sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot!. Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.. Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea ! Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.
Tällä kertaa pääsemme vilkaisemaan Pauli Mäkelän pihamaalleen ja halleihinsa kokoamaa esineistöä ja konearsenaalia. Toiset kokevat rompetta ja romua olevan nykyaikana jo liikaa ja tavarapaljouden muodostuvan ongelmaksi. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi 1/2022 3 Pääkirjoitus. Keräilijä on – ainakin useimmissa tapauksissa – tarkoin jyvällä siitä, mitä kokoelmasta vielä puuttuu. Se pitää ensin jäljittää, sitten hivuttautua lähelle, olla jonkin aikaa mukamas kiinnostunut jostakin aivan toisesta esineestä, iskeä nopeasti hyvä tarjous pöytään ja lopuksi palata kotiin saalis kainalossa. Mäkelän laanilta löytyy vaikka mitä. Muutama vuosi sitten japanilainen Marie Kond. Tarpeellisten esineiden hamstraaminen on ollut ihmiselle elintärkeä ominaisuus läpi historian, ja siksi moinen toimintaohje on pysyvästi tatuoitu geeneihimme. aiheesta kirjoitti. Osa hyllyihin kertyneestä roinasta saattaa olla käyttökelpoista joskus tulevaisuudessa. Keräily on sitä paitsi aivan oikea ja perin antoisa harrastus. ROMPETTA NURKKIIN! J okaisessa meissä asuu keräilijä. Kampetta kootessa saa sivutuotteena hyvät opit historiasta ja laajan sosiaalisen verkoston. Vanhasta traktorista saa vuosien käytön jälkeen helposti omansa pois, ellei sitten vähän enemmänkin. Ostamalla vaikkapa 75 dollaria maksavan ääniraudan ja kristallin sisältävän paketin saattoi tuntea olevansa osa ilmiötä. Niinpä ihmistä opastetaan lapsesta saakka luopumaan turhasta tavarasta. kehitti konmariksi kutsutun turhastaluopumismenetelmänsä ja sai miljoonia seuraajia. Jotkin esineet tuovat muistoja menneisyydestä tai ovat muuten vain muodostuneet läheisiksi. On irtoesineitä, pieniä ja suuria kokoelmia eri aiheista ja tietysti koneita puutarhatraktorista nostokoriautoon. Tästä tullaankin toiseen ihmisen geeneistä löytyvään perusviettiin eli metsästykseen. Paulin kanssa rupatellessa kävi selväksi, että jokaisen kamppeen hankintaan liittyy oma tarinansa. Kond. Kukkarollekin vanhan raudan kokoaminen on hyväksi. Mutta sellainen luopuminen on ihmisluonnolle vierasta eikä pidemmän päälle toimi tai toimii itseään vastaan. Yritäpä samaa taulutelevision tai lenkkeilyvarusteiden kanssa. Eihän tavara ole oikea keräilyesine, jos sen voi noin vain noutaa marketin hyllyltä. Ja niinhän se on meidän kaikkien kohdalla. Eikä tavaranpaljouden joukossa ole sattumia. Kukapa sitä aivan turhaa roinaa nurkkiinsa kokoaisi. Vanhan tavaran omistaminen on kerta kaikkiaan mukavaa. Oikeanlaista luopumista oppi tietysti parhaiten hankkimalla hyllyyn kirjan, jonka Kond. Koneväki ei onneksi moisien ongelmien parissa kamppaile. myös perusti nettisivustonsa kylkeen elämän yksinkertaistamiseen tarvittavaa krääsää myyvän verkkokaupan. Vanhoissa Koneissa on tutustuttu vuosien mennen monen keräilijän kokoelmaan. Rompetta saa hyvällä omallatunnolla haalia laaninsa täyteen sen kummemmin murehtimatta
12 32 22 18 KANNESSA 12 Massey Ferguson 356 Martti Nurmi kuormasi Massikan pyörä kuormaimella soraa 60 -luvulla ja myi sen sitten pois. 32 Brøyt X21TL Sana ”Brøyt” tuo mieleen kaivuvarsillaan rapumaisesti etenevän pyöräkoneen. Fahrin puimurista tuttu kone kiertää enemmän kuin Takran oma petrolimoottori. Eräs näistä traktoreista on viettänyt kaikki rauhalliset vuotensa KeskiSuomessa yhden suvun hallussa. 38 Mercedes-Benz 1622 Topi Lepistön Mersu on elämänsä aikana työskennellyt maalla, vesilaitoksella ja maan alla. Norjalaistehdas valmisti myös telamalleja ja oli esiohjatun kaivuhallinnan pioneereja. Vuosia myöhemmin Martin poika Tarmo osti koneen vahingossa osakasana takaisin. 44 Myllykosken PK3 Vanhin suomalainen ehjänä säilynyt paperikone teki pitkän ja monipuolisen työuran Myllykosken paperitehtaalla. Ilmassa vaalea kuorma-auto ei liene vielä käynyt, ellei ensimmäisinä työvuosina sattuneessa vahingossa pyörät hetkeksi irronneet Telluksen kamarasta. 4 Tässä numerossa. 27 Ferguson 35 Toinen eurooppalainen sodanjälkeinen Fergusontraktori syntyi uuden suuryhtiön alkumyllerryksissä. Keltaisen linjan kuusikymppinen konemalli nyt syynissä. Viipurilaisvalmisteinen kone suolsi niin sanomalehtipaperia kuin kipsilevyn päällystekartonkia. KONE-ESITTELYT 18 Takra TR 2D (OM 636) Esa Hongisto sovitteli huvikseen Mersun dieselmoottorin Takraan. 22 Claas Matador Gigant Kauko Ollila pohtii ison Claasin pöydän ääressä puimureiden rakenneratkaisuja ja muistelee puinti-ihmisten kuulovaurioita, sprinttiennätyksiä ja juilivaa niskaa
63 Ilmailun asentajalinjalla Suomen nuoret ilmavoimat vaativat osaavia asentajia. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 72 Lingolla lumet lentoon Suomi on lumilinkojen luvattu maa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Tarinan lomassa kuvia Utin koulusta lokakuulta 1941. Samalla luodaan silmäys jäähdytysjään nostoon. 52 67 48 Jäädytysjään nostoa Lohjalla vuonna 1957 MUSEON OVET AUKI 52 Vikstan traktorimuseo, Björklinge, Ruotsi Traktorikeräilijä Valter Anstrénin kotitilalle perustettu Vikstan traktorimuseo tarjoaa tasokkaan masiinavalikoiman. ARKISTOJEN AARTEET 48 Läpi lumen ja jään Katsaus teiden kunnossa pitoon entisaikojen lumi talvina. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. PITKIN POIKIN HISTORIAA 67 Kaiken maailman traktorit: Nordhausen Normagin ja MBA:n tehtaiden raunioilta aloiteltiin Itä-Saksan traktorituotantoa toisen maailmansodan jälkeen. TILAAJAPALVELU Puh. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Pieniä palasia vanhojen uutuuksien maailmasta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 1/2022 52. 56 Seppiä ja mestareita Pauli Mäkelä on vuosien mittaan kerännyt jos jonkinlaista konetta, kulkupeliä ja muuta esinettä. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Kuinka mekaanikkokoulutus kehittyi ensi vuosinaan. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin valokuvissa ruosteen ympärillä vihertää jo. Lisäksi miljöö kertoo koneille omistautuneista isästä ja pojasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Koneista myös osataan ottaa sauhut. Olli J. Ojanen antaa esimerkkejä linkojen paljoudesta valtakunnassa 50–luvulta 80-luvulle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä
P alasin Brasiliasta huhtikuun lopulla 1961. Minulla oli kuitenkin toinen idea päässäni: 4-pyöräveto ja nivel ohjaus. Voimakkaimmin esiintyi metsähallituksen Lapin piirin piiri metsän hoitaja Eirik Arnkil, jolla oli käytössään Volvon keskisuuria Volvo Boxer -maatalous traktoreita. Sipilä siirtyy lentokonetehtaan siirtokoneosaston johtoon ja kehittää myös trukkeja ja lautatarha-autoja edelleen. Koska Tourulan tehtaan valmistustilat kävivät ahtaaksi, päätettiin metsätraktorin valmistus siirtää vuoden 1964 alusta Valmetin Lentokonetehtaalle Tampereelle, siellä kun kärsittiin artikkelien puutteesta. Keskustelu oli vilkasta ja esille tuotiin mitä erilaisimpia näkökohtia. 6 1/2022 No _ . 91. Ja niin Valmetin korkein johto hylkäsi ”Arnkilin mallin” ja lähdettiin kehittämään runkoohjattua metsätraktoria. Piitulainen oli järjestänyt toukokuun alussa suuren metsänhoitajille tarkoitetun kokouksen Seurahuoneelle. Valmetin metsätraktori Olavi Sipilän vuonna 1998 kirjoittamien Valmet-muistelmien viimeisessä osassa suomalainen metsätraktori saa perusmuotonsa. * * * Ensimmäiset kaksi koekappaletta toimitettiin Rosenlewin työmaalle Viitasaarelle huhtikuussa 1962 ja niillä ajavat urakoitsijat tekivät monia hyviä ehdotuksia jatkokehitystä varten. 45 alan asiantuntijaa, metsähallituksesta, Metsätehosta, Tapiosta ja alan eri järjestöistä. Paikalla oli n. Samaan aikaan Valmetilla kehitettiin 4-sylinterisellä moottorilla ja Casen vaihteistolla varustettua suurempaa, maataloustraktoria, Valmet 862:ta. Tämän idean pohjalta tehtiin koekappale liittämällä kahden maatalous traktorin, Valmet 361, takapäät taittuvalla ohjausnivelellä yhteen ja sijoittamalla moottori ja ohjaamo toiseen päähän. Niissä oli riittävä teho ja maavara, joten sen ominaisuudet kirjattiin kehitysohjelman pohjaksi. Tarkoitus oli määritellä metsätraktorin ominaisuudet. Tällä suoritettiin maastokelpoisuusajot ja tulokset olivat hyvät
Mutta siitä lähti suurempien trukkien kehitys aina 20 tonniin saakka. Etenkin Neuvostoliittoon näitä trukkeja meni paljon puutavaran käsittelyyn sahoilla ja satamissa ja tietysti kotimaahankin. EIRIK ARNKIL Metsähallituk sen ylijohtaja vuosina 1967–1980. Kun sitten merikuljetuksessa otettiin käyttöön konttilaivat, Valmet kehitti tähän tarkoitukseen satamalukit. Hän kuitenkin muistaa malli nimen väärin: traktorin työnimi oli 80 ja virallinen malli 864. Valmet valmisti 1–2 tonnin trukit ja Asea suuremmat. Alunperin juontokoneesta kehittyi myös kuormaa kantavia malleja ja tämän rinnalle kehitettiin traktorikuormaaja, jota myytiin melkoisesti Tiehallitukselle. * * * Trukkien valmistuksessa ja myynnissä oli yhteistyösopimus Asean Härnösundin tehtaan kanssa ja se oli aikoinaan pelannut hyvin. Tekemäni tutkimuksen mukaan näillä pienillä polttomoottoritrukeilla kilpailu oli kovaa ja markkinat hiipumassa. 1/2022 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Asean sopimus trukkien kohdalla purettiin vaikka epäilijöitäkin oli. Syynä oli osin japanilaisten tulo mukaan ja ennenkaikkea sähkökäyttöiset trukit valtasivat alaa. Mukana seurasi teknikko Erkki Leppäkoski ja hänestä tuli varsinainen metsätraktorin pääsuunnittelija. Selityksiä TOIVO PIITULAINEN Valmetin traktorien markkinoinnis ta vastannut kaupallinen johtaja VALMET 862 Sipilä mainitsee tekstissään 60-luvun alun nelisylinterise n Valmettraktorin. Sotakorvauksena oli viety Neuvostoliittoon lautatarhaautoja, niin sanottuja lukkeja. 60-luvun alussa Arnkil oli Rovaniemellä metsähallinno n hankintatekni ikan ylitarkastajan a. Metsätraktorin alkuvaiheissa sitä koetettiin saada monipuolisesti myös maatalousja maan siirtokäyttöön. Tätä kirjoitettaessa Valmet on tällä sektorilla johtava yritys maailmassa. Leppäkoski oli ollut jo Brasiliassa, kun siellä pantiin tehdasta käyntiin. * * * Minut nimitettiin samalla sinne siirtokoneosaston johtajaksi ja vastuualue käsitti paitsi metsätraktorit myös trukit ja lukit. Metsätöissäkin siitä tehtiin niin laikuttajaa, lannoittajaa kuin tukinnostajaa
Bel aru kse n Uutuuksia 70 vuotta sitten SAME-nelivetodieselit Italialaiset veljekset Francesco ja Eugenio Cassani rakensivat dieselmoottorilla varustetun traktorin jo vuonna 1927. Lähetä viestiä osoitteeseen toimitus@vanhatkoneet.fi tai paperilla Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa. Jatketaan yhtiöillä. 10. Mutta minkä fysiikan suureen mittayksikkö newton on. SAME-traktoreita tehdään yhä. RKP on tuttu lyhenne politiikasta. Sitten voimalla metsään. Kor piv aar an 7. Saksasta Venäjälle. Rov ani em en kon epa ja 2. 9. Nämä traktorit ja pienemmät takavetoiset mallit vetivät vaatimattoman SAME-yhtiön menestyjien joukkoon. 8 1/2022 No _ . MERKKIPÄIVIÄ MERKKIPÄIVIÄ Markk u Kankar e Markk u Kankar e 70 VUOTTA 20.1.2022 70 VUOTTA 20.1.2022 ONNEA TOIVOTTAVAT RASMUS, ANTON, NIINA, SAMI JA IRMA. Isossa neliveto-SAMEssa oli kolmisylinterinen ja pienemmässä kaksisylinterinen moottori. Kirjaimet D. MAN sen sijaan on lyhenne, jossa piilee kaksi saksalaista kaupunkia, toinen sota oikeudenkäynnistäkin tuttu. Mistä yhdyssanasta Muko on lyhenne. Millä nimellä Juho Sjöstedt tunnettiin vuodesta 1906 eteenpäin ja minkä yhtiön hän perusti 1913. Len ing rad iss a vuo sin a 192 4–1 932 val mis tet tu For dso n-P util ove ts 5. 2. 6. Mitä uutta toivotaan. 8. Kuinka montaa wattia yksi hevosvoima vastaa. Monet vuodet veljekset uurastivat dieseltekniikan parissa ja kehittivät sen sovelluksia lähinnä vesija lentoliikenteeseen. Vuosi 1952 on SAMEn historiassa tärkeä virstanpylväs. Han kki jan 8. Vuonna 1952 perustettu Muko Oy puolestaan on lyhentänyt nimensä teke mistään tuotteista. Koneartikkeleissa muutamia elementtejä kuten teknisten tietojen taulukkoa on selkiytetty. Pienempi D. 4. A. 3. A. Mitkä kaupungit. VASTAUKSET 1. Vinkkejä, toiveita ja muuta palautetta otamme aina uteliaina ja mielellämme vastaan. Mutta mikä suoma lainen konetehdas lyhensi itsensä samoin. UUSIA KUJEITA Teimme tuoreen ajastajan kunniaksi lehden ulkoasuun pieniä muutoksia. "Honka ei hievahda koristeilla." Minkä traktorimerkin mainoksessa vedottiin takavuosina tuolla lauseella metsän lahjomattomuuteen. Vuonna 1942 veljekset perustivat yhtiön nimeltä Società Accomandita Motori Endotermici, lyhyemmin SAME ja suomeksi suurin piirtein sama asia kuin polttomoottoriyhtiö. Muo kka usk one 3. Aug sbu rg ja Nür nbe rg 4. Aloitamme lyhenteillä. 25 oli teholtaan nimensä veroinen. Sjö ste dtis tä tul i 190 6 Mer iva ara . tulivat sanoista Diesel Aria – moottorit olivat siis ilmajäähdytettyjä. 7. Hän per ust i 191 3 Aur an rau tas änk yte hta an, myö hem män Aur an rau tat eol lis uud en eli AR An. Entä esimerkiksi Zetorin maahantuojana toiminut Farmer. Sodan jälkeiset mallit olivat tähän asti olleet pieniä, mutta nyt malliston huippu oli D. Nimet muuttuu vain. Hieman harhaanjohtavasti nimetty hevosvoima on tehon yksikkö. Yhtiöistä yksiköihin. Voi man 9. 91. 735 ,5 wat tia eli 0,7 355 kilo wat tia 10. Tuolloin yhtiö lykkäsi markkinoille kaksi sekä takaettä nelivetoisena tarjottua dieseltraktoria. ONNEA TOIVOTTAVAT RASMUS, ANTON, NIINA, SAMI JA IRMA. 5. Tätä pikkujuttujen palstaa tuuletimme vanhan nimen käryjä myöten. Vanhaa && visaista visaista 1. Mikä venäläisvalmisteinen traktori on saanut naapurikansan suussa lempinimen Fjodor Petrovitš. Mitä on saatu jo kyllin. Minkä yhtiön tytäryhtiö oli Ferguson-traktoreita Suomeen tuonut Farming. A. Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän suosittelema tehon yksikkö on kuitenkin watti. 38 Super Cassani, 40-hummainen jättiläinen. 6. Mitä saisi olla lisää. Moottorin vääntömomentti ilmaistaan nykyisin useimmiten newtonmetreinä
Myös monitoimikoneiden kehityksessä Bruun oli alullepanijana. Tunnetuin miehen firmoista lienee vuonna 1969 perustettu Bruun System. Lars Bruun kehitti myös hydrauliikkajärjestelmää, joka otti energiaa talteen ja toimi normaalia paremmalla hyötysuhteella. Takana on vanerilieriöt pyörinä ja kettingillä laskettava ja oman suksensa varassa syvyyden pitävä latuaura. Lars Bruunin kehittämä metsätraktori näytti suuntaa nykypäivän ajokoneille. Välityksiä on muutettu niin, että vauhti on tippunut arviolta neljännekseen. Latuaura on yksinkertaisen nerokas. Sellainen on ainakin heinolalaisen puusepänverstaan uumenista paljastunut latukone, joka on rakennettu Jupiter-moposta. Nokkamiehen erikoislaatu oli epäilemättä osa SampoRosenlewin brändin viehätystä. Sen kansien välistähän löytää niinkin erikoisia kaksipyöräisiä, että eivät ole kaksipyöräisiä enää ollenkaan. Edessä on pyörän asemesta suksi. Niistä kestävin osa ovat olleet metsäkoneet, joita alettiin tehdä 90-luvulla. Nappaa aviisi kaupasta mukaan! 1 AJASTA KARANNEET 2 1/2022 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Hänet muistetaan parhaiten suomalaisen leikkuupuimuritehtaan pelastajana. Lars Bruun muistetaan erityisesti kuormaa kantavien metsätraktoreiden pioneerina. Sampo-Rosenlewin pienet metsäkoneet on suunnattu erityisesti harvennuskohteille. Bruun oli tuolloin jo perustamassa uusia yhtiöitä. Yritysjohtajanakin hän pyöräili pitkät työmatkansa, leipoi itse pullaa yritysvieraille ja pukeutui rennosti. 70-luvun lopulla se oli juuri saanut kahdeksanpyöräisen hittikoneen Bruunett Minin markkinoille, kun Bruun myi sen suomalaiselle Sponsor-yhtiölle. 3 d d d 4 LARS BRUUN (1934–2021) Myös ruotsalainen insinööri Lars Bruun pääsi joulukuun alussa pitkältä savotalta ikuisuuden kämpälle lepäämään. 60-luvun lopulta lähtien Suomessakin nähtiin niin sinisiä nelipyöräisiä kuin oransseja kuusipyöräisiä Brunett-koneita. Prihti uudisti vanhan konepajan yrityskulttuuria sisäisesti ja löysi romahtaneen Neuvostoliiton tilalle uusia elintärkeitä kumppaneita Suomen pienen talouspiirin ulkopuolelta. Bruunin käänteentekevässä koneessa oli runko-ohjaus, hydrauliveto ja isot kumipyörät telojen asemesta. Prihtin aikana tuotantoon otettiin 50-luvulta asti valmistettujen leikkuupuimureiden rinnalle muitakin tuotteita. Mopo löytyy vielä lehtipisteistä. Kuolemaansa asti tämä sisukas ja monien luovien luonteiden tapaan äkkiväärä persoona suunnitteli myös uusia metsäkoneita. Bruun suunnitteli ajokoneen 1960-luvun alussa, kun valtaosa pohjoismaisista toimijoista pani vielä rahansa likoon juontokoneiden voittokulun puolesta. Vuosikymmenet Rosenlewillä töissä ollut insinööri Prihti osti puimurituotannon sen silloiselta omistajalta Rauma Oy:ltä pahimpaan lama-aikaan vuonna 1991. TIMO PRIHTI (1944–2021) Joulukuun alussa joukostamme poistui teollisuusneuvos Timo Prihti. Bruunin yrityselämä oli vilkasta. Timo Prihtin luonteeseen kuului kansanomainen nuukuus. Kuusikymmenluvun jälkipuoliskolla Bruun kehitti karsivan ja katkovan prosessorin, joka ei kuitenkaan vielä kaatanut puita. Mopedista latukone Joko on tullut ostettua Mopo-lehden uusin numero. Minit tulivat kaupan myötä hyvin tutuiksi suomalaisille. Bruun oli kansainvälisestikin tarkasteltuna puunkorjuun koneellistamisen tärkeimpiä vaikuttajia
Yhtä usein tällainen vika ratkeaa aavemaisesti itsestään tai hyvin epätodennäköinen osa vaihtamalla. niin hänellä oli tarvittava osa mukanaan ja moottori tuli nopeasti kuntoon. J oskus koneeseen ilmestyy salaperäinen vika, jonka alkusyyn selvittäminen vaikuttaa miltei mahdottomalta. Nämä olivat mestariteoksia, saipa hän niistä maatalousnäyttelyissä ensimmäisiä palkintojakin. 10 1/2022 No _ . Silloin tuntuu koneenkäyttäjästä, että nämä ovat henkimaailman hommia. Kyllä voi, jos on uskominen tarinoita Otto Häkkisestä, 60-luvun alussa kuolleesta Savon ihmemiehestä, josta Ufoaika-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1972 kirjoitettiin. Tämä tietysti ihmetytti kovasti talon väkeä. Mutta voiko polttomoottorin sielunelämään kajota luonnonlakeja rikkomalla. KALKKIYRITTÄJÄ ANTTI PELTOMÄKI Hengen valua Savon mailla kyläseppäkin käyttää niitä kieroimpia eli yliluonnollisia konsteja. TEKIJÄN SUUSTA Muistan elävästi sen maanantain touko kuussa 1992, kun sammutin työpäivän jälkeen ehjän koneen. Virtasalmelaisella Häkkisellä oli selvänäkemisen ja ruumiista irtautumisen kyky, joista ainakin jälkimmäistä hän käytti valukappaleiden mittaamiseen. Hän kertoi minulle, että kun tuotiin sana, että taas se moottori piiputtaa, niin hän meni sieluruumiissaan asianomaiseen taloon, tutki moottorin, ja jos siihen esimerkiksi oli jokin osa valettava, niin hän mittasi sen ja valoi osan valmiiksi kotonaan. Näin Ufoaika kertoo Häkkisen työskentelytavoista: TAITAVA KONEMIES – Otto Häkkinen käytti minänpoistumiskykyään hyväkseen myös jokapäiväisessä elämässä. Siihen aikaan kun maanviljelijöille tuli käyttöön poIttomoottorit ja näihin tuli usein vikoja, joita maanviljelijät eivät itse pystyneet korjaamaan, niin silloin aina haettiin Otto Häkkinen – ja hän sai koneet ja moottorit taas pelaamaan. Hän oli ollut nuoruudestaan saakka vaskenvalaja. 91. Hän oli siis maanviljelijä, talon isäntä, mutta samalla hän oli monia teknillisiä asioita harrastava, hyvin taitava, hyvin kätevä mies. Kun hän sitten meni taloon. Hän valoi kotonaan muun muassa lehmänkelloja, tiukuja hevosille ja kulkusia
FISKARSIN TUOTTEIDEN SAKSANKIELINEN MAINOS VUODELTA 1867 11
Lopulta Massikka ajautui Tarmon vävyn Seppo Heikkilän nurkkiin. Vuosia myöhemmin Martin poika Tarmo osti koneen vahingossa osakasana takaisin. Punkalaidun 12. KELTAISTA LINJAA MASSEY FERGUSON 356 1964 Martti Nurmi kuormasi Massikan pyörä kuormaimella soraa 60luvulla ja myi sen sitten pois. Tutkitaan konetta ja koetetaan osua sillä tarujen kultasuoneen
13
”Siellä oli aluksi traktoreita soraa kuormaamassa, mutta vuonna 1964 sinne ostettiin tämä Massikka”, Seppo kertoo. Nurmelta toiselle Seppo Heikkilän puolison Taru Nurmen isoisä Martti Nurmi perusti 50-luvulla Varsinais-Suomeen Mellilään maansiirtoyrityksen ja ryhtyi ajamaan hiekkaa ympäri maakuntaa. Ohjaava taka-akseli osoittautui heikoksi kohdaksi, ja sen tilalle pantiin järeämpi kuorma-auton akseli. Sellainen löytyy pitelemättömän romunkerääjän Seppo Heikkilän nurkista. Noin vuosikymmenen kuormainkone siirteli hevosenlantaa ja muuta kevyehköä Tarmon tilalla. Tilalle tuli niin ikään Hankkijan edustama Chaseside-pyöräkuormain. Vasemmalla ovat ohjausjarrut ja oikealla ajopolkimet eteenja taaksepäin. Ajomies punnitaan heti sisäänkäynnillä. Sitten sen kohtalona oli taas jäädä uudempien ja kyvykkäämpien jalkoihin, kun Tarmo hankki uuden etukuormaajalla varustetun Valtran. M assey Fergusonin maataloustraktorit ovat aina olleet tuttuakin tutumpi näky suomalaisilla pelloilla. Yksi parahiksi 60 vuotta täyttävä tapaus on pyöräkuormaaja Massey Ferguson 356. Silmiin osui purettuna myytävä Massey Ferguson 356. Kuormaajakone sai tehdä soramontulla pitkää päivää. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Ohjaava taka-akseli osoittautui heikoksi kohdaksi. Tarmo hankki Massikkaan alkuperäistä vastaavan Perkinsin nelosdieselin. Vuonna 1968 Massikka myytiin autoilija Lumpeelle Ruskoon. Lisäksi se on kiertänyt vahingossa alkuperäiselle omistajasuvulle uudestaan. Oikealla näkyvät kuormaimen hallintavivut. Seppo Heikkilä näyttää kapuamisen mallia. Pari vuosikymmentä myöhemmin Tarun isä Tarmo alkoi kuitenkin tuumia, että hänen maatilalleen olisi hyvä saada kuormaajakone. Maansiirtokoneiden puolella muut merkit ovat pidelleet valtikkaa, mutta pitkään Massikka teki myös keltaista linjaansa. 14 MASSEY FERGUSON 356. Kojelaudassa on mittarit ja varusteet savukkeensytytintä myöten. Kehittyneen ajolihaksen kanssa lienee vaikeampaa. Kun oikeanpuoleisia polkimia painaa yhtä aikaa, ne toimivat kaasupolkimena. Kasausvaiheessa Tarmo äkkäsi, että kone ei ollut vain samanlainen kuin heillä aikoinaan, vaan kyseessä oli jetsulleen sama Massikka. Se on asustellut Punkalaitumella pian parikymmentä vuotta ja saa siellä säännöllistä liikuntaa. Palapeli oli muutoin koossa, mutta moottoria ei osien joukosta löytynyt enää ollenkaan. Kone pääsi heti kapaloikäisenä siihen työhön, johon se on tarkoitettukin. Seppo kuitenkin riensi hätiin ja pelasti vanhuksen omalle tontilleen. Massikan ohjaamoon pääsee parhaiten maansiirtoa myös lapiolla tehnyt kuljettaja. Tarmo tuumi, että heillähän oli aikanaan sellainen, se oli hyvä kone. Niinpä Tarmo teki kaupat vaihtolavalla kappaleina lepäilevästä koneesta
Vuoden 1963 kuvassa näkyvät hyvin myös alkuperäisten takarenkaiden koko ja toinen hyttiversio. Mukavuuksia ja turvaa Millainen kone karun ulkoasun takana piilee. Kuormauskone helpotti sahan arkea huomattavasti: auton kuormausaika 356:lla oli 10–15 minuuttia, kun aiemmin kuormaa oli tehty miesvoimin 2,5–3 tuntia. ELKA / HANKKIJA KESKUSOSUUSLIIKE 1/2022 15. Tehostettu ohjaus on kevyt käännellä, ja aikoinaan mainostettiinkin koneessa olevan oikein sormenpääohjaus. Suomessa 356:een lisättiin ohjaamo. Niinpä kuljettajan kädet jäävät vapaiksi ohjaamista ja kuormaimen hallintaa varten. Olin nostamassa kauhalla pesukonetta kontin laidan yli, kun kone yhtäkkiä tökkäsi johonkin ja pesukone tuli katolle.” Maahantuojan aviisissa M arraskuussa 1962 Hankkijan Saroilta -lehti kertoi uudesta pyöräkuormaajasta. Varjonmaa käytti tukkihaarukalla varustettua 356Massikkaa tukkien lajitteluun ja siirtämiseen syöttöpöytien eteen, sahatavaran tapuliin nostamiseen ja ulkomaille menevien sahatavaranippujen kuorma-autoon lastaamiseen. Käsivivuilla valittavien kahden vaihteen ja kahden nopeusalueen lisäksi 356:ssa on momentinmuunnin ja polkimilla tapahtuva suunnanvaihto. Seuraavien vuosien aikana lehdessä ilmestyi pariinkin otteeseen käyttäjäkokemuksia. Solmio kaulassa voi hytissä olla lämmin, mutta saahan taka-akkunan onneksi ammolleen. Sen sijaan alkoi näkyä kuvia Chaseside-pyöräkuormaajista, joita Hankkija ryhtyi 60-luvulla tuomaan Suomeen. Lisäksi kumpaakin suuntapoljinta yhtä aikaa poljettaessa ne toimivat kaasupolkimena. Tämän kokoinen kone taisi kuitenkin olla parhaimmillaan soran kuormauksessa. Lisäsylinterin vaatinut tukki haarukka taisi olla kauhan jälkeen suosituin laite 356:n kuormaimen nokassa. Vuodesta 1968 eteenpäin mainostettiin voimallisesti Massey Fergusonin uuden Italian-tehtaan tuoreita maansiirtokoneita. Muilla valmistajilla, kuten Allis-Chalmersilla, näitä hydraulisia herkkuja oli tarjottu jo jonkin aikaa. Noormarkussa Kairilan Sahan omistaja Y. 356:tta ei Hankkijan lehdessä sen enempää käsitelty. Takapyörät kääntyvät ääriasennosta toiseen kahdella ja puolella ohjauspyörän kierroksella. 60-luvun alun vehkeeksi 356 on hyvä käyttää, vaikka mitkään sen ominaisuuksista eivät uutuuksia olleetkaan. ”Kymmenkunta vuotta sitten tyhjensin isoa romukuormaa hakekonttiin. Niiden yläpuolella kulkevat välykselliset vetotangot. Kuormaajaa suunniteltaessa ei ohjaamoasiaa liene liiemmin mietitty, sen verran akrobatiaa sinne ja sieltä kapuamiseen tarvitaan. Suomessa oli jo myyty Massey Fergusonin etukuormaimella varustettua teollisuustraktoria 702, jossa oli siinäkin ollut kovan laatikon vaihtoehtona momentinmuunnin ja suunnanvaihto. Ehdotonta turvallisuuslisää se kuitenkin tarjoaa, kuten Seppokin on todennut. Pyöräkuormaajaa koetettiin valjastaa töihin metsäteollisuuden alkupäähänkin. Ainakin näytösluontoisesti Massikka sai maistaa karkeaakin tavaraa. Aivan uusia mukavuuksia edellä mainitut eivät olleet, eivät edes merkin sisällä. Kuormaimen aisat ovat teleskooppisia ja kotelorakenteisia. Hydraulisylinterit ovat varsien sisällä. 356:ssa on vetävät etupyörät ja takapyöräohjaus. Vuonna 1964 Anttilan koetilalla pidetyssä esittelytilaisuudessa nähtiin varastopaikalla MF 356 häärimässä tukkien siirtelyssä
Wille 655 kulkee neljääkymppiä, ja MF 356 menee kolmeakymppiä. Rakenteesta oli aikalaismainosten mukaan monenlaista hyötyä. MF taas tehtiin käytännössä pelkästään aikansa kovaan kuormauskäyttöön, vaikka sitä huomattavasti rajumpiakin pyöräkuormaajia oli jo tarjolla. Niiden suunnittelun lähtökohdatkin ovat olleet hyvin erilaiset. Tämä Massikka ei tee samaa”, Seppo nauraa. Myös nostokorkeus on koneen kokoon nähden suuri. Näiden lukujen valossa MF 356 siis on voimakkaampi, vakaampi, ketterämpi ja nopeampi kone kuin Volvo LM 218. Hieman yllättäen MF 356 on lukujen valossa ketterämpi kuin miltei 50 vuotta uudempi runko-ohjattu Wille: Willen kääntösäde on 4,3 metriä, Massikan 4,0 metriä. MF 356:n kauhan irrotusvoimaksi eli kuormaimen aisojen nostovoimaksi kauhasta mitattuna on ilmoitettu 4 086 kilopondia eli aika hurjat 40 kilonewtonia. Katsotaan kuitenkin uteliaisuuttamme muutamia lukuja. Mutta millaiset Willen ja 356:n kykyjen erot tarkemmin ottaen ovat. On vaikea uskoa, että MF 356 nostaisi kauhan kärjessä enemmän kuin Willen kuormain ilman kauhaa. Vuoden 2008 Wille 655c on toden totta rajumpi nostaja, sillä sen kaatokuorma on ilman vastapainoa 3?460 kg ja nestetäytteisillä takarenkailla 3 960 kg. Kauha lähestyy noustessaan nopeasti etuakselia korkeussuunnassa. Sen sijaan kauhan liikeradan keskipiste liikkuu kohti vetotankojen kiinnityspistettä. Aisat pitenevät noustessaan, ja vetotangot määräävät aisojen mitan. Uuden ajan kiinteistökoneessa on monella tapaa erilaiset ominaisuudet kuin 60-luvun töitä tehneessä jäykässä kuormaimessa. Vetotangot ovat kaksiosaiset, ja niissä on säädettävä välys – neljä senttimetriä puskulevylle ja kaksi kauhalle. Jos Willessä painottaa kauhaa samalla kun lykkää sen hiekkakasaan, kone nappaa yli kaksitonnia tavaraa kerralla. Taka-akseli ja takarenkaat on vaihdettu astetta järeämpiin jo 60-luvulla. Tarvittaessa kauhaa kääntämällä ja nostamalla saadaan tankoihin lisää vetoa ja etupyörille lisää painoa. Sen kantavuus on Massikkaa pienempi, 1 800 kg. MF 356 VOLVO LM 218 WILLE 655C MOOTTORIN TEHO hv 58 56 130 NOSTOVOIMA kN 31,4 32 (ala-asento) / 20,6 (yläasento) KAUHAN IRROTUSVOIMA kN 40 KAUHAN MURTOVOIMA kN 25,5 28,9 KULJETUSKYKY 2?270 1?800 1?925 KÄÄNTÖSÄDE METRIÄ 3,97 5,00 4,28 SUURIN NOPEUS km/h 30 26 40 Koneen perälle on rakennettu akkulaatikko. On tosin epäselvää, millä aisojen korkeudella kuljetuskyvyt on mitattu. Koneiden teknisten tietojen suora vertailu ei ole siksi aivan mielekästä, ja niiden suorituskyvyn mittauksessakin on varmasti ollut suuria eroja. Vuonna 1962 MF 356:n luvattiin nostavan 3 178 kilogrammaa täyteen 337 senttimetrin korkeuteen. Kuormaimen aisat ovat teleskooppiset, ja hydraulisylinterit on sijoitettu aisojen sisään. Vielä noston nopeudessakin Massikka voittaa Volvon: ensimmäisen kuormain nousee maasta ylimpään korkeuteen viidessä, jälkimmäisen kuudessa sekunnissa. Vertailua Willeen ja Volvoon S eppo Heikkilä ajoi aikoinaan työpäiviä Wille 655:llä ja hyppäsi sitten kotona 356:n puikkoihin. Wille nostaa sentin korkeammalle kuin Massikka. Maataloustraktorin nostolaitteesta tutun Ferguson -järjestelmän tapainen painonsiirtokin toteutuu teleskooppi aisojen ja vetotankojen ansiosta. Välyksestä näkee, kohdistuuko tankoihin veto vai puristus. Willelle annetaan kauhalla maltillisempi 1 470 kilon lukema, trukkihaarukalla 1 830 kg. Ero oli Sepon mukaan melkoinen ”Wille on samankokoinen laite kuin tämä Massikka, mutta kyvyt on toiset. Volvon nopeus on 26 kilometriä tunnissa. Kääntösäde on metrin enemmän, viisi metriä. Wille 655c:n kauhan murtovoima eli kauhan käännön voima on 28,9 kilonewtonia ja kuormaimen nostovoima enimmillään 32 kilonewtonia. 356:n kuljetuskyvyksi luvattiin 2 270 kilogrammaa. BM-Volvon nostovoima on 3 200 kilopondia eli 31,4 kilonewtonia. 16 MASSEY FERGUSON 356. Ruotsalaisen rinnalla ei tarvitse hävetä. Aisoihin kuuluvat lisäksi niiden yläpuolella kulkevat vetotangot. Pitää vielä muistaa, että Wille on tehty ympäristönhoitokoneeksi, jossa käytetään muitakin työlaitteita yhtä aikaa kuormaimen kanssa ja kuormainkin on suunniteltu monenlaisia käyttötarkoituksia palvelemaan. Reilumpaa olisi verrata Massikkaa vaikkapa erääseen samankokoiseen aikalaiseen, koko lailla suositumpaan BMVolvo LM 218:aan. Tästä syystä kauha ei nouse sellaisen ympyrän kehän mukaisesti, jonka keskipiste on aisojen kiinnityskohta. Siksi takarenkaat pysyvät hyvin maassa, kuormaaja on vakaa, ja sen kuljetuskyky paranee. Takana on nyt suurempi raideleveys kuin edessä, mikä tekee Sepon mukaan ohjaamisen erityisesti kovassa vauhdissa jännittäväksi. Teleskooppiaisat ja vetotangot 356:n kuormainlaitteessa on erikoinen rakenne
MASSEY FERGUSON 356 MOOTTORI Perkins AD 4.203, suoraruiskutteinen nelisylinterinen dieselmoottori. Muutoin se on jo sen asteen romu, ettei se enää voi edes hajota”, Heikkilä hohottaa. ”Takarenkaat vaihdoin, ne alkoivat olla jo niin kuluneet. Nurmen Sora siirtää edelleen maata, nykyään yrityksen toimipaikka on Aura. Koetetaanpa Massikalla – ehkä pian voi lopettaa päivätyöt! Ei enää hajoa Pyöräkuormaaja on ollut Sepolla pian parikymmentä vuotta, ja nurkissa on riittänyt nosteltavaa. ”Vuodesta 2005 asti se on täällä ollut. Menisiköhän se tästä oman suulin takaa, Seppo aprikoi. Teho 58 hevosvoimaa 2?000 kierroksella minuutissa. Koneen käyttöarvo on yhä korkealla, sillä isoja huoltoja siihen ei ole tarvinnut tehdä. Järin kauas ei ole eksynyt Massikkakaan, hädin tuskin naapurimaakuntaan. Ensi kuormaimensa tavoin sen ensimmäisenä omistanut yritys paiskii yhä hommia. ”Se on jo sen asteen romu, ettei se enää voi edes hajota.” Vanhan kansan legenda kertoo, että Huittisten ja Jokioisten välillä kulkee kulta suoni. Joka vuosi sillä jotain tehdään”, Seppo sanoo. Sylinterin halkaisija 91,44 mm, iskun pituus 127 mm, iskutilavuus 3,4 litraa. Kultasuonta ei löytynyt, vaan jäipä silti suu messingille. VAIHTEET 4+4, suunnanvaihtaja ja momentinmuunnin, suurin nopeus eteen ja taakse 30 km/h RENKAAT edessä 14-24/8, takana 9,00-15/12 MITTOJA pituus kauhalla 4?712 mm, leveys 1?932 mm, maavara 374 mm, akseliväli 2?137 mm, kääntösäde 3,97 metriä TYÖLAITTEITA 800 litran sorakauha, repijälaite, 215 cm puskulevy, 1?600 litran lumikauha, nostopuomi, haarukkalaite, hydraulinen puutavarahaarukka VALMISTUSPAIKKA Detroit, USA 1/2022 17
TÄHTI-TAKRA TAKRA TR 2D (OM 636) Esa Hongisto sovitteli huvikseen Mersun dieselmoottorin Takraan. Liminka 18. Fahrin puimurista tuttu kone kiertää enemmän kuin Takran oma petrolimoottori
Esa Hongisto oli juuri saanut herkisteltyä yhden Takra-aihionsa moottorin kuntoon, kun pihaan tupsahti toinen moottorivikainen Takra. Esa tuumi, että on helpompi väkästellä vanha toimiva puimurin moottori siihen paikalleen kuin kunnostaa rikkinäistä. Takrassa käytetty Waukeshan bensa-petrolimoottori XAH on kolmelitrainen. ”Tein tähän traktoriin kokonaan uuden runkopalkin”, Esa kertoo vaadittavista muutoksista. Siinä eräs todiste Takran käsityön määrästä. L iminkalainen Esa Hongisto on uuttera koneharrastaja. 19. Erikoista on, että kipinä-Waukeshan korkein kierrosluku on 2 200, kun taas Mersu kiertää peräti 3 000 kierrosta minuutissa. Esan traktori on siis jonkin verran hurjempi menijä. Tehdas lupasi ja Vakolan testi totesi, että vakio-Takran huippunopeus on noin 20 kilometriä tunnissa. Hitsasin sen kasaan ja käytin sorvarilla”, Esa sanoo. Mersussa on 35 hevosvoimaa. Kytkimen laippa oli SAElaippa mutta Mersussa on DIN. Vertailukelpoisia vääntölukuja ei ole. Esalla oli siis käsissään Fahrin puimurista napattu Mercedes-Benzin OM 636 -dieselmoottori. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Esalla on neljä Takran kojetaulua, kaikki keskenään erilaisia. Takran ohjekirja ilmoittaa Waukeshan tehoiksi bensiinillä 38 ja petrolilla 32 hevosvoimaa. Helppoudesta voi kuitenkin olla montaa mieltä. Aivan heittämällä moottorin vaihto ei onnistu. Intohimosta kertoo se, että Hongisto on jäljittänyt säilyneitä Takroja ja niiden omistajia jo pitkään. ”Siihen piti tehdä kytkinkotelo. ”Waukeshan kytkin ja Takran kytkinlaitteet on tuumakoolla. Saksalaisessa ne on millikoolla. Helpompaa. Siihen piti tehdä adapteri.” Tehoa dieselmoottorissa on kutakuinkin saman verran kuin Waukeshan bensa-petrolissakin. Yksi sydäntä lähellä oleva traktori on kotimainen Takra, johon Esa suhtautuu intohimoisesti mutta rennosti. Sen iskutilavuus on 1,8 litraa. ”Vanha palkki on kuitenkin tallessa, eli traktorin pystyy muuttamaan takaisin ennalleen.” Kun moottori oli traktorin kyydissä, pulmia tuli kytkennästä muuhun koneistoon. Saksalainen moottori ei kuitenkaan ongelmitta sujahda sinne, mihin amerikkalainen on tarkoitettu. Dieselmoottori on näistä kahdesta aika lailla lyhyempi. Rentoudesta taas todistaa toinen miehen omista Takra-traktoreista: alkuperäisen bensa-petrolimoottorin tilalle on asennettu dieselkone. Tämän Takran valmistenumero on 412, ja se on todennäköisesti tehty vuonna 1953
”Mittaritauluja minulla on neljä. Kaikki ovat keskenään erilaisia”, Esa sanoo. Edistyksellisiä ne kyllä olivat. 20 DIESELÖITY TAKRA. Eikä se sitä katkaissut perusTakrassakaan. Takra oli monelta osin käsityötä, mikä selittää yhtäältä yksilöiden keskinäisiä eroja ja toisaalta sitä, miksi traktori oli köyhälle Suomelle liian kallis. Tampereen Liikenne -niminen yksityinen yhtiö vaihtoi nimensä vuonna 1949 muotoon Takra Oy erottautuakseen kaupungin julkisesta liikennelaitoksesta. Yhtiö harjoitti liikennöinnin ohella melko laajaa konepajatoimintaa esimerkiksi sotakorvaustarpeisiin. Hongiston tutkimuksissa on paljastunut, että vaikka Takraa myytiin vain yhtä mallia, traktoreissa on paljon pieniä keskinäisiä eroja. Takrassa on käytetty ainakin kahdenlaista takabanjoa ja sen myötä myös kahdenlaisia vetovarsia. Kaikki ovat keskenään erilaisia.” ESA HONGISTO • insinööri (eläkkeellä) • traktoriharrastaja ”Minulla ressukalla on monta projektia. Esa on pannut dieselTakraansa nokkapumpun, joten ajokytkimen käyttäminen ei katkaise nostolaitehydrauliikan toimintaa. Jos tähän vahvistettuun taka-akseliin laittaisi suorat vetovarret, ne ottaisivat kiinni akselin vahvikkeisiin. Esimerkiksi taka-akseliin on ilmeisesti jossain vaiheessa lisätty vahvikepala, jonka vuoksi taas vetovarsien mallia on täytynyt muuttaa. Traktori ei ollut pitkäikäinen, vaan viimeiset Takrat kaupattiin vuonna 1955. Epäilemättä näiden töiden lopun häämöttäessä Takralla ajateltiin kuten Valmetillakin, että omille markkinoille tähdätty traktori sopisi korvaavaksi tuotteeksi. ”Mittaritauluja minulla on neljä. Fordson N ja kaksi Kormikkia, BM ja F-14, on aloittamatta, Hallissa on työn alla 5000Ford ja iso hydraulivetoinen Intikka.” Edellä muita Tampereella valmistettu Takra oli liikennöijien hanke. Takra ehti ensin: Takra-traktoreiden sarjavalmistus alkoi 1950