Valokynä 3/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Valokynä 3/2012 Tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen, tuotteen elinkaarenhallinnan sekä rakennusten tietomallinnuksen ammattilehti. 3D-malli verraton työkalu rakennustyömaalla 9 Ylläpitovaiheen työkalut ja prosessit puutteellisia 12 PLM-arkkitehtuurin toteuttaminen 19 CCY jo vuodesta 1981
Integroitu kokonaisratkaisumme automatisoi tiedon käsittelyn rutiinit ja varmistaa, että tuotetieto on oikeassa paikassa oikea-aikaisesti ja oikean sisältöisenä. Autodesk Inventor ohjelmalla tuotetun 3D-tiedon täysimääräinen hyödyntäminen liiketoiminnan eri osa-alueilla perustuu kokonaisratkaisuun, joka koostuu Autodesk Vault tuoteperheestä ja CAD-Q:n Sovelia PLM järjestelmästä. Template malliin pohjautuva järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja nopeaa, minimoiden PDM- ja PLM hankkeen riskit. www.cad-q.fi | info@cad-q.fi | (09) 5422 6500 The lean PLM solution by CAD-Q. CAD-Q RATKAISUT Kun tavoittelet kustannustehokkuutta. CAD-Q virtaviivaistaa tuotesuunnittelun ja tuoteinformaation hyödyntämisen elinkaaren eri vaiheissa. Valmis kokonaisratkaisu integroituu syvälle Inventoriin ja lisäksi ERP- ja huollon järjestelmiin tukien tilaus- ja toimitusketjun sekä huollon tarpeita tuoteinformaation käsittelyssä ja jakelussa, yrityksen sisällä ja kumppaniverkostossa. CAD-Q:n Template pohjainen malli tukee teollisuuden parhaita menettelytapoja tuotesuunnittelun ja tuotteen elinkaarenhallinnan osa-alueilla. Toimintamallit ovat ratkaisuihimme mallinnettuina ja muokattavina yrityksesi tarpeisiin
09.00 - 09.30 Laadukasta nimikkeistöä SAP-järjestelmään Perjantai 23.11. 09.00 - 09.30 Laadukasta nimikkeistöä SAP-järjestelmään Perjantai 14.12. 09.00 - 09.30 Tuotetiedonhallinnan ytimessä Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.modultek.com More Sales Cut Costs Save Resources. 09.00 - 09.30 Tuotetiedonhallinnan ytimessä Perjantai 30.11. Webinaaritalvi 2012 Virkistä ajatuksiasi Modultekin webinaareissa, jotka tarjoavat puolen tunnin mittaisia, maksuttomia tietoiskuja tuotetiedonhallinan ja tiedon laadun hallinnan maailmaan. Perjantai 16.11
(+ toimituskulut 4 ?) Vuositilaus 43 ? Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. sihteeri@cadcamyhdistys.fi ISSN 0780 - 0843 Lähetettävä aineisto: CAD/CAM-yhdistys ry, Valokynä, PL 348, 33101 Tampere editor@cadcamyhdistys.fi Ilmoitusmateriaali: Kaikki materiaali tulee toimittaa sähköisessä muodossa. Tiedostotyypit: InDesign CS3, PDF, EPS. Pakkaus: ZIP-pakatuina. Kuvatiedostot: EPS, JPG tai TIFF-muodossa. Väripaletti: CMYK. Resoluutio: 300 dpi. Leikkuuvara: 3 mm ympäriinsä. Mukaan aina paperivedos. 3/2012 Sisältö 9 Arkkitehtisuunnittelu on tehty ykstyiskohtiaan myöten kolmiulotteiseksi 7 Historiikkiprojekti loppusuoralla 9 Viitaniemen rakennushankkeessa luotetaan 3D-mallinnukseen PLM-yritysarkkitehtuuri, osa III 22 iPad voittaja Sami Mattilan haastattelu Rakennusten tietomallinnus muuttaa hankintaprosessia Pilttuita ja business-enkeleitä 37 CAD/CAM/PLM-kyselyn oppilaitostulokset 48 VAKIOT 19 32 23 Mekatronisten tuotteiden konfiguraationhallinta 23 12 12 Valokynässä 30 v sitten Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan palsta 6 CCY:n uutiset 7 Uutiset 18 Vieraileva bloggari 36 Yritysjäsenet 44 Tuoteuutiset 46 Valokynä 4/2012 ilmestyy joulukuussa http://www.facebook.com/pages/CADCAM-yhdistys-ry/ Julkaisija: CAD/CAM-yhdistys ry PL 348, 33101 Tampere p. +358 50 537 0095 Internet: www.cadcamyhdistys.fi Toimitus: päätoimittaja Jukka Kallioinen, toimittajat Seppo Narinen, Kari Oinonen Painopaikka: Tammerprint, Tampere Graafinen suunnittelu: Minna Innala, Jukka Kallioinen, Seppo Narinen, Kari Oinonen, Jyrki Rantanen ja Marja Sivén 4 Valokynä 3/2012 Artikkelien toimituspäivämäärä 16.11.2012 Ilmoitusten toimituspäivämäärä 30.11.2012 Toimitusneuvosto: Minna Innala, Jukka Kallioinen, Jyrki Metsola, Seppo Narinen, Henrik Nederström, Veijo Niemelä, Kari Oinonen, Jyrki Rantanen, Juha Sihvonen Ilmoitusmyynti: ilmoitukset@cadcamyhdistys.fi Uutiset: news@cadcamyhdistys.fi Tilaukset: Irtonumero 12 . Aineiston toimitus CD-ROM-levyllä tai sähköpostilla.
Nämä ovat viime aikoina kuitenkin hieman löysänneet vaatimuksiaan. Suunnittelutoimistoille CADjärjestelmien ei-yhteensopivuus on ollut ja on edelleen suuri juttu. Tämä on ollut tapetilla jo useamman vuoden, mutta toistaiseksi harvat suomalaiset yritykset toimivat esimerkiksi niin, että yhdessä maanosassa aloitettua suunnittelua jatketaan toisessa maanosassa hyödyntäen aikavyö hykkeitä. Joskus puutteet on havaittu vasta valmistuksessa, ja korjaamiskustannukset nousevat. 3D-mallin lisäksi tiedonsiirtoon liittyy myös haaste metatietojen hallitsemiseksi. Tämä luo kolmannen näkökulman CAD-järjestelmien yhteensopivuuteen. Kun päämiehet haluavat tietoja ?omissa? tietomuodoissaan, joutuu suunnittelualihankkija hankkimaan useita erimerkkisiä CAD-järjestelmiä ja kouluttamaan työntekijänsä useiden järjestelmien asiantuntijoiksi. Useampaa CAD-järjestelmää käytetään edellä kuvatun lisäksi esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttää vanhoja malleja, jotka on tehty aiemmalla CAD-järjestelmällä, ta i kun tehdään yrit ys os t oja, jo lloin yritykseen tulee uusia CADjärjestelmiä. Enää harvat yritykset tekevät kaiken itse. Tuotekehityssyklien odotetaan koko ajan lyhenevän, joten edellä kuvattu toimintatapa tulee varmasti lisääntymään jatkossa. CAD-järjestelmät kehittyvät ja niissä on yhä parempi tuki erilaisille CAD-tietomuodoille. Järjestelmät ovat kehittyneet, mutta yhä parempaa yhteensopivuutta kaivataan. Ja vaikka tekisivätkin, niin verkostoon saattaa silti liittyä eri osapuolia kuten tutkimus- ja luokituslaitoksia, viranomaisia, oppilaitoksia, materiaalitoimittajia ja asiakkaita. Useimmiten verkostoon kuuluvat edellisten lisäksi myös suunnittelu- ja valmistuskumppanit. Kun tuotekehitys ja suunnittelu tehdään verkostossa,tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että kuviossaon mukana useampi CAD-järjestelmä. Tutkimusten mukaan yli 80% yrityksistä käyttää kolmea tai useampaa CAD-järjestelmää tai CAD-tietomuotoa. Näissä tapauksissa on usein mallinnettu uudestaan, kun siirretty malli ei ole ollut ?työstökelpoinen?. Neutraalit tiedonsiirtoformaatit, kuten IGES, STEP, ja XML ovat olleet yksi keino yrittää ratkaista asia. Muutos voi olla myös taloudellisesti tai resurssimielessä haasteellinen. Olisi hyvä saada k o n k re e t t i s i a e s i m e r k k e j ä e s i l l e . On myös mielenkiintoista nähdä onko tällä asialla vaikusta yritysten haluun vaihtaa CAD-järjestelm i ä p a re m m i n y h t e e n s o p i v i i n . Tiedonsiirron tarve myös vaihtelee tapauskohtaisesti. On olemassa joitakin suuria päämiehiä, jotka ovat ?määränneet? verkostonsa käyttämään tiettyä CAD-järjestelmää varmistaakseen mallien yhteensopivuuden. Nämä kaksi ääripään vaatimusta asettavat päätoimittaja Jukka Kallioinen Valokynä 3/2012 5. Pitkään, lähinnä 2D-aikaan, puhuttiin siitä, kuinka järjestelmät ovat AutoCADyhteensopivia eli osaavat lukea ja kirjoittaa DWG/DXF-tietomuotoa. Tämä alkaa olla jo itsestään selvyys, eikä ole enää merkittävä valttikortti järjestelmien valinnassa. Hyvin samankaltaista problematiikkaa esiintyy myös PDM/ PLM, CAM ja BIM ?alueilla. Synchronous-teknologia on noussut viime aikoina agendalle ja sen uskotaan olevan yksi ratkaisu järjestelmien välisen tiedonsiirron ratkaisemiseksi. Tä l l a i s e s s a y m p ä r i s tössä haasteeksi nousee kuinka eri järjestelmillä tuotetut mallit saadaan sovitettua yhteen ilman, että tiedon yhdistämisessä menetetään tietoa tai joudutaan korjaamaan yhdistettyjä tietoja. Jotta vaikeusastetta saisi madallettua, yritykset toki pyrkivät standardoimaan suunnittelussa käyttämänsä CAD-järjestelmät. Tällä t avalla saadaan järjest elmien kirjo pienemmäksi ja kun oma suunnittelu tehdään yhdellä järjestelmällä, riittää kyky vastaanottaa ja lähettää tietoa eri formaateissa. Usein riittää myös se, että kyetään toimittamaan tuotteen visualisointitiedot ulkoiselle toimijalle. Y r i t y k s e n s i s ä i s e n C A D - j ä rjestelmän standardointi nousee vielä suurempaan rooliin silloin, kun tehdään aidosti hajautettua suunnittelua. Pääkirjoitus Verkostoilta haasteita CAD-järjestelmille Y ritykset toimivat erilaisissa ver- kostoissa. Suuremmaksi asiaksi esimerkiksi mekaniikkasuunnittelun alueella on noussut muiden natiivien CAD-tietomuotojen, kuten Catia, Creo, NX, SolidEdge, j a S o l i d Wo r k s y m m ä r t ä m i n e n . järjestelmien yhteensopivuudelle erilaiset tasovaatimukset. Tuotemuutoksia tehdään jatkuvasti, joten suunnittelumuutokset on kyettävä toteuttamaan, vaikka alun perin mallia ei olisi tarvinnutkaan jatkojalostaa. Ei ole itsestään selvyys, että 3D-malliin liittyvien tietojen siirto ja käsittely onnistuisi automaattisesti toisessa järjestelmässä. Useamman CAD-järjestelmän käyttäminen ja tiedonsiirto näiden välillä on arkipäivää ja tulee vielä lisääntymään. Näissä tapauksissa usein tavoitellaan yhteiseen CADjärjestelmään siirtymistä, mutta se ei aina ole helppoa johtuen s u u re s t a j o u k o s t a o l e m a s s a o l e via malleja. Puhumattakaan työn tuottavuuden hetkellisestä laskusta kiristyvässä kilpailutilanteessa. Yritykset joutuvat siis toimimaan useamman CAD-järjestelmän ymp ä r i s t ö s s ä . Joissakin tapauksissa riittää, että sisään luettavasta 3D-mallista saadaan sen vaatima tila, mutta joissakin tapauksissa vastaanotettua tietoa on voitava edelleen jalostaa ja muuttaa. Aika näyttää kuinka hyvin tämä todellisuudessa tulee toimimaan. CCY:n viimeisen tutkimuksen mukaan yhteensopimattomuus on edelleen yksi suurimmista CAD-alueen ongelmista. Edellä on käsitelty haasteita CADnäkökulmasta. Tämän avulla pyritään säilyttämään mallien älykkyys tiedonsiirrossa
Tä r- Minna Innala CAD/CAM-yhdistys ry puheenjohtaja. Puheenjohtajan palsta Ajatuksia käyttöönotosta Y ksi järjestelmähankkeen kriittisimmistä vaiheista osuu käyttöönottoon. Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen pitää pystyä välttämään jo hyvissä ajoin. keämpää on kouluttaa ko. yrityksen toimintatapaa. Näppäintekniikka ei paljoa auta, jos ei tiedä, mitä vaihtoehdoista missäkin tilanteessa v a l i t s e e . Tä s s ä y h t e y d e s s ä tulee myös selkeästi kertoa, miksi päätettyä toimintatapaa tulee noudattaa. suunnittele ja varmista käyttöönottovaihe huolella! Osallistuminen Mitä aiemmin henkilö on tietoinen yrityksessä meneillään olevasta järjestelmäkehityksestä ja mitä enemmän hän pystyy vaikuttamaan tuleviin ominaisuuksiin, sitä myötämielisemmin hän suhtautuu sen käyttöönottoon. Osallistuttaminen ja odotus työn helpottumisesta saavat työntekijät jo odottamaan ohjelmiston tuloa. Useimpia meistä käyttäjistä myös kiinnostaa, miten omat tekemiset vaikuttavat muiden tehtäviin. Tämä tulee silloin haasteelliseksi, kun käyttäjä ei suoranaisesti näe työnsä helpottuvan. Eri käyttäjäryhmillä on erilaiset tarpeet, jolloin niiden yhteensovittaminen ei tuo pelkästään näkyviä hyötyjä. Esimerkiksi tiedonhallintajärjestelmiin joidenkin täytyy syöttää tietoa määrätyssä muodossa, jotta se on muiden käyttäjien hyödynnettävissä. Helppokäyttöisyys Nykyajan käyttäjät ovat vapaa-aikanaan tottuneet helppokäyttöisiin, selaintyyppisiin sovelluksiin, jotka toimivat totutulla logiikalla. Tällöin käyttöönottovaiheessa voidaan keskittyä itse ominaisuuksiin. Meidän toimintatapamme Käyttöönotettaessa järjestelmää pelkkä näppäintekniikka ja ohjelmiston toimintojen sekä mahdollisuuksien o p e t t a m i n e n e i r i i t ä . Toisaalta joskus muutosvastarinta voi sokeuttaa hyville puolille ja silloin käyttäjä päätyy vastustamaan vastustamisen vuoksi, ilman järkisyitä. Erilailla toimiva ohjelmisto helposti koetaan vaikeakäyttöiseksi, vaikkei se ehkä sitä olisikaan. He lp p o käyttö isyys pohjautuu logiikkaan, jonka pitäisi 6 Valokynä 3/2012 noudattaa käyttäjän ajatusmaailmaa. Kokonaisuuden tiedostaminen lisää motivaatiota järjestelmän käyttöön. Epäonnistunut käyttöönotto voi pilata hyvänkin hankkeen. Laajempien ohjelmistojen kohdalla tilanne onkin jo paljon monimutkaisempi. Tämän vaiheen jälkeen nähdään kuinka hyvin käyttäjät todellisuudessa ottavat järjestelmän omakseen ja hyödyntävät sitä jokapäiväisessä työssään. Soveltuvuus käyttökohteeseen M i t ä p a re m m i n o h j e l m i s t o tuo helpotusta käyttäjien tämänhetkisiin ongelmiin sen helpompi heidät on motivoida ohjelmiston käyttäjiksi. Tämä edellyttää, että tulevat hyödyt ovat konkreettisia ja näkyvät selvästi töiden help o t t u m i s e n a . Toiminnallisuuden pitäisi myös tukea käyttäjien tarpeita siten, että tietojen syöttö ja löytyminen on mahdollisimman helppoa. Käyttäjien motivointi Olipa kyse kuinka laajasta järjestelmästä hyvänsä jokainen osapuoli pitää olla motivoitunut uuden järjestelmän käyttöön. Va i n t i e t t y y n suppeaan käyttöön tarkoitetun ohjelmiston kohdalla tämä onnistuu helposti, sillä muiden käyttäjien tarpeita ei ole otettu huomioon
Teollisuuden standardointijärjestö PSK ryhtyi edistämään prosessiteollisuuden piirissä tiedon yhdenmukaisuutta laatimalla lomakepohjat monenkeskisten laitoshankkeiden tiedonhallinnan pohjaksi. Asian otti kuitenkin puheeksi ilmeisen turhautunut Saab-Scanian Juhani Jantunen, joka päätti Hitec ?86 -messujen esitelmänsä Tietoviikon pilakuvasitaattiin: ?On viidennen sukupolven tietokoneet, neljännen polven kielet, mutta kun on ensimmäisen polven käyttäjät.? Jantusen mukaan CAD:in suurin ongelma ei ollut osajärjestelmien välinen integraatio eli tiedonsiirto, vaan vastahankaiset käyttäjät. Jotkut johtajat raportoivat kovalevyjen täyttyvän, tiedostojen hukkuvan ja yrityksensä tietohallinnonkin irtisanoutuneen CAD:ista. Käsikirjoitus on nyt valmiina. Työn alla ovat tällä hetkellä kirjan kuvitus ja liitteet. Saataisiinko tämän päivän CAD-tiedostot näkymään oikein myös 30 vuoden kuluttua. heidän mielestään sitä saattoi ymmärtää vain insinööri. Valmis kirja saadaan jakeluun vielä tämän vuoden puolella. Nämä eivät tunteneet järjestelmän mahdollisuuksia ja hyötyjä, eivätkä olleet kovin halukkaita oppimaan sen käyttöä. 1980-luvun lopussa oli jo imua Valmetissa havaittiin, että työhönottohaastatteluun saapuneet suunnittelijat olivat työtehtävien ohella varsin kiinnostuneita työ- 7 Valokynä 3/2012 välineistä: usea ilmoitti haastattelijalle, ettei heitä kiinnostanut piirtää piirustuksia tussilla. Innostus ei kysynyt ikää, vaan CAD kiinnosti niin nuoria kuin vanhojakin suunnittelijoita. Optimaalisena CAD-käyttäjänä pidettiinkin noin 45-vuotiasta, vankan suunnittelukokemuksen kerännyttä suunnittelijaa, jonka oppimistavoitteet rajoittuivat pelkkään CAD:iin. Yritysjohto ei lämmennyt vielä 1990 alkupuoliskollakaan Johdon konsultti Jori Kanerva kirjoitti Valokynässä 1995 CAD:in herättävän yritysjohdossa hämmennystä ja vastustusta. Monien johtajien mielestä CAD oli kallis ja epävarma investointi, sillä sen tuottoja ei ollut 15 vuoden aikana pystytty todistamaan. Seuraavana on vuorossa kirjan lopullinen taitto ja sen jälkeen teos menee painoon. Muutosvastarinta tai CAD-vastaisuus tihkui harvoin ainakaan Valokynän sivuille. Teknisen tietojenkä sittelyn edustajien ja puoltajien oli jälleen perusteltava yrityksen johdolle, mikä oli järkevä suhtautumistapa tekniikkaan. Tiedonhallinta ponnahti mukaan 1990-luvun jälkipuoliskolla Vastuuseikat pakottivat tilaajan ja toimittajan pohtimaan myös sähköisten dokumenttien elinkaarta ja hyödynnettävyyttä. Paperirulla saattoi tummua ja tuhraantua vuosien saatossa, mutta se säilyi silti lukukelpoisena. CCY:n uutisia Historiikkiprojekti loppusuoralla Loppuvuodesta 2011 käynnistetty CAD/CAM/PLM/BIM-historiikkiprojekti lähestyy maalia. Ohessa muutamia otteita tulevasta kirjasta. Käyttäjät epäileviä 1980-luvun alkupuoliskolla Tietokoneiden tuloon suhtauduttiin moninaisesti: yhdet intoilivat, toiset vastustivat, kolmannet sopeutuivat. Johtajat myös vierastivat yrityksen muista tietojärjestelmistä poikkeavaa CAD:ia, koska eivät ymmärtäneet sitä . CAD oli yritysten talousjohdolle vielä jossain määrin mysteeri. 2000-luvulla elinkaariajattelu vain voimistui, ja tuotetiedonhallinnan (PDM) käsite korvautui laajemmalla, tuotteen elinkaaren hallinnan käsitteellä (PLM, Product Life Cycle Management).
Mitat vaihtelivat 50 metristä yhteen kilometriin ja korkeudet jopa 45 metriin. Siirtymä merkitsisi myös sitä, että yritykset menettäisivät hetkellisesti CAD:in hyödyt, kopioinnin ja nopeat muutokset, kun 2D-järjestelmällä luoduista työkuvista ja symboli- ja komponenttikirjastoista tulisi käyttökelvottomia. 3D haki kuitenkin vielä paikkaansa 1990-luvulla CCY tiedusteli vuosikyselyssään 3D:n merkitystä ensi kerran vuonna 1997. Kun sitten pääsimme kerran tutustumaan asennustyömaalle, olivat suunnittelijoiden silmät ymmyrkäisinä, kun eivät pystyneet käsittämään, että nämä laitteet ovat oikeasti niin suuria käytännössä. Mitä hyötyä siitä olisi. CCY:n uutisia 1990-luvun jälkipuoliskolla 3D sotki toimivan 2Dmaailman Kolmiulotteisuus levisi tilanteessa, jossa monet olivat onnistuneet luomaan 2D-piirustusten tuotantoon hyvät ja toimivat rutiinit, ja järjestelmän vaihdos heittäisi yritykset jälleen lähtöpisteeseen. Niinpä esiin kaivettiin lähes sama kysymyspatteristo, kuin mitä oli pyöritelty 2D-CAD-päätöstä tehtäessä. Miksi pitäisi vaihtaa suunnittelutekniikkaa. + postituskulut 4,20 ?. Jäsenille hintaan 24,00 . Kokonaisuudessaan kirja tulee sisältämään yli 200 sivua mielenkiintoista tarinaa vuosien varrelta. Luvut olivat vaan pyörineet tietokoneen näytöllä ja enemmän viilattiin AutoCAD:in tasoja ja tasojen värejä kuntoon . Lisäksi, kun vastaajia pyydettiin veikkaamaan 3D-suunnittelun painoarvoa tulevaisuudessa, sijoittivat he vielä pelimerkkinsä 2D:n puolelle. Suunnittelimme isoja hihnakuljettimia teollisuuteen AutoCAD:illä. Enemmistö vastanneista arveli 3D:n osuuden jäävän alle 40 prosenttiin kaikesta oman yrityksen tuottamasta suunnittelutiedosta. Yrityksen omistajat ja suunnittelijat eivät olleet koskaan käytännössä nähneet suunnittelemiaan laitteita vaan piirtelivät niitä aina toimistossa. Tämä on kirja, jonka pariin tekee varmasti mieli palata useaan otteeseen. Tilaa CAD/CAM/PLM/BIMhistoriikki etukäteen. Näin varmistat, että saat kirjan ensipainoksen itsellesi ja pääset sisälle monivivahteiseen 30-vuotiseen alan historiaan. Ennakkotilaushinta vain 44,00 . Joukossa oli kuitenkin sellaisiakin yrityksiä, jotka olivat siirtyneet jo 80?100 prosenttisesti 3D-suunnitteluun. Ruudulta reaalimaailmaan ?1993?1996 olin töissä porilaisessa insinööritoimistossa. Tämä on teos, joka jokaisen suunnittelijan on hankittava kirjahyllyynsä. Monet jättivät vastaamatta kysymykseen, ja niistäkin, jotka siihen vastasivat, noin 80 prosenttia ilmoitti kaiken suunnittelun tapahtuvan vielä 2D:ssä. + postituskulut 4,20 ? Tilaukset: www.cadcamyhdistys.fi 8 Valokynä 3/2012. Yksi perustavaa laatua oleva kysymys koski 3D-mallin luomisen vaatimaa vaivaa: miksi uhrata siihen työtunteja, kun lopputulos olisi kuitenkin 2D-piirustus. puhumattakaan, että oltaisiin oltu suunniteltavien laitteiden sielunelämästä kiinnostuneita.? Edellä siis muutamia otteita pikapuoliin julkaistavasta CAD/CAM/ PLM/BIM:n 30-vuotista historiaa luotsaavasta kirjasta
Vuoden 2012 alussa aloitetun kohteen pääurakasta vastaa R a k e n n u s l i i k e U . Kahdentoista keskisuomalaisen kunnan omistamassa kuntayhtymässä opetusta saa yli 23000 opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluu noin 1200 työntekijää. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toteuttaa mittavia rakennushankkeita K untayhtymällä on omistuksessaan toimitiloja yhteensä n. Heikki Luukkonen Kirjoittaja työskentelee HL-Mark Oy:ssä. Valokuvat Heikki Luukkonen Viitaniemen rakennuskohteessa luotetaan 3D-mallinnukseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista oppilaitoksista. Omistamiensa tilojen lisäksi kuntayhtymällä on toimintaa myös vuokratiloissa. To i m i v u u s , a j a n m u k a i s u u s , muuntojoustavuus sekä energiaja kustannustehokkuus ovat koulutuskuntayhtymän omistamilleen rakennuksille asettamia tärkeitä arvoja ja tavoitteita, joiden saavuttamiseksi se investoi määrätietoi9 Valokynä 3/2012 sesti ja tekee perusteellista modernisointityötä. Perustamisestaan vuodesta 1997 alkaen koulutuskuntayhtymä on sijoittanut p eruskorja uksiin kokonaisuudessaan peräti 100 miljoonaa euroa. sähkö-, rakennus- sekä auto- ja logistiikka-alan koulutuslinjat.. 150.000 huonealaneliömetriä, joista kaksi kolmasosaa sijoittuu Jyväskylään. Pääomarahoituksen laskentapohjaa noudattaen rakennusten tekninen nykyarvo on 170 miljoonaa euroa. L i p s a n e n O y. Rakentaminen toteutetaan Terve talo-ohjeistuksen mukaisesti. Va l m i s t u t t u a a n h e l m i k u u s s a 2013 Viitaniementie 1D:n rakennukseen sijoittuvat mm. Oppilaitokset sijaitsevat Jyväskylän lisäksi Jämsässä, Keuruulla, Laukaassa, Petäjävedellä ja Viitasaarella. Vuonna 2011 kuntayhtymä investoi kiinteistöihin yli 10 miljoonaa euroa ja sama linja näyttää jatkuvan myös lähivuosina. Viitaniemen campus valmistuu määräajassa Suurimmat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän korjausinvestoinnit ovat viime vuosina keskittyneet Jyväskylän Viitaniemen alueen oppilaitosten nykyaikaistamiseen. Alueen laajamittaisen uudistushankkeiden sarjan päättää alkuperäisen aikataulun puitteissa Viitaniementie 1D rakennuksen peruskorjaus- ja laajennusurakka
Monesti korjauksen alla oleva talo saatetaan purkaa niin, että paikoilleen jäävät vain kantavat rakenteet ja katto. Oikein toteutettuna malli on reaaliaikainen. Hän tietää, että kertynyttä mallitietoa hyödyntäviä mm. M a l l i s i i r re t ä ä n t i e t o verkkoon kaikkien rakentamiseen osallistuvien saataville. 3D-malli on tarkka ja verraton työkalu rakennustyömaalla. Myös ulottuvuuksia ylläpidon ja omistuksen suuntaan on odotettavissa. Avoimen rakentamisen periaate ?Meillä on aika tiukka ote suunnit- Arkkitehtisuunnittelu on tehty ykstyiskohtiaan myöten kolmiulotteiseksi. Koulutuskuntayhtymän rakennustyömailla 3D-malli on palvellut rakentamista jo vuodesta 2006 alkaen. Rakentamisen aikana to teutetut muuto styö t kirjataan tietokantaan heti niiden syntyessä. Kun rakennus on valmis, 3D-malli vastaa täy sin käyttöön otettua rakennusta. Mallia kehitetään jatkuvasti niin rakennusliikkeen urakkavaihetta hyödyntäväksi kuin määrälaskentaa helpottavaksi. Kuntayhtymässä rakennuksen kolmiulotteinen tietokielinen malli jää rakennuttajan käyttöön palvellen lähitulevaisuudessa mm. erilaisia kiinteistöhoidollisia toimenpiteitä. ?Malli on ainoa keino hallita re a a l i a i k a i s e s t i i s o j e n k i i n t e i s töjen tietoja?, painottaa kiinteistöjohtaja Kumpulainen. Siinä se onkin lyömätön perinteiseen talosuunnitteluun verrattuna. ?Nyt peruskorjattava talo on rakennettu 1970-luvulla ja ehtinyt jo varsin huonoon kuntoon?, kuvailee Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kiinteistöliikelaitoksen kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen. Koulukiinteistöstä purettiin noin kolmasosa, laajuudeltaan peräti 2170 bruttoneliömetriä. Hän mainitsee, että Lipsasen sekä Tampereen teknillisen yliopiston 10 Valokynä 3/2012 Tietomallia käytetään tehokkaasti rakennustyömaalla kanssa on parhaillaan menossa yhteisiä projekteja, joiden tarkoituksena on kehittää 3D-maailmaa rakentamisen apuvälineenä. 3D on mielletty enimmäkseen arkkitehtisuunnittelijan työvälineeksi. kiinteistönhoidon ja siivouksen apuohjelmia on jo kehitteillä. Tästä Lipsasen urakan tavoitehint a o n re i l u t 5 m i l j o o n a a e u ro a . Hanke jatkuu toisella urakalla ensimmäisen päätyttyä. ?Rakentaminen on edennyt hyvin ja aikataulussaan, vaikka pohjarakentaminen onkin ollut hyvin vaativaa?, kertoo Erkki Kumpulainen. Paikka, jolle uudisosa kohoaa, on entistä järven pohjaa. Siksi rakennuksen perustusten alle on jouduttu upottamaan kil o m e t re i t t ä i n p a a l u j a . 3D-mallinnus tullut jäädäkseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä kuuluu 3D-mallinnuksen hyödyntäjien eturintamaan Suomessa. Menettely sekä varmistaa perusteellisen peruskorjaamisen että helpottaa ennen varsinaista mallinnusta edeltävää rakenteiden mittaamista ja saadun tiedon siir- tämistä 3D-suunnittelun pohjaksi. Arkkitehdin suunnitelmiin lisätään talotekniset suunnitelm a t j a s u o r i t e t a a n t ö r m ä y s t a rk a s t e l u t . Hankkeen meneillään olevan ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannusarvio on 8,7 miljoonaa euroa. Nytkin Viitaniementie 1D:n arkkitehtisuunnittelu on tehty yksityiskohtiaan myöten kolmiulotteiseksi ja rakennuksesta valmistunutta tietomallia käytetään tehokkaasti rakennustyömaalla. ?On ainutlaatuista, kuinka paljon keskisuuri rakennusalan toimija on panostanut rakennusalan kehitykseen?, kuvailee Erkki Kumpulainen yhteistyötä Rakennusliike Lipsasen kanssa. vuonna 2010 toteutetuissa Viitaniemen A ja B rakennusten peruskorjauksissa, joissa Rakennusliike Lipsanen toimi pääurakoitsijana. Jyväskylässä on menty vieläkin pidemmälle. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toteuttaa miltei yksinomaan peruskorjauskohteita. Malli ei kuitenkaan rajoitu pelkästään rakentamisen informaation välittämiseen. Tilalle peruskorjataan ja rakennetaan uutta kokonaisuudessaan 3860 bruttoneliötä korvaavaa opetustilaa, josta kehkeytyy niin autoalalle kuin muillekin tiloihin sijoittuville koulutusaloille nykyajan liike-elämän vaatimuksia vastaava opetusympäristö. 3D-malli oli vahvasti mukana mm
jäsenrekisteri, Valokynä-lehtiä, alennus Valokynässä julkaistuista mainoksista, alennus CAE/PLM-markkinat julkaisun yrityssivuista, yrityksen logo ja linkki CCY:n WWW-sivuilla ja logo kaikissa Valokynä-lehdissä. Liity CAD/CAM-yhdistyksen jäseneksi . Hän mainitsee, että suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon myös siivouksen ja rakennuksen ylläpidon vaatimukset mm. Erkki Kumpulainen kertoo, että kuntayhtymässä etsitään tietoisesti kustannustehokkaita ratkaisuja niin varsinaiseen rakentamiseen kuin rakennusten ylläpitoon. Muun muassa uusiutuvan energian käyttö nousee tärkeälle sijalle koulutuskuntayhtymän peruskorjauskohteissa. telun johtamisessa?, toteaa Kumpulainen. Yritysjäsenten etuja ovat mm. Henkilöjäsenet hyötyvät monella tavalla jäsenyydestä. Tarkoituksena on, että alan ihmiset tapaavat toisiaan yhdistyksen tarjotessa tähän verkostoitumismahdollisuuden. Jäsenistön etuja ovat mm. CCY tekee alan tutkimustyöstä ja viestittää alalla tapahtuvista ajankohtaisista asioista. CCY tarjoaa monipuoliset edut jäsenistölle CCY:llä on kahdenlaisia jäseniä: henkilöjäseniä ja yritysjäseniä. huonetila- ja kulkuväyläratkaisuja sekä pintamateriaaleja mietittäessä. Rakentaminen jatkuu Jyväskylän koulutuskuntayh- Kun rakennus on valmis, 3D-malli vastaa täysin käyttöön otettua rakennusta tymä on rakennuttajana edistyksellinen. talotekniikan ja kevyiden väliseinien ratkaisut niin, että tarvittaessa tilojen käyttötarkoituksia voidaan jatkossa muuttaa kohtuullisilla kustannuksilla?, valaisee kiinteistöjohtaja Kumpulainen. Jotta avoimen rakentamisen periaate toteutuisi, suunnittelulta vaaditaan täsmällisyyttä ja perusteellista paneutumista. ?Vastaavasti rakennustyömaalta edellytetään, että asennukset tehdään niin kuin on suunniteltu?, painottaa Kumpulainen. CCY tarjoaa monipuolisia jäsenetuja ja tietoa kaikesta alalla tapahtuvasta. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on toimia asiantuntijaorganisaationa CAD:in, PLM:n ja BIM:n hyödyntämisessä. ?Noudatamme avoimen rakentamisen periaatetta ja pyrimme lisäämään rakennusten muuntojoustavuutta?, Erkki Kumpulainen kertoo. Kuntayhtymän peruskorjaukset toteutetaan hyvin perusteellisesti. se kannattaa! Katso jäsenedut ja liity: www.cadcamyhdistys.fi 11 Valokynä 3/2012. Seuraavat investo innit o n jo kats ottu . Koulutuskuntayhtymän katseet kiinteistöjohtajan johdolla kääntyvät kuntayhtymän lukioiden kiinteistöjen sekä Jämsän ammattiopiston peruskorjauksiin. Liity jäseneksi! CAD/CAM-yhdistys ry (tutummin CCY) on ohjelmisto- ja laitteistoriippumaton yhdistys kaikille tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen (CAD/CAM), tuotteen elinkaarenhallinnan (PLM) sekä rakennusten tietomallinnuksen (BIM) parissa työskenteleville tai muuten asiasta kiinnostuneille. Valokynä-lehti, alennuksia seminaare ista, yritysvierailuja, asiantuntija-apua sekä puolueetonta CAE-, PLM- ja BIM-alan tietämystä. ?Kun korjausurakan alla oleva kohde on purettu runkoa myöten ennen suunnittelun aloittamista, antaa se mahdollisuuden suunnitella mm. Viitaniementie 1D:n katolle tulee aurinkoenergiaa hyödyntäviä keräimiä ja paneeleita sekä maalämpökaivo, joka palve- lee lisäksi myös aikuisopiston rakennusosaston opetustehtävissä. Kun Jyväskylässä Viitaniemen alueen usealle vuodelle ajoitetut mittavat uudistustyöt saatetaan päätökseen vuoden vaiht u e s s a , r a k e n n u s p ro j e k t i t e i v ä t suinkaan lopu tähän
[1]. 12 Valokynä 3/2012. ?ohjelmaan kuuluvassa ProMoNet-hankkeessa. Tämä artikkeli on suomenkielinen lyhennelmä projektin alkuvaiheen yritysedustajien ja PLM-järjestelmätoimittajien haastatteluiden tuloksista, jotka on julkaistu lehtiartikkelissa: ?Middleof-life PLM Solutions for Reconfigurable Networked Mechatronic Products. Tommi Parkkila ja Jukka Kääriäinen Kirjoittajat toimivat tutkijoina VTT:llä. Mekatronisten tuotteiden käytönaikainen konfiguraatiohallinta VTT on kehittämässä konseptimallia verkottuneiden teollisten tuotteiden käytönaikaiseen konfiguraationhallintaan. Työtä tehdään TEKESIN ?Digitaalinen tuoteprosessi
Konseptimalli Konseptimallilla tarkoitetaan kuvausta kentällä olevan tuotteen konfiguraatiotietojen päivitykseen liittyvistä osapuolista (järjestelmäkonteksti), osapuolten välisistä vuorovaikutusskenaario i s t a j a j ä rj e ste l mä n ti e tov u o - / p ro s e s s i k a a v i o i s t a . T ietotekniikan ja ohjelmistopohjaisten järjestelmien käytön yleistyminen mekatronisissa järjestelmissä mahdollistaa kentällä olevien tuotteiden etädiagnostiikan. Eri vaiheissa käytetään erilaisia tiedonhallintajärjestelmiä, esimerkiksi suunnittelun aikaiseen tuotetiedon hallintaan sekä toiminnanohjaukseen ja ylläpitoon liittyviin toimintoihin [2]. MOL-vaiheeseen on saatavilla tietojärjestelmiä erityyppisistä lähtökohdista (Taulukko 1). Tutkimus osoitti teollisuuden ja PLMjärjestelmätoimittajien yhteisen näkemyksen etäyhteyksien hyödyntämisen tärkeydestä kentällä olevien tuotteiden ja tietojärjestelmien integroinnissa, saumattomassa konfiguraatiotiedon synkronoinnissa ja konfiguraatiomuutosten jäljittämisessä. Haastatteluiden mukaan valmistavan teollisuuden yrityksissä tuotteiden suunnittelua ja suunnittelun aikaisen tuotetiedon hallintaa toteutetaan järjestelmäl- Tuoteyksilön elinkaaren kolme vaihetta; alku (BOL), keskikohta (MOL) ja loppu (EOL). 13 Valokynä 3/2012 lisesti kaupallisilla PDM (Product Data Management) -järjestelmillä. Ongelmakohtana yrityksissä koettiin erityisesti tuotekohtaisen, ylläpidon aikaisen, päivitettävän tuotetiedon ja sen hallintaa tukevien työkalujen puuttuminen sekä puutteelliset työprosessit. Järjestelmiä saatavilla Tuotteen elinkaaren hallintaan (PLM, Product Lifecycle Management) on tietojärjestelmiä, jotka hallinnoivat tuotteisiin liittyviä tietoja sekä tukevat työprosesseja. Tuotteen elinkaari käsittää lukuisia toimintoja sisältäen suunnittelun, ylläpidon sekä käytöstä poiston, joiden aikana eri rooleissa toimivat ihmiset tuottavat sekä käyttävät tuotetietoa. Näitä haasteita vasten tarkastellaan kaupallisten PLM (Product Lifecycle Management) -järjestelmien ominaisuuksia. Ohjelmistollinen joustavuus tuo mukanaan kuitenkin tuotetiedon hallinnan haasteet ennen kaikkea tuotteiden huollossa ja jälkimarkkinapalveluissa. Esimerkiksi tuotteen vikaantumisen yhteydessä on tärkeää selvittää mitä ohjelmistoparametri- tai konfiguraatiomuutoksia lopputuotteelle on tehty sen käyttöönoton jälkeen, ja kuinka muutokset ovat vaikuttaneet tuotteen toimintaan. Tuotteiden toiminnallisuuksia voidaan ohjelmoida uudelleen parametrimuutoksilla tai ohjelmistopäivityksillä. Huoltotoimenpiteiden lisäksi tuotteiden ohjelmistot voivat sisältää parametrimuutoksilla käyttöön otettavia loppukäyttäjälle myytäviä optioita, joiden hallinta toteutetaan yleensä niin sanotun tuotekohtaisen konfiguraatiotiedoston avulla. Mitä vaivattomammin ajantasainen tieto on saatavissa sitä kustannustehokkaammin tuotteen huolto- ja jälkimarkkinapalvelut voidaan toteuttaa. VTT tutkii V T T: n j o h t a m a s s a T E K E S : n D i g i t a a l i n e n t u o t e p ro s e s s i - o h jelman ProMoNet-projektissa tutkitaan verkotettujen teollisten tuotteiden käytönaikaista (MOL - Middle-of-Life, Kuva 1) konfiguraatiohallintaa yhdessä projektiin osallistuvien yritysten kanssa. Tässä artikkelissa esitetään yrityshaastatteluiden pohjalta löydettyjä konfiguraatiohallinnan haasteita. Näiden järjestelmien avulla voidaan seurata ja koordinoida tuoteyksilöiden elinkaaren aikaisia huolto- ja ylläpitotapahtumia, siten että oikea ajantasainen tieto tuoteyksilöstä, siihen liittyvästä rakenteesta, d o k u m e n t a a t i o s t a , v a r a o s a k i rjoista ja huoltohistoriasta on. Joissain tapauksissa laitetta voidaan huoltaa etänä tietoverkon kautta. Erityisesti tähän vaiheeseen tarkoitettuja tietojärjestelmiä kutsutaan tyypillisesti CMMS-järjestelmiksi (Computerised Maintenance Management Systems)
Tuotteiden ohjelmistojen suunnittelutiedot hallitaan useassa tapauksessa erillisillä järjestelmillä, kuten SVN-versiointityökalulla tai kehittyneimmillä ohjelmistojen Etäyhteys elinkaarenhallintatyökaluilla (ALM, Application Lifecycle Management). Suunnitteluvaiheiden jälkeen tuotteesta muodostetaan PDMjärjestelmään niin sanottu neutraali tuotetietorakenne, johon. Näiden lisäksi myös perinteiset tuotetiedon hallintaan (PDM, Product Data Management) ja toiminnanohjaukseen (ERP, Enterprise Resource Planning) keskittyneet järjestelmätoimittajat ovat lisänneet tuotteisiinsa moduuleita tukemaan ylläpidon aikaisia operaatioita [3]. Taulukko 1. tarvittaessa saatavilla. CADmallit, BOM-komponenttilistaukset). Yrityksistä kolme (C1-C3) Ylläpidon tietojärjestelmiä, esimerkiksi CMMS järjestelmiä PDM toimittajia joilla MOL PLM järjestelmämoduuleita MOL PLM järjestelmämoduulit ERP toimittajilt Järjestelmä-esimerkkejä: Vaatimukset yrityshaastatteluilla Järjestelmä-tyyppejä: Idhammar, After- Teamcenter, Sales, MPulse, Aton, C-Care Windchill SAP PLM module ovat mekatronisten tuotteiden alkuperäisvalmistajia (OEM), kaksi yritystä (C4, C5) ovat koneiden kunnonvalvontajärjestelmien valmistajia, ja kaksi yritystä (C6, C7) ovat mekatronisten koneiden oh- jausjärjestelmävalmistajia (SUB). Kaikkien tuo tteid en to imin n allisuus perustuu jonkin tasoiseen sulautettuun ohjaustietokoneeseen ja ohjelmoitavaan elektroniikkaan (Taulukko 2, sarake 5). Taulukko 2. Taulukko 2 kuvaa haastateltujen yritysten taustatiedot ja vastaajien jakauman. Esimerkkejä MOL-PLM järjestelmätyypeistä Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 17 teollisuuden asiantuntijaa seitsemästä organisaatiosta Suomesta ja Yhdysvalloista. Yhteenveto haastatelluista yrityksistä Järjestelmäarkkitehtuuri Yritys Haastatteluiden lkm. Tuotekuvaus Yrityksen rooli C1 8 Mekatroniset koneet OEM Sulautettu-PC, mikroprosessori, PLC, CHW Hajautettu Kyllä C2 2 Mekatroniset koneet OEM Sulautettu-PC, mikroprosessori, PLC Hajautettu Kyllä C3 1 Mekatroniset koneet OEM Mikro-ohjain Keskitetty Ei 1 Koneiden kunnonvalvonta- järjestelmät OEM Sulautettu-PC, mikroprosessori Keskitetty Kyllä C5 2 Koneiden kunnonvalvonta- järjestelmät OEM Sulautettu-PC , mikroprosessori, CHW Keskitetty Kyllä C6 1 Koneiden ohjaus- järjestelmät SUB Sulautettu-PC, mikroprosessori, Molemmat Kyllä C7 2 Koneiden ohjaus- järjestelmät SUB Sulautettu-PC , mikroprosessori, PLC, CHW Molemmat Kyllä C4 Ohjelmistot PDM:n ulkopuolella Kaikki haastatellut asiantuntijat totesivat, että heidän yrityksissä käytetään PDM- tuotetiedonhallintajärjestelmiä tuotteiden suunnitteluvaiheessa mekaniik14 Valokynä 3/2012 Sovellettu tietotekniikka katiedon hallinnassa (esim
?Me määrittelemme kuinka moduulien tulee toimia ja alihankkija X toteuttaa ne?, hän jatkaa. Asiakasräätälöinti konfiguraatiogeneraattoreilla Tuotteen asiakasräätälöinti tapahtuu usein niin sanottujen konfiguraatiogeneraattoreiden avulla, joita voidaan käyttää myös tuotteiden myynnissä rakentamalla asiakkaalle räätälöity tuote virtuaalisesti ennen sen varsinaista valmistamista. Yrityksen C1 asiantuntijan mukaan: ?80% tuotteista on peruskoneita, joissa on viisi alihankkijan X ohjaustietokonetta?. Konfiguraatiogeneraattori muodostaa tuoteyksilökohtaisen tietorakenteen neutraalista tuotetietorakenteesta, aktivoi valitut ohjelmistooptiot konfiguraatiotiedostossa ja tallentaa muodostetun tietorakenteen PDM-järjestelmään ja/tai ERP ( Enterprise Resource. Lisäksi sovelluskerros voi olla jaettuna erillisiin toiminto-optioihin, kuten esimerkiksi yrityksen C1 asiantuntijan mukaan: ?Peruskoneilla on noin 10 eri toiminto-optiota eli moduulia, jotka voidaan käynnistää ja pysäyttää ohjelmistoparametreilla.. Nämä optiot ovat usein linkitetty yksilöllisesti tunnistettaviin tuotteen lisäominaisuuksiin, joita valmistaja voi myydä loppukäyttäjälle ohjelmistopäivityksinä ilman ohjausohjelmiston uudelleen ohjelmointia ja kääntämistä. ohjelmistot liitetään yksilöllisesti numeroituina binääritiedostoina ohjelmistojen käännösten jälkeen. Ohjelmistobinääritiedosto on usein yhdistelmä konekielisestä ohjelmasta ja sen käynnistyksen yhteydessä luettavasta konfiguraatioparametritiedostosta. Lisäksi: ?Ohjelmistobinääritiedoston yksilöllinen numero toimii linkkinä verkkolevylle tallennetuille ohjelmiston lähdekoodeille ja suunnitteludokumenteille,? kuten yrityksen C1 asiantuntija tiivisti ohjelmiston ja PDMtuotetietorakenteen yhteyden. Modulaarisuus tärkeää Ohjelmistopohjaisten ohjausjärjestelmien monimutkaisuutta yritykset hallitsevat hajauttamalla fyysisen ohjaustekniikan erillisiksi ohjaustietokoneiksi, kuten yritysten C1 ja C2 tapauksissa. Komponentointia suoritetaan Järjestelmän kontekstikaavio 15 Valokynä 3/2012 myös ohjelmistotasolla, jakamalla ohjelmisto eri kerroksiin, kuten firmware, laitetason abstrahointikerros eli HAL (Hardware Abstraction Layer), käyttöjärjestelmäkerros ja varsinainen sovelluskerros. Modulaarisuus mahdollistaa sekä alihankkijoiden käytön ohjaustietokoneiden ja ohjelmistojen valmistamisessa että lopputuotteiden helpomman räätälöinnin asiakkaiden tarpeisiin
Valmistuksen jälkeen tuote testataan ja ohjelmistot viritetään toimintaan muuttamalla konfiguraatioparametrien arvoja tarpeen mukaan. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että joissakin tapauksissa ongelmana on asiakkaan tarvitseman ylläpitorakenteen puute. Järjestelmät olivat: pitkän historian omaava PLM-järjestelmä, johon on laajennettu ominaisuuksia y l l äp id o n a ik a i se e n tu ote ti e don 16 Valokynä 3/2012 hallintaan; ylläpidon tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu erityisesti jälkimarkkinointiin ja asiakastu keen; ylläpidon tietojärjestelmä, joka on toteutettu pilvipalveluna ja tarkoitettu tuotteen käytönaikaiseen elinkaaren hallintaan. Haastatteluihin osallistuneiden toimittajien järjestelmät tukevat tuotetiedon hallintaa ylläpitovaiheessa sekä tarjoavat mahdolli- suuden verkottuneelle useamman organisaation yhteistyölle. Langattoman viestintä- ja mobiiliteknologian hyö d yntäminen tuo tteid en elin kaarenaikaisessa konfiguraatiohallinnassa nähtiin yrityksissä merkittävänä kehityskohteena. Va a t i m u k s e t t i e d o n h a l l i n n a l l e Tutkimuksessa tunnistettiin vaatimuksia ylläpidon aikaiselle tuotetiedon hallinnalle ja sitä tukeville tietojärjestelmille. ?Tuoteyksilökohtaista as-built -tietorakennetta ei päivitetä, valmistuksen jälkeiset muutokset tallennetaan vain tuotteiden omaan muistiin,? totesi asiantuntija yrityksestä C1. Työkalujen lisäksi puutteita havaittiin myös työprosesseissa. Tuoteyksilön langaton kommunikointi suoraan järjestelmän kanssa 2-suuntainen tietoturvallinen langaton kommunikointi tuoteyksilön ja järjestelmän välillä tulee olla mahdollista siten, että tuoteyksilön konfiguraatiotiedot voidaan pitää luotettavasti synkronoituna. Tuotetiedon ylläpitoa pilvipalveluna Haastatteluihin valittiin kolme järjestelmätoimittajaa, joiden järjestelmät edustivat erilaisia lähestymistapoja ylläpidonaikaiseen tuotetiedonhallintaan. Nämä rakenteet ovat myös hyvin yksilöllisiä. Planning , toiminnanohjaus) -järjestelmään. Järjestelmätoimittajat tarjoavatkin palveluja, joissa rakenteet j a t y ö p ro s e s s i t v o i d a a n k u v a t a asiakkaan tarpeiden mukaan.. Haastatteluissa ilmenneiden vaatimusten ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin kontekstikaavio (Kuva 2), jota hyödynnettiin PLM-järjestelmätoimittajien haastatteluissa. Kontekstikaavio antoi yleiskuvan ongelmakentästä ja havainnollisti muodostettujen vaatimusten riippuvuuksia järjestelmän eri osapuolten välillä. Yritykset näkivät juuri huoltohistorian ja konfiguraation muutosten jäljitettävyyden suurimpina haasteina jälkimarkkinasegmentin tehostamisessa, sillä vaikka kuusi seitsemästä yrityksestä käyttää etäyhteyksiä tuotteiden toiminnan valvonnassa (Taulukko 2, sarake 6), niitä ei hyödynnetä huolto- tai konfiguraatiotietojen välittämiseen tietojärjestelmiin. Yrityksen C2 asiantuntijan mukaan: ?Asiakkaiden huoltokäyntien lisäksi, takuuhuollot ovat ainoa keino saada tietoja kentällä olevista tuotteista?. Muodostetut päävaatimukset esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Usealla yrityksellä tämä on ensimmäinen vaihe, jossa tuotteen käytönaikainen konfiguraatiotietojen muutoshistorian tallentaminen katkeaa. Va i n y k s i y r i t y s h a a s t a t e l l u i s t a tallentaa virityksessä muutetut parametriarvot tietojärjestelmään, joskaan sekään ei tallenna muutoksia tuoteyksilökohtaiseen tiet o r ak e n t e e se e n , va a n e ri l l i se e n tietokantaan tuotenumerolla viitaten. Tuotetiedon ylläpidossa haasteita Tu o t e v a l m i s t a j i e n j ä l k i m a r k k i natoiminta ja huollon toiminta on haasteellista päivitettävän tuoteyksilökohtaisen ?as-maintained?-tietorakenteen puuttumisen vuoksi. Usein joudutaan lähettämään huoltohenkilö kentälle vain lukemaan tuotteen konfiguraatiopa- rametritiedot, jotta esimerkiksi voidaan alkaa selvittää tuotteen vikaantumisen syitä. Esimerkiksi asiantuntija yrityksestä C2 tarkensi heidän ongelmiaan seuraavasti: ?järjestelmään voi tallentaa tuotekohtaista huoltotietoa, mutta huoltoprosessien organisoidussa dokumentaatiossa on puutteita.. Järjestelmän käyttö mobiililaitteella ylläpitotehtävissä 2-suuntainen tietoturvallinen kommunikointi järjestelmän kanssa käyttäen mobiilipäätelaitetta tulee olla mahdollista. Vaatimukset MOL PLM -järjestelmälle Req.1. Tuotetiedon hallinta ylläpitovaiheessa Järjestelmän tulee mahdollistaa tuoteyksilön tuotetiedon hallinta tuotteen koko ylläpitovaiheen ajan siten, että laitteistoon ja ohjelmistoon tehtävät päivitykset sekä huoltotoimenpiteet ovat jäljitettäviä. Tuoteyksilön ylläpitovaiheen rakenne sekä siihen liittyvä dokumentaatio tulee pystyä siirtämään tuotekehityksen aikaisesta järjestelmästä ylläpidon aikaiseen järjestelmään. Req.2. Ylläpitohenkilöstön tulee voida katsoa, siirtää ja päivittää tuoteyksilöön liittyvää tietoa mobiililaitteen kautta. Req.4. Järjestelmän tuki verkottuneelle käytölle Järjestelmän tulee mahdollistaa ylläpidon eri tehtäviin osallistuvien organisaatioiden tietoturvallinen pääsy tuoteyksilön tuotetietoihin. Req.3
and J. from its history to its new role ,. Tanner, H. International Journal of Computer Integrated Manufacturing, vol. 7, 2009. Haluatko pysyä ajantasalla CAD/CAM/PLM/BIM-asioissa? Liity CCY:n jäseneksi, niin varmistat paikkasi eturivissä. ? Lisäksi saat rahanarvoisia jäsenetuja. ? Katso jäsenedut ja liity: www.cadcamyhdistys.fi 17 Valokynä 3/2012. RFID in product lifecycle management: a case in the automotive industry ,. Järjestelmät tukevat mobiilikäyttöä H a a s t a t t e l u j e n m u k a a n j ä rjestelmät tukevat, ainakin jossakin määrin, mobiilikäyttöä. Esimerkiksi jälkimarkkinointiin ja asiakastukeen tarkoitettuun järjestelmään on saatavilla mobiilisovellus, jolla voi muun muassa se la illa v a raosaki rj oj a, l ä hettää hallittavaan laitteeseen liittyviä vikailmoituksia tai tehdä vaikkapa huoltoraportin. Kaikki haastateltavat painottivat mobiilikäytön tärkeyttä ja järjestelmätoimittajat kehittävätkin tulevaisuudessa järjestelmiään tähän suuntaan. Tuoteyksilön langaton kommunikointi ylläpidon tietojärjestelmän kanssa osoittautui ominaisuudeksi, joka on vielä kehittymässä. Haastateltavat järjestelmätoimittajat kertoivat kuitenkin toteu- tuksista tai suunnitelmista, joissa esimerkiksi kentällä olevasta laitteesta voidaan kerätä anturitietoa ja välittää sitä analyysiä ja raportointia varten ylläpidon tietojärjestelmään. Int. Middle-of-life PLM Solutions for Reconfigurable Networked Mechatronic Products ,. 360-389, 2010. [3] H. Mascolo and J. 4, pp. Dutta, M. J. Browne, . Kiritsis, . Cao, P. Terzi, A. Tuoteyksilön kanssa kommunikoinnissa nähtiin potentiaalia, joskin tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyvät seikat tulee tällöin erityisesti ottaa huomioon. Viitteet [1] T. 22, no. Riekki, . Garetti and D. 5, pp. Parkkila, J. ARPN Journal of Systems and Software, vol 2, no. Product lifecycle management . 177-187, 2012. [2] S. 4, no. Product Lifecycle Management, vol. Folan, J. Kääriäinen, H. Bouras, D
S T I - m e n e t e l m ä l l ä toteutettu kuvitus on uudelleenkäytettävissä, mikä lisää monipuolisen kuvituksen mahdollisuuksia eri materiaaleissa. Yritys on liittänyt M-Filesin pilviratkaisut osaksi Mastercam-tuotettaan. Virtual sopimukseen Strusoftin kanssa Virtual Systems on solminut sopimuksen ruotsalaisen Strusoftin kanssa heidän ohjelmistojensa käyttäjien kouluttamisesta ja käyttäjätuesta Suomessa. Virtual Systems on tuonut rakenteiden FEM- ja eurokoodiohjelmistoja Suomeen jo vuodesta 1994. Uusi Strusoft-sopimus laajentaa Virtual Systemsin asiakaskuntaa merkittävästi ja lujittaa asemaa yhtenä Suomen johtavana rakenteiden FEM- ja Eurokoodiohjelmistojen osaajana, kehittäjänä, kouluttajana ja soveltajana.. Virtual Systems on näin monen vuoden tauon jälkeen p ä ä s s y t s o p i m u k s e e n S TA A D i n kouluttamisesta. Uusi brändi kertoo siitä, että PLM Group on yksi yh tenä in e n or ga n isa a t i o , j o l l a o n nyt enemmän resursseja asiakkaidensa eduksi. P L M G ro u p i s s a y h d i s t y y p o h joismainen yrityskulttuuri, ammattitaito ja kansainvälinen kokemus. Uutiset Yhteistyö Convia Oy liittyy PDS Vision Group AB:hen Convia Oy on sopinut yhdistymisestä Pohjoismaissa toimivan P D S V i s i o n G ro u p A B : n k a n s s a . PDS Vision Group AB toimii tytäryhtiöidensä kautta Ruotsissa, Norjassa sekä Isossa-Britanniassa. PDS Vision Group AB näkee Suomessa hyvän kasvupotentiaalin ja Suomen liiketoimintojen vahvistavan konsernin kasvumahdollisuuksia. PDS Vision Group AB:n tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi PLM- eli tuotetiedonhallinnan ratkaisujen tarjoajana. Y h d i s t y m i n e n e i a i h e u t a m e rkittäviä muutoksia Convia Oy:n operatiivisessa toiminnassa. toimimme viidessä maassa ja työllistämme yli 100 kokenutta ammattilaista. Te k n i n e n t u o t e i n f o r m a a t i o o n olennainen osa tuotteitamme ja palveluamme ja siten tärkeä kehityskohde yhtiössämme. Organisaatiolla on asiantuntijuutta paikallisista markkinoista, joille se toimittaa Dassault Systèmes SolidWorksin. PLM?ratkaisuja (Product Lifecycle Management). Jes s F r an d s e n in , P L M Gro u p i n toimitusjohtajan, mukaan uusi identiteetti on looginen ja kauan odotettu askel PLM Groupin jatkuvassa kehityksessä. Ottamalla käyttöön saman nimen ja yhtenäisen visuaalisen ilmeen, lisäämme tehokkuuttamme asiakkaidemme eduksi,. STEmenetelmän avulla teknisistä teksteistä saadaan selkeitä ja helposti y m m ä r re t t ä v i ä . Yrityksen henkilöstö jatkaa samoissa työtehtävissä kuin ennen yhdistymistä. Liittymällä kansainväliseen toimijaan Convialla on paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitaan. QTE Manufacturing on erikoistunut valmistus- ja suunnitteluyritysten 2D- ja 3D- sovellusratkaisuihin. Menetelmien ansiosta teknisten tekstien laatu ja uudelleenkäytettävyys paranevat samalla kun paino-, käännös- ja muut tuotantokustannukset pienenevät tekstimäärien lyhentyessä. Te k n i s e l l ä t u o t e i n f o r m a a t i o l l a tarkoitetaan dokumentointia, jota tuotetaan laitteen elinkaaren kai kissa vaiheissa, kuten asennusoppaita, varaosaluetteloita, ohjekirjoja ja koulutusmateriaaleja. Suomalaiset yritykset kokoluokasta riippumatta toimivat monessa maassa ja odottavat omilta palveluiden toimittajiltaan samaa. PLM Group yhtenäistyy PLM Groupin tytäryhtiöt MP Engineering (Ruotsi), Solid Design H o u s e ( Ta n s k a ) j a C a d O N ( S u o m i , V i ro j a L a t v i a ) y h t e n ä i s t ä v ä t nimensä ja logonsa. Virtual Systems a l o i t t i S TA A D i n k a n s s a v u o n n a 1994 ja STAAD.Pro:ta kehitetään edelleen ja Pohjoismaissa on satoja STAADin käyttäjiä, joilla voi olla tarvetta tietojen päivitykseen. Tä m ä s o p i m u s B e n t l e y n k a n s sa vahvistaa Virtual Systemsin asemaa rakenteiden lujuuslaskennan ja mitoituksen ohjelmistotalona Pohjoismaissa. M-Filesille uusi kumppani USA.sta Missourilainen QTE Manufacturing Solutions on ohjelmistotalo M-Filesin kumppanuusohjelman uusin jäsen. Etteplanilla on markkinoiden edistyksellisimmät teknisen tuoteinformaation ratkaisut, joiden avulla voimme erottua markkinoilla ja täyttää asiakkaittemme korkeimmat laatu- ja turvallisuusstandardit?, kertoo Heikki Hiltunen, Vaconin Executive Vice President, Market operations. Va c o n i n t e k n i s e s s ä d o k u m e n toinnissa tullaan hyödyntämään Simplified Technical English (STE) j a S i m p l i f i e d Te c h n i c a l I l l u s t r a tions (STI) -menetelmiä, jotka ovat teknisen dokumentoinnin johtavia menetelmiä standardoidun tekstin ja kuvituksen tuottamisessa. Kaikki alkoi vuonna 2009 kun yritykset yhdistyivät ja luotiin ensimmäinen pohjoismainen SolidWorks jälleenmyyjäorganisaatio. ?Muutaman viime vuoden aikana yri18 Valokynä 3/2012 tyksemme toiminnot ovat laajentuneet . Managed service -palvelua tullaan tuottamaan Vaconille Etteplanin Suomen ja Kiinan toimistoista. . Tekninen t u o t e i n f o r m a a t i o v a i k u t t a a m e rkittävästi muun muassa laitteen loppukäyttäjän käyttökokemukseen ja tuoteturvallisuuteen. Virtual ja Bentley STAAD. Pro yhteistyöhön Virtual Systems on tehnyt sopimuksen Bentleyn kanssa STAAD. Pron kouluttamisesta suunnittelijoille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. sanoo Jess Frandsen. Etteplan Vaconin kumppaniksi Suomalainen, taajuusmuuttajien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Vacon Oyj siirtää merkittävän osan yhtiön teknisen tuoteinformaation tuotannosta ja kehittämisestä Etteplan Oyj:lle. Etteplan on Euroopan suurimpia ja edistyksellisimpiä teknisen tuoteinformaation menetelmiin, tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneita yrityksiä
On selvää, että tuoteinformaation hallinnoinnin ja käyttöönoton on oltava osa yrityksen ja sen sidosryhmien kokonaisarkkitehtuuria. PLM-yritysarkkitehtuuri visio ?Boundaryless Product Information Flow within and between Enterprises?. 19 Valokynä 3/2012. Uutiset Seppo Narinen PLM-yritysarkkitehtuuri, OSA III Valokynät 1 ja 2/2012 sisälsivät karkean mallin PLM-alueen yritysarkkitehtuurista
Karkeasti jao- PLM-yritysarkkitehtuurin viitekehys. PLM?informaatioarkkitehtuurin ja liiketoimintaarkkitehtuurin konkreettinen yhteys syntyy tuotearkkitehtuurin kautt (oikea reuna). PLM-palvelujen vaatimustenmukaisuus toteutuu PLM hallinnointi- ja arkkitehtuuriprosessilla sekä hyvällä metodologialla . Yksi tällainen struktuuri on liiketoiminta-arkkitehtuurin sitominen PLM-arkkitehtuuriin tuotearkkitehtuurin kautta. PLM-arkkitehtuuri tarvitsee kuitenkin tuekseen ymmärrystä liiketoiminnasta ja tuotteista. 20 Valokynä 3/2012. Yrityksessä voi olla liiketoimintayksikkö, joka tuottaa hyvin standardoitua laitetta ja toinen yksikkö, joka toteuttaa projektina saman oloisia tuotteita yksilöllisiin asiakastarpeisiin (mutta voi samalla hyödyntää standardiplatformista yksittäisiä moduuleita) ja kolmas yksikkö, jonka tuote on kumpaisenkin yhdistelmä sisältäen kilpailijoiden laitteiden huollon ja päivitykset. Näiden tuotteiden informaatiologistiikkaa pitää tarkastella kutakin erikseen ja yrittää löytää yhtenevät ja erilaiset tiedot ja tiedonkäsittelyt. Seu ra a v a ssa o n h yvi n karkea vaihejakomalli liikkeelle lähdöstä PLM-yritysarkkitehtuurin (PLM EA, PLM Enterprise Architecture) suhteen, kuva 2. Tämän jälkeen voidaan tuottaa ensimmäinen baseline PLM-arkkitehtuurista. V iereinen kuva, vasen reuna. Hyvä argumentaatio tarkoituksia vastaavaksi PLM-arkkitehtuuriksi edellyttää kunkin liikeidean tai liiketoimintayksikön sisältämän tuotteen tai palvelun ominaisvaateiden tunnistamisen ja pitämisen ajan tasalla. Uutiset O n kuitenkin hyödyllistä varjella ja kehittää PLMa l u e e ll e g en e e ri si ä vi i te kehyksiä syvemmälle meneviä arkkitehtuurikäytäntöjä ja työkaluja. PLM-viitekehyksellä (vasen reuna). teltuna tarvitaan ensin sopimus PLM-arkkitehtuurin käyttöönotosta. Sen jälkeen voidaan itse arkkitehtuuritoiminta käynnistää, jossa keskeisenä PLM?vaatimusten keruuinstrumenttina on tuo edellä kuvattu tuotteiden tunnistaminen ja tuotteiden analyysi. PLM-arkkitehtuurikäytännön aloittaminen. Ensin tulisi sopia käytännöistä ja omistajuuksista