Rasvanäppien olohuoneet – unelmien autotallit Upea kirja kotimaan miesluolista! Autotallit ovat monesti paljon enemmän kuin autojen säilytyspaikkoja. Ryminäl lä metsään ! 19 sivua metsäkoneita Unelmia ja visioita! Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteesta: www.supermarket.. Ne ovat paikkoja, joissa rasvanäpit pääsevät toteuttamaan unelmiaan – visioita, jotka poikkeavat melkoisesti perinteisestä kodinsisustuksesta. Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia mitä uskomattomimpine puitteineen ja esineistöineen. Tervetuloa matkalle maamme omaperäisimpiin autotalleihin! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua laatuluettavaa! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2019 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT METSÄMÖRSSÄRI Markku Ristavaaran Volvo BM SM 971 RAUHAN PANSSARI Kokeilussa itävaltalainen Saurer-miehistövaunu FILIP KARLSSON Finbygrändin maatalousmuseon isäntä 6 41 48 87 45 00 03 19 00 2 745000-1902 PA L VK O 20 19 -1 7 Viipale mediat 68 2 / 2 1 9 • B M 3 5 M e ts ä-B o xe r • D av id B ro w n 9 9 Im p le m at ic • Fo rd so n M a j o r • S au re r 4 K 4 FA G 2 • Vo lv o B M S M 9 7 1
Volvo-uutuuskirja! Tilaa kirja osoitteesta: www.supermarket.. Volvo 226 sivua. 228 sivua laatuluettavaa! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90. Kaupan päälle avaimenperä. 37 90 Rasvanäppien olohuoneet 212 sivua. Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Upea teos kaikille kuorma-autoista kiinnostuneille! Volvo on kuorma-automerkkinä maailman suosituimpia. komatsu_HB215_v2_297x210fi.indd 1 22.08.2013 08:50:54 KoLME DooSAnIA piKaKoKeilussa: UUTUUSLEHTI! 8 90 Vanhat Koneet lippalakki 4 90 Tarra-arkki Säänkestävät tarrat A5 arkilla. 37 90 Suuri Valmet -traktorikirja 216 sivua. • Kun työsi sisältää paljon kääntöliikettä, polttoaineen kulutus laskee jopa 25 – 40% • Komatsu HB215LC-1 on aito sähköhybridi japanilaista osaamista ja tekniikkaa • Hybridikomponenteille 4 v /10 000 h takuu – muut koneen osat 2 v /3000 h • Komatsu HB215LC-1 hybridikaivukoneita on toimitettu vuodesta 2008 lähtien jo tuhansia – Komatsu laatuun voi luottaa Kun haluat tehokkaan ja ympäristöystävällisen kaivinkoneen, soita meille METALLITIE 6, 33960 PIRKKALA PUH. 37 90 8 90 8 90 8 90 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko Klassikot parkkikiekko Koneurakointi parkkikiekko Vanhat Koneet parkkikiekko 8 90 Amerikan Rauta parkkikiekko Koneurakointi lippalakki Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. 14 90 Amerikan Rauta avaimenperä 14 90 14 90 14 90 8 00 Klassikot pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. Uutuuskirja pureutuu tähän legendaariseen raskaan liikenteen ilmiöön, ja käsittelee kiinnostavalla tavalla Volvo-kuorma-autojen vuonna 1928 alkanutta historiaa nykypäivään saakka. Kaupan päälle avaimenperä. IKILIIKKUJA UUtUUslehti! Autoja ja autoilun ajankuvaa sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä ClassiC Motor show ’08 Messuraportti ensimmäistä kertaa järjestetystä harrasteajoneuvonäyttelystä 120 000 km ajettu Mercedes-Benz 220D Automatic -79 Steyr Puch kääntää katseet SympAtIAA ItävALtALAISIttAIn wanhat aUtot vappUajelUlla Zoolandian kokoontumisajon tunnelmia Testasimme, kuinka höyryjunalla matkustettiin Ukko-Pekan matkassa Museokatsastus Mitä pitää ottaa huomioon ja kuinka se käytännössä hoituu. Kaupan päälle avaimenperä. Klassikkomarkkinat Kymmenittäin harrasteautoja ja osia myytävänä Autoilun nostAlgiAA 1950 1985 • www.klassikot.fi • 01/08 • Hinta 7,50€ Tunturi Super Sport Urheilumopo 80-luvun tyylillä Tuleva klassikko Peugeot 205 1,9 GTi Aikakautensa yllättäjä Lotus Cortina Kahdesti rakennettu replica 6 4 1 4 8 8 3 6 8 4 8 8 8 1 > M B 22 0D • Ch ev y ii • to yo ta Co ro lla • s te yr p u ch • o pe l a sc on a • a u st in a 4 • lo tu s Co rt in a • s aa b 9 6 • p or sc h e 9 24 • tu n tu ri s u pe r s po rt 01 /0 8 CAT-HYBRIDIKAIVURI esittelyssä MAnIToU KURoTTAjAT Koeajossa ARMoTon VW AMARoK maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous n ro 1 • 1/ 20 13 • 7, 90 € 6 414887 200110 1 3 1 72 00 11 -1 30 1 PAL VKO 2013-44 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi HajateK oy jo 20 vuotta energiatuotantoa liikevoiman hyötykäyttäjä Metsäalan tekijät koolla TARPEESEEN TURVETTA n U M E R o 1 K o n E U R A K o In T I 1 /2 1 3 • tu rv et ta ta rp ee se en – H aj at eK oy • piK aK oK eil u ss a: Ko lM e do o sa n ia • el M ia W oo d ´1 3 • es it te ly ss ä: M an it ou -K u ro tt aj at tuoretta teKniiKKaa KoneMessuilla ELMIA WooD ´13 silvator 2000 EnERgInEn HAKKURI Miksi Komatsu. 020 775 8400, FAX 020 775 8492, www.sr-o.. Runsaasti kuvitetun sisällön pääpaino on suomalaisessa kalustossa ja käyttäjäkunnassa sekä Volvo-kuorma-autojen kiinnostavassa kehityshistoriassa. Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot. Viipale mediat Klikkaa ostoksille verkkokauppaan www.supermarket.. Supermarket.
Kun rajalinjaa piti aukaista, päätin kokeilla, miltä tuntuu metsätyö ilman konevoiman apua. Hän hymyili isällisesti projektilleni ja lohkaisi, että tuota kun jatkat koko päivän ja joka päivä, niin sitten tiedät millaista se oli. Päätimme kokeilla, kuinka korjaustyö onnistuu ilman sähköä tai polttomoottorikoneita. Lukemattomat työkalut ja laitteet on tehty puusta ja puun ehdoilla. Siitä tarina jatkui siihen aikaan, jolloin koneet tulivat metsätyömaille. Toisaalta tietty rouheus ja käsityön jälki sopii mukavasti yhteen puun elävän luonteen kanssa. Lyhyet ohjeet sain isoisältäni, joka oli nuorena hankkinut elantonsa savotoilla. Työhön käytetty aika ei ollut hukkaan heitettyä – siinä karttuivat sekä voimat että taidot. Oli kuulemma hyvää aikaa se. Ku va : SA ku va S uomi ei olisi Suomi ilman sen metsiä. Aikaa kului enemmän kuin osasimme odottaa, eikä jälkikään ollut verrattavissa koneen tekemään virheettömään tulokseen. Nykyihminen pakenee metsään, kun haluaa rauhaa kiireensä keskelle. Niin lujasti kotimaan puusto on kytkeytynyt elämäämme kautta historian. Tiesin tämänkin miehen tehneen töitä savotoilla aikana ennen moottorisahoja. Talon rakenteissa oli paljon paikattavaa. Aikoinaan ostimme puolison kanssa pitkään kylmillään ja asumatta olleen tilan. Puulla on kiistaton merkitys Suomen vaurastumiselle, mutta se tuskin olisi edennyt yhtä vauhdikkaasti ilman koneita. Työ opetti tekijöitänsä. Puu ei katkea eikä muuta muotoaan ilman voimaa. Vajassa oli valmiiksi työkalut, joilla joku edellisistä isännistä oli kaiketi tehnyt samaa hommaa vuosikymmeniä sitten. Istuin uupuneena kannon päällä, kun naapurin vanha isäntä käveli kohdalle. Puusta on tehty taidetta, ja sillä on ollut oma roolinsa erilaisissa uskonnollisissa menoissa. Jonkin aikaa aherrettuani olin saanut ensimmäisen puun nurin, karsinut sen ja sahannut pölkyiksi. Puu on tarjonnut esi-isillemme rakennusten raaka-aineet ja energian niiden lämmitykseen. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi KONEITA JA METSÄÄ Pääkirjoitus 3 2/2019. Valmista alkoi syntyä niin rungon kuin pinnan osalta
Ahavoituneesta aihiosta tuli kotikonstein kelpo kone. Yhdistelmälla on ajettu rutkasti hankintaa, ja se on jo maksanut itsensä hyvinkin takaisin. 42 Saurer 4K 4FA G2 Puolueettoman Itävallan 60-luvulla valmistama panssarivaunu ei ole juuri sotiin joutunut. 4 Tässä numerossa. 36 David Brown 990 Implematic 1964 Timo Peltolan Taavetti tuhoutui tulipalossa, joten uusi piti saada. 48 Lumen ja kiven seppä Kauko Nieminen Joutsan Mieskonmäestä oli kuuluisa kyläseppä, jonka keksintöjä olivat joka sään lumilinko ja kivisen maan kyntöaura. Markku Ristavaaran kone on jälleen kuin uusi. KONEET 20 Volvo BM SM 971 1975 Kuusipyöräinen runko-ohjattu ajokone oli aikanaan suuri ja näppärä. Se piti ottaa. Panssarikolonna ajattaa ja perehdyttää meitä. 56 Tekniikan museo Tukholmassa Tukholman tekniikkamuseossa on koneita maamoottoreista satelliitteihin. 12 20 32 36 KANNESSA 12 BM-Volvo 350 1964 & Rottne Blondin -kuormavaunu 1975 Janne Luoma-aho rakensi metsätraktorin 50–60-lukujen Skogsboxereiden hengessä. Omistajan mukaan kone on taloudellinen ja järkevä työkalu. 32 Fordson Major 1957 Kahrin tilalle tilattiin perus-Major, mutta muuta ei saanut kuin erikoisvarustellun. 52 Pinnan alla TK-kuvaajien filmille tallentui aikanaan Vesikko, Vesihiisi ja muita sukellusveneitä. Kellarin tunnelisto kertoo kaivosalan kehityksestä kouriintuntuvasti. ARTIKKELIT 26 Vauhtia metsätöihin! Stora Enson arkistokuvat kertovat puunkorjuun koneellistumisesta
TILAAJAPALVELU Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 26 Bamse oli Pohjo lan metsä konei den edell äkävi jöitä . (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 2/2019 66. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 72 Tie auki konevoimalla Konevoimaiset lumityöt alkoivat rautateillä 1860-luvulla. 56 52 72 Tiekoneen kärkiaurat olivat 20-luvulla aurauksen etunenässä. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia mittareista. 76 Markkinat Rautaa tarjotaan ja tahdotaan. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Kimmo Janhunen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutta ja erikoista vanhain konehien vaiheilta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 60 Tanskan traktorimuseo Falsterin saaren museossa on näytillä noin sata vanhaa traktoria ja moottoreita saman verran. 1920-luku oli lumiaurojen kokeiluiden ja käyttöönoton aikaa. 66 Seppiä ja mestareita Finbygrändin maatalousmuseota Raaseporissa luotsaava Filip Karlsson ryhtyi maanviljelystä eläköidyttyään itse kokoamansa museon täysipäiväiseksi kokoelmapäälliköksi. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Bukhia ei paljon muualla näe. Maantieliikenteen puolella aloiteltiin paljon myöhemmin
Matkat olivat yleensä kohtuullisen lyhyitä, vain lähimpään kauppalaan tai kaupunkiin. Joitakin merkkejä, kuten Harley Davidsonia ja Republicia, koottiin myös Suomessa. Yksityisautoilu oli vielä hyvin harvinaista. 1939 ennen Talvisodan alkua Suomessa oli rekisterissä noin 53 000 autoa ja noin 7500 moottoripyörää. Perinneajoneuvorekisteri luodaan tukemaan yksityisessä omistuksessa olevien historialliselta ja museaaliselta arvoltaan suurten ajoneuvojen säilymistä. Perinneajoneuvorekisteriin ajoneuvot valitaan sen perusteella, mitä ne voivat kertoa Suomen ajoneuvohistoriasta. Tyypillisempiä menopelejä olivat hevoskärryt ja reet sekä erityisesti polkupyörät, joita löytyi jo lähes kaikilta suomalaisilta. Vasta aikakauden loppupuolella Sisun tuotannon voidaan katsoa olleen todellista suomalaista autonvalmistusta. Ajan ajoneuvopiirteitä Suomessa elettiin 1920ja 30-luvuilla autoistumisen aikaa. Suurimmilla amerikkalaisilla valmistajilla, kuten Fordilla ja General Motorsilla oli omia kokoonpanotehtaita Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Pidemmille matkoille Chrysler Roadster Hangon ajoissa kesällä 1933. Suurimmissa kaupungeissa joukkoliikenne vakiintui viimeistään 1930-luvulla. Auton alustojen edullisempien tullien ansiosta Suomeen syntyi vähitellen koriteollisuutta ja joitakin epäonnistuneita yrityksiä tehtiin myös oman autotuotannon käynnistämiseksi. Polkupyörien valmistaminen ja kokoaminen olivat tähän aikaan tärkeitä teollisuuden aloja Suomessa. Perinneajoneuvorekisterin kuulumisia Perinneajoneuvorekisteri avautuu toista maailmansotaa edeltäneen ajan ajoneuvoille. Monet perinneajoneuvot ovat samaan aikaan museoajoneuvoja, mutta läheskään kaikki museoajoneuvot eivät käy perinneajoneuvoiksi. Jos autoa tarvittiin, käytettiin yleensä vuokra-autoa, joiden määrä kasvoi tasaisesti. P erinneajoneuvorekisteri on museaalisin perustein koottava rekisteri museoajoneuvorekisterin rinnalla. Tästä rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä nousi reippaasti yli kymmenenkertaiseksi vain vuosikymmenessä. Kun vuonna 1922 Suomeen tuotiin 360 autoa, nousi vuoden 1928 tuonti jo yli 9500 autoon. Nyt rekisteriin voidaan valita ajoneuvoja, jotka ovat olleet Suomessa käytössä ennen vuoden 1939 loppua. Mukaan voivat nyt hakea kaikki Suomessa ennen vuoden 1939 loppua käytössä olleet tieliikenteen ajoneuvot, lukuun ottamatta hevosajoneuvoja, eli autot, moottoripyörät, työkoneet kuten traktorit ja tietyökoneet sekä polkupyörät. 1920ja 30-lukujen vaihteen lamakausi pysäytti autokaupan ja johti moottoriajoneuvojen määrän laskuun muutaman vuoden ajaksi, mistä nousu alkoi uudelleen vasta vuoden 1935 paikkeilla. Kuva: Mobilian kokoelmat / Autoliitto 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Vuodesta 2017 lähtien perinneajoneuvorekisteriin valittiin aluksi ajoneuvoja, jotka ovat olleet Suomessa ennen vuotta 1922. Aikakaudelle oli tyypillistä yhdysvaltalaisten autojen ja moottoripyörien yleisyys. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen ja Suomen itsenäistyminen aloittivat nopean talouskasvun ajan, joka jatkui 1920-luvun loppuun ja maailmanlaajuiseen lamaan saakka. Pitkät matkat tehtiin tavallisesti rautateillä. Vuonna 1922, moottoriajoneuvojen läänikohtaisen rekisteröinnin alkaessa, Suomessa oli 1754 henkilöja kuorma-autoa ja 837 moottoripyörää
Perinneajoneuvorekisterin verkkosivuilta löytyy jonkin verran apuneuvoja tähän, eli perustietoja ajoneuvohistoriasta ja ohjeita oman ajoneuvon historian tutkimukseen. Petäjävesi Antiikkielektroniikan kirpputori, Radioja puhelinmuseo, Petäjävesi 25.–26.5. Tuusula Helatorstaiajot KESÄKUU 7.–9.6. Sastamala Paukepäivät 26.5. Tampere Pienoismallipäivä, Tampereen kauppaoppilaitos 2.3. Asikkala Tupalan talomuseon konepäivät 23.–25.8. Perinneajoneuvoissa entisöity, virheetön alkuperäistä vastaava kunto ei lisää arvoa. Helsinki American Car Show, Helsingin Messukeskus 20.4. Kaakkois-Suomi Jawatalliajo 24.8. Vaasa Rompetori Autoja moottorimuseolla. Lahti Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata 25.5. syntyi 1920ja 30-lukujen mittaan koko maan kattava linja-autoliikenteen verkosto tarvittavine asemineen ja aikatauluineen. 18.–19.5. Oulu Rompemarkkinat Automuseolla 13.–16.6. Hyvinkää AHS:n talviajot, lähtö ja maali Teboil Sveitsinhovi 3.3. Rekisteriin kuuluvat ajoneuvot ovat yksityisessä omistuksessa ja niiden ylläpidosta vastaavat omistajat. Kuopio MP-näyttely, Kuopiohalli 4.–5.5. Suurin osa Suomessa käytetyistä tieliikenteen ajoneuvoista on valmistettu ulkomailla, joten niiden arvo Suomen historiassa liittyy juuri niiden käyttöhistoriaan Suomessa. Kivijärvi–Saarijärvi Vetkun kevätpäiväntasausajo Keski-Suomen alueella 30.3. Ajoneuvojen valinnan rekisteriin tekee asiantuntijalautakunta, johon kuuluu edustajia kaikista moottoriajoneuvohistoriaan keskittyvistä harrastejärjestöistä, tieliikenteen erikoismuseo Mobiliasta ja Museovirastosta. Kymenlaakso Villen ajo 24.-25.8. Vihtijärvi Syökerin Sauhut 27.–28.4. Rekisteriin valittujen ajoneuvojen historia tulee olla tarkkaan tiedossa ja todennettavissa alkuperäislähteiden avulla. Hakemus voidaan täyttää tietokoneella tai tulostaa ja kirjoittaa käsin. Hämeenlinna Hälläpyörämarkkinat, Ahveniston moottorirata 20.7. Talvikäytön yleistyessä siirryttiin samalla avoautoista umpikorisiin autoihin. Vesivehmaa Avoimet ovet Antin Automuseolla 27.4. Kangasala Linja-autopäivä, Mobilia 4.8. Huittinen–Pori Vetkun Loska-ajo Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 2/2019 7. Etelä-Karjala Suur-Saimaan ympäriajo HEINÄKUU 7.7. Seinäjoki MP-Messut, Seinäjoki Areena 23.–24.3. Turku Talviheikki, Turun Messukeskus 10.3. Sastamala Rompetori Vatajalla 25.5. Hollola Retro Trucks Rekkakukossa 4.–5.5. Aura AMA ry:n rompetori Nuortentalolla 30.5. Espoo Huru-Ukko Piknik, Margretebergin kartanon puisto 17.–18.8. Liperi Susirajan Rompepäivät Ylämyllyn Välikankaalla 25.–26.5. Savonlinna Savonlinnan retkeilyajot 8.6. Tampere Hot Rod & Rock Show, Pirkkahalli TOUKOKUU 1.5. Rekisterin tarkoitus Perinneajoneuvorekisterin ajatuksena on taata, että Suomessa säilyy edustava otos Suomen historian kannalta merkittäviä ajoneuvoja. Ylöjärvi October Swap Meet, Teivon Ravikeskus 12.–13.10. Orivesi Suunnitelmatalousmaiden kowan teknologian harrastajien kesäpäivät, Säynäniemi 29.–30.6. 1920-luvun loppupuolelle saakka moottoriajoneuvot olivat pääosin kesäkäytössä ja talvisin liikuttiin suksilla tai hevosen vetämällä reellä. Mikkeli Mikkelin Mobilistien rompetori 27.4. Joensuu Jawasakkiajo 8.6. Kouvola Jawatallin tuuletus, Myllykoski 18.5. fi/kokoelmat/perinneajoneuvorekisteri) löytyvän hakulomakkeen samalta sivulta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Linja-autoliikenteen kasvun myötä myös teiden talvikunnossapito aloitettiin koko maassa. Perinneajoneuvot ovat kuitenkin etusijalla päätettäessä Museoviraston avustuksista kulkuvälineiden restaurointiin. SuomussalmiVetkun Kesän keikka Hossa-Kuusamo 14.–16.6. pentti@mobilia.fi tai postitse osoitteeseen Mikko Pentti, Mobilia, Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala. Kouvola Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden päätös 21.–22.9. Kangasala Kurvaa Kangasalle, Mobilia 8.6. Keuruu Vanhan kaluston 2. Lohja AHS:n rompetori, Virkkala 8.–9.6. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat Tykkimäen moottoriradalla ELOKUU 3.8. Loviisa Vanhan ajan päivät, Ruotsinkylä SYYSKUU 21.9. Hakemusta arvioidessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka hyvin ajoneuvoyksilön historia Suomessa tunnetaan ja toisaalta siihen, miten hyvin tämä historia näkyy fyysisesti ajoneuvossa. Mustasaari Westcoast Motor Show, Botniahalli LOKAKUU 12.10. Hakemus lähetetään joko sähköpostitse osoitteeseen mikko. Perinneajoneuvotyön avulla museoviranomaiset saavat tiedon säilyneistä historiallisesti arvokkaista ajoneuvoista, jotta niiden suojelu Suomessa on mahdollista. Tapahtumakalenteri MAALISKUU 2.3. Hämeenlinna Maalissaalis MP-rompetori, kauppakeskus Tuulonen 16.3. Arviointi tehdään hakemuksen perusteella, eli ajoneuvon historian selvittäminen on tärkeää ennen hakemuksen täyttöä. Vantaa Vanhat lelut, nukke& nukkekotimessut, Hiekkaharju 19.–21.4. Haku rekisteriin Omistaja voi hakea ajoneuvoaan perinneajoneuvorekisteriin täyttämällä Mobilian verkkosivuilta (https://www.mobilia. Hämeenlinna Kewätsawutus, Parolan Panssarimuseo 4.5. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 11.5. Ylöjärvi Winter Swap Meet, Teivon Ravikeskus HUHTIKUU 13.4. Keuruun talviajo, lähtöpaikka Megamarket 23.–24.3
Laivassa oli satoja ellei tuhansia kiloja lihaa, ja kun maihin oli palattu, vene piti saada ylös jyrkkää ja kivistä rinnettä pitkin. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Albee oli vaikuttunut näkemästään. William Albee myi oman yrityksensä jo 60-luvun alussa. 1930 -luvulla yhdysvaltalainen opettaja William Albee asui Alaskassa pienessä eskimokylässä. Kuitenkin miehen oma sovellus aiheesta alkoi päästä idulle vasta 50-luvun alussa, kun hän oli palannut Yhdysvaltoihin ja Kaliforniaan. Lisäksi Rolligonit aiheuttavat vähän tuhoa tundran aroille kasveille. Paikalliset asukkaat olivat olleet metsästämässä mursuja, ja saalistakin oli tullut. Rolligoneja käytetään erityisesti Kanadan ja Alaskan tundrilla öljyteollisuuden ajoneuvoissa. Hän sai Goodyearin mukaan kelkkaansa, perusti yrityksen ja alkoi kehittelytyön. Korean sodassa Yhdysvaltain armeijan ajoneuvot olivat olleet vaikeuksissa märillä teillä ja riisipelloilla. Rolligonit ja niiden keksijä esiintyivät useissa uutisfilmeissä, joissa tavallisesti ajettiin Rolligoneilla Albeen yli. Muunlaisilla renkailla eteneminen arktisissa olosuhteissa olisi hankalaa. Eskimot käyttivät apuna umpeen ommeltuja hylkeennahkoja, joihin puhallettiin ilmaa. Suuri matalapaineinen rengas sai nimekseen Rolligon. Siitä pitäen monilla tahoilla on kehitetty erilaisia versioita leveästä ja matalapaineisesta renkaasta. Albee näki, kuinka eskimot vierittivät laivansa rinnettä ylös näitä eräänlaisia ilmatyynyjä pitkin. Albee tuumi, että eskimoiden tyynyjä voitaisiin ehkä soveltaa moottoriajoneuvoihinkin. Rolligon menee missä vain Iso matalapainerengas Rolligon syntyi inuiittien käyttämien ilmalla täytettyjen hylkeennahkojen pohjalta. Ajoneuvon paino jakautuu näin suurelle alueelle, ja sen sijaan, että rengas nousisi esteiden päälle, se ikään kuin imaisee ne sisäänsä. 50-luvun mittaan Yhdysvaltojen armeija asensi useampaankin ajoneuvoonsa Rolligonit. Mies säilyi aina täysin vahingoittumattomana. Rolligonien mainosfilmeissä ajettiin keksijä William Albeen yli niin usein, että mies lienee itse testannut näin jokaisen valmistamansa renkaan
Jukka on löytänyt Turun merenkulkuopiston vanhasta diasarjasta kaksi kuvaa, joissa Priestman T-Two -kaivuria nostetaan Helsingissä laivasta. Huhtikuun ensimmäinen viikkonumero on ylimääräinen – kuukausi alkaa viikolla 14. Kuva on jatkosodan ajalta, joten teijolainen lienee jäänyt neuvostojoukkojen haltuun talvisodassa ja palannut sittemmin suomalaisiin käsiin. Tarkkanäköiset lukijat ovat hoksanneet, että joukossa oli myös yksi ainakin alunperin Suomesta kotoisin oleva kone. TEIJON MOOTTORI NAAPURIN KONEISSA Viime numerossa oli artikkeli Naapurin koneet, jossa oli sotaajan kuvia neuvostoliittolaisilta jääneistä ja suomalaisten käyttöön ottamista koneista. Huhtikuun päivät jakautuvat viidelle viikolle, mutta kalenterissa on huhtikuulle merkitty kuusi viikkonumeroa. OIKAISU KALENTERIIN Vanhojen Koneiden tilaajat ovat tuttuun tapaan saaneet lehden mukana uuden kalenterin. Huhtikuun kohdalla on kalenterissa valitettava virhe. Kyseessä on sivun 52 ylimmässä kuvassa oleva Teijon Tehtaiden maamoottori. Jos jollakulla lukijoista on tietoa T-Twon vaiheista, kuulemme niistä mielellämme. Kiitos Jukalle valokuvista. Maahantuontiyhtiö Knorringin kirjanpidosta puolestaan löytyy 7.8.1968 lasku yhdestä T-Two-kaivurista. Muiden kuukausien kohdalla viikkonumerointi on oikein. Myös päivämäärämerkinnät ovat oikein. Pahoittelemme virhettä. Lukijamme Jukka Huotari lähetti meille jutusta innoittuneena kuvapostia. 2/2019 9. Moottoria myytiin myös Neuvostoliittoon, mutta todennäköisempää on olettaa, että se on myyty ennen sotaa silloisen Suomen Karjalan alueelle. Asiakkaan nimi ei kuitenkaan ole tiedossa. Priestman T-Two saapuu Helsinkiin Viime numerossa kävimme läpi englantilaisten Priestman-kaivinkoneiden ja eritoten niiden maahantuonnin historiaa
Laitinen, Hannu 2018: Linjaliike Rajala Oy. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Teoksen alaotsikko on Värikkäät Scania-Kutterit Mäntsälästä. Rajalan ScaniaKuttereita ja vähän muutakin Linja-autoharrastaja Hannu Laitinen on tehnyt kirjan mäntsäläläisestä Linjaliike Rajalasta. Autokorirakenne-yhtiön Kutter-korit käsitellään luonnollisesti tarkimmin, mutta muihinkin linjaautokoreihin tutustutaan rakennetta myöten. Kirja on oikeastaan huomattavasti otsikoitaan laajempi tietoteos. Runsaasti kuvitetussa kirjassa herkullisinta antia ovat arkistokuvat, joista yllä pari esimerkkiä. Värikkäät Scania-Kutterit Mäntsälästä. Näissä kuvissa on vanhojen kauniiden bussien ohella tallennettuna entisajan matkustamisen ajankuvaa laajemminkin. 83 sivua. Kirjaa saa tilaamalla puhelimitse numerosta 050?3050?630 tai sähköpostitse osoitteesta hannu.laitinen@pp9.inet.fi. Siihen on kerätty paljon yleistä linjaliikennehistoriaa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelta. Rajalan uudet tähtinokat 50-luvun alkupuolella. Kuvia Rajalan busseista on erittäin kattavasti, myös myöhempien omistajien väreissä. Lista Rajalan autoista ja niiden vaiheista on vaatinut paljon työtä. Mäntsälän paikallishistoria tulee tutuksi esimerkiksi Rajalan kiinteistöjen ja linja-autoaseman kautta. Keltaisesta ja oranssista värityksestä tunnistettavat bussit myytiin yleensä melko lyhyen käyttöiän jälkeen, ja ainakin ulkoapäin hyvin pidettyinä ne olivat kysyttyjä autoja käyettyjen markkinoilla. 60-luvun UKI-4:n korina on Kutter 6, jossa on leveyttä kaksi ja puoli metriä. Rajalan ensimmäinen haimaskinen Kutter 50-luvulta. Kesäilta Lahden linja-autoasemalla 60-luvun lopulla. Linja-autoalustoina käytetyt monet automerkit vilahtelevat kirjan sivuilla. Linja-autoja koriteollisuusmuseo Lavia. Vuosina 1925–1992 itsenäisenä yrityksenä toiminut bussiyhtiö olikin harvinaisen uskollinen yhdelle alustamerkille ja yhdelle korivalmistajalle. Varhaisia liikennöijiä, reittejä ja aikatauluja esitellään kattavasti. Mukana myös kuljettajat Antero Vuorinen ja Oiva Salaterä
Jälkimmäisessä kerrotaan hankalasta yrityksestä pelastaa suomalainen radiotiedustelutoiminta ulkomaille hävityn sodan jälkeen. Aseellinen välienselvittely on palannut valtapolitiikan keinoksi Euroopassakin. 171 sivua. 250 sivua. Ymmärrettävästi nykyisen tiedustelutoiminnan sisältöä käsitellään vain pääpiirteissään. Siitä käytettiin peitenimiä, eikä se saanut virallisesti suuntautua itään päin. Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Mitkä ovat tämän vaikuttamissodan tulevat välineet. Tuleeko propagandasta tai muusta sodanomaisesta viestintävaikuttamisesta merkittävä osa suomalaisenkin tiedustelun toimintaa. Lännessä suomalaisiin tiedustelijoihin suhtauduttiin epäluuloisesti, sillä Suomi luettiin ilman muuta Neuvostoliiton etupiiriin. Kirja on ensimmäinen koko Suomen autoalan koulutuksen historian yhteen keräävä julkaisu. Sotilastiedustelusta on kirjoitettu ennenkin, mutta kirja lupaa näyttää sotilastiedustelua enemmän sisältä päin kuin aiemmin on tehty. Syvimmin kirjassa esitellään tiedustelun alkuvaiheet sisällissodan liepeillä, toisen maailmansodan ajan monella tapaa aktiivinen tiedustelutoiminta, pakotettu alasajo sodan jälkeen, hidas virkoaminen YYA-sopimuksen varjossa ja voimaperäinen vahvistuminen viimeistään 60-luvulta lähtien. Ajoneuvotekniikka on kehittynyt ajan saatossa paljon. Sodan ja rauhan rajan hämärtyminen kyberhyökkäysten ja hybridisodankäynnin myötä määrittelee tietysti tiedustelunkin roolia uudestaan. Noista ajoista on opittu ainakin hienovaraisuutta ja matalan profiilin pitämistä kaikissa ulkovaltasuhteissa. Vaikka asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan, puuhaa riitti. Samalla kirja käsittelee tekniikan historiaa laajemminkin. Silti sotilastiedustelu saattoi todella uudistua vasta itäblokin romahtamisen ja EU-jäsenyyden myötä 90-luvulla. 2/2019 11. Tšekkoslovakian miehitys 1968 vei Neuvostoliittoa Varsovan liiton sisäisen kurinpalautuksen tielle, ja myöhemmät suuret sotaoperaatiot höllensivät ison naapurin otetta Suomesta entisestään. Nykänen, Panu 2019: Autoalan koulutuksen tarve, synty ja vakiintuminen. Tekniseltä kannalta kiehtovinta antia kirjassa ovat lennätinja radiotiedustelun hyvät käsittelyt. Toimittaneet Joonas Sipilä ja Tapio Koskimies. Kirjan ytimekkäät aiheartikkelit ovat helppolukuisia ja runsaasti kuvitettuja. Suomen Autoteknillinen Liitto. Kun suomalainen sotilastiedustelukin on näin muodoin tapetilla, sen historiallista ymmärrystä voi lisätä lukemalla viime vuonna julkaistun aiheesta. Yleisen sotahistorian puolelle kurottuvat hyökkäysvaiheen liikkuva tiedusteluyksikkö Osasto Raski ja Päämajan kaukopartiot, jotka myös esitellään mainiosti. Kenties kiinnostavimmat luvut kirjassa koskevat Äänislinnan Tiedustelijainkoulua ja radiotiedustelun evakuointia Ruotsiin jatkosodan jälkeen eli Stella Polaris -suunnitelmaa. Ruotsin maaperälle siirrettiin kokonainen radioverstas kasaamaan länsinaapurin tilaamat Kyynel-radiot, kun niitä ei ollut tarpeeksi valmiina. Valvontakomission aika välittömästi sotien jälkeen ja YYA-sopimuksen alkuaika oli hankalaa suomalaiselle sotilastiedustelulle. Atena. Sotahistoriassa syvällä sukeltavalle ne tuskin tarjoavat paljon uutta tietoa, mutta maallikolle tiedustelun salaperäinen maailma aukeaa kirjasta vaivattomasti. Teos on katsaus autoalan levittäytymisestä teknillisen opetuksen järjestelmän kaikille tasoille. Jyväskylä. Kylmä sota 60-luvulta eteenpäin tuntuu kaikesta huolimatta olleen Suomessa jossain määrin tiedustelun vapautumisen ja suoran uhan väistymisen aikaa. Sata vuotta Suomen sotilastiedustelua Alkuvuodesta Suomessa uusien tiedustelulakien hyväksyntä viivästyi, kun lakien suhde perustuslakiin asetettiin kyseenalaiseksi. Kirjoittajina onkin puolustusvoimien henkilöstöä ja tutkijoita. Vuodet 1900–1970. Autoalan koulutuksen historia on kuitenkin suurimmalta osaltaan ammatin ohessa tapahtuvan koulutuksen, ammattikouluissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä korkeakouluissa annetun teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen ja vapaan kurssitoiminnan tarina. Kirja enteilee suuria muutoksia uusien tiedustelulakien myötä. Suomen autoalan koulutuksen historia Tammikuussa ilmestyi Panu Nykäsen kirjoittama kirja Suomen autoalan koulutuksen historiasta. Alusta asti ajoneuvojen suunnittelu, valmistaminen, korjaaminen, huoltaminen, käyttö ja käyttökelpoisuuden valvonta ovat vaatineet eritasoista koulutusta perustason ammatillisesta koulutuksesta yliopistojen insinööritieteisiin saakka. 2018. Ensin mainitussa havainnollistetaan sotavangeista värvättyjen vakoojien koulutusta ja myös vakoojat itse pääsevät ääneen
Janne Luoma-aho ajaa hankintaa omalla versiollaan BM-Volvon Skogsboxerista. Miehen mielestä harrastuksen ja työn yhdistävä kone on järjen voitto. METSÄN NYRKKI BM-VOLVO 350 1964 ROTTNE BLONDIN -KUORMAVAUNU 1975 ROTTNE GRIP 70/83 -KUORMAIN Vanhan metsätraktorin malliin rakennettu kone voi olla nykyään edullinen ja silti tehokas. 12
Pyhäjärvi 13
”Se on tehty maatalous-Boxerista. Olemme muutama vuosikymmen sitten istutetussa männikössä, jonka Janne on myöhemmin hankkinut ja jota hän on parhaansa mukaan hoitanut. Traktoripuolen tarvikkeet on tuotu pääosin länsinaapurista. Teksti ja kuvat: Mika Rassi E nsimmäisiä suuria traktorisavottoja Suomessa oli Kaukas-yhtiön järjestämä kuitupuuajo Pyhäjärvellä vuonna 1953. Traktorin perässä on vuoden 1975 Rottne Blondin -kuormatraktorista katkaistu kuormavaunu, johon on tehty vetoaisa. Meneillään on kuitupuun harvennushakkuu. Kärryosa on jälleen Pohjanlahden takaa. Sitten yhdistettiin traktori, kärry ja kuormaaja”, Janne kertoo. Sattuvasti saman kunnan alueella toimii nykyään metsänomistaja, joka vannoo vanhan ajan isäntälinjan hankintatyön nimeen. Kyseessä on Boxeriin tehty puolitelarakenne, joten asentaminen oli helppoa.” Jotain suomalaistakin koneessa on, nimittäin Metsä-Marttiinin telat. ”Rottne Blondinin kärry ja RG 70 -kuormaimen pystypuomi haettiin Vöyriltä. Se löytyi sattumalta 14 METSÄ-BOXER. Kuormatraktori on siitä asti paiskinut talvikaudet lujasti töitä. Kuormaimeen ostettiin uudemman Rottne-kuormaajan eli RG 83:n pitkäiskuinen jatko. Kapoisen uran mutkassa se vartoo, vuoden 1964 BMVolvo. Se tehtiin metsään Tammiaurinko kultaa lumisia männynlatvoja, kun käyskelemme metsän isännän Janne Luoma-ahon kanssa ajouraa pitkin. Silloin traktoriin tehtiin pohjapanssari ja vetolaite ja asennettiin nokkapumppu. Janne kaataa, karsii ja katkoo puut moottorisahalla ja ajaa rangat lanssille rakentamallaan metsätraktorilla. Miltei kaikki osat on haettu Ruotsista. Ne putkahtivat myyntiin sopivasti Kiuruvedeltä. ÖSAn telarungot löytyivät uuden veroisina hyllystä Taalainmaalta. Janne Luoma-aho on rakentanut pari vuotta sitten pääosin vanhoista osasista ajokoneen, joka mukailee 50–60-luvulla valmistettua BM-Volvo Boxerin metsäversiota. ”Tästä tuli metsäkone toissa kesänä. Traktori on hankittu huippukuntoisena ensimmäiseltä omistajalta Östersundista – mittarissa on nyt noin 9000 tuntia. Kärrykin on tosin katkaistu Rottnesta Ruotsissa ja tuotu sitten Suomeen. Se tehdään kokonaan omana hankintana. Kuormaaja on muutoin 70-luvulta, mutta taittopuomi on 80-luvun puolelta
2/2019 15. Laatikon asentaminen kärryyn rakennettuun järeään aisaan oli oma hommansa.” Boxerin nokalle Janne asensi hydrauliikkapumpun, jossa on noin 90 litran minuuttituotto. Lisäksi vaunuun on lisätty nopeudenmuuntolaatikko, joka välittää voiman traktorista kärryn rullavedolle. Jotkut sanovat, että kärryn pitäisi olla hieman hitaampi, mutta olen pärjännyt tällä hyvin. Silloin yhdistettiin traktori, kärry ja kuormaaja.” Maatalous-Boxerin hytistä näkyvyys taapäin on rajallinen. Janne aikoo vaihtaa nykyisen kopin tilalle ÖSAn Skogsboxeriin tekemän jyhkeän hytin. Sen lisäksi penkistä voi sitten tehdä pyörivän. Kärry vetää aivan samaa nopeutta kuin mitä traktori kulkee. Alftasta aivan ÖSAn tehtaan vierestä.” Vaunuun kuormaimen pystypuomin alle on asennettu vinssi, jonka ulottuvuus on 50 metriä. ”Se käyttää ainoastaan kuormaajaa. Janne aikoo korjata asian hankkimalla traktoriin Skogsboxerin ÖSAhytin, johon voi tehdä vaikka kattoikkunan. Siihen voisi rakentaa kattoikkunankin, niin näkyvyys paranisi. Hydrauliikkaa joutuu vain purkamaan tieltä pois ja katkaisemaan ratin kehän”, aprikoi Janne. Kerran on kärry vedetty kuormaajalla kumoon, mutta isoa vahinkoa ei sattunut. ”Vanhempi poika Eero laski laatikon jaon, ja Weimerilta Ruotsista tilattiin laatikko. Se onnistui hyvin. ”Tästä tehtiin metsäkone toissa kesänä. Ulottuvuutta kuormaajalla on noin yhdeksän metriä. Boxerin omalla hydrauliikalla toimii vinssi, telojen kiristys ja vetorullien kytkentä.” Maataloustraktorin turvaohjaamoa on jouduttu kaventamaan ja muokkaamaan puolitela-asennuksen vuoksi. Taittopuomissa on kolmimetrinen jatko. ”Se on järeää tekoa, olihan Skogsboxereissa kattokuormaaja
Siksi Boxer olikin suosittu traktori leikkuupuimurien, niittokoneiden ja vetävien kärryjen edessä. ”Kärryn vetopää ei ole jäykkä. Niin kaukaa ei varsinkaan tyhjällä kärryllä silti auta puuta nostaa. Uralla eteenpäin Kaunisääninen traktori on käynyt tovin lämmetäkseen. Runkoon se on kiinnitetty pulteilla ja takasiltaan useammilla tapeilla.” Boxerin kolmisylinterinen on kokoisekseen ja ikäisekseen vahva ja vääntävä moottori. Useamman kymmenen asteen pakkasessa kelpaa sen sijaan heilua sahan varressa ja hakata lisää taakkaa Boxerille. Nostolaitehydrauliikkaan liittyi vetovastuksen tunnustelu ja painonsiirto. Kuormaajassa olevan RG 83:n pitkäiskuisen taittopuomin ja sen pääpuomin välissä on alun perin ollut laajakulmanivel. Sillä saa äkkiä kylän pimeäksi.” Vetokoukkurakenne on omaa tekoa. Sitä ei kuitenkaan RG 70:n pääpuomissa ollut, ja sellaisen teettäminen olisi tullut Jannen mukaan turhan kalliiksi. Taittopuomiin piti tehdä sylinterin korvake, ja siihen piti hankkia puslaa ja erikokoista tappia.” Kuormaaja toimii hienosti, ja sillä yltää noin yhdeksään metriin. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste. 16 METSÄ-BOXER. Se käynnistyy kylmänä hyvin, mikä on metsätraktorille otollista. ”Boxerilla pitää ajaa eteenpäin. Hevosennälkäisille ulkomaanmarkkinoille syötettiin myös SAE-teholukuna 60 hevosvoimaa. Voimanotto oli ajokytkimestä riippumaton, ja tarjolla oli myös ajovoimanotto. ”Se on aika järeä. Moottori väänsi enimmillään noin 240 newtonmetriä. Boxerin mallinumero 350 merkitsi, että traktorin moottorissa oll kolme sylinteriä ja että tehoa koneesta löytyi 50 hevosvoimaa. Ratin kehä pitää katkaista sen tieltä ja purkaa hydrauliikkaa pois. ÖSA-hytti mahdollistaisi myös pyörivän penkin. Tarkempi DIN-heppaluku oli aluksi 52, parin valmistusvuoden päästä se nousi 56 ratsuun. Sitä valmistettiin sekä BMettä Volvo-merkkisenä vuoteen 1967 asti, ja valmistusmäärä oli huikeat 28 039. Viime talven ajoin vielä ilman perävetoa, kun tätä laatikkoa ei ollut. ”Boxeri vetää. Janne Luoma-aho lähtee keräämään kuormaa uran varteen hakkaamistaan puista. ”Muutoin jatko sojottaa korkealla ilmassa ja katkoo kaikki sähköjohdot. Välillä traktorissa on ollut suora pakoputki, mutta sillä ei viitsi ihan talojen vieressä ajaa – sen kuulee tyynellä kelillä naapurikylälläkin. Traktori oli etenkin syntyhetkenään mutta vielä pitkään sen jälkeenkin hyvin suorituskykyinen. ”Siinä istuttamisessa oli oma hommansa. Hakkuu on suunniteltava niin, että ajokonetta ei tarvitse peruuttaa kuin purkupaikalla. Käy helposti niin, että kärry kaatuu ja traktori jää pystyyn.” Ilman laajakulmaniveltä taittopuomia ei saa taipumaan läheskään kiinni pääpuomiin. Luoma-ahon mukaan kärry kuormineen voi painaa reilusti yli kymmenen tonnia, eikä vetokone uuvu. Liian kylmällä Luoma-aho ei aja, sillä hän pelkää letkurikkoja. Volvon omien Boxer-pohjaisten koneiden lisäksi muut valmistajat rakensivat tuotteitaan 350:n päälle, esimerkiksi Veljekset Lundberg teki kuormaajia ja ÖSA metsäkoneita. Vaihteita oli eteen kymmenen ja kaksi taakse. Ruotsalaistraktoriksi suurta lukua selittää se, että Boxeria käytettiin monen työkoneen alustana. Pitäisi olla sellainen mahdollisuus, että saisi kärryn vetämään peruutettaessa enemmän”, Janne miettii. Metsäajossa sillä ei ole merkitystä, mutta jos ajaa rankakuorman kanssa mäkeen, suoralla putkella on aivan eri tehot.” Ajokoneen luonne täytyy kuitenkin ottaa huomioon kaatotyössä. Onneksi omistajan mielestä Boxerin kehittely on mielenkiintoista. Boxerissa on syöttö isolla, ja tämä perusvaimentaja vähän ahdistaa. Pakkasta on kymmenisen astetta, juuri sopivasti ajotyöhön. Tieajoja varten kuormaaja pitää muistaa asetella suoraksi kuorman päälle. 350, Pohjolan suosikki M aaliskuussa 1959 esiteltiin yksi Pohjoismaiden konemaailman suurimmista menestyksistä, traktori BM 350 Boxer. Siksi taittopuomi päätettiin asentaa kuten RG 70:ssä vastaavan pitkäiskuisen taittopuomin liitos: taittosylinteri tulee kiinni suoraan puomiin. Tyhjänä se kääntyy, mutta kuorma päällä se pyrkii linkkuun, eikä silloin näekään mitään
Teho 56 hevosvoimaa 1800:lla kierroksella minuutissa, suurin vääntö (1100 kierrosta minuutissa) 241 Nm VAIHTEET 10+2, huippunopeus 27,1 kilometriä tunnissa RENKAAT vakiona edessä 7,5018, takana 12,4-38 (tässä 16,9-34) MITTOJA pituus 3570, leveys 1770, korkeus 2375, akseliväli 2305, maavara 485 mm (tässä noin 400mm), vakiopaino 2370 kg ”Kuormat voivat olla reippaastikin toistakymmentä tonnia, eikä vetokone uuvu.” ÖSA 55 C -PUOLITELAT TUKIRENKAAT 7,00-16 TELAMATON LEVEYS 52,5 cm KIRISTYS hydraulinen kiristys, jousikuormitus ROTTNE BLONDIN -KUORMAVAUNU ROTTNE GRIP -KUORMAAJA PYSTYJA PÄÄPUOMI Rottne Grip 70 TAITTOPUOMI Rottne Grip 83 kolmen metrin jatkopuomilla ULOTTUVUUS noin 9 metriä 2/2019 17. Sylinterin halkaisija 111,12 mm, iskun pituus 130 mm, tilavuus 3,78 litraa. BM-VOLVO 350 BOXER MOOTTORI BM 1113 TR, kolmisylinterinen suoraruiskudieselmoottori
Malleja oli kaksi, SM 665 ja SM 667. Ennen SM 668:aa Volvo valmisti Linellin kärrytehtaan eli Livabin kanssa hieman alle kolmesataa Boxeriin perustuvaa kuormatraktoria. Alkuperäisen Skogsboxerin varustukseen kuuluivat useimmiten ÖSAn turvahytti, kuormaaja, puolitelat ja etuvinssi. ÖSA ja monet Boxerit K olmisensataa kilometriä Tukholmasta pohjoiseen sijaitsevassa Alftan kunnassa toiminut Östbergin tehdas eli ÖSA oli 50-luvulta eteenpäin merkittävä metsäkonevarustaja ja myöhemmin myös metsäkonevalmistaja. 18 METSÄ-BOXER. Tämä on paljon mukavampi, kunhan siihen tottuu.” Toisenlaiset mahdollisuudet Purkupaikalla suuret kouralliset nousevat rivakasti kuormasta pinoon. Pystypuomin alla näkyy 50 metrin vinssi, vasemmalla alhaalla nopeudenmuunnin laatikoituna. Vuosina 1959–1968 rakennettiin kaikkiaan 921 metsä-Boxeria. Nostovoimaa selvästi löytyy. Alfta-puoliteloja rakennettiin samalla ajanjaksolla 3091 kappaletta eri valmistajien tuotteisiin. Uusi on ympäripyörivä Finnrotor, vanha oli 300 asteen kääntäjä. Mukaan lukuun on laskettu myös kaikki Nallet, joissa oli alustana Boxer. Molemmat tunnetaan yhteisellä lempinimellä Timmer-Kalle eli suomalaisittain Metsä-Kalle. ”Alkuperäinen kourankääntäjä tippui vasta muutama viikko sitten pelistä. Telamatot taas ovat rovaniemeläisen Metsä-Marttiinin valmistamat. Myöhemmin 50-luvulla Volvo ja ÖSA tekivät yhdessä Pohjoismaiden ensimmäisen puhtaasti metsäkoneeksi suunnitellun telatraktori Bamsen. ”Osittain kustannustehokkuuden takia. Boxerin oma hydrauliikka kiristää telat, säätää vetorullien asennon ja käyttää vinssiä. Tämän yhdistelmän hinnalla saisi kaupasta vasta jonkinmoisen metsäkärryn maataloustraktoriin, ja sen kuormat olisivat alle puolet tästä.” Kuva: Munktellmuseet ÖSAn puolitelarungot löytyivät Ruotsista uudenveroisina. ÖSAn tunnetuin tuote lienee Alfta-tela, joita se valmisti vuodesta 1952 eteenpäin. Kuormaajaa varten on oma nokkapumppu. Kun lanssilla ilta alkaa ehtiä, on lopulta kysyttävä ilmeisin kysymys. Viikkoa aiemmin sattuneen letkurikon öljyjäljet näkyvät puomissa. Useimmissa Nalleissa ohjaus oli perävaunun ja traktorin välinen runko-ohjaus. Rullaveto toimii tarkkaan lasketun nopeudenmuuntimen ansiosta hyvin: kärry vetää aivan samaa nopeutta kuin traktorikin. 60-luvun lopulla Volvo valmisti ÖSAn kanssa kuormatraktoria SM 668, jossa oli myös pohjakoneena Boxer. ÖSAn puoliteloilla, turvahytillä ja kuormaajalla varustettujen ja metsäkäyttöön tarkoitettujen Skogsboxereiden lisäksi BM 350 oli pohjatraktorina 60-luvun Iso-Nalle-metsätraktoreissa. Niissä telat oli vedetty takaja etupyörien päälle – ratkaisu oli nimeltään ¾-telat. Uusia osia Boxerissa ovat nokkapumppu, kuormaimen venttiilipöytä ja kourankääntäjä. Tela kiristetään hydraulisesti. Näillä puun hinnoilla on pakko karsia menoja niin paljon kuin mahdollista. Minkä takia juuri tällainen kone on rakennettu. Tarkempaa tietoa ja kuva Bamsesta on tämän lehden sivulla 26
Mutta on vanhakantaisen metsätraktorin rakentamisen taustalla myös harrastuneisuutta. Boxerissa yhdistyy harrastukseen järkevä, edullinen ja tuottava työkone. Se menee maantiellä yllättävän hienosti. Kaupunkien suuret ihmisjoukot ovat vieraantuneet esimerkiksi metsätaloudesta, vaikka täältä suuri osa hyvinvoinnista edelleen maksetaan – 80-luvun kuitupuuhinnoilla.” Janne onkin laskeskellut, että jo ensimmäisenä käyttötalvena Boxer maksoi itsensä takaisin. Hyvä esimerkki on sellainen harvennus, jossa tukkikokoista ylispuustoa korjataan 5–10 metriä pitkän kuusikon päältä.” Janne kehottaa vastaavasta koneesta innostuvia etsimään aihioita Ruotsista. Se on ymmärrettävääkin. ”Esimerkiksi telarunkoja myydään Suomessa kuusen juurelta, Ruotsissa hallin hyllyltä. Se on yhdenlainen järjen voitto.” Vaikka projektia on hämmästelty, innokkaita tekijöitä on ollut Jannen poikien lisäksi muitakin. JANNE LUOMA-AHO • metsänomistaja, metsuriyrittäjä, maanviljelijä ja anestesiaan erikoistunut sairaanhoitaja ”Metsätöitä olen tehnyt 80-luvun alusta asti, ja 1992 valmistuin sairaanhoitajaksi. On mukavampi ryskiä omissa hommissa. Maailma on nykyisellään niin steriili. 160 kilometrin matkaan meni 6 tuntia. ”Kylän miehet Rauno Oravakangas ja Pertti Leppisaari ovat antaneet neuvoa ja apua.” Lopputulos on tekijän mielestä monikäyttöisempi kuin moni kuormatraktori. Karttulasta Suonenjoelle päin on vielä jumalattomat mäet. ”Poikien Eeron ja Matin kanssa on touhuttu veteraaniautojen kanssa yli kymmenen vuotta. Ruotsissa on elämä ja urakointi ollut aikoinaan helpompaa. Työstä on jäänyt välittömästi myönteinen kuva, ja koneita on tuoreeltaan haluttu ja ennen kaikkea voitu panna hyvässä kunnossa talteen. Ruotsissa on ollut toisenlaiset mahdollisuudet säntillisyyteen.” No, tuli tämä metsä-Boxer mistä hyvänsä, on se eto vehje! Letkuasetelma on melkoinen. Siellä se pääsikin oikeuksiinsa suoralla putkella, työnsi höyryä ihan tosissaan.” Vaikka olimme nyt seuraamassa kuitupuuharvennusta, se ei Jannen mukaan ole kaikkein otollisin työmaa Boxerille. ”Kone on lyömätön jatkuvan kasvatuksen kuvioilla. Yöllä pyyhkäisin Suonenjoen kautta aittahirret Tervoon. Soramatot suojaavat kuljettajaa pahoilta paineroiskeilta, jos iso vahinko sattuu. Viime kesänä purettiin pihasta aitta. Hytin takalasi on iskunkestävää pleksiä. Nämä työt ovat olleet hyvää vastapainoa toisilleen. Koneita on voitu panna hyvässä kunnossa talteen.” 2/2019 19. ”Ruotsissa on elämä ja urakointi ollut helpompaa. ”Sillä pystyy tekemään muutakin kuin metsäajoa. Mutta nykysairaanhoito kiinnostaa aina vain vähemmän