Kuuluu teiden kunnossapidon kuninkuusluokkaan! Muista myös konemiehen verkkokauppa! Yli 200€ tilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä! TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 52 2 / 2 1 7 • C la rk M ic h ig a n 1 7 5 A • V a lm e t 8 6 4 • V a lm e t Te rr a 8 6 5 LM • V a n a ja VA K • V o lv o F8 9 • V o lv o B M 3 5 • Å k e rm a n H 3 M B Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 02/2017 • Hinta 8,90 € Kaksi kovaa kotimaista työkonetta 60-luvulta Valmeterikoisuudet VOLVO BM 350 ‘59 74 50 00 -1 70 2 • PA L VK O 20 17 -1 6 6 41 48 87 45 00 03 17 00 2 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D. REILUA KONEKAUPPAA JO 24 VUOTTA Kysy lisää! Jouni Kämäräinen • 0400 651 502 Hannu Ryhänen • 0400 173 787 OXSA TUOTTEET AMMATTILAISEN VALINTA! OXSA ROAD 3600 ALUEAURA www.oxsa.fi IISALMI • Teräskatu 3 • 020 743 99 43 KUOPIO • Takojantie 10 • 020 743 99 30 JOENSUU • Raatekankaantie 23 • 020 743 99 60 www.lh-osa.fi • www.kiertokanki.com KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO WWW.KIERTOKANKI.COM Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! RB-TAKAKAUHASARJA Hiekka-, lumi-, ja yleistakakauha turvalliseen ja helppoon lastaukseen
Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. TOYOTA CRESSIDA ‘81 AMERIKAN MALLI PompanFIAT 600 D ‘64 02/2017 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi PÅLSBODA Lännestä itään Ulkomaalaiset merkit Japanin markkinoilla Lancia Kappa Unohdettu laatuauto on tuleva klassikko Bremenin helmet Kuvaraportti Saksan harrasteautonäyttelystä 36 84 80 -1 70 2 • PA L VK O 20 17 -1 5 6 41 48 83 68 48 08 17 00 2 Viipale mediat Pe rin te in en VW-MUSEO nappi PERHEVAUNU AUSTIN A60 CAMBRIDGE ‘62 PALJON MUUTAKIN KUIN KAUNISTA PINTAA V.I.P ETUASIAKASTARJOUKSET • – 75 € vakuutusyhtiötyön omavastuu osuudesta • 3D nelipyöräsuuntaus 65 € • Rengashotelli 50 €/kausi • Allevaihdot 20/30 € Verkkokauppamme OverPaintShop avautuu pian! Automaalaustarvikkeet Maalarilta Maalareille. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Virallinen Vossen dealer. Kaikkien vakuutusyhtiöiden vauriokorjaamo AUTOMAALAUS // KOLARIKORJAUS // KUSTOMOINTI // ENTISÖINTI // HUOLLOT AUTOLASITYÖT // AUTONHOITO // RENKAAT // VANTEET // RENGASHOTELLI Työkkyrintie 1 05400 Jokela info@overpaint.. Meidän kauttamme kaikki tunnetuimmat vanne sekä rengas merkit järkevillä hinnoilla. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Myymälässämme noin 70 vannetta esillä ja kattava Meguiars tuotevalikoima. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. www.overpaint.. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. OverPaintFinland OverPaint 040 912 8272 OverPaint Huolto 0400 242 379 02 /1 7 Fia t 60 D ’6 4 • Fo rd An gli a ’55 • Au sti n A6 Ca m br id ge ’6 2 • To yo ta Cr es sid a ’8 1 • H on da Ja zz ’8 4 SUURI VAKUUTUSVERTAILU 2017 Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.. kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Jokaisella autolla on tarina. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Meiltä löytyy erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, voit halutessasi maksaa joustavasti kuukausimaksulla. Puhelimitse: puh. on lehti tuningharrastajille. Tuning.. Uutuuslehti!
Tuotteiden ohella itse yrityksetkin kulkevat samaa rataa. Kuukauden päästä tyytyväinen mies peruutteli masiinan tallista päivänvaloon, eikä moni konetta ihmetellyt edes tunnistanut sitä samaksi laitteeksi. Kansikuvan autotraktori lähti liukuhihnalta kuorma-autona, joka muokattiin myöhemmin maatalouskäyttöön sopivaksi. Riihimäen kauppalan Vanaja ja 50-luvun lopun Volvo-traktori ovat kuntonsa puolesta uudenveroiseksi entisöityjä. Vuosien kuluttuakin kone oli hyvässä tikissä. Ne tarjoavat katsojalle tunnelmallisen aikamatkan vuosikymmenien taakse. Valmetin traktorikehityksestä osoituksena ovat Terra-metsätraktori sekä 864, ensimmäinen iso Valmet. Aivan kaikki ei sentään muutu. Vuosien saatossa tietysti tapahtuu kaikenlaista. Jokainen katkaisin sekä vipu keikahti napakasti asentoonsa. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Kehityksen kaaret piirtyvät samoin pientilalla ja suuressa yrityksessä. Åkerman-kaivuri palveli pitkään kiskojen päällä, kunnes kone entisöinnin yhteydessä palautettiin kumipyörilleen. Vaihteet loksahtivat täsmällisesti kohdilleen. Niinpä kehityksen kaaret piirtyvät suuressa mittakaavassa usein samalla tavalla. Siinä missä rakennukset tai palvelut, moni kone saattaa pysyä suunnilleen samanlaisena vuosikymmeniä. Loppuraadon isäntä myi naapurille varaosiksi, joiden avulla uuteen käyttöön muokatun koneen käyttökustannukset pysyvät kurissa pitkälle tulevaisuuteen. KEHITYSTÄ KANTAMUODOSTA T ehtaalta valmistuessaan kone oli prikulleen samanlainen kuin sadat muut samalta liukuhinalta rullanneet masiinat. Pohjaksi otettiin maastokelpoinen traktori, joka puolestaan oli maataloustraktorista edelleen kehitetty versio. Isäntä raapusti ruutupaperille suunnitelmat, sytytti pajarakennukseen valot ja ryhtyi toimeen. Esimerkiksi Valmet oli kohtuullisen suuri yritys 1960-luvulla, mutta aivan tyhjältä pöydältä ei sielläkään lähdetty metsätraktoria rakentamaan. Apulaitteet suorittivat tehtävänsä komennon saatuaan. Tämän numeron sivuilta löytyy mukavia esimerkkejä. Tavalliset kuolevaiset pyörittävät niin isoja yrityksiä kuin pientilojakin. Periaatteessa kone olisi pitänyt vaihtaa sopivampaan, mutta talous ei sellaiseen antanut mahdollisuutta. Ehkä kunto hieman matkan varrella rapistuu, kunnes alkuperäinen loisto palautetaan jälkipolvien ihmeteltäväksi. Tilalle tullessaan puhdas ja kiiltävä laite oli ylpeän isännän silmäterä. Hukkaan se ei kuitenkaan mennyt. Toimintoja, tiloja ja henkilöstöä on pidettävä ajanmukaisena, tai muuten seuraa vaikeita aikoja. Lopulta toiminta lakkaa, yritys pilkotaan ja käyttökelpoiset osat sulautuvat vielä elinkelpoisiin firmoihin. Naapurin isäntä hankki aikanaan samanlaisen koneen, mutta nyt sitä ei ole enää olemassa. Maailma vain oli muuttunut, ja tilan oli sopeuduttava uuteen menoon. 02/17 3 Pääkirjoitus. Moottori käynnistyi moitteettomasti. Koneen moottori on valjastettu varageneraattorin voimanlähteeksi, akseli ja kaksi pyörää löytyvät uuden perävaunun alta, nopeusmittarista on tehty konttoriin kello ja etusäleiköstä koriste autotallin seinälle. Syntyy tarinoita, ja niistä syntyy mainioita lehtijuttuja
36 Valmet Terra 865 LM ’69 Juontotraktoreiden rinnalle ilmestyi 1960-luvulla kuormaa kantavia metsätraktoreita. Muistelemme entisten omistajien kanssa koneen vaiheita ja tutustumme sen nykykuntoon Esan johdolla. Eero Rintalan LM-Terra on Valmetin ja Marttiinin konepajan yhteistyön tulosta vuosikymmenen lopulta. 48 Clark Michigan 175 A Aleksi Lehtosen käytössä oleva kuormaaja ei ehkä ole vahvoilla kauneuskilpailuissa, mutta se siirtää sitkeästi isojakin kiviä. Koneen omistajat muistelevat katkaistun Fordin hurjia retkiä. 12 18 24 30 4. KONEET 18 Vanaja VAK ’58 Ei ole enää Riihimäen kauppalaa, ja Vanaja kuorma-autotkin ovat jääneet historiaan. Markku Koskisen komeasti entisöity Vanaja muistuttaa kauppalan töistä ja ajoista. Kyseessä on Partasen Pentin Åkerman, joka on entisöinnin yhteydessä palautettu ratakoneesta pyörillä kulkevaksi. 42 Åkerman H3MB ’89 Ylitornion suunnalla saattaa nähdä pienen keltaisen kaivukoneen työn touhussa. Nyt iso kone on huolellisesti entisöitynä Jarin kokoelmassa. Tässä numerossa KANNESSA 12 Autotraktori Ford BB Pieni autotraktori pani sodan jälkeen pienen pohjanmaalaisen kylän mullin mallin. 24 Volvo BM 350 ’59 Esa Mäki-Puhtilan entisöimä traktori oli 70-luvulla Aarre Anttilan maatilalla kolmen muun Volvon kaverina. 30 Valmet 864 ’66 Vanhat Valmetit -kerhon aktiivi Jari Stenberg törmäsi sattumalta erikoiseen Valmet-traktoriin ja osti sen itselleen
68 Seppiä ja mestareita Maamoottoriharrastus on kietonut Hurskaisen perheen pauloihinsa. 72 Dieseleitä kuormureihin Dieselmoottorisia kuorma-autoja alkoi näkyä Suomen liikenteessä 1950-luvun alkupuolella. 5 02/17 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Reilun neljänkymmenen käyttövuotensa aikana sitä ei juuri ole tositoimissa tarvittu, mutta lähtövalmiudessa auto on ollut koko ajan. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 52 68 72 1950-luku toi dieselmoottorit kuormaautoihin. ARTIKKELIT 10 Mara-uutisia Kurpan Konepajan seuraaja Dinolift myi Mara-salaojakoneiden oikeudet Kuuskoneistus Oy:lle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 77 Markkinat Vanhat työkoneet ja niiden varaosat etsivät uusia omistajia. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 56 Volvo F89 6X6 ’74 Seinäjoen lentoaseman kalustoon kuuluu Volvo-katastrofiauto vuodelta 1974. 62. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, kuulumisia ja erikoisuuksia kentältä. Käymme läpi lyhyeksi jääneen vetokonevalmistuksen pääkäänteet. 80 Rauhassa ruostuvat Romanttisia romuja Joona Hammin valokuvissa. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAAJAPALVELU Puh. 52 Metsästä pellolle Moottorisahoista tunnettu Stihl valmisti myös traktoreita 40-60-luvuilla. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Meniina Wik, Thomas Backman, Tero Björklund, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 62 Konemaistiaisia Ranskasta Matkasimme Ranskaan ja nautimme sikäläisestö konetarjonnasta vierailemalla kahdessa mielenkiintoisessa traktorimuseossa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle
Parhaimmillaan teitä aurattiin siihen tarkoitukseen varta vasten tehdyllä kalustolla, mutta ei työ sellaisen puuttumiseen kaatunut. Valmista jälkeä tulee 8 kilometriä tunnissa. Ohessa pari Puolustusvoimien arkistosta poimittua kuvaa lumityökoneista. Silloin oli miehet rautaa ja aurat puuta. Tässä tasoittuu Aunuksesta Lotinanpeltoon vievä tie. 6. Nurmi Rajakonnussa 1941. Borg. Kuva: Luutnantti R. Kuva: Vänrikki K. Ruponen. Lentokentän pinta tasattiin suurikokoisella traktorin perään kytketyllä lumijyrällä. Tämä kone operoi Tikkakoskella. Tienhoitokunnan lumihöylä oli komea kone. Sota-aikana pyörien oli pyörittävä kaikissa olosuhteissa. Rekkaparkki Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia 1940-luvun lumitöitä Stalinets S-60 on saanut miehekkään kokoisen auravarustuksen, jolla umpihankeen syntyy sivuutuskelpoista väylää yhdellä ajolla. 7,5 tuuman hirsistä kootun auran kuvasi sotilasvirkamies E
50-luvulla lehtien ja kirjojen sivuilla vilisi mainoksia toinen toistaan paremmista jäähdytysnesteistä ja pakkasta pelkäämättömistä voiteluaineista, joiden avulla koneet saataisiin pakkasaamuinakin käyntiin. Ja heti liikkelle lähdettäessä automiehet osasivat varmasti arvostaa lumiketjuja ja huurteenestäjiä. Varaosavalmistajille ja kemikaaleja kaupitteleville tilanne avasi hyvät markkinat. Talven olosuhteita kesytettiin monin tavoin. Loppujen lopuksi ei ole pitkää aikaa siitä, kun jäähdytysvedet piti laskea yöksi pois pakkaskeleillä. MUISTATKO VARMOBILIN. Moottorin käynnistyessä lähti pyörimään myös lämmityspuhaltimen moottori. Jos kytkentä onnistui, Varmobilin anturi haisteli sylinterikannen lämpötilaa ja käynnisti moottorin lämpötilan laskettua asetetun arvon alapuolelle. 7 02/17. Pohjoisen karut olot asettivat talvikäytölle poikkeuksellisen kovat vaatimukset, eivätkä varsinkaan lämpimämmistä maista tänne laivattujen masiinoiden ominaisuudet aina yltäneet niiden tasolle. Sitten oli nestekaasutoiminen Carmax, joka yhdellä kaasupullollisella piti jäähdytinnesteen lämpimänä kymmeniä tunteja. Puoli vuosisataa sitten markkinoiden kirjo oli monipuolisempi. Oli polttoainekäyttöistä kiertoilmalämmitintä, joka auttoi ohjaamon puolella mutta jätti moottorin viileäksi. Voi vain kuvitella, millaista elämää on ollut pakkasöinä kadulla, jonka varrelle oli pysäköitynä useita Varmobililla varustettuja ajokkeja. Se oli ruotsalainen keksintö, musta laatikko, johon kytkettiin autosta nippu johtoja. Kelien kesyttäjät Sotien jälkeen ajoneuvot kehittyivät huimin harppauksin. Jos ajopelin saakin hyrisemään viiman ja tuiskun keskellä, jää kuljettajan epämiellyttäväksi hommaksi vielä raaputtaa jäiset ikkunat läpinäkyviksi. Osa vuosikymmenien takaisista tuotteista on vakiinnuttanut paikkansa autojen ja koneiden vakiovarusteina. Entä Varmobil. Pakkaset ja sitä kautta käynnistysmurheet ovat olleet automiesten riesana talvesta toiseen. Laatikko ilman asennusta maksoi bensiinimoottoriin 300 markkaa ja monimutkaisempi dieselversio tuhat markkaa. Nykyisin verkkovirtakäyttöinen lohkolämmitin ja samaan piuhaan kytketty sisätilalämmitin ovat vakiinnuttanut asemansa polttoainekäyttöisten lisälämmittimien rinnalla. Kun jäähdytysnesteen lämpötila kohosi riittävästi, Varmobil sammutti moottorin. Pakkasnesteiden yleistymisen aikoihin markkinasouuksista kamppailtiin ja mainontaan satsattiin
Puintitöissä ei vuosittain monia tunteja kerry, ja lisäksi vetopuimurit alkoivat – Lopen puimurin tapaan – jäädä 60-luvun lopulla pois käytöstä. Maalissaalis-rompetori, Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos 25.3. Tapahtumassa on talon omien koneiden ja museoesineiden lisäksi kymmeniä perinneharrastajia esittelemässä vanhoja metsäkoneita, traktoreita, moottorisahoja, kuorma-autoja, perinnetyökaluja ja muuta aihetta sivuavaa välineistöä. 8. Talvi Savotta, Vanhan Savotan alue, Rautajärvi 13.3. Sunnuntaina Vanha Savotta palkitaan vuoden 2016 Häme-tekona. maaliskuuta Talvisavottatapahtuma. VMPK Kevätrompe, Teivon Ravirata, Tampere 22.4. AHS:n Talviajot, lähtö Rantaravintola Lahnajärveltä 5.3. Vanhan Savotan yhtye Enso Kusetti on viihdytyskiertueellaan ja jätkät pääsevät tanssittamaan emäntiä. Lisäksi Timo tarttuu kysymykseen puimurin vetämisen vaativuudesta. Koneellistuminen toi metsätöihin jätkän avuksi moottorisahat ja maataloustraktorit, jotka vaihtuivat pian kuormaa kantaviin metsätraktoreihin. American Car Show, Messukeskus, Helsinki 22.4. Rekkaparkki MAALISKUU 4.3. TalviHeikki-harrasteautotapahtuma ja rompetori, Turku 11.3. Hän muistaa useita Hartolassa ja naapurikunnissa olleita vetopuimureita, joita vedettiin ongelmitta Nuffieldia pienemmillä traktoreilla, muun muassa Massey Ferguson 35:llä. Syökerin Sauhut, Vihtijärvi 24.4. Kämpän kaupalla nähdään emäntien puhdetöitä ja näyttelyssä on postikortteja 100 vuoden ajalta. Iltapäivällä yleisö pääsee näkemään häntien ajoa eli suuren koneparaatin. Puulla parempiin päiviin -teeman ympärille kootun tapahtuman tunnelma luodaan tapahtumajärjestäjälle tuttuun tapaan aidoilla asioilla. Myöskään kannentiivisteen palamisia ei Timon muistin mukaan koskaan tapahtunut. Suurin osa traktorin tunneista onkin tietysti karttunut pellonmuokkausja metsätöissä. Pahoittelemme virhettä. Kävijät kuskataan traktorikyydillä vanhassa metsässä sijaitsevalle alueelle, jossa metsätöitä tehdään vuosikymmenien takaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen. Palautetta Nuffieldista Kevät käynnistyy savotalla Rautajärvellä sijaitsevan Vanhan Savotan kämpällä ja metsäalueella järjestetään 11.–12. Yleisö voi eläytyä eri aikakausiin kaikilla aisteilla ja päästä vaikka sahaamaan justeerilla tai kuuntelemaan konemiesten muistelmia tulilla. Winter Swap Meet, Teivon Ravikeskus, Tampere HUHTIKUU 14.–16.4. Hot Rod & Rock Show, Pirkkahalli, Tampere Tapahtumakalenteri Timo Saarinen Hartolasta lähetti toimitukselle palautetta viime numeron Nuffield-jutusta. Avoimet ovet Korian Mobiilihallilla, Koria 29.–30.4. Kiitämme Timoa tarkkaavaisuudesta ja paneutuneista huomioista. Hän arvelee, että varsinaisen rasituksen asemesta konevaurion on voinut aiheuttaa esimerkiksi viljan roskista tukkeutunut jäähdytin. Vetkun Kevätkeikka -ajotapahtuma, lähtö Mikkelistä 11.–12.3. Timo kummastelee kokemusperäisellä varmuudella sivun 25 väitettä, jonka mukaan iso osa mittarin reilusta 5000 käyttötunnista olisi kertynyt hinattavan puimurin edessä. Savotalla pääsee näkemään ajan, jolloin metsässä ahersivat hevoset ja tukkijätkät. Yleisölle esitellään Suomen metsähistoriaa perinnetyönäytösten kautta 1800-luvun lopun kaskimailta ja tervanpoltosta 1980-luvun puunkorjuuseen metsäkoneilla. Pienoismallipäivä, Tampereen Kauppaoppilaitos 4.3
Kiväärikaliiperiset aseet, kuten pikakiväärit ja konekiväärit, on käsitelty edellisissä julkaisuissa. Docendo. Kiinnostavuutta lisäävät muutaman kotimaassa kehitellyn asekokeilun esittely sekä vanhat esitekuvat. Uutuuskirja Vireestä 9 02/17. 240 sivua. Uutuuskirja keskittyy niitä raskaampiin jalkaväen aseisiin kuten miinanheittimiin, kanuunoihin ja sinkoihin. Kirjan kuvamateriaali on kiinnostavaa ja alkuperäistä. Vire-moottorit ovat kiintoisa ja harvemmin kerrattu luku Valmetin moottorinvalmistuksen historiassa. Armeijan käytössä ollutta kalustoa ja historiallisia taustatietoja käydään läpi hyvin yksityiskohtaisesti. Kirjan alussa Palokangas taustoittaa tekijöitä, joiden johdosta Suomen armeijan taisteluvälineiden kirjo on ollut niin laaja. Laaja kovakantinen ja 240-sivuinen asehistorian perusteos on varmasti hyvä hankinta Suomen sotahistoriasta sekä aseista kiinnostuneille. Jyväskylä. Kirjan toteutus on epäilemättä vaatinut valtavasti aikaa ja ponnisteluja. Nyt Vireestä on kuitenkin yhden harrastajan voimalla loihdittu kirja, joka kokoaa yhteen Vireen vaiheita meillä ja muualla. Teos käsittelee jalkaväen aseiden kehitystä yleisellä tasolla, jonka lisäksi jokainen aihealueeseen kuuluva asetyyppi esitellään lyhyesti. Kattava ja monen asehistorian harrastajan kirjahyllystä löytyvä sarja on nyt täydentynyt neljännellä kirjalla Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet. Jämäkkä tietokirja Markku Palokangas julkaisi vuonna 1991 kolmeosaisen kirjasarjan Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988. Palokangas, Markku 2017: Itsenäisen Suomen raskaat aseet ja ryhmäaseet. Nykyisin sotakirjallisuudessa yleisesti käytettyjä lavastettuja kuvia ei Palokangas ole hyväksynyt materiaalin joukkoon. Lopputulos on onnistunut ja vakuuttava kokonaisuus. Lisätietoja kirjasta saa kustantaja Edicom Förlagin vetäjältä ja kirjan tekijältä Pertti Nuottimäeltä sähköpostiosoitteesta saraighat_express@yahoo.se
”Kuuskoneistuksella on ollut kokemuksemme mukaan tosi hyvä laatu. AIKAKAUDEN PÄÄTÖS – JA UUDEN ALKU Eräs suomalainen maatalouskoneisiin liittyvä aikakausi tuli päätökseensä, kun Kurpan Konepajan seuraaja Dinolift Oy myi Mara-salaojakoneiden oikeudet Kuuskoneistus Oy:lle. Mattila onkin hyvillään, että pitkäaikaiset asiakkaat eivät joudu tyhjän päälle vaikka Dinolift myi viime syksynä viimeiset Maravaraosansa, vaan perinteitä jatkamaan ryhtyy asiansa osaava toimija. Nyt tuo aika on eräällä tapaa lopullisesti ohi, kun Dinolift myi vuodenvaihteessa Mara-oikeudet Salon Kuusjoella sijaitsevan Kuuskoneistus Oy:lle. ”Enää pitkään aikaan emme ole tehneet varaosia itse, vaan niitä on teetetty muualla. Teksti: Harri Onnila Kuvat: toimitus M ara-koneiden historia ulottuu 50-luvun lopulle asti, jolloin Dinoliftiä edeltäneen Kurpan Konepajan salaojakoneet alkoivat salaojittajien käsissä urakan, jona aikana ”kurppalaisilla” salaojitettiin suunnilleen koko Suomen pellot ja päälle vielä puoli Ruotsiakin. Kurpan Konepajalla ja sittemmin Dinoliftissä huiman 50 vuoden työuran tehnyt Kari Mattila ei ole suuremmin harmissaan Mara-aikakauden päättymisestä Loimaalla, vaan näkee asian luontaisena kehityksenä. Näin ollen Mara-koneiden suhteen toiminta on viimeiset pari vuosikymmentä ollut asiakkaiden palvelua varaosatarpeissa, ei enää tuotekehityksessä myytiinhän viimeisin valmistunut Mara-salaojakone 1995. Laadukasta tavaraa Loimaalta on kuitenkin pukannut, sillä käyttäjäkuntaa riittää edelleen ja sitä kautta varaosatarvetta löytyy. Mara-kuvat 10. Ja juuri Kuuskoneistus on tehnyt meille hyvin pitkään Mara-koneiden varaosia, lähinnä pyöreää koneistettavaa ketju-Maraan ja Ukko-Maraan.” Dinoliftin toiminnan pääpaino on pitkään ollut Dinohenkilönostimissa, joita yritys on valmistanut jo neljän vuosikymmenen ajan
Tämä yhteinen historia oli eräänä merkittävimpänä tekijänä, että Kuuskoneistus osoitti kiinnostusta myyntiin tulleiden Mara-oikeuksien hankintaan. Kokeneisiin käsiin Mattilan mukaan Dinoliftillä oli muodostunut tavaksi, että aina alkuvuodesta yrityksen suunnasta oltiin yhteydessä tutuille Mara-asiakkaille ja tiedusteltiin heidän varaosatarvettaan tulevaa sesonkia ajatellen. Varaosan toimittamisessa auttaa, jos on antaa varaosanumero tai valokuvia vanhasta osasta”, Humalamäki evästää. ”Olemme tehneet Mara-varaosia 2000-luvun alkuvuosista lähtien”, kertoo Kuuskoneistus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Humalamäki. ”Meillä ei ole suunnitelmia eikä kapasiteettia sellaiseen. Vaikka yrityksellä on nyt täydet tuotemerkin käyttöoikeudet, ei tällä tietoa luvassa ole mitään Mara-koneiden uutta tulemista. ”Yrityksellemme on Mara-varaosat ovat kuitenkin sivubisnes, sillä Kuuskoneistuksen palveluiden pääpaino on muualla”, taustoittaa Humalamäki monipuolisen koneistamon toimintaa. Kun koko ikänsä on toiminut salaojakoneiden kanssa, niin sitä kantaa huolta että asiakkaat saavat varaosansa jatkossakin”, Mattila juttelee. Vaikka salaojakoneasiat eivät olekaan yrityksen tuotannon syömähammas, suhtaudutaan Mara-asiakkaisiin kuitenkin vakavasti. Ilmassa on ymmärrettävästi ripaus haikeutta, mutta Mara-lisenssien päätyminen Kuuskoneistuksen käsiin on pitkän linjan kurppalaisen mielestä myönteinen ratkaisu. VANHAT MARA-KONEET Vanhat Koneet -lehdessä on vuosien mittaan sivuttu useaan otteeseen Marakoneiden maailmaa. 11 02/17. Etenkin kun tuntuu että viime aikoina on alettu taas enenevästi korjata vanhoja Maroja kuntoon”, kertoo Mara-arkiston kuvia jo järjestelemään päässyt Humalamäki. Mara 1855 -koneella työskentelyyn tutustuimme pari numeroa sitten. ”Tarkoitus on tehdä varaosia myös varastoon, tärkeimpiä kulutusosia. ”Ehkä tämä paisuu kun saadaan homma vauhtiin ja tietoa eteenpäin”, hän aprikoi ja lähettää terveisensä konehallien äärelle. Kolmisen vuotta sitten Dinoliftin Kari Mattila puolestaan esitteli 70-luvulla turvallisuustarkastajan huomautuksesta muokattua, aiemmin trukkien ajoväylälle Kurpan Konepajalla yltänyttä ovea. Samalla tyylillä luvataan toimia myös Kuuskoneistuksella, sillä Mara-koneiden varaosakysynnän kausivaihtelut ovat yritykselle tuttuja Dinolift-yhteistyön myötä. Jos jotain uutta syntyisi, niin siten että lisensoitaisiin nimen käyttöoikeus ulkopuoliselle taholle.” Humalamäen mukaan Kuuskoneistuksen tarkoitus on tehdä ja palvella Maraasiakkaita varaosien suhteen, ja jos toiminta kasvaa, niin se ei toki ole haitta. ”Toivoisin että otetaan yhteyttä ajoissa eikä viime tinkaan, niin tiedämme etukäteen mitä varaosia keväällä tarvitaan. ”Minua etukäteen vähän kauhistutti, että jos Mara-oikeudet menevät taholle, joka ei jatkaisi toimintaa, mutta minusta on hieno asia, että ne siirtyvät juuri Kuuskoneistukselle. Kuuskoneistus tulee siis palvelemaan uusia ja vanhoja Mara-asiakkaita parhaansa mukaan varaosa-asioissa. Artikkeleiden päätähtinä kurppalaiset ovat olleet tähän mennessä neljään otteeseen: 7/2013: Mara-salaojakoneiden historiikki 8/2013: Useammasta aihiosta koottu ketju-Mara 8/2015: Valmet 33 + Mara VK1000 -kaivuri 8/2016: Ford 6600 Tandem + Mara 1855 ja -dokumentit on siirretty nyt heille, mikä turvaa Mara-urakoitsijoiden varaosatarpeet jatkossa” Mattila kuvailee
Pieni autotraktori pani sodan jälkeen Pohjanmaalla Ilmajoen Peuralan kylän mullin mallin. Koneen omistajat muistelevat katkaistun Fordin hurjia retkiä. Ilmajoki Äkeet kiepsahtivat ympäri, sahat kellahtivat kallelleen ja nimismiehet uhittelivat. VILLIN LÄNNEN FORD AUTOTRAKTORI FORD BB 12
Käytännössä muutostyö tarkoitti rungon lyhentämistä. Katkon taonta Rinteen Ford on tiettävästi ollut aikoinaan mukana Petsamon rahtirallissa välirauhan aikana. He muistavat mainiosti, kuinka kotitilalle hankittiin kuormuri, kuinka se lyhennettiin, mitä kommelluksia sille sattui, kuinka se hautautui unohduksiin ja lopulta löytyi ikääntyneiden poikien riemuksi uudelleen. S otien jälkeen Suomessa elettiin pitkään tilanteessa, jossa traktorien tuonti maahan oli vähintään rajoitettua ja maanviljelijöiden ostovoima vähintään rajallista. Tarjolla on vauhdikas aikamatka pikiteitä edeltäneeseen maailmaan. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Tapio Mäntyniemi, Pentti ja Erkki Rinteen arkisto 13. Sen jälkeen Ford uurasti Kauhajoen perunajauhotehtaalla. ”Sieltä isä sen osti”, Pentti Rinne muistelee. Siellä se jäi junan alle, ja runko meni hieman mutkalle. Tuolloin elettiin vuotta 1948. Pentti ja Erkki Rinne ovat eläkeläisveljeksiä Ilmajoelta. Niinpä useita vanhoja kuorma-autoja muokattiin 40–50-luvulla kotikonstein peltotöihin sopiviksi. ”Siitä piti maksaa hevonen, Olympia-maamoottori ja rahaa päälle.” Myöhemmin Katkoksi nimetyn auton lyhennystyö on hyvässä muistissa. Vielä ennen Rinteille päätymistään ehti Ford olla toisella maanviljelijällä, joka yritti käyttää sitä peltotöissä laihanlaisin tuloksin
Vasemmalla olevalla tyhjäkäyntiruuvilla saatiin säädettyä kierrokset myös paikallismoottorikäytössä. Heiniä sillä pääasiassa ajettiin. Perä tietysti kuumeni, kun toista puolta vain pyöritettiin. Hevosella kesti kaksi tuntia, tällä 20 minuuttia. Hevosauran eteen sitä ei koskaan pantu. ”Toiseen pyörään sidottiin hirsi, lokasuoja otettiin pois ja vedettiin remmi pyörän päältä puimakoneeseen. Se oli juhlaa, kun pääsi ajamaan – ja aina oli väkeä katsomassa tienvarsi täynnä.” Kun erään naapurin maamoottori ei lähtenyt käyntiin, Ford hälytettiin puntitöihin. ”Nimismies sanoi, että älä aja sillä tiellä, kun kuormaautoilijat kadehtivat.” FORD-AUTOTRAKTORI Nopeusmittarin tilalla on yhä petrolitankin täyttöaukko. Ford oli valtavan nopea, kun sillä sinne sutkaistiin menemään. Etupäähän jätettiin jouset, mutta muutama lehti otettiin pakasta pois. ”Meidän pikkupoikien hommaa oli kantaa savikaivosta vettä ja kaataa sitä perän päälle. ”Ja tyhjäkäyntiruuvista lisättiin kaasua”, Erkki lisää. Etujarrut riisuttiin, ja eteen asennettiin iskunvaimentajat. Kun voimaa kerran riitti, pantiin puhaltajakin kiinni”, Pentti kertoo. ”Paikallisella pyöräsepällä oli karbiidihitsi. ”Kolme pojankloppia ajoi vuorollaan niin lujaa kuin pääsi. Eihän sillä olisi saanut ajaa, kun ei se ollut rekisterissä. Ajot alkoivat heti lyhennystyön jälkeen. Se oli kova juttu, jos sai pyöräytettyä äkeen ympäri pellon päässä.” Erkki muistaa, kuinka ihmisiä oli aina katsomassa, kun Fordilla tehtiin töitä. Fordiin on vastikään hankittu ensimmäinen uusi akku. Koppi kaadettiin päältä pois, mutta ei sekään ihan jouten jäänyt: hytti joutui pikkupoikien ilmakkomaalitauluksi. Päivän se siinä ahersi ja hyvin kesti”, Pentti kehuu. Pakosarjan päällä kulki aikoinaan putki, jossa petroli lämpeni. ”Meillä oli maata 12 kilometrin päässä kotoa. Iso kaasulaitos tuotiin hevosella paikalle, ja seppä leikkasi kaasuhitsillä rikkinäisen osan rungosta irti”, Pentti kertoo. ”Sivupellit otettiin pois, ettei kone kuumene. ”Äestys oli hurjaa hommaa”, Pentti virnistää. Sitten perä tuotiin vaihdelaatikkoon kiinni. Pentin ja Erkin isä muotoili ohjaamoon kojelaudan vanerista. Toinen polttoainetankki pantiin petrolia varten, ja täyttöaukko tuli nopeusmittarin tilalle. Pellolla Ford veti pääasiassa äkeitä. Mutta ei siitä 14. Lavealla tiellä Peltotöiden lisäksi autotraktorilla uskaltauduttiin tiekuljetuksiinkin. Nyt se on poistettu
Kuorma-autokuskipa meni nimismiehen puheille. Olihan nimismiehen viran puolesta sanottava, vaikka Fordilla käytiin hänenkin peltojaan äestämässä”, Pentti muistelee. Siellä oli nähty erikoisempiakin asioita.” Suomen olympiavuonna Rinteet rakensivat uutta taloa. sija 2016 PENTTI RINNE • entinen kuorma-autoyrittäjä ja maanviljelijä • traktorija maamoottoriharrastaja • Zetorinki Ry:n kiihdytyskilpailun veteraaniluokan 1. Miehet olivat juuri tulleet sodasta. ERKKI RINNE • entinen taksiyrittäjä ja maanviljelijä • Zetorinki Ry:n kiihdytyskilpailun veteraaniluokan 2. ”Tuossa lähellä Luomannotkossa paikallinen kuormaautoilija ajoi Thamesilla meidän edellämme. ”Samassa Luomannotkossa oli aikoinaan Hyppösen Matilla vedellä pyörivä mylly ja saha. Ei sitten muuta kuin purettiin kuorma, pantiin pakki päälle, vedettiin kallelleen mennyt sahalaitos pystyyn ja tuettiin se vähän paremmin”, kertoo Pentti. 15. Ford liikutti myös puutavaraa – ja siinä sivussa jopa puuteollisuutta. Auto oli huonossa vedossa, se savutti ja nyki. Kerran faari päästeli pihalle hiukan liian kovaa puukuorma päällä. Sinne vietiin Fordilla puita. Se on vieläkin pois siitä se paripyörän pultti. Jossain kurvissa meni vähän pitkäksi, kun tiellä oli irtohiekkaa. ”Minä olin peräkärryillä, ja naapurin isäntä istui isän vieressä. Mutta ei silloinkaan onneksi käynyt mitään pahempaa. Kone lykättiin takaisin tielle ja jatkettiin matkaa.” Ja milloin vanhojen silmä vältti, nuoret olivat heti Fordin kammessa kiinni. Silloin meinasi Matin koko yritys kaatua, kun Ford sitä pukkasi. Isä hurautti siitä ohi, ja totta kai me kakarat näytimme hiekkakasan päältä pitkää nenää. Penkalla oli kaiteena kivipaaluihin kiinnitetty hirsi. Sitä varten Fordilla ajettiin hiekkaa. Nimismies asui aivan lähellä ja ajoi tästä aina pyörällä ohi. Erkki muistaa vielä yhden hurjan ajomatkan. sija 2016 piitattu siihen aikaan, ajettiin vaan. Hän sanoi isälle, että älä ajele sillä tien päällä, kun kuorma-autoilijat kadehtivat. Pyörä osui kivipaaluun, ja yksi pultti meni takapyörästä poikki
Startti on nykyään kunnossa, mutta Erkki tarttuu vanhasta tottumuksesta kampeen. FORD-AUTOTRAKTORI Apukuskit vaihtuvat, mutta Erkki Rinne pysyy ajurina. Kone on laakin peli. 16. 50-luvun kuvassa kaverina on edesmennyt veli Teuvo, ja tällä vuosikymmenellä viereen on istunut Pentin pojanpoika Misa
Mutta kun se oli kantokasan alla, ei kukaan lähtenyt sitä varta vasten kaivamaan esiin.” Kantoja poltettiin vuosien mittaan pois, ja niin Ford kaivautui vähitellen esiin kasan alta. ”Nyt vasta ostettiin siihen ensimmäinen uusi akku. ”Siitä olisi muutoin varmasti tehty vetävät kärryt. Sukukalleuden säilyminen on siis turvattu vielä ainakin yhdeksi ihmisiäksi. Alla on tuoreet renkaat. Sinäkö se olit, Erkki, kun päästelit siihen puupinoon. Kun Ford oli vielä kuorma-auton mitassa, se palveli Kauhajoen perunajauhotehtaalla. Kapanpää osui isoon klapikasaan ja koko pino romahti. Tilalla raivattiin metsää pelloksi, ja siitä hommasta jäi tähteeksi paljon kantoja. Nykykunnossa Fordilla on käyty näyttelyissä Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen välillä. Mutta kerran vaihteensiirtäjä hakattiin näyttelyssä rikki. ”Akut olivat huonoja – sen verran niitä ladattiin, että sinne saatiin kipinää. Siinä oli kova työmaa, että saatiin kaikki korjattua entiselleen. ”Joissain tapahtumissa museoikäisiä vehkeitä kunnioitetaan. Kesällä Ketolan sähkökonekorjaamon osaavat kaverit panivat starttimoottorin kuntoon”, Pentti sanoo. Lamput on asennettu nokalle ja maskin puuttuvia ripoja lisätty. ”Se oli sen pelastus”, Pentti arvelee. Pentin ja Erkin isä pyysi, ettei vehjettä hävitettäisi. Ja jäljet piti haravoida.” Kantojen alta 50-luvun puolessavälissä Fordilta loppuivat työt, kun taloon ostettiin Zetor. 70–80-luvun taitteessa kuormurinpätkä kaivettiin kokonaan esiin. Tehomuokkausta 50-luvun alussa. Katkolla työskentelevät isä Uuno ja Pentti Rinne. Väliin jäänyt kaistale äestettiin seuraavalla kierroksella umpeen. Katkon pukilla on viihtynyt jo neljäs sukupolvi Rinteitä. Ne tuotiin kotiin ja nakeltiin latoon Fordin päälle. Silloin elettiin jo aikaa, jolloin ei perävetokärryjä enää tarvittu. Noilta ajoilta on peräisin Vaasan läänin rekisterikilpi. Eräs aikuinen mies etsi pakkia niin kuin olisi pataa hämmentänyt”, Pentti moittii. ”Aina kun vanhemmat lähti pois, niin kakarat pani sen veivillä käyntiin”, Pentti pakisee. 17 02/17. Sitten veivistä käyntiin. ”Myöhemmin Pentin kanssa lunastimme koneen perikunnalta”, Erkki sanoo
Vanaja-kuorma-autotkin kuuluvat jo edesmenneisiin automerkkeihin. 50-luvulla kaikki oli toisin. RIIHIMÄEN KAUPPALAN VANAJA VANAJA VAK-4000 1958 18. Onneksi meille jäi niiltä ajoilta muistoksi jotain, mihin tarttua. Voimme tehdä aikamatkaa tuon aikakauden kaluston parissa. Ei ole enää Riihimäen kauppalaa
Pornainen 19
Vuosikymmenen alussa järjestetyt Helsingin olympialaiset ja sotakorvauksista suoriutumimem olivat eräitä tekijöitä, joiden myötä kansan itsetuntokin alkoi saada lihaa luiden ympärille. Lasinpyyhkijät ovat alipaineella toimivat, ja ohjaustehostimen teho taas riippuu kuljettajan fyysisestä kunnosta. VANAJA VAK 1958 Vanaja tarjosi ajalle tyypillisen työpaikan kuljettajalle. Suomessa kuorma-autojen käyttäjäkunta muodostui suurelta osin yksittäisistä kuljetusyrittäjistä, jotka puolestaan vaativat autolta pitkälle räätälöityjä ominaisuuksia. Samalla vuosikymmenellä suurvallat Neuvostoliiton johdolla aloittivat avaruuden valloitusta satelliiteillaan. Silloin Suomessa oli vielä runsaasti kauppaloita, joskin niiden määrä väheni tuohon aikaan tasaisella tahdilla. Kotimaisten automiesten tarpeisiin pystytTeksti: Iikka Kekko Kuvat: Iikka Kekko ja Markku Koskisen arkisto Oikeat ihmiset oikeaan aikaan oikeissa paikoissa saivat auton säästymään jälkipolville. Meillä rakennettiin laivoja, vetureita, kuorma-autoja ja ties mitä muita tuotteita, jotka kestivät hyvin vertailun muiden länsimaiden tuotteisiin. Suurten valmistajien kohderyhmä koostui pitkälti isoista kuljetusliikkeistä, jotka ostivat huomattavan osan tuotannosta. Kauppala toisensa jälkeen muuttui kaupungiksi, kunnes vuonna 1977 koko käsite siirtyi historian lehdille. 1950 -luvun loppu oli sodanjälkeisessä Suomessa erityistä kehityksen, kasvun ja kansainvälistymisenkin aikaa. Niin kävi myös Riihimäelle vuonna 1960, jolloin parivuotiaasta Vanajastakin tuli Riihimäen kaupungin rakennusviraston auto. Suomessa metalliteollisuus ja koneenrakennus kukoisti, kun se oli kasvanut ja kehittynyt edellä mainittuja sotakorvauksia ahkeroidessaan. Kuvissa esiintyvä auto valmistui tilaajalleen Riihimäen kauppalan rakennusvirastolle vuonna 1958. 20. Suurina sarjoina valmistettavat yleisautot olivat usein rakenteiden ja ominaisuuksien osalta kompromisseja, mutta sopivat kuitenkin pääkohderyhmälle riittävän hyvin. Yksi merkittävä tekijä kuorma-autojen suunnittelussa liittyi asiakkaisiin. Kuorma-autoja kotimaisiin tarpeisiin Aluksi suomalaiset kuorma-autot jäljittelivät pitkälti suurempien valmistajien malleja. 50-luvun kotimainen auto ei enää juuri muistuta markkinoillamme olleita tuontiautoja. Vähitellen ne kehittyivät vastaamaan paikallisia tarpeita