Esittelyssä: CHEVROLET IMPALA 2D HT 1958 FORD MUSTANG FB 393 1967 OLDSMOBILE 442 2D COUPE 1969 MERCURY MARAUDER X-100 1970 Cruisingia: HYRYLÄ, MALMI, MÄNTSÄLÄ, PARAINEN AIKANSA EDELLÄKÄVIJÄ 90-LUVULTA OLDSMOBILE 442 2D COUPE 1969 MERCURY MARAUDER X-100 1970 HYRYLÄ, MALMI, MÄNTSÄLÄ, PARAINEN Ford T-23 Altered Ford T-23 Altered KIIHDYTYSIKONI KIIHDYTYSIKONI SYNTYI UUDELLEEN SYNTYI UUDELLEEN VIERAILIMME VIERAILIMME KESÄN TAPAHTUMAKALENTERI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 5/ 20 21 H IN TA 10 ,6 € VINOLAMPPU SHOWSTOPPER Ford A Tudor 1929 Kuttilan Autolasi Kuttilan Autolasi SUURI SUURI fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI VINOLAMPPU VINOLAMPPU SHOWSTOPPER SHOWSTOPPER Ford A Tudor 1929 SHOWSTOPPER SHOWSTOPPER
fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen AD Toni Lindström Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Michael Lamm, Petri Laulajainen Peter S. Suomen kunnianhimoisena ilmastotavoitteena on puolittaa liikenteen haitalliset kasvihuonepäästöt vuoteen 2030. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. On oleellista huomioida ja erottaa suunnittelussa käyttöautot ja harrasteautot toisistaan. Jarmo Markkanen jarmo.markkanen@veekasi.. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Jos sitäkään, kun harrastuksen ydin on autojen rakentaminen. Jos päättäjät pelkäävät normiautoja hyödyttäviä porsaanreikiä ja verotulojen menetyksiä, niin harrasteajoneuvoluokan toteutusmalleja löytyy, jos vain tahtoa löytyy. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Tiekarttaa valmistellaan parasta aikaa. Päästötavoitteiden saavuttamisessa harrasteautoilla ei näin ole käytännön merkitystä. Ruotsissa harrasteautoilla ei ole ajoneuvoveroa lainkaan ja rakentelumääräykset ovat joustavia. Homma pelaa heillä loistavasti, harrastus voi hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Niin kuin tämän numeron esittelyn yhteydessä auton omistaja totesi, että ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää harrastuksen sosiaalista merkitystä, jos ei itse ole käynyt öljykylvyssä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Onko aika kypsä HARRASTEAJONEUVOLUOKALLE. Kattojärjestö FHRA täyttää ensi vuonna täydet 50 vuotta, ja laaja jäsenkerhoverkosto ulottuu joka kolkkaan Suomea! Kuten yleisesti korostetaan, on kaikenlaisella harrastustoiminnalla tärkeä merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin eikä siinä pidä erotella harrastetaanko perinteistä urheilua vai autojen rakentelua. Roddauksen juuret ovat syvällä maassamme. Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia. Naapurimaassa ei suinkaan vaikeuteta harrastamista. Henkilöautoliikenne tuottaa vain yhdeksän prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Onko aika kypsä V8-MAGAZINE 3 Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Tällä hetkellä päästökeskustelu käy maassamme vilkkaana ja valitettavasti kuvaan kuuluu, että julkisuudessa esiintyy myös tarkoitushakuista ja virheellistä tietoa. Meillä mielellään seurataan ja otetaan mallia rakkaasta naapurimaastamme – niin tässäkin asiassa olisi hyvä tehdä. Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. FHRA on tehnyt konkreettisia ehdotuksia erityisestä harrasteajoneuvoluokasta, jossa rakennettuja, muutettuja jenkkiautoja kohdeltaisiin nimenomaan harrasteautoina eikä rinnastettaisi päätöksiä tehtäessä käyttöautoihin. Museoajoneuvoluokasta on hyviä kokemuksia rajoitettuine käyttöpäivineen. Talvet jenkit seisovat tallissa ja projekti usein venähtää useammaksi vuodeksi. TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy PAINOPAIKKA MDM print ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakausmedia ry:n jäsen. On helppo ajatella, kuinka pieni osa tästä syntyy amerikkalaisista harrasteautoista, joilla ajetaan vain kesäisin, käydään alan tapahtumissa ja cruisingeissa. Tässä kohdin on otollinen hetki jatkaa tärkeän asian edistämistä, herättää keskustelu ja viedä ajatusta päättäjien tietoon. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto Sähköpostiosoite toimitus@veekasi.
8 CHEVROLET CAMARO 407 1967 TWIN TURBO Pietarsaarelaisen Jari Leppäsen 1967 Chevrolet Camaro rakennettiin tähän asuunsa jo 1990-luvun alussa, jolloin se oli veekasivehkeissä edelläkävijä tietokoneohjatulla turbotekniikalla ja ratamaisilla ajo-ominaisuuksilla. 26 CHEVROLET IMPALA 2D HARDTOP 1958 Oulussa asuva Sauli Vesala rakenteli nuoruusvuosinaan koottavia pienoismalleja, joista suosikiksi nousi 1958 Impala. 56 FORD T-23 COMPETITION ALTERED Jari Kujala pelasti Ahti Virtasen legendaarisen Competition Altered -kilpurin, joka lukeutuu harrastuksen alkuaikojen kulmakiviin. John Wick -elokuvan inspiroimana syntyi restomod Mustang, jossa klassinen koppa sai moderneja muutoksia kuten 393 stroukkimoottorin polttoaineen ruiskutuksella. ajo-ominaisuuksilla. Esittelyssä: CHEVROLET IMPALA 2D HT 1958 FORD MUSTANG FB 393 1967 OLDSMOBILE 442 2D COUPE 1969 MERCURY MARAUDER X-100 1970 Cruisingia: HYRYLÄ, MALMI, MÄNTSÄLÄ, PARAINEN AIKANSA EDELLÄKÄVIJÄ 90-LUVULTA OLDSMOBILE 442 2D COUPE 1969 MERCURY MARAUDER X-100 1970 HYRYLÄ, MALMI, MÄNTSÄLÄ, PARAINEN Ford T-23 Altered Ford T-23 Altered KIIHDYTYSIKONI KIIHDYTYSIKONI SYNTYI UUDELLEEN SYNTYI UUDELLEEN VIERAILIMME VIERAILIMME KESÄN TAPAHTUMAKALENTE RI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 5/ 20 21 H IN TA 10 ,6 € VINOLAMPPU SHOWSTOPPER Ford A Tudor 1929 Kuttilan Autolasi Kuttilan Autolasi SUURI SUURI fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI VINOLAMPPU VINOLAMPPU SHOWSTOPPER SHOWSTOPPER Ford A Tudor 1929 SHOWSTOPPER SHOWSTOPPER 4 V8-MAGAZINE. Yksi erikoisuuksista löytyy Arto ”Artsi” Purmolan tallista Riihimäeltä. Hän päätti toteuttaa autohaaveensa isoksi kasvettuaan. ajo-ominaisuuksilla. 45 FORD A TUDOR 1929 Espoosta länsinaapuriin muuttaneen Robert ”Bobben” Sjögrenin candypunaisen showstopperin keulaa hallitsevat ´58 Edselin maski ja saman vuotisen Lincolnin vinolamput. TEKNIIKKAA 38 VIERAILIMME: KUTTILAN AUTOLASI OY Näin tehtiin kustomin lasimuotti, ja kävimme Kuttilan ”lasitehtaassa”, jossa syntyvät lasit omien mittojen mukaan. ESITTELYSSÄ 16 MERCURY MARAUDER X-100 1970 Full-size luxury sport coupea vaikuttavimmillaan edustaa Mercury Marauder X-100. 74 FORD MUSTANG FASTBACK 393 1967 Parikymmentä vuotta sitten australialainen Matthew Saunderson kotiutui Kuopioon. 442:sen erikoisuus on värikombo, jollaista ei ole kenties toista maailmassa. SISÄLTÖ 5/2021 KANNESSA 26 KANSIKUVA: PAUL GRANVIK 68 OLDSMOBILE 442 2D HOLIDAY COUPE 1969 Kotkalainen Juha Kuitunen hankki 22 vuotta sitten palan Oldsmobilen muskeliautohistoriaa. Ahti kiihdytti ensimmäisenä maassamme alle yhdeksän sekunnin. Pari tonnista ”urheiluautoa” liikuttaa 360 hv 429
V8-MAGAZINE 5. 82 SEURAAVASSA NUMEROSSA KERÄILYKUVAT 41 OLDSMOBILE 442 2D HOLIDAY COUPE 1969 42 FORD MUSTANG FASTBACK 393 1967 KALENTERIKUVA: KAI SALMIO KERÄILYKUVA: JAPE TIITINEN 50 KUSTOMRAMA KORNER Ayala Brothersien rakentama Wild Bird kustom oli lähellä tuhoutua lopullisesti. Uskomattomien vaiheiden jälkeen se rakennettiin alkuperäiseen asuunsa. 74 16 VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ 6 NAPPILAUKAUS 22 UUTISIA JA ASIAA SEKÄ TUOTEUUTTA 62 KESÄN SUURI TAPAHTUMAKALENTERI. CRUISINGIT 32 HYRYLÄ 1.5. 34 MALMI, KAUPPATORI 7.5. PIENOISMALLIT 66 KOLME YHDESSÄ Yhdellä aukeamalla esitellään kolme eri mallia, kaikki Roger Nordhagenin työpajasta. 36 PARAINEN 1.5. 35 MÄNTSÄLÄ 30.4
Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Nappilaukaus TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. . Aihekenttään maininta Nappilaukaus. 6 V8-MAGAZINE. Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki
Camaron kunnostustyöt käynnistettiin auton täydellisellä purkamisella, minkä jälkeen kori irto-osineen hiottiin puhtaaksi. Kolmikko perusti auton rakentamista varten oikein ”tiimin”, jonka he ristivät leikkimielisesti “Empty Walletiksi”. Camaron alustaa on reilusti laskettu ja sen olemattomasta maavarasta moni kustom olisi kateellinen. Ede. Vaikka auto oli teknisesti kohtuullisesti toimiva, niin ajelut sillä saatiin suosiolla unohtaa jo Pekan oman turvallisuudenkin vuoksi. Vehje vaikutti kasatun yhdistelemällä kahden kehnon yksilön parhaat palat toisiinsa ja kuorruttamalla koko komeus lopuksi siistihköllä myyntimaalikerroksella, joka sekin tosin kukki jo iloisesti. äkävijä Ede. Pakkelikerrosten paksuus oli pahimmillaan useita senttejä! Korin osista käyttökelpoisiksi jäivät lopulta vain etulokasuojat ja ovet, sillä kaikki muu meni vaihtoon aina kattoa ja pohjaa myöten. äkävijä Ede. Nimellä viitattiin siihen, että Camaron valmistuttua olisi todennäköisesti ainakin auton omistajan, Pekan, lompsa tyhjä… Alunperin kolmikon ajatuksena oli tehdä Camarolle peruskunnostus, mutta projektin edetessä homma ”lähti lapasesta” ja he päätyivät työstämään siitä kompromissittoman katuauton, jollaista ei oltu aikaisemmin nähty näillä leveysasteilla. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi pyytää apuun kaverinsa Ari Vilanderin ja Raimo Kinisselän urakointia helpottamaan. “Hengenvaarallinen kaikissa nopeuksissa”, kiteyttää Pekka tylyt ensituntemuksensa täysprojektiksi paljastuneesta Camarosta. Auto on niin matala, että 3 ½” putket oli tehtävä ovaalinmallisiksi, että ne saatiin mahtumaan sen alle. V8-MAGAZINE 9. Kompromisseille kyytiä Camarossa oli työtä, ja paljon. äkävijä Ede. äkävijä U SA:n Kaliforniassa uutena myydyn Camaron taival kohti kaukaista pohjoista maatamme käynnistyi keväällä 1992, kun rovaniemeläinen Pekka Pälsynaho osti sen. Auton pellit olivat pelättyäkin pahemmassa kunnossa, sillä niistä paljastui runsaiden korroosiovaurioiden lisäksi koko joukko kanaverkolla ja kitillä tehtyjä korjauksia. Camaron kori oli useammastakin kohdin läpilaho ja ruostereikiä löytyi jopa sen katosta. Amerikassa työskennelleen kaverin pony carin saavuttua Suomeen osoittautui auto tarkemmassa tutkinnassa kuitenkin todelliseksi pommiksi
Sen Raimo Kinisselkä teki kokonaan itse ja verhoili siistiksi mustalla kankaalla. Camaron ratti on Grantin nahkakehäinen GT-tarvikeversio. Camaron bucket seats korvattiin Desingnerin kangasverhoiluilla kuppipenkeillä. Kojetaulun päälle, suoraan kuljettajan näkökenttään sijoitettuna ovat turbotetussa autoissa tuiki tarpeelliset ahtopainemittari sekä öljynpaineen merkkivalo ja vaihtovalo. Itse lasit on teetetty mittatilaustyönä tummennetusta materiaalista. Camaron kojetaulun alle pokattiin pellistä itsetehty konsoli, johon sijoitettiin AutoMeterin öljynpaine-, öljynlämpö-, vedenlämpö ja latausmittarit. Autossa kisaaikoina olleet nelipisteturvavyöt on nykyisen poistettu. 10 V8-MAGAZINE. Lattian takaosalle tehtyjen muutosten ja isonnettujen takapyörän kaarien vuoksi orgistakapenkki ei mahtunut paikalle. Pelkistetyn kauniin kokonaisuuden aikaansaamiseksi Camarosta on poistettu kaikki merkit ja koristelistat ikkunankehyksiä lukuun ottamatta. Kohtuupienestä 13” koostaan huolimatta ruorin pyörittely ei tuota tuskaa, kiitos Jarin asentaman Unisteerin tehostetun hammastanko-ohjauksen. Keskellä oleva PLX Devicesin seosnäyttö on Jarin asentama
. Häijy hiiri Camaron tekniikkapuolta päätettiin vain pikkaisen piristää ensi vaiheessa. “Auton pellit olivat pelättyäkin pahemmassa kunnossa, sillä niistä paljastui runsaiden korroosiovaurioiden lisäksi koko joukko kanaverkolla ja kitillä tehtyjä korjauksia.” V8-MAGAZINE 11. Lisää omaleimaista ilmettä autoon tuotiin takavalojen kehysten hävittämisellä ja orgislinssien upottamisella takapaneeliin. Camaron lopulta mittaviksi muodostuneiden kustomointien valmistuttua tehtiin perusteelliset pohjatyöt, minkä jälkeen auto maalattiin niin alta, päältä kuin sisältä Porschen tulipunaisella. Pekka innostui ajatuksesta ja ahtamisesta tulikin uusi avainsana Camaron kulun kohentamisessa. Paremman ajomukavuuden ja -turvallisuuden saavuttamiseksi alkuperäisten bucket seatsien paikalle pultattiin Designerin kangasverhoilut kuppipenkit ja Sabeltin nelipisteturvavyöt. Niiden tilalle sovitettiin sileä pellin pala, joka muotoiltiin yhtenäiseksi osaksi kokonaisuutta. Samalla koria vahvistettiin liittämällä etuja taka-apurungot toisiinsa 50 mm x 70 mm RHS-profiiliputkilla sekä rakentamalla takaluukkuun taka-apurunkoa edelleen tukevoittava metallikehikko, johon itse tehty 42 litran bensatankki kiinnitettiin. . Sisustan sisäkatoksi, ovipahveiksi ja takasivupaneeleiksi tilattiin uustuotanto-osat, kun taas lattiamatto teetettiin mittatilaustyönä nahkakanttauksin. Camaron peltitöiden edetessä päätettiin koriin tehdä myös muutamia pieniä modifiointeja. Paremmat pellit pantiin hakuseen, joista osa löydettiin Ruotsista ja osa tilattiin uutena USA:sta, kuten täydelliset takakyljet. Takahiekkapellin keskikohtaan tehtiin syvennys rekisterikilvelle ja alaosaan aukot tuhdeille, halkaisijaltaan 5-tuumaisille Super Trapp -vaimentimille. Myös millistä metritavaraa päästiin taivuttelemaan ja siitä työstettiin mm. Lennon aikana Ari ehdotti turbon hyödyntämistä Camaron tehojen lisäämisessä, mistä hänelle oli käytännön kokemusta, tosin puolet vähempipyttyisistä vehkeistä. Passelin muodon löydyttyä takapenkki verhoiltiin muuhun sisustaan sointuvalla mustalla kangasmateriaalilla. Ulkokuoren tapaan myös Camaron sisusta koki joukon alkuperäisestä poikkeavia personalisointeja, joista näkyvimpiä olivat kojelaudan keskikohdassa sijainneiden radion ja erilaisten säätimien poistaminen. Omaa tekoa oli niin ikään kojelaudan alaosan jatkeeksi pellistä pokattu konsoli, johon sijoitettiin neljä AutoMeterin lisämittaria sekä osa kytkimistä ja säätimistä. Alkuperäisille ovenkahvoille annettiin niin ikään lähtöpassit ja ne korvattiin kromisilla painonapeilla. Auton upeasti uudistunut ulkonäkö viimeisteltiin mittatilaustyönä teetetyillä tummennetuilla laseilla sekä American Racingin 7x15ja 10x 15 -tuumaisilla kromispinnereillä varustetuilla Torq Thrust D -vanteilla, joiden keskiöt ruiskattiin korin värisiksi. Koneeksi hankittuun RHS:n valmistamaan tehdasuuteen 377 kuutiotuumaiseksi destroukattuun 400-pikkulohkoon haluttiin kuitenkin jotakin ekstraa, ja neliventtiiliset alukannet laitettiin tilaukseen amerikkalaiselta osatoimittajalta. Pohjaa pokkailtaessa muutettiin sen takaosaa kaavailulle, alkuperäisestä poikkeavalle takaripustukselle sopivaksi. Renkaiksi valittiin 235/60-15 ja 295/50-15 BFGoodrichin pitävät Comp T/A:t. Takapyöränkaaria levennettiin, jotta 295 leveät takakumit saatiin sopimaan siististi korilinjojen sisään. Maskiksi hankittiin RS-mallin luukkulampullinen versio ja keulan parkkija vilkkuvalot napattiin 1985 Buickista, jotka nekin upotettiin. Uuden lattian takaosan ja isonnettujen pyöränkaarien vuoksi alkuperäinen takapenkki ei mahtunut enää paikalleen, ja se tehtiinkin uusiksi. lattia kokonaisuudessaan. Näistä muutoksista silmiin pistävimmät lienevät etuja takapuskurien poistaminen, minkä lisäksi kyytiä saivat kaikki merkit ja koristelistat ikkunoiden ympäryksiä lukuun ottamatta. Kun kuukausia kestäneen odottelun jälkeenkään kyseinen yritys ei ollut saanut valmista aikaiseksi, oli jotain muuta keksittävä: Pekka osti lentoliput Jenkkeihin ja lähti osia hakemaan
Al hoiti ostettujen tavaroiden lähettämisen Suomeen. Kustomeissa varsin yleinen, mutta muskeliautoissa harvemmin nähty ratkaisu. 407:n kunnostamisen yhteydessä Jari siirsi aiemmin koneen edessä sijainneet ilmanputsarit sen päällä. Los Angelesissa liikkeestä toiseen suhatessa törmättiin lopulta Al Nimmoon, joka oli turbottanut autojen lisäksi myös vesiskoottereita ja jopa potkulautoja! Al hommasi sopivan Turboneticsin turbon ja Garrettin välijäähdyttimen. Hän teki myös konehuoneesta puuttuneet sisälokasuojat ja viimeisteli kokonaisuuden siisteillä koteloilla. Tällä ei tavaroita kuskata eikä se ole tämän auton tarkoituskaan… Camaron haluttiin toimivan hyvin kaikissa tilanteissa ja niinpä sen ajettavuutta kohennettiin mm. 12 V8-MAGAZINE. Ahdinpannun toimintoja hallinnoimaan hankittiin Elektromotiven moottorinohjausyksikkö, jossa oli ruiskutus ja suorasytytys samassa moottoritilassa sijaitsevassa paketissa. Merkkien ja listojen lisäksi lähtöpassit saivat myös Camaron oven kahvat, jotka korvattiin pienikokoisilla lukittavilla painonapeilla. Ennen paikalleen pulttausta kansien palotilat ja kanavat vielä kiillotettiin, minkä lisäksi ne kohdistettiin tarkasti Weiandin imusarjaan ja teräsputkesta itse tehtyihin pakosarjoihin. Käsin maalattu salama antaa vihjeen siitä, että Camaron vänkärinpuolen takalokasuojan päällä sijaitseva outo alumiinin vipu on viritetyissä vehkeissä tuiki tarpeellinen päävirtakatkaisija. JE Custom Pistonsin valmistamia ahdinCamaron takaluukun täyttää itse tehty 42 litran bensatankki, joka sijoitettiin sinne jo 1990-luvulla yhdessä omassa kotelossaan olevan akun kanssa. Teksti ja kuva ovat Pekka ”Wizzard” Mannermaan kätten työtä aina hännän hauskaa turboa muistuttavaa solmua myöten. Kansiksi tulivat AFR:n juuri julkaisemat suuripalotilaiset alumiiniversiot, joiden rosteriventtiilien koko oli imupuolella 2,05” ja pakopuolella 1,60”. varustamalla taka-akseli säädettävillä ladder bar -tuennoilla ja coil over -iskareilla sekä tujulla vakaajalla. Varsin harvinainen laite tuon aikakauden katuautossa. Al vannotti, ettei kannata edes yrittää tehdä kaasutinversiota ruiskut ovat tätä päivää (1993!). ”Kolmikko perusti auton rakentamista varten oikein ”tiimin”, jonka he ristivät leikkimielisesti ”Empty Walletiksi.” Ongelmana oli vain se, että veekasien turbottamisia tehtiin tuohon aikaan lähinnä “ison veden” takana. Camaron nimi ”Mean Mouse” eli ”Häijy Hiiri” sai ideansa sen tehokkaasta pikkulohkosta
Tarkemmassa tutkinnassa selvisi, että Camaron tehostamattomat etulevyt olivat haljenneet kuumuudesta johtuen ja ajot päättyivät siihen. Ysin aikaa lähdettiin hakemaan nostamalla paineet kahteen kiloon, mutta kolmikon epäonneksi sade tuli ja keskeytti kisan. Tuon pähkäilyn tuloksena päätettiin luopua vain yhden ahtimen käytöstä ja korvata se kahdella samankokoisella. Perän paikalle sovitettiin Chassis Engineeringin valmistama Ford Mustangista kotoisin ollut pomminvarma 9-tuumainen, jota kavennettiin 16 senttiä. Auto herätti runsaasti huomiota ja sitä pyydettiin näytille tapahtumiin ahkeraan tahtiin eikä aikaa sen testaamisella juuri jäänyt. Vikaa ei löytynyt myöskään TH-400-automaatista, jonka kävi läpi ja huolsi ammattitaidolla Antti Kivinummi. Tätä tuoreinta yhdistelmää lähdettiin testaamaan paikalliselle varalaskupaikalle. street & strip -tyyppisellä shift kitillä ja manuaalisella venttiilikoneistolla sekä B&M:n 2800 stall speedin 11” turbiinilla. Niiden rakentamisessa kului useammankin viikon talli-illat. itista valmistetuilla versioilla ja korin kiinnikkeiksi tulivat polyuretaanista tehdyt osat. Etuakselin osalta ajokäyttäytymistä kohennettiin isolohkon kierrejousilla, Konin säädettävillä iskareilla ja 1 ¼” vakaajalla. Turbotekniikan tuottamia ylipaineistettuja tehoiskuja vastaanottamaan ostettiin Amerikan matkalla myös Darrell Youngin preppaama tehdasuusi TH-400-automaatti, jonka toimintaa terävöitettiin mm. rman rullanostajat, rullakeinut ja 3/8”työntötangot. Kolmikon kerrottua tarpeensa ilmoitti yritys ymmärtävänsä “yskän” ja lupasi toimittaa kaikki tarvittavat osat, jotta pannu saadaan taas toimimaan toivotulla tavalla. Seuraavaksi Lassi kävi 407-pikkulohkon kimppuun, joka ilmeisesti pitkästä seisonnasta johtuen ei käynyt enää kunnollisesti.Työssä turvauduttiin tietokonemaailman kiemurat hyvin tuntevaan Saku Ritolaan, joka ensin päivitti Camaron vanhan softan kauppaan kuuluneella Windowsiin pohjautuvalla ohjelmalla ja sen jälkeen teki vielä tarvittavat säätötoimenpiteet. Talven tiiviin rypistämisen tuloksena Camaro valmistui tähän asuunsa keväällä 1993. Isommatkin alustamuutokset olivat kolmikolla mielessä, mutta tuon ajan rakentelusäännöt ampuivat nuo ajatukset lopulta alas. Muutaman kuukauden kuluttua saapui kauan kaivattu kova paketti, joka sisälsi teräskampiakselin, teräskiertokanget, 8,5:1-puristeiset takomännät ja koneen tietojen mukaan tehdyn rullanokka-akselin. Tässä yhteydessä välijäähdytin vaihtui Spearcon tuplille turboille tarkoitettuun ja juuri tähän moottoriin valmistettuun versioon. Aluksi kaikki sujui suunnitellusti, mutta kun ahtopaineita ryhdyttiin nostamaan Kalajoen kisassa, katkesi turbon akseli kahteen osaan ja ajelut autolla jäivät sen kesän osalta siihen. Comp Camsin turbolle tarkoitetun, korkeanostoisen rullanokan poukkoiluja kurissa pitivät saman . Virtasalmen Motoparkissa pitoa saatiin paremmin ja siellä kellotettiin auton uusiksi ennätyslukemiksi 10,02 s/240 km/h miedoilla 1,5 kilon ahtopaineilla. Currie Enterprisen tehdasuusi keskimurikka piti sisällään levylukon ja 3,50:1-välityksen sekä vahvat 31-rihlaiset vetoakselit. Turbiini katsottiin parhaaksi vaihtaa ja sellaiseksi asennettiin TCI:n 3400-3700 stall speedin 10-tuumainen. Sitä auto ei ollut sillä hetkellä, mutta sitkeän ylipuhumisen seurauksena Lassi sai Pekan lopulta luopumaan silmäterästään ja Camaro siirtyi onnesta soikean Lassin omistukseen. Camaro oli katsastamaton johtuen rikkinäisistä jarruista, jotka Lassi laittoi kuntoon ensitöikseen ja pulttasi paikoilleen mukana tulleet Wilwoodin uudet nelipyörälevyjarrut. Helpotus oli melkoinen, kun se paljastui sisuskaluiltaan uudenveroiseksi eikä vaatinut osakseen kuin huollot.Turbot hän päätti varmuuden vuoksi lähettää LDS-Turbolle tarkistettavaksi, mutta niistäkään ei onneksi mitään vikaa löytynyt. Wizzard teki taikansa, ja ennen kotiinlähtöä koristi Camaron takapaneelia ”Mean Mouse”-teksti ja kyseisen jyrsijän karikatyyri, jonka hännässä oli vielä turboa muistuttava solmu. Myös koko Camaron sähköpuoli tehtiin täysin uusiksi. käyttöön sopivia 7,0:1-puristeisia takomukeja liikuttavat Super Stockin teräskiertokanget ja GM:n nelipulttinen teräskampiakseli. Tästä harmistuneena Pekka päätti testata Camaron vauhtivaroja myös radalla ja sen verran hyvin auto kulki, että siitä hävisi jarrut muutaman kierroksen jälkeen. Kasaamisen jälkeen Camarolla kurvattiin konttorille, jossa heltisi leima ensiyrittämällä ja ajelut sillä voitiin aloittaa. Tarkkana sai kuulemma olla kaasun käytön kanssa, sillä Lassin mukaan vähänkään pikaisempi “Siellä kellotettiin auton uusiksi ennätyslukemiksi 10,02 s/240 km/h miedoilla 1,5 kilon ahtopaineilla.” V8-MAGAZINE 13. Tietokonepuolen ollessa Sakulla työn alla Lassi purki pannun osittain tutkiakseen, mitä se olisi mahdollisesti syönyt. Turbohaaveista totta Näin mentiin syksyyn 2000, jolloin Pekka sai yllättäen puhelun pietarsaarelaiselta Lassi Luomalta, joka ilmoitti halukkuutensa ostaa Camaron. Alustan puslat korvattiin lisäksi alkuperäisiä jäykemmillä polygra. Testi ei mennyt ihan putkeen: tuplat turbot nostivat ahtopaineet silmänräpäyksessä kahteen kiloon, minkä seurauksena kone karkasi ylikierroksille ja alkoi naputtaa. Itse tehdyn vesiruiskutuksen käytöstä luovuttiin turhana. Keväällä 1994 Camaro sai kutsun myös Helsingin FHRA American Car Show’hun, josta sille heltisi muiden tapahtumien tapaan luokan ykköspysti. Oman harrastepelin mentyä kaupaksi Lassi päätti ensimmäiseksi selvittää, olisiko Camaro mahdollisesti kaupan. Taka-akselin asianmukainen toimivuus kaikissa tilanteissa varmistettiin säädettävillä coil overeilla, panhard-tangolla ja ladder bar -tyyppisillä tuennoilla sekä tujulla ¾” vakaajalla. Talven tullen puhallinprobleemaan pureuduttiin perusteellisemmin. Näyttelyssä oli paikalla myös Pekka ”Wizzard” Mannermaa, jolle kolmikko esitti ”pahasta”, ahdetusta pikkulohkosta inspiraationsa saaneen ”Häijy Hiiri” -nimen pinstraippaamista autoon kuvan kera. “Jos yhdellä turbolla saadaan hyvin lisätehoja, niin kahdella tuo konimäärä varmaankin tuplautuu”, päätteli kolmikko ja pisti Turboneticsiltä mittatilaustyönä teetetyt ahtimet tilaukseen. Lassi näki auton tositoimissa paikallisissa katukisoissa ja oli myyty ikihyväksi paitsi sen kulkuun niin myös komeaan ulkonäköön, tuplaturbotetun pikkulohkon vihaisesta vihellyksestä puhumattakaan. 407-kuutiotuumaiseksi paisuneen pikkulohkon kasasi Ari ammattitaitoisesti, sillä se alkoi pelittää priimasti ensikäynnistyksestä lähtien.Tämä näkyi myös Camaron kulussa, sillä aikaparannukset seurasivat toisiaan siitä huolimatta, että sutiminen oli suuri ongelma katuslickseilläkin kaasuteltaessa. Legenda oli syntynyt! Yksi hyvä – kaksi parempi Suven saavuttua Camaroa alettiin testata oikein tosi mielessä ja katukisoja kierrettiin ahkeraan tahtiin. Palattuaan epäonniselta säätösessiolta purki kolmikko pannun ja totesi yhden kiertokangen muistuttavan malliltaan S-kirjainta… Talven tullen Camaron koneen korjausta alettiin suunnitella, minkä takia otettiin yhteyttä amerikkalaiseen Crowerin virityspajaan neuvojen saamiseksi. Pumppujen saavuttua Suomeen sovitettiin ne paikoilleen ja tehtiin muut niiden tarvitsemat muutostyöt kuten uudet rosteripakosarjat. Uudet Wilwoodin 11,5” levyt tilattiin joka kulmaan, mutta kolmikon työkiireiden vuoksi niitä ei ehditty pultata paikalle vaan Camaro jäi Pekan talliin seisomaan sellaisenaan
Koneen toimivuus parani selvästi ja tehojakin siihen tuntui tulleen aimo annos lisää. Jari ei pitänyt ajatusta lainkaan hassumpana, mutta hän ei tuossa vaiheessa innostunut autosta kauppoja hieromaan. ”Sen todistivat pannun penkityksestä saadut tulokset” toteaa Jari tyytyväisesti myhäillen. Tämä tietää tukalien hetkien jatkumista Camaron jo aiemminkin kovalle koetukselle joutuneille takakumeille… Jari asensi Camaron alkuperäisten takalinssien ympärille kromiset kehykset ja pulttasi takaisin paikalleen uustuotantona hankkimansa kromisen takapuskurin. Unisteerin tehostetun, tiheävälitteisen (vain kaksi kierrosta laidasta laitaan) hammastanko-ohjauksen vaihtamisen jälkeen Camaro alkoi Jarista olla siinä kunnossa, ettei se kaivannut kuin käyttöä. Samalla hän muutti moottorin etanolille sopivaksi, millä on taipumusta niin ikään lisätä tehoja. Jaria on aina kiinnostanut turbotekniikka. ”Täystuhon vaara oli ilmeinen, mutta onneksi avasin koneen, vaikka se ei ollut vioistaan mitään ilmoitellut” muistelee Jari hetkeä, jolloin 407:n todellinen kunto selvisi täysin sattumalta. Kun hän seuraavana kesänä näki Lassin tulevan Camarolla paikalliskerhon järjestämään kokoontumisajoon, ihastui mies siihen korviaan myöten. Kaksikon katsellessa lähtöjä ilmestyi viivalle tuplaturbotettu Chevelle, josta ahdetulla Bemarilla ja myös ahdetulla moottoripyörällä aikoinaan varttimailia mittaillut Jari totesi: ”olisipa itselläkin tuollainen”. Ongelma ei ollut vakava, mutta hän päätti tutkia tarkemmin, mistä moinen mahtaa johtua. Lisäksi Jari ruiskasi vanteiden korinväriset keskustat tehdastyylisellä tummanharmaalla, koska ne ovat näin hänestä paremman näköiset. Vikaa ahdinkoneen toiminnassa ei ollut ilmennyt, minkä vuoksi Jarin hämmästys oli sitä suurempi, kun siitä paljastui purkamisen jälkeen koko joukko varsin vakaviakin vaurioita. Alukannet niin ikään kunnostettiin, venttiilit hiottiin ja istukat koneistettiin, minkä lisäksi niiden kanavia edelleen siistittiin Jarin toimesta. Talvella 2017 hän päätti avata Camaron 407-pikkulohkon ja tutkia, mitä se pitää sisällään. Tämä vaati myös putkien uusimisen ja lasikuituisen konepellin scoopin pientä korottamista. Lassin ehdotus jäi kuitenkin kummittelemaan Jarin tajuntaan. “Ihan vain uteliaisuuttani”, kuten mies itse asian ilmaisee. Sisäisen uudistamisen lisäksi Jari uudisti moottoria ulkoisesti siirtämällä edessä ennen olleet ilmanputsarit sen päälle. Lohkon sylintereistä ja kansien venttiili-istukoista löytyneiden runsaiden ohivuotojen lisäksi nokka-akselin useammastakin “nenästä” oli irronnut palasia. Suurimman muutoksen koki auton takapää, johon Jari asensi takaisin alkuperäiset takavalojen kromikehykset ja pulttasi paikalle ostamansa uustuotantotakapuskurin. Jari sovitti lisäksi konehuoneeseen itse tekemänsä sisälokasuojat ja suojakotelot, jotka hän maalasi tehdastyylisellä puolikiiltävällä mustalla. ”Mutta jos paljon on hyvä, niin eikös enempi ole parempi” tuumaa Jari, joka on kuluneen talven aikana edelleen kasvattanut tuplaturbotetun pikkulohkon tuottamia “powereita” yhdellä lisäbensapumpulla, suurentamalla suuttimia ja kasvattamalla linjojen kokoa. Kun Camarossa ei muuta varsinaista vikaa ollut, päätti Jari muokata auton ulkonäköä enemmän hänen oman makunsa mukaiseksi. Tilanne parani, mutta vika ei täysin poistunut ennen kuin hän korvasi koko sytytyssysteemin Hestecin osilla. Rullakeinut uusittiin Comp Camsin vastaavilla tuotteilla, kun pannussa paikalla olleista osista löytyi naarmuja. Täystuhon onnekas torjunta Camaro oli hyvässä kunnossa ja teknisesti täysin toimiva, mutta Jarin ajaessa koneesta putosi aina välillä hetkeksi pari pyttyä pois pelistä. Camaron 407:n korjaus ei osoittautunut turhaksi. Nokaksi tilattiin Comp Camsin mekaaninen versio, jossa on nostoa 0,575” ja asteitakin 300/308. Ajoa auto saikin osakseen kohtuullisissa määrin seuraavien suvien aikana. ”Wizzard teki taikansa, ja ennen kotiinlähtöä koristi Camaron takapaneelia ”Mean Mouse”-teksti ja kyseisen jyrsijän karikatyyri, jonka hännässä oli vielä turboa muistuttava solmu.” 14 V8-MAGAZINE. polkimen liike sai Camaron takakummit käryämään vauhdissa kuin vauhdissa… Lassi päästeli Camarolla tyytyväisenä kesään 2010 saakka, jolloin hän lähti yhdessä kaverinsa Jari Leppäsen kanssa paikallisessa katukisassa käymään. Eipä siinä auttanut Jarin muuta kuin mennä Lassin luo ja kysyä, vieläkö tuo tarjous olisi voimassa. ”Camaroni on juuri sellainen, joten osta se minulta” ehdotti Lassi, joka vuosikymmenen kestäneen omistamisen jälkeen alkoi kaivata hieman vaihtelua harrastekalustoonsa. Jari päätteli syyn löytyvän auton sähköpuolesta, jonka hän kävi täysin läpi sekä uusi sulakeboksit ja itse rakentaman ohjainyksikön. Olihan se, ja auto vaihtoi omistajaa pikavauhtia. Koneelle tehtiin täydellinen kunnostus, joka käsitti lohkon hoonauksen, Rossin turbokäyttöön tarkoitettujen 8,0:1-puristeisten mäntien ja männänrenkaiden hankkimisen sekä kaikkien kulutusosien uusimisen. Muilta osin auto on yhä 1990-luvun alun asussaan
Yksi harvinaisuuksista löytyy Arto ”Artsi” Purmolan tallista Riihimäeltä. MUSKELIA HERRASMIEHILLE MUSKELIA HERRASMIEHILLE Muskeliaikakauden erikoisuuksiin lukeutuu Marauder X-100, jossa Mercury yhdisti luksuksen ja urheilullisuuden. 16 V8-MAGAZINE Mercury Marauder X-100 1970. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN Marauder X-100 on iso auto: akseliväli 3,07 m, kokonaispituus 5,56 m, leveys 2,02 m ja paino 2 000 kilon molemmin puolin varusteista riippuen. Kyseessä on iso, pyöreästi 2 000 kiloa painava coupe, jota liikuttaa tehokas 360-heppainen 429 veekasi
Malliston kaksiovinen malli sai nimen V8-MAGAZINE 17. 60-luvun loppua kohden autojen koko kasvoi, ja isomoottoriset muskeliautot olivat vielä voimissaan. MUSKELIA HERRASMIEHILLE MUSKELIA HERRASMIEHILLE F ull-size luxury sport coupeja vaikuttavimmillaan edustaa Mercury Marauder X-100, jota valmistettiin vain kahtena vuonna 1969 ja 1970. He eivät olleet myöskään yhtään pahoillaan, vaikka autosta löytyisi luksusta. Marauder X-100 suunnattiin varttuneemmille miehille, jotka olivat kasvaneet ulos Mustangeista, ehkä elintason ja sen tuoman vyötärön myötä, mutta jotka halusivat edelleen urheilullisen auton. Fordin ajattelussa tämä synnytti uuden, potentiaalisen kohderyhmän. Mutta pony car -ajattelu Mustangin myötä muutti markkinaa ja nuorempi polvi halusi toisenlaisia autoja kuin mihin oli totuttu. X-100 ja voimamoottori Vuonna 1969 esiteltiin kokonaan uusittu Marquis-mallisarja, Fordin Galaxie 500 XL sisar
Moottori oli 10,5-puristeinen ja sitä ruokki nelikurkkuinen kaasutin. Optioihin kuuluvat tummennetut lasit, sähkötoimiset lasinnostimet, takalasin lämmitin, kello, tilttiratti ja radio kahdella kaiuttimella. Tehdas otti sporttisuuden tosissaan ja 429-kuutiotuumainen V8 tuotti terveet 360 hevosvoimaa ja 480 lb-ft vääntöä niinkin alhaisella käyntinopeudella kuin 2 800 rpm. X-100 varustukseen kuuluivat fendfer skirtsit. Runsaasti ”ladatun” X-100:n sai pyöreästi 5 000 dollarilla, mikä oli vain noin tuhat taalaa vähemmän kuin Thunderbirdin tai Rivieran hinta. Toisaalta taas uusi Grand Prix hinnoiteltiin alkaen 3 900 dollaria, ja niitä myytiin yli 112 000 autoa vuonna 1969. 1969 valmistettiin yhteensä 9 931 Marauderia, joista X-100-malleja oli 5 635. Todella pitkiin takalokasuojiin tehtiin viiden ritilän tuuletusaukot, jotka myös keventävät ilmettä. Kiinnostavaksi asian tekee se, että ”Horseshoe” shifteri ja erillispenkit oli kallis ruksi tilauslistassa, ja harvinainen yhdistelmä löytyy vain muutamassa prosentissa 1970 X-100 Maraudereita. Keinonahkainen sisustus edustaa luksusta kaikkine toppauksineen ja tikattuine koristekuvioineen. Hevosenkenkäkepillä ohjataan kolmivaihteista SlectShift-automaattia. Vuonna 1969 Marauder oli lähtöhinnaltaan suhteellisen halpa 3 368 dollaria ja X-100 alkaen 4 091 dollaria. Marauderin akseliväli oli kolme tuuma lyhyempi ja kokonaispituus viisi tuumaa lyhyempi kuin Marquisissa. kyseessä on sama N-koodin moottori, joka nimettiin Cobra Jetiksi Fordin muskelimalleissa. Vuotta myöhemmin 1970 Marauderin kokonaistuotanto putosi vain 6 043 autoon, joista X-100 osuus oli 2 646 kappaletta. Pakokaasut poistuivat hyvin hengittävästä tuplaputkistosta. 18 V8-MAGAZINE. Kun poniautoja myytiin kuin liukuhihnalta, niin X-100 tuotanto jäi pieneksi. X-100 puolestaan oli Marauderin sporttimalli, jota sai vain 429 cid voimamoottorilla. Kolmivaihteisen automaatin jatkona oli vakiota järeämpi kardaani ja 2,80-perävälitys, mutta optiona tarjottiin 3,25:1-välitteinen lukkoperä. Perusmallin Marauderin vakiotekniikka koostui 265-280 hv 390-moottorista, mutta 429:n pystyi tilaamaan optiona. Marauder, joka oli ollut käytössä aiemmin vuosina 1963-65. Kova hintakilpailu selittää osan Marauderin ja X-100:n häviötä, mutta ilmeisesti myös näiden isojen autojen aika alkoi olla ohi
Tähän myyjä totesi, että kirjoita viestiin Mercuryman Finland, niin kyllä muistan! Jori on ollut myös tunnettu tekijä Amerikan Mercury Marauder Clubissa (MMC). Lempinimi syntyi, kun Jori oli 2005 ostamassa Denversissä Mercuryn pölykapseleita legendaariselta Mrs. Vilkut ovat erilaiset ja 1970-mallin virtalukko on ohjauspylväässä, kun se oli vuotta aiemmin kojetaulussa. 1970-malliin tuli konepellin etureunaan kromikirjaimin Marauder-teksti, joita ei alkupään tuotannon autoissa ollut. Esimerkiksi nahkasisustus poistui ja 1970 autoja sai enää keinonahkaverhoilulla. Jotta kaikki ei olisi liian yksinkertaista, niin varhaisissa 1970-malleissa esiintyi vielä joitakin 1969-mallin piirteitä. En halunnut hitsailla ja päätin koittaa etsiä, vaikka tiesin, kuinka harvinainen auto on N-koodin ”Cobra Jet” 429 tuottaa vaikuttavat 360 hevosvoimaa, jolla massiivinen Marauder kiihtyy nollasta sataan kuitenkin alle kahdeksassa sekunnissa ja saavuttaa yli 200 km/h huippunopeuden. Yleisesti ottaen 1970 autot ovat vaatimattomammin varusteltuja kuin 1969 vuoden mallit. Mercuryt ovat Jorille tuttuja harrastuskohteita jo yli 30 vuoden ajalta. Osallistuin toimintaan ja näyttelyiden järjestämiseen, kertoo Mercuryman. Kun Marauderin tuotanto loppui, sai Jori henkilökohtaisen pahoittelukirjeen silloiselta Fordin pääjohtajalta. – Liityin kerhoon, kävin tapahtumissa, tutustuin ihmisiin ja vuosi vuodelta kuuluin yhä enemmän sisärinkiin. ”Kyseessä on sama N-koodin moottori, joka nimettiin Cobra Jetiksi Fordin muskelimalleissa.” V8-MAGAZINE 19. Mercuryman Marauderin toi Jenkeistä harrastuspiireissä Mercuryman-nimellä tunnettu Jori Rintamäki huhtikuussa 2008. – Mulla oli kotona 1970 X-100, jossa oli virheetön tekniikka, mutta laho koppa. Hub Cap Annielta. Jori sanoi tilaavansa lisää Suomesta, mutta kuinka muistat minut. Niin ikään värivalikoima vaihtui. Vuoden 1970 Marauder X-100 ei ole ”carry over” -malli vaan oikea eri vuosimalli, vaikka erot ovatkin pieniä
Kun auto oli valmis ja saatu ajokuntoon, päätti Jori lähteä Pohjois-Ruotsiin autonäyttelyyn. Jussi purki ja kunnosti alkuperäiskaasuttimen. Marauder oli seisonut 10 vuotta tallissa, johon se oli ehjänä ajettu. kyseessä. Ja onko myynnissä. Puhelin soi ja Mercuryman totesi Artsille, että on täällä sellainen. Kymmenen vuotta myöhemmin Kelloa käännettiin kymmenen vuotta eteenpäin, kun Arto ”Artsi” Purmola etsi isokoppaista coupe jenkkiä. Muutaman mutkan kautta X-100 vihdoin saatiin kotiin. 20 V8-MAGAZINE. Pala kerrallaan Kaupan jälkeen ensimmäinen kesä vaan ajeltiin. Kirjasin ylös korjaukset, mitä kaikkea pitää tehdä. Ruotsinkielisestä tekstistä en mun tolpparuotsilla juuri mitään ymmärtänyt, mutta mainitut nimet olivat tuttuja suomalaisia ja paikkakunta Sumiainen. Vuosimallin 1970 X-100 on mukana tulleiden dokumenttien mukaan myyty jo 12.1.1969, kuten Amerikassa oli tapana esitellä tulevia malleja hyvissä ajoin ennakkoon. – Herkistelin paikkoja ja tein puutoslistaa osista. Onnisti, kun Orange Countyssä Kaliforniassa oli myynnissä oikein hyväkuntoinen auto ilman moottoria. Kun Marauderin arvostus aikanaan hiipui, ottivat Mustang-miehet ja kiihdytyskilpailjat niistä parempaan käyttöön tehokkaan 429-tekniikan. Marauderin herättämää kiinnostusta kuvaa hyvin se, että paikallinen lehti oli käynyt tekemässä jutun autosta, ei autonäyttelystä. Jori sai rakennettua yhden täydellisen yksilön, juuri oikean vuoden alkuperäisellä tekniikalla. Pääpiirteittäin vakiossa koneessa nokka-akseli on vaihdettu, kansia hieman hiplattu ja MSD kärjetön jakaja vaihdettu. Myöhemmin Arto Sulopuisto teki siihen tune upia ja kävi myös vaihteiston läpi. Hän sanoi laittavansa akun kiinni ja koittavansa, lähteekö käyntiin – Hän soitti seuraavana iltana ja sanoi, että lähti tulille, hän vaihtoi tuoreet bensat ja kävi katsastamassa! Artsi haki auton 4.6.2018. Aina kun mahdollista, niin käytettiin alkuperäisosia. Jori ei oikein tiennyt Mercuryn kunnosta. Kaikki apulaitteet käytiin läpi, kunnostettiin tai uusittiin. Kiikarissa oli nimenomaan Mercury, kun aiemmin hänellä oli jo ollut vastaavanlaisia Cadillaceja ja Lincolneja niin avona kuin coupena. Tarjontaa oli vähän ja asia jäi oikein vaivaamaan. Artsi kävi katsomassa Mercurymanin yhtä punamustaa Marquisia, mutta se ei napannut. Jorin vastaus oli ensin ei, mutta hän sanoi soittavansa hetken päästä, kunhan käy kiertelemässä pihapiirin kaikki täydet tallit. – Aistin, että kyseessä on harvinaisempi auto ja kyselin tarkemmin, mikä se on. Kerrottakoon, että taustalta löytyy mielenkiintoinen syy, joka on harventanut tehokkaasti X-100:n rivejä. Moottorin puristukset mitattiin ja tutkittiin muutoinkin, että kaikki on ehjää. Jori sanoi ei ja kertoi Marauderin ostoseikkailun. Kun lupasin pitää auton alkuperäisenä, niin hän päätti myydä. – Seikkailin netissä jälleen kerran, kun jostain putkahti mustavalkovalokuva ja 10 vuotta vanha nettijuttu. Ei muuta kuin soitto Mercurymanille, että onko auto olemassa, muistelee Artsi. Talven 2018-19 aikana Viipurinkadulla Helsingissä hääräävä Jussi nappasi koneen ja vaihdelaatikon pois. Autossa oli ostohetkellä tyyliin sopi”Marauder oli seisonut 10 vuotta tallissa, johon se oli ehjänä ajettu.” Katon takaosan ja takaikkunan muotoilu antoi autolle fastback-tyyliset linjat. Virtaviivaisuutta korostavat tuuletusikkunattomat sivulasit