Nosto-/laskuaika: 30sek Liitäntäjännite: 230V Koko (PxLxK) 1935x1700x110mm 1990€ tuotenro 498003 U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! 125€ tuotenro 69765 Sorvinpakka 3-leukainen 125mm Itsekeskittävä 3-leukainen sorvinpakka, mukana sisä& ulkoleuat ja avain. 189€ tuotenro 509658 Huoltonostin 3000kg Nostokorkeus: 110-1000 mm Sähköohjattu turvalukkojärjestelmä. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Englanninpyörä Mukana 5kpl karkaistuja alarullia. Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2020 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MBTRAC DR13 VÄINÄMÖINEN 60-luvun dieselveturin värikäs tarina MATTI SAMPO Idearikkaan teknikon keksinnöt ja koneet ORANSSI YHTEYS Helsingin metron alkuvaiheet 1990€ tuotenro 506545 Kutistus/ venytyskone Maks. Mitat: 2630x1787x110 mm. Nostimen rullien etäisyys: 320-720mm. korkeus: 1400mm. Nostokyky: 2800kg. Työkorkeus: 1150mm. Renkaan enimmäisleveys: 325mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Ajoneuvon leveys: max. Satinointikone 1100W Teräksien, alumiinin, puun ym. Myös 100mm, 160mm & 200mm mallit saatavissa! Suuntaispalat 150x10mm Kovuus: 58HRC Yhdensuuntaisuuden poikkeama: +/0,005mm Korkeuspoikkeama: +/0,01mm Korkeus: 14, 16, 18, 20, 22, 24, 26, 28, 30, 32, 35, 40, 45 ja 50mm. pellin paksuus 1,5mm Kitasyvyys: 700mm. Nostimien alumiinirullat sijoitetaan auton pyörien eteen ja taakse jonka jälkeen polkimen avulla pyörät nostetaan yksi kerrallaan ilmaan. Nosto-/laskuaika: <35sek. Paino: 126kg Auton siirtonostimet (mekaaniset dollyt) Sarja sisältää neljä mekaanista auton siirtovaunua/-nostinta autojen helppoon liikutteluun. Sisältää jalustan. Paino: 40kg. Mukana säilytysteline. Sisältää: 1kpl pistoterä, 4kpl sisäsorvausteriä, 4kpl ulkosorvausteriä + työkalut. Ajoneuvon akseliväli: max. Tarjoaa täydellisen työskentelykorkeuden korjauksiin, renkaanvaihtoon, peltitöihin, pesuun/kiillotukseen ym. Maksiminostokorkeus: 1330mm. Kok. 549€ tuotenro 512788 215€ tuotenro 492753 Sorvinteräsarja PRO 16mm Korkealaatuinen sorvinteräsarja 16mm teränpitimillä, vaihdettavin terin. Maks alumiinipelti: 1,5mm Kitasyvyys: 208mm. 2400mm. Paino: 480kg 140€ tuotenro 495208 1199€ tuotenro 511050 Kaikki hinnat sis. 730€ tuotenro 511047 Siirrettävä saksinostin 2800kg Siirrettävä saksinostin erillisellä hydrauliyksiköllä ja kahdella voimakkaalla sylinterillä. materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. 3000mm. Uusi parannettu malli ilman hydrauliikkaa, mekaanisilla lukoilla ei vuotavia osia! Maksimipaino yhtä nostinta kohden: 680kg. 74 50 00 -2 00 2 • PA L VK O 20 20 -1 8 6 41 48 87 45 00 03 20 00 2 Viipale mediat 76 2 / 2 2 • Va lm et 60 2 Tu rb o • B M -V olv o B us te r 40 • Vo lv o LV 85 • Tu po le v Tu -1 34 • M B -tr ac 14 00 Tu rb o • D r1 3 23 02. teräspelti: 1,2mm. Maks
Viipale mediat Klikkaa ostoksille verkkokauppaan www.supermarket.. 37 90 Suuri Valmet -traktorikirja 216 sivua. komatsu_HB215_v2_297x210fi.indd 1 22.08.2013 08:50:54 KoLME DooSAnIA piKaKoKeilussa: UUTUUSLEHTI! 8 90 Vanhat Koneet lippalakki 4 90 Tarra-arkki Säänkestävät tarrat A5 arkilla. Kaupan päälle avaimenperä. Jokaisella autolla on tarina. IKILIIKKUJA UUtUUslehti! Autoja ja autoilun ajankuvaa sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä ClassiC Motor show ’08 Messuraportti ensimmäistä kertaa järjestetystä harrasteajoneuvonäyttelystä 120 000 km ajettu Mercedes-Benz 220D Automatic -79 Steyr Puch kääntää katseet SympAtIAA ItävALtALAISIttAIn wanhat aUtot vappUajelUlla Zoolandian kokoontumisajon tunnelmia Testasimme, kuinka höyryjunalla matkustettiin Ukko-Pekan matkassa Museokatsastus Mitä pitää ottaa huomioon ja kuinka se käytännössä hoituu. Volvo 226 sivua. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.?. Supermarket.. 14 90 Amerikan Rauta avaimenperä 14 90 14 90 14 90 8 00 Klassikot pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. 37 90 Rasvanäppien olohuoneet 212 sivua. 020 775 8400, FAX 020 775 8492, www.sr-o.. Klassikkomarkkinat Kymmenittäin harrasteautoja ja osia myytävänä Autoilun nostAlgiAA 1950 1985 • www.klassikot.fi • 01/08 • Hinta 7,50€ Tunturi Super Sport Urheilumopo 80-luvun tyylillä Tuleva klassikko Peugeot 205 1,9 GTi Aikakautensa yllättäjä Lotus Cortina Kahdesti rakennettu replica 6 4 1 4 8 8 3 6 8 4 8 8 8 1 > M B 22 0D • Ch ev y ii • to yo ta Co ro lla • s te yr p u ch • o pe l a sc on a • a u st in a 4 • lo tu s Co rt in a • s aa b 9 6 • p or sc h e 9 24 • tu n tu ri s u pe r s po rt 01 /0 8 CAT-HYBRIDIKAIVURI esittelyssä MAnIToU KURoTTAjAT Koeajossa ARMoTon VW AMARoK maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous n ro 1 • 1/ 20 13 • 7, 90 € 6 414887 200110 1 3 1 72 00 11 -1 30 1 PAL VKO 2013-44 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi HajateK oy jo 20 vuotta energiatuotantoa liikevoiman hyötykäyttäjä Metsäalan tekijät koolla TARPEESEEN TURVETTA n U M E R o 1 K o n E U R A K o In T I 1 /2 1 3 • tu rv et ta ta rp ee se en – H aj at eK oy • piK aK oK eil u ss a: Ko lM e do o sa n ia • el M ia W oo d ´1 3 • es it te ly ss ä: M an it ou -K u ro tt aj at tuoretta teKniiKKaa KoneMessuilla ELMIA WooD ´13 silvator 2000 EnERgInEn HAKKURI Miksi Komatsu. 37 90 8 90 8 90 8 90 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko Klassikot parkkikiekko Koneurakointi parkkikiekko Vanhat Koneet parkkikiekko 8 90 Amerikan Rauta parkkikiekko Koneurakointi lippalakki Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. Kaupan päälle avaimenperä. Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot. • Kun työsi sisältää paljon kääntöliikettä, polttoaineen kulutus laskee jopa 25 – 40% • Komatsu HB215LC-1 on aito sähköhybridi japanilaista osaamista ja tekniikkaa • Hybridikomponenteille 4 v /10 000 h takuu – muut koneen osat 2 v /3000 h • Komatsu HB215LC-1 hybridikaivukoneita on toimitettu vuodesta 2008 lähtien jo tuhansia – Komatsu laatuun voi luottaa Kun haluat tehokkaan ja ympäristöystävällisen kaivinkoneen, soita meille METALLITIE 6, 33960 PIRKKALA PUH. Kaupan päälle avaimenperä
Tehtiinhän Suomessa Takrojakin, ja myöhemmin täällä koottiin esimerkiksi BMVolvoja. Toinen tapa on ottaa nuo alaviitteet – pienet konepajat, maakuntien patruunat, omapäiset keksijät – ja kertoa kustakin erikseen. Myös Sammolle isot valtionyhtiöt olivat tärkeitä kumppaneita. Sama pätee sellaisiin työlaitteisiin kuin äkeisiin ja kylvökoneisiin. Kun jättiläinen otti syleilyynsä, se useimmiten puristi kovaa mutta sen halaus myös lämmitti. Vain lukijan oma mielikuvitus ja innostus rajaavat sitä, mihin tarinasta voi edetä. TA RIN OIT A SU OM ES TA U rho Kekkosen pitkän presidenttikauden aikana Suomessa oli toinenkin ehdoton valtias, joka hallitsi koneenrakennusteollisuutta. Listasta tulisi hyvin pitkä. Isot yritykset ovat lopulta Sammon tarinassa sivuhahmoja. Pienikin on tärkeä – ja usein isoa mielenkiintoisempi. Valmetille ulkopuolisen tuotekehittelijän tuotteet olivat hankala pala: jättiläisen yhdet solut pitivät Sammosta, toiset hylkivät häntä ja pahasti. Valmet näyttää myös kokoistaan isommalta. Ja kyllä Daavidit osasivat Goljatin kanssa pelatakin. Metsäkoneiden valmistajia meillä on ollut useita. Yksi tapa esittää suomalaisen koneteollisuuden historiaa on ottaa Valmet ja Sisu ja lisätä niihin muutama alaviite. Tässä numerossa ilmestyy keksijä Matti Sammosta ja hänen yrityksistään kertovan kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa. Hänen tapauksensa osoittaa, kuinka paljon yhteistyö pienelle yrittäjälle merkitsi ja kuinka lamauttava välirikko toisaalta saattoi olla. Saman tarinan aineksista voidaan leipoa monta kertomusta. Kun katsotaan tarkemmin, kuvio muuttuu monimutkaisemmaksi. Usealle konepajalle voimakas valtionyhtiö oli elintärkeä kumppani. Entä jos listattaisiin jokainen suomalainen paja, jossa joskus on tehty traktorin perälevy tai takakuormaaja. Mutta kaikki tämä olisi jäänyt piiloon, jos Matti Sampoa olisi tarkasteltu vain Valmetin isosta perspektiivistä, pienenä sivujuonteena suuren yhtiön traktoriteollisuudessa ja moottoritekniikan tutkimuksessa. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Keksijän tarina kehittyy omaperäiseksi suhteeksi niin historiaan kuin tulevaisuuteen. Tältä näyttää ainakin maataloustraktorien näkökulmasta asiaa vilkaisemalla. A ks el i G al le n -K al le la : Sa m m on pu ol us tu s (1 89 6) 2/2020 3 Pääkirjoitus. Merkin alla myytiin monien pienempien tehtaiden tuotteita. Yhtäältä vaatimaton ja toisaalta impulsiivisen markkinahenkinen keksijä on kiehtova henkilö, jonka kautta avautuu näkymiä moniin suuntiin. Suomen autoteollisuudessa on ollut omat isot toimijansa. Valtioyhtiön herruus kesti oikeastaan UKK:n epookkia pidempään. Niiden suhde isoihin toimijoihin voi paljastaa jotakin uutta ja kiinnostavaa moneen kertaan kalutuista suuryhtiöistäkin. Ne kehittyvät edelleen, niiden tarina jatkuu yhä. Tekniikan keksintöjen vuosituhansia pitkä historia, sen unohtuneet sivupolut ja niille palaaminen olivat Sammon intohimoja. Miehen ideat olivat edistyksellisiä. Otollisissa käsissä turenkilaisen keksijän tarina kasvaa omaperäiseksi suhteeksi niin historiaan kuin tulevaisuuteen
Veturilla oli monivaiheinen seikkailu edessään. Katsotaan vielä muutamaa Heikin ja Jounin erikoisuutta. Tämä pätee myös yhtiön aikanaan valmistamiin traktoreihin. 52 Metsätalouskoneita DDR:stä osa 2 Itä-Saksan metsävehkeitä neljänkymmenen vuoden takaa esittelevässä juttusarjassa puu halkeaa. 60 Dr13 2302 Väinämöinen Dr13-veturi numero 2302 sai kasteessa komeasti nimen Kalevala-tietäjän mukaan. 22 Volvo LV 85 1938 Linja-auto, sotatiedustelun mittausauto, sota-ambulanssi, tapahtumamannekiini ja elokuvatähti. Käytössä oli kaikki mahdolliset kulkupelit polkupyörästä resiinaan ja soutuveneestä lentokoneeseen. 28 Tupolev Tu-134 Neuvostoliitto oli suurten etäisyyksien maa. 4 Tässä numerossa. Sitä varten kehitettiin myös Tupolev Tu-134 -suihkukone. 34 MB-trac 1400 Turbo 1989 Mercedes-Benz tunnetaan laatumerkkinä kaikkialla maailmassa. Vekka Liikenteen Volvo on monessa liemessä keitetty veteraani. KONEET 16 BM-Volvo Buster 400 1966 Suomessa koottiin BM-traktoreita parin vuoden ajan 60-luvulla. ARTIKKELIT 40 Urakointia, harvinaisuuksia ja omavalmisteita Jo pariin otteeseen olemme esitelleet lavialaisen Jokisen maansiirtoyrityksen koneita. Omistaja käyttää traktoriaan paitsi työkoneena lumitöissä, polttopuiden teossa ja piha-askareissa myös kilpakoneena vetokisoissa. Monessa tapauksessa linnuntie oli paras tie. Suomi-Volvoja ruoditaan nyt Risto Pennasen traktorin äärellä. Hankimme valmistusmääristä tarkat tiedot. 44 Kaveria ei jätetä Sota-aikana haavoittuneiden kuljetus vaati paljon sinnikkyyttä ja kekseliäisyyttä. 12 22 28 16 KANNESSA 12 Valmet 602 Turbo 1983 Anssi Turuselle Valmet 602 on sekä työkone että harrastelaite
(06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 64 60 2/2020 48. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. TILAAJAPALVELU Puh. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 70 Etelä-Karjalan automuseo Saimaan partaalla on kesäisin avoinna paikallisen mobilistikerhon museo. Olli J. 64 Matti Sampo – aikaansa edellä osa 1 Kerromme turenkilaisen keksijälegendan Matti Sammon tarinan kaksiosaisessa artikkelissa. Ojanen katsoo ajan koneisiin. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Perehdymme sen alkuvaiheisiin. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 44 54 54 Oranssi yhteys Helsingin metro on ainutlaatuinen joukkoliikennemuoto Suomessa. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 48 Seppiä ja mestareita Isä Timo ja poika Johan Hautamäki ovat innostuneet keräämään vanhoja koneita ja kiertämään niiden kanssa perinnetapahtumissa. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. 72 Metsäkoneiden myllerrystä Metsätalous oli vilkkaassa muutosvaiheessa 1980-luvun alkaessa
Heemeyer riehui kaupungilla pari tuntia ja aiheutti vahinkoa noin seitsemän miljoonan dollarin edestä. Viime vuosikymmenen tunnetuin venäläiselokuva Leviathan pohjautuu osittain Heemeyerin tapaukseen. Vuonna 1974 novellista tehtiin samanniminen yhdysvaltalaiselokuva. Heemeyer rakensi puolitoista vuotta salassa Komatsu D355A -puskutraktoriin panssarointia teräksestä ja – kuinka ollakaan – betonista. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Killdozer!-novelli ilmestyi 40-luvulla ja siitä tehty sarjakuva 70-luvulla.. Sieltä pääsee esiin salaperäinen voima, joka asettuu riivaamaan rakennusporukan Caterpillar D7 -puskukonetta ja tappaa sillä miltei koko työryhmän. Elokuvassa puskutappajaa esittää Caterpillarin uudempi malli D9. Uusi ja aivan odottamaton luku puskutappajan tarinaan kirjoitettiin vuonna 2004. Heemeyerin hyökkäystä jo sen tapahtuessa raportoinut media nimesi muokatun puskutraktorin välittömästi vanhasta tarinasta tutulla nimellä Killdozer. Myös muu media seurasi Komatsun tuhoretkeä reaaliajassa. PUSKUTAPPAJA! Toisen maailmansodan aikaisen kauhujutun tappokone on elänyt omaa elämäänsä niin valkokankaalla kuin todellisuudessa. Hätiin oltiin jo kutsumassa kansalliskaartia, kun Heemeyerin vaunu jäi jumiin rautakaupparakennukseen. Näin siitäkin huolimatta, että Heemeyeriä lukuun ottamatta kukaan muu ei hävityksen huiskeessa kuollut. A merikkalainen kirjailija Theodore Sturgeon kirjoitti vuonna 1944 tieteisja kauhunovellin Killdozer! eli vapaasti suomennettuna puskutappaja. Amerikkalainen hitsaaja ja korjaamoyrittäjä Marvin Heemeyer kantoi ankaraa kaunaa kotikaupunkinsa päättäjille ja heidän kaavoituspäätöstensä vuoksi korjaamon naapuritontille nousseelle betonitehtaalle. Elokuvassa paha voima hyppää esiin maahan ajat sitten osuneesta meteoriitista, jonka maanrakennusmiehet erehdyksessä syvyyksistä tonkivat. Niin se käy, tarusta todeksi, todesta taruksi. Tapahtumapaikka oli siirretty Afrikan rannikolla sijaitsevalle saarelle, jolle rakennettiin lentokenttää öljyyhtiötä varten. Kuvan otti Associated Pressin Cathy Harms. Novelli sijoittuu toisen maailmansodan aikaan, ja siinä rakennetaan kiitorataa Tyynen valtameren eräälle saarelle. Työn tuoksinassa aukeaa muinainen kivitemppeli. Puskutraktoria ei elokuvassa kuitenkaan ole. Poliisit tulittivat vaunua, joka ei ollut ammuksista moksiskaan. Lisäksi hän asensi tähän omatekoiseen panssarivaunuun tuliaseita ja kamerat ohjaamista varten, sillä panssaroinnin takaa ei enää nähnyt ulos. Hän ampui itsensä vaunun sisään. Neljäs kesäkuuta 2004 Heemeyer ajoi puskukoneensa oman korjaamonsa seinästä läpi ja runnoi sillä muun muassa betonitehdasta, kaupungintaloa, entisen pormestarin lesken taloa, paikallislehden toimitusta ja rautakauppaa. Marvin Heemeyerin puskutappaja kuvattuna itse teossa. Niin ikään vuonna 1974 Killdozer sovitettiin myös sarjakuvaksi, sekin USA:ssa. Mahdollisuuksia siihen olisi varmasti ollut
Niin tai näin, käyttäjän on syytä panna kaulus kireälle, ettei tipu tavaraa kuormasta niskaan. Keuruu Vanhan kaluston 3. Vuorela Äänislinnassa huhtikuussa 1944. Ylöjärvi VMPK:n kevätrompepäivä, Teivon ravirata 25.4. Ylöjärvi Winter Swap Meet, Teivon ravikeskus 28.-29.3. Hämeenlinna Maalissaalis-rompetori, kauppakeskus Tuulosen parkkihalli 14.3. Keuruun talviajo, Lähtö Megamarket 28.3. M. Vihti Syökerin sauhut ja Nummituvan romppeet, Lopentie 1616 27.4. Nurmijärvi Itäpyöräralli, HTM:n maja, Röykkä 23.5. Turku Talviheikki, Turun messukeskus 8.3. Kuormauskone sotasaaliina Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta löytyy kolme kuvaa sotasaaliiksi saadusta kuormauskoneesta. Huittinen Maisematieajo, lähtö Huittisten vanhalta urheilukentältä 2/2020 7. Haapamäki–Ruovesi–Teiskon Murikka Vetkun Kevätpäiväntasauskeikka HUHTIKUU 18.4. Sastamala Paukepäivät 24.5. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 16.5. Kuvat on ottanut sotilasvirkailija J. Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi MAALISKUU 1.3. Janakkala Turengin kevätkarkelot ja Hämeen Mobilistien kevätheilakisa 21.5. Kouvola Korian Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden avaus TOUKOKUU 1.5. Inkeroinen Kuninkaantieajo, lähtö Inkeroisten mobiilihallilta 23.5. Kemi Toukotaiwal-ajo, lähtö Kemin kauppatorilta 23.–24.5. Kuormauslaite on rakennettu Stalinets-telatraktorin päälle. Aura Rompetori, vanhojen ajoneuvojen ja traktorien näyttelyt ja harrasteparkki, Auran nuortentalo 31.5. Lahti Päijät-Hämeen rompemarkkinat, Jokimaan ravirata 16.5. Siuntio Helatorstaiajot, lähtö ja maali Scandic Siuntio 22.–24.4. Alajärvi Vapaamuotoinen kaikenlaisten harrasteajoneuvojen tapaaminen, Alajärven ABC 2.5. Kangasala Vanhojen autojen vappulounas, Mobilia 1.5. Tämä kone on todennäköisesti tarkoitettu lumen kuormaamiseen, mutta samalla periaatteella on itänaapurissa rakennettu koneita esimerkiksi viljan kuormaukseen
”Kiitos Mobilian loistavan arkiston, kirjasta tuli myös kattava esitys Tiuran autokannasta”, Kastari kiittää. Erityistä kiitosta sai runsas muistitiedon käyttö. Mobilia-säätiö jakaa joka toinen vuosi 4000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon. Kirjan kuvitus on ainutlaatuinen, sillä 150 valokuvasta suurin osa on ennen julkaisemattomia. Sen lahjoittavat Mobiliasäätiön taustayhteisöt. Oli eräskin viljelijä, joka huusi aina ”Hop hop!” lähtiessään liikkeelle ja ”Ptruu!” kun pysähtyi tai vain jarrutti. Kenttähuoltajat kertoivat tehtaalla hauskoja kaskuja. Lisäksi palkintolautakunta halusi jakaa kunniamaininnan KT Jorma Nykäsen teokselle Lapin puutavara-autokuljetusten toimintahistoriaa (2017). Kirja käsittelee metsäteollisuuden ja puutavarakuljetusten arkipäivän historiaa, jota ei ole historiateoksissa paljon huomioitu. Mobilia-palkinto kirjalle Artturi Tiurasta Tieliikennehistorian Mobilia-palkinto annettiin Pirkko-Liisa Kastarin kirjalle kurulaisesta liikennöijästä. Kerronta on sujuvaa ja helppolukuista. Tiuran arkistoja ei ole tallella, joten Pirkko-Liisa Kastari haastatteli lukuisia henkilöitä, jotka kertoivat työstään Tiuran kuljettajina, rahastajina ja asentajina. Palkinnon tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Palkintolautakunta luonnehti Pirkko-Liisa Kastarin teosta kokonaisuudessaan ammattitaitoisesti toteutetuksi. FT, toimittaja Pirkko-Liisa Kastari kuvaa Tiuraa ihmisenä, yrittäjänä ja työnantajana, mutta kertoo perusteellisesti myös linjaja maitoautojen kuljettajien, rahastajien ja autonasentajien työstä sekä tiestön kunnon merkityksestä heidän työssään. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, asiantuntija Jarmo Koistinen sekä ajoneuvoharrastajat Juha Hämäläinen ja DI Juhani Intosalmi. Kastari on tehnyt elämänuransa sanomalehden toimittajana, pisimpään Hämeen Sanomissa. V uoden 2020 tieliikennehistorian Mobilia-palkinto on myönnetty teokselle Artturi Tiura. Palkinto voidaan myöntää tutkijalle, tutkijaryhmälle, opiskelijalle, toimittajalle tai muulle henkilölle, joka on julkaissut tieliikenteen alalta kirjan, tutkimuksen, opinnäytetyön, dokumenttiohjelman tai muun paperilla tai sähköisessä muodossa julkaistun teoksen elokuun 2017 jälkeen. Muistitiedon ansiosta kirjasta ei Kastarin mielestä tullut tavanomaisen elämäkerta vaan kuvaus 1900-luvun maaseudun ihmisten elämästä ja yhteyksistä maailmalle. Artturi Tiuran tarinan taustalla ovat Suomen historian käännekohdat ja liikenteen muutosvuodet. Linja-automiehen elämä ja autot (2019). Voittajateos kertoo kurulaisen liikennöitsijän Artturi Tiuran (1908–1991) elämästä ja välittää samalla pohjoishämäläisen maaseudun elämänmenoa läpi 1900-luvun. Antaumuksella kirjoitettu kirja perustuu vankkaan lähdeaineistoon. Se sisältää paljon ajankuvaa Tampereen ympäristöstä. Omakohtaisuus toi kerrontaan omaleimaisuutta, ja muistitietoa oli tässäkin kirjassa hyödynnetty paljon. AJAJAN SUUSTA Monet asiakkaat olivat ensiostajia, jotka ottivat ensimmäisiä koneistumisen askelia hankkimalla traktorin tekemään eräitä aiemmin hevosella tehtyjä töitä. Kilpailuun osallistui tänä vuonna kuusi ehdokasta, joista kaikki olivat tietokirjoja. Jorma Nykäsen kirja puukuljetuksista Lapissa sai kunniamaininnan. Nykästä kiitettiin mielenkiintoisesta aihevalinnasta. Muuan toinen oli kertonut jäähdyttimen vuodosta sanomalla ”Hänell’ on ny ollu kauhia jano.” ALAN EARNSHAW KERTOO FERGUSON-BROWN-TRAKTORIN OSTAJISTA Kunniamaininnan saanut Jorma Nykänen ja Mobilia-palkinnon voittanut Pirkko-Liisa Kastari 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia
Puo lite lat 8. Entä kuka oli tuon koneen pääsuunnittelija. Jos jollakulla on traktorista tietoa, toimitus kuuntelee korvat höröllä. Aut oko rej a 2. Taavetti-kerhon puheenjohtajan Esko Perannon mukaan nämä nelisylinteriset DB-telatraktorit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kirjoittajat ovat David Brown -harrastajia, jotka ovat lähdeaineistona käyttäneet englantilaisen konekirjallisuuden parhaimmistoa ja omia kokemuksiaan esimerkiksi traktorin syntysijoilla Melthamissa. 7. Huhdankoski, Erkki & Kauppi, Matti & Peranto, Esko: David Brown Ferguson-Brownista Maxxumiin. Mikä traktorin vetokykyä maastossa parantava keksintö esiteltiin virallisesti vuonna 1952. 6. VSA 3. Minkä edelleen toimivan traktorivalmistajan historiaan liittyvät merkit Waterloo Boy ja Overtime. 5. Haapamäellä toimineen Rautatiehallituksen 5. Jus si 5. 3. Vanhaa ja visaista 1. 2. Ensimmäiset David Brown -traktorit saapuivat maahamme vuonna 1949 ja saivat hyvän vastaanoton koneellistuvassa maatalousmaassa. Haapamäen Taavetti Parin numeron takainen David Brown -pakettimme palautti Juhani Tullilan mieleen harvinaisen Taavetin. Sivuja on noin 170. Ale ssa ndr o Vol ta Rautatiehallituksen Taavetti ja Jaakko Tullila on kuvattu vuonna 1959 Virroilla. Kirjaa voi tilata esimerkiksi kustantajan verkkokaupasta osoitteessa www.alfamer.fi. Hänen tiedossaan on vain pari täällä työskennellyttä konetta, eikä niistä yhtään ole säilynyt ajokuntoisena meidän päiviimme. 9. Minkä traktorimerkin hydrauliikkajärjestelmä oli 60-luvulla nimeltään Terra-Trol. Mitä valmistivat Penko, Karia ja Haldin. Mikä oli Suomessa lisenssillä valmistettujen Åkerman-kaivureiden merkki. VA STA UK SET 1. Kirja ilmestyy maaliskuun lopulla. Joh n Dee ren 10. Lar s Bru un 4. Minkä niminen oli vuonna 1961 esitelty ruotsalainen metsätraktori, jossa oli hydrauliveto takapyörissä. 10. Kirjan hinta on 39,50 euroa. Juhania kiitämme kuvamuistoista. Mikä höyrykäyttöinen kuorma-auto on kuvassa. Kone matkasi Haapamäelle ja seisoi siellä talven. Kuinka lienee Haapamäen Taavetin laita. Se kertoo myös nykypolville jääneestä perinnöstä David Brownin traktorinvalmistuksen päättymisen jälkeen. BM -Vo lvo n 7. Suomalainen tietoteos David Brownista Taavetti-asialla jatketaan edelleen. Kone oli Haapamäellä käytössä 60-luvun jälkipuoliskolle asti, minkä jälkeen se myytiin Tampereen huutokaupassa. Kesäksi Taavettiin asennettiin Sisä-Suomen autokeskuksessa puskulevy, ja sitten traktori otettiin käyttöön. Kuka keksi 1700-luvulla ensimmäisen pariston. ratajakson päällikkö teki siitä kaupat. Milloin valmistui Helsingin metron ensimmäinen koerata. 8. 2/2020 9. Kuvitus koostuu pääosin Suomessa palvelleista ja kuvatuista traktoreista. 4. Kirja kertoo yhtiöstä, David Brownin traktoritehtaan syntyhistoriasta, teknisistä innovaatioista ja koneellistuvan maatalouden haasteista tehtaan sulkemiseen saakka. Juhanin veli Jaakko oli rautateillä ikänsä hommissa, ja oheisessa kuvassa Jaakko ohjastaakin tela-Taavettia. 197 2 6. Ško da Sen tin el 9. Aiheesta julkaistaan piakkoin suomalaisvoimin laadittu tietoteos. Tullila muistaa, että Helsingissä konenäyttelyssä oli noin vuonna 1953 esillä telatraktori DB ITD 30
Hyötysuhde parani merkittävästi, kun Watt lisäsi koneeseen ulkopuolisen lauhduttimen. Laajaan myyntiin päässeitä höyrykoneita oli kuitenkin tehty jo ennen Wattin aikaa. Kun putkessa oleva venttiili avataan, höyry työntää mäntää ylöspäin sylinterissä. Mäntä liikutti keinulaudan tapaan keskikohdastaan kiinnitettyä vipuvartta sen yhdestä päästä. Kun mäntä laski alas, varren toinen pää nousi ylös. Ilmanpaine männän yläpuolella painaa männän alas. Höyry sylinterissä tiivistyy ja syntyy alipaine. Kuvat ovat Newton Henry Blackin ja Harvey Nathaniel Davisin oppikirjasta Practical Physics vuodelta 1913. James Watt (1736–1819) paranteli Newcomenin konetta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Eräs merkittävimmistä oli englantilaisen Thomas Newcomenin höyrykone. Tästä keksinnöstä sikisi sitten kaikenmoista, teollinen vallankumous nyt noin aluksi. Koneen yhteydessä on vesisäiliö, josta myös johtaa putki sylinteriin. Vesisäiliön ja sylinterin välinen venttiili avataan ja sylinteriin ruiskuaa kylmää vettä. Lisäksi Watt sulki sylinterin yläpään ja johti höyryä myös männän yläpuolelle tehostaakseen alipaineen vaikutusta. Kun venttiili V avataan, höyry työntää mäntä P:n ylöspäin sylinteri B:ssä. Koneita rakennettiin useita satoja. Toimintaperiaate on seuraava: Kattilassa kehitetään höyryä. Wattin ja Matthew Boultonin yhteisyrityksessä kehitettiin myös ensi kerran mekanismi, jonka avulla höyrykone pyöritti akselia. Kattilassa A kehitetään höyryä. Kun mäntä on ylhäällä, venttiili V suljetaan ja venttiili V’ avataan ja vesisäiliö C:stä ruiskutetaan kylmää vettä sylinteriin. James Watt lisäsi Newcomenin höyrykoneeseen lauhduttimen C, jonka avulla koneen hyötysuhde parani. E nglantilainen seppä ja maallikkosaarnaaja Thomas Newcomen (1664–1729) kehitti 1700-luvun alussa häntä edeltäneiden höyryvoimakeksijöiden ideoita eteenpäin ja loi ensimmäisen kaupallisen höyrykoneen teollisuuden käyttöön. Newcomenin koneessa höyryn avulla kehitettiin alipaine, ja varsinaisena työpaineena toimi ympäröivä ilmanpaine. Kun mäntä on ylhäällä, venttiili kattilasta sylinteriin suljetaan. Sen jälkeen sitä käytettiin yleisesti niin Isossa-Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa. Nostaminen tapahtui mekaanisesti. Newcomenin kone valmistui vuonna 1712. Kattilasta johtaa putki sylinteriin männän alapuolelle. Tällöin höyry sylinterissä tiivistyy ja syntyy alipaine. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Newcomenin konetta käytettiin lähinnä veden nostamiseksi kaivoksista. Höyrykonehistoriaa Newcomenista Wattiin James Watt muistetaan höyrykoneen merkittävimpänä kehittäjänä. Sylinteri on männän yläpuolelta avoin, ja kun sylinterissä männän alapuolella on alipaine, ilmanpaine männän yläpuolella painaa männän alas. Näin sylinteri pysyi lämpimänä eikä sen uudelleenlämmittämiseen kulunut energiaa
Esimerkiksi Morriksia hankittiin vuonna 1973 yhteensä 55 autoa, seuraavana vuonna 29 ja vielä kuusi vuonna 1975. Taisi tulla vain arvovaltakolhuja kummallekin. Kuljettaja huusi ohjaamosta minulle: ”Hyppää pois ja juokse taaksepäin!” Hitaasti Valmet kaatui oikealle sivulleen. Päivän valossa trukki nostettiin pystyyn lautatarhan yli menevällä kaapelinosturilla ja sitten se siirrettiin hinaamalla Niemelän autokorjaamolle vaurioiden arvioon ja huoltoon.” Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ei havaittu veden täyttämää kuoppaa, ja kun pyörä putosi siihen, ylhäällä oleva kuorma heilahti sivusuuntaan. Pian sen jälkeen nämä ruotsalaiset postilaatikot poistettiin Postin muonavahvuudesta. Ajovalot päällä siirryttiin varovasti eteenpäin, apumies seisoi astinlaudalla. Oli lokakuun pimeä ja sateinen yövuoro, sorkissa kuivattu ja rimoitettu uunikuorma. Tuossa vaiheessa Postin pakettiautokanta oli kasvanut vuoden 1970 vain 18 Tjorvenista noin 500 posti-Sherpan laivueeksi. Olimme löytäneet juttua varten viittauksen, jonka mukaan Posti olisi tilannut Tjorveneita 12 yksilöä vuonna 1970, mutta rekisteröintilastojen kertomien lukemien perusteella ounastelimme kokonaismäärän olleen suurempi. Kun lautatarhan trukki kaatui Timo Lehmunen Kuusankoskelta intoutui viime numerossa esiintyneen Esa Tuunasen Valmettrukin myötä muistelemaan omaa kommellustaan vastaavan nostokoneen kanssa: ”Syksyllä 1963 olin töissä Enso-Gutzeit Oy:n Säynätsalon Parviaisen tehtaan lautatarhalla Valmet TD 78 -trukin apumiehenä. Riston kokoama tilasto kertoo myös jutussa viitattujen Morris J4:n ja Leyland Sherpojen käytöstä. Näin myös oli. Tarkennuksia postinumeroihin Saimme täsmentävää lisätietoa Postin kirjoilla olleiden Kalmar Tjorven -pakettiautojen lukumäärästä. Ilmeisesti Posti keräsi J4-laarin viimeisiä, sillä mallin valmistus päättyi vuoden 1974 aikana Leyland Sherpan vallatessa tuotantolinjat. V uoden ensimmäisessä numerossa kerroimme muun muassa eläköityneestä postiautosta Kalmar Tjorvenista. Kiitos Ristolle tiedoista. Asia vahvistui, kun apuun riensi Risto Pennanen, joka on koonnut tarkkaa dataa Postin ajoneuvohankinnoista takavuosina. Kiitos Timolle tarinasta! Amerikkalaisten asialla Insinööritoimisto Gyros oli pohjoisamerikkalaisten konemerkkien asiamies Suomessa. Tehtäväni oli asettaa sorkille 4 x 4 tuuman paksuiset välipuut. British Leylandin alaisuuteen perustettu Freight Rover jatkoi Sherpan tuotantoa. Tarjolla oli American-nostureita ja -kaivureita, Galion-tiehöyliä sekä Pettibonejuontotraktoreita. Leylandia hankittiin puolestaan vuosina 1976–1978 noin 50 autoa per vuosi ja vuonna 1979 yhteensä 80 ja vuonna 1980 peräti 100 autoa. Näistä Tjorveneista oli Postin ajoneuvokannassa vuonna 1977 jäljellä vielä 14: viisi vuonna 1970 hankittua ja yhdeksän vuodelta 1971. Postikäyttöön varusteltujen Sherpa-pakujen ohella postinjakoa kokeiltiin myös Morris J4:llä. (kuva: Posti / Tapio Mustasaari) 2/2020 11. Sellaisten haalimisesta kertoo vuosien 1983–1984 ajoneuvohankintoihin kirjatut satakunta Freight Roveria. Työnäytteen antaa postimies Alvar Iivonen Espoossa talvikaudella 1976. Tarkoitus oli nostaa se maksimikorkeuteen toisten kuormien päälle. Riston tapaamme tässä lehdessä myös Fiskarsin kokoaman Volvo-traktorin puikoissa. Riston kokoaman tilasto-otteen mukaan Tjorveneita hankittiin Postille kaikkiaan 38 ajoneuvoa, 18 vuoden 1970 hankinnoissa ja 20 Tjorvenia hankintavuoden 1971 piikkiin. Vasta kun kaikki oli ohi, hän avasi ohjaamon ovet. Kuljettaja sammutti moottorin ja piti kaksin käsin ratista kiinni
12. Omistaja käyttää traktoriaan paitsi työkoneena lumitöissä, polttopuiden teossa ja piha-askareissa myös kilpakoneena vetokisoissa. HYÖTYÄ JA HUVIA VALMET 602 TURBO 1983 Anssi Turuselle Valmet 602 on sekä työkone että harrastelaite
Savonlinna 13
Turbo ja syöttöpumpun elementit on vaihdettu. Kun Valmet 602 oli ostettu taloon, olisi ollut mahdollista saada jo modernimpi, väriltään punainen ja niin ikään turbolla varustettu 604, mutta tilan vanhempi isäntä oli valinnut keltaisen 602:n. 14 VALMET 602 TURBO 1983. A luksi Anssi Turusella oli takavetoinen Valmet 802. Puhelun perusteella traktori vaikutti hyväkuntoiselta, joten Anssi otti perheensä mukaan ja lähti ajelulle Lappeenrantaan. Ainoastaan vanteet ja navat olivat hieman ruosteessa. Tosin pari viikkoa jouduin traktoriani odottelemaan”, omistaja toteaa tyytyväisenä. Painemittarin saa helposti pois kuten muutkin muutokset. Turunen on pokannut Valmetillaan muun muassa ykköspalkinnon alle nelilitraisten luokassa Rantasalmen vetokisoissa vuonna 2017. Ostopäätös oli helppo tehdä. Kävi ilmi, että omistaja oli Lappeenrannan Vainikkalasta. Nostolaitetta oli saanut hallittua pihan puolelta jo 60-luvun Valmeteissa. Parissa tunnissa saa kaiken ennalleen”, omistaja kertoo. ”Vähän aikaa mietittyäni soitin Savonlinnan Valtralle Seppo Kuutille, ja hän antoi puhelinnumeron Valmetin aiemmalle omistajalle”, Anssi kertoo. Koeajo osoitti, että hyvin pidetty ja ikäisekseen moitteettomassa kunnossa oleva traktori oli juuri sellainen kuin omistaja oli kertonut. Vieroitusoireet kävivät kuitenkin melko pian ylitsepääsemättömiksi, ja mies alkoi päivittäin selailla nettiä myytäviä traktoreita tutkien. Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine Vielä 80-luvullakin ergonomiasarjan ohjaamo oli ajanmukainen jos ei enää edellä aikaansa. ”Moni on luullut, että Valmet on maalattu kertaalleen uudelleen, kun maalipinta on niin uuden ja kiiltävän näköinen. ”Myin sen naapurilleni, ja ajattelin etten enää osta omaa traktoria”, Turunen tunnustaa. Vielä 80-luvulla varoituksen sana oli tarpeen. Se oli hienossa kunnossa sekä sisältä että ulkoa. ”Kaikki osat ovat tallella. Asia ratkesi niin, että kun lappeenrantalaisten uusi Valmet kuljetettiin perille, Turunen sai paluukuormassa kuusnollakakkosensa Savonlinnan Valtralle alle 10 kilometrin päähän kotoaan. Noin 30 vuoden kuluttua taloon oltiin hankkimassa uutta nelivetoista Valmetia, ja nelisentuhatta tuntia ajettu 602 päätettiin antaa vaihdossa. Lisää tehoa Lappeenrantalaisomistajat olivat pitäneet työkonettaan erittäin hyvin. Syy työkoneen piristämiseen löytyy vetokisaharrastuksesta. Ne maalattiin uusiksi serkkutytön miehen kanssa.” Turusen omistuksessa traktorin voimavaroja on hieman paranneltu. Ainoana pulmana oli kotiinkuljetus 150 kilometrin päähän. Löytö Lappeenrannasta Silmiin osui Mikkelin Valtralla myynnissä oleva Valmet 602 Turbo. ”Kyyti hoitui hienosti. Turunen on kuitenkin halunnut toteuttaa kaikki Valmetiin tehdyt muutokset niin, että traktorin saa tarvittaessa palautettua takaisin alkuperäiskuntoon. Kilpailupaikka sijaitsee Kasukkalan kylässä, vain noin 10 kilometrin päässä Valmetin ensimmäisestä kotipaikasta. Turunen on kilpaillut Valmetillaan useamman kerran myös mäkivetokisassa Lappeenrannan Vainikkalassa. Turbo-Valmet otettiin käyttöön tammikuussa 1983
Valmetilla on lanattu mökkitietä ja tasoiteltu tonttia. ”Useammalla seuran toiminnassa mukana olevan lapsen vanhemmalla on traktori, ja hoidetaan aurausta vuoron perään”, Anssi kertoo tyytyväisenä. ”Haaveena olisi joskus tulevaisuudessa hankkia ja kunnostaa Valmetin 700tai 900-malli.” Kaikenlaiset koneet ja kulkupelit ovat kiinnostaneet Anssia aina. Lämpöä oli 30 astetta, mutta Valmet toimi hyvin koko 115 kilometrin matkan”, omistaja toteaa tyytyväisenä. Turusen veljen omistaman hydraulihalkojan avulla Valmetilla pilkotaan polttopuut koko vuoden tarpeiksi. ”Naapureita tulee auteltua monenlaisissa pihatöissä”, omistaja kertoo. Vaikka Turusella on käytössään kaikin puolin hyvä käyttötraktori, eikä sen puoleen tarvetta toiselle työkoneelle ole, on mies kuitenkin hieman silmäillyt myytäviä Valmeteja. Omaakin Valmetia on käyty esittelemässä erilaisissa tapahtumissa, muun muassa Metsämuseo Luston pihalla. Koululle on matkaa vain 200 metriä, joten matka ei ainakaan ole rasitteena. Ajossa oli mukana myös Juukan Polovelan Papattajat -kerhon edustus. ”Oli mukava päivä. Lähellä olevan koulun jääkiekkokaukalo puhdistuu myös usein lumesta Turusen Valmetin voimin. Traktorissa on myös takalevy, takakuormain, laatikko-talikko ja peräkärry. Turunen on mukana myös Puruveden Masinisteissa. Hyvin säilyneen Valmetin pellin alla on puhtia. VAIHTEET 6+2, nopeudet 3,6–31,8 kilometriä tunnissa HYDRAULIIKKA tuotto 27 litraa minuutissa, mekaaninen nostolaitehydrauliikka, nostovoima 1900 kg VOIMAN ULOSOTTO 540 kierrosta minuutissa JARRUT kuivat levyjarrut OHJAUS hydrostaattinen 2/2020 15. Syöttöpumpun muokkausten ja Garrettin turbon ansiosta traktorin teho on noin 200 hevosvoimaa. Harrasteautoa ei vielä ole, mutta ehkä sellainenkin vielä joskus tulee taloon. Toissakesänä ajeltiin traktoriharrastajaporukalla Puruveden ympäriajo. ”Talviaikaan linkoan lumet oman pihan lisäksi muutaman naapurinkin pihasta”, Turunen toteaa. ”Viime vuonna olin mukana vähän vähemmän kun aiemmin, kun pojan jalkapalloharrastus vei enemmän aikaa”, Anssi toteaa. ”Aikanaan minulla oli Escorteja, ja vieläkin olisi haaveena löytää Escort Mk 1, josta voisi rakennella Mexico-replican.” VALMET 602 TURBO MOOTTORI Valmet 311 C, kolmisylinterinen nestejäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 3300 cm³, sylinterin halkaisija 108 mm, iskun pituus 120 mm, teho 66 hevosvoimaa, 2300 kierrosta minuutissa. Savonlinnan kaupunki maksaa korvauksen paikalliselle jalkapalloseuralle jääkiekkokaukalon aurauksesta. Klapin tekoa ja naapuriapua Valmetilla tehdään hieman töitäkin. Anssi Turusen traktoria on nähty kotiseura Puruveden Masinistien tapahtumien lisäksi esimerkiksi Rantasalmen vetokisoissa
Kuopio 16. PORVOON VOLVO BM-VOLVO BUSTER 400 1966 Suomessa koottiin BM-traktoreita parin vuoden ajan 60-luvulla. Hankimme valmistusmääristä tarkat tiedot. Suomi-Volvoja ruoditaan nyt Risto Pennasen traktorin äärellä
Sitten muutama vuosi sitten päätettiin Mikko-pojan kanssa, että nyt hommataan Suomi-Busteri.” Traktori löytyi kolmisen vuotta sitten myynti-ilmoituksen perusteella. Mutta isäni harrasti traktoreita jo silloin 80-luvulla, kun olin nuori poika. Hyväkuntoiselle Busterille ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin perushuoltoja. Muut omistajat ovat olleet maanviljelijöitä lukuun ottamatta erästä sahuria, jolla traktori viipyi vain pari viikkoa. Risto on viides omistaja. Meillä oli ollut talossa Volvon kuormaja henkilöautoja, joten ruvettiin etsimään 400-Busteria. Suomeen tuli kokoonpanoa varten 870 traktorin osat. Risto sai kilvettömään traktoriin vielä sen ensimmäisen rekisteritunnuksenkin takaisin. F iskarsin Porvoossa kokoamat BM-Volvotraktorit ovat lyhyt mutta kiintoisa osa suomalaisen traktorivalmistuksen historiaa. Eräs nokialainen traktorientisöijä oli kuollut, ja hänen perikuntansa myi kohtuulliseen hintaan kunnollista Porvoossa kasattua Busteria. Siinä kävi niin, että aina kun ukko sai jonkin vehkeen kuntoon, joku sukulainen tai tuttu tuli ostamaan sen. Selvitimme Porvoon kokoonpanotehtaan historiaa ja Ruotsista toimitettujen osasarjojen määrän. Silloin tajusin, että on olemassa Suomessa koottuja Bustereita.” Tuolloin kuitenkin Pennaset ostivat pitkän etsimisen jälkeen kohtuukuntoisen Ruotsissa valmistetun Busterin. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Jan-Erik Laine 17. Uutena traktori on myyty Turun läänin Koskelle maatilalle. Kuinka porvoolainen hankittiin Risto Pennanen on laaja-alainen ajoneuvoharrastaja, jonka yhtenä intohimona ovat Suomessa kootut BM-Volvo-traktorit. ”Sillekin kävi niin, että kun isä sai sen tehtyä, se lähti eteenpäin yhdelle Volvoharrastajalle. Samassa kiinteistössä tehtiin myös tunnetumpaa lisenssikonetta, Åkermaniin perustuvaa Pikku-Jussia. Hän vihkiytyi asiaan varkain isänsä harrastuksen kautta. Keskustelukumppanina on Volvo-harrastaja Risto Pennanen ja mannekiinina hänen Porvoossa koottu Volvonsa. ”Meillä kotona ei ollut maanviljelystä. 20-Valmet oli ensimmäinen traktori
Teho 42,5 DIN-hevosvoimaa 2250 kierroksella minuutissa. Suomalaisten tarina Buster 400 -mallia valmistettiin Ruotsissa vuosina 1964–1969. 18 SUOMI-BUSTER. Suomeen Fiskarsille toimitettiin traktoreita osina vuosina 1966– 1967. VOLVO BUSTER 400/2100 1966 MOOTTORI D 913 (Perkins 3.152 D), kolmisylinterinen dieselmoottori. Busterin eri malleissa oli erilaiset vaihteet. Risto arvelee, että kaikkiaan 400-Bustereita olisi myyty Suomessa noin 2000 kappaletta. Risto veikkaa, että suomalaisella byrokratialla on ollut vaikutusta. Nyt Munktell-museosta on saatu tarkkaa tietoa Suomeen osina toimitettujen traktoreiden määrästä. 400:ssa vaihteita oli 8+2. Tuolla välillä Suomeen saapui 23 toimituserää. VAIHTEET 8+2 JARRUT kuivat levyjarrut RENKAAT vakiona edessä 6,00-16, takana 11-32 MITTOJA pituus 314 cm, leveys 165–205 cm, korkeus (jäähdyttimen päälle) 135 cm, akseliväli 210 cm, maavara 44 cm, paino 1780 kg Hallintalaitteet ovat ajalle tyypilliset. Tiedot Suomessa koottujen Volvo-traktoreiden määrästä ovat vaihdelleet lähteestä riippuen. Ensimmäiset toimitukset tehtiin 5.4.1966 ja viimeiset 31.10.1967. Riston mukaan traktoriyksilöiden rekisteröintitiedot eivät kuitenkaan ole johdonmukaisia. Niiden kokoonpano alkoi vuonna 1966 ja loppui todennäköisesti jo vuonna 1967. Lisäksi yhdessä erässä tuli 22, kahdessa erässä 44 ja yhdessä peräti 129 traktoria. CAV-jakajapumppu. ”Esimerkiksi tämä oma traktorini on ensirekisteröity ruotsalaisen traktorin tiedoilla.” Miksi sitten traktoreiden kokoaminen Porvoossa loppui vain reilun vuoden jälkeen. Suomessa koottujen traktoreiden valmistusnumerot ovat tiedossa, mutta Traficomin avoimissa tiedoissa niitä ei kerrota. Iskutilavuus 2,5 litraa, sylinterin halkaisija 91,44 mm, iskun pituus 127 mm. Useimmissa erissä tuli 29 tai 39 kokoamatonta traktoria. Suomalaisesta ja ruotsalaisesta Busterista tehtiin aikoinaan omat tyyppikatsastustodistuksensa. Riston BM:n mittariin on kertynyt noin 4300 tuntia. Siksi porvoolaisten Volvojen määrän laskeminen rekisterissä olevista traktoreista on vaikeaa. ”Volvon myynti Suomessa on ollut vuosittain noin 450–550 traktoria, ja 400-Busterin osuus myynnistä on ollut vähintään 40 prosenttia.” Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli edelleen liikennekäytössä 502 traktoria, joiden mallimerkintä oli Buster 400/2100. Yhteensä näitä partly knocked down -traktoreita tuli Suomeen 870 kappaletta. Ensimmäisessä Buster 320:ssä oli viisi vaihdetta eteen ja yksi taakse
Eklöf osti Porvoon konepajan, joka sittemmin tunnettiin August Eklöfin konepajana. Fiskarsin kuormaimien perinne jatkui sittemmin Logliftin tuotteissa ja jatkuu edelleen Meseran kuormaimissa, joita tehdään nykyään Paimiossa. Niinpä Suomessa koottu Volkkari tuli kalliimmaksi kuin tuontiauto.” Syitä traktoreiden valmistuksen nopeaan loppumiseen lienee kuitenkin useita. Sen jälkeen ne ovat olleet pääosin kulttuuriväen käytössä. Fiskars myi tehdasrakennukset Porvoon kaupungille 1986. ”Todennäköisesti traktorivalmistus ei kannattanut. Konepajatoiminta Porvoon länsirannalla jatkui 70-luvun alkuvuosiin asti. Konepajan vaiettua Porvooseen jäi vielä varaosaja huoltotoimintaa, joka lakkasi 80-luvun alussa. Ilmeisesti työn teettäminen Suomessa tuntui paremmalta idealta kuin työvoiman voimaperäinen maahantuonti Suomesta Ruotsiin. Renkaiden asennusta varten traktori siirrettiin toiseen halliin. Vuonna 1943 Aug. Jatkuva tehdastoiminta alkoi 1925, kun uusissa tiloissa ruvettiin valmistamaan vaneria. Tällainen linjaston katkonaisuus on varmasti myös vaikuttanut työn sujuvuuteen. Perkinsin kolmisylinterinen moottori on tuttu muistakin aikalaistraktoreista kuten Massey Ferguson 135:stä. Yhdessä hallissa koottiin runko ja tehtiin maalaukset, mutta esimerkiksi renkaiden asennusta varten traktori siirrettiin toiseen halliin. Koneiden kokoonpanohallit ovat nykyään muun muassa konserttisalikäytössä. Ajovoimanotto ja kytkimestä riippumaton hydrauliikka olivat Busterin vakio-ominaisuuksia. Fiskars osti länsirannan tehdasrakennukset Eklöfiltä vuonna 1964. Ainakin aluksi Porvoossa kokoonpano tapahtui kahdessa eri paikassa. Porvoossa koottiin vuosina 1966–1968 yhteensä alle 900 traktoria, minkä jälkeen kokoonpanotoiminta loppui. Traktorimyynnissä tapahtui kuitenkin vuonna 1968 notkahdus, jonka myötä Eskilstunan tuotanto on hyvinkin saattanut riittää tyydyttämään vaisut markkinat. Uusia tuotteita tuli Fiskarsin konepajalle tiuhaan, sillä vuonna 1966 alkoi BM-Volvo Buster 400 -traktoreiden kokoonpano. Eklöf kuoli vuonna 1912, mutta yhtiö jatkoi perustajansa nimellä. Porvoolaisen mallikilpi. Porvoon traktorituotannon kaavailtiin saavuttavan vuonna 1967 noin 700 kappaleen vuositahdin. Vuonna 1965 alettiin valmistaa Tukkikurkena tunnettua puutavarakuormainta. Porvoon hevosenkenkätehdas ja sen konepaja muuttivat länsirannalle 1940-luvun alussa. Eklöf Ab osti Alban ja sen myötä myös vaneritehtaan. Wihurihan yritti kasata Kuplavolkkareita Suomessa, ja se kaatui siihen, että maahantuodut osat eivät saaneet silloista liikevaihtoveroalennusta. Jusseja alettiin tehdä konepajalla 1940-luvun lopulla. Lähinnä Ruotsissa oli pulaa työvoimasta. Traktorien osat tulivat Ruotsista. Kumpikaan ei toteutunut. Vuonna 1931 Aug. Vuonna 2012 vanhan tehtaan tiloissa avattiin kulttuurikeskus Taidetehdas. Vaneritehtaan tiloihin siirrettiin muitakin Eklöfin hankkimia yrityksiä. Koneihmisille tutuimpia Eklöfin konepajan tuotteita ovat varmasti Jussi-kaivukoneet, joita valmistettiin suomalaisen Rolac-yhtiön Åkermanilta hankkimalla lisenssillä. Pian Eklöfistä tuli tehtailija, kun hän osti ja perusti useita sahalaitoksia sekä muun muassa sellutehtaan. Myös osien valmistusta Porvoossa suunniteltiin. toukokuuta 1966. Tuolloin kaivureiden valmistus loppui kokonaan, ja kuormaimet muuttivat vaiheittain Saloon. BM:n edustajat kertoivat, että lisenssivalmistukseen Suomessa oli päädytty Eskilstunan traktoritehtaan riittämättömän valmistuskapasiteetin vuoksi. Valmistuslinjasta puhuttiin lainausmerkeissä. Tämän traktorin osat on toimitettu Ruotsista Suomeen 13.9.1966. Samalla vanerin valmistus lopetettiin. Vuonna 1956 konepaja ja sen myötä myös kaivukoneiden valmistus muutti länsirannan tehdaskiinteistöön. Traktorivalmistuksen alkaminen uutisoitiin BM Nytt -lehdessä vuonna 1966. Yhdessä hallissa koottiin runko ja tehtiin maalaukset. Liikemies August Eklöf oli aloittanut liiketoimintansa tukkukauppiaana Porvoossa 1860-luvulla. Vaneria, hevosenkenkiä ja traktoreita P orvoolainen kehysliike Alba alkoi rakentaa helmikuussa 1920 Porvoonjoen länsirannalle uutta tuotantolaitosta. Kaivureiden valmistus jatkui Fiskars-tuotemerkillä, mutta uusiakin tuotteita tuli rinnalle. Ensimmäinen porvoolainen BM-Volvo rullasi ulos kokoonpanohallista 3. 2/2020 19
Automatiikka pelasi hyvin ja säästi kuljettajan jatkuvalta kääntyilyltä. Oman moottorin asemesta Busterissa käytettiin Perkinsin kolmisylinteristä dieselmoottoria, jollainen löytyi useista kilpailijamalleistakin. Volvon Busterit BM -Volvon Buster-malli syntyi vuonna 1960. Tämän isännän talossa ajetaan samalla Busterilla edelleen. Vuonna 1964 Busteria uudistettiin, ja mallimerkinnäksi tuli 400. Sitä odotellessa tapaamme Riston varmasti muissa yhteyksissä. Traktoriharrastajia toisessa ja kolmannessa polvessa: Mikko ja Risto Pennanen Volvo-kaupassa mukana tullut ASPkuormain tyhjentyy automaattisesti määrätyssä korkeudessa. Teknisiä uudistuksia oli muun muassa pikavaihde, joka tosin oli vain valmistuksen alkupään traktoreissa. Ne on tosin saanut erilaisin varustein: on ollut yksija kaksilevyistä kytkintä, yksija kaksinopeuksista voiman ulosottoa ja useampaa eri rengaskokoa. Tällöin vaihteita saatiin lisää: vanhan 5+1-laatikon tilalle tuli 8+2. Risto ei pidä mahdottomana, että hän vielä etsisi kaikkien Suomi-Bustereiden tarkat arkistoteidot käsiinsä ja tekisi kattavan listan traktoreista. Alun alkaen Busterin mallinumero oli 320. Hyvä maine Suomalaisten ja ruotsalaisten Bustereiden tekniikassa tai ominaisuuksissa ei ole eroa. Nämä erot eivät kuitenkaan riipu valmistusmaasta. Volvo-traktorien maine on hyvä. 20 SUOMI-BUSTER. 70-luvun lopulla T 430:n paikan otti Volvo BM 2200, jossa oli nelisylinterinen Perkinsmoottori ja Internationalin voimansiirto ja taka-akseli. Uudessa T 430 -mallissa näkyvin muutos oli uusi kulmikkampi muotoilu. Volvojen osat olivat huomattavan kalliita. Risto on ajellut kuormaimella yhden mökkisaunan pohjasorat. Eräs pohjoissavolainen Volvo-isäntä sai sen jälkeen kuulla kylän traktorimiesten päivittelyä Volvon kalliista osista. Koneviestissä julkaistiin aikoinaan eri traktoreiden varaosien hintoja. Voimanotto muuttui ajokytkimestä riippumattomaksi, Perkinsin moottorista tuli suoraruiskutteinen, ja rumpujarrujen tilalle pantiin levyjarrut. Vuonna 1969 Busteria päivitettiin taas. Riston kanssa turistessa keskustelu rönsyilee luontevasti niin Fiskarsin historiaan kuin muihin Suomessa Volvon lisenssillä tai Volvon myymistä osista koottuihin kulkupeleihin, Wihurin busseihin ja kuorma-autoihin ja Hollming-säiliöautoihin. Se tehtiin aikanaan suosittuun 40 hevosvoiman kokoluokkaan noin 50-heppaisen Boxerin pikkuveljeksi. Risto kertoo erään laatuun liittyvän kaskun menneiltä ajoilta. Isäntä vastasi, ettei osien hinnalla ole väliä, koska Volvoon ei ole tarvinnut huoltojen lisäksi tehdä mitään remonttia