Topi ja Taavetti Harrastusta pirteällä otteella WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Näppärästi netistä, vaikka kotiovelle! Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin traktoreihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, lahjatavarat ja paljon muuta Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! Rautaista luettavaa TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 44 2 / 2 1 6 • Be la ru s 52 5 • D av id Br ow n 88 Im ple m at ic • Sa m e Ta ur us 60 Ex po rt • Sc am m ell Sc ara b • Sc an ia 11 -se ka -a ut o • Sc an ia -V ab is LB S7 6 02/2016 8,90€ Pattipää Vuosikymmenet tallissa huilinut ´66 Scania 74 50 00 -1 60 2 • PA L VK O 20 16 -1 5 6 41 48 87 45 00 03 16 00 2 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Puhelimitse: puh. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. 69 90 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. on lehti tuningharrastajille. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalah jaksi upea metalline n Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Lehden löydät myös Lehtipiste istä kautta maan! 44 90 8 numeroa + avaimenperä ovh. 64,90€ Tutustumistarjous! Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.?. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Tuning.
Kaikkien nuorien herrojen puuhastelulla on varsin mukava yhteinen piirre: heidän koneensa eivät seiso tallien kätköissä vaan ne ovat liikkeellä meidän kaikkien iloksi. Ilman kanssaharrastajien tietoa, osaamista ja varaosavarastoja moni projekti hyytyisi heti purkuvaiheen jälkeen. Museosta, joka on samalla klubin jäsenten autojen säilytystila, löytyy henkilöautojen lisäksi muutama raskaamman kaluston edustaja. Tapahtumat ovat oma lukunsa. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Voi kai sanoa, että on jo tullut tavaksi vetäytyä talvipesään kirjoituslomalle, kun on viidettä talvea parin kuukauden valohoitojaksolla Gran Canarialla. Oman asunnon edustalla nykyaika ja vanhat hyväksi havaitut menetelmät kohtaavat, kun kuokan, hakun ja kirveen kanssa kaivetaan uraa pensasaidan ja terassin väliin valokuitukaapelin upotusta varten. Parin ahkeran kaverin voimin kovaan ja juuria täynnä olevaan maahan syntyy sopivan syvyistä uraa kymmenisen metriä päivässä. Esimerkiksi perunasta saadaan kolme-neljä satoa vuodessa ja sitä laitetaankin kasvamaan saman tien kun edellisiä korjataan. Lea Lahti toimittaja Tekijältä: Muuttolinnun mietelmiä 3 02/16 Pääkirjoitus. Konekansan onneksi yksi harrastus kattaa jotakuinkin kaikki edellämainitut osa-alueet. Ja sitä puuhaa sitten riittää, oli kyseessä sitten vanhan käyttökoneen ylläpito tai nippelitason entisöinti härvelin saattamiseksi museokuntoon. Niissä tapaa muita alan ihmisiä kiireettömissä tunnelmissa ja samalla pääsee ihailemaan muiden tekijöiden saavutuksia. Sitten se sosiaalinen puoli. Yleensä jo toiminnan alkumetreillä joutuu aloittamaan myös oman verkoston rakentamisen. Jos osia ei kerta kaikkiaan löydy, päästään käsillä tekemisen kiehtovaan maailmaan. Pääkaupungin Las Palmasin kupessa on paikallisen Automobiiliklubin ylläpitämä automuseo. Hyvä esimerkki tästä komeilee heti kannessa. Muitakin nuoria isäntiä sivuilta löytyy. Mystinen sähkövika saattaa tarjota ongelmanratkomisen suhteen Rubikin kuution vertaisen pähkinän purtavaksi. Formulamaailmasta tuttuja materiaalejahan ei traktoritehtaalla aikanaan käytetty, joten asentajan fyysinen kunto pysyy yllä raskaita valuosia käsitellessä. Suuri osa töistä tehdään edelleen käsipelillä ilman koneiden apua. Vanhojen koneiden harrastamisen pariin tullaan useimmiten nostalgian myötä, mutta kyllä entisajan vehkeet kiinnostavat menneitä muistelemattakin. Eikä nuorenmiehen ikä riitä vielä pariin vuoteenkaan henkilöauton ajokorttiin. Aivosolut eivät tosiaankaan aina pääse helpolla näissä ympyröissä. Aivotoimintaa tulisi pitää yllä, kehoa olisi hyvä rasittaa erilaisin ponnistuksin, ja kanssaihmisiäkin pitäisi tavata aina silloin tällöin. Ainoastaan muutamissa laaksoissa on niin isoja tasaisia peltoja, että pienen traktorin omistaminen jouduttaa ja helpottaa töitä. Pekka Mustola puolestaan on parin vuoden takaisesta jutustamme tuttu nuori entisöijä, jonka uusiin saavutuksiin luomme pikasilmäyksen. Nuoret miehet, vanhat traktorit T ämän tästä kuulee, kuinka jokaisella pitäisi ainakin yksi harrastus olla ja mielellään vaikka useampi. Harvinaisen laitteen osapuutteet voivat muodostaa yhtä kinkkisiä tilanteita, mutta ratkaisut on haettava aivan erilaisia menetelmiä käyttäen. iltakuuden jälkeen pihalle peruutteli harmaahapsinen herrasmies Antonio, joka esitteli museon kaluston perin pohjin. Vuosien aikana täällä on jo ehtinyt huomioida monia omasta kulttuurista ja arjesta eroavia asioita. Vanhan Belaruksen ohjaimissa viihtyvä parikymppinen Mikael Peltonen tosin kieltää olevansa harrastaja. Periaatteessa museoklubilla kokoontuu väkeä arkiiltaisin klo 17–21, mutta espanjalaisella mañana-meiningillä ihan joka ilta ei ovia avata, ei ainakaan heti viideltä. Vanhalla koneella hoituu hommat kuulemma siinä missä tuoreemmallakin kalustolla ja joskus jopa hiukan kätevämmin. Antonio tarjosi kierroksen päätteeksi kohteliaasti vielä kahvit yläkerran kerhotilassa, jossa voi nyt lukea myös Vanhat Koneet -lehtiä – tai ainakin katsella kuvia meikäläisten harrastemeiningistä. Maanviljelys vuoristoisella saarella ei suosi koneiden käyttöä. Kun sinnikkäästi yrittää, saattaa vanhoihin ajoneuvoihin päästä tutustumaan täälläkin. Yhytimme nimittäin Lappeenrannasta Karppasen Topin, joka sinnikkäiden konepuuhien ohella jakaa kanssaihmisilleen iloa ja elämyksiä. Mikä parasta, jokaiselle innokkaalle löytyy varmasti omannäköinen tapa kehittyä, ja samalla joutoaikaansa voi kuluttaa mielekkäällä tavalla. Tällä kertaa kävi kuitenkin tuuri
ARTIKKELIT 48 Porscheja ja päreitä Vesa Heilala on pojasta asti pitänyt saksalaistraktoreita kauniina. Kalevi Hietasen italovetäjä on kaiken lisäksi hyvin vähän ajettu ja upeasti säilynyt. 24 Scammell Scarab 1965 Yhdellä etupyörällä varustettuja Scammell-vetoautoja ei juuri näillä korkeuksilla näe. Pohjolan Liikenteen kahdesta sekarista toinen on Lasse Mattilan ahkerassa käytössä. Yksi on siunaantunut alle parikymppiselle Mikael Peltoselle puhtaaseen työkäyttöön. Nyt auto on entisöity komeasti alkuperäisasuun. Tutustumme Tuure Hulmin yksilöön, joka on maamme ainut esittelykuntoinen Scammell. 18 Same Taurus 60 Export 1984 Takavetoiset Same-traktorit ovat Suomessa erittäin harvinaisia. 30 Scania 110 -seka-auto 1973 Muistatteko sekä rahtiettä henkilöliikennettä kuljettaneet seka-autot. Tässä numerossa KANNESSA 42 Scania-Vabis LBS76 1966 Matti Kallio laittoi puuta ja rahtia kuljettaneen pattipäänsä 80-luvun alussa talliin talteen. KONEET 12 David Brown 880 Implematic 1964 16-vuotias Topi Karppanen ottaa isoisänsä isän vanhasta Taavetista kaiken ilon irti. 42 18 30 36 4. 36 Belarus 525 1982 Belaruksen 50-sarjasta siinneitä jatkomalleja on maailmalla kuin pipoa. Eläkkeellä koneharrastus on päässyt valloilleen
64 Seppiä ja mestareita Pitkän linjan valmetilainen ja koneharrastaja Markku Lyhty on kerännyt teiltä ja teiden varsilta paljon koneita sekä konetietoutta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 75 Markkinat Veteraaniraudan kauppapaikka. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Vanhan konemaailman uutisia. 54 64 70 Traktorikäyttö iset hakkurit tulivat muiden puukoneiden vanavedessä markkinoille 1960-luvulla. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia ohjaamoista. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 54 Toijalan veturimuseo Akaalla sijaitsevan museon vetonauloja ovat harvinaiset vanhat dieselveturit. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 58 Pauenhof-museo, Sonsbeck, Saksa Vierailimme Saksan suurimmassa traktorimuseossa, jossa on liki 80 traktorimerkkiä yli kymmenestä maasta. Ojanen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Kari Ruusunen, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 70 Traktoreiden metsätyövarusteet 60-luvulla Puoli vuosisataa sitten Suomen traktoreista varusteltiin ensimmäistä kertaa oikeita metsäkoneita. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 5 02/16 48 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
Iltapäiväteen saarella traktori pannaan tiettävästi myyntiin. Tiedot saimme Britannian Nuffieldja Leyland-kerhon John Patersonilta, joka myös välitti omistaja David Williamsin kuvat traktorista. Yhtiöllä on pitkät perinteet, sillä sen lentokonemoottoreita valmistanut esimuoto perustettiin jo 1920-luvulla. Viime heinäkuussa Montenegron eteläisimmän paikkakunnan Ulcinjin rannalla paistatteli myös Rakovica-traktori. Tarkemmin sanottuna Rakovica on kotoisin Serbian pääkaupungista Belgradista Industrija motora Rakovica -yhtiön tehtaalta. Niinpä hän tilasi Marshallin tehtaalta 100-mallin traktorin, jossa hyrräsi sama Leyland 6/98 -moottori kuin kuutos-Leukussakin. Palloa kiertäneen traktorin historia on hyvin tiedossa. Usean työvuoden jälkeen traktori vaihtoi omistajaa, ja uusi isäntä asensi moottoriin ahtimen, jolla teholukemaksi saadaan osapuilleen 115 hevosvoimaa. Vuonna 2001 uusiseelantilainen urakoija osti Marshallin ja rahtasi sen kotimaahansa. Englantilainen maanviljelijä kaipasi 80-luvun lopussa vastinetta 2100-Leylandilleen. Nyt konetta säilytetään katon alla odottamassa paluurahtia Britteihin. Kuva: Joni Karppinen 6. Sama aurinko paistaa kaikille. Vaikka kuvamme Rakovica ei ihan rantakunnossa olekaan, vähät siitä. Siellä se oli joitain vuosia työkäytössä, mutta ilmastoimaton ohjaamo ei oikein ollut paikallisten työntekijöiden mieleen. Serbialaisvalmisteinen kone on nykyään ulkomaalainen, sillä Montenegro julistautui itsenäiseksi Serbia ja Montenegro -liittovaltiosta kymmenen vuotta sitten. Marshall toimitettiin tammikuussa 1990, joten yksilö on aivan mallin viimeisiä edustajia. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Harvinainen Marshall tulossa tarjolle Rakovica Adrianmeren auringossa Ainutlaatuinen Nuffieldin ja Leylandin sukulainen on pian kaupan Brittein saarilla
Tarvetta oli, sillä moottori oli ruostunut jumiin. Keskellä akselien välissä sijaitsevan nostolaitteen kumpaakin puolta voi nostaa erikseen, sillä se toimii paineilmalla. Työkoneenkantaja David Brown 2D vuosimallia 55 oli menossa Vantaalla romukuormaan, mutta Rytkyn Vesa ennätti pelastaa sen. Vesa on laittanut tekniikan ja Pekka sähköt ynnä muuta pientä. Se ei Pekan mukaan ollut läheskään niin kiitollinen entisöitävä kuin 414, sillä tähän harvinaisempaan malliin ei tahtonut löytyä osia mistään. Tuolloin alle parikymppinen osaaja oli kunnostanut jo traktorin poikineen. Entisöijän periaate on, että puretaan osiksi ja vaihdetaan tiivisteet, kun ne vuotavat kohta kuitenkin. Pekka Mustolan uudet entisöinnit Numerossa 3/13 kävimme tutustumassa nuoren traktoriharrastajan Pekka Mustolan hienoihin entisöintitöihin. 7 02/16. Sarjanumero on 124, joten alkupään 15-Valmeteissa ollaan. Vuoden 53 pikkuValmetissa on kantikas öljypohja ja hopeanväriset vannekehät. Uusien kuvien myötä Pekka lähettää kiitokset vanhan polven harrastajille Vesa ja Seppo Rytkylle, jotka sytyttivät hänessä konekipinän. Mustolan tallista löytyy myös Massey Harris 820D tuoreena karamelliversiona. David Brown -kerhon tietojen mukaan mallia olisi säilynyt Suomessa viisi kappaletta. B450-Natikka oli vielä alkutekijöissään, kun kävimme tekemässä Pekasta juttua. Valmet 20 oli Pekan ensimmäisiä entisöintejä viisi vuotta sitten. Samaa malliahan esittelimme viime numerossa hieman patinoituneemmassa asussa. Lisälaiteaura ehti tosin jo lähteä sulattoon. Tahti ei ole löystynyt. Näistäkin koneista useampi on kulkeutunut Pekalle Vesan kautta. Pekka saattoi traktorin tähän asuun viime keväänä. 414-Kansainväli sessä oli Pekalla tekemistä moottorin ja jarrujen osalta. Porsche Junior ja Steyr 180 20-tuumaisilla eturenkailla eivät ole niitä kaikkein yleisimpiä traktoreita pohjoisen taivaan alla
2015. Pakettiraketit tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa 18.3.–18.12.2016. Myös Valtran nimeäminen pohjoismaiseksi valmistajaksi kalskahtaa Volvo-fuusiosta huolimatta oudolta täkäläiseen korvaan. 8. Aivan kaikki keskeiset pioneeritkaan eivät ole kirjaan mahtuneet. Lisäksi kirja esittelee traktoreiden tekniikkaa maallikolle ymmärrettävästi mutta perehtyneemmällekin mukaansatempaavasti. Maailman mittakaavassa teoksen näkökulma traktoreiden kehitykseen lienee perusteltu, vaikka suomalaisittain merkittävimmät mallit eivät mukaan olekaan aina päässeet. Mukaan on saatu mukavia harvinaisuuksia muun muassa Unkarista ja Italiasta, ja mikä vielä hauskempaa, Japanista ja Intiasta. Kuvien traktorit on kuitenkin erotettu taustastaan, ja hienoista väliaukeamista huolimatta tällainen lievä esitemäisyys voi pidemmän päälle vaivata. Venäläinen F. Nykypäivän pikakuljetustoimintaan näyttelyssä voi tutustua Hämeen TavaraTaxin osastolla, jossa muun muassa pääsee seuraamaan kuljettajan työpäivää. Autossa on jakelua helpottamassa oikeanpuoleinen ohjaus ja automaattivaihteisto. Viime vuoden lopulla suomeksi ilmestynyt Suuri traktorikirja – visuaalinen historia on komean kokoinen kuvateos, jonka sivuilla esitellään yli 450 konetta, suurimpia valmistajia sekä traktorihistorian erikoisuuksia ja merkkipaaluja. Englannista suomennettujen yleisteosten joukossa vaikkapa Michael Williamsin kirjat ovat kuitenkin huomattavasti pirteämpiä ja mallihistorioina syvempiä. Pakettiautoista on tehty matkailuautoja ja matkailuautoja on valmistettu pakettiautojen alustoille. Esillä ovat tietysti Ford Transit, Volkswagen Transporter ja Toyota Hiace, mutta tapaapa näyttelyssä niin sanottuja veronkiertoautojakin. Pakettiautoilla on merkittävä rooli poliisin käytössä sekä sairaankuljetuksissa. Näyttelyssä on noin 30 erilaista pakettiautoa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä uusimpiin malleihin asti. Näyttelyssä voi lisäksi ihailla Veteraanikuorma-autoseuran kunnostamaa ja Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n vuonna 1935 alun perin linja-autoksi valmistamaa Sisu SH-4 -kuorma-autoa. Auto oli kansanedustaja Kalle Könkkölän käytössä kesäautona. Yhtä kattavaa kuvallista esitystä traktoreiden historiasta ei toistaiseksi ole Suomessa julkaistu. Matkailuun on käytetty myös näyttelyssä esillä olevaa Suomen ensimmäistä pyörätuoliautoilijalle tehty Chevrolet Chevy Kombi -merkkistä pakettiautoa vuosimallia 1980. A. Suomalaista pakettiautovalmistusta näyttelyssä edustavat VR:n käytössä olleet Teijo ja Nalle-Sisu. Edellä mainittujen lisäksi esillä on pakettiautoja laidasta laitaan. Sen sijaan esimerkiksi Zetor 25 jatkomalleineen puuttuu kirjasta kokonaan, mikä on suomalaisesta näkökulmasta hyvin outoa. Jakeluautoista näytillä on esimerkiksi Postin jakelussa käytetty Leyland Sherpa vuodelta 1983. Se on tehty Subaru-pakettiautosta, johon on Suomessa asennettu sähkömoottori sekä akut. TRAKTOREIDEN TARINA KUVINA Lapsille näyttelyssä on oma leikkipaikka ja monipuolisesti puuhaa. Kevätkaudella Mobilia on avoinna joka päivä 10–16 (suljettu pääsiäisenä ja helatorstaina). Näyttelyssä on Tampereen poliisilaitoksen käytössä ollut Renault Goelette -mustamaija ja muun muassa Tampereen palolaitoksen ambulanssina ollut vuoden 1961 Mercedes-Benz 190B. Lisäksi käydään läpi moottoreiden, renkaiden ja hydrauliikan historiaa. Vanhimpia tavarakuljetukseen käytettyjä autoja näyttelyssä ovat Fordin Aja AA–mallit 1920-luvulta. Harvinaisempi auto on TVH:n käytössä ollut Standard Utility Pick Up vuosimallia 1952. Helsinki. Readme.fi. Alun perin englanninkielisen kirjan on synnyttänyt brittiläinen Dorling Kindersley -kustantamo, joka on erikoistunut aivan kaikkien asioiden kuvittamiseen ja kertomiseen. Tekniset termit vaikuttavat kuitenkin olevan oikeaa suomea. Rekkaparkki Pakettiautojen ja jakeluliikenteen historiaa Mobiliassa Mobilian vuoden 2016 teemannäyttely Pakettiraketit käsittelee pakettiautojen monipuolista käyttöä sekä jakeluliikenteen historiaa 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Mainiosti traktoreidenkin historiasta suoriudutaan. Pienimmästä päästä on vuoden 1967 mallia oleva Austin Mini. Suomenkielinen teksti on viimeistelemätöntä, ja välillä englanti ei ole taipunut suomeksi lainkaan. Koneiden aikajana kulkee vuodesta 1897 vuoteen 2014. Esimerkiksi valmistusmaiden joukossa vilahtaa Ranskan, Unkarin ja Valko-Venäjän rinnalla France, Hungary ja Belarus. Postin ensimmäinen sarjavalmisteinen sähkökäyttöinen jakeluauto Elcat löytyy myös näyttelystä. Mobilian osoite on Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala. Suuri traktorikirja – visuaalinen historia. Blinov rakensi vuonna 1896 maailman ensimmäisen telaketjutraktorin, mutta laajoista telapeliesittelyistä huolimatta tätä konetta ei mainita. Kuvat ovat selkeitä, ja kirjan iso koko tekee niille oikeutta. Kirjan painotus on erittäin voimakkaasti amerikkalais-brittiläinen hyvällä keskieurooppalaisvahvistuksella
Olennainen valmistuskohde Fokker C.X -syöksypommitusja tiedustelukoneiden ohella olivat Fokker D.XXI -hävittäjäkoneet, joita rakennettiin 35 kpl ennen talvisotaa. MAALISKUU 5.3. Museo on 1.5. Kuljettajan ja matkustajan kypäränkäyttöpakko koskee siis vain mönkijämallista avorakenteista maastoajoneuvoa ja vastaavaa traktoria. asti auki tiistaista sunnuntaihin 10–17 (pääsiäisenä suljettu). Valtion Kivääritehdas) – metsästysja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Tekeillä on myös näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta. Tampere Winter Swap Meet, Teivon Ravirata Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi SIIVET SUORIKSI ELI OIKAISU LENTOKONETEHDASARTIKKELIIN Reino Myllymäki Ilmailumuseoyhdistyksestä lähetti toimitukseen pari huomiota viime numeron artikkeliin ”Valtion lentokonetehdas Tampereella”. Kiitoksia Reinolle asiantuntevista huomioista. Se koskee talvisodan alla ja sen aikana valmistettuja koneita. HYTITTÖMÄLLÄ TRAKTORILLA SAA EDELLEEN AJAA ILMAN KYPÄRÄÄ Vuoden 2016 alusta voimaan tullut suojakypärän käyttösäännösten muutos ei koske tavanomaisia hytittömiä traktoreita. metsäperinnepäivät, Rautajärvi 16.3. kolupuun lujuusominaisuudet olivat tavallista puuta tasaisemmat.” Tästä voi syntyä käsitys, että kolupuulla tarkoitettaisiin koivuviilupuun ja bakeliitin yhdistelmää. Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä puinen poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. Hyvinkää Suomen Rautatiemuseon 118-vuotissyntymäpäivä 26.–27.3. Yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle. Pääpaino näyttelyssä on kolmen maassamme toimineen suurehkon asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (ent. SUOMALAISTA ASEHISTORIAA METSÄSTYSMUSEOON Metsästysmuseon perusnäyttelyuudistuksen uusin vaihe, suomalaista asevalmistusta esittelevä asesali, avattiin yleisölle viime marraskuussa. Tunnettu patruuna-asiantuntija ja -keräilijä Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Vanhempiin suustaladattaviin metsästysaseisiin voi edelleen tutustua museon perusnäyttelyn vanhemmassa osassa. Suomi-konepistoolin kokoamista Tikkakosken tehtaalla. Ensimmäinen huomio on korjaus. Asiasta tiedotti Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, ja siitä uutisoi ensiksi Maaseudun Tulevaisuus. vanhat tehdasfilmit sekä eri tyyppisten aseiden toimintaperiaatteita havainnollistavat animaatiot. Toinen huomio on tarkennus. Aseet eivät välttämättä aina olleet tyylikkäitä, tärkeintä oli, että niillä metso putosi, hirvi kaatui ja saatiin lihaa pöytään. Kolupuu tarkoittaa kuitenkin samaa kuin koivuviilupuu. Vesivehmaa Avoimet ovet Antin Automuseolla HUHTIKUU 2.4. Pälkäne Vanhan Savotan 15. Kirjoitimme, että Edward Wegelius ”kehitti tapoja käsitellä ja yhdistää koivuviilupuuta bakeliitin kanssa, jolloin tämän ns. Asesalin antia täydentää monipuolinen audiovisuaalinen materiaali, mm. Sen sijaan Blenheim-pommikoneita ei valmistunut ennen talvisodan päättymistä. Kaikki näyttelyn aseet on valittu Metsästysmuseon omista kokoelmista. Koska kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustuksen varmistaneeseen sotilasasetuotantoon, on näyttelyssä esillä myös näytteitä tehtaiden tästä tuotannosta. Tampere Pienoismallipäivät, Tampereen kauppaoppilaitos 12.–13.3. Kuva: Sako Oy / Tikkakosken tehtaan arkisto. Säännösten mukaan kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä suojakypärää ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetulla maastoajoneuvolla ja traktorilla, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella. 9 02/16. Vaikka Suomessa toimikin 1900-luvulla kolme suurta asetehdasta, tehtiin metsästäjien tarpeisiin aseita myös lukuisissa pienissä asepajoissa ympäri maan
Hannu Hietasalo Varpaisjärveltä kirjoitti saatteessaan näin: ”Ajattelin laittaa kuvia tulemaan, koska Pohjois-Savossa ei vielä tänäkään päivänä ole pakonomaisesti luovuttu kaikesta toimivasta sen vuoksi, että se olisi vanhanaikaista tekniikkaa. Kuva: Juha Klemettinen vahvuuteen tulee vuoden 2019 jälkeen jäämään 31 ohjaamomodernisoitua BAe Hawk -konetta, joista 16 on mallia Mk.66, seitsemän mallia Mk.51A ja kahdeksan mallia Mk.51. Kone palveli Lentosotakoulussa, Tiedustelulentolaivueessa sekä Satakunnan, Lapin ja Karjalan Lennostoissa. Parin kilometrin päästä on kuva metsurien taukotuvasta, joka eli aktiiviaikaansa samoina vuosina kuin tuo Lokomo. Muistan vielä hyvin vielä sen ajan, kun metsäkoneet siirrettin ajamalla tietä myöten savotalta toiselle – silloin näki noita taukotupia koneiden kyydissä.” Kiitoksia Hannulle kuvista ja muisteluista. Näyttelytilan koneineen voi tilata tapahtumaansa – vaikka syntymäpäiväjuhlille tai yritystapahtumiin – ottamalla yhteyttä Ilmailumuseoyhdistykseen. Kuvassa olevan Lokomon nokassa taisi lukea Hirvaan metsäkonekoulu. Koska ohjaamo-osa ei ole museoesine, siihen saa koskea ja ohjaamoon tutustua. Tuollaisenkin koneen muistan nuoruusvuosilta hyvin tarkasti. Rekkaparkki LUKIJAN KUVA LOKOMOSTA Saimme vaihteeksi kuvapostia metsätyökoneesta. Enson vanhalta se näyttää ja palvelee nykyään metsänomistajan taukotupana tai metsästystaukopaikkana. HW-314 lepää lavetillaan kontin lattiaan pultatuilla kiskoilla. Kokonaislentoajaksi muodostui 5 019,11 tuntia. Kun nimittäin taannoin kiertelin lähiseudulla katselemassa vanhoja työmaita, joita olen metsurina tehnyt, huomasin erään tien suulla seisovaa Lokomom, joka oli aivan pari päivää sitten ajanut tien varteen energiapuukasan. HW-314:n ohjaamo-osan siirrettävä näyttelytila räätälöitiin 40 jalkaa korkeasta tunnelikontista rakentamalla kontin kylkeen 8 metriä leveä ovi. Kiskoja on mahdollisuus jatkaa ulospäin siten, että kone lavetteineen voidaan ottaa käsivoimin näyttelytilasta ulos sisänäyttelyissä ja hyvällä säällä myös ulkonäyttelyissä. Sen on tarkoitus vierailla Ilmailumuseoyhdistyksen osastolla kotimaisissa ilmailunäytöksissä ja muissa tapahtumissa. Näiden lisäksi konttiin asennettiin sähköistys. 10. Näyttelytila on suunniteltu siirrettäväksi rekkakuljetuksella tapahtumasta toiseen. Hawk ja näyttelytila nähdään vuoden 2016 ilmailutapahtumissa. Jotta näyttelytila saadaan ajettua sisänäyttelyihin, on näyttelytilan oven oltava minimissään 4,3 metriä korkea. Valmet Lentokoneteollisuuden kokoama kone luovutettiin Ilmavoimille 20.5.1982. Viimeisen lennon HW-314 lensi Kauhavalta Halliin 15.10.2009. Rekka voi olla side loader -kuormauslaitteella varustettu tai ilman sitä, jolloin kuormaus tehdään esimerkiksi ajoneuvonosturilla. Ilmailumuseoyhdistys ry sai tukea siirrettävän näyttelytilan hankintaan Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Ilmavoimien tukisäätiöltä. Suomen Ilmavoimien lennonopettajista koostuva taitolentoryhmä Midnight Hawks lentää edelleen BAe Hawk Mk.51 -koneella. Tämän hetken suunnitelmien mukaan Ilmavoimien Ilmailumuseoyhdistykselle luovutettu Hawk-hävittäjän ohjaamo-osa ja sen siirrettävä näyttelytila ensiesiteltiin Matkamessuilla tammikuussa. Näyttelytilaa on tarkoitus kehittää kokemusten pohjalta. Ohjaamo-osa on peräisin yksilöstä HW-314, jolla on kunniakas historia Suomen Ilmavoimissa. Kontin takasisäseinä levytettiin teräslevyllä suoraksi helpottamaan näyttelyjen tekoa. Se on varmaan palvellut nuoruuden voimissaan siellä. Mk.51-mallin koneet, joihin ei tehdä ohjaamomodernisointia, poistetaan käytöstä vuoteen 2018 mennessä. HAWK JULKISTETTIIN MATKAMESSUILLA S uomen Ilmavoimat on luovuttanut Ilmailumuseoyhdistys ry:lle näyttelyesineeksi BAe Hawk Mk.51 -suihkuharjoitushävittäjän ohjaamo-osan
Kuvissa esiintyvä johdinauto on Valmetin kolmesta koemallista ensimmäisenä liikkelle päässyt tamperelainen trollikka. Lankabussi liikennöi vuoteen 1974 saakka, ja sen jälkeen liikennelaitos kunnosti siitä museoauton. Sarvijaakkojen etuja takasillat tilattiin Englannista. Kun vaunun penkille istahtaa, pian jo viereen pölähtää joku auton kyydissä aikoinaan kulkenut jakamaan muistojaan. Museon tiedottaja Tähtitalvikki Poikajärvi kertoo, että vanha lankanysse on museon ehdottomasti suosituin näyttelyesine. Autossa on 25 istumapaikkaa, 36 seisomapaikkaa ja rahastajan aitio. Nykyään vanhaa ykköslinjalaista pääsee ihailemaan Tampereella museokeskus Vapriikissa. Lauri oli ensi kertaa pappia kyydissä, sillä Tampereen johdinautolinjat katosivat vuonna 1976. Tampere ehti avata ensimmäisen johdinlinjan vuoden 1948 lopulla pari kuukautta ennen Helsinkiä. Siltä tosiaan vaikuttaa: tulijoiden ja lähtijöiden määrästä päätellen voisi kuvitella, että auto on yhä linjalla. Trollikkaan kuljettiin sisään takaovesta, jonka vieressä sijaitsi rahastajan aitio. Ilmajohtovaunun suunnittelivat Tampereen liikennelaitos ja sähkölaitos yhteistyössä. 11 02/16. Sähkölaitteet valmisti British Thomson-Houston Co. Kannattaa siis käydä bussin istuimella kuulemassa vanhojen tamperelaisten tarinoita lanka-autosta. Autojen korin suunnittelussa hyödynnettiin lentokonevalmistuksessa saatuja oppeja kevytmetallin käytössä. Rahastaja myös avasi ja sulki ovet. Lankanysse tulee Johdinautoliikenne yleistyi Euroopassa toisen maailmansodan jälkeisen energiapulan myötä. Tampereella oli parhaimmillaan neljä trollikkalinjaa, joiden yhteismitta oli 37 kilometriä. Tampereella luovuttiin johdinautoista 1976. Auton kori täyskorjattiin 1956, ja moottori vaihdettiin 1956. 60-luvulla dieselbussit hivuttautuivat rinnalle ja lopulta ohi. Helsinki piti ainoalla johdinlinjallaan taukoa 70-luvulla, mutta uusi auto otettiin käyttöön vielä 1979, ja se liikkui vuoteen 1985 asti. Ne olivat joustavampia kasvavan ja nopeasti muuttuvan joukkoliikenteen tarpeisiin. Valmetin lentokonetehdas valmisti Tampereen liikennelaitokselle kolmen auton koesarjan. Ensimmäistä Suomessa liikennöinyttä johdinautoa pääsee ihailemaan ulkoa ja sisältä. Museokeskus Vapriikin suosituimman näyttelyesineen kyytiin hyppäsivät muiden muassa Harri ja Lauri Mölsä. Vielä 50-luvun alussa 40 prosenttia liikennelaitoksen matkoista tehtiin johdinvaunuilla. S uomessa johdinautojen käyttöönottoa suunniteltiin 40-luvun lopulla Helsingissä ja Tampereella. Siinä karttuu myös trollikan hauskojen lempinimien varasto
Vanhan harrastetraktorin varustelua rajoittavat vain mielikuvitus ja huumorintaju. Jos molempia riittää, eteen voi ilmestyä vaikka diskovalot ja taakse soittokone. TOPI JA TAAVETTI DAVID BROWN 880 IMPLEMATIC 1964 12. Sen todistaa nuori ja innokas David Brown -harrastaja Topi Karppanen
Lappeenranta 13
Tästä voidaan päätellä, minkälainen palo nuorella miehellä on vanhaan koneeseen – varsinkin kun harrastetilaa ei kotosalla liiemmin ole. Ajokki puolestaan on suvun vanhus, jonka jo Topin isoisän isä aikoinaan hommasi. Pikku hiljaa Topi tutustui vanhukseen paremmin, ja pian tehtiin jo ensi huoltoja kuten öljynvaihtoja Sitten vanha polvi joutui päästämään lopullisesti ohjauspyörästä irti. Oli jo höpötetty papun kanssa, että sitten lähdetään hakemaan traktoria Ylämaalta. Vaan eipä ollut se valkoparta vanha ukki, sillä iloa ihmisille jakoi 16-vuotias Topi Karppanen. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine TOPI KARPPANEN JA DAVID BROWN 880 Topi ja Taavetti Kasukkalan mäkivetokisoissa. He lähtivät kahteen mieheen hankkimaan taloon uutta traktoria. Kone on saanut Topin käsissä muutakin kuin perinteitä kunnioittavaa käsittelyä, mutta sen parissa puuhailua ajaa eteenpäin todellinen innostus. Silloin piti vielä vähän pitää kiinni ratista, kun Topi ajoi”, muistelee Eero – tai pappu, kuten Topi tapaa sanoa. ”Isäukko oli lankomiehelläni auttelemassa maatalon kesähommissa. Hymyssä suin tehtiin vielä viimeiset säädöt ennen kuin lähdin ajamaan sadevehkeet päällä räntäsateessa Lappeenrantaan”, Topi muistelee reilun vuoden takaisia. Nyt työkone tuottaa eläkeurallaan hyvää mieltä ihmisille, ja sehän on arvokas tehtävä siinä missä vaikka ruoantuotantokin. Traktori kulki reilun 50 kilometrin matkan Topin kotiin samana päivänä, jona nuori mies täytti 15 ja sai traktorikortin. Kotona odottivat synttärikahvit. Myyntipaikassa oli semmoinen tilanne, että siellä oli kaupan kaksi konetta.” Eeron kotimökki on pieni paikka Ylämaalla nykyisen Lappeenrannan alueella, eikä siellä tarvittu traktoria mihinkään. Sattuman kauppaa Topin isoisä Eero Tirronen kertoo, että Taavetti oli täysi sattumaostos. Taavetti on siis ihan vahingossa tullut.” Traktori oli ostohetkellä vielä melko uusi ja hyväkuntoinen. S attuiko joulun kynnyksellä Lappeenrannassa vastaasi joulupukki, joka ajoi 880-David Brownilla ja soitteli joulumusiikkia. 14. Vanha ja nuori tutuiksi toisilleen Reilun vuosikymmenen traktori ennätti seistä tykkänään, ennen kuin uusi harrastajasukupolvi patisti vanhuksen hereille. Sen leppoisalla työuralla on ajeltu hieman polttopuita ja tehty muita kevyitä pikku töitä. Silti kaupat syntyivät. ”Heti aamulla puoli yhdeksän aikaan kävin kokeen tekemässä ja onneksi meni läpi. ”Näissä rivitaloasunnoissa on kätevää pitää etupihalla yhtä traktoria”, Topi virnistää. Silti oli vielä pakko lähteä näyttämään traktoria isälle toiseen paikkaan, vaikka koko päivän satoi. ”Isä oli sen verran suurpiirteinen, että kun toinen teki kaupat, niin hän teki myötätunnosta myös. Kaupanteon aikaan elettiin 70-luvun alkua. ”Siitä asti, kun Topi on ollut 5tai 6-vuotias, on Taavetti käynnistetty joka kesä. Moinen ilmestys siellä tosiaan liikkui
Samoihin aikoihin Topi äkkäsi led-valot, joiden tuumi istuvan hupaisasti Taavetin keulaan, ja sinnehän ne porattiin. Pitää ottaa alennusvaihteet pois, ja mötikät painavat ihan runsaasti. ”Olin siinä huviajelemassa, kun pöllähti valkoiset savut ilmoille ja käynti huononi. Toissakesänä traktori sai enemmänkin hoivaa osakseen. Viime lehdessä esitellyn Massey-Harrisin omistajan Jarmo Taskulan pajalla on käynyt kova kilke, kun Jarmo, Topi ja Topin isä Kari Karppanen ovat olleet Taavetin kimpussa. ”Jarmon ja isän kanssa laitettiin hydrauliikka pelaamaan. Töysästä löytyi pumppu, mutta sitten tuli parempi tarjous: Hämeenkyröstä sai kaksi kertaa Töysän pumpun hinnalla kokonaisen traktorin. Sen oli tottunut vaihtamaan vartissa. Ei sillä tehnyt enää mitään.” Kesä meni harmitellessa, sillä kolmipyttyisen 880-Taavetin syöttöpumpun osat olivat kiven alla. Kojetaulu on alkuperäisasussa. Mutta nyt menikin koko pumppu hajalle, kun kylmäkäynnistyksen säätötappi pyörähti pumpun sisään. ”Rumpujarrut ovatkin aika hankalat laittaa, jos joutuu touhuamaan yksikseen. Jo samana viikonloppuna tuli kuitenkin uusia vastoinkäymisiä. Viime keväänä Topi apujoukkoineen viimeisteli traktoriremonttia kovaa vauhtia. 15 02/16. Hän oli nimittäin tehnyt rehtorin kanssa sopimuksen, että David Brown soittaa musiikkia koulun sisäpihalla viimeisellä kouluviikolla. Valot kunnostettiin myös isän kanssa. Itse olen ollut enemmän oppipoikana remonttihommissa”, Topi kertoo ja kiittää lähipiiriä kannustuksesta, avusta ja asiantuntemuksesta, joita ilman traktori ei liikkuisi. Kotelo on suojattu niin, että traktorilla pystyy ajamaan kelissä kuin kelissä. Ajattelin, että syöttöpumpusta meni lukkorengas, joka oli jo hajonnut useamman kerran. Mutta kyllä pitkien vetoakselien asettelustakin selvittiin”, Topi summaa. Remonttipaineita Ennen Taavetin muuttoa Topi rakenteli pappu-Eeron kanssa traktorin kotitilalla kotelon musiikkilaitteille. Hinta tippui vielä viisikymppiä, kun tarveperusteluna oli, että kone on saatava kuntoon Vanhojen Koneiden juttua varten. Varaosakone Taavetti tuli kuntoon, ja Topi kävi sillä viimeisen viikon koulussa tekemässä huvittajan virkaa. ”Käytiin sitten yhtenä keskiviikkoiltana DB:n soittolaitteet on suojattu niin, että ajella voi kelissä kuin kelissä. Paineet saada musiikkitraktori kuntoon olivat kovat, ja jarrujen kanssa tuli kiire, kun osia piti odottaa kolme kuukautta
”Hommasin vaaleanpunaisen heijastimen roikkumaan taustapeilistä. Menin pumpun kanssa kouluun ja sanoin, että pitäisi saada muutama osa irrotettua. Ei tainnut olla kaikkein perinteisin ykkösluokan työ”, Topi arvelee. Aina kun akku on ollut pidemmän aikaa irti, tuo vanha systeemi pitää polarisoida uudestaan, eli antaa virtaa väärinpäin, että se alkaa ladata ja magnetisoituu taas”, Topi kertoo asiantuntevasti. Traktorin sähköt on myös käyty tyystin läpi. Meni kylmät väreet, kun se ensi kerran rupesi hakkaamaan peilinvarteen. ”Laturi ei ladannut oikein ollenkaan. ”Ennen joulua ajelin ees ja taas joulupukinnaamari päässä. Topi ja Kari ovat vetäneet kaikki johdot uusiksi ja puhdistaneet sekä laturin että starttimoottorin. Topi peri Taavetin isoisältään Eerolta, jolle kone tuli omalta isältä. Iloa itselle ja muille Omaan koneeseen tutustumisesta nuori herra saa kovasti mielihyvää. Lisäksi traktorikauppa oli muutoinkin kannattava, koska varaosakoneesta löytyivät muun muassa hydrauliikkapuolen vivut, jotka perintöTaavetista puuttuivat. Nyt on jokin vialla. Kolmen aikaan yöllä oltiin kotona, ja aamulla pirteänä koulunpenkille.” Hämeenkyrön koneenkaan pumppu ei toiminut, mutta kahdesta risasta Topi ja Kari taikoivat yhden toimivan pumpun. Se oli mukavaa, kun sai ihmiset hyvälle mielelle. Jotkut tulivat ikkunoihin lasten kanssa ja toiset jäivät risteykseen moikkailemaan”, paikkakunnan piristäjä kertoo. Topi kertoo, että kaikki ovat suhtautuneet musisoivan epelin liikkeisiin positiivisesti. pyörähtämässä Hämeenkyrössä täältä Lappeenrannasta. ”Olin juuri aloittanut autonasentajapuolella ammattikoulussa. Tosin kerran konepellin alla vilkkuvat siniset valot ja musiikkilaatikkoa ympäröivät siniset ledit kiinnittivät eräiden toisten samanväriTOPI KARPPANEN JA DAVID BROWN 880 16. Mistä tuo ääni kuuluu. Selvisi sekin sitten pian.” Nyt David Brown toimii hyvin ja ilahduttaa lappeenrantalaisia. Hukkaan ei pumpun kanssa pelaaminen suinkaan mennyt, sillä Topi huomasi, että pakkosyötöksi luultu säädin olikin kylmäkäynnistyksen ennakon säätö. Ylimääräiset äänet hän erottaa heti ja tietää myös, mistä ne kuuluvat. Joskus on eksperttiäkin kuitenkin hämätty
”Ja jos jossain vaiheessa tuntuu siltä, että pitäisi lisäharrastetta saada, täytyy käydä varaosa-Taavetin kimppuun. ”Lappeenrannan linnoituksella oli ajojen aikaan näyttelyalue. Eero kertoo, että Taavettia rumentanut jälkiasennushytti riisuttiin hiljalleen pois. ”Pienestä välistä se kitkutti ne, ja puuta oli Petterin niskassa saman verran eteenkuin taaksepäinkin”, Eero taivastelee. Ja ne pitää tietysti olla”, kuitataan kopin tarpeellisuudesta. Topin 880 on häntäpään Implematiceja. Hyvin huollettu traktori ei tietenkään liikennettä vaaranna. Kun isoisän vanhalla avo-Bedfordilla piti ajaa kahdeksanmetrisiä hirsiä metsästä pois, Topi oli kuskina ja pappu merkinantajana, eikä kuljettajalla tainnut tuolloin olla kuin kymmenen vuotta mittarissa. Näyttelykoneena se on myös saanut kunniaa. Harraste-Taavetin tulevat kuviot ovat vielä salaisia, mutta sen verran voidaan kertoa, että peseytymiseen ne liittyvät. Paperit ja valot katsottiin ja tarkastettiin, että kaikki toimii. Omistaja oli äkäisenä, kun Amerikasta tullut auto, johon on vielä tehty kauhea remppa, ei päässyt esille, mutta vanha Taavettipa pääsi!” Määrätietoista harrastusta Topi on tehnyt traktorilla kesäisin töitä 12-vuotiaasta asti. ”Koneet on tehty ajettaviksi, mutta ne pitää pitää ajettavina.” Ja kestääpä Taavetti rajumpaakin ajoa. Koneet ovat olleet Topille pienestä pitäen ykkösjuttu, ja oma traktori innostaa vielä enemmän. Hevostenkin kanssa on sukulaisten tilalla tehty tuttavuutta. Sitten he sanoivat, että siulhan on rammarikii, laitahan musiikit soimaan. ”Olisihan se kätevä, kun tuossa on noita sateita ollut. ”Poliisit ottivat minut tien laitaan. Yhdellä tutulla on De Lorean, joita on neljä kappaletta Suomessa, mutta häntä ei sinne huolittu. Silti tyyliseikoista voidaan olla tarkkoja. Topi suhtautuu humoristin asenteesta huolimatta kunnioittavasti harrastukseensa. Siinä on nimittäin kone jumissa…” vihjaa Topi Karppanen. Kasukkalan mäkivetokisoissa Topi on käynyt Taskulan Jarmon kanssa edustamassa kevyempää kalustoa. ”Koneet on tehty ajettaviksi, mutta ne pitää pitää ajettavina.” DAVID BROWN 880 IMPLEMATIC VUOSIMALLI 1964 MOOTTORI David Brownin kolmisylinterinen nestejäähdytteinen dieselmoottori, tilavuus 2,5 litraa, 2200 kierrosta minuutissa, teho 47 hevosvoimaa VAIHTEISTO 6+2 RENKAAT edessä 6.00-16, takana 13.6-28 MITAT pituus 2920 mm, leveys 1620 mm, korkeus 1330 mm, paino 1957 kg ÄÄNENTOISTO Carpower-nelikanavavahvistin 400 wattia, DSL-kolmitiekaiuttimet 80 wattia, JBL-subwoofer 17 02/16. Niin siinä kuunneltiin poliisien kanssa musiikkia keskiyöllä kaupungin keskustassa”, Topi kertoo virkavallan tapaamisesta. Tutuiksi ovat tulleet niin peltohommat, hiekanajot, auraamiset kuin kaivuupuuhat. Kysyin, että otatteko Taavetinkin sinne, ja hehän ottivat. Seuraavana valmistusvuonna sarja muuttui valkoiseksi ja sai nimekseen Selectamatic uuden montaa virkaa toimittavan hydrauliikkavivun kunniaksi. Pappu-Eerokin muistelee, että Topi on aina ollut koneista tavattoman innoissaan. siä valoja käyttävien virkamiesten huomion. Saimaan ympäriajoissa Taavettia arvostettiin uudempia erikoisuuksia enemmän. Aika velikulta. ”Minusta se oli hyvä, kun ei metsässä oksat piiskanneet naamaa, mutta Topi oli toista mieltä. Sitten kun tuulilasi kerran tipahti, koppi lähti lopullisesti.” Topikin myöntää nyt, että hytissä olisi omat etunsa. Mutta ei se minunkaan akrobatiataitoni riittäisi pukille kapuamiseen musiikkivehkeiden yli. Topi kuuluu myös parin jäärata-Mersun porukkaan, onhan hän pyörinyt jo useamman vuoden jääratatouhuissa, ja Saimaalla pörrää sulana aikana Topin 50-luvun vene. Topi sanoo rakentaneensa traktoriaan huumorimielellä ihmisiä huvittaakseen
18
Merkki tunnetaan nelivetotekniikan edelläkävijänä. AITO ITALIAANO SAME TAURUS 60 EXPORT 19. Hyvinkää Italialaisia Same-traktoreita tuotiin Suomeen 25 vuotta, mutta erityisen yleisiä niistä ei meillä koskaan tullut. Kalevi Hietasella on kuitenkin hienosti säilynyt, vähän ajettu, alkuperäiskuntoinen ja Suomessa huippuharvinainen takaveto-Same
Erikoisimmasta päästä lienee virallisesti maahantuotu mutta silti harvoin tavattu Taurus 60 Export takavetoversiona. Vanhaa mallia on siis tuskin valmistettu vuoden 1984 jälkeen. SAME TAURUS 60 EXPORT Kuten mallinimen loppuosasta voi päätellä, Taurus 60 Export oli suunnattu lähinnä vientiin. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine Mittarissa on reippaasti alle 900 tuntia, ja siitäkin on jo osa Kalevin ajoa. 20. ”Same on Nurmijärveltä lähtöisin. Kiltisti Samea on kuitenkin jo edellisessä kodissa käytetty ja säilötty. Muuta remonttia ei ole tehty”, Kalevi kehuu kestävää konettaan. Kerran siitä on omassa käytössä mennyt laturi vaihtoon. Pesästä poimittu Kalevi Hietaselle Taurus irtosi kuutisen vuotta sitten kuolinpesästä. Kalevilla on sellainen käsitys, ettei Samea tuolloin kauheasti savessa ryvetettykään, vaan sillä ajettiin enemmän maantieajoa. ”Akunhan siihen joutui tietysti pitkän seisomisen jälkeen ostamaan, öljyt vaihtamaan ja laittamaan pieniä vuotoja kuntoon. Kovin montaa vuotta ei Same siis ollut ehtinyt ensimmäisen omistajansa pelloilla viettää. ”Ei näitä taida montaa olla. Ainakin osasyynä vaatimattomaan suosioon on myöhään eli vasta 1980-luvulla alkanut maahantuonti: tuttujen vakiintuneiden merkkien ohi oli paha kiilata. Kalevikin joutui ainoastaan perusteellisiin pesuhommiin, mutta muutoin italialainen tuli hänelle aivan ehjänä. Kuin ihmeen kaupalla myös joitain erikoisia yksilöitä on selvinnyt. Same-traktoreita kyllä löytyy Suomesta, mutta suosituimpien joukkoon se ei koskaan yltänyt. En ole vielä nähnyt toista takatuupparia Suomessa.” Näin alkaa varmaankin esittely jos toinenkin, kun Kalevi Hietaselta tullaan utelemaan hänen Sametraktoristaan. Käytännössä kyseessä täytyy kuitenkin olla vuonna 1984 valmistettu kone, sillä Tauruksen korvannut Explorer 65 esiteltiin jo vuoden 1983 lopussa. Italialaislaji pysyy kuitenkin hengissä meilläkin, sen takaavat 80-luvun suosittu mallisarja Explorer ja 2000-luvulla tuodut uudemmat mallit. Se oli siellä ollut perikunnalla vissiin parikymmentä vuotta käyttämättömänä.” Kalevi kertoo, että Tauruksen vuosimalli olisi 1985