Varo akkupaloa! Data jäljittää jätteet. 7|2021 JUKKA HEIKKILÄ: YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVIÄ TEKSTIILIKIERTOJA ÄLYÄ ÄLYLAITTEIDEN KULUTUKSEEN
Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Opiskelijat saavat kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran lehtistipendinä. Hae lehtistipendiä: https://www.uusiouutiset.fi/ opiskelijan-lehtistipendi/ Lämpimät kiitokset Uusiouutisten kummikumppaneille 2021!. Lehti auttaa opinnoissa eteenpäin ja tukee tulevalla työuralla. 09 276 6980 onniforselloy Tule kummiksi Etsimme kummikumppaneita vuodelle 2022! Tuetaan yhdessä tulevaisuuden kiertotalousosaajia. Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ilmoittajalle/kummiyhteistyo/ www.kuusakoski.com www.purkupiha.fi www.urbaser.fi www.lt.fi kiertokaari.fi kivo.fi www.serty.fi www.lhjgroup.fi www.erityisjate.fi www.turkuamk.fi Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset. Kummikumppaneiden tuella opiskelijat saavat tärkeää ja ajankohtaista kiertotaloustietoa
0500 438 510 www.kymppitienvaihto-osa.fi HELSINKI Euro-Teli Oy Kytkintie 55, 00770 Helsinki p. 010 5010 525 osamyynti.hinttu@gmail.com JÄMSÄNKOSKI Jämsänkosken Autopurkaamo Ky Metsurintie 3, 42300 Jämsänkoski p. 0207 969 505 fax 0207 696 506 www.roi-osa.fi SALO Auto Lehtinen Oy PL 20, 33561 Tampere Helsingintie 595, 25130 Muurla p. 019 460 5400 www.felke.fi IMATRA Imatran Autopurkamo Varikkokuja 5, 55100 IMATRA p. 02 721 7700 www.auto-lehtinen.fi SASTAMALA Vammalan Osamyynti Oy Pääkkösentie 12, 38200 Sastamala p. 0400 959 420 www.narhi.com MUNSALA RM-Trucks Oy Norra Munsalavägen 164, 66950 Munsala p. 016 310 950, 040 537 6121 Roi-Osa Oy Lampelankatu 16, 96100 Rovaniemi p. TUTUSTU TOIMINTAAMME! ALAVETELI Backfältin Autohuolto & Purkaamo Salobackantie 4, 68410 Alaveteli Korjaamo p. Käyttökelpoiset varaosat puramme ja myymme uudelleen käytettäviksi, jatkamaan olemassaoloaan siinä tarkoituksessa, johon ne on alun perin valmistettu. 010 666 9620 myynti@purkamolahtinen.com www.purkamolahtinen.com NÄRPIÖ Wikmans Autoservice Oy Ab Nixvägen 31, 64230 Närpiö as. 06 864 8493 Purkaamo p. 09 389 520 www.euro-teli.fi JOENSUU Joensuun Autohajottamo Närhi Oy Lentoasemantie, 80140 Joensuu p. 010 239 0200 www.fusti.fi Osamyynti Mattila Lehtikatu 10, 33340 Tampere p. 02 677 0291, 02 677 0292 info@autopalsta.com www.autopalsta.com PYHÄJOKI Rannikon Auto ja Varaosa Oy Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki p. 050 5436 473 www.himanganmuovityo.fi KEMINMAA Keminmaan Autojussi Oy Mestarintie 4, 94450 Keminmaa p. 09 389 520 www.euro-teli.fi volvoks.fi Kytkintie 14, 00770 Helsinki p. 019 436 852 Osatuonti Felke Oy Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää p. 017 554 2972 www.osamyyntiaf.fi NAKKILA Nakkilan Autohajottamo Oy Mäntytie 60, 29250 Nakkila p. 02 438 1201 GSM 0400 532 555 myynti@klauto-osacenter.fi www.klauto-osacenter.fi ROVANIEMI Lapin Auto-osa Oy Nikkarinkuja 12, 96910 Rovaniemi p. 08 622 307 KANKAANPÄÄ Autokeskus Haapala Oy Vähänevantie 27, 38700 Kankaanpää p. 03 756 5244 fax 03 756 5240 www.purkamo.net Lahden Takuupurkamo Oy Lintulantie 46, 15700 Lahti p. 02 578 9747 www.haapala.fi KALAJOKI HMT-Varaosa / Himangan Muovityö Oy Sepänmäentie 12, 68100 Himanka p. 014 744585 fax 014 744 017 KAJAANI Kainuun Auto ja Varaosa Oy Tikkapurontie 4, 87250 Kajaani p. 040 733 2493 www.autopurkaamobackfalt.fi ALAVUS Autopurkaamo Harri Salo Alarannantie 480, 63300 Alavus p. 02 537 3423 hajottamo@outlook.com www.hajottamo.com NASTOLA Nastolan Autopalvelu Tapsa Ky Tervatie 5, 15560 Nastola p. p. 03 718 6949 TAMPERE Hiasepojat Oy Lehtikatu 12, 33340 Tampere p. 040 056 9427 wikman@tawi.fi www.wikmans.tawi.fi ORIMATTILA Japan Motors Mallusjoentie 809, 16450 Mallusjoki p. 0440 800 123 www.oilijalonen.fi ULVILA Ulvilan Autopurkaamo Oy Louhenkuja 3 28400 Ulvila HYÖTYAJONEUVOT (KA/PA): HELSINKI Euro-Teli Oy Kytkintie 55, 00770 Helsinki p. 03 343 4320 www.hiasepojat.fi Fusti Oy Hautalantie 16, 33560 Tampere p. 03 514 1766 www.osamyynti.com SEINÄJOKI Nurmon Autopurkaamo Oy Nosturintie 2, 60550 Nurmo p. 0400 229 800 www.karjalanpurkupojat.fi JYVÄSKYLÄ Osatuonti Felke Oy Palokankaantie 13, 40320 Jyväskylä p. 06 789 8500 www.erikssons.fi PIHTIPUDAS Auto-Osix Oy Ruponkuja 2, 44800 Pihtipudas p. 02 864 7264 www.purkaamo.net PIETARSAARI Auto-Osa Kierrätys Eriksson Ay Åsbackantie 194, 68810 Ytteresse p. 017 361 1123 www.tapanilanauto.fi LAHTI Ahtialan Autopurkamo Oy Mustapuronkatu, 15300 Lahti p. 0400 651 973 www.sinisalonauto.fi KUOPIO Tapanilan Auto Mestarinkatu 7, 70700 Kuopio p. 014 561 422 www.auto-osix.net PIRKKALA Autonosat R. 06 414 6051 www.napoy.com SYSMÄ Onkiniemen Autopurkamo Ilonojantie 49, 19230 Onkiniemi p. 010 548 6666, 0400 763 065 www.toyotapurkuosat.fi juha.lae@laeinvest.fi JOENSUU Karjalan Purku-Pojat Lylykoskentie 27, 80130 Joensuu p. 03 343 3837 www.osamyyntimattila.fi TURKU Oili Jalonen Oy Jalosenkuja 6, 20460 Turku p. 020 764 1115 www.autojussi.com KIUKAINEN Kiukaisten Autopelti ja Hinaus Ky Turrontie 7, 27400 Kiukainen p. Aaltonen Teollisuustie 25, 33960 Pirkkala p. 05 432 8467 imatranautopurkamo@gmail.com www.imatranautopurkamo.fi ISOKYRÖ Lae Invest Oy Laurilantie 7, 61500 Isokyrö p. 02 864 5431, 0500 123 866 KOKEMÄKI Peipohjan Autovaruste Ay Köyliöntie 358, 32810 Peipohja p. 0424 11331 www.rmtrucks.com www.autopurkamoliitto.fi autopurkamo_sivu.indd 1 autopurkamo_sivu.indd 1 25.11.2021 10.24 25.11.2021 10.24. 014 282 313 www.felke.fi HENKILÖJA PAKETTIAUTOT: JÄMIJÄRVI VaraosaHinttu Oy Hintuntie 6, 38800 Jämijärvi p. Me otamme vastaan matkansa päähän tulleet autot ja teemme ne ympäristölle vaarattomiksi poistamalla niistä ongelmajätteet. Niemi Maakunnantie 9, 27430 Panelia p. 03 787 7310, fax 03 787 7312 lahdentakuupurkamo@phnet.fi www.lahdentakuupurkamo.fi LEPPÄVIRTA Osamyynti AF Teollisuustalotie 2, 79100 Leppävirta p. 020 789 0760 www.volvoks.fi Sapoma Oy Tuulilasintie 18, 00770 Helsinki p. 03 368 4000 myynti@autonosat.fi www.autonosat.fi PORI Autopalsta Oy Söörmarkuntie 40, 29570 Söörmarkku p. 03 762 3855 www.autopurkamo.net NOKIA Purkamo Lahtinen Oy Hirvenpolku 3, 37150 Nokia p. 0400 596 423 myynti@valko.fi www.valko.fi RAISIO KL Auto-osacenter Sitomokuja 3, 21200 Raisio p. 09 271 5100 www.japanmoottorituonti.fi OULU Ruskon Auto ja Varaosa Ky Moreenintie 7, 90630 Oulu p. 08 434 333, 0400 189 018 myynti@rannikonautojavaraosa.fi www.rannikonautojavaraosa.fi PYHÄRANTA Valko, Helkkula Ky Kirikalliontie 8, 27320 IHODE p. 02 546 7260 KOUVOLA Sinisalon Auto Oy Ummeljoentie 4, 46810 Ummeljoki p. 08 531 8885 PANELIA Autopurkaamo M. 0440 666 545 fax 06 512 3871 www.harrisalo.fi FORSSA Kymppitien Vaihto-Osa Ay Vastustie 136, 30100 Tammela p. 09 389 6663 www.sapoma.fi HYVINKÄÄ abc Ale-Osa Oy Kerminkuja 2, 05880 Hyvinkää p. Autovaraosat Ympäristöä Rasittamatta! – Autopurkamoliiton Jäsenyrityksiltä Autopurkamot ovat toimineet kiertotalouden edelläkävijöinä jo vuosikymmeniä
SISÄLTÖ 7|2021 Mirja Illikainen iloitsee, että Oulun yliopisto on pystynyt käynnistämään kiertotalouden materiaali tutkimuksen professuurin lisäksi useita muitakin aiheeseen liittyviä professuureja. 21 POP-jätteille opas 22 Varo akkupaloa! 24 Akkusääntely uudistuu 26 Tehdas tuottaa käänteen 32 Älyä älylaitteisiin. Joululyhtypalloja. Kierrätyskoutsit kirittävät suomalaisia tiukkeneviin kierrätystavoitteisiin. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 31. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 7|2021. 19 42 5 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaista 14 Ruokateollisuus pysäyttää luontokadon 16 Data jäljittää jätteet 18 Kikka: Biojäte paperipussiin! 19 Työnsä taitajia: Mirja Illikainen 20 Saisiko data akut kiertoon. www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta KANNEN KUVA Elina Saarinen 12 TE RO PA JU KA LL IO TA O HU EK OK YM PP I Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kuntien jätelaitoksissa Kierrätyskoutsit antavat asukkaille asiantuntevaa jäteneuvontaa maksutta. no. 36 Kierrätysmetalli vähentää päästöjä 38 Elektroniikan kierrätyksestä brändiarvoa 39 Pakina: Puolikas Yaris 40 Tapahtumia 44 Jätehuoltoala kiertotalousagentteina 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Opiskelijoilta 51 Mediakortti Osateemoina suljetut kierrot, arvoaineet, sähköja elektroniikkaromu ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. Ei, vaan mikros kooppikuva kokkolalaisen tutkimusryhmän valmistamasta katodimateriaalista, jota käytetään litiumioniakuissa. Kokkola Material Week pohti akkukemiaa
Pahiten epäonnistuu laitteiden suunnittelu kestäviksi, päivitettäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2021. Samalla laatikkoon haudataan arvometalleja ja raaka-aineita. Mitä enemmän käytössämme on digilaitteita, sitä enemmän ne kuluttavat energiaa. Data ei vielä jäljitä raaka-aineiden alkuperää, eikä se seuraa sitä, minne laite lopulta päätyy. Kun tartumme tarjouksiin, laitamme yleensä vanhat laitteet laatikkoon – ja unohdamme sinne. Laitteessa voi olla 80 alkuainetta atominpaksuisina kerroksina ja gramman hippusina. Ihmiskunnan on pystyttävä rakentamaan tarpeeksi tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita siirtyäkseen fossiilisesta energiasta uusiutuviin. Jätettä syntyy koko ajan enemmän. Keräys ei toimi. Niiden saaminen laitteen muotoiseksi tuotteeksi on synnyttänyt ympäristövaikutuksia tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi Ghanan Accraan, Agbogbloshieen, kasautuu joka vuosi arviolta 192 000 tonnia laiteromua. Samaan aikaan, kun hukkaamme arvoaineet pöytälaatikoihin, lisää digitalisaation ja vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja louhitaan epäinhimillisissä oloissa. Nykylaite on tiukka puriste, jossa on sekaisin muoveja ja metalleja. Mainostulvan keskellä mietin älyja digilaitteisiin liittyvää kuluttamiskulttuuria. Huippuunsa viritettyjen tuotantoverkostojen maailmassa ei ole saatu rakennettua laitteiden tehokasta keräystä ja kierrätystä. Kulutushuumamme ei ainakaan helpota urakkaa. Laitteiden mukana hukattiin kokonaisten kansakuntien vuosibudjetin edestä arvoaineita. Osa länsimaisten kuluttajien käytöstä poistamista laitteista vuotaa laittomille dumppausalueille kehittyviin maihin. YK:n Global E-waste monitor on laskenut, että käytöstä poistettu sähköja elektroniikkalaiteromu (SER) painaa enemmän kuin koko Euroopan väestö yhteensä. JÄRJETÖN TARJOUS M arras-joulukuussa ei voi välttyä mainonnalta, jossa houkutellaan ostamaan viimeisintä elektroniikkaa. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.12.2021 Samaan aikaan, kun hukkaamme arvoaineet pöytälaatikoihin, lisää digitalisaation ja vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja louhitaan epäinhimillisissä oloissa. Käytännössä työ on sitä, että ihmiset rikkovat laitteita vasaralla ja yrittävät saada irrotettua arvokkaita osasia. Jos pitäisi valita yksi alue, jolla kiertotalous toteutuu kaikista surkeimmin, se olisi tämä. Kierrätysprosesseissa tästä on vaikeaa, miltei mahdotonta, saada kaikki tärkeät materiaalit takaisin kiertoon. Kiertotalousmittareilla arvosanat ovat luokalle jäämisen tasolla. Onko meillä siihen varaa. Romu aiheuttaa vakavia terveysriskejä niille yli 10 000 ihmiselle, jotka työskentelevät alueella epävirallisesti. Vuonna 2019 vain noin 17 prosenttia SERistä saatiin kerättyä talteen. Tähän rakennusurakkaan tarvitaan valtavasti metalleja. Tarjouskampanjat huutavat laitteiden halpuutta, mutta mikä on niiden todellinen hinta. Ne voivat olla vielä täysin toimiviakin, ehkä vain eivät enää ihan viimeistä mallia. Uudelleenkäyttö on minimaalista. Romun mukana hävisi 48 miljardin euron arvosta kultaa, hopeaa, kuparia, platinaa, kobolttia ja harvinaisia maametalleja
Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! Lehti mielen hyvinvoinnista www.tunnejamieli.fi Paremman työelämän puolesta – jo 50 vuotta KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Hyvää joulua! www.rinkiin.fi HUOLEHDITAAN YHDESSÄ SIITÄ, ETTÄ PAKKAUS KIERTÄÄ... Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. MYÖS VUONNA 2022 www.lhjgroup.fi uu_joulusivu.indd 1 uu_joulusivu.indd 1 25.11.2021 11.51 25.11.2021 11.51
tuontia korvaavaa korkealuokkaista kumijauhetta ja granulaattia. Käsittelitpä puuta, muovia, rakennusjätettä, tai renkaita kestävä kone pystyy käsittelemään vaikeimmatkin materiaalit ilman käyttökatkoja. Samalla osoitamme edelläkävijälle kuuluvaa vastuuntuntoa kierrätyksen kehityksestä ja paremmasta maailmasta meille kaikille!. TANA Shark-repijä Maksimoi jätteenkäsittelyn tehokkuus TANA Shark-repijä on tehokas, luotettava ja tarpeisiisi optimoitava ratkaisu kiinteiden jätteiden käsittelyyn. Investointi mahdollistaa vuosittain 20 000 tonnin rengasmassan käsittelyn uusiokäyttöön. Tuotannon käynnistyttyä pystymme tarjoamaan kotimaiselle teollisuudelle mm. Emme tee ihmeitä mutta voimme antaa kaikille ajokelvottomille renkaille uuden mielekkään elämän, uudessa muodossa. Myynti • Vuokraus Reijo Pirkola • 040 570 7811 • reijo.pirkola@tana.fi www.tanarental.fi www.rengaskierratys.com MILJOONAINVESTOINTI ELVYTYKSEEN Uusiokäsittelylaitoksemme työnsä tehneille renkaille valmistuu Lopelle alkuvuodesta 2023. Tana Rental tarjoaa monikäyttöiset TANA-repijät ja -seulat sekä lyhytaikaisempaan että pidempään vuokraustarpeeseen. Vain yksi TANA riittää muuttamaan haastavimmatkin jätteet arvoksi. Innovoimalla ja investoimalla Lopen käsittelylaitokseen vastaamme kasvavaan kotimaiseen uusioraaka-ainekysyntään ja EU:n jäsenmailleen asettamiin kiertotalousvelvoitteisiin
Laitos tuottaa salolaisille kaukolämpöä 180–190 gigawattituntia vuodessa ja lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon noin 62 gigawattituntia vuodessa. Lisäksi mukana ovat Helsinki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. ”Uskomme, että erilaisten mobiiliapplikaatioiden ja pakkausten seurannan mahdollistavien yksilöintitietojen ansiosta uudelleenkäyttöä voitaisiin tehdä huomattavasti aiempaa turvallisemmin ja tehokkaammin”, sanoo projektipäällikkö Jussi Lahtinen VTT:stä. Jätteenpoltto käynnistyi Salon Korvenmäessä maaliskuussa 2021. Aikaisemmin Turun seudulla on jouduttu viemään jätteitä ulkomaille poltettavaksi, sillä Suomessa ei ole ollut riittävästi polttokapasiteettia. Hyödynnetään lähellä Lounaiseen Suomeen on vihdoin saatu pitkään odotettu paikallinen hyödyntämisratkaisu kierrätyskelvottomalle, polttokelpoiselle jätteelle. Sen sijaan pakkauksen arvon tulisi säilyä käyttökerrasta toiseen. AJANKOHTAISTA KOONNEET PÄIVI IKONEN, KATJA PULKKINEN JA ELINA SAARINEN LO UN AV OIM A SC AN ST OC KP HO TO Kuinka pakkaus saadaan uudelleenkäyttöön. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Vaasan yliopisto etsivät keinoja, joilla kuluttajapakkaukset voitaisiin käyttää uudelleen. Ekovoimalaitoksessa kierrätyskelvottomat jätteet saadaan hyödynnettyä lähellä niiden syntypaikkaa. UUSIOUUTISET 7|2021 8. Vierailukeskukseen Vihkiäisissä paljastettiin myös voimalan yhteyteen rakennetun vierailukeskuksen nimi, Hehku. Vierailukeskus valmistautuu vastaanottamaan muun muassa koululaisryhmiä, yhteistyökumppaneita ja muita asiasta kiinnostuneita. Ekovoimalaitos paitsi hyödyntää alueen polttokelpoista jätettä, myös tuottaa kaukolämpöä kaupunkilaisille ja sähköä valtakunnan verkkoon. Pakkauksia on käytetty uudelleen ennenkin, mutta tutkijat pyrkivät nyt tuomaan uudelleenkäytön nykyaikaan. VAIKKA pakkausten kierrätystä on pyritty parantamaan, käytettyjä pakkauksia ja niiden materiaaleja päätyy yhä roskaamaan luontoa. Ratkaisuja haetaan sekä pakkausmateriaaleista, pakkausten seurannasta ja digitaalisista työkaluista että logististen mallien kehittämisestä. Vuonna 2020 jätteen kuljetukset päättyivät ja jätettä alettiin varastoida paaleihin odottamaan uuden ekovoimalaitoksen käynnistymistä. Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tuodaan jokaisena arkipäivänä yli 200 000 kiloa kierrätyskelvotonta polttokelpoista jätettä. LOUNAVOIMA, Salon Kaukolämpö ja Lounais-Suomen Jätehuolto järjestivät yhteiset avajaisjuhlat, kun Salon Korvenmäen ekovoimalaitos vihittiin käyttöön 17.11.2021. Vierailukeskuksessa alueen asukkailla on mahdollisuus tutkia kestäviä kulutustottumuksia, kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä sekä tutustua ekovoimalaitokseen ja sen energiantuotantoon. EKOVOIMALAITOS VIHITTIIN KÄYTTÖÖN . Voimalaitoksen kapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa. Business Finlandin rahoittaman hankkeen tavoitteena on, että pakkaukset eivät jatkossa muuttuisi elinkaarensa missään vaiheessa hyödyntämättömäksi jätteeksi. Se vastaa noin 44 megawatin tehoa. ”Hankkeen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, jota hyödyntäen suomalaiset yritykset voivat toimia edelläkävijöinä pakkausten uudelleenkäytön markkinassa”, kertoo Vaasan yliopiston professori Hannu Makkonen. Polttoratkaisua on etsitty ja valmisteltu yli kymmenen vuotta. 4everPack-tutkimushankkeeseen osallistuvat myös Berner, Borealis, Brightplus, Kamupak, Kesko, Kiilto, Kotipizza, Metsä Board, Nordic ID, SOK, Tomra ja UpCode. Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt laskevat, kun jätettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja ja jätteet voidaan muuntaa lähienergiaksi ekovoimalaitoksessa
Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle yksittäiselle hakemukselle. Rakennuksen kantavina pilareina ovat oksalliset männyn rungot. Paperipussi ei aiheuta laitoksissa ongelmia, ja materiaali on täysin maatuva. Se on siis suunniteltu ja rakennettu kiertotalouden periaattein. Paperista valmistettu täysin maatuva biojätepussi kestää sekä vettä että rasvaa, eikä sen pohja petä. PIK KU -F IN LA ND IA ST UD IO 9 UUSIOUUTISET 7|2021. Torvinen jatkoi työryhmänsä ja Arkkitehdit NRT:n kanssa suunnitelmien tarkentamista toteutettavaksi rakennukseksi. Kaarna ja nilakerros poistettiin painepesemällä, jolloin puun pinta jää koskemattomaksi. Lajittelu on aidosti siistiä ja sotkutonta läpi koko prosessin – kuluttajalta biokaasulaitokseen asti”, perheyritys Jubilo Oy:n Viktor Stenmark kertoo. Osoitamme, että puuta voi käyttää rakentamisessa sellaisenaan ja mahdollisimman vähän prosessoituna”, Torvinen perustelee. Tarkista maku, lisää tarvittaessa ripaus sokeria. Ne reunustavat rakennusta. Vatkaa kuohutai kasvikerma kuohkeaksi vaahdoksi. Todennäköisesti rakennuksen seuraava elämänkaari toteutuu helsinkiläisenä kouluna tai päiväkotina. Torvinen kertoi suunnitteluprosessista ympäristöministeriön ja Finnish Green Building Councilin järjestämässä Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä marraskuussa. Pikku-Finlandia on mahdollisimman yksinkertainen ja helppo muuntaa jatkossa eri käyttötarkoituksiin. Erilliskeräys ja lajittelu onnistuivat niin hyvin, että palvelu saa jatkoa. Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa (Romulus) -akatemiaohjelman haussa rahoituksen sai kuusi tutkimuskonsortiota ja niiden 17 osahanketta. Kaikkien EU:n ulkopuolelle jätettä vievien yritysten olisi ehdotuksen mukaan varmistettava, että vastaanottolaitoksilla tehdään riippumaton auditointi. Pikku-Finlandia on siitä erikoinen tilapäisrakennus, että se on alun perinkin suunniteltu niin, että sen voi myöhemmin siirtää toiseen paikkaan ja muuntaa uuteen käyttöön. Purkuprosessi on käytännössä rakennusprosessi mutta käänteisessä järjestyksessä”, kertoo rakennuksen alkuperäisen idean konseptoinut arkkitehti Jaakko Torvinen. ”Me arkkitehdit kävimme loviisalaisessa metsässä valitsemassa yli sata mäntyä rakennuksen pilareiksi. Resepti on Maaja kotitalousnaisilta. Jätteen vienti sallittaisiin vain, jos kolmannet maat ovat halukkaita vastaanottamaan tiettyjä jätteitä ja pystyvät käsittelemään ne kestävällä tavalla. Rakennuksen voi muuntaa eri käyttötarkoituksiin. 53 000 Pikku-Finlandian voi siirtää SILLÄ AIKAA, kun Finlandia-taloa remontoidaan, väistötilana toimii Töölönlahden puistoon rakennettu Pikku-Finlandia. Helppo purettavuus ja siirrettävyys on huomioitu kaikessa. Romulus-ohjelma tutkii kriittisten metallien esiintymistä yhdistettynä kaupunkien kiertotalouteen. HÄVIKKIHERKKU Jouluherkuista Pappilan hätävara Keksejä tai vaikka piparkakkutalon jämät 1–2 dl Kuohukermaa tai kasvivalmistetta Hillopurkin, jogurtin, rahkan tai raejuuston jämät Pakastemarjoja tai pilkottuja hedelmiä (sokeria) (mantelia) JOULUNA ON TARJOLLA monenlaista herkkua, jopa enemmän kuin napa millään vetää. SC AN ST OC KP HO TO Salpakierron viime syksynä alkaneessa Bioneeri-pilotissa saatiin kerättyä näin monta kiloa biojätettä kotitalouksilta. Jos jääkaapissa on hillopurkin, jogurtin, rahkan tai raejuuston loppuja, sekoita ne kerman joukkoon. Voit ripotella koristeeksi ne murskatut mantelit, joita ei tarvittu riisipuuroon tai glögiin. Jätesiirtoihin tiukennuksia EUROOPAN KOMISSIO suitsii jätteiden vientiä OECD:n ulkopuolisiin maihin. Kaikki liitokset ovat avattavia ruuvitai pulttiliitoksia. Jokioislaisen FM-Haus Oy:n rakentamat tilaja suurelementit on helppo ottaa irti ja kuljettaa uuteen paikkaan. Hänen ehdotuksensa Finlandia Forest oli yksi neljästä jatkoon valitusta työstä. Sen voi jopa katkaista ja muuntaa tarvittaessa pitkänmallisesta L-muotoon. Jos joululta jää syömättä keksejä tai piparkakkutalon rauniot, voit taikoa niistä Pappilan hätävaraksi nimetyn jälkiruoan. ”Kun rakennusta ei enää tarvita Töölönlahdella, se puretaan. Jubilon biojätepusseja Veikkolassa PAKKAUSRATKAISUJA kehittävä ja valmistava Jubilo Oy on aloittanut biojätepussien tuotannon Veikkolassa, Kirkkonummella. ”Paperi on todettu parhaaksi materiaaliksi biokaasulaitoksissa. Uusi rakennus on avautumassa ensi vuoden alussa. Anna makujen tasaantua jääkaapissa hetki. Pikku-Finlandian seuraava käyttökohde ei vielä ole tiedossa. Kriittisten materiaalien tutkimukseen rahoitus SUOMEN AKATEMIA on jakanut yhteensä seitsemän miljoonan rahoituksen kriittisten materiaalien korkeatasoiselle tutkimukselle. Hän alkoi suunnitella rakennusta vuonna 2019 ollessaan vielä arkkitehtiopiskelijana Aalto-yliopiston suunnittelukurssilla. Kääntele vaahdon joukkoon marjat tai hedelmät sekä pieniksi paloiksi pilkotut keksit
Sen sijaan, että ostoskeskuksen tuotteet kuluttaisivat uusia luonnonvaroja, ne ovat kierrätettyjä, uudistettuja, uusiomateriaaleista tehtyjä, vuokrattavia tai esimerkiksi yhteiskäytössä – mutta silti tyylikkäitä ja laadukkaita. Metsäteollisuuden tehdasprosessien ravinnekiertoon niitä tulee raakapuun lisäksi useista lähteistä prosessien eri vaiheissa. Esikuvana on Ruotsin Eskilstunassa sijaitseva ReTuna-kierrätysostoskeskus. Suurin osa ravinteista päätyy energiahyötykäytössä niistä syntyvään tuhkaan, mutta typpi vapautuu poltossa ilmakehään. Tuhkan ravinnekäyttöä kannattaisi lisätä. Selvityksessä (https://bit.ly/30EcSFq) kuvataan tehdasprosessien ravinnetase ja -kädenjälki. Kiertotalousostoskeskus on Uudenmaan liiton rahoittama hanke. Metsäteollisuus kehittää ravinnekiertoja METSÄTEOLLISUUS ry selvitytti ravinteiden kierrätystä suomalaisessa metsäteollisuudessa. Uusia innovaatioita ja toimintatapoja voidaan hyödyntää ravinnekiertojen kehittämiseksi. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä voi rajoittaa esimerkiksi niiden koostumus tai haitta-ainesisältö. Se on inspiroinut myös Vaasassa toimivaa, jätehuoltoyhtiö Stormossenin Minimossen-kierrätysostospaikkaa. PÄ ÄK AU PU NK ISE UD UN KIE RR ÄT YS KE SK US HELSINKIIN KIERTOTALOUS-OSTARI MIKSI OSTAA UUTTA, jos voi hyödyntää olemassa olevaa. Mukana olivat ravinteista typpi, fosfori, kalium ja kalsium, joita lisätään lannoitteina metsäja viljelymaille. ”Yksittäiset kiertotalousostoskeskukset eivät kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan tavoitteena on, että kiertotalous tulee olemaan luonnollinen osa tulevaisuuden ostoskeskusten arkea”, toteaa hankepäällikkö Johanna Kohvakka Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. VA HA NE N EN VIR ON ME NT UUSIOUUTISET 7|2021 10. On kuitenkin varmistettava, että toiminta on kokonaisuutena kestävää, eikä johda taloudellisesti tai ympäristön kannalta epäedullisiin kokonaisratkaisuihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi, sanoo Eerik Ojala, UPM, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Lisäksi ostoskeskuksesta löytyy erilaisia korjausja tuunauspalveluja omien tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Helsingin kaupunki ja HSY aikovat avata Helsinkiin uudenlaisen ostoskeskuksen, jonka tuotteet ja palvelut noudattavat kiertotalouden periaatteita. Sivuvirrat ja erityisesti kuori sisältävät merkittävän osan metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista
Rakentamisen tieltä on raivattu rehevää puronvarren metsää. Samaan kaupunkiin on myös rakenteilla ensimmäinen kaupallisen mittakaavan kuitutehdas. Suomalaisyhtiön proteiinin tuotanto ei edellytä viljelykelpoista maata, yhteyttäviä kasveja eikä eläimiä. Ekologinen kompensaatio on uusi yrityksille ja kunnille suunnattu keino luontokadon ehkäisemiseen. 725 000 Solar Foods rakentaa proteiinitehtaan RUOKATEKNOLOGIAN startup-yritys Solar Foods ryhtyy rakentamaan uutta proteiinin tuotantolaitostaan Vantaalle. SP IN NO VA 11 UUSIOUUTISET 7|2021. Se on myös arvokas investointi tulevaisuuteen, kun kehitämme jätepohjaisia vaihtoehtoja”, sanoo Spinnovan perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen. Suomalaisesta ekosysteemistä on puuttunut kuidusta lankaa kehräävä laitos. Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota LAHDEN KAUPUNKI hyvittää ensimmäisenä suomalaiskuntana taloudellisen toimintansa luontovaikutuksia. Ekologisen kompensaation pilottihankkeessa pientaloalueen rakentamisen aiheuttama luontoheikennys kompensoidaan säilyttämällä rantametsää toisaalla. Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti haluaa kantaa vastuuta luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Menetys kompensoidaan Alvojärven rantametsässä, jonka puusto on monimuotoista ja vanhaa. Mullistava muutos on tapahtumassa ruokapöydissämme. Tämä Alvojärven rantametsä pelastuu ekologisen kompensaation ansiosta. Ruoan tulevaisuutta kirjoitetaan parhaillaan.” Spinnova perustaa kehräämön EKOLOGISTA tekstiilikuitua kehittävä Spinnova Oy rakentaa oman langankehräämön Jyväskylään. Lopullinen suojeluprosessi ratkeaa myöhemmin poliittisen päätöksenteon kautta. SO LA R FO OD S Spinnovan tekstiililanka syntyy puusta. ”On merkittävä kaupallinen etu, että saamme kehräämön lähelle omaa tuotantolaitostamme. Luontoa katoaa väistämättä esimerkiksi rakentamisen ja liikenneväylien avaamisen myötä. Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka katsoo kauas. Tämä ratkaisu tulee merkittävästi edistämään puupohjaisen SPINNOVA-kuidun kehitystyötä. Sitä voidaan siten valmistaa esimerkiksi aavikoilla, arktisilla alueilla ja jopa avaruudessa. Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle noin 600 000 euron avustuksen. Mukana ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Akordi. Spinnova valmistaa tekstiilikuitua puusta saatavasta selluloosasta, mutta raaka-aineeksi soveltuvat myös maatalouden sivuvirrat, nahkajäte sekä selluloosapitoinen poistotekstiili. Pilotointi toteutetaan Lahden kaupungin ja Koneen säätiön rahoittaman EKOTEKO-hankkeen yhteistyönä. Jatkossa raaka-aineena voivat olla selluloosapohjaiset jätteet, kuten poistotekstiili. MA RK US KE TO LA Näin monta kiloa maatalousmuovia kertyi 4H-järjestöjen ja Yara Suomen toteuttamassa Reilu Teko -säkkikeräyksessä. Pystymme nopeisiin kokeiluihin, säästämme läpimenoaikaa ja voimme testata pienempiä eriä kuin aikaisemmin. Heikennyksen ja hyvityksen määrittämisen perustana on arvio luontotyyppien luonnontilaisuudesta. Laskennassa on arvioitu elin ympäristön tilaa suhteessa luonnontilaan nykyhetkellä ja pitkän aikavälin ekologisia muutoksia. Spinnova aikoo perustaa kehräämön pilottituotantolaitoksensa yhteyteen. Metsä säilytetään ja alue liitetään osaksi Lahden kaupungin valmisteilla olevaa luonnonsuojeluohjelmaa. Investoinnin arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa. Spinnovan uutinen vahvistaa suomalaista tekstiilien kiertotalousverkostoa. Nimeä Factory 01 kantava laitos toimii yhtiön alustana tuotannon mittakaavan kasvattamisessa. Luontohyvitystä juhlistettiin Lahden kaupungin järjestämällä kävelyllä. Tehtaan on määrä olla valmiina tuotantoon vuoden 2022 lopussa. Yritys arvioi Solein-nimisen proteiininsa teollisen, kaupallisen tuotannon käynnistyvän vuoden 2023 alkupuolella. Siinä kerättiin talteen maatilojen lannoite-, siemenja rehusäkkejä. Kehräämön teknologiakumppaniksi on valittu sveitsiläinen Rieter. ”Elintarviketuotanto on nyt risteyskohdassa samalla tavalla kuin tietoja viestintäteknologiat olivat 1980-luvulla. Kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimustyöstä ponnistava yhtiö valmistaa proteiininsa bioprosessilla, jossa mikrobeja ruokitaan ilmakehästä kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella sekä pienillä määrillä ravinteita. Kompensaatiota käytetään Kytölä II -alueelle rakennettavalla pientaloalueella. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo, että luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee huolestuttavasti
Laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Yhteistyön ansiosta toteutuu digiloikka pilottilaitoksen 3D-suunnittelussa. Jätteiden kierrätysaste on nyt 43 prosenttia, kun reilun kolmen vuoden kuluttua kaikesta jätteestä tulisi kierrättää jo 55 prosenttia. Näistä jätejakeista merkittävä osa on käsitelty aiemmin siirtokuormattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolella tai Virossa. RE ME O EK OK YM PP I Uusi laitos nelinkertaistaa Remeon pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelykapasiteetin. Innomost ja Merius yhteistyöhön METSÄTEOLLISUUDEN sivutuotteista raaka-aineita kehittävä Innomost Oy on solminut yhteistyösopimuksen tehdassuunnittelijayhtiö Merius Oy:n kanssa. Prosessissa syntyvä lämpö on tarkoitus hyödyntää Vantaan Energian kaukolämpöverkossa. Se voi korvata esimerkiksi PLAja PETG-muoveja. Kuntien jätelaitoksissa on noin 50 päätoimista Kierrätyskoutsia antamassa asukkaille jäteneuvontaa ja ympäristökoulutusta. Kierrätyskoutsit kirittävät kierrätystavoitteisiin Remeolla robottiennätys REMEO OY on ottamassa juuri käyttöön Vantaalle rakennettua uutta kierrätyslaitostaan. Osapuolet saivat tätä ennen valmiiksi tehtaan teknis-taloudellisen kannattavuusselvityksen. Esimerkiksi sadat Kierrätyskeskusten työntekijät, Martat ja 4H-kerholaiset jakavat alueellista lajittelutietoa edelleen. Yhtiöt suunnittelevat yhdessä pilottilaitoksen Kokkolaan. Kuntien jätelaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen koronaa Suomen neuvontatilaisuuksissa kävi jopa 140 000 suomalaista. Toiminta on elpymässä, kun Kierrätyskoutsit jalkautuvat taas antamaan Kierrätysvalmennusta. Rakennusja teollisuusjätteiden sekä kaupan jätemateriaalien kierrätykseen ja käsittelyyn suunniteltu laitos edustaa edistyksellistä teknologiaa. Laitoksessa jätteitä lajittelee neljä tekoälyrobottiyksikköä ja niiden 12 robottikättä. Laitoksesta tekee ainutlaatuisen Euroopassa myös se, että siinä on integroitu sekä rakennusja purkujätteiden että kaupan ja teollisuuden jätteiden käsittelylinjastot. Laitos jalostaa koivun kuoresta bioyhdisteitä korvaamaan kuluttajatuotteiden ympäristölle haitallisia ainesosia kosmetiikkaja lääketuotteissa. Kotkan akkutehdashanke etenee SUOMEN Malmijalostus Oy ja kiinalainen Beijing Easpring -yhtiö ovat sopineet etenevänsä yhteisen akkutehtaansa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Laitos on 35 miljoonan euron budjetillaan Remeon historian suurin investointi. Tehtaan aloituskapasiteetti olisi 50 000 tonnia vuodessa, mutta kapasiteettia on mahdollista myöhemmin nostaa. Ekomateriaalia 3D-tulostukseen 3D-TULOSTUKSEEN erikoistunut Maker3D ja biopohjaisia materiaaleja valmistava Brightplus ovat kehittäneet uuden ekologisen tulostusmateriaalin. “Meillä on kymmenen vuoden tausta ZenRoboticsin kanssa. Filamentit ovat myös biohajoavia, joten niistä ei jää ympäristöön mikromuovia. Filamenttien värjäykseen on käytetty Natural Indigo Finlandin tuottamia luonnon väriaineita, esimerkiksi värimorsinkoa. UUSIOUUTISET 7|2021 12. Nyt käsittely saadaan lähelle jätteen syntypaikkaa. SUOMALAISET ovat suuren kierrätyshaasteen edessä. Materiaali koostuu uusiutuvista raaka-aineista ja teollisuuden sivuvirroista, jotka on muokattu vihreään kemiaan perustuvan teknologian avulla funktionaaliseksi polymeeriksi. Energiatehokkuus paranee myös laitoksen yhteyteen tulevan aurinkovoimalan ansiosta. Litiumakkujen katodiaktiivimateriaalia tuottavan CAM-tehtaan on määrä nousta Kotkaan. Kumppanusten päämääränä on tehtaan käynnistäminen viimeistään vuonna 2024. Kierrätyskoutsit eli neuvojat ja ympäristökasvattajat vierailevat muun muassa kouluilla ja päiväkodeissa, yhdistyksissä ja taloyhtiöissä. Lisäksi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n 31 jäsenlaitoksessa vähintään 300 työntekijää antaa asukkaille neuvoja ja ohjeita oman työnsä ohella. Uudet BrightBio-nimiset filamentit sisältävät muun muassa Oulun alueelta saatavaa biotuhkaa. Laitoksemme on Euroopan ja ehkä koko maailman modernein käsittelylaitos”, arvioi Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoessaan laitoshankkeesta marraskuussa Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä. Jätteiden lajitteluapu löytyy läheltä: Kierrätyskoutsit kuntien jätelaitoksissa tarjoavat asiantuntevaa neuvontaa asukkaille maksutta
Myrkkymaaleja voisi korvata vaihtoehtoisilla eliöiden torjuntamenetelmillä, anodeiden käyttöön tarvitaan koulutusta ja savukaasupesureiden jätevesiä tulisi säännellä ja ylipäänsä korvata pesureita siirtymällä vähärikkisiin polttoaineisiin. Tutkijat toivovat, että sedimenttien haitta-ainekertymiä seurattaisiin aktiivisemmin muutosten varhaiseksi havaitsemiseksi. KIRJOITTAJA: Mikael Wahlström. Pienentyisivätkö meriliikenteen päästöt, jos Internet ohjailisi älylaivoja. Mistä rannikoille tulee myrkyllisiä metalleja. Sen osana olleeseen posterinäyttelyyn on koottu ytimekkääseen ja visuaaliseen muotoon toistakymmentä kiinnostavaa tutkimusta. Lue lisää: https://bit.ly/3kPJB1l LUE NÄMÄ Täällä Kiertokaaren alla. Palvelu kertoo esimerkiksi, mistä löytyy lähin keräyspiste millekin jätteelle. Yksi syy tilanteeseen saattaa olla vesiliikenne. Koneet, joilla pelastamme planeetan. Älyteknologialla ilmastonmuutosta vastaan. https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/ koneet-joilla-pelastamme-planeetan/3841070 CICAT2025-kiertotaloussymposiumin posterinäyttely TEKIJÄT: CICAT2025-hankekonsortion tutkijat. KUSTANTAJA: Ecomentor Oy. Etenkin kuparija nikkelipitoisuudet olivat nousseet vuosina 2010-2013. ENGLANNISSA on tehty kattavista, vuosikymmenien mittaisista aineistoista data-analyysi, joka paljastaa joidenkin myrkyllisten metallien pitoisuuksien kääntyneen kasvuun rannikkosedimenteissä. Marjo Tapaninen. KERTOO: Tarvittaisiinko autoja vähemmän, jos logistiikka olisi koordinoitu hyödyntäen älykästä teknologiaa kuten itseohjautuvia autoja. Muutoksen ytimessä työuransa tehnyt Oulun Jätehuollon ja sittemmin Kiertokaaren entinen toimitusjohtaja Markku Illikainen on tallentanut kirjan muotoon omat kokemuksensa sekä sen, millaisen osaajaverkoston ja hiljaista tietoa murros on vaatinut. 236 000 SC AN ST OC KP HO TO 13 UUSIOUUTISET 7|2021. Tutkijat katsovat tutkimuksessa löytämiensä trendien voivan olla yleistettävissä myös muille alueille. KERTOO: Kunnalliset jäteyhtiöt ovat olleet keskeisessä roolissa, kun Suomi on muutettu viime vuosikymmeninä kaatopaikkamaasta kierrättäjäksi ja kohti kiertotaloutta. Kirja ei anna suoria vastauksia tai päästösäästölaskelmia, vaan piirtää tieteiselokuvien dystopiat haastavia myönteisiä visioita. Tutkijat nimeävät kehittämistarpeiksi alusten myrkkymaalit, ruosteenestoon käytetyt uhrautuvat anodit ja savukaasupesurit. Analyysissä arvioitiin aineistoja vuosilta 1983?2013. KERTOO: Kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä tutkiva CICAT2025-hankekonsortio järjesti marraskuussa Tampereella kiertotaloussymposiumin. Näin on tapahtunut huolimatta siitä, että Euroopassa on jo muutaman vuosikymmenen ajan kehitetty jätteiden käsittelyä ja lainsäädäntöä suojelemaan vesistöjä haitta-aineilta – muun muassa EU:n vesipuitedirektiivillä vuosituhannen vaihteessa. Omaa kappaletta voi tiedustella suoraan Illikaiselta. Muistelmia työuralta 1995-2020. Vähenisikö ruokahävikki, jos jääkaappi tekisi tilauksen ja droonit kuljettaisivat ruokakassit taloyhtiön katolle. Voisiko valmistavan teollisuuden kytkeä kiertotalouteen robotiikan avulla. KIRJOITTAJA: Markku Illikainen, toim. Kirjassa hän kertoo 25-vuotisen työuransa vaiheet ja samalla jäteyhtiötyön ilot ja surut, onnistumiset ja vaikeudet. Monien aineiden pitoisuudet sedimenteissä ovat edelleen korkeat. Sedimenttien metallipitoisuus oli laskenut 80-luvun lopulta lähtien seuraavien 25 vuoden ajan, ei kuitenkaan kaikkien aineiden osalta. Kirjasta on otettu rajallinen painos. Postereihin voi tutustua myös virtuaalisesti. Mukana oli yhdeksän metallia. https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/ posterinayttely/ Näin monta suomalaista on jo käyttäjinä valtakunnallisessa palvelussa www.kierratys.info. KUSTANTAJA: Gaudeamus
Keralassa Intiassa metsää on raivattu teeplantaasin tieltä. Lajien elinympäristöt katoavat. On arvioitu, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaisia näistä ekosysteemipalveluista. Luontokato merkitsee elinympäristöjen ja lajien vähenemistä ja katoamista. Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä hyvin nopeasti. Sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa lajia. Kunmingin julkilausuma listaa 17 periaatetta, joihin osapuolet sitoutuvat. Länsimailla on ollut esimerkiksi siirtomaavaltahistorian kautta suuri rooli sekä ilmastoettä luontokriisin aiheuttajana. Pahetessaan se uhkaa monia luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. L uontokato uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa, hyvinvointia, yhteiskuntia ja kulttuureita. Tämä COP15-kokous on luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle vastaava globaali kokous kuin Glasgow’ssa loka-marraskuussa pidetty COP26-kokous oli ilmastolle. Neuvottelut jatkuvat sitä ennen tammikuussa Genevessä, jolloin keskustellaan 30 prosentin maaja meripinta-alan suojelutavoitteesta. Kiertotalouden mukainen ruoantuotanto ja maatalous voisivat toteuttaa käänteen. Peruspilari horjuu Kunmingin julkilausuma alleviivaa, että toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. huhti-toukokuussa pidettävää YK:n biodiversiteettikokousta. Näin julistavat YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevat 196 maata. Osapuolet aikovat pysäyttää luonSC AN ST OC KP HO TO 14 UUSIOUUTISET 7|2021. RUOKATEOLLISUUS VOISI PYSÄYTTÄÄ LUONTOKADON Kunmingin biodiversiteettikokouksessa lähes 200 maata julisti, että luontokato täytyy kääntää luonnon eheyttämisen polulle vuoteen 2030 mennessä. Kokous pohjustaa ensi vuoden . Maat kokoontuivat lokakuussa Kiinan Kunmingiin YK:n biodiversiteettisopimuksen ensimmäiseen osapuolikokoukseen. ELINA SAARINEN UUTISIA Jos pelkästään ruoan tuotanto ja kulutus läpikävisivät murroksen ja alkaisivat toimia kiertotalouden mukaisesti, globaalista luontokadosta voitaisiin pysäyttää lähes neljäsosa
Lue lisää: https://bit.ly/3qQ09Ki KOLMASOSA TUOTETUSTA RUOASTA JÄÄ HÄVIKIKSI. Materiaalien kierrätys ja jätteen vähentäminen voisivat pienentää painetta maankäytölle. Samalla kolmasosa tuotetusta ruoasta menee hävikiksi. Ruoka kääntäisi kurssin Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että kiertotalous tietyillä toimialoilla voisi pysäyttää luontokadon ja kääntää kurssin luonnon eheyttämisen suuntaan vuoteen 2050 mennessä. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa nautakarjan laitumien tieltä on raivattu 42 miljoonaa hehtaaria metsää. ”On oikeudenmukaista, että ajamme sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista. tokadon etenemisen ja kääntää kehityksen luonnon elpymisen polulle viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Tarvittavat keinot ovat moninaisia: suojelua, ennallistamista, kestävää käyttöä, vieraslajien torjuntaa sekä luonnolle haitallisista tuista luopumista. Jos pelkästään ruokajärjestelmä eli ruoan tuotanto ja kulutus läpikävisivät murroksen ja alkaisivat toimia kiertotalouden mukaisesti, globaalista luontokadosta voitaisiin pysäyttää lähes neljäsosa ja luontoa köyhdyttävät prosessit voitaisiin kääntää luontoa ennallistaviksi.. Kiertotalous voisi täydentää luonnon suojeluja ennallistamistoimia muuttamalla tuotantoja kulutustapoja aiempaa kestävämmiksi. Kiertotalous matkii luontoa Kiertotalous voisi auttaa luonnon monimuotoisuutta elpymään, koska kiertotalouden mukaiset toimintatavat ovat ottaneet mallia luonnon kiertokuluista. Murros kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ja maatalouteen merkitsisi, että maatalous siirtyisi lihaja maitokarjan kasvatuksesta viljelemään enemmän kasvipohjaisia proteiineja ja ottaisi käyttöön uudistavia eli luontoa ennallistavia maatalouskäytäntöjä. Sitra ja Vivid Economics selvittävät seuraavaksi, miten näiden keskeisten toimialojen kiertotaloussiirtymä vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuskehitykseen. Kulutukselle katto. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka on mukana kokouksessa Suomen valtuuskunnassa. Neljä toimialaa Tutkimusryhmä on tunnistanut neljä toimialaa, joiden siirtymä kiertotalouteen toisi merkittävimmät myönteiset luontovaikutukset. Tutkimusraportti julkaistaan alkuvuodesta 2022, mutta jo nyt tulokset ovat lupaavia. WWF muistuttaa, että päättäjien aiemmat lupaukset luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä ovat epäonnistuneet. Projekti (Circular economy solutions for halting biodiversity loss) tutkii myös siirtymän kustannuksia ja työpaikkavaikutuksia. Ruoantuotannon ja maatalouden lisäksi metsäja paperiteollisuus, rakentaminen sekä kuituja tekstiiliteollisuus ovat avainasemassa lajikadon pysäyttämisessä. Sitra ja Vivid Economics -konsulttiyritys ovat parhaillaan tekemässä laajaa selvitystä, joka tutkii kiertotalouden mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Ympäristöjärjestö WWF odottaa huhti-toukokuun kokouksesta käytännön toimintasuunnitelmaa, joka suojelee ja elvyttää luontoa sekä puuttuu perusteellisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen. Jätettä ja hukkaa vähennettäisiin selvästi ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Yhdysvallat ei edes ole YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuoli. • Kiertotalous vähentää resurssien käyttöönoton, tuotannon, kulutuksen ja jätteen aiheuttamia ympäristöpaineita ja hyödyttää elinympäristöjä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta. 60 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista on näiden sektoreiden vaikutuspiirissä. Ilmastoja luontokriisien taustalla on juuri länsimaiden teollistuminen ja siihen kytkeytyvät massatuotantoja kulutus. Näin Sitra ja Vivid Economics määrittelevät kiertotalouden tutkimusprojektissaan: • Kiertotalous ymmärretään tuotannon, kulutuksen ja materiaalien hallinnan systemaattisena lähestymistapana, joka edistää uusiutumista ja maksimoi sekä arvon että käytön. • Kiertotaloudessa priorisoidaan myrkyttömiä, uusiutuvia resursseja ja minimoidaan jätteen määrä. SC AN ST OC KP HO TO ”Expect more from your fire suppression system” Dafo Vehicle Fire Protection Finland OY | Puutarhatie 22C | 01300 Vantaa | Phone: +358 10 209 2820 | E-mail: info@dafo.fi | www.dafo-vehicle.com Puolet asuinkelpoisesta maasta käytetään maatalouteen, ja kolme neljäsosaa tästä menee lihaja maitotalouden tarpeisiin. Silti lihaja maitotuotteet kattavat vain pienen osan ihmiskunnan kalorija proteiinitarpeesta
EU edistää kiertotaloutta ja teki vuonna 2018 uuden jäte säädöspaketin. On myös eriteltävä, millaisessa toiminnassa jäte on syntynyt. ”Tiedon tarve on ilmeinen. Ympäristöhallinto valmistelee par haillaan myös jäte ja tuotetietojärjes telmän uudistusta. DATA JÄLJITTÄÄ JÄTTEET Jätteen tuottajille, käsittelijöille ja kuljettajille tulee uusia kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksia. ER KK I MA KK ON EN 16 UUSIOUUTISET 7|2021. Uudet kirjanpito ja raportointi . ELINA SAARINEN UUTISIA velvollisuudet auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan tilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä. ”Tietoja tullaan tarvitsemaan jäte direktiivin ja kaatopaikkadirektiivin edellyttämään EUraportointiin sekä valvontaan ja tutkimukseen”, peruste lee ympäristöministeriön erityisasian tuntija Eini Lemmelä. Jätteen tuottajan on myös pidettävä kirjaa ominaisjätemäärästä, jätteen vastaanottajasta sekä käsittelytavasta. Kirjanpidossa käytettävät hyödyn tämiskoodit eli niin kutsutut Rkoo dit ovat muuttumassa. Uudistettu jäteasetus velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jät teet nykyistä tehokkaammin. Uudella lainsäädännöllä tehostetaan jätealan seurantaa ja valvontaa sekä vastataan EU:n raportointivelvoitteisiin. Data valaisee jätteen reittejä jätehuoltoketjuissa. Tämä on käynnistänyt myös Suomessa kansallisen jätelain säädännön uudistustyön, joka alkaa nyt olla loppusuoralla. Jätteitä koskevat tiedot edistävät jätehuoltoa ja kiertotaloutta sekä palvelevat kaik kien ympäristö ja jätealalla toimivien työtä”, kuvailee ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. R-koodit muuttuvat Yli sata tonnia jätettä vuodessa tuot tavien ja ympäristöluvanvaraisten toimijoiden eli jätteen tuottajien tulee pitää kirjaa jätteen määrästä, jätenimikkeestä, jätteen tyypistä sekä POPjätteestä eli jätteestä, joka sisäl tää ympäristölle haitallisia, pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Valtioneuvosto hyväksyi marras kuun puolivälissä asetuksen jätteistä sekä asetukset ympäristönsuojelu asetuksen ja kahden muun asetuksen muuttamisesta. Esimerkiksi rakennusja purkujätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Nämä uuteen jätelakiin liittyvät asetukset tulivat voimaan joulukuun alussa. Samalla opitaan, paljonko yhdyskuntajätteestä on todella kierrätetty. Asetuksissa on paljon yksityiskoh taisia kirjanpito ja tiedonantovelvol lisuuksia jätteen tuottajille, käsitteli jöille, kuljettajille ja välittäjille. Uudet koodit ja esimerkit koodien käytöstä löytyvät joulukuussa ympäristöhallinnon si vuilta ymparisto.fi/YLVA. D igitalisaatio ja datankeruu ovat mullistamassa jätehuollon. Jos teol lisuuslaitoksella syntyy jätettä myös vaikkapa toimistosta tai sosiaalitilois ta, nämä jätteet pitäisi kirjanpidossa eritellä yhdyskuntajätteiksi. Uudet koodit otetaan käyttöön jätekirjanpidossa jo ensi vuoden alussa. Tiedon avulla pysytään kärryillä jätteen matkasta läpi koko jätehuoltoketjun. Kuusi muuta asetusta hyväksyttiin marraskuun lopussa
Ensi vuoden alusta alkaen siirtoasiakirja on laadittava ensisijaisesti sähköisenä. Kuonan ja pohjatuhkan käsittelijöiden puolestaan on pidettävä kirjaa kuonan ja pohjatuhkan sisältämän metallirikasteen määrästä sekä siitä, miltä jätteenpolttolaitokselta tuhka ja kuona ovat peräisin. Kierrätetyksi ei enää saa laskea esimerkiksi jätteen käsittelyssä syntyvää hylkyä eli rejektiä. R 2 Liuottimien talteenotto tai uudistaminen. Vaarallisesta jätteestä, saostusja umpisäiliölietteestä, hiekan ja rasvan erotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maasta, rakennusja purkujätteestä sekä uuden jätelain mukaan myös POP-jätteestä vaaditaan siirtoasiakirja. 0,65). Lisäksi on merkattava jätteen luovuttajan ja jätteen vastaanottajan tiedot. Näin erotetaan Suomesta ja muista maista peräisin olevat jätteet toisistaan EU-raportointia varten. Jätteen hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista sekä käyttötarkoituksistakin on pidettävä kirjaa. Tässä taulukossa on vain osa muuttuvista koodeista. Tämä merkitsee, että jos jäte siirtyy valtiorajan yli, myös tietojen jäljityksen ja raportoinnin on seurattava perässä. Siksi jätteenpolttolaitosten on selvitettävä viiden vuoden välein otantatutkimuksella poltettavaksi tulevien jätteiden metallipitoisuudet. Jätteen tuottajan on toimitettava kirjanpitotiedot myös jätteen käsittelijälle. “Jätteitä koskevat tiedot edistävät jätehuoltoa ja kiertotaloutta sekä palvelevat kaikkien ympäristöja jätealalla toimivien työtä.” Laitos arvioi yhdyskuntajätemäärän Jätettä ammattimaisesti ja laitoksessa käsittelevän ympäristöluvanvaraisen toimijan on pidettävä samalla tavoin kirjaa jätteistä ominaisjätemäärää lukuun ottamatta. R1.2 Käyttö polttoaineena jätteen rinnakkaispoltto laitoksissa kuten voima tai lämpökattilalaitoksessa tai prosessiuunissa. Sitä kehitetään niin, että tarvittavat tiedot olisi sujuvaa raportoida. Jätteen tuottajan ja käsittelijän on toimitettava yhteenveto kirjanpitotiedoista valvontaviranomaiselle edelliseltä kalenterivuodelta aina helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana raportoinnin yhteydessä. EU-jäsenmaiden on pystyttävä raportoimaan komissiolle, kuinka suuri osuus yhdyskuntajätteestä on tosiasiassa kierrätetty. Kierrätysasteen laskentasäännöt muuttuvat. Ratkaisu on, että yhdyskuntajätettä käsittelevien laitosten on tehtävä arvio siitä, mikä osuus jätteenkäsittelyssä syntyvästä jätteestä on peräisin yhdyskunnasta. Lue koko uutinen ja katso muuttuvat koodit: www.uusiouutiset.fi/ kirjanpitovaatimukset-muuttuvat/ LÄ HD E: EL Y-K ES KU S, TA RJ A AN TT ILA , 11 .11 .20 21 Hyödyntämistoimet, uusi jäteasetus Hyödyntämistoimet, jätasetus 179/2012 +YLVA-ohjeet R1 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi (sovelletaan yhdyskunta jätteiden jätteenpolttolaitoksiin ainoastaan, jos niiden energiatehokkuus on . Jätteen käsittelijän on merkattava maa, josta jäte on peräisin. Myös Tilastokeskus tulee pohjaamaan kierrätysasteen laskennan näihin laitoskohtaisiin arvioihin yhdyskuntajäteosuuksista. ”Haasteena on, että yhdyskuntajätteet sekoittuvat usein jätehuoltoketjussa muihin jätteisiin. Katso muut muutokset: https:// bit.ly/3r8aYaW. Tiedonantoja kirjanpitovelvoitteisiin tulee myös muita muutoksia. Ympäristöministeriön infotilaisuudessa marraskuussa Tarja Anttila ELY-keskuksesta esitteli, minkälaisia muutoksia on tulossa esimerkiksi R-koodeihin. Siirtoasiakirja sähköistyy Tiedot toimitetaan uudistuvaan ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään YLVAan. Jätteen kuljettajan, välittäjän ja kerääjän on myös pidettävä kirjaa näistä tiedoista. Kirjanpitoja tiedonantovelvoitteita laadittaessa haastavinta oli pohtia, miten saadaan tietoon juuri kierrätysprosessiin päätyvän yhdyskuntajätteen määrä”, Eini Lemmelä taustoittaa. Tässä voi hyödyntää eräiden jätteiden osalta sähköistä siirtoasiakirjaa. R02 Liuottimien talteenotto tai uudistaminen.. R01 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi. Jätedirektiivin mukaan jäsenmaa voi laskea kierrätysasteeseen mukaan myös yhdyskuntajätteen poltossa syntyneestä tuhkasta ja kuonasta erotellut metallit. Jätteen matkaa on kyettävä seuraamaan läpi jätehuoltoketjun. ”Paperinenkin on yhä mahdollinen, jos sähköistä ei pystytä laatimaan esimerkiksi laitteiden puutteen tai teknisen vian vuoksi”, tarkentaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Lehtonen. R01B Käyttö polttoaineena rinnakkaispolttolaitoksissa kuten voima tai lämpökattilalaitoksissa tai prosessiuunissa. Yhdyskuntajätettä käsittelevien olisi toimitettava valvontaviranomaisille tämä arvio ensimmäistä kertaa vuonna 2024 koskien vuoden 2023 tietoja. . R1.1 Käyttö polttoaineena jätteenpolttolaitoksessa. Jos jäte on toimitettu toiseen EU-jäsenvaltioon kierrätettäväksi, jätteen saa laskea kierrätetyksi vain se valtio, jossa jäte on kerätty. R01A Käyttö pääasiassa polttoaineena kiinteiden yhdyskuntajättei den prosessointiin tarkoitetuissa jätteenpolttolaitoksissa. Topturn Aumankäännin THE BEST THINGS TO DONATE Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi www.vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 TUO RATKAISUT METALLIEN EROTTELUUN Meiltä myös pienen kapasiteetin erottimet magneettisille ja eimagneettisille metalleille ! Pyörrevirtaja rosterierottimet Rumpuja hihnapyörämagneetit Hihnamagneetit (kesto/sähkö) Metallinilmaisimet, -lakaisimet Teollisiin prosesseihin ja jätteiden käsittelyyn ! Hän arvioi, että sähköinen siirtoasiakirja on ollut jo käytössä yli puolessa kuljetustapauksista. Nämä koskevat esimerkiksi jäteöljyjä, yhdyskuntajätevesilietteitä, kaatopaikkaamista ja ruokahävikkiä
Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 7/21, tai 9. Kun biojätettä ei pakkaa kannelliseen ja hapettomaan tilaan, se ei ala haista. Kirja tutkii, voiko vähemmän olla enemmän ja tarvitseeko ihminen kaikkea kaapit täyttävää tavaraa. KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIRVA NAATULAN KOTIALBUMI, KUVA BIOJÄTE PAPERIPUSSIIN! Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Hyvä arjen kiertotalousvinkki on myös jättää suodatinpussi kahvinkeittimeen kuivahtamaan ja laittaa se biopussiin vasta, kun keittää seuraavan kerran kahvit. Palautetta lukijoilta: "Kiinnostava ja hyödyllinen juttu.” Päivi Viime numeron 5/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Joka kymmenes vaate ostetaan käytettynä". joulukuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Voisi siis sanoa, että taloyhtiökin on ottanut askeleen kohti tehokkaampaa kiertotaloutta. Lisää innovaatioita uusiomateriaalien jalostukseen ja käyttöön. Telinettä ja biopussia voi halutessaan pitää vaikka astiakaapissa, jätevaunussa tai ihan keittiötasolla. Osallistu lukijaäänestykseen. Oma taloyhtiöni oli myös tässä LHJ:n kokeilussa mukana ja taloyhtiön bioastia on ollut huo mattavasti paremmalla käytöllä pape risten biopussien jakamisen jälkeen. Paperipussin toi mivuus perustuu biojätteen kuivu miseen, jolloin mahdolliset hajuhai tat pysyvät kurissa. Itsekin ostan osan vaatteista käytettynä.” Nimim. Voit voittaa kirjan tiedostavammasta kuluttamisesta. tammikuuta 2022, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 6/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Tekoäly piirtää hiilijalanjäljen näkyviin". Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Esimerkiksi poistotekstiileistä jalostetuille kierrä tyskuiduille uusia käyttökohteita.. Ympäristöneuvoja Mirva Naatula toimii Loimi-Hämeen Jätehuollossa keräysja kuljetusjärjestelmän asiantuntijana biojätteen ja poistotekstiilien parissa. Keittiössä biojätteille paras pakkaus materiaali on paperinen pussi telineessä. A. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. LoimiHämeen Jätehuolto on tempauksissaan jakanut kerros ja rivitaloasukkaille paperisia biojäte pusseja sekä telineitä niille. Mistä idea lähti. Äänestä parasta juttua, voita Minimalismi-kirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Vastaa viimeistään 17. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Täyt töasteiden perusteella arvioidaan, kuinka moni taloyhtiön asukas lajit telee biojätteet. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Palautetta lukijoilta: "Tärkeä aihe. Arvomme vastanneiden kesken Teemu Kunton kirjan Minimalismi (Otava). Yhtiössämme tavoiteltiin biojäteas tioille parempia täyttöasteita
SUOSITTELEN: Tytöille pitkän matematiikan opiskelua ja tekniikan opintoja. Aikamoinen polku ihmiselle, joka lukiossa ajatteli, ettei ainakaan lähde tekniikan alalle. Oulun seudulla olen asunut 12-vuotiaasta asti. ”Onnistumisten takana on paljon työtä, mutta myös uskoa mahdottomaan. Illikainen ja muutama innokas kollega päättivät käynnistää uuden geopolymeereihin liittyvän tutkimushankkeen yhdessä yritysten kanssa. Hän on viihtynyt tutkimustyön parissa koko työuransa siitä lähtien, kun hän sai tutkimusharjoittelijan paikan vuonna 2000, aina tähän päivään, jolloin hän vetää Oulun yliopiston kuituja partikkelitekniikan yksikköä ja toimii kiertotalouden materiaalitutkimuksen professorina. Illikainen on jälleen jonkin uuden äärellä myös työurallaan, sillä vuoden alusta hän aloittaa Suomen Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa ja siirtyy myös Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan dekaaniksi. Nyt meitä on kolmisenkymmentä ja olemme tieteellisessä vertailussa tällä tutkimusalueella maailman kärjessä.” Illikainen kertoo, ettei kukaan aikaisemmin ollut esimerkiksi hoksannut, että mineraalivillaa kuten lasivillaja kivivillajätettä voi hyödyntää geopolymeerien lähtöaineena. J oka aamu Mirja Illikainen kävelee kotioveltaan tutun reitin Oulun yliopistolle. Oulun yliopisto on nykyisin profiloitunut juuri sivuvirtojen hyödyntämiseen. Syntyi ajatus, että aihetta pitää tutkia Suomessakin. On aina ilon aihe, että voi yhdessä muiden kanssa oivaltaa uutta.” Biotuotetekniikkaan liittyvän väitöskirjan valmistuttua vuonna 2008 Illikainen sattui vierailemaan Hollannissa, Delftin yliopistossa, jossa hänelle esiteltiin teollisuuden jätteistä valmistettua geopolymeeribetonia. ”Jo kolmannen vuosikurssin opiskelijana huomasin, että tutkimus on se juttu, josta tykkään. Ensimmäinen tiedeartikkeli julkaistiin 2014, ja ensimmäinen väitöskirja valmistui 2017. Myös metalliteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen on avautunut uusia suuntia. Juuri uuden löytäminen viehättää Illikaista. Joka aamu tämä tie johdattaa hänet johonkin uuteen. PERHEENI: 7 lasta ja puoliso. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVA 19 UUSIOUUTISET 7|2021. KOULUTUS: Prosessitekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. ”Alku oli nihkeää, mutta päätimme, että tästä tehdään iso juttu. Jäteverouudistuksen vuoksi teollisuus kaipasi kuumeisesti hyötykäyttöä erilaisille aiemmin läjitetyille sivuvirroilleen ja tuhkilleen. Yhdessä pystymme muuttamaan maailmaa.” ”USKO MAHDOTTOMAAN!” KUKA: Mirja Illikainen, kiertotalouden ja materiaalitutkimuksen professori Oulun yliopistossa. HARRASTAN: Hiihtoa, lumilautailua, kuntosalia, maastopyöräilyä, kirjoja ja teatteria. MISTÄ: Synnyin Helsingissä ja asuin lapsuuden Rovaniemellä. Tutkimus on ennen kaikkea ryhmätyötä
Valion haaste liittyy biokaasuun. SAISIKO DATA AKUT KIERTOON. Toivomme, että akkuhaaste innostaisi laajasti pohtimaan, miten data voisi auttaa kierrätykseen motivoimisessa ja miten data voisi tuottaa lisäarvoa yritysten vastuullisuustyössä”, Akkukierrätys Pb:n Johanna Alakerttula ja Recser Oy:n Liisa-Marie Stenbäck kutsuvat. Ota haaste vastaan ja osallistu ideointikilpailuun! K äytöstä poistettuja akkuja ja paristoja on kertynyt kuluttajien pöytälaatikoihin ja varastoihin. . Akkuhaasteen lisäksi kisassa haetaan muitakin datalähtöisiä kiertotalousideoita. Voittajat palkitaan 17. ELINA SAARINEN UUTISIA Mikä motivoisi meitä kierrättämään paristot ja pienakut yhtä tehokkaasti kuin käynnistysakut tai vaikkapa paperin. Kierrätyksen konkreettiset hyödyt jäävät kuitenkin usein näkymättömiksi. Haastekilpailuun voi ehdottaa ideoita 24. Projekti liittyy laajempaan Circular Design Innovation Community -aloitteeseen, jossa Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT rakentavat avointa kiertotalouden innovaatioyhteisöä. Tavoitteena on luoda yhteistyössä uusia datapohjaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja kiertotalouteen. Kustakin haasteaiheesta valitaan kolme ideaa pitchattavaksi. Lounais-Suomen Jätehuolto kutsuu ideoimaan uudelleenkäytettävien tekstiilimateriaalien hyödyntämistä. tammikuuta saakka. Dataa tarvitaan, jotta tuotteiden arvoketjuista voi suunnitella kiertotalouden mukaisia. Myös Espoon kaupunki haastaa edistämään kiertotaloutta datalla. Haluamme synnyttää haastekilpailun avulla uusia, aktiivisia kontakteja erilaisten toimijoiden välille, syventää yhteistyötä ja tuoda yhteen erilaisia kiertotalousnäkökulmia”, VTT:n co-creation manager Inka Orko taustoittaa. Akkuhaaste on yksi joulukuussa käynnistyneen Kiertotaloutta datalla -kilpailun haasteista. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoima kisa on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Circular Design Network -projektia. Datan avulla voidaan pidentää tuotteiden elinikää, korvata materiaalisia tuotteita palveluilla, luoda resurssien jakamiseen pohjautuvaa liiketoimintaa sekä lisätä materiaalien uusiokäyttöä. Paristoja akkukierrätyksen tuottajayhteisöt Akkukierrätys Pb Oy ja Recser Oy haastavat kiertotaloudesta kiinnostuneet ideoimaan datapohjaisia ratkaisuja akkujen ja paristojen entistä tehokkaampaan kierrätykseen. ”Akkujen kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun akkujen sisältämät raaka-aineet saadaan kiertämään uusiin tuotteisiin ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja. Miten data voisi tukea niiden keräystä ja nostaa kierrätysastetta. ”Jotta ymmärretään koko arvoketju ja kiertotalouden kokonaiskuva, se vaatii dataa. maaliskuuta 2022 pidettävässä Circular Innovation Fair -tapahtumassa. https://circinnovation.com/ SC AN ST OC KP HO TO 20 UUSIOUUTISET 7|2021. Voisiko datan avulla myös viestiä kuluttajille kierrätyksen ympäristöhyödyistä aiempaa näkyvämmin. Se tavoittelee uusia ideoita ja konsepteja datan hyödyntämiseen kiertotaloudessa. Onko sinulla tai yhteistyöryhmälläsi idea, miten data voisi vauhdittaa kiertotaloutta