaisen työkaluvalmistuksen sijasta. Harva asiakas hyväksyisi laturin peruskorjauksesta muodostuvan laskun, jonka loppusumma ylittää tuliterän laturin hinnan vaihtotöineen. Istua kiireettömästi pää kallellaan ja pohtia, mikä moisen vian saattaisi aiheuttaa. Rikkoontuneet komponentit piti osata purkaa, vika paikantaa ja vialliset osat vaihtaa. Aika usein vanhoissa sanonnoissa piilee totuuden jyvä. Sen sijaan kannattaa olla niin kuin oltiin ennen vanhaan. Korjaamohommissa kuten muissakin ansiotöissä taloudellisuus ja tehokkuus pakottavat nykyaikana uuden osan ja oikean työkalun hankintaan. Alkuperäinen kiinnostus tekniikkaan syntyi kuitenkin ongelmanratkaisun prosessista, joka on tavattoman kiehtova ja kiinnostava. Työ tekijäänsä opettaa, kuten vanha sanonta kuuluu. Nykyään moni asia ratkeaa hetkessä, kun katsoo opastevideon tai tilaa uuden varaosan. Ammattiin valmistavassa opinahjossa opin muun muassa kuinka tehdään tarvittavat työkalut. Varaosiakin piti joskus takoa tyhjästä. Sitten sitä vähitellen ryhtyy hommiin, vaikka ei lähtiessä tarkkaan tietäisikään, mitä on tekemässä. Mutta omalla verstaalla ei kannata olla niin tehokas. Oikoteihin turvautuminen tylsyttää luovuuden ja vie hommasta oivaltamisen ilon ja onnistumisen riemun. Ensimmäisissä päivätöissäni autokorjaamolla ja metalliverstaalla työskennellessä työkalun valmistustaitoa tarvittiin käytännössä jatkuvasti. Ongelman osuessa kohdalle ei ole välttämätöntä rientää ensimmäisenä varaosaliikkeeseen tai hakea opetusvideota netistä. Mestariksi voi yltää vain kapean erikoisalan valitsemalla ja siihen sinnikkäästi keskittyen
4 Tässä numerossa. Kuulemme monta tarinaa elämästä, yrittämisestä ja periksiantamattomuudesta. Yksi kaunis keltainen Buster on Pentti Torssosella pikku puusouveissa. 24 Metsä-Marttiini ja Ford Teg Jussi Vuotin uusiutuvan energian hanke nojaa erittäin kokeneeseen hakkuuja lähikuljetuskalustoon. Tehdään samalla pikakatsaus Syväsen historiaan. 58 Kaiken maailman traktorit: Parca 60-luvun ruotsalainen suurtehotraktori on traktorimaailman suuria harvinaisuuksia. MUSEOT 62 Oakhamin aarteet Lounais-Englannissa sijaitseva Oakham Treasures on yksi Englannin laajimmista perheomisteisista maaseutumuseoista. 68 Tampereen lentokonetehdas Kuvia sota-ajan lentokonevalmistuksesta uuden lentokonetehtaan monipuolisissa tiloissa. Se oli jo pieninä palasina maailmalla, mutta palokunta hankki osat takaisin ja pani sen uudestaan toimintakuntoon. 30 James 81 C Ari Mehtonen tapitteli ja paranteli muutenkin Syväsen konepajan isomman kaivuri-kuormaimen ehtaan kuntoon. ARTIKKELIT 46 Esa Lintusen Scaniat Leipätyö kuorma-autojen ratissa on saanut monen autonkuljettajan vapaa-ajallaankin viihtymään autojen parissa. 36 Buick Master Säkylän VPK rakensi ensimmäisen paloautonsa 30-luvulla. Näin on käynyt Esa Lintuselle, jonka pihasta löytyy useampi Scania. KONEET 18 BM-Volvo 400 I Buster-Volvon teollisuusmalleja tehtiin vähän yli 800 kappaletta. 12 18 24 30 KANNESSA 12 Volvo N86 Tuomo Siltala entisöi Volvo N86:n, jota voi syystä sanoa perheenjäseneksi. 42 Thermænius ST 67 Haaveilemme pelonsekaisin tuntein syyskasvien sadonkorjuusta ja Arvikan ensimmäisestä ajoleikkuupuimurista. Juttusarja unohdetuista suuruuksista alkaa
(03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia sieltä, missä rautaoksideja syntyy. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin kuvia metsien rusoposkisista koneista. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 36 72 52 58 72 Sarvitraktoreiden vaiheista Kaksipyöräisten traktoreiden suomalaista historiaa 50-luvulle asti. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 76 Markkinat Täältä lääkkeet rautakuumeeseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 2/2021 68. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 52 Seppiä ja mestareita Konepajamies Kauko Rajalin jatkaa koneiden rakentamista eläkkeelläkin. TILAAJAPALVELU Puh
Lenin kiinnostui sähköaurasta. Sähkö tuli moottorille verkosta yli 750 metrin pituista, kelalle kierrettyä kumieristeistä kaapelia pitkin. Lenin halusi silti kehittää sähköauraa edelleen. I. Näitä 38-kilowattisia HTZ-12-traktoreita valmistettiin 32 kappaletta. Harkovan traktoritehtaan HTZ-12-sähkötraktorit vetivät kylvökonearmadaa vuoden 1950 elokuvassa ”Kultaisen tähden kavaljeeri”. Neuvosto-Venäjän johtaja V. Neuvostoliiton sähkötraktoreiden puutteet olivat ilmeisiä. I. Tällaista aurajärjestelmää oli käytetty eri puolilla maailmaa höyrykoneilla. Lenin ei ollut näkemäänsä tyytyväinen. Aurajärjestelmiä rakennettiin ilmeisesti parikymmentä, mutta sitten johtaja vaihtui ja traktorit alkoivat vallata peltoja. ”Mitä pirua se häntäänsä heiluttaa?” tivasi johtaja. Leniniä sähköauran koetilaisuudessa lokakuussa 1921. Se taisi olla ainoa neuvostoliittolainen sähkötraktori, joita tehtiin enemmän kuin vain koekappaleita. Sen toimintaperiaate oli vanha: vaijeriin kytkettyä kyntöauraa vedettiin vinssillä päisteeltä toiselle. Kokeiluja jatkettiin 50-luvulle asti – sen minkä lieka antoi myöten. Sähkötraktorikokeilut eivät kokonaan lakanneet Neuvostoliitossa, mutta 50-luvulla ne vähenivät liki olemattomiin. K eväällä 1920 Pietarin eli silloisen Petrogradin sähkölaitoksen työntekijät rakensivat sähköauran. Neuvostoliiton sähkötraktorit Suuressa ja mahtavassa itänaapurissa peltokoneita yritettiin sähköistää jo sata vuotta sitten. Häntä varten järjestettiin kyntönäytös lokakuussa 1921 Moskovan lähellä. VIME-traktorit teki Maatalouden sähköistämisinstituutti. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Ensimmäisen kerran neuvostoliittolaista sähkötraktoria yritettiin tehdä 1920-luvun lopulla, mutta kokeilut eivät olleet onnistuneita. Pietarissa kuitenkin pantiin vinssiä pyörittämään sähkömoottori. Myös niihin sähkö johdettiin kelalle kierretyn kaapelin välityksellä. Stalinetsiin eli S-60-telatraktoriin oli asennettu 48 kilowatin tehoinen kolmivaihemoottori, jonka jännite oli 500 volttia. Yhden työkauden aikana sähkötraktori säästää 20–25 tonnia polttoainetta ja 0,85 tonnia voiteluaineita, lupasi sähkötraktorin mainos. Kelan pyörittämiseen tarvittiin oma pieni sähkömoottori 5. Tuona aikana niillä kynnettiin noin 8000 hehtaaria ja todettiin ilmeisen vakavasti, että kaapelitraktoreilla voitiin tehdä käytännön peltotöitä. Maalaus esittää V. Kerrotaan, että kaksi tällaista VIME-traktoria olisi ollut vuodesta 1937 lähtien koekäytössä kahdeksan vuotta. Lisäksi häntä harmitti se, että yhden auran käyttämiseen vaadittiin viisi työntekijää. Myös muuntajien ja sähköasemien siirtäminen ja rakentaminen oli työlästä. Harkovan traktoritehtaalla tehtiin SHTZNATI-telatraktorista sähköversio 50-luvun alussa. Vuonna 1956 ilmestynyt ”Opaskirja maatalouden sähköasentajille” esitteli sähkötraktoriakin. Sähkötraktori ei pystynyt omin voimin siirtymään pellolle tai sieltä pois. Kaapelikelat olivat hyvin raskaita, ja kaapelit tahtoivat kärsiä ajon aikana. Kaapeleiden pituus ei riittänyt isoilla lohkoilla ajamiseen. Peltotyön sähköistämistä ei Stalinin aikana kuitenkaan unohdettu. Vuonna 1937 päästiin esittelemään toimivaa sähkötraktoria. Tätä puutetta koetettiin korjata esimerkiksi kelaperävaunuilla, joissa traktori veti jatkojohtoa mukanaan. Peltomaa oli hankalaa kyntää, ja aura pomppi ylös maasta. VIME-4-sähkötraktori neuvostojenvälisessä maatalousnäyttelyssä 1939. Ilmeisesti ilmajohtoja akkukokeilujakin tehtiin, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Rissapyörä 3 ohjaa kaapelia kelalle
Lisäksi sadettajalla pystyi rakentamaan muun muassa jääsiltoja, patoja ja talvilentokenttiä. Myös traktoripuolella on tehty kokeiluja reilut kymmenen vuotta sitten, kun New Holland esitteli polttokennotraktoriaan. Niissä energian lähteenä on useimmiten vety, joka hapen kanssa reagoidessaan tuottaa sähköä. Vaan käypä se laatuun myös tehdä sähköä ajoneuvossa. Polttoaineena käytettiin propaania ja elektrolyyttinä kaliumhydroksidia. Polttokennotraktori 50-luvulta Sähköenergiaa käyttävät ajoneuvot ovat olleet kovasti tapetilla tällä vuosituhannella. Tässä ainokaiseksi jääneessä koetraktorissa oli 1008 polttokennoa. Traktori oli luonnollisesti hiljainen käydessään. Sarjatuotantoon traktori oli liian kallis. Sivutuotteena syntyi vettä ja hiilidioksidia. Allis-Chalmers kuitenkin kehitti polttokennotekniikkaa vielä jonkin aikaa esimerkiksi Nasan avaruusohjelmaa varten. Useimmiten ne saavat sähkönsä ulkoisista lähteistä käsin varatuista akuista. Sittemmin kokeilut ovat olleet tauolla, mutta niihin voitaneen palata, jos polttokennot yleistyvät autokäytössä. Sadettajan säde oli 55–65 metriä ja tuotto 100–300 kuutiota tunnissa. 2/2021 7. Sähkön tuottamisen prosessi on hyvin vähäpäästöinen, kun ajoneuvossa käytetään polttokennoja. Traktori on nykyään museoituna Yhdysvalloissa. Polttokennojen tuottama sähkövirta pyöritti 20 hevosvoiman sähkömoottoria. Vaan ei mitään uutta auringon alla. Jäätä Volgan lautoille Volgogradin kastelujärjestelmätehdas teki Neuvostoliiton viime hetkinä tällaista ADN80-sadettajaa jäädytystarkoituksiin. AllisChalmers näet valmisti polttokennotraktorin jo vuonna 1959. Koneen luvattiin kasvattavan jään muodostumisen nelintai viisinkertaiseksi ja vähentävän lauttapaikan valmisteluun vaadittavaa aikaa 20–30 päivää. Sadettamalla pyrittiin nopeuttamaan vesistön jääpeitteen kasvua, jotta rannan tuntumaan voitiin tehdä isoja tukkilauttoja ja pitää puuvarastot pieninä. Tätä sähköenergiaa voidaan säilöä akkuihin tai johtaa suoraan sähkömoottoreihin
Matti Launonen Nilsiän Murtolahdelta omistaa parikin katkaistua moottoria. Muutostyön oli Erkin mukaan tehnyt Suolahden Vaneritehtaan henkilöstöön kuulunut mies. Se osui Esko Perannon etsimeen, ja silloinhan Esko tietysti ampui. Loput meille ilmoitetuista pätkistä ovatkin sitten säilyneitä tapauksia. ”Alun perin seinäjokelainen veturinkuljettaja Juho Röyskö rakensi 20-luvulla Fordin osista traktorin. Moottori on toimintakunnossa. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Mikon tietojen mukaan sarvitraktori päätyi 80-luvulla ilmajokelaiselle sepälle Juho Mahlamäelle, joka rakensi siihen rungon ja kääntyvät takapyörät. Rämsöössä se on kuitenkin pantu kiinni sirkkeliin. Yksi niistä on Henry Fordin mukaan nimetty Heikinpiä, A-mallin tai vastaavan vanhan Fordin moottorista tehty yksisylinterinen moottori. Nykyinen omistaja Mikko Mäki on pannut traktorin toimintakuntoon. Tammelan Teuron tekniikkatapahtumassakin on nähty puolikas Ford. E dellisessä Vanhat Koneet -lehdessä peräänkuulutimme Jorma Karjalaisen pyynnöstä moottoreita, joista on poistettu osa sylintereistä. Raahesta Tammelaan Erkki Ojaniemi Raahesta kertoi nähneensä 40–50-luvun vaihteessa pikkupoikana Keiteleellä veneessä T-Fordin puolitetun moottorin. ”Traktori osoittautui kuitenkin kömpelöksi, ja niin Röyskö päätti tehdä siitä kaksipyöräisen sarvitraktorin. Kone on tallessa ja kenties jälleen kevään tullen käynnissäkin. Alkuperäinen jäähdytin oli vioittunut niin paljon, että se piti uusia.” Mielenkiintoinen tapaus siis tämä veturimiehen tekemä ja monet muutokset kokenut traktori. Kowasta teknolokiasta tunnetaan Alhon suku Vesilahdelta Rämsöön kylästä. Nämä molemmat moottorit ovat olleet venekäytössä. Traktorista julkaistiin Suomen Moottorilehden numerossa 11/1930 tekijän tarina valokuvin höystettynä. Moottorin on Teuron koplan kunnostama ja ilmeisesti Vesilahdelta peräsiin sekin. Huutoon vastattiin ympäri Suomen. Juha Röyskö rakensi 1920-luvulla T-Fordin osista nelipyöräisen traktorin. Vastauksia tuli useita ympäri maata, mistä päätellen näitä pääasiassa venekäyttöön tehtyjä lyhennyksiä on Suomessa paljon. 80-luvulla seppä Juho Mahlamäki teki vehkeeseen rungon ja takapyörät. Pienentynyt ja kasvanut Pisimmän ja monipolvisimman pätkätarinan meille kertoi Mikko Mäki Ilmajoelta. Kone on ilmeisesti puolitettu Jyväskylässä. Teurolla kunnostettu pätkä Esko Perannon kuvassa. Kimmo Alholla on Vesilahdella pätkäisty Fordin moottori sirkkelissä kiinni. ”Minulle kone tuli 2017, ja vaikka se oli ollut kymmenkunta vuotta ulkosäilytyksessä, varsin pienillä toimenpiteillä se käynnistyi. Silloin traktorissa oli vielä nelisylinterinen moottori”, Mikko kertoo. Myöhemmin siitä tehtiin kaksipyöräinen ja sen moottorista kaksipyttyinen. Samalla moottori lyhennettiin kaksisylinteriseksi”, Mikko jatkaa. Mikko omistaa erikoisen traktorin, jossa on katkaistu T-Fordin moottori. Aarno Tamminen Keuruulta ilmiantoi A-Fordin koneesta puolitetun moottorin. Matti epäilee, että hänen ukkivainajansa on saattanut katkaista moottorin Aatalan konepajalla. Pätkiä löytyi Viime numerossa huutelimme puolitettujen tai katkaistujen moottoreiden perään. Keruu jatkuu Kiitoksia kaikille katkaistuista moottoreista meille ilmoittaneille lukijoille. Moottori on valmistenumeron mukaan vuodelta 1909. Moottorin nykyvaiheista ei ole tietoa. Esitttelemme niitä taas, jahka sopiva joukko on koossa. Kimmo Alho lähetti kuvia heidän pätkäistystä TFordin moottoristaan. Näistä ihmeitä saa edelleen ilmiantaa. Toinen Matin katkaistuista on Fordin puolikas, jonka hän osti Vaajakoskelta. Kimmo epäilee, että moottori on ollut alun alkaen venekäytössä
Siksi on yhdistyksen mukaan ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda näin läheltä koneyksilö, joka vastaa tyypiltään Aeron ensimmäisiä ns. Mikä oli ensimmäinen nelipyörävetoinen Valmet-traktori. Mukaan voi ilmoittautua internetissä osoitteessa https://www.caravelle-projekti.fi/tekijat tai ottamalla yhteyttä projektipäällikkö Janne Saloseen, p. 9. Ei-lentokuntoisen koneen tuominen kaukaa on kallista. Näin hankkeessa edetään. Ilmailumuseoyhdistys ry aikoo tuoda koneen Suomeen, kunnostaa sen ja asettaa näytteille. 050 529 1135. 5. Kuva: Juha Klemettinen 2/2021 9. HöyryCaravelle-koneita vuosilta 1960-1964. Val met 363 D -m aas tot rak tor i vuo del ta 196 3. Ilmailumuseoyhdistys ry on sopinut Ruotsin merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon kanssa, että Arlandan lentokentällä vuodesta 1974 seissyt Sud Aviation SE 210 Caravelle III -kone SE-DAF eli Sven Viking siirtyy yhdistyksen omistukseen. Mitä traktoria valmistettiin Wikbergin korjaamolla Espoossa. 9. Yhdistys kaipaa runsaasti vapaaehtoisia koneen siirtämiseen ja kunnostamiseen. 5. Mitä on loukuttaminen. Keh ruu kas vie n var ren puu mai sen ain een irr ott am ist a kui dui sta . Minkä suomalaisen konepajan tuotemerkki oli James. 7. Minkä yrityksen ensimmäisiä tuotteita oli Kivi-Antti. Ilmailumuseoyhdistys vastaa, että SE-DAF:n pelastamisen vaihtoehto ei ole jonkin Suom-taustaisen koneen pelastaminen vaan SE-DAF:n romutus. Vanhaa ja visaista 1. Vastaan ja puolesta. Ris to. Siipipuoliskot on irrotettava toisistaan ja todennäköisesti siipiä on vielä purettava kuljetusta varten. Yhdistys kertoo, että Finnairin käyttämiä koneyksilöitä 1960ja 1970-luvuilta on jäljellä maailmalla vain vähän. Ran tas alm en rai vau svä lin een eli Kes lan . Millä presidentillisellä nimellä paremin tunnetaan höyryveturi Tr1. Rovan iem en kon epa ja. 8. Minkä maalaisia olivat Someca-traktorit. 6. 7. VASTAUKSET 1. 10. Projektin tarkoituksena on siirtää SE-DAF Arlandan lentokentältä maaja merikuljetuksena Suomeen, kunnostaa se vuoden 1963 ulkoasuun ja asettaa se näytteille arvolleen sopivalle ja näyttävälle paikalle Suomessa. Lentokuntoisia vaihtoehtoja ei ole kuin pari. Kunnostuspaikka ei ole vielä tiedossa. 6. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen vaikuttaa suurelti koronapandemian kehitys sekä Suomessa että Ruotsissa. Tam per eel la. Mikä konealan yritys lyhensi takavuosina nimensä RKP. 4. 4. Ensimmäisessä vaiheessa kone puretaan siirtokuntoon Arlandassa ja kuljetetaan Suomeen. 3. 3. Kolmannessa vaiheessa kone asetetaan näytteille arvolleen sopivalle näyttävälle paikalle. Sijoituspaikka ei ole vielä tiedossa. Kolmivaiheisen projektin ensimmäisessä vaiheessa on olennaista löytää oikeat osaajat siihen tekniseen ryhmään, joka purkaa koneen kuljetuskuntoon Arlandassa. Ran ska lai sia . Caravelle pelastetaan Suomeen Ilmailumuseoyhdistys on hankkinut Ruotsista Caravelle-lentokoneen museoitavaksi Suomeen. Kyseessä on käytännössä viimeinen tilaisuus saada Finnairin käyttämää tyyppiä oleva 1960-luvun matkustajakone Suomeen. Ato mja Myy ränim illä myy tyä kak sip yöräi stä tra kto ria . Missä Suomen Valtion lentokonetehdas sijaitsi vuodesta 1936 lähtien. Toisessa vaiheessa kone kunnostetaan ja maalataan vuoden 1963 ulkoasuun. Caravelle-koneen purkaminen, siirtäminen Suomeen, kunnostus ja näytteille asettaminen vaativat runsaasti vapaaehtoistyötä. 10. Vuonna 1962 ajettiin ensi kertaa Belaruksella Minskistä Moskovaan. Ilmailumuseoyhdistyksen Caravelle odottaa Arlandan lentokentällä matkaa Suomeen. 2. Hanketta on jo ehditty arvostella siitä, että siinä pelastetaan muualla käytössä ollut lentokone Suomi-koneen sijasta. Syv äse n kon epa jan . Min sk– Mos kov a–M ins k-r eit tiä liik enn öiv ä mat kus taj aju na. Tällä hetkellä tavoite on, että ykkösvaihe toteutuu joko kesän 2021 tai kesän 2022 aikana. 2. Mikä on tuo edelleen ajossa oleva Belarus. 8. Siivet, moottorisuojukset ja vakaajat peräsimineen on irrotettava rungosta
Ne löytää parhaiten Postimuseon verkkosivun www.postimuseo.fi kautta. Kaksi kuvaa pohjoisesta Postimuseon valokuvakokoelmissa. Markkinointija mainoskäyttöön tulee pyytää lupa kuvissa esiintyviltä elossa olevilta henkilöiltä. fi-palvelua. Museoviraston kuvien joukossa on paljon vanhojen työmenetelmien ja työkoneiden kuvia. Postija lennätinlaitoksen ensimmäinen postilinja-auto on kiivennyt Kaunispään tunturille ja kahvihetki on alkanut. Monet museot tuntuvat vähitellen ja osittain seuraavan Museoviraston esimerkkiä. Käytön yhteydessä on mainittava kuvaajan tai tekijän nimi sekä kokoelman omistaja eli Museovirasto tai Suomen kansallismuseo. Erkki Voutilainen on kuvannut 19.5.1959 Gårdskullan kartanossa Siuntiossa salaojitusta Clevelandilla. M useovirasto pani viime joulukuussa yli 200 000 kokoelmakuvaa internetiin painolaatuisina vapaaseen käyttöön. Postimuseon kuvat ovat osa laajempaa finna. Kuvat ovat verkkoympäristöön soveltuvia pieniresoluutiokuvia. Kuva on osa Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston Maaseudun Tulevaisuuden kokoelmaa. Museoviraston kokoelmassa on yli 18 miljoonaa kuvaa, ja näistä 250 000:sta on nyt tarjolla myös painokelpoinen kuva. Palveluun tulee lisää aineistoa vuosittain. Benz-Gaggenaun katolla kiikaroi kuljettaja Paavo Nyqvist ja hänen edessään istuu Ivalon postinhoitaja Evi Heikel. Erityisesti on mainittava teollisuusvalokuvaukseen erikoistuneen Pietisen valokuvaamon sekä paljon muun muassa Maaseudun Tulevaisuuteen kuvanneen Erkki Voutilaisen kuvat. Museovirastolta löytyy Pietisen kokoelma ja sen kätköistä muun muassa tämä kuva lumensulatuskoneesta vuodelta 1932. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Museoviraston kuvat löytyvät suoraan verkko-osoitteesta museovirasto.finna.fi. Kuvat esittelevät postinkuljetusta erilaisilla ajoneuvoilla ja Postin käyttämiä autoja 1910–1970-luvuilta. Kuvia voi pääsääntöisesti ladata ja käyttää vapaasti ja maksutta esimerkiksi verkkosivuilla, sovelluksissa, kirjoissa, oppimateriaaleissa ja sisustustuotteissa. Myös Postimuseo on pannut kuvakokoelmaansa verkkoon nähtäville. Kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön. Museovirasto toivoo kaikkien käyttävän kuvia hyvän tavan mukaisesti. Postimuseon Finnassa olevia aineistoja saa käyttää vapaasti koulutuksessa, tutkimuksessa ja yksityisessä käytössä. Koneihmisille tarjolla on paljon kiinnostavaa. Esimerkiksi Postimuseo on myös julkaissut aineistoaan internetissä. Painokelpoisia kuvia voi tilata Postimuseolta. Toisessa kuvassa Postin lumikiitäjä ajaa 50-luvulla Lapissa. Arkistot auki ja romut pihalle Museoviraston kuvia on nyt painokelpoisina internetistä ladattavissa
Kemi on tarkoitus avata yleisölle vuonna 2022 Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa. Sisätilojen restauroinnissa keskitytään erityisesti yleisölle avattaviin osuuksiin. Majakkaverkoston kehittyessä majakkalaivojen valot sammuivat yksi kerrallaan, ja vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toiminnassa oleva majakkalaiva. Suomen merimuseon veneja laivamestari Juha Puustinen kertoo, että Suomenlinnassa on nyt tehty rungon metallirakenteen täydennysmittaus. Kemiä on vuosien varrella kunnostettu, mutta sen runko on jäänyt vähälle huomiolle. Näistä on säilynyt vain muutamia, eikä niissä ole säilynyt majakka-aluksen luonnetta. Majakkalaiva Kemi restauroidaan Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Alus poistettiin käytöstä vuonna 1974, ja samalla loppui majakka-alusten aika Suomessa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Kemin arvoa lisää se, että sen höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. 2/2021 11. Työtä riittää, mutta esimerkiksi runkokuoren ulkopuolen tarvittavat työt jäävät suhteellisen pieniksi. Aluksesta on tehty perinpohjainen laivahistorian selvitys, jossa on kartoitettu laivan rakennusja muutosvaiheet. Myös hinta oli epäilemättä pienempi. Keväällä 2021 laiva palaa Kotkaan Suomen merimuseoon sisätilojen kunnostusta varten. Kemi on rakennettu Rosenlew Oy:n Porin konepajalla vuonna 1901. Hydraulisiin kuormaimiin verrattuna ne eivät vaatineet huollolta yhtä suurta määrää osaamista tai varaosia. Alus oli käytössä vuosina 1901–1974. Metalliosien toimittaja ratkeaa pian, ja työ etenee aikataulussa. Näiden tueksi on tehty muun muassa materiaalija väritutkimuksia. Vastaavaa laivahistorian selvitystä ei ole aiemmin tehty Suomessa. Kemi on Suomen merkittävimpiä museoaluksia. AInut poikkeus tästä säännöstä on majakkalaiva Kemi. Restaurointityö on alkanut rungon kunnostuksella Suomenlinnassa, jonne Kemi hinattiin marraskuussa 2020. Helppo huoltaa 1980-luvulla Tansanian metsätaloudessa oli Österbergin konepajan perinteinen mekaaninen Joutsa-kuormain vielä kova sana. Suomen merimuseo tilasi vuonna 2018 rungon perusteellisen kuntokartoituksen, jossa havaittiin, että rungossa on korroosion heikentämiä rakenteita. Aluksia on muun muassa muutettu ravintoloiksi, jolloin autenttiset kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet
12. PERHEENJÄSENEN PALUU VOLVO NB86 1970 Tuomo Siltala entisöi perheenjäseneksi lueteltavan Volvo N86:n, jonka yli 50-vuotinen taipale kertoo monta tarinaa elämästä, yrittämisestä ja periksiantamattomuudesta
Haapajärvi 13
SilTeksti ja kuvat: Juha Pokki 14 VOLVO NB86 1970. S yyskuun 23. Alle valittiin hinnaston yläpäästä perinteisempien rättirenkaiden sijaan kehuttuja Michelinin vyörenkaita, ja niin oli reilun 86 500 markan paketti valmis. ”Vappuna 1971 isä kuoli yllättäen”, kertoo Volvon alkuperäiseen asuunsa vastikään entisöinyt Tuomo Siltala. Jo marraskuussa kaupanteko vietiin konkreettisesti loppuun luovutuskahvien merkeissä, ja auto rekisteröitiin liikenneluvan alle tammikuun 1971 loppupuolella. Kaksiportainen perä, jousenvahvistus, moottorinlämmitin, sumuvalot, peruutusvalo, ojanuolet, 20 tonnin Nummi-kippi todennäköisesti Tylliksen valmistamalla puurakenteisella lavalla, ja kaiken kruunasi Volvon stereoradio kasettisoittimella. Aiemmin kahden N88-puuauton yritys alkoi nyt ajaa maa-ainesta. Toinen kasipari oli vaihdettu tähän uuteen Volvoon, ja toisesta tehtiin sora-auto päällirakenteita vaihtamalla. Vaihtoon annettaisiin luovutushetkellä vuosimallin 1966 Volvo N88 -puuauto kärryineen, ja tästä Auto-Haro hyvitti hieman yli puolet ostohinnasta. Uuden auton tilaussopimukseen kirjattiin myös kosolti lisävarusteita. Näin autoilija Siltalan talossa lähdettiin kohti nousevaa kevättä kahden auton voimin. Kohtalona kova työ Loppusyksy taittui tämän tilinpäätösoston valmistumista ja luovuttamista odotellessa, ja nopeasti auto pihaan tulikin. Ajoa tarjosivat esimerkiksi suuret tietyömaat, ja kuormia sai ajaa aikakauden tavan mukaan auton ja ikävä kyllä myös kuljettajan kestävyyden rajoille. Volvo-kauppaa oli tuttujen miesten välillä tehty aiemminkin, ja tällä kertaa asialla oltiin uuden N86-tasakuorma-auton vuoksi. ”Ei ehtinyt autolla montaa kuukautta ajaa. päivä vuonna 1970 Kokkolan Oy AutoHaro Ab:n myyjä Paavali Hietala kätteli autokaupat haapavetisen autoilijan Erkki Siltalan kanssa
Oli myös tieto, että koneessa on jotain vikaa”, Tuomo kertoo projektin lähtöasetelmista. Alhaalla alkoivat muut jo odotella, ja kohtahan se Elina tulikin jalkaisin alas ja tiuskahti, että ’joka hakee tuon auton pois, saa viedä kotiin, minä en sitä enää ikinä aja’”, Tuomo kertoo. ”Se oli erään Haapavedeltä lähteneen miehen paluumuutto, ja se on ollut kuuleman mukaan monivaiheinen reissu. ”Sisko ajoikin sitten paljon. Sitä silmällä pitäen se on suunniteltukin: pulttikiinnitteisiä ponttilankkuja saattoi vaihtaa tarvittaessa vaikka iltapuhteella. Elina ajoi keula edellä ylös mutta jäikin vielä tottumattomana kiinni sinne kasan päälle. Aika kului, ja seuraavaksi ollaankin vuodessa 2000. ”Minä sain ajokortin 1983, mutta juuri tätä autoa en ehtinyt silloin pitkään ajaa”, Tuomo Siltala kertoo. Eräs juttu on jäänyt alusta mieleen. 2/2021 15. Volvo kulkeutuu käsistä ”Elinan jälkeen sitten me veljetkin aloimme saada kortteja kukin vuorollaan”, Tuomo kertoo. Vuonna 2002 Siltala vaihtoi työkuvioita ja meni Haapajärven KOMElle töihin. Eikä siinä liikaa ole ollut tilaa, kun kolme ukkoa laitetaan tämänkokoiseen Volvon koppiin”, Siltala nauraa. Mutta niinpä sitä sitten sydänkohtaus vei 40 vuoden iässä. Siinä oli äidillä yhtäkkiä kahden auton firma ja me lapset huolehdittavana.” Tässä tilanteessa olisi saattanut moni jo luovuttaa, mutta leskeksi jäänyt Sirkka Siltala otti tulevat haasteet perheen voimin vastaan. ”Tiesimme siis kyllä, missä auto oli, mutta meidän se ei enää ollut”, Tuomo kertoo. Ulkonahan se oli ollut, joten asu oli sen mukainen. ”Haapavedelle oli avattu edellisenä vuonna betoniasema, ja tämän päälle oli laitettu betonikuuppa. Moottori oli 2000-luvun alussa todettu käymättömäksi, mutta kun sitä ryhdyttiin kokeilemaan, se ampuikin pian käyntiin ja on toiminut siitä lähtien. 1980-luvun puoliväliä lähestyttäessä Volvon ja Siltaloiden tiet erosivat. loin pidettiin kovana työmiehenä sitä, joka sai ajettua kolmekin vuoroa yhtä soittoa peräkkäin. Volvon nostoteli, housukippi ja puinen apurunko muistuttavat siitä ajasta, jolloin asiat tapasivat olla yksinkertaisempia kuin nykyään. Elina leppyi ja ajot jatkuivat – vastedes peruuttamalla kasalle. Se vaihdettiin vuonna 1984 toisen auton niskaan, ja tämä jäi pihaan seisomaan.” Samana vuonna Volvo myytiin lähellä asuvalle maanviljelijälle Matti Männikölle, joka otti auton 1985 pois kilvistä. Lavarakenne on monilta metalliosiltaan liki alkuperäinen, mutta esimerkiksi lankutus uusittiin. ”Vanhemmista veljistä Timo kävi Volvolla kerran 70-luvun lopulla ulkomaankeikallakin.” Volvo pääsi käymään ikään kuin synnyinseuduilla, sillä reissu suuntautui Göteborgin pohjoispuolelle lähelle Norjan rajaa. ”Matti sanoi, että viekää pois ja tehkää siitä hyvä. Siltalan kuljetusliikkeessä yhtenä yrittäjänä mukana ollut Tuomo oli viemässä Männikön tiluksille salaojasoraa, kun Volvo tuli puheeksi. Montulla ajettiin hihnan alta autolla sepeliä kasalle, kuten aikanaan ennen nykyisenlaisia kuormaajia tehtiin. ”Äiti oli kova emäntä, ja vaihtoi toisen kasiparin uuteen F86:een.” Kuljettajia palkattiin töihin, ja lapsista vanhin, Elina, sai vuonna 1976 kortin. No, joku kuljettajista kävi ajamassa auton alas
Jarrut käytiin läpi, ja ainoa vuosien saatossa tapahtunut muutos oli vaseliinin notkistuminen öljyksi. N vai F. Suurimmat peltityöt teetti puhkiruostuneen lattian korjaaminen. Nokkamallisten kuorma-autojen myynti taittui jo ensimmäisen System-8:n esittelyn aikoihin laskuun, sillä autovalmistajat esittelivät yhä enemmän nokattomia malleja ja niiden suosio kasvoi. Suomessa N-kirjain kirvoitti Volvolle lisänimiä kuten Niilo tai Nikke, jotka elivät koko nokkamallisten euroopppalaisten Volvojen valmistushistorian ajan eli 90-luvun loppuun saakka. Muuten en olisi tähän edes ryhtynyt.” Ohjaamon osalta noudatettiin samaa kaavaa kuin autossa muutenkin: kaikki viimeisen päälle kuntoon. Alusta puhallettiin aivan puhtaaksi ja maalattiin KOMElla alkuperäiseen sävyynsä. B eli bogie tarkoitti teliä. Hytti oli suurimmaksi osaksi ehjä, mutta lattia oli mätä, erityisesti kuljettajan jalkatilasta. Vaikka auto ei koko ikäänsä olekaan ollut perhepiirissä, sen sijainti on aina ollut tiedossa. V olvo esitteli vuonna 1965 uuden, kattavan 80-sarjan, System-8:n, johon myös nokallinen N86 ja pystyhyttinen F86 kuuluivat. Siellä oli riittävästi tilaa, ja nikkaroinnilla saatiin aikaan asialliset puitteet auton kimpussa askartelemiseen. Laitettiin uudet akut, ilmattiin polttoainejärjestelmä ja pistettiin pakkosyöttö päälle. ”Oli tärkeätä saada nimenomaan tämä yksilö entisöitäväksi. ”Mutta niinhän siinä vierähti yhtäkkiä kymmenen vuotta niin, ettei asialle tehty mitään”, Tuomo sanoo. Suola kulkeutui kengissä ohjaamoon, ja loppu on arvattavissa. Tervetuloa takaisin Nyt entisöintihankkeelle oli siis hyvä pohja: auto oli tallessa ja moottorikin kävi. 16 VOLVO NB86 1970. Tuomo Siltala entisöi kiireettä ja huolella isän perintöä olevan Volvo N86:n. Volvo N86:n ja sen isomman sisaruksen N88:n myynti oli kuitenkin Pohjoismaissa vielä kohtalaista 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. ”Sen vuoden kesällä tuli sellainen ajatus, että kokeillaanpa nyt, eikö se lähde käyntiin. Etuina pidettiin esimerkiksi parempaa näkyvyyttä, suurempaa lastitilan pituutta ja toki myös yleistä moderniutta. ”Tuntui, että jarruja sai olla aikanaan jatkuvasti laittamassa, mutta nyt ne olivat aivan hyvässä kunnossa”, Tuomo kertoo. N-kirjainlyhenne tuli sanoista Normal control eli perinteinen hyttimalli, F puolestaan sanaparista Forward control, eteen työnnetty hytti eli etuakselin päällä oleva ohjaamo. Tähän selityksenä on se, että auton puulavalle oli tapana levittää suolaa jäätymisen estämiseksi. Vuonna 2015 projekti polkaistiin käyntiin sijoittamalla Volvo lyhyen matkan päässä sijaitsevan Tuomon anoppilan navettaan. Niinhän se käynnistyi, ja on siitä lähtienkin käynnistynyt”, Tuomo kehuu. Sieltä täältä hyttiä siis paikkailtiin, ja loppusilauksena tehtiin maalaus kauttaaltaan. Totuttuja perinteitä ei niin vain keikautettu uuteen muotoon
Neljä talvea auton parissa ahertanut Tuomo kertoo projektin oleva siinä määrin valmis, että sitä voi valmiiksi kutsua. Perheyrityksen auto on jälleen omissa käsissä, ja se muistuttaa paitsi historiasta myös historian käännekohdasta. ”Tämä oli isän viimeinen hankinta, ja kaikki sisarukset ovat olleet tällä töissä. Vuonna 2021 auton käyttöönotosta on kulunut 50 vuotta, ja jonkinlainen ympyrä on sulkeutunut. Oikean punaisen sävyn varmistaminen ei ollut aivan helppo juttu, sillä Volvolla oli käytössä muutamiakin punaisen sävyjä, eikä tilauskirjoista asia selvinnyt. ”Kyllä tätä voi silläkin nimellä sanoa, mutta enemmänkin kyseessä on perheenjäsen.” Auto on nimenomaan se aito ja alkuperäinen yksilö, joka Siltaloiden kuljetusliikkeeseen vuonna 1970 tuli. Jarrupolkimen alla oli kuitenkin vastinrauta, jonka takaa oikea sävy vielä löytyi muuttumattomana. Nummi 132-4 -housukippi on alkuperäinen, samoin jousilehdistä tehdyt lavatolpat. ”Saisi sitä varmasti laittaa enemmänkin, mutta jollakin toisella ajalla sitten”, Tuomo kertoo hyväkäyntisestä koneesta. Sivulaidat ovat irrotettavat, ja aikanaan tässä rakenteessa on haettu huoltoystävällisyyttä. Hytti myös verhoiltiin uutta vastaavaksi. Ponttilankut on kiinnitetty pulteilla pystyrautoihin, joten käytössä vahingoittuneet lankut on kohtalaisen helppo vaihtaa. Perinteitä kunnioittaen Puinen apurunko on uusittu. 2/2021 17. Muutoin lava tehtiin uusiksi ja pohjalankut käsiteltiin hautatervalla. Moottorin varsinaiselle tekniikalle ei ole tehty sen kummempia taikoja, mutta vesipumppu, laturi ja syöttöpumppu vaihdettiin. Nykyään auto majailee Haapajärvellä, mutta ovessa lukee Haapavesi ensimmäisen kotipaikan mukaan. Oli tärkeätä saada nimenomaan tämä yksilö entisöitäväksi. Aktiivikäytössä lavoille tehtiin myös kulutuspohjia laudoista, joilla varsinaisen lankkupohjan kestoa pidennettiin. VOLVO NB86-44T 1970 MOOTTORI Volvo TD70, 6,7-litrainen turbodiesel, teho 207 hevosvoimaa (154 kilowattia) VOIMANSIIRTO 8+2-manuaalivaihteisto, kaksinopeuksinen perä ALUSTA vetotapa 6x2, perusakseliväli 4 400 mm, omamassa 8 240 kg, kantavuus 12 960 kg, kokonaismassa 21 200 kg Ulkopinnan värit ovat samat kuin Siltalan 86-Volvoissa aikanaan oli. Keltainen maalattiin puolestaan vasta Suomessa Caterpillarin vielä 70-luvulla voimissaan olleella Hi-Way Yellow -sävyllä. Myös tällä osastolla suoritettiin kattava maalaustyö. Tämäkin auto tuli aikanaan tehtaalta punaisena, ja sävy oli Coca-Cola Red. Jos olisin jonkin toisen raadon ostanut netistä, en olisi tähän edes lähtenyt.” Tuomon siippa totesi joskus, kun mies illat pitkät oli auton kimpussa, että taas on Tuomo salarakkaan luona
Ilomantsi 18
400:n teollisuusmallissa oli maatalousversioon nähden vain pieniä eroja. Punaisten maatalousmallien lisäksi Eskilstunassa tehtiin keltaista teollisuusmallia, joka on paljon harvinaisempi. Urakointitai teollisuuskäyttöön ei keltainen Volvo kuitenkaan joutunut. Tällainen tapaus on esimerkiksi Pentti Torssosen kymmenisen vuotta sitten kunnostettu 400 I. Vielä Fiskars-Volvoakin erikoisempi tapaus on Busterin teollisuusmalli T 400 I. 19. ”Omista metsistään he tekivät sillä jonkin verran hankintaa, ja olihan heillä maataloutta myös. Joonas jatkaa: ”90-luvun laman aikaan, ennen tilausjärjestelmään siirtymistä, Valmet myi varastoaan pois tehtaalta suoramyyntipäivillä. Vanhan liiton nuukia miehiä”, kertoo toinen traktorin kunnostajista, Joonas Potkonen. Siinä oli sitten lämmin ohjaamo ja muut mukavuudet, ja niin tämä Volvo jäi seisomaan.” Teksti ja kuvat: Mika Rassi Mittarissa ei ole vielä kuuttatuhattakaan tuntia. Jälkimmäiset ovatkin maailmassa harvinaisempia. 400-Bustereita tehtiin kaikkiaan noin 25 500, ja niistä Suomeen osissa tuotuja on 870 kappaletta. Niinpä se sopi maaja metsätalouskäyttöön siinä kuin perusmallikin. Yksi niistä löytyy Ilomantsista päältä sievänä ja sisältä iskussa. 60 -luvun BM-Volvon köykäisempi kolmisylinterinen traktori oli T 400 Buster. Näitä keltaisia rinnakkaisversioita on edellä mainitusta kokonaisvalmistusmäärästä vain 825. Vanha liitto Vuonna 1969 ilomantsilaiset Jeskasen veljekset Pentti, Matti ja Yrjö ostivat Joensuusta liikkeestä uuden BMVolvon teollisuusmallin T 400 I. Näitä traktoreita on tavattu Vanhoissa Koneissa useampikin, niin eskilstunalaisia kuin yksi Suomessa Porvoossa koottukin. Reippaan parinkymmenen vuoden työn jälkeen Volvo sai jäädä lepäilemään. Silloin Volvon edelliset omistajat ostivat Valmet 555:n. TEOLLISUUS-BUSTER BM-VOLVO T 400 I 1969 Volvon T 400 Buster on tuttu traktorimalli suomalaisille, sillä sitä on koottu myös Porvoossa Fiskarsilla
Taloja sitten kuitenkin tein ammatikseni vuosikymmenet. Reilut kymmenen vuotta sitten veljesten naapuri Pentti Torssonen lunasti traktorin itselleen. Koeteltua tekniikkaa ja äärimmäisen pehmeäkäyntinen moottori”, Potkonen kehaisee. 20 BM-VOLVO T 400 I 1969. PENTTI TORSSONEN • eläkkeellä oleva kirvesmies • harrastaa metsästystä ”Olin halon ajossa 17ja 18-vuotiaana 70-luvun alussa. Muutoin remonttiin kuului normaalia huoltoa kuten tiivisteiden vaihtoa. Peräpää on Industri-Volvossa miltei täysin samanlainen kuin maataloustraktorissa. Tästä on kymmenen vuotta aikaa, joten voi olla, että nyt tiivisteitä taas saisi”, Joonas tarinoi. Pentti haki entrauskaveriksi toisen naapurinsa eli Joonaksen. Vuosi pajalla Muutamien osien kanssa piti miesten kuitenkin raapia päätään. 500-Valmetilla ajettiin. Etuakseli oli hieman vääntynyt. Se oli sikäli helppo projekti, ettei tarvinnut aivan palasista ruveta kasaamaan”, Joonas muistelee. ”Ohjaussimpukka oli hajalla, eikä siihen löytynyt korvaavaa järkipakettia. Toinen ongelma tuli vastaan voiman ulosotossa. Sitä oiottiin ja taidettiin peräti hitsatakin moottorin kupeella olevaa palkkia”, Joonas muistelee. Ei saatu edes raaka-aineaihiota, josta olisi voinut mittatilauksena teettää. ”Se oli nähtävästi ajettu joskus kiville. ”Ulosottoakselin stefaa ei löytynyt Ruotsistakaan. Helsingin ja Zimbabwen työmailla olen kuullut puhuttavan omituisimpia kieliä.” Traktori seisoi toistakymmentä vuotta. Pitkän seisotuksen jäljiltä invalidi-Volvo piti hinata pajalle. Toisena vuonna ajettiin 600-Volvolla, se oli kova peli siihen aikaan. Vain ulosotossa on vakiona enemmän vaihtoehtoja. ”Moottoriin vaihdettiin uudet suodattimet ja nesteet – ja naks, käyntiin. Havel Oy:n Seppo Hassinen sai simpukan onneksi kunnostettua”, Joonas kiittelee. Piti teettää väliholkki ja laittaa toisen koon stefa. ”Pian huomattiin, että vaikka aika oli syönyt konetta päältä päin, sisusta oli yhä täysin työkuntoinen. Perkinsin kolmisylinterinen heräsi oitis pienen huolenpidon jälkeen