TULEVA KLASSIKKO: Subarun ensimmäinen maasturi HARRASTAJAN PAKEILLA: Markku Nieminen UKRAINALAINEN ERIKOISUUS: LuAZ-maastoauto VIIMEISEN PÄÄLLE DATSUN FINN COUPE ’73 Osoita kameral la ( V UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! PIKKU-PONY Massey-Harrik sen kompakti klassikko STIHL CONTRA Menestyssah a jota Valmetkin valmisti PAAVO VILMINKO Masinistien puheenjohtaj a ja yhdistystoimi nnan konkari 700245-2601 PA L VK O 20 26 -0 9 Rautaista luettavaa • www.vanhatk oneet.fi • 1/2026 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AU TOT • MAANRAKEN NUSKONEET • TAPAHTUMAT FORD TT LINJAAUTO 12 3 1 / 20 26 • Fo rd TT • H äv itt ä j ä-F or d • M as se y Fe r g us on 65 • M as se y -H ar ris P on y • S tih lC on tra • Va lm et 87 2 Nyt myös netissä! VANHATKONEET.FI VIITOSELLA JA NELIKOLLA AUDI 90 QUATTRO ’85 TAVALLISTA PIRTEÄÄMPI FIAT 126 ’75 1/2026 • Hinta 12,50 € • www.klassikot.fi PEUGEOT 405 MI 16 ’89 Myyntitykki 1/ 20 26 Au di 90 Qu att ro ’8 5 • Da tsu n Fin n Co up e ’73 • Fia t 12 6 ’75 • Lu AZ 96 9M ’8 • To yo ta De lib oy 50 2 ’9 • Pe ug eo t 40 5 M i 16 ’8 9 368480-2601 PA L VK O 20 26 -0 9 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Nyt myös netissä! klassikot.fi Osoit a kame ralla ( V PIKKU-PONY Massey-Harriksen kompakti klassikko STIHL CONTRA Menestyssaha jota Valmetkin valmisti PAAVO VILMINKO Masinistien puheenjohtaja ja yhdistystoiminnan konkari 700245-2601 PA L VK O 20 26 -0 9 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2026 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT FORD TT LINJA-AU TO 12 3 1 / 20 26 • Fo rd TT • H äv itt ä j ä-F or d • M as se y Fe r g us on 65 • M as se y -H ar ris P on y • S tih l C on tra • Va lm et 87 2
Supermarket.fi Puuttuuko kokoelmasta numero. Upea 212 sivuinen valokuvakirja Suomen autoistumisesta. Kaikki aiemmin ilmestyneet numerot nyt saatavilla Viipale mediat mediat osoita kameralla klikkaa verkkokauppaan —> — > SUPERMARKET.FI 37 90 37 90 Klikkaa ostoksille Vanhojen Koneiden verkkokauppaan: supermarket.fi Rasvanäppien olohuoneet – Unelmien autotallit Upea kirja kotimaan miesluolista! 212 sivua. Supermarket.fi 4 90 Vanhat Koneet tarra-arkki Kymmenen säänkestävää tarraa A5 arkilla. 8 90 Vanhat Koneet parkkikiekko 14 90 19 90 Legendaarinen Vanhat Koneet -lippalakki Vanhat Koneet -muki 14 90 Vanhat Koneet -kalenteri 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä.. Olympiavuoden klassikot -kirja Tarinoita 1952 auto malleista
Olkaa edelleen empimättä yhteydessä meihin päin ja pyytäkää kylään. Tähän porukkaan kuuluvat ilmiselvästi jonkin tietyn tekniikan taitajat, entisöijät, omapäiset rakentelijat ja pitkän linjan keräilijät. ”Enhän minä ole mikään seppä. Häveliäs suomalaisluonne ei aina luonnostaan astu etualalle. Kaikki vapaaehtoistyöläiset ovat tärkeitä koneharrastukselle. Täytyykin mitä syvimmin kiittää kaikkia koneensa, pajansa, aikaansaannoksensa ja elämäntarinansa jutun aineksiksi antaneita hyviä ja rohkeita ihmisiä. Vanhoissa Koneissa tarinat ovat yhtä tärkeitä kuin tekniikka. Paavo Vilminko on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka tausta ja työhistoria saattelivat vääjäämättömästi konekerhon toimintaan mukaan. Yksi tällainen ryhmä ovat juuri kerhoaktiivit. Kaikkein taitavin mekaanikko ei aina ole ihmissielujen insinööri tai yleisötilaisuuksien ymmärtäjä. Haluamme esitellä monen sortin mestareita. 1/2026 3 Pääkirjoitus. Seppien ja mestareiden puitteissa on kuitenkin tarkoitus esitellä kaikenlaisia osaajia, jotka ovat vaikuttaneet konetyön tai koneharrastuksen piirissä. ”K erhosta sitten vain juttua, ei minusta niin tarvitse.” Osapuilleen noin taisi Masinistien puheenjohtaja Paavo Vilminko virkkoa, kun pyysimme häntä henkilöjutun aiheeksi. Luulevat vielä, että rehvastelen!” Ymmärrettävä reaktio. Vielä varauksellisemmaksi mies muuttui, kun tuli puheeksi palstan nimi Seppiä ja mestareita. Mieluummin kerromme syvästi yksittäistapauksista kuin kiteytetysti yleisistä asioista. Useimmiten heidän henkilöhistoriansa on jollakin tavalla ajanut heidät tähän suuntaan. Siksi ajattelemme myös niin, että parasta mainosta kerhotoiminnalle on tuoda esiin, kuinka mielenkiintoisia ja virkeitä ihmisiä koneporukoissa vaikuttaa. Mutta yhtä lailla tapetille halutaan sitä väkeä, joka on puurtanut koneiden kanssa ja koneihmisten eteen muualla kuin verstaalla. Ja jos tuntuu siltä, että ei ole riittävän kova seppä seppien joukkoon, pelko pois. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun tuon juttusarjan nimestä tulee mieleen hieman ahdas karsina. Emme tee kohuotsikoita emmekä klikkijournalismia vaan palvelemme erikoisalasta kiinnostunutta intohimoista lukijajoukkoa. Mestareita ovat hekin, sillä minkä tahansa yhdistyksen pyörittäminen ja koossa pitäminen vaatii aivan omanlaistaan osaamista. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi MONEN SORTIN MESTAREITA EL IN K EI N O EL Ä M Ä N K ES K U SA R K IS TO / VA LM ET Kaikki vapaaehtoistyöläiset ovat tärkeitä koneharrastukselle
Ei ole sattumaa, että veteraaniautotallin puolella on parikin södertäljeläistä. Erityistä tunnelmaa tarjoaa linja-auto, joka on tehty sata vuotta sitten liikennöineen onnikan mallin mukaan. Tapio Mäkisen varhainen Pony-malli on emännänkin mieleen. 4 Tässä numerossa. Antin poika Juha on nyt kunnostanut traktorin omaan käyttöön. 48 Glasgow Tractor Sorkkaeläinten luvatussa maassa vaaditaan traktorilta etenemiskykyä. KONE-ESITTELYT 20 Massey-Harris Pony Massey-Harriksen pikkutraktoria tehtiin Ranskassa huima määrä. 44 Valmet 872 CN Ikääntyneillekin kauneuskuningattarille riittää keikkaa. Sodanjälkeisen alamäen jälkeen uuteen nousuun päästiin Contra-mallilla. Sitä kokosi myös Valmet Suomessa. 32 Massey Ferguson 65 Antti Alitalo teki parikymppisenä Massikasta nelivetoisen ja työskenteli sillä tuhansia tunteja. Pelkistetty kauneus on tallella – ja ulina. 38 Ford 098T-158 Jorma Lohiranto kunnosti vanhasta paloautosta Jäämerentien Hävittäjän ja lapsuuskodin palvelijan. 26 Ford TT -linja-auto Laulun mukaan linjuriauto on maantien ässä, jossa on myös tunnelmaa. 58 Stihl Contra Stihl on tehnyt moottorisahoja sata vuotta. Skotlannin omasta traktorista tehtiin Fordsonin päihittämiseksi kolmivetoinen. 14 26 20 44 KANNESSA 14 Mies kun tulee tiettyyn ikään Rovaniemeläinen Tuomas Ramlin on tehnyt enimmät työt Scanialla. Tämä metsäkoneiden missi rupesi varttuneilla päivillään kuormankantajasta kouramotoksi
MUSEON OVET AUKI 54 Cité du Train, Ranska Etelä-Ranskan Alsacen alue tunnetaan laadukkaista viineistään. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta 66 Seppiä ja mestareita Masinistien puheenjohtaja Paavo Vilmingolle konetekniikasta tuli ammatti ja yksi harrastuksista, mutta mies on konkari myös yhdistystoiminnassa ja urheilussa. ARKISTON AARTEITA 60 Kaiken maailman traktorit Harkovan traktoritehdas on vuosien saatossa kokenut kovia ja tuottanut miljoonakaupalla suuria ja pieniä peltomasiinoita. PITKIN POIKIN HISTORIAA 72 Volvo nousi nopeasti Volvo syntyi 1920-luvulla ja suuntasi heti kapaloista Suomen markkinoille. Meillä tulokasta suosittiin raskaan kaluston alustana. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia avolouhoksesta 1/2026 50. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. KERÄILIJÄLLÄ KYLÄSSÄ 50 Porilaiset Paimiossa Kuosmasen perheen isä ja poika harrastavat maamoottoreita, mutta touhu on rajattu Porin konepajan tuotteisiin. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Alueen keskivaiheilta löytyy myös Euroopan suurin rautatiemuseo, Cité du Train. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 54 66 58 Stihl Contra kerrankin mahtuu jalkaterä takakahvan sisään. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Ari Perttilä, Juha Pokki, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Taina Kiviniemi POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. TILAAJAPALVELU Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle
Aluksi valmistusoikeuden sai Autocar, pian sen jälkeen Diamond T, ja vasta sitten itse White lisättiin listalle. 1920-luvun puolella USA:n armeijakin hankki niitä. Yhteensä nuo kaikki tehtailivat puolitela-autoja rintamalle yli 40 000 kappaletta. Ranskan sotavoimat ottivat Citroën-Kégresse-ajoneuvot hetimiten käyttöön. Whiten version pohjalta suunniteltiin kaikki puolitela-autojen mallit, joita USA:ssa valmistettiin suoraan sotatarpeisiin. Suoraan sotaan Kuten arvata saattaa, Yhdysvalloissa ranskalaista ideaa jalostettiin paljon eteenpäin. Lopulta mukaan tuli myös maatalouskoneista tunnettu IHC. Venäjän opeilla Eräs tällaista ratkaisua suosinut seppä oli ranskalainen Adolphe Kégresse. Renkaan ja ketjun risteytys Erikoinen sotakone pääsi rauhan aikana Suomessa salaojatöihin. Ensimmäiset tehtiin loppuvuodesta 1940. 6 1/2026 No _ . White Motor Company teki ratkaisevan kehitystyön, kun se sovitti takatelaston 4x4tiedusteluautoonsa. Naapurimaan huonokuntoiset ajoradat panivat kiesit koetukselle. Monet muut tekivät puoliteloista metalliset, mutta Kégressen telat olivat kumia. Vallankumouksen jälkeen Kégresse luikki takaisin Ranskaan ja onnistui myymään puolitelapatenttinsa André Citroënille. Hän työskenteli Venäjän keisarikunnan aikaan tsaarin ajoneuvojen kimpussa. Pitoa, vetoa ja kantavuutta parantaakseen Kégresse keksi asentaa joihinkin autoihin takapyörien tilalle telat. Puolitela tarkoitti useimmiten sitä, että auton takaakselin ja -pyörien tilalle pantiin telasto, mutta etuakseli oli perinteinen. 123 Amerikkalainen puolitela-auto tyypillisimmässä sotavarustuksessaan.. A utomobiilien alkuaikoina ajateltiin, että puolitela on ratkaisu silloin kun tarvitaan maastokelpoista mutta ohjauspyörällä ohjattavaa ajoneuvoa. 30-luvulla jenkit ostivat Ranskasta lisenssin, jonka turvin he saattoivat itse valmistaa vastaavaa voimansiirtoa. Sen myötä ajoneuvossa oli paitsi vetävät telit myös vetävät pyörät
Niiden tilalle alkoi tulla traktoriin kytkettäviä tai traktorin alustalle rakennettuja koneita, ja kauhaketju korvasi monessa paikassa kauhapyörän. Santahaminassa tehtiin koneita sarjatuotantona. Tavallisin sovellus oli miehistönkuljetusajoneuvo, johon oli asennettu konekivääri. Ne yhdistivät pyöräja tela-ajoneuvon hyvät ja huonot ominaisuudet – mutta kenties sittenkin enemmän juuri jälkimmäiset. Kaikkien muiden kokoamissa autoissa oli Whiten kuusisylinterinen bensiinikäyttöinen moottori, josta irtosi 147 hevosvoimaa. Aluksi kone oli vaijeritoiminen, myöhemmin siitä tehtiin hydraulinen, mikä paransi syvyystarkkuutta. Vanaja myi puolitela-autot vuoteen 1952 mennessä pois. Vanaja myi ainakin liki kaikki niistä Whitenimisinä. Suurin suositeltu ajonopeus oli 72 kilometriä tunnissa, mutta kovempaakin pääsi. Näistä oli panssarointi ja ohjaamo eli käytännössä koko päällirakenne poistettu. PUOLITELOJEN OIKAISU Viime numeron sivulla 16 esitimme, että Suomen Autoteollisuus olisi tuonut White-puolitela-a utoja Suomeen. Tunnetuin versio oli Puolustuslaitoksen Santahaminan tehtailla vuonna 1949 esitelty kauhapyöräkone. Jatkosodan aikana oli perustettu Yhteissisu-niminen yhtiö valmistamaan Suomen Autoteollisuuden rinnalla riittävä määrä Sisu-autoja sen hetkisiin tarpeisiin. Niin etukuin takaperät valmisti Timken. Puolitela-autoista tehtiin useaa eri perusmallia, joita pääasiassa erottivat toisistaan runkomitat. Tuolloin Yhteissisu oli jo vaihtanut nimensä Vanajan autotehtaaksi, ja se oli muuttunut valtion määräämästä Sisujen kasaajasta itsenäiseksi ajoneuvoalan yritykseksi. Veteraanit kaivamaan Eräs puolitela-auton sovellus Suomessa oli salaojankaivukone. Tykin ja ihmisten liikuttaja IHC:n valmistamat autot poikkesivat hieman muista, niissä oli muun muassa IHC:n moottori ja akselit. Osa niistä lähti alustoina, 1/2026 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Suomeen niitä alkoi saapua keväällä 1948. Koneet olivat kuitenkin kalliita ja vikaherkkiäkin. Panssarointi oli kauttaaltaan 6,3 millimetriä paksu. Kyrönmaan Maatalousmuseo Osuuskunta on entisöinyt tämän Whiten paikallishistoria mielessään – Isonkyrön salaojakoneyhtymällä oli nimittäin aikoinaan samanlainen. Lisäksi oli kaksilovinen aluevaihde. Vuonna 1947 Yhteissisu osti Kansanhuoltoministeriön kautta muun tavaran ohessa 466 puolitela-autoa eli Half-Track-kuormureita. Miekat auroiksi. Spicerin vaihdelaatikossa oli neljä vaihdetta eteen ja yksi taakse. Niitä hankkivat lähinnä viljelijöiden perustamat erilaiset salaojitusyhtymät. Sen kaivupyörää voitiin liikuttaa kaikkiin suuntiin, mitä ominaisuutta muissa aikalaiskoneissa ei ollut. Näille raukoille rajoille Suomeen näitä puolitela-autoja hankittiin liittoutuneiden ylijäämävarastosta sodan jälkeen. Tällä aukeamalla kerrotaan asiasta tarkemmin. Asialla oli kuitenkin Yhteissisu, jossa Suomen Autoteollisuus oli vain osakkaana. osa puolitelakuormureina, joihin oli tehty päällirakenne, ja osa oli muunnettu tavallisiksi nelivetoisiksi kuorma-autoiksi. Kone on esitelty Vanhojen Koneiden numerossa 2/10. Yleisestikin ottaen puolitelaratkaisu hävisi tuotannosta ja vähitellen käytöstäkin pian toisen maailmansodan jälkeen. Erilaisia muunnelmia oli kuitenkin kymmeniä – raskaidenkin aseiden alustoina puolitela-autoja käytettiin. 50-luvulla Suomessa oli käytössä noin 25 salaoja-Whitea. Pahoittelemme virhettä
Griffin sai patenttinsa lisensoitua, ja hänen periaatteellaan toimivia moottoreita valmistettiin sekä vaakaettä pystymallisina. Tuollainen näköispainos on verkossa muuten tarjolla jokaisesta lehtemme numerosta. C LE M RU TT ER JOKO JÄIT VERKKOON. Hänen jälkeensä kuudesta tahdista on soiteltu monenlaisia muunnelmia. Tällä menetelmällä parannettiin Griffinin mukaan moottorin hyötysuhdetta. 8 1/2026 No _ . Vanhojen Koneiden internetversio on ollut tulilla muutaman kuukauden. Englantilaisessa Ansonin moottorimuseossa on näytillä tämä Griffinin patentilla valmistettu kuusitahtimoottori. 123. Ja puhutaanhan viisitahtimoottoreistakin. Lehden tilaajana pääset käsiksi kaikkeen verkkomateriaaliin. Griffinin kuvauksessa neljään tuttuun tahtiin lisätyillä tahdeilla otetaan jo valmiiksi hieman räjähtävää seosta sylinteriin ja puhdistetaan sylinteriä edellisistä palotuotteista. Kuudella tahdilla siis vältettiin lisenssimaksut Saksaan. Sieltä löytyy sama sisältö kuin uusimmista paperilehdistäkin – sekä kaikenlaisten älyapparaattien näytöillä rullaavana versiona että vanhan kunnon lehtitaiton sähköisenä näköispainoksena. Tässä keksinnössä räjähdys tapahtuu palotilassa kerran kampiakselin kolmea pyörähdystä kohti. Patentti koski myös kaksitoimista polttomoottoria, jossa räjähdys tapahtuu molemmin puolin mäntää, ja sellaisiakin valmistettiin. Griffinin patentti koski yhden sylinterin ja yhden männän moottoreita. E nglantilainen Samuel Griffin sai vuonna 1883 kotimaassaan ja pari vuotta myöhemmin myös Ranskassa ja Yhdysvalloissa patentoitua kuusitahtimoottorin. Jos kuulostaa hyvältä vaan ei tutulta, käy tutustumassa osoitteessa vanhatkoneet.fi. Pelkän digitilauksen voi myös tehdä. On versio, jossa yhdessä sylinterissä liikkuu kaksi vastakkaista mäntää, toinen nelitahdin ja toinen kaksitahdin tapaan, jolloin niiden kampiakselit liikkuvat eri nopeuksilla. Kuuden mahdollisuutta ei ole unohdettu. Lisäksi on useamman sylinterin moottoreita, joissa jotkin toimivat nelitahtisesti, toiset kaksitahtisesti. TEKIJÄN SUUSTA Minulla on semmonen tunne, että en kuole pöllintekkiänä. Nelitahtiperiaatteella toimivia moottoreita suojasi tuolloin vielä Nicolaus Otton patentti. KALLE PÄÄTALO VUONNA 1936 ÄIDILLEEN Lisää tahtia Nelitahtimoottoreiden työkiertoon on jo hyvin varhain koetettu lisäillä tahteja. Esimerkiksi Porsche patentoi uuden kuusitahtimenetelmän aivan taannoin. Saattoi olla niinkin, mutta koko järjestelmällä oli varmasti toinenkin tarkoitus. Mutta niihin sitten toiste
Vanhoissa Koneissakin on esitelty vain yksi mutta sitäkin komeampi D22. Minkä valmistajan moottorimerkkejä olivat muun muassa Agricola ja Sirkka. Janakkalalainen Sampower kehitti aivan erityistä moottorityyppiä. D-sarjalaisia tuotiin myös Suomeen, ei tosin kovin paljoa. Vuonna 1956 esitellyn D-sarjan traktorit toivat entistä enemmän ostajia. Suuret tehtaat tunnetaan, mutta nyt tarvitaan tietoa hieman pienemmistä ja erikoisemmista voimakoneen tekijöistä. D16, D22 ja D35 oli varustettu MWM:n moottoreilla, D30:ssa käytettiin Perkinsiä. Uutuuksia 70 vuotta sitten D-sarjan Renut Renault-traktoreita valmistettiin vuodesta 1919 aina 2000-luvulle saakka. 9. 4. 1/2026 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Vastaukset seuraavalla aukeamalla. Kaikille autoharrastajille avointa Museotallia rakentavat Kulttuuritoimitus Suomi Oy:n tuotantopalvelut autoja liikennetoimittaja Kari Pitkäsen johdolla. Maaningallakin on moottoreita tehtailtu. Dunderbergin ja H. Muutakin ranskalaista traktoreista löytyi, esimerkiksi Paris-Rhônen sähkölaitteet. Rainerista ja hänen rakkaudestaan italialaisiin autoihin kertova filmi on kestoltaan puolisen tuntia, ja se on tällä erää nähtävillä tilaamalla esityksiä yksityistilaisuuksiin. 8. Missä kaupungissa valmistivat moottoreita K. F. Kuvassa lisävihje. 1. Missä sijaitsi Pohjolan moottoritehdas. 3. Mikä oli moottoreiden nimi. Valmetin Jyskän tehtailla valmistettiin moottoreitakin. Saksalaistyyliin MWM:t olivat ilmajäähdytteisiä. Mäkipäästä on projektin aikana tehty myös lyhytelokuva nimeltä Mr. Kenen tekemissä moottoreissa luki MTK. Mäkipää on suomalaisen museoajoneuvoharrastuksen pioneereja ja sopii siksi tällaisen pioneerihankkeen aiheeksi. Mallien ruhtinas oli D22, jota valmistettiin alle neljän vuoden aikana liki 32 000 kappaletta. 6. Mihin valmistajaan MTK viittaa, kun vanhoista moottoreista puhutaan. Museotallia rahoittamassa ja tukemassa ovat Museoviraston lisäksi muun muassa Mobilia, SAHK, Tampereen Seudun Mobilistit ja Vehoniemen Automuseo. Mikä kapine on kyseessä. 5. Museotallista löytyy myös kaikille harrastajille ohjekirja, jonka avulla mobilistit voivat kerätä tarvittavaa aineistoa omista aarteistaan. Mäkipää pilottina Museotallissa Museovirasto starttasi vuonna 2023 projektin, jonka tavoitteena oli Rainer Mäkipään ajoneuvokokoelman historian tallentaminen digitaaliseen muotoon. Vaihteisto oli Renun oma. 2. Millaisia. Mikä yritys oli asialla. Millaista. 7. Hietalahden sulkutelakka ja konepaja Helsingissä ei tehnyt moottoreita vaan tiettyä lisälaitetta moottoreihin. Sirénin konepajat. 10. Seppo Grönroosin traktori tavattiin numerossa 7/23. Internetosoitteesta museotalli.fi löytyy Projekti Mäenpää, jossa voi tutustua paremmin Rainerin kokoelmaan Fiateja ja Alfa Romeoita. Fiat. Mikä tehdas valmisti Osmo-moottoreita. Mallit oli nimetty moottorien hevosvoimien mukaan. Suomessa on ollut paljon polttomoottoreiden valmistajia. MTK tunnetaan nykyään etujärjestön lyhenteenä. Kuopion konepaja teki veneja maamoottoreita
Kunnallistekniikkaan suunnitellun Korpraalin puomistoa sai siirrettyä sivusuunnassa. EL IN K EIN O EL Ä M Ä N K ES K U SA R K IS TO / VA LM ET / TO U RU LA N TE H D A S Tuntematon sotilas Vammaskosken tehdas kuului aikoinaan Puolustuslaitokselle, joten ei ihme, että sen maanrakennuskoneet saivat sotilaallisia nimiä. Tuovilanlahden konepaja 7. Otso-puukaasutin 9. 123. Muutoin siinä olisi voinut olla sellaisia traktoreita kuin 967, 768, 568 ja 1169. Vammakselta valmistuneesta miehistöstä Kersantti, Major ja Pioneer ovat taistelleet monella tanterella. Tässä kuvassa Korpraalin aseena on Vammaksen maakaira. Teijon tehtaiden 8. Vire-keskimoottoreita ja Terhi-perämoottoreita veneisiin Vanhaa Vanhaa && visaista visaista Valmet 966 Satasarjan Valmeteja alettiin esitellä vuonna 1967. ENEMMÄN MOREA JOUTSENON DIESELASENNUS KOEAJOSSA MAXUS T60 ECO LOG FINLAND OY AGRITECHNICA 2025 OJALA CRANES OY:N LIEBHERR LTM 1110-5.2 SORA JA KALLIO HEINONEN OY VASTAANOTTI SUOMEN ENSIMMÄISEN EC-SARJAN METSO LOKOTRACK LT400J:N Logset 5FP GT Metsäseppien menevä KOKONAISUUS ON PARAS OMINAISUUS JOHN DEERE 1610G S etti 72 00 11 -2 60 1 PAL VKO 2026-09 1/2026 • Hinta 12,50 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 97 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 26 • LO GS ET 5F P GT • M ET SO LO KO TR AC K LT 40 0J • M AX U S T6 • M O RE EN IN TY Ö M AA • JO H N DE ER E 16 10 G 80+4 > 3,5 mm 88+4 > 3,7 mm 96+4 > 4,0 mm 104+4 > 4,2 mm 112+4 > 4,5 mm SE ENSIMMÄINEN EC UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Nyt myös netissä! koneurakointi.fi 10 1/2026 No _ . Ensimmäisenä esiin marssi Valmet 900, nelisylinterisellä ahdetulla moottorilla varustettu isomman pään traktori. Vapaamäntämoottoria, jossa ei ole kampiakselia 6. Oulun rautateollisuus 2. Kun tutut muodot olivat 60 vuotta sitten hahmottuneet, esiversion kyljessä komeili merkintä 966. VASTAUKSET 1. Ainakin sarjan nimien yhtenäisyyden vuoksi oli selkeintä panna sittenkin nollat perään. Tampereella 10. Multavierun telakkaan ja konepajaan Turussa 4. Vaasassa 3. Siinähän ensimmäinen numero viittasi kymmeniin hevosvoimiin ja jälkimmäiset kaksi esittelyvuoteen: 359, 361, 864 ja 565. Mutta vähällä taisi olla, etteivät nämä uutuudet olisi noudattaneet vanhaa mallimerkintätapaa. Korpraali sen sijaan ei tainnut päästä mainosharjoituksia vakavampaan työhön. Satasarjalaiset ennakoivat tulevaa ohjaamopakkoa: hytti oli rakennettu tehtaalla osaksi traktoria, eikä satasia ilman ohjaamoa enää saanutkaan. Kipinä 5
ENEMMÄN MOREA JOUTSENON DIESELASENNUS KOEAJOSSA MAXUS T60 ECO LOG FINLAND OY AGRITECHNICA 2025 OJALA CRANES OY:N LIEBHERR LTM 1110-5.2 SORA JA KALLIO HEINONEN OY VASTAANOTTI SUOMEN ENSIMMÄISEN EC-SARJAN METSO LOKOTRACK LT400J:N Logset 5FP GT Metsäseppien menevä KOKONAISUUS ON PARAS OMINAISUUS JOHN DEERE 1610G S etti 72 00 11 -2 60 1 PAL VKO 2026-09 1/2026 • Hinta 12,50 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 97 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 26 • LO GS ET 5F P GT • M ET SO LO KO TR AC K LT 40 0J • M AX U S T6 • M O RE EN IN TY Ö M AA • JO H N DE ER E 16 10 G 80+4 > 3,5 mm 88+4 > 3,7 mm 96+4 > 4,0 mm 104+4 > 4,2 mm 112+4 > 4,5 mm SE ENSIMMÄINEN EC UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Nyt myös netissä! koneurakointi.fi
123 12. VUONNA 1930 KARVIALLA KIIKAN TALOSSA LOUKUTETTIIN PELLAVIA. Koskelan Scania 560R Superille 2 000:n kilometrin keruulenkki on arkipäivää Matata! Matata! Koeajo: RENAULT TRUCKS T HIGH SMART RACER Tapahtuma: SOLUTRANS 2025 Kuljetuskalusto: KIVIKIITURI – VOLVO FL210 H AK U N A M AT AT A – M -B AR O CS 41 63 • J. KO SK EL AN M AIT O LE N KIL L Ä • SIM O RII KO N EN • KIV IK IIT U RI – VO LV O FL 21 • SA AR IS EN SIS U 12 1 74 00 19 -2 60 1 PAL VKO 2026-09 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 1/2026 • HINTA 12,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.F I • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 1/ 20 26 SAARISEN SISU SIMO RIIKONEN LEGENDA KULJETUSK ALUSTO 12 1/2026 No _ . EIN O N IK K IL Ä / M U SE O VIR A ST O / K A N SA TIE TE EN KO KO EL M A Nyt myös netissä! RASKASKALUSTO.FI TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Uusin numero nyt lehtipisteissä! Maitoa pohjoisesta Hakuna Hakuna Br. Holmberg Transport AB:n Mercedes-Benz Arocs 4163 Kuljetus J
Koskelan Scania 560R Superille 2 000:n kilometrin keruulenkki on arkipäivää Matata! Matata! Koeajo: RENAULT TRUCKS T HIGH SMART RACER Tapahtuma: SOLUTRANS 2025 Kuljetuskalusto: KIVIKIITURI – VOLVO FL210 H AK U N A M AT AT A – M -B AR O CS 41 63 • J. Nyt myös netissä! RASKASKALUSTO.FI TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Uusin numero nyt lehtipisteissä! Maitoa pohjoisesta Hakuna Hakuna Br. Holmberg Transport AB:n Mercedes-Benz Arocs 4163 Kuljetus J. KO SK EL AN M AIT O LE N KIL L Ä • SIM O RII KO N EN • KIV IK IIT U RI – VO LV O FL 21 • SA AR IS EN SIS U 12 1 74 00 19 -2 60 1 PAL VKO 2026-09 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 1/2026 • HINTA 12,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.F I • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 1/ 20 26 SAARISEN SISU SIMO RIIKONEN LEGENDA KULJETUSK ALUSTO
Mutta Scanialla ne enimmät työt on tehty. 14. Siten ei ole sattumaa, että veteraaniautotallin puolella on nyt parikin södertäljeläistä. MIES KUN TULEE TIETTYYN IKÄÄN Tuomas Ramlin Maansiirtotyöt Volvolla aloittanut Tuomas Ramlin on vuosien varrella kokeillut liki kaikkia automerkkejä
”Scanian osat ovat muuttuneet vuosien saa tossa sen verran, mitä muotti on kulunut”, nau rahtaa Tuomas. Kaikki Tuomaksen kolme lasta ovat ol leet mukana toiminnassa enemmän tai vähemmän. ”He ovat nähneet yrittämisen ilot ja surut eivätkä lopulta halunneet jatkaa toimintaa.” Samalla hän harmittelee nykyistä kilpailutuspolitiikkaa. ”Aiemmin asioita pohdittiin ja sovittiin porukalla, työt hoidettiin kunnolla ja niistä sai kohtuullisen korvauksen.” 15. Ramlin kiittelee Rovaniemen Scania korjaamon asiakaspalvelukykyä. No sitten hän eräänä lumisena aamuna kysyi, että mitenkäs se traktori”, ker too Ramlin, joka asiaa enempää pohtimat ta vastasi myöntävästi. No, reilun neljän vuosikymmenen aikana on tullut tätä pie nempiäkin tilejä”, pohtii Ramlin hymyssä suin luotsaamansa yrityksen kahvihuonees sa Rovaniemen Hirvaalla. Auton varustukseen on jo uutena kuulunut Focokappaletavaranosturi sekä kolmikaatokippi. Traktorista konekanta kasvoi kai vinkoneisiin ja kuormaautoihin sekä hakkureihin, joiden avulla on rakennet tu niin maanteitä, kaivettu metsäojia sekä toteutettu elementtitalojen perustuksia. Tuomaksen mukaan Scania osoittau tui heidän käytössään luotettavaksi ja va raosien kannalta helpoksi autoksi. Teksti ja kuvat: Ari Perttilä T uomas Ramlin asteli vuonna 1972 Hirvaan metsäopistoon lukemaan it sensä metsätalousinsinööriksi. ”Aiemmin asioita pohdittiin ja sovittiin porukalla, työt hoidettiin kunnolla ja niis tä sai kohtuullisen korvauksen. Kolmi vuotisen koulun jälkeen alkoi lyhyeksi jää nyt ura metsätöissä. ”Pääsin Metsähallitukselle töihin, mutta aika pian aloin etsiä muita töitä, koska palk ka tuntui jäävän pieneksi. Koneita ja kalustoa on hankittu, mut ta paljon sitä on tehty myös omin voimin, koska kaikkia tarvittavia laitteita ei ole löy tynyt kaupan hyllyiltä. Volvon ura yrityk sessä jäi varsin lyhyeksi ja pian maata alet tiin siirtämään toisella ruotsalaismerkillä. Käytössä olevalla kalustolla on kaadettu metsää, valmistettu energiahaketta ja teh ty polttopuita puolustusvoimille. Samaisella traktorilla hän päätyi urakoimaan turvasuolle. ”Ainakin me olemme saaneet sieltä aina hyvää palvelua, ja se on pitänyt meidät mer kin asiakkaana. Monet nollasarjassa käytetyt komponentit säilyi vät muuttumattomina vii meisiin ärräläisiin saakka, mikä helpotti varaosahuol toa suunnattoman paljon. Yrittäjyyden taipaleelle Ramlin lähti vuonna 1979, jolloin hän hankki ensim mäisen traktorin metsäautotei den aurausta varten. Eikä sitä aina tule kysyttyä edes työn tai osan hintaa, jos tietää hom man toimivan hyvin”, perustelee yrittäjä ajatuksiaan. ”Parhaimmillaan tai pahimmillaan meillä oli töissä 25 henkilöä eri puolilla Suomea”, kertoo Tuomas Ramlin. Vuonna 1963 valmistunut Scania-Vabis L76 on aloittanut työuransa Pohjois-Ruotsissa. ”Kysyin Metsähallituksen pääl liköltä mahdollisuutta aurauk seen, mutten saanut minkään laista vastausta. Tässä vaiheessa alkoi rahoituksen ja trak torin metsästys, jotka kumpikin onnistui vat ja Ramlin pääsi työntämään lumet met säautotieltä sivuun. Kyllä Taavetti ajoneuvosta nousee, tavalla tai toisella. Nyt kaikki kilpailutetaan ja tekijäksi valitaan halvin tarjoaja.” Autossa pitää olla nokka Tuomas Ramlinin ensimmäinen kuorma auto oli puulavalla varustettu Volvo NB88, jonka erikoisuutena oli voimalinjaan kuulu nut momentinmuunnin
Scania LS140 tuli Ramlinille käyttöautoksi vuonna 1987. 16 Harrastaja Tuomas Ramlin. Autolla tehtiin töitä lähes kolme vuosikymmentä, minkä jälkeen se entisöitiin 1970-luvun ulkoasuun
”Meillä ei ole koskaan ollut L76:sta, mutta enollani on ollut vastaavanlainen L55, joka oikeastaan synnytti kipinän tätä autoa koh taan”, kertoo Tuomas. Albertin valinta kohdistui Skellefteåssa valmistettuun Foco 150XL kappaletavaranosturiin, joka tarjosi 1,5 ton nin nostokyvyn ja vajaan kuuden metrin ulottuvuuden. Sen möin jo kunen vuosi sitten uudelle käyttäjälle, joka vastikään tarjosi sitä takaisin minulle”, ker too Tuomas puheessaan hienoista haikeut ta entistä ajokkiaan kohtaan. Paikallisen vara osaliikkeen myyjä totesi, että hänen veljen sä Ranualla hoitaa auton kuntoon”, Tuomas sanoo pyöräyttäessään auton tallista. Porkkananpunaiseksi entisöidyn Scania Vabisnuppiauton tarina alkaa pohjoisruot salaisesta Teurajärven kylästä, jonne au toilija Albert Nylund osti auton vuonna 1963. 1/2026 17. Reilu kymmenkunta vuotta sitten halu vanhaa rautaa kohtaan kasvoi järkisyi tä suuremmaksi ja pihaan ajettiin Scania Vabis L76 vuodelta 1963. Eri puolilta Suomea otettuihin kuviin on tarttunut lukematon määrä punasävyisiä Scanioita, joista useimmat ovat nokkamal lisia. Sieltä Tuomas sen löysi. ”Myönsin heti alkuun, ettei minulla ole aikaa eikä osaamista entisöintityöhön, joten aloin etsiä autolle tekijää. Ramlinin laivastoon ne kuuluivat pitkäl le 2010luvulle saakka. ”Vanhat asiat ja tavarat alkavat houkuttaa ihmisen tullessa tiettyyn ikään”, perustelee Tuomas ajoneuvohankintaa. 1970 ja 1980luvuilla nokkamalliset autot muodostivat Suomen kippiautokalus ton selkärangan, mutta 2000luvulle tulta essa niiden määrä väheni hyvinkin jyrkäs sä kulmassa. Maansiirtolavan ilme viittaa RKP:n valmisteeseen, joskaan tyyppikilpeä lavassa ei ole koskaan ollut. Hyvältä näyttänyt BeGeohjaamo osoit tautui ilmettään huonommaksi, joten työ tä oli niin peltisepälle kuin puutaitojen osaajallekin. ”Meillä oli maansiirtoajossa kaksi nok kamallista nelossarjalaista, joista toinen makuuohjaamolla varustettu. Ramlinilla on tosin kokeiltu lähes kaik kia Suomessa tarjolla olleita merkkejä. ”Kilpi oli käytössä, joten projektin aikana jouduimme ostamaan myös yhden mopon Leppävedeltä”, Tuomas kertoo. Tuomas esittelee kahvihuoneen seinällä olevia valokuvia yrityksen käytössä ollees ta autokannasta. Siihen on isketty Tuomaksen enon ScaniaVabis L55:n rekisteritunnus. Käytössä olevien tietojen perusteella Ruotsista uitettu ja puuautoon 1980-luvun puolivälissä asennettu lava on ollut käytössä jo aiemmin. Tämä Scaniaprojekti tuli valmiiksi vuon na 2013. Auton eläköidyttyä se päätyi Pelloon Kari Romakkaniemelle. Ensimmäisen sukupolven nollasarjaan kuuluvassa autossa maisemia katsellaan vielä harmaan kolmipuolaisen ohjauspyörän takaa. Entisöintityö tapahtui Ranualla Jukka Hanhisuannon tallissa. Kolmikaatokipillä varustetun au ton monipuolisuutta lisättiin 1960luvul la verrattain harvinaisella kappaletava ranosturilla. Mopokin piti ostaa kilven takia Kuten niin moni muukin pitkän linjan auto ja konealan yrittäjä, myös Tuomas Ramlin alkoi haikailla vanhojen ajoneuvojen pe rään. Lopputulosta katsellessa heikkoa lähtökohtaa ei huomaa, sillä Ramlinilla on yksityiskohtiaan myöden näyttäväksi raken nettu yksilö
Siihen kuuluu myös vetoakse lin katkeaminen Inarissa. Vuonna 1986 Kulppi luopui au tosta, joka tässä vaiheessa lyhennettiin ja rakennettiin soraautoksi.” Autolla on rakennettu lukuisia kilometre jä pohjoissuomalaisia metsäautoteitä. Vuoden 1974 Scania on ollut aktiiviajos sa verrattain pitkään. Tämän takia kunnostustyössä voi tiin paneutua enimmäkseen kosmeettisiin seikkoihin, sillä teknisesti autoa oli pidetty aina kunnossa omalla korjaamolla. Myöhemminkin Johanna on ajanut vanhalla työkaverillaan kesäloma-aikaan. Tuomas Ramlin on ollut yrittäjänä 45 vuoden ajan, ja kiinnostus autoihin ja koneisiin on pysynyt vahvana. Aina työmaalta toiselle siirryttäessä perässä on ollut täysperälavetti, jonka kuormana on ollut kaivinkone. Puurunkoiset Be-Ge-ohjaamot muistetaan erittäin lämpöisinä ja mukavina työympäristöinä. ”Ajoin sillä 1990luvulla kortin saatua ni varsin paljon ja monet koulun lomaajat olen ohjaamossa viettänyt. Tuomas muistelee auton olleen ajossa vielä vuoden 2015 tie noilla, jolloin sillä oli ikää reilun 40 vuoden verran. ”Runkoa tosin piti hiukan oi kaista, koska auto on kaadet tu meillä ainakin kahteen ker taan”, muistelee Tuomas auton historiaa. Niinpä Hanhisuannon tutuksi tul leeseen talliin ajettiin seuraavaksi Ramlinin yritystoiminnassa mukana ollut Scania LS 140 vuodelta 1974. Tämän takia auto ristittiin Jonskun Scaniaksi”, valottaa Johanna auton historiaa. Yhtenä auton vakituise na kuljettajana on ollut Johanna Ramlin, seuraavan sukupolven tekijä. Eläkepäivien kynnyksellä suurimman huomion saavat veteraaniautotallin helmet. Tosin museorekiste röidyllä Scanialla hän lähtee mielellään tien päälle. Käytöstä silmäteräksi Veteraaniautopistoksen saanut Tuomas huomasi, että vanhojen koneiden ja kamp peiden kanssa liikkuessa saa aina juttuseu raa ja muutoinkin niiden kanssa on mukava touhuta. ”Tämä Jonskun Scaniaksi ris titty auto on tuotu käytettynä Ruotsista vuonna 1976. Hän lähtee sillä nyt mielellään reissuun. ”Vanhat asiat ja tavarat alkavat houkuttaa ihmisen tullessa tiettyyn ikään.” 18 Harrastaja Tuomas Ramlin. Myöhemmin markkinoille tullut teräsohjaamo ei vakuuttanut kaikkia yrittäjiä ominaisuuksillaan. Tauno Väliviita Iso joelta ajoi sillä pui ta vuoteen 1982, jonka jälkeen se myytiin Rovaniemelle Pentti Kulpille. Johanna Ramlin sai ajokortin vuonna 1996 ja kiipesi saman tien Scanian ohjaamoon. ”Tiukka mäki siinä taisi olla, sillä vetä villä oli ketjut ja perässä kaivinkone lave tilla. Rovaniemeltä piti tulla hakemaan se akseli”, muistelee Tuomas muistojen sopu koihin iskostunutta tapahtumaa reilun 350 kilometrin päässä korjaamolta. Johannasta ei kuitenkaan tullut auton kuljettajaa eikä yrittäjää, sillä hän kou luttautui leipuriksi
Ramlinilla on ollut oma korjaamo ja oma asentaja, mutta Tuomas totesi, että aikaa tai osaamista entisöintityöhön ei ollut. Tuomas kiittelee luottokunnostajaansa Jukka Hanhisuantoa, joka on tehnyt hienoa työtä autojen parissa. 1/2026 19
20. PILTTUUN PIENIMPIÄ MASSEY-HARRIS PONY 1950 Massey-Harriksen pikkutraktoria tehtiin Ranskassa huima määrä. Tapio Mäkisen varhainen Pony-malli on emännänkin mieleen