Kaikki hinnat sis. Leukojen syvyys: 140mm. Paino: 88kg. Koneessa on mm. Vaatii lisäksi kompressorin. Nostokorkeus: 1880mm. Sähköliitäntä: 230V / 16A. Autotallin sisustus (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea, 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut, 3kp alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513523 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. 2599€ tuotenro 497766 169€ tuotenro 89343 Tasapainotuskone U-823 Ammattitason tasapainotuskone henkilöautojen, moottoripyörien ja kevyiden hyötyajoneuvojen renkaiden tasapainotukseen. 499€ tuotenro 494628 Asentajan alusta & jakkara / 2-in-1 Tukeva asentajan alusta joka nousee myös jakkaraksi. Paino: 775kg. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Pneumaattisesti ohjattu puomi ja apuvarret. Mitat (PxLxK): 5400(4430)x2930x2190mm. U U TU U S! 199€ tuotenro 511068 Epäkeskohiomakone ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella tehokasta hiontaa varten kaikentyyppisille pinnoille. 499€ tuotenro 512776 79€ tuotenro 506541 Baarijakkara Pehmustettu istuin joka kääntyy 360° ja kromatut teräsjalat. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm. 1799€ tuotenro 511961 U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. automaattinen vanteen halkaisijan tunnistus, painon kohdistin sekä useita erilaisia painotustiloja. Ramppien mitat: 590x340mm. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi 2650€ tuotenro 85268 Säilytysnostin 2:lle autolle / 4000kg Erittäin laadukas säilytysnostin kahden auton päällekkäiseen säilytykseen. Mitat: 1030x440x140mm, istuinkorkeus 510mm 69€ tuotenro 506543 U U TU U S! U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2021 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT SEPPIÄ JA MESTAREITA Arto Karttunen – omatekoisia koneita huviksi ja hyödyksi • Lintulan Fordsonit • Zetor 6711 mökkitraktorina • DB Cropmaster Diesel • Ford P-42 -kaivinkone • Perkkaan autotraktorit 74 50 00 -2 10 1 • PA L VK O 20 21 -1 6 41 48 87 45 00 03 21 00 1 Viipale mediat 83 1 / 2 2 1 • Fo rd P -4 2 • D av id B ro w n C ro pm as te r D ie se l • M as se y Fe rg us on R ob ur • Vo lv o B 58 & W iim a M 68 Lu x • Ze to r 67 11. Koko: 480x100x200mm. Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. Pyörintänopeus: 4000-10000rpm. Moottorin teho: 350W. Ergonomisesti muotoiltu ja varustettu harjattomalla moottorilla, joka ylläpitää nopeuden tasaisena myös suurissa kuormituksissa. Rengaskone APO-3266 Laadukas rengaskone joka on varustettu taakse kääntyvällä puomilla sekä kolmella apuvarrella matalaprofiilisten renkaiden asentamisen helpottamiseksi. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Säädettävä korkeus: 650-770mm Pulverimaaliruisku Ammattimainen lopputulos kotona! Nyt voit jauhemaalata kotioloissa ja saada kestävän pinnan, joka ei irtoa tai lohkeile ja kestää paremmin kulutusta. Paino: 14,5kg. Työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla. Nostokyky: 1350kg/pari. Levys pilarien välillä: 2400mm. Maks. Työkaluvaunu 145-os. Nostokyky: 4000kg. Käyttöjännite 230V
Pakko oli jääräpäänkin myöntää verkkovirran verrattomuus. Suuren vesivoimalaitoksen rakenteissa ja ratkaisuissa on jo sen kaltaista mahtia, että katsoja kokee melkeinpä kutistuvansa rakennelmien äärellä. H ar riv irt a. Samanlainen jäärä hän oli ollut jo nuorena isäntänä. Voimalat ovat kiehtovia paikkoja vanhasta tekniikasta kiinnostuneille. Kattavan jakeluverkon puuttuessa erilaisia pienvoimaloita löytyi monesta rakennuksesta. SÄHKÖ TULI TALOON N iihin aikoihin, kun hankimme vanhan maatalon, tuli tutustuttua naapuritalon isäntään. Kissakosken tehdasalueen esittelyssä tutustumme vesivoimalaitokseen sekä vanhan tehtaan tiloihin pystytettyyn sähkönäyttelyyn. Nyt jo edesmenneellä herralla oli meidän torppamme vanhasta isännästä paljon tarinoita kerrottavanaan. 1/2021 3 Pääkirjoitus Ku va : SA -K uv a/ H . Teollisuuden ja koneiden ohella sähkö on mullistanut ihmiseloa varsin perusteellisesti. Vuodet olivat jäykistäneet niskan ja heikentäneet hartioita niin, ettei traktorin ohjaaminen enää onnistunut. Pienissä polttomoottorikäyttöisissä sähkövoimaloissa riittää tutkittavaa. Tähän numeroon kokosimme sähköntuotantoon liittyviä artikkeleita eri näkökulmista. Kerrankin kun naapuri tuli kyliltä kotiin päin, hän näki tutun äijän istumassa traktorinsa päällä. Naapurin isäntä antoi periksi jo muutaman kuukauden päästä (rouvan painostuksesta tietysti) ja ilmoitti sähköyhtiölle, että talon voisi sittenkin kytkeä verkkoon. Kun traktorin kääntäminen ei onnistunut, ei ukolla ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä risteykseen odottamaan kunnes joku osuisi kohdalle ja kääntäisi koneen nokan taloa kohti. itsepäinen ukko ei moisia rajoitteita hyväksynyt, ja oli jälleen kerran lähtenyt matkaan traktorillaan, mutta päässyt vain kilometrin päässä olevaan T-risteykseen saakka. Maan sähköistyminen kesti kuitenkin pitkään. Vaikea on edes kuvitella elämää ilman sähköverkkoa. Oli kuulemma sitkeä ja kiukkuinen mies. Meidän talomme isäntä mökötti pimeässä tuvassaan vielä pitkään, mutta vuosien kuluttua hänkin taipui. Siinä ukko oli istunut jo tovin. Kaiken lisäksi äijä sai suostuteltua naapurin samaan vastarintaan. Innostuipa äijä hankkimaan sähkökiukaan ja lämminvesivaraajan elintasosiipeä pystyttäessään. Ojasen historiakatsauksessa vilkaistaan paikallisiin sähköntuotantolaitoksiin, ja Joona Hammin ruosteromanttisen valokuva-artikkelin kuvissa näemme, kuinka koskia on kahlehdittu energiantuotantoon. Olli J. Mukavia lukuhetkiä! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Isäntä mökötti pimeässä tuvassaan vielä pitkään, mutta vuosien kuluttua hänkin taipui. Kun sähkötolppia vedettiin talon vierestä, mies kieltäytyi tiukasti ottamasta moista keksintöä ja kustannusten kasvattajaa omaksi riesakseen. Sitten tuli päivä, jona lähialueiden torppiin syttyivät sähkövalot. Sähkön hurinasta huolimatta vuoden ensimmäisen numeron sisällöstä pääosa tuoksuu tuttuun tapaan dieselöljyltä ja konerasvalta. Elämä helpottui paitsi valaistuksen myös koneiden käytön suhteen
4 Tässä numerossa. 20 Volvo B58 & Wiima M68 Lux Paavolalaisen Karhun Liikenteen mahuri pantiin ajoissa syrjään ajosta. ARTIKKELIT 34 Hanhirannan taiteilija Hannu Parviainen tekee ite-taidetta maataloushistorian hengessä. 30 David Brown Cropmaster Diesel David Brown teki 40-luvun lopulla muista brittivalmistajista poiketen itse moottorin traktoriinsa. 12 16 20 26 KANNESSA 12 Lintulan laanilla Pekka Lintula, luottomies Matti Pitkänen ja kuusi Fordin tehtaiden traktoria neljältä vuosikymmeneltä. 44 Perkkaan autotraktorit Tarina kolmesta Veikko Koskenalan tekemästä autotraktorista. KONEET 16 Zetor 6711 Seiskasarjan isompi nelos-Zetor juontaa ja halkoo leimikoiden tähteet. MUSEOT 56 Paperia ja sähköä Hirvensalmen Kissakosken kylän vanhassa paperitehtaassa toimii Suur-Savon Sähkön museo. Alusta on koottu Teijon tehtailla. 26 Ford P-42 Fordin pyörivän kaivinkoneen juuret juontuvat Ranskaan. Erikoisella puomistolla on ulottuvuutta. 52 Massey Ferguson Robur Ruotsalainen ajokoneversio 65-Massikasta kulki hangessakin. Kertojana Veikon jälkikasvu. 56 Höyrykoneesta avaruussukkulaan Saksalainen Speyerin tekniikkamuseo esittelee joka sortin konevoimaa. 64 Konepastilleja Länsiranskalainen traktorimuseo Agri-Rétro on yhden miehen elämäntyö
48 Ensimmäinen nainen Vuonna 1964 Hely Pylvänäinen oli Vilppulan maamieskoulun ensimmäinen tyttöoppilas. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. 38 Seppiä ja mestareita Arto Karttunen tekee hylkyosista ajopelejä ja sovittaa traktoreihin purkumoottoreita. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 54 Sorvin äärellä Sota-aikaan sorvareina toimivat nuoret ja vanhat, miehet ja naiset. 74 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. TILAAJAPALVELU Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia kosken partaalta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 70 Moottorilla valoa ja varavoimaa Paikallisesti tuotettua sähköä on tehty monenlaisin laitoksin. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 34 48 56 44 56 Kissakoskella on esillä sähköalan kalustoa ja erikoisvermeit ä. 1/2021 38. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty
Muistitietoaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon ja valokuvat Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Keruuseen voi osallistua sekä omalla nimellä että kokonaan nimettömästi. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Suomen Maatalousmuseo Saran toiminnassa. O ulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät yhteistyössä maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Keruu on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa tarinansa. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat hyvin tervetulleita. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja syksyllä 2021. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Erityisen kiinnostuneita ollaan siitä, mitä maaseutu merkitsee ihmisille tänä päivänä. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä. Kerääjät toivovat saavansa runsaan aineiston, joka avaa henkilökohtaisen näkökulman maaseutuelämään Suomessa 1900–2000-luvuilla. Keruu päättyy 31.7.2021. Kerro oma tarinasi. Lisätietoja antavat: akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti 050 359 729 2 kaisa.vehkalahti@oulu.fi museonjohtaja Sami Louekari 050 530 588 7 sami.louekari@sarka.fi Kerro muistosi – kerro pölyiset ja hikisetkin. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita sekä maalla asuvien, maaseudulta pois muuttaneiden että maaseudulle jälleen palanneiden elämäntarinoista. Suomalaisten maaseutumuistoista kerätään tietoa Miten muistat lapsuutesi ja nuoruutesi maaseudun. Keruuseen osallistutaan osoitteessa https://www.sarka.fi/minun-maaseutuni/ joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oma tarina
Kirjan lopussa annetaan vielä kattava selonteko siitä, mitä junarungoille tapahtui lopuksi aina surullisen herkullisia romutuskuvia ja hätkähdyttäviä onnettomuuskuvia myöten. Tämä puute kuitenkin korjaantuu nyt, kun kotimaisen rautatiekirjallisuuden tehomyyrät Jari Auvinen ja Kimmo Pyrhönen ovat ottaneet projektin hoitoonsa. Näin Jorma kirjoittaa: Sotien jälkeisessä Suomessa venemoottoreista taisi olla pulaa, tai ainakin niiden hinnat tuntuivat korkeilta. Ja hoidettua se tuleekin, erittäin kattavalla perusteellisuudella. Eräs kotikylälläni asunut mies teki joskus 1950-luvulla veneeseensä oheisissa kuvissa olevan moottorin T-Fordin nelisylinterisestä koneesta. Veneeseen puolitettu Jorma Karjalainen lähetti meille kuvia, tietoa ja kysymyksiä venekäyttöön puolitetusta moottorista. Tätä taustaa vasten onkin hämmästyttävää, että mielenkiintoisesta ja lähes täysin keskuudestamme kadonneesta aiheesta ei ole aiemmin saatu kirjaa. Auvinen, Jari & Pyrhönen, Kimmo 2020: Harmaan kiitojunan tarina. Kustantaja Laaksosen julkaisema Harmaan kiitojunan tarina käsittelee aiheen 178 sivun myötä läpikotaisin aina hankintojen peruslähtökohdista tarkkoihin teknisiin yksityiskohtiin ja liikennöintiin saakka. Vanhat Koneet -lehdessä Dm3ja Dm4-mooottorivaunut esiteltiin numerossa 4/20. Lisäksi mukana on runsaasti ajankuvaa ja väriä esimerkiksi vanhojen mainosten ja esitteiden muodossa, ja muutenkin kirja on vankan tietosisältönsä lisäksi runsaasti kuvitettu. Jos muilla lukijoillamme on tietoa vastaavista puolittamistapauksista, ottakaa yhteyttä toimitukseen. Vähemmänkin aiheesta kiinnostunut löytää sisällöstä tuntikausiksi perehtymistä, onhan mukana paljon tietoa tuon ajan teknisistä ratkaisuista ja laitteista, sekä tietenkin sitä parin vuosikymmenen ajankuvaa rautateiltä ja sen ympäristöstä. Moottori on päässyt aika huonoon kuntoon, kun se on maannut toimettomana taivasalla kuusen juurella pian 50 vuotta. Suomalaisen rautatiehistorian ystävälle tämä kirja on ehdoton lisä kirjahyllyyn. 176 sivua. Kaksi sylinteriä leikattiin pois, kannesta sahattiin puolet pois ja syntyneet reiät hitsattiin umpeen. Uranuurtajat kovissa kansissa Valtionrautateiden ylpeydeksikin aikanaan tituleerattujen Dm3ja Dm4-dieselmoottorivaunujen ja Hr11-kiitojunaveturien historia 50-luvun puolivälistä 70-luvun alkuun oli lyhyt mutta sitäkin merkityksellisempi suomalaisen rautatieliikenteen kannalta. Kustantaja Laaksonen. Tällaisen noin 10 hevosvoimaisen moottorin voimalla vene sitten seilasi Oulujärvellä, kunnes aikanaan veneeseen saatiin oikea tehdasvalmisteinen keskimoottori. Lisäksi öljypohjaan laitettiin kupariputkesta jäähdytyskierto ja kampiakselin päähän sorvattiin vauhtipyörä. 1/2021 7. Kuinkahan yleisiä tällaiset autonmoottorista “puolitetut” venemoottorit olivat aikoinaan
Hyvän kävijävireen toivotaan palautuvan, kun koronatilanne helpottaa. Luston johtoon on juuri astunut Niina Uronen. ”Metsä on Suomen tuki, lukee syntymäkuntani Punkaharjun harjualueella. Koronavuosi kuritti Lustoa muiden museoiden tapaan, kun osan vuodesta oli ovi säpissä ja ulkomaiset kävijät sekä isot ryhmät katosivat. Työtä Lustossa Punkaharjulla jatkuu miehen työ ja alkaa naisen työ. Varaukset ja tiedustelut puh. Niina Uronen on Lusto-museon uusi toimitusjohtaja. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Kuvista välittyy väkevänä raskaan työn arki iloineen ja suruineen metsissä, taukotuvissa ja tien päällä. Valokuvanäyttely tarjoaa koskettavia ja pääosin ennennäkemättömiä valokuvia metsätyöntekijöistä ja työn murroksesta vuosilta 1970–1971. Toisaalta heinäkuu oli kävijämäärien suhteen poikkeuksellisen vilkas, yli 11 000 museovierasta. Samalla Lusto-reissulla kannattaa tietysti piipahtaa pysyvissä näyttelyissä Koneaika ja Vanha savotta. Miehen työ -valokuvanäyttelyssä metsurintyö on pääosassa. 015 345 100. Kovempi kiire tulee metsätyömiesten omasta kulttuuritapahtumasta kertovaan näyttelyyn. Pudotusta edellisvuoden ennätykselliseen kävijämäärään tuli noin 40 prosenttia. Uronen on ekonomi ja kasvatustieteiden maisteri ja syntyjään Punkaharjulta. M etsämuseo Luston uusi toimitusjohtaja Niina Uronen on aloittanut tehtävässään 11.1.2021. Viime vuonna alkaneessa valokuvanäyttelyssä on esillä metsätyömiesten arkea 50 vuoden takaa. Tällä hetkellä Lustossa on vuosittainen huoltotauko, joka kestää tammikuun loppuun saakka. Suomen Metsämuseo Lusto sijaitsee Punkaharjulla osoitteessa Lustontie 1. Uusi johtaja ei aloita helpoimpaan mahdolliseen aikaan. Vuoden 2020 päänäyttely Miehen työ – Suomi taitekohdassa 1970 jatkuu 13.3.2022 asti. asti. Vuonna 2020 Lustossa vieraili noin 25 000 kävijää. Jahka museo jälleen aukeaa, on siellä vierailemiseen kosolti hyviä syitä. Uskon tähän sanomaan vahvasti ja aion tulevassa työssäni Lustossa olla lisäämässä metsäperinnetiedon ja metsähyvinvoinnin vaikuttavuutta meidän jokaisen elämään”, Uronen sanoo. Tauon aikana näyttelyt, museokauppa sekä Museoravintola Nila ovat suljettuina. Jätkän kulttuuripäivät – legendaarinen metsätapahtuma 1967–2000 jatkuu 28.3
Mutta olin sentään konemiehiä, mikä oli vallan toista kuin työskennellä pellolla päiväläisenä. Suo men Gum mite hta an kuo rm a-a uto ren gas , jok a mai nit tiin maa ilm an ens im mäi sek si tal vir enk aak si. Suo men ens im mäi nen jää nm urt aja , jok a val mis tui Ruo tsi ssa vuo nna 189 0. Kun pöntön savu nokesi minut ja koneen öljyt kiinnittivät noen oikein pitävästi kasvoihini ja käsiini, olin yleensä jatkuvasti musta ja nokinen. 4. 7. – – – Moottori oli pystytettynä pari metriä korkea ja sylinteritkin olivat ehkä kolmisenkymmentä senttiä halkaisijaltaan, joten se tuntui niissä oloissa mahtavalta laitokselta. 5. Mikä oli vuonna 1934 syntynyt Kelirengas. 8. – – – Mielenkiintoisin asia oli kuitenkin itse kone, joka lopulta saapui osina Turusta. 194 9 6. Se oli vanha kaksipyttyinen laivadiesel – romuna – ja muistaakseni vielä romun hinnalla ostettukin. 197 5 4. Suo mal ais ia per äm oot tor eita 8. Wilk e 7. 10. 6. Mikä oli Murtaja. Se muutti myös minun toimenkuvaani sahalla, – – – minusta tuli vakituinen häköpöntön hoitaja ja koneen käynnin valvoja. 5. Mitä olivat Aveko, Nopsa ja Terhi. Vaa sal ais est a Wic kst röm -ve lje ste n moo tto rite hta ast a tun net tu Joh n Wic kst röm . 3. Ens im mäi siä pol tto moo tto rik äyt töi siä ket jus aho ja 10. JULKAISTU MURROKSIA-TEOKSESSA 1. VASTAUKSET 1. VÄINÖ LINNA KERTOI HONKOLAN KARTANOSSA TEKEMÄSTÄÄN TYÖSTÄ PUHEESSAAN LINNASEURAN MATINEASSA URJALASSA 20.12.1981. Kuka rakensi 1890-luvulla Chicagossa auton nimeltä Caloric. 2. Milloin suomalainen hitsausalan yritys Kemppi on perustettu. TEKIJÄN SUUSTA Sitten ruvettiin puhumaan puukaasumoottorista, dieselkoneesta joka kävisi sahanpurulla ja rivanpätkillä. 3. Niin minä sitten pätkin rimoja, lapioin sahanpurua säkkiini ja kiipesin säkki selässä konehuoneen toiseen kerrokseen, jossa täyttelin ja tamppasin savuavaa pönttöä. Kuka hän on. 2. Häkäpöntön mittoja en muista, mutta se oli ainakin niin suuri, että syöttökin tapahtui konehuoneen toisesta kerroksesta. Por voo n kon epa jal la. Caloric-auton tekijä perheajelulla pirssillään. Missä Fiskarsin hydraulikuormaimia alettiin valmistaa 1960-luvun puolivälissä. Mitä olivat Rinco ja Erco. Minkä nimistä kuorma-autoa valmistettiin Suomessa Teijon tehtailla 1960-luvun alussa. 9. Minä vuonna höyryveturit jäivät pois Suomen vakituisesta liikenteestä. Vanhaa ja visaista Ku va : H elg e H ein on en / M us eo vir as to 1/2021 9. Luulisin että se oli hieman outoa muillekin kuin minulle, sillä kolmikymmenluvun puolivälissä laite ei ollut ollenkaan tavanomainen, toisin kuin sota-aikana, jolloin häkäpöntöt savusivat joka auton takana. Mikä oli ensimmäinen suomalainen sarjatuotantoon päästetty dieseltraktori. – – – Kun alkuhankaluuksista oli selvitty, siitä tulikin erittäin varma ja uskollinen voimanlähde. Val met 33 D 9
Lisäksi Claas on laajentanut elintilaansa sekä Venäjälle, Yhdysvaltoihin että Kiinaan. Hän työskenteli ensin metallintyöstöyrityksessä ja perusti sitten Claasin haarakonttorin Ranskaan. Yrityksessä oli tuolloin töissä noin sata ihmistä. Helmut Claas on kuollut Claas-ryhmän pitkäaikainen johtaja Helmut Claas lähti niittämään iäisyyden satoa viidentenä tammikuuta 94 vuoden iässä. Claas jatkaa perheyrityksenä. Helmut Claas oli myös ja ehkä ensisijaisestikin maanviljelijä. Vuonna 1962 hänestä tuli toimitusjohtaja, ja siinä virassa hän palveli vuoteen 1996 asti. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Vuonna 2003 Helmut Claasin johdolla otettiin iso askel, kun Claas osti Renault Agriculture -yhtiön koko traktoritoiminnan. Yritys oli aloittanut itsesitojien valmistajana, mutta tuotantoon tulivat vähitellen myös paalaimet ja puimurit. Vuonna 2014 entisöitiin 75 vuotta vanha Claas-leikkuupuimuri ja Helmut Claas kävi ihailemassa lopputulosta työryhmän kanssa. Vasemmalta Ernst Reineke, Helmut Claas, Ludger Weber, Bernhard Laumann ja Martin Beckmann. Helmut Claas oli syntynyt vuonna 1926 Harsewinkelissä Saksassa. Valkoista valkoiselle 70-luvun harvinaisempi ajokone Valmet M4 on siirretty metsätöistä viljelymaan parannustoimiin. Helmut opiskeli koneasennusta ja valamista. Hänen vanhempansa August ja Paula Claas johtivat maatalouskoneyritystä Veljekset Claas, jossa olivat mukana myös Augustin veljet. Harsewinkeliin perheyhtiön pääkallonpaikalle Helmut siirtyi vuonna 1958. Hänellä oli maatila Isossa-Britanniassa. Koneenrakentaja Helmut Claas oli aina mukana uusien tuotteiden kehittämisessä. Hänen aikanaan tehtiin Claasin leikkuupuimureiden menestysmallistot Dominator ja Lexion, samoin silppuri Jaguar ja iso traktori Xerion. Helmutin tytär Cathrina Claas-Mühlhäuser johtaa menestyvää yritysryhmää
Rolba suunnitteli linkoja useita eurooppalaisia koneita kuten Unimogia ja Latilia varten. Pieni Snow-Baby oli 2,5 hevosvoiman linko, Snow-Boy kymmenhevosvoimainen. Suomeen Rolbaa on tuonut ainakin Elfving. Asiakkaita riitti kaikilla otollisilla mantereilla. Kolmipyöräisessä hytillisessä Rolbassa oli jo 28 hevosvoimaa. 1/2021 11. Samaan aikaan parinsadan humman Latil työnsi työsaavutukseltaan niin ikään sata kertaa tehokkaampaa leikkurilinkoa. Parhaimmillaan se oli maailman suurin alallaan. 50–60-luvun taitteessa parin hepan Snow-Baby oli työnnettävistä lingoista pienin. Rolbia on ollut monen kokoisia. Rolbat siivosivat yleisiä ja yksityisiä pihoja ja teitä ja lisäksi armeijoiden alueita, rautateitä ja lentokenttiä. Rolbat 60 vuotta sitten Sveitsiläinen Rolba on valmistanut lumikalustoa 1940-luvun lopulta asti
Toiset on hankittu liki romuina, toiset hyväkuntoisina. LINTULAN LAANILLA Koneurakoija Pekka Lintulalla on työvehkeiden lisäksi museokalustoakin yhden yrityksen tarpeisiin. Käsijarru on kyllä hyvä, öljykylpyinenkin vielä”, Matti Pitkänen kertoo. Pekka on sekä pannut syrjään vanhoja koneitaan että hankkinut tai rakentanut sellaisia traktoreita, joita omalla tilalla tai omissa urakoissa on aikoinaan ollut käytössä. Lisälaitteena on pienoinen erikoisuus, käsijarru, joka ei lukitsekaan polkimia pohjaan. Tämä ei ole ainoa pitkä Major, jonka Pekka on viime aikoina tehnyt. Ja tämä on vasta alkua: myöhemmin tavataan ainakin hyvin harvinainen kuormaajakone ja ehkä pari puimuriakin. Tallissa on käväissyt kymmeniä traktoreita ja lisäksi on ollut puimureita, kuormaajia ja monenmoisia työlaitteita. Poimitaan muutama kypsempi hedelmä Lintulan ja hänen luotto miehensä Matti Pitkäsen Fordson ja Fordsadosta. Yhytimme molemmat miehet ulkoiluttamasta traktoreita neljältä vuosikymmeneltä. Eniten Lintulan nurkissa on Fordin tekemiä traktoreita. Yksi sähköjä myöten entisöity mutta maalaamaton iso Fordson voisi vaikka vaihtaa omistajaa. Lisäksi hän on ostanut muitakin tavalla tai toisella mielenkiintoisia koneita. ”Tai joutaisi niistä ehkä kaksikin pois.” 12. Nyt Pekka on taas tehnyt kuutos-Majorin. Viime vuosina työkoneiden rinnalle on alkanut kertyä myös museotavaraa. ”Majorin pakkiratas pyörii aina, se on jatkuvassa hammaskosketuksesa. Pekan kanssa remonttimestarina koneiden kimpussa puuhaa Matti Pitkänen. ”Kun aloin itse kirjoittaa laskun, ajattelin, etten lainaa isältä konetta. M elliläläinen Pekka Lintula on toiminut pitkään sekä maanviljelijänä että koneurakoijana. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Turvekoneen muistolle P ekka Lintula aloitti turveurakoinnin yrittäjänä yli 40 vuotta sitten. Sekä moottori että takarenkaat löytyivät Claysonin puimurista. Sen jälkeen on tullutkin ostettua kymmeniä koneita.” Tuo ensimmäinen urakkatraktori meni sittemmin paikalliselle autokauppiaalle vaihtokaupassa. Silloin hän rakensi työkoneekseen kuutos-Majorin. Major oli tuolloin jo siinä kunnossa, ettei kauppias enää myöhemmin Pekan kanssa kauppoja tehnytkään. Tein sitten tällaisen pitkän Majorin. Sen sijaan se toimii samalla tavalla kuin vanhan Fordsonin kytkinjarru eli vetää yhteen vaihdelaatikossa olevat jarrulevyt
Naapurissa ahertanut V uosimallin 1962 Fordson Super Dexta ostettiin uutena Lintulan naapuriin. ”Se oli ollut kovalla käytöllä. Vasemmalla pitkän Majorin ratissa Pekka Lintula, oikealla Super Dextan ohjaimissa Matti Pitkänen. Kaikkia vaihteita ei enää ollut. 13. Vetovarret napsuivat poikki useaan kertaan. Kun naapurista aika jätti, Pekka ja Matti saivat traktorin entisöitäväkseen. Traktori ehostettiin pinnastakin niin, ettei sen entisistä kiusauksista ole tietoakaan – ellei vilkaise hitsattuja vetovarsia. Super Dextan vaihteet ovat muutenkin aika sopimattomat: joka väliin pitäisi olla yksi lisää.” Entinen omistaja ajoi Pekan ja Matin muistin mukaan mahdotonta vauhtia ja käänsi vetokoneensa aina jarrulla. Moottorille tehtiin täysremontti, purkulaatikosta haettiin puuttuvat rattaat vaihteistoon, ja uudet lokasuojat hankittiin. Tuolla 25 hehtaarin tilalla se oli pitkään ainoa traktori ja sai niin muodoin tehdä kaikki työt. Lopulta tilalle tuli jo isompi traktori, mutta silti Super Dextakin sai vielä henkihieverissä hikoilla pienemmissä töissä. Moottori oli ihan loppu, yksi mäntäkin meni puhki. Yhtä hätäinen kuski ollut Vakolassa”, Matti arvelee. ”Vakolan testikin moitti, että nostovarret ovat heikot
Tällainen harvinaisempi vanha Major kuutosmoottorilla on traktori, jollaista Pekka vielä havittelee kokoelmaansa. Traktor oli alun perin varustamo, joka keväällä 1924 siirtyi kaukaa viisaasti maata pitkin liikkuvien ajoneuvojen edustajaksi. Vanhaan Fordsonin moottoriin verrattuna petrolimoottorissa oli muitakin eroja. Bensiinille ja petrolille oli omat kaasuttajat, kun aiemmin molemmat olivat kulkeneet saman kaasuttajan kautta. Uutuudessa oli varta vasten siihen suunniteltu kansiventtiilimoottori, josta tehtiin niin bensiini-, bensa-petrolikuin dieselkäyttöiset versiot. Perkinsin kuutosdieselilläkin Mörköä myytiin, mutta hinta oli korkea. Autojen ja traktoreiden kauppa lähtikin heti hyvin käyntiin: vuoden 1924 jälkipuoliskolla Traktor myi 130 autoa ja 42 traktoria. Porvoon kaupasta V uosimallin 1949 Mörkö-Major on porvoolaisen Oy Traktor Ab:n myymiä traktoreita. Petrolimallit jäivät kuitenkin nopeasti vähemmistöön, kun edullinen dieselversio alkoi viedä niiltä elintilaa. 14 LINTULAN LAANILLA. Vielä kipinästä U usi Major korvasi Mörön vuoden 1951 lopulla. Ensimmäiset edustukset olivat Fordja Lincoln-autot ja Fordson-traktorit. Pekalla näitä uusia petroli-Majoreita on kolme kappaletta. ”Yhden näistä voisi myydäkin”, Lintula visertää. Nämä tiedot on saatu porvoolaiselta ajoneuvohistorian harrastajalta Klaus Anderssonilta. Kaksi on pantu käymään, ja yksi odottaa virkoamistaan. Vanhassa Majorissa puhisi yhä sotaa edeltävistä Fordsoneista tuttu sivuventtiilimoottori
Jos moottoria rupeaa oikein veivaamaan, ei sitä varmaan saa käymään”, Matti miettii. ”Veivaus on nopea nosto vain. Takarenkaat näyttävätkin siltä, ettei traktoria ole järin pahassa maastossa kidutettu. Tällaisen samanlaisen traktorin Lintulan isä hankki uutena. ”Isä osti vuoden 1969 mallin, jossa oli jo turvaohjaamo. Pekka ja Matti olivat tottuneet dieselmoottoreihin, mutta vanhojen bensa-petrolikoneiden ja laukaisumagneettojen kanssa oli hieman opettelemista. 1/2021 15. Muutoin traktori oli sama, mutta päälle oli vain pultattu koppi. Satamatyöläinen V uoden 1938 Fordson N on ollut Pekan tietojen mukaan satamassa vankkurinvetäjänä. Lisäksi teline on epäilemättä suojellut traktorin nokkaa iskuilta. Kuinka se niin paljon voikin pitää meteliä…” Edellisen omistajan mukaan edessä olevasta painotelineestä on ollut apua muun muassa silloin, kun nostolaitteissa on killunut kylvökone säiliöt täynnä. Tai ei ihan samanlaista. Siellä lähti kuulo helposti. Komeasti patinoituneesta traktorista erottaa vielä keltaisen tai kirkkaan oranssin värin, joka Fordsoneiden pintaan tuli vuoden 1937 lopulla. Jarrupoljinta näissä traktoreissa ei vielä ole, mutta jarrulaite kyllä on, vaihdelaatikossa nimittäin. Kun kytkimen painaa pohjaan, vaihdelaatikossa pakkihammaspyörän takana olevat jarrulevyt painuvat yhteen. Ohjaamotta F ord 5000 vuodelta 1968 on alkuperäiskunnossa lukuun ottamatta uutta penkkiä. Edelliset omistajat olivat laatineet käynnistystä ja ylläpitoa varten tarkat ohjeet, joten traktori on säilynyt hyvin
Pienellä parantelulla työkoneesta on tullut kesämökille pätevä apulainen polttopuiden tekoon. Kuopio MAINIO MÖKKITRAKTORI ZETOR 6711 1976 Jukka Jokelainen osti 1970-lukuisen Zetorin reilu vuosi sitten. 16
17. Aiemmin miehellä käytössä ollut etukuormaajalla varustettu Leyland oli kuulemma varsin kömpelö Zetoriin verrattuna. ”Rajanaapureiden leimikoiden tähteitä on saanut kerätä niin paljon kuin ehtii ja jaksaa”, Jokelainen toteaa tyytyväisenä. K uopiossa asusteleva Jukka Jokelainen etsi taannoin mökilleen vanhaa traktoria raskaita askareita helpottamaan. Myyjä ei osannut valottaa Zetorin historiaa paljoakaan, mutta sen verran selvisi, että mallivuotta 1976 edustava masiina oli tullut hänelle Etelä-Suomesta, jossa se oli toimittanut moottoriradan huoltokoneen virkaa. Tietoa siitä, millä radalla Zetor on ollut käytössä, ei kuitenkaan ole. ”Noin sata tuntia on mittariin tullut lisää omassa käytössä reilun vuoden aikana”, Jukka kertoo. Kainuun suunnalta mies löysi vanhan mutta kohtuullisen hyvässä alkuperäiskunnossa säilyneen Zetor 6711 -traktorin. Takakuormaaja ja yksiakselinen peräkärry lisäävät mökkikoneen käyttömahdollisuuksia entisestään. Mies pitää Zetoria ketterämpänä mökkikoneena aiemmin omistamaansa etukuormaaja-Leylandiin verrattuna. Zetorin omistaja Jukka Jokelainen on kaikin puolin tyytyväinen hankintaansa. Juontokouran kynsissä puut kulkevat kätevästi metsästä kotiin, ja klapikoneen avulla rungot saa pätkittyä sopivan mittaisiksi polttopuiksi. Zetor on osoittautunut passeliksi käyttöpeliksi. Lumitöistä oli kuvauspäivään mennessä kertynyt kokemusta varsin niukasti, mutta homma lienee korjaantunut kuluvan talven mittaan. Zetorin tuntimittari näytti ostohetkellä lukemaa 3534. Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Jan-Erik Laine ”Rajanaapureiden leimikoiden tähteitä on saanut kerätä niin paljon kuin ehtii ja jaksaa.” Valoisa Teräturvaohjaamo tarjoaa erinomaisen näkyvyyden joka suuntaan. Koneen kyljessä oleva ”Traktorihuolto Pukkila-Myrskylä-Askola”-tarra antaa ehkä vinkin työkoneen alkuperäisestä kotiseudusta. Nykyvehkeisiin verraten yleistunnelma on kevyt ja askeettinen. ”Tämä on tehopainosuhteeltaan ja myös kokonsa puolesta oikein oiva mökkitraktori”, omistaja kehuu. Talvisin Zetoriin kiinnitetään lumilinko. Jokelaisen Zetorin pääasiallinen käyttötarkoitus on olla kesämökillä apuna polttopuun teossa. Lukema lienee todellinen, sillä mittari pyörii tasaiseen tahtiin edelleen
Näkyvyyttä taaksepäin helpottaa hytin alaosan näppärä ikkuna. Etujousitus lisää käyttömukavuutta. 18 ZETOR 6711 1976. Suomen oloja ajatellen mallin 6711 ruiskutuspumpun pakkosyöttölaite on hyvä ominaisuus. Zetorissa on pestävä keskipakoöljysuodatin, ja huolloksi riittääkin pesu. Kaksiosaisen ikkunan saa avattua ja tarvittaessa hytissä istuen pystyy laukaisemaan vaikka vetokoukun lukituksen. Traktorin laturi ja startti on uusittu käyttövuosien varrella
Syväsen konepajan valmistamalla Terä-turvaohjaamolla. ”Eihän sitä koskaan tiedä, mihin innostuu, mutta näillä näkymin lisää työkoneita ei ole suunnitelmissa hankkia”, tyytyväinen Zetorin omistaja toteaa. Pintaa oli jäljellä vielä reilusti ja periaatteessa niilläkin olisi pärjännyt, mutta Jokelainen päätti kuitenkin vaihtaa traktoriinsa täyden kierroksen uusia renkaita. Jokelaisen Zetor tosin oli hyvässä iskussa jo hankintahetkellä, joten remontteihin ja sitä kautta osien tilaamiseen ei ole tarvinnut ryhtyä. Valoisa koppi tarjoaa turvallisuuden ohella sääsuojan, mutta muuten mukavuus ei yllä aikakauden parhaiden tasolle. Suomeen rahdattiin enimmäkseen hytittömiä versioita, jotka varustettiin täällä loimaalaisen T. Omistaja myöntää, että karkeatekoisessa traktorissa ääntä riittää, vaikka hytti sitä hieman vaimentaakin. Vuosimallista 1977 eteenpäin kaikki Suomeen tulevat mallit varustettiin valmistusmaan ohjaamolla. Ostohetkellä Zetorin alla oli huonokuntoiset renkaat, joissa oli kuitenkin reilusti pintaa jäljellä. Öljyt ja suodattimet olen vaihtanut”, omistaja kertoo. Vuosimallista 1977 eteenpäin kaikki Suomeen tulevat mallit varustettiin Zetorohjaamolla jo valmistusmaassaan. Kysytty laite kotimaassaan Zetorin mallia 6711 valmistettiin Tšekkoslovakiassa vuosina 1972–1977. Zetorissa oli tullessaan ehjät, mutta kovettuneet ja hieman pykineet renkaat. Normaalisti 6711:ssä on vain yksitoiminen ulkoinen hydrauliikka, mutta Jokelainen on parannellut traktoriaan ja asentanut koneeseen kolme kaksitoimista hydrauliikkalohkoa mahdollistaakseen työkoneiden käytön. Netin kautta tilaamalla osat kulkeutuvat helposti kotiin asti. Mökkitraktori toimii hyvin eikä näköpiirissä ole tarvetta lisälaitteisiin tai remontteihin – eikä ainakaan toiseen traktoriin. Olen kuullut, että Suomeen aikanaan tuotuja myydään nyt takaisin sinnepäin”, Jokelainen hämmästelee. ”Ihan vaan perushuoltoa olen tehnyt. Nyt alle on pyöräytetty uudet kumit. ”Nämä Zetorit ovat haluttuja valmistusmaassaan. Tšekissä 6711-mallia on ilmeisesti vielä paljon käytössä, ja osin siitä syystä varaosiakin vaikuttaa olevan hyvin tarjolla. ”Avarasta Terä-hytistä näkee hyvin joka suuntaan”, Jukka kehaisee. 1/2021 19