WWW.KIERTOKANKI.COM Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! • Traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin traktoreihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, lahjatavarat ja paljon muuta Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2018 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 59 1 / 2 1 8 • H at z H 11 3 • Le y la nd 1 5 4 • M A N 2 L3 • R e na u lt R 30 4 2 • V al m e t 80 3 • V an a j a V K K -3 60 0+ 12 30 • V o lv o N 8 6 Ari Palomäki kerää ja korjaa menneen ajan tekniikkaa MOOTTORIMIES Komea Renault R3042 -traktori vuodelta 1952 LAATUA RANSKASTA Seppäkisälli Yrjölän käsissä metalli saa uuden muodon NOTKEAA RAUTAA 6 41 48 87 45 00 03 18 00 1 745000-1801 PA L VK O 20 18 -1 1 Viipale mediat
Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. Suuri Valmet-traktorikirja Upea kirja Valmetin vaiheista! Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias. Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! Viipalemedioiden uutuuskirjat! Tilaa uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo:. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria
Hienot ja tarkoin valikoidut esineet aihealueittain ryhmitettynä ja selityksin varustettuna avaavat katsojalle ikkunan menneeseen aikaan. Kesällä hankin samasta syystä eräänlaiset lisäjouset, jotka on tarkoitettu tukemaan tuulilasinpyyhkijöiden jo väsyneitä jousia. Se muuten toimii, tai ainakin viisari värähtää mikron vieressä. Paljasta pintaakin näkee. Isoisän omin käsin tekemät suutarinvehkeet kelpaa levittää lasilevyn alle katseltavaksi. Sitten on työkalut. Ikään kuin esineistöstä olisi jätetty tarkoituksella pois kiusalliseksi koettuja esineitä. KULTTUURIA ROMPETORILLA M useoita on mukava kierrellä. Aluksi raivostuttavalta tuntunut turhuus voi sitä paitsi vuosien saatossa alkaa näyttää hauskalta ja peräti viehättävältä erikoisuudelta. On myös toisenlaisia ikkunoita menneisyyteen, esimerkiksi rompetorit. Mutta joskus museossa vietetyn ajan jälkeen jää tunne, ettei siellä ollut sittenkään aivan kaikki esillä. Niihin moni haksahtaa toisinaan, mutta sellaisen esille nostaminen on kuin myöntäisi tehneensä nolon virheostoksen. Hylätyn konepajan lattialta poimittu erikoistyökalu sopii kuin nakutettu seinälle kaltaistensa joukkoon. On niitä löytöjä tullut itsekin kannettua rompetorilta kotiin. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Rompparit ovat toisenlaisia ikkunoita menneisyyteen kuin museot. Roinaa pursuavilla pöydillä lojuu nykyajan arvoton muovikrääsä tukevasti tehtyjen työkalujen ja sata vuotta vanhojen koriste-esineiden seassa. Niitä en ole testannut edes huumorimielessä, sillä en raaski avata iskemätöntä pakkausta. Järjestyksestä rompparilla on tietysti turha haaveilla. Eivät pääse museoon esille sellaiset levynkannet. 1/2018 3 Pääkirjoitus. Mutta rompetorin pöydiltä löydät myös helppoheikin torilla kauppaamat kelvottomat työkalunnäköiset välineet, samoin toinen toistaan nokkelammat ja mukamas kymmenen muuta työkalua tarpeettomaksi tekevät monitoimikeksinnöt. Silti se olisi rahan haaskuuta, jos turhan esineen pois nakkaisi – rompetoriltahan siitä saattaisi saada omiaan pois edes hiukan. Kun turhaa roinaa alkaa kasaantua nurkkiin liiaksi, voi sitä sitten kaupitella rompetorilla. Katseen harhaillessa näkee myös museoiden kokoelmista poisjätetyt romppeet, esimerkiksi perusteettomia pelkoja hyväksikäyttäen markkinoille saatellut tuotteet hirvipillistä mikroaaltouunin säteilymittareihin. Edellä mainittu mikroaaltouunin säteilymittari on poimittu talteen, koska se oli niin hauska esine. Siinä päivän seisoskelun jälkeen eivät rahavarat välttämättä paljoa kartu, mutta rikastuttavia ovat ne tarinat, joita rompetorikävijät kertovat noita esineitä nähdessään. Muutama vuosikymmen sitten kasiraitakasettien ja vinyylilevyjen kansiin painettiin häpeilemättä kuvia nuorista naisista aivan ilkosillaan
Tutustumme Alpo Malisen vanhaan kiinteistönhuoltajaan. 52 Kiihtyy ja hidastuu Ari Palomäki on Satakunnan uutterimpia maamoottoreiden keräilijöitä. Muistelemme merkin varhaisvaiheita Leo Saarisen vanhan Suomi-Renun äärellä. 4 Tässä numerossa. 28 Vanaja VKK-3600+1230 1959 Kuusipyörävetoisia Vanajia on tehty vähän ja säilynyt vielä vähemmän. 34 Renault R3042 1952 50-luvun alussa myös Renault’n traktoreita pölähti Suomen saville. Ohjaimissa viihtyy useimmiten agronomiopiskelija Siiri. Nykyään keräilijä on olosuhteiden pakosta entistä enemmän myös tekijä. Olli Saarisen kunnostettu auto on ollut rakennusviraston palveluksessa. 38 Hatz H113 1962 Moottorivalmistaja Hatz surffasi 50–60-luvuilla vuosikymmen verran Saksan traktoribuumin aallonharjalla. 44 Valmet 803 1981 Jukka Heiskanen luottaa valkolakkiValluunsa. KONEET 18 Leyland 154 1972 Mini-Nuffieldin perillinen oli pitkäikäinen mutta Suomessa harvoin tavattu traktori. Työkoneeseen syntyy harrastusmielessä näppäriä lisälaitteita. 12 18 24 28 KANNESSA 12 MAN 2 L 3 1960 Jumppasten tilalla alkuperäiskuntoinen takaveto-MAN jaksaa yhä heilua heinänteossa. 24 Volvo N86 1965 Kun Erkki Löf alkoi entisöidä vanhaa vaihtolava-autoa, se oli pelkkä kuormallinen romua. Paikallisen nuoren harrastajan kone on kaunis malli tuotannon loppupäästä. Nyt Volvo on ollut kohta vuosikymmenen teräkunnossa. ARTIKKELIT 50 Tekijämiehen joutsenlaulu Näppärän kotisepän Hannu Maijasen viime töiksi jäivät entisöity Massikka ja paranneltu lumilinko
76 Markkinat Entisajan uutuuksien kauppapaikka. 62 Rekisteröidyt traktorit Traktorien rekisteritilastot kertovat vanhojen koneiden suosiosta myös liikennekäytössä. 1/2018 52. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Joukosta löytyy useita harvinaisuuksia. Ne tarvitsivat vahvistimia, vahvistimet tarvitsivat sähköä, ja sähköä tuotettiin konevoimalla. Mikä muuttui alalla noihin aikoihin. 68 Seppiä ja mestareita Lauri Yrjölä on työaikana kylmän mutta vapaa-aikana kuuman raudan seppä. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruoste romant tisia valokuvia koneista kinosten alla. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 64 Kaksi tahtia – teräviä ketjuja Risto Härkösen moottorisahakokoelma on kasvanut vuosien mittaan 650 sahaan. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Kimmo Janhunen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. TILAAJAPALVELU Puh. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Tero Björklund, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Mitä uutta tai merkillistä kuuluu vanhojen koneiden maailmaan. 72 Kuorma-autoilua 60-luvun lopulla Puoli vuosisataa sitten suomalaisten kuljetustarpeista huolehtimassa liikkui noin 45 000 kuorma-autoa. 58 Tervehdys, toverit! Rintamapropaganda vaati myös kovaäänisiä. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 58 64 68 Lauri Yrjölä näyttää meille, kuinka kirveen terä tehdään
Luston uudesta nousukaudesta hän ei ota kunniaa, vaan kiittää edellisen johdon aikana toteutettuja mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä. Metsätyö on kuitenkin vain yksi monipuolisen museon näkövinkkeleistä. ”Lusto voi tuoda metsäkeskusteluun pidemmän aikavälin perspektiiviä. Kiinnostus on ollut molemminpuolista. P unkaharjulla sijaitsevassa metsämuseo Lustossa kävi viime vuonna noin 39 000 ihmistä. Lapset ja nuoret ovatkin kävijäryhmä, jota vanha oppilaitosmies erityisesti toivoo Lustoon. ”Suomen museoiden kävijämäärä on kasvussa. Ideoita otetaan vastaan kaikilta. ”Meillä kävi juuri metsäylioppilaita Helsingistä. Meillä on haluttu tutkia suomalaisten suhdetta metsiin niin elinkeinon, vapaa-ajan, luonnonsuojelun, marjastuksen kuin kaiken muun mahdollisen näkökulmasta. Suosion takana voi lymytä myös yleisiä suuntauksia. Alkusyksystä museon johtoon astunut Pekka Äänismaa on siis saanut lentävän lähdön. Uutta Lustoa luomassa Metsämuseo Luston uutena johtajana on toiminut syyskuun alusta Pekka Äänismaa. Silkan historian tallentamisen sijaan johtaja korostaa museon asemaa aktiivisena toimijana, sillä menneisyyden tehtävä on antaa perspektiiviä nykyiseen ja tulevaan. Lisäksi metsä kiinnostaa ihmisiä uudella tavalla, koska koko metsäala elää tavallaan renessanssia. Sitä kautta on mahdollista ymmärtää, miksi metsistä ajatellaan eri tavalla ja minkälaisia kehityskulkuja eri ajatusten takana on. Se on enemmän kuin koskaan sitten museon alkuvuosien 90-luvulla. ”Metsäkulttuurin rinnalle olemme nostaneet metsäsuhteen käsitteen. Metsähistorian ja metsäkulttuurin laaja näkökulma tarjoaa Lustolle sillanrakentajan roolin, kun keskustelun osapuolet juuttuvat omiin poteroihinsa.” Keskustelun siemenet on hyvä kylvää jo varhain. Samalla uusiutuvien raaka-aineiden tarve niin energian kuin vaikka pakkausmateriaalien puolella vie Suomessa ajatukset luonnollisesti metsään.” Museossa on voinut tutustua esimerkiksi puunkaadon kehitykseen pokasahasta harvesteriaikaan asti. Nuoret pitivät sitä hyvin arvokkaana, että he saivat tutustua vanhoihin menetelmiin ja koneisiin. Metsätalouden rajapinnoilla koko ikänsä työskennelleelle Äänismaalle museotyö on kokonaan uusi aluevaltaus. Uudet tuotantolaitokset valavat uskoa tulevaisuuteen. Konepuolen kanssa meidän on aina pohdittava tilankäyttöä, mutta jos ratkaisut löydetään, kaikki on meidän omissa käsissämme. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Metsäsuhde on nyt yksi Ulkoministeriön kansainvälisen maakuvatyön teemoista, eli ulkomaillekin kerrotaan suomalaisten erityisestä metsäsuhteesta.” Lustolla on Äänismaan kokemuksen mukaan hyvä maine metsätoimijoiden keskuudessa eränkävijöistä teollisuusyrityksiin. He olivat sitä mieltä, että kaikkien metsäopiskelijoiden pitäisi käydä Lustossa.” Mielenkiinnon ylläpitämiseksi museon on kuitenkin uudistuttava. Äänismaa on koulutukseltaan metsänhoitaja. Pian tuore johtaja alkaa luotsata Lustoa uusien sisältöjen, tekniikoiden ja esittämistapojen avomerelle. ”Ensi vuonna suunnitellaan perusnäyttelyn uudistus. Tämä kiinnostaa selvästi ihmisiä. Hän on aiemmin toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin johtajana. Jokainen metsähistoriallisesti merkittävä aihe on mahdollinen osa tulevia näyttelyitä.” Luston uusi nokkamies Pekka Äänismaa toivoo vinkkejä myös Koneaikanäyttelyn kehittämiseen. Äänismaa kannustaa metsäihmisiä tulemaan mukaan Luston kurssin löytämiseen. Museoalalla nyt tulikasteen saanut Äänismaa uskoo, että mitä laajemmin ihmisen ja metsän historiaa tunnetaan, sitä paremmin monenkirjava metsänväki pystyy keskustelemaan keskenään. Esimerkiksi metsäteknologian kehityksen ymmärtäminen on arvokas lisä heidän oppeihinsa ja sitä kautta tulevaisuuden metsänhoitoon
Taannoin miehen lompakko aukeni harvinaisen hyvin säilyneen Ukkomestari-Nuffieldin edessä. Kohteen tai sen osan konservointiin tai rekonstruointiin myönnetään avustusta vain poikkeustapauksissa. Ukkomestari Jukan haavissa Kulkuvälineiden restaurointi avustukset – vielä ehtii hakea Museoviraston vuoden 2018 kulkuvälineiden restaurointiin myönnettäviä avustuksia voi hakea vielä tämän kuun loppuun asti. Konservoinnilla tarkoitetaan kohteen tai sen osan käsittelemistä siten, että sen säilyminen turvataan. Lisätietoja saa hakuaikana puhelimitse numerosta 0295 33 6273 tai Museoviraston verkkosivulta www.nba.fi/fi/avustukset/kulkuvalineiden-entistamisavustukset. Sitä on käytetty huolellisesti koko sen iän, viimeiset vuosikymmenet se lienee enimmäkseen levännyt. Restaurointi perustuu aina kohteesta hankittuun dokumentoituun tietoon ja/tai historiallisiin lähteisiin. Etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää kulkuvälineiden käytön edellyttämän liikenneverkon kunnostukseen tai hoitoon, ei kuitenkaan kohteisiin jotka omistaa tai joiden ylläpito kuuluu julkisyhteisöjen vastuulle. Lisäksi avustusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös perinteisen telakan tai veistämön toiminnan kannalta merkittäviksi arvioitujen vanhojen laitteiden kunnostukseen. Rekonstruointi on uuden rakentamista hävinneestä kohteesta tai sen osasta säilyneiden jäänteiden tai asiakirjalähteiden perusteella. Kiitoksia Jukalle koneterveisistä! 1/2018 7. Ilmojen lämmetessä mies aikoo laittaa UM-Nuffin sähköt kuntoon. Jukka Välilä Loimaalta vilahtaa lehtemme palstalla usein. Jukka on jo vaihtanut nokalle uuden painon. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Paljon muuta paranneltavaa ei vehkeessä olekaan. Tämä traktorikaivuri on Jukan tietojen mukaan myyty uutena Perniöön vuonna 1964. Avustukset myönnetään restaurointiin (entisöinti, entistäminen), jolla tarkoitetaan kohteen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon (esimerkiksi alkuperäisyys tai historiallinen kerroksisuus) säilyttävää korjaamista. Muut kuin kohteen historiaan kuuluvat materiaalit, menetelmät ja tekniikat voivat vain poikkeustapauksessa olla osa restaurointia, mikäli niiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon säilytettävän kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja ne ovat kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. K ulkuvälineiden restaurointiavustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos maa-, ilmaja vesiliikenteen kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä käyttökuntoisena. Avustus voidaan myöntää vain sellaisille kulkuvälineille, jotka on rekisteröity Suomeen tai joiden kotipaikka on Suomessa
8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Se oli kolmas kerta, kun ihminen tuli tuohon paikkaan maata pitkin mutta ensi kerta, kun maata pitkin kulkeva ajoneuvo rullasi pallomme eteläisimpään pisteeseen. Ääriolosuhteissa selviytyminen kelpasi tietysti markkinavaltiksi traktorikauppiaille. Joukossa on muun muassa kuva eräästä napasankarista palaamassa kotiin Britanniaan. Etelänavan sankari 4. Isosta-Britanniasta lähetettiin Suomeenkin Hankkijalle materiaalia retken Ferguihin liittyen. Kuvan traktorin kerrotaan työskennelleen etelänavalla vielä Hillaryn retken päättymisen jälkeenkin. Saatekirjeessä on muutama kiintoisa kohta. Napa-Fergujen Telavarustuksen valmistajaksi mainitaan norjalainen yritys. Naparetki oli aikansa julkisuustapaus. Lisäksi mainitaan, että vuosina 1954–58 Etelämantereella oli käytössä yhteensä 15 Ferguson-traktoria. tammikuuta 1958 eli melko tarkalleen 60 vuotta sitten uusiseelantilaisen tutkimusmatkailijan Sir Edmund Hillaryn retkikunta saapui etelänavalle. Ajoneuvoja oli kolme kappaletta, ja ne olivat napakäyttöön muunneltuja Ferguson TE20 -traktoreita. Tämä on kiintoisaa, sillä Hillaryn retkikuntaan kuului vain kolme Fergusonia, ja naparetki alkoi virallisesti vasta vuonna 1956
Toivomme Pentin ja Harriksen hommiin enemmän pakkaslunta ja vähemmän nuoskaa. Jälkiasennuksena Ponyyn on syntynyt etulevy, jolla kelpaa pöllyttää puuteria traktorineidon punaposkille. Kun valtio 90-luvulla yhtiöitti vanhan Valmetin osasia, Linnavuoren huoltopuolesta tuli osa Patria-konsernia. 60-luvulla toiminta laajeni meridieselmoottoreiden huoltoon. Sari Henriksson on kuvannut isänsä Pentti Närvän lumitöissä Massey-Harris Ponyn puikoissa. Teosta myy museokeskus Vapriikki Tampereella. Muiksi lisälaitteiksi on tarjolla vuonna 1952 traktorin mukana tulleet aurat ja äes. Sen kunniaksi pitkä tarina tallennettiin kattavaan historiateokseen. Kirja on monipuolisesti kuvitettu. Thunder of engines at Linnavuori. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse (museokauppa@tampere.fi) tai puhelimitse (03 5656 6772). Tehtaalla koottiin aivan alkuvaiheessa hävittäjiä, mutta pian toiminta keskittyi olosuhteiden pakosta sotakorvausja sen jälkeen siviilituotteisiin. Hoppu, Tuomas 2017: Moottoreiden jylyä Linnavuoressa. Toiminnan jatkuva kehittyminen ja muuttuminen, arki tehtaalla ja opintomatkat maailmalle syventävät kuvaa tehtaan toiminnasta kokonaisuutena. Siinä on taustoitettu koko tehtaan rakennusprosessi ja varhaishistoria, mutta pääpaino on itse tehtaan töissä, niin idästä kuin lännestä tulleissa moottoreissa, joihin tehtaalla on kulloinkin täytynyt perehtyä. Sen jälkeen työtä on tehty Suomen puolustusvoimien lisäksi enenevissä määrin ulkomaille. Ja oh là là, kuinka kauniiksi ranskatar onkaan tällätty. Ponille kyytiä Toimitukselle tuli talvista kuvapostia Kauhajoen suunnalta. 50-luvun mittaan tilanne parani. Vuonna 1947 Linnavuoreen siirrettiin Kokkolasta lentokonemoottorikorjaamo. Traktori oli pitkään poissa käytöstä, mutta kun Pentti jäi eläkkeelle ja palasi synnyinkotiinsa asumaan, se taiottiin uuteen uskoon naapurin kanssa. Koko teksti on paitsi suomeksi myös englanniksi, joten kaukomaan vieraatkin pääsevät asiasta jyvälle. Teokseen on kirjoittanut moni linnavuorelainen, ja asiantuntemuksen taso on korkea. LINNAVUOREN LENTOJA MERIMOOTTORIHISTORIA YKSIIN KANSIIN Patrian moottorihuolto juhli viime vuonna 70-vuotista taivaltaan. Historioitsija Tuomas Hopun koostama Moottoreiden jylyä Linnavuoressa on tuhti paketti Linnavuori-historiaa moottorikorjaamon osalta. N okian Siuroon, rautakautisen linnoituksen paikalle Linnavuoreen alettiin rakentaa lentokonemoottoritehdasta sodan aikana 1942. Sen toiminta oli alkuvaiheessa vain pienessä sivuosassa, sillä sen ainut työllistäjä oli käytännössä Puolustusvoimat sodanjälkeisine rajattuine toimintamahdollisuuksineen. Patria Aviation Oy. Jälkimmäisistä tunnetuimpia lienevät kotimaisissakin traktoreissa käytetyt polttomoottorit, joiden valmistus jatkuu Linnavuoressa nykyään AGCOn omistuksessa. Kiitoksia Sarille. Sivuilta löytyy pureskeltavaa niin moottori-intoilijoille kuin historiannälkäisille. 1/2018 9
10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia
Konepaja oli alkuaikoinaan Suomen ainoa lokomobiilien valmistaja. Ku va : Jo hn En gl un d / El ka / H an kk ija n ar ki st o VAIENNEITA VERSTAITA JAKOBSSONIN KONEPAJA Jakobssonin konepaja perustettiin vuonna 1890 Porin perinteiselle teollisuusalueelle Aittaluotoon. Hieman myöhemmin konepaja siirtyi toiminnan laajennuksen myötä Karjarantaan, Porin toiseen teolliseen keskittymään. Siellä rakennettiin luonnollisesti myös hyörykoneita ja -kattiloita. 1/2018 11. Tuotanto oli talvija jatkosodan jälkeen monipuolista: pajalla taottiin niin pärehöyliä, sähkömankeleita kuin keittolevyjä. Jakobssonin konepajan toiminta päättyi tiettävästi vuonna 1959
ELÄVIEN KIRJOISSA MAN 2 L 3 1960 Takavetoisia MAN-traktoreita on Suomessa hyvin vähän. Niiden joukosta tuskin löytyy paremmin säilynyttä alkuperäiskuntoista yksilöä kuin Jumppasen perheen heinätyöläinen. 12
Loimaa 13
”Uutena MAN on myyty Paavali Vuorenojalle, jolla oli siihen aikaan pieni mansikkatila Uudessakaupungissa. Kun Eino siirtyi iäisyyden saroille, traktori löysi uuden kodin Jumppasten luota. Tuo kone on kulkenut korkeimman varjeluksessa mansikanviljelijän vainioilta masinistin lempilapseksi ja sittemmin tämän tyttären vävypojan tilalle peltotöihin. Eino Rautanen harrasti nimittäin vanhoja koneita – hän muun muassa keräili maamoottoreita ympäri Suomea, kunnosti niitä ja toimi konemiehenä monessa tapahtumassa. Mannin läheisimmät tuttavat ovat isäntä Kalle ja vanhempi tytär Siiri. 14 MAN 2 L 3. Tämän totuuden todistaa aukottomasti hänen menettelynsä erään traktorin suhteen. Miltei kuusikymmenvuotias kone on vieläpä pysynyt hyväkuntoisena ilman mainittavia remontteja tai parannuksia. Sen vanhoissa rakennuksissa on vuosisatojen mennen elellyt monenmoisia eläimiä, niin lehmiä, sikoja, uuhia kuin hevosia – viimemainittujen hirnuntaa kuuluu sääsuojan uumenista yhä. Tilaa ovat liki kolmenkymmenen vuoden ajan isännöineet Kalle ja Anu Jumppanen. Ensi omistaja oli pidellyt juhtaansa kauniisti, eikä seuraava omistaja ollut huolimaton hänkään. Vanhan vaiheita Kurpan tila koillisessa Varsinais-Suomessa seisoo tasaisella maalla liki Krekilän kylää. Rakennusten takaa alkavat pellot, joilla viime kesänäkin aaltoili teräinen vilja, kait joukossa kohosi myös heinää ja pellavaa. Siinä vaiheessa – en tarkkaan tiedä milloin – vaimon isoisä Eino Rautanen sai ostaa Mannin. Tämä oli Paavalin traktori, kunnes miehestä aika jätti. Kalle tuntee ajokkinsa vaiheet hyvin. Kauppa on tehty lokakuussa 1961. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Mika Rassi, Historisches Archiv MAN Truck & Bus Uutena MAN on palvellut mansikkatilalla Uudessakaupungissa. J umala, kuten kaikki tiedämme, on kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Traktori oli siinä vaiheessa vielä uutta vastaavassa kunnossa”, Kalle kertoo. Emännän isoisältä on tilalle periytynyt MAN 2 L 3, traktori, joka rakennuksia lukuun ottamatta on tilan maatalouden vanhin aktiivinen toimija. Niin suuri on taivaan armo ollut tätä traktoria kohtaan, että se on säilynyt hienossa alkuperäisasussa ja seuraava laupias omistajapolvi on jo sille valittuna
Pienempää traktoria myös valmistettiin isoveljeä pidempään. Etupään jousitus on MANtraktoreiden erityispiirre. Siivapyörä ja vetolaite ovat pysyneet traktorin matkassa uudesta asti. ”Tiedän melko tarkkaan, mitä sille on tehty, ja se on hyvin vähän. K-malli oli pienempitehoinen, 18-hevosvoimainen, L-mallissa oli 25 hevosvoimaa. Öljyjä on niin ikään vaihdettu, ja polttoaineletkun olen kerran uusinut.” Veteraani lienee säilynyt vetreänä siitäkin syystä, ettei sitä ole jätetty lepäämään laakereilleen. Eturenkaat siihen on vaihdettu. Eino kertoi aikanaan, että takarenkaissa oli edelleen vuoden 1961 ilmat, ja minä en ole niitä täyttänyt. Vastikään maataloustieteiden opinnot aloittanut Siiri on saanut Mannin puikoissa käytännön oppitunteja maatalousteknologian historiasta. Molemmissa oli kaksisylinterinen suoraruiskutteinen dieselmoottori, joka oli muutaman muun pienemmän voimanpesän tapaan yhteismalli Güldnerin kanssa. ”Heinänpöyhin ja paalikone ovat niin matalassa ladossa, että sinne ei mahdu millään muulla traktorilla sisään.” Leivänteon ohella Mannille on säännöllisesti tarjolla myös huveja. Ehkä on tarkoitettu, että kuolen köyhänä…” Työtä ja huvia Pikkuinen Manni on edelleen erinomaisesti säilynyt alkuperäiskuntoinen traktori. Sittemmin olen ajatellut, että ensimmäisen kerran tienaan maataloudesta, kun myyn tämän koko tilan pois. Vienti-MAN 1950-luvun lopulla MAN toi markkinoille kaksi varta vasten vientimarkkinoille suunnattua takavetotraktoria. KALLE JUMPPANEN • maanviljelijä vuodesta 1990 • työskennellyt myös muun muassa poliisina, klapikauppiaana ja kunnossapidon työnjohtajana ”Viisivuotiaana päätin, että minusta tulee maanviljelijä. Mutta nyt tyttö lähtikin opiskelemaan maataloutta. MAN vetää tarvittaessa myös tulosuuntaan. 1/2018 15. Mallimerkinnät olivat 2K3 ja 2L3. ”Olen pöyhinyt sillä heiniä ja viime kesänä ajoin paalikuormaa. Molemmilla malleilla oli jonkin verran kysyntää myös kotimaassa, joten niiden valmistusmäärät eivät jääneet aivan olemattomiksi. Vanhus on pidetty työssä jo käytännönkin syistä. Jumppasilla on nimittäin kerran suvessa tapana ajella hytittömällään Krekilän kylälle kesäteatteriin. Se on hauska ajettava mutta aika hidas ja kevyt. Keula nousee helposti, kun perässä on pöyhin”, Siiri kertoo kokemuksistaan. 2K3:a myytiin kaikkiaan 1825 ja 2L3:a 1525 kappaletta
”Edellinen omistaja sanoi, että takarenkaissa on vuoden 1961 ilmat. SIIRI JUMPPANEN • viime kevään ylioppilas • työskennellyt niin sanomalehdessä, ravintolassa kuin turvesuolla • opiskelee maataloustieteitä Helsingin yliopistossa Harva istuin kestää kuuttakymmentä vuotta näin hyvin, varsinkaan työkoneessa. Minä en ole niitä täyttänyt.” 16 MAN 2 L 3
Mutta en ole sitä myymässä, en ainakaan tonnilla.” Siiri viihtyy isopapan vanhan traktorin puikoissa sen verran hyvin, että se tuskin on tulossa myyntiin vielä seuraavaan kuuteenkymmeneen vuoteen. Vuosi vuodelta Saksalaisten MAN-traktoreiden valmistus päättyi vuonna 1963. VAIHTEISTO ZF A 8/6 H, 6+1 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 5,00–16, takana 8–32 MITTOJA pituus 2?820, leveys 1?460, korkeus 1?550, akseliväli 1?786, maavara 495 mm, omapaino 1?370 kg VALMISTUSVUODET 1959–1960 MAN-traktorit Vanhoissa Koneissa 1/2013: MAN AS 440 A 3/2016: MAN 4 L 1 3/2017: MAN AS 330 A 7/2017: MAN 4 S 1 Saksalaisesitteissäkin Kja L-takavedot nimettiin vientimalleiksi. Suomessa on jonkin verran nelivetoisia Manneja, mutta takavetoversio on meillä harvinainen. ”Joka vuosi joku tuntematon soittaa ja tarjoaa näkemättä tonnin. Edelleenkin ne muistetaan ainakin kahdesta edistyksellisestä seikasta. Sylinterin halkaisija 95, iskun pituus 130 mm. Kalle saakin vuosittain muistutuksen koneensa erikoisuudesta. Keskeltä traktoria saadaan voimaa vaikkapa vatsan alle kiinnitettävälle niittokoneelle. Vanha arkistokuva voisi paria pikkuseikkaa lukuun ottamatta esittää Jumppasten traktoria nyt. Tilavuus 1?842 cm³. Mallivalikoimasta löytyi nelivetomalleja niin ikään aikaisessa vaiheessa. 1/2018 17. MAN 2 L 3 MOOTTORI MAN 9532 M 180, kaksisylinterinen nelitahtinen suoraruiskutteinen dieselmoottori. Jo varhain niiden dieselmoottorit olivat suoraruiskutteisia. Teho 25 hevosvoimaa, 1?800 kierrosta minuutissa
Leppävirta 18
Suomeen näitä sinilintuja on laskeutunut hyvin vähän. 19. MINIEN SUKULAINEN LEYLAND 154 Leyland-malliston pienin malli oli merkin pitkäikäisimpiä traktoreita. Alpo Malisen 154 on huoltanut kiinteistöjä monet vuodet
Kenties BMC:llä tuumittiin, että pienen teholuokan traktorille oli edelleen kysyntää. Tehoa ja nimeä muutettiin parin vuoden kuluttua. 20 LEYLAND 154. Traktoreista tuli Leyland-merkkisiä, ja niiden ulkomuoto muuttui väriä myöten. Maailmalla sillä on täytynyt olla sentään välttävä kysyntä, sillä 154:ää valmistettiin 70–80-lukujen taitteeseen asti. Nimensä puolesta se oli läheisempää sukua yhtiön valmistamille pienille autoille. Pieneen päähän 60-luvun puolivälissä Nuffield-traktoreita valmistanut British Motor Corporation toi markkinoille BMC Mini -nimisen traktorin. Niillä opeteltiin ajamaan, tehtiin peltotöitä ja haettiin vähän puitakin metsästä. Vanhoja brittiläisiä ystäviä on kuitenkin Malisen tallissa edelleen. Uuden mallimerkinnän mukaisesti dieselmoottorin teho kasvoi piikkilangankiristäjän lukemista 25 hevosvoimaan. Vuonna 1969 Ison-Britannian hallinnon ystävällisellä myötävaikutuksella BMH ja Leyland yhdistyivät. Minitraktorin tarina ei päättynyt vielä siihenkään, sillä 80-luvun alkupuoliskolla valmistettiin 30-hevosvoimaista 302-mallia ensin Leylandin ja sittemmin Marshallin nimellä. Suurin ero oli siinä, että dieselversion rinnalla oli jälleen tarjolla vanhan Minin tapaan myös bensamoottori. Minin sai joko bensiinitai dieselkäyttöisellä 15 hevosvoiman moottorilla. Sisuskaluiltaan ensimmäiset Leylandit olivat suoria Nuffieldin perillisiä. ”Isällä oli 60-luvulla kolmosja nelos-Nuffit. P ielavedellä syntynyt Alpo Malinen solmi ensimmäiset traktorituttavuutensa kotitilan Nuffieldien kanssa. Traktorin nimen vaihtaminen olikin sikäli paikallaan, että British Motor Corporation oli vaihtanut nimekseen British Motor Holding jo vuonna 1966. Tarkastellaan Alpon traktoreista tällä kertaa tarkemmin Suomessa harvinaista Leyland 154 -mallia. Nuffieldien tehot olivat nousseet 60-luvun alun mallimuutosten myötä. Pian muuttui muutakin kuin nimet. Suomeen tätä pienintä Nuffin ja Leukun mallia on tullut häviävän vähän. Siksi voimanottokin on vedetty takaa nokalle. Alpo Malisen mini-Leyland on käytellyt harjakonetta. 1968 pikkutraktorista tuli Nuffield 4/25. Sittemmin isä hankki 270ja 272-Leylandit.” Alpon isällä oli muunkin merkkisiä traktoreita, ja samoin Alpon käsien kautta on kulkenut eurooppalaismerkki jos toinenkin. Sarjan pikkuruisin Leyland 154 oli käytännössä sama traktori kuin Nuffield 4/25. Siinä kerrottiin olevan 28 hevosvoimaa, eli se oli hitusen dieselversiota tehokkaampi. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine 154:ää valmistettiin 70-80-lukujen taitteeseen asti. Traktori ei muistuttanut Nuffieldeja ulkomuotonsakaan puolesta