7|2020 Tekoäly neuvoo lajittelijaa Kiertotaloudelle mittarit KIRJAILIJA MARJO HEISKANEN: ILMASTOHÄTÄ TALTTUU TIEDOLLA KOKONAAN KIERRÄTETTY SÄHKÖLAITE — VIHDOINKIN!
Tänä päivänä kaikki kerätään kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Toteuma on 100 %. SRK_Uusiouutiset_ilmo_185x130mm_1_12_20.indd 1 17.11.2020 16.36. Ajokelvottomiksi käyneitä renkaita lojui hyödyttöminä takapihoilla, teiden syrjillä ja tallien nurkissa. Samaan pyritään monilla muilla toimialoilla. Kaikki kierrättävät, kaikkea kierrätetään. www.rengaskierratys.com UUSI NORMAALI Toimiva kiertotalous on uusi normaali. Rengaskierrätyksen aloittaessa toimintansa 1995 asiat olivat täysin toisin. Arvomateriaalit tuotteista otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen tavoitteena säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, vähentää tuotannon aiheuttamia ilmastohaittoja ja mahdollistaa meille kaikille vihreä tulevaisuus
Saimme ideoita sekä opetukseen ja verkkototeutuksiin, kertoo Pia Haapea LAB AMKista. Opiskelijoille nämä tarkoittavat innostavia tapoja oppia työelämän kanssa. Sa ra M al ve -A hl ro th Laasasenaho kertoo. – En ole aiemmin ollut näin laajassa hankekonsortiossa. KiertotalousAMK-hanke jaettiin viiteen työpakettiin. Tietoa ja kokemuksia hyvistä käytänteistä annetaan avoimesti muidenkin käyttöön. Kun 19 ammattikorkeakoulua aloitti syksyllä 2018 kiertotalouden koulutuksen suurhankkeen, piti ensin vastata kysymykseen ”Mistä puhumme kun puhumme kiertotaloudesta?” Heli Lohi KiertotalousAMK-hankkeessa on lisätty ammattikorkeakoulujen henkilökunnan kiertotalousosaamista ja kehitetty opetusta tukevia oppimisympäristöjä yhdessä alueellisten yritysten kanssa. Seinäjoen AMK (SeAMK) sai vastatakseen opetuksen ja ohjauksen menetelmällisestä kehittämisestä, Turun AMK uusista oppimisympäristöistä, LAB AMK osaamisperustaisista opintosisällöistä ja Haaga Helia AMK yhteisistä toimintakonsepteista. Hanketta Lapin ammattikorkeakoululla johtanut Sanna Tyni tietää, että KiertotalousAMKin kokoluokan hankkeissa on jonkinasteinen epäonnistumisen vaara. Annariikka Rosendahl Haaga-Helia AMKista näkee, että vuoden lopussa päättyvän hankkeen vaikutukset tulevat olemaan järisyttäviä, mutta aikaa vieviä. – Nyt ymmärrys, osaaminen ja tekemisen laatu on noussut kaikilla, kiitos monialaisen ja avoimen asiantuntijatyön, Kari Ammattikorkeakoulut ottivat kiertotalouden omakseen MAINOS Kiertotalous AMK KiertotalousAMK verkossa: www.kiertotalousamk.fi Challenge Turku Goes Green -innovaatioleiripilotissa testattiin eri korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Opetusmateriaalien ja oppimisympäristöjen suunnitteluun, testaukseen ja toteutukseen on osallistunut tuhansia opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Kirja ilmestyy vielä vuoden lopussa. Opetuksen lisäksi koulujen valmiudet tarkastella omaa toimintaansa kestävän kehityksen valossa on ottanut ison loikan. Pia Haapea kiittää ammattikorkeakoulujen valmiutta yhteistyöhön. Elefanttikin syödään pala kerrallaan Kiertotalous on valtavan laaja kokonaisuus. Hankkeessa kuvattiin ja tunnistettiin 15 erilaista kiertotalouden oppimisympäristöä eri ammattikorkeakouluissa. – Olemme oppineet toisiltamme valtavasti. – Avoimuus on lisääntynyt. Jokainen hoiti hommansa, ja työpakettien vetäjät kantoivat vastuuta tavalla, jota oli ilo seurata, Tyni kiittää hankekumppaneitaan. Ryhmä haluaisi jatkaa aiheen parissa esimerkiksi kansainväliseen ulottuvuuteen eli siihen, miten Suomen kiertotalouskoulutus voisi olla vaikuttavampaa myös kansainvälisesti. Muutos on järisyttävä, hidas ja pysyvä Työpakettien vetäjät toteavat yhdestä suusta, että ilman OKM:n hanketta ammattikorkeakoulut olisivat jääneet pahasti jälkeen kiertotalousajattelun lisäämisessä ja jalostamisessa. – Myös liiketoimintaosaamisella on rooli maailman pelastamisessa. Hyvien käytäntöjen jalkautus on vielä monin paikoin kesken. Hankkeen tuloksista julkaistaan loppuraportti Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. Aihe koettiin kuitenkin siksi tärkeäksi, että muotokin löytyi varsin nopeasti. Aiheen käsittely verkoston ensimmäisessä tapahtumassa tapahtuikin vielä kovin abstraktilla tasolla, eikä oikein tiedetty, mitä lopputulokselta haetaan. Saimme selkiytettyä kokonaisuuden ja jaettua vastuut, Kari Laasasenaho SeAMKista kuvailee hankkeen alkuvaihetta. Kun osapuolia on 19, voi yhteistyö tuntua jäykältä tai hitaaltakin. – Yhteydet ovat nyt auki myös jatkoa varten, tekijöillä on kasvot, Jenni Suominen muistuttaa. Hankkeen hallinto ja vetovastuu on ollut Lapin AMKilla. lapinAMK2_720.indd 1 10.11.2020 14.27. Toimeksiannostaan ilmiselvästi innostuneet työpakettien vetäjät harmittelevat sitä, että hanke päättyy. Ennen hanketta koulut olivat aiheen suhteen hyvin erilaisessa lähtötilanteessa. Kiertotalousajattelu mullistaa vanhoja liiketoimintamalleja, kun asiakas voi olla myyjä, esimerkiksi. Leirille osallistui 30 opiskelijaa eri kouluasteilta ympäri Suomen. Opetus saa uusia sisältöjä ja kekseliäitä muotoja KiertotalousAMK-hankkeen ansiosta kiertotalouden AMK-opetus on saanut sekä sisältöä että muotoja. Jenni Suominen Turun AMKista puolestaan kiittää hankkeen myötä avautunutta mahdollisuutta tutustua eri ammattikorkeakoulujen kiertotalousosaamiseen. Mukana oli myös opettajia eri korkeakouluista sekä työelämän edustajia antamassa tosielämään kytkeytyvät toimeksiannot opiskelijoiden ratkaistavaksi. – Minun tehtäväni oli koordinoida ja luottaa muihin. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hanketyöhön osallistui yli 300 ammattikorkeakoulun työntekijää eri puolelta Suomea. Yhteisponnistuksesta on myös seurannut, että kiertotalous on noussut johtavaksi teemaksi ammattikorkeakoulujen kansallisessa agendassa. Toisaalta hankkeessa syntyneet verkostot jäävät käyttöön. Kiertotalouden oppimateriaaleja on kerrytetty yhteiskäyttöön Opetushallituksen AOE.fi-oppimateriaalikirjastoon, jossa on aineistoja yli 200 opintopisteen edestä, ja se karttuu edelleen. Toisaalta moniääninen keskustelu jalosti yhteisymmärrystä
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi MAINOSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 31. Akut ja paristot ovat täynnä arvokkaita raaka-aineita. Voimalaitoshanke on ollut pitkän tien takana. Tunnistaisitko, kumpi on litiumja kumpi alkaliparisto. Ensimmäinen jätekuorma saapui Saloon Lounavoiman ekovoimalaitokselle käsiteltäväksi marraskuun lopussa. SISÄLTÖ 7|2020 Hyvät pohjatiedot ilmastonmuutoksesta auttavat tekemään ilmastoviisaita ratkaisuja omassa elämässä. www.climatecalc.eu Cert. no. 37 Tekoäly neuvoo lajittelijaa 38 Ekovoimalaitos käynnistymässä Salossa 39 Kohti päästötöntä jätteen keräystä 40 Tapahtumia 44 Onni löytyy roskiksesta 46 Vihdoinkin kierrätetty sähkölaite! 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Yritykset eturintamassa Osateemoina sähköja elektroniikkaromu sekä akut, arvoaineet ja kemikaalit, älykäs kiertotalous sekä kiertotalouden bisnesmallit. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 7|2020. Marjo Heiskasen Yhteen hiileen -kirja antaa kokonaiskäsityksen vaikeasta aiheesta. 14 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 14 Ilmastohätä talttuu tiedolla 16 Lahti valmis pääkaupunkivuoteen 18 Matkailu vähähiilisyyteen 20 Strateginen ohjelma valmistuu 22 Kiertotalousnimiset 23 Työnsä taitajia 24 Aika kiertotalouden mittariksi 26 Akussa on uuden akun alku 30 Kiertotalouden johtamiseen työkalut 31 Akkustrategia tähtää kestävyyteen 32 Kiertotaloudelle indikaattorit 34 Kemiallisen kierrätyksen läpimurto. Selvitimme, miten akkujen ja paristojen kierrätys toimii Suomessa. vuosikerta KANNEN KUVA Somerpuro/ Tammi 38 JU SS I KA AK IN EN AK KU SE R TIM O JA KO NE N Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla
Lahjapaketistakin paljastuisi lelulainaamopassi. Kierrätysteknologia kyllä kehittyy, mutta se ei tahdo pysyä laiteteknologian kehityksen tahdissa. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2020. Kiihtyvä digitalisaatio on painajainen kierrättäjälle. Nykyisin alle 18 prosenttia globaaleista sähköromuvirroista kierrätetään. Kun vaatteisiin, leluihin ja muihin tavallisiin esineisiin liitetään sähkövirta, yhä suurempi osa kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulee olemaan SERiä. Kun joululta jääneen flossaavan laiskiaisen liike lakkaa lopullisesti, voimme sentään palauttaa laitteen SER-kierrätysastiaan. Eikä aikaakaan, kun verkossa emme surffaile vain me itse, vaan myös omistamamme kodinkoneet, esineet ja tavarat. Flossaava laiskiainen, itkevä nukke, haukkuva ilmapallokoira. Joulun tunnelma on sähköinen. Eikä pelkästään punanuttuisen vieraan odottamisesta. Enemmän kuin koskaan ennen. Ehkä ratkaisu löytyykin kiertotalouden mukaisista kulutusja bisnesmalleista, jotka ohjaavat suunnittelemaan laitteet pitkäikäisemmiksi ja korjattaviksi. Kierrätysteknologioilla on miltei mahdotonta saada eroteltua kaikki materiaalit yhä monimutkaisemmiksi käyvistä laitteista. Viime vuonna maapallolla syntyi yli 50 miljoonaa tonnia sähköja elektroniikkaromua (SER). Joululauluja kännykästä. Kierrätysprosessien olisi kehityttävä nopeudella, johon joulupukkikaan ei pysty. Elektroniikka hiipii yhä uusille alueille. Tai etätyöskentelemme kotona. Vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvavan 75 miljoonaan tonniin. Saatamme pukeutua paitaan, joka monitoroi hyvinvointiamme. Käpylehmistä on tultu sähkövalovuosien päähän. DIGILOIKKAAJAN ROMUVANA V alosarjoja pihapuissa. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.12.2020 Maailman luonnonvarat eivät millään riitä yhteiskuntien digitalisoitumiseen, ellei syntyvää sähköja elektroniikkaromua saada nykyistä kattavammin kerättyä ja kierrätettyä. Laitteet, kaapelit ja langattomat yhteydet tuovat kaiken tarvittavan luoksemme. Joulua luodaan monenlaisten sähköja elektroniikkalaitteiden avustuksella. Jospa tulevaisuuden ihminen ei enää osta kotiaan täyteen laitteita, vaan liisaa ja vuokraa. Aamulla moni meistä herää ajastettuun valoon moottoroidussa sängyssä, tarkistaa yöunen laadun älysormuksestaan, pesee hampaat sähköhammasharjalla ja surauttaa aamiaisen blenderissä. Kynttelikköjä ikkunoissa. Olemme tottuneet sähköja elektroniikkalaitteiden kannattelemaan arkeemme. Kun punanuttuinen vieras sitten saapuu, lasten paketeista paljastuu lisää laitteita. Kiertotalouden bisnesmallien kehitystä odotellessa joudumme elämään lisääntyvän sähköromun keskellä. Ehkä tiemme töihin kulkee sähköautolla tai -bussissa. Maailman luonnonvarat eivät millään riitä yhteiskuntien digitalisoitumiseen, ellei syntyvää SERiä saada nykyistä kattavammin kerättyä ja kierrätettyä. Kodin ovi lukkiutuu takanamme sähkölukolla. Erilaiset elektroniset ja interaktiiviset lelut ovat tämänkin joulun suosikkilahjoja
Turvavartteihin osallistuu paitsi Kuusakosken oma henkilöstö kaikissa Suomen 20 toimipisteessä, myös vakituiset aliurakoitsijat. Haaksluoto on jo kouluttanut lähes sata työntekijää. Tapaturmat ja riskitilanteet tutkitaan ja niistä laaditaan raportti. Tänä syksynä Kuusakoski onnistui vähentämään tapaturmat 12,4:ään miljoonaa työtuntia kohti. TAVOITTEENA ON POISTAA TYÖTAPATURMAT KOKONAAN. Haaksluoto kertoo, että aliurakoitsijoiden työturvallisuuden kehittäminen on Kuusakosken seuraava turvallisuustavoite. Koulutuksen juju on se, että osallistamalla saadaan ihmiset ajattelemaan itse, jolloin työturvallisuus toteutuu päivittäin arjessa.” ENNÄTYSMÄÄRÄ TURVALLISUUSIDEOITA Työntekijöiden ennakoivat havainnot vähentävät työtapaturmia. TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI kuusakoski_uu720.indd 2 27.11.2020 12.20 MAINOS ASENNELAJI TOIMIALAN RISKIT HALLINTAAN Liukastumiset ja kompastumiset ovat tyypillisimpiä teollisuuslaitoksilla sattuvia tilanteita. Seuraavien vuosien tavoitteena Kuusakoskella on aktivoida henkilöstöä edelleen kehittämään työturvallisuutta työn arjessa. Tätä kokemusta on hyvä sanoittaa ja välittää eteenpäin muillekin. Kuusakoski saavutti tavoitteen etuajassa jo tänä syksynä. ”Tässä työssä tapaturmien vähentäminen on keskeinen tavoite. Sen ytimessä ovat sekä työturvallisuus että ympäristöystävällisyys. jestelmän mukaisesti Työturvallisuuskortti. Lisäksi melu on merkittävä tekijä, joka voi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Nyt hyviä, turvallisuutta edistäviä toimintamalleja viedään järjestelmällisesti käytäntöön yhtiön kaikilla tasoilla. Turvallisuushavaintojen määrä on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2016 lähtien. LISÄTIETOJA: QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto, Kuusakoski Oy, p. Opit viestitään johdolle, esimiehille ja koko henkilöstölle. Vielä vuonna 2018 yhtiössä sattui noin 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Esimiehet näkevät yhdellä klikkauksella, mitä omassa palvelupisteessä on tapahtunut ja mikä on koko Kuusakoski-yhtiön tilanne. JOHTO SITOUTUNUT Haaksluoto näkee onnistumisen taustalla sen, että johto ja esimiehet ovat sitoutuneet turvallisuuteen ja että työssä on mukana koko henkilöstö. Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä kaikki Suomessa työskentelevät nelisensataa työntekijää suorittavat yhden päivän turvallisuuskoulutuksen. Yhdessä työntekijöiden kanssa keskustelemalla ja ryhmätöitä tekemällä syntyy yhteinen käsitys työn tyypillisimmistä riskeistä ja riskejä pienentävistä toimintatavoista. Työympäristön turvallisuuteen kiinnitetään jatkossa entistä tarkempaa huomiota: ”Käymme kaikki laitteet ja linjastot yhä systemaattisemmin läpi ja varmistamme, että myös kunnossapitotöitä ajatellen kaikki kulkuväylät sekä kaiteet ja muut putoamissuojaukset ovat täysin kunnossa.” TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta Kuusakoskella. Tätä työtä tukee säännöllinen turvallisuusviestintä. Matkaa on vielä, mutta suunta on nyt käännetty”, kuvailee Kuusakosken QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto. Tänä vuonna olemme päässeet jo reilusti alle toimialan keskiarvon ja olemme menossa kohti nollaa. Näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi putoamisvaara. ”Olemme satsanneet ensisammutuskalustoon ja henkilöstön osaamiseen niin, TURVAVARTEISSA TILANNEKUVA Kuusakoskella otettiin myös vuosi sitten käyttöön kuukausittaiset turvavartit. Hyvistä turvallisuuden kehittämisideoista palkitaan. Teollisuuden keskiarvo on 30 tapaturmaa. Turvallisuusjohtamisen tueksi rakennettiin kattava raportointijärjestelmä. Jos hyvä käytäntö on vain pienen piirin tiedossa, ei siitä ole hyötyä.” Vastuullinen Kuusakoski Vastuullisuus on yksi Kuusakosken ydinarvoista. ”Työntekijät tuntevat käytännön äärimmäisen hyvin. Siinä on riski isoille vahingoille”, Haaksluoto sanoo. Jätemateriaalien lajitteluun liittyy myös riski viiltohaavoista. Minulla taas on kaksi vuotta sitten taloon tulleena tuoretta silmää ja kokemusta työturvallisuudesta eri yrityksissä. Ne ovat turvallisuusjohtamisen työkalu. Turvavarteissa esimiehet käyvät turvallisuusasioita läpi systemaattisesti ja säännöllisesti oman väkensä kanssa. TYÖSSÄ ON MUKANA KOKO HENKILÖSTÖ. Hän pitää hyvänä, että kouluttajalla on tuntemusta Kuusakosken koko toiminnan kirjosta. Nämä ovat hyviä ideoita, jotka usein kannattaa toteuttaa”, Janne Haaksluoto kertoo. Työntekijät raportoivat lähetä piti -tilanteet ja muut turvallisuuteen liittyvät havainnot. Turvallisuus on asennelaji”, Haaksluoto summaa. ”Työntekijät tekevät viikoittain hyviä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Neljä vuotta sitten Kuusakosken johto asetti tavoitteekseen vähentää työtapaturmien määrää yhtiössä alle toimialan keskiarvon vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymmenien vuosien työuralla syntyy kokemusta ja hiljaista tietoa vaaran paikoista ja hyvistä tavoista ehkäistä riskejä. TURVALLISUUSKOULUTUSTA KOKO HENKILÖSTÖLLE Kuusakoski otti käyttöön työterveysja työturvallisuusjohtamisen sertifioidun OHSAS18001-standardin jo 2017. Tänäkin vuonna turvallisuushavaintoja on tullut koronapandemiasta huolimatta jo nyt enemmän kuin viime vuonna. Kuusakosken strategiassa on tulla toimialansa johtavaksi toimijaksi työturvallisuudessa. Kuusakoskella on paljon pitkään yhtiössä työskennelleitä. Kuusakoski pyrkii siihen, että jos jotakin sattuu, siitä otetaan opiksi, jottei vastaava toistuisi. ”Tapaturmia pystyy vähentämään, kun kaikki meillä työskentelevät ajattelevat, että turvallisuus on tärkeä juttu ja olennainen osa työn arkea. Toinen riski liittyy prosessilinjaston kunnossapitotöihin. Kuusakoski kehittää jatkuvasti työturvallisuutta. Koulutuksesta myönnetään myös Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämän järASENNELAJI SUOMALAINEN KIERRÄTYSLIIKETOIMINNAN EDELLÄKÄVIJÄ KUUSAKOSKI KEHITTÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA JÄRJESTELMÄLLISESTI. TAPAHTUNEESTA OPPIA Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta. Näiden työperäisten altisteiden yhä parempaan hallintaan on tällä hetkellä käynnissä oma projektinsa.” Paloturvallisuus on tärkeä asia kierrätystoimialalla. Toisinaan syttymisiä tapahtuu Kuusakoskesta riippumattomista syistä, koska yhtiö vastaanottaa esimerkiksi akkuja. ”Viestintä koko henkilöstölle on tärkeää. Yhtiön tavoitteena on poistaa työtapaturmat kokonaan. www.kuusakoski.com kuusakoski_uu720.indd 3 27.11.2020 12.20. 020 781 7050, janne.haaksluoto@kuusakoski.com että jokaisella on valmius sammuttaa alkava tulipalo.” TYÖYMPÄRISTÖÖN HUOMIOTA ”Yksi suurimmista riskeistä on se, että pihaverkostossamme liikkuu paljon raskaita työkoneita, ja samalla myös ihmisiä jalan. Tulipalojen määrää on saatu viime aikoina vähenemään. Riskejä pienennetään esimerkiksi viiltosuojakäsineiden ja muun suojavarustuksen käytöstä muistuttavin viestintäkampanjoin. MAINOS Vastuullinen perheyhtiö Kuusakoski Oy pyrkii kierrätystoimialan johtavaksi toimijaksi myös työturvallisuudessa. Muutama vuosi sitten Kuusakoski aloitti kampanjan, jossa se aktivoi henkilöstöä tekemään turvallisuushavaintoja. ”Kuusakosken käsittelyprosesseissa voi vapautua haitallisia aineita, esimerkiksi metallipitoisia pölyjä. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että syttyville akuille otetaan käyttöön metalliastia. Pitkän tähtäimen tavoitteena Kuusakoskella on poistaa työtapaturmat kokonaan
TURVALLISUUSKOULUTUSTA KOKO HENKILÖSTÖLLE Kuusakoski otti käyttöön työterveysja työturvallisuusjohtamisen sertifioidun OHSAS18001-standardin jo 2017. ”Kuusakosken käsittelyprosesseissa voi vapautua haitallisia aineita, esimerkiksi metallipitoisia pölyjä. ”Työntekijät tekevät viikoittain hyviä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Riskejä pienennetään esimerkiksi viiltosuojakäsineiden ja muun suojavarustuksen käytöstä muistuttavin viestintäkampanjoin. jestelmän mukaisesti Työturvallisuuskortti. Siinä on riski isoille vahingoille”, Haaksluoto sanoo. LISÄTIETOJA: QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto, Kuusakoski Oy, p. MAINOS Vastuullinen perheyhtiö Kuusakoski Oy pyrkii kierrätystoimialan johtavaksi toimijaksi myös työturvallisuudessa. Yhtiön tavoitteena on poistaa työtapaturmat kokonaan. Minulla taas on kaksi vuotta sitten taloon tulleena tuoretta silmää ja kokemusta työturvallisuudesta eri yrityksissä. Turvallisuus on asennelaji”, Haaksluoto summaa. Kuusakoskella on paljon pitkään yhtiössä työskennelleitä. Jos hyvä käytäntö on vain pienen piirin tiedossa, ei siitä ole hyötyä.” Vastuullinen Kuusakoski Vastuullisuus on yksi Kuusakosken ydinarvoista. Koulutuksen juju on se, että osallistamalla saadaan ihmiset ajattelemaan itse, jolloin työturvallisuus toteutuu päivittäin arjessa.” ENNÄTYSMÄÄRÄ TURVALLISUUSIDEOITA Työntekijöiden ennakoivat havainnot vähentävät työtapaturmia. Työntekijät raportoivat lähetä piti -tilanteet ja muut turvallisuuteen liittyvät havainnot. JOHTO SITOUTUNUT Haaksluoto näkee onnistumisen taustalla sen, että johto ja esimiehet ovat sitoutuneet turvallisuuteen ja että työssä on mukana koko henkilöstö. Työympäristön turvallisuuteen kiinnitetään jatkossa entistä tarkempaa huomiota: ”Käymme kaikki laitteet ja linjastot yhä systemaattisemmin läpi ja varmistamme, että myös kunnossapitotöitä ajatellen kaikki kulkuväylät sekä kaiteet ja muut putoamissuojaukset ovat täysin kunnossa.” TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta Kuusakoskella. Tänä vuonna olemme päässeet jo reilusti alle toimialan keskiarvon ja olemme menossa kohti nollaa. Hän pitää hyvänä, että kouluttajalla on tuntemusta Kuusakosken koko toiminnan kirjosta. Muutama vuosi sitten Kuusakoski aloitti kampanjan, jossa se aktivoi henkilöstöä tekemään turvallisuushavaintoja. Näiden työperäisten altisteiden yhä parempaan hallintaan on tällä hetkellä käynnissä oma projektinsa.” Paloturvallisuus on tärkeä asia kierrätystoimialalla. Matkaa on vielä, mutta suunta on nyt käännetty”, kuvailee Kuusakosken QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto. ”Tässä työssä tapaturmien vähentäminen on keskeinen tavoite. ”Viestintä koko henkilöstölle on tärkeää. Haaksluoto on jo kouluttanut lähes sata työntekijää. Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä kaikki Suomessa työskentelevät nelisensataa työntekijää suorittavat yhden päivän turvallisuuskoulutuksen. ”Työntekijät tuntevat käytännön äärimmäisen hyvin. Ne ovat turvallisuusjohtamisen työkalu. TAPAHTUNEESTA OPPIA Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta. Jätemateriaalien lajitteluun liittyy myös riski viiltohaavoista. Haaksluoto kertoo, että aliurakoitsijoiden työturvallisuuden kehittäminen on Kuusakosken seuraava turvallisuustavoite. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että syttyville akuille otetaan käyttöön metalliastia. Nämä ovat hyviä ideoita, jotka usein kannattaa toteuttaa”, Janne Haaksluoto kertoo. Tapaturmat ja riskitilanteet tutkitaan ja niistä laaditaan raportti. Kuusakoski saavutti tavoitteen etuajassa jo tänä syksynä. Toinen riski liittyy prosessilinjaston kunnossapitotöihin. Seuraavien vuosien tavoitteena Kuusakoskella on aktivoida henkilöstöä edelleen kehittämään työturvallisuutta työn arjessa. Kuusakosken strategiassa on tulla toimialansa johtavaksi toimijaksi työturvallisuudessa. Neljä vuotta sitten Kuusakosken johto asetti tavoitteekseen vähentää työtapaturmien määrää yhtiössä alle toimialan keskiarvon vuoden 2020 loppuun mennessä. TYÖSSÄ ON MUKANA KOKO HENKILÖSTÖ. www.kuusakoski.com kuusakoski_uu720.indd 3 27.11.2020 12.20. Turvallisuushavaintojen määrä on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2016 lähtien. ”Olemme satsanneet ensisammutuskalustoon ja henkilöstön osaamiseen niin, TURVAVARTEISSA TILANNEKUVA Kuusakoskella otettiin myös vuosi sitten käyttöön kuukausittaiset turvavartit. Nyt hyviä, turvallisuutta edistäviä toimintamalleja viedään järjestelmällisesti käytäntöön yhtiön kaikilla tasoilla. Turvavartteihin osallistuu paitsi Kuusakosken oma henkilöstö kaikissa Suomen 20 toimipisteessä, myös vakituiset aliurakoitsijat. TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI kuusakoski_uu720.indd 2 27.11.2020 12.20 MAINOS ASENNELAJI TOIMIALAN RISKIT HALLINTAAN Liukastumiset ja kompastumiset ovat tyypillisimpiä teollisuuslaitoksilla sattuvia tilanteita. ”Tapaturmia pystyy vähentämään, kun kaikki meillä työskentelevät ajattelevat, että turvallisuus on tärkeä juttu ja olennainen osa työn arkea. 020 781 7050, janne.haaksluoto@kuusakoski.com että jokaisella on valmius sammuttaa alkava tulipalo.” TYÖYMPÄRISTÖÖN HUOMIOTA ”Yksi suurimmista riskeistä on se, että pihaverkostossamme liikkuu paljon raskaita työkoneita, ja samalla myös ihmisiä jalan. Vielä vuonna 2018 yhtiössä sattui noin 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Hyvistä turvallisuuden kehittämisideoista palkitaan. Tätä työtä tukee säännöllinen turvallisuusviestintä. Turvavarteissa esimiehet käyvät turvallisuusasioita läpi systemaattisesti ja säännöllisesti oman väkensä kanssa. Toisinaan syttymisiä tapahtuu Kuusakoskesta riippumattomista syistä, koska yhtiö vastaanottaa esimerkiksi akkuja. Tänäkin vuonna turvallisuushavaintoja on tullut koronapandemiasta huolimatta jo nyt enemmän kuin viime vuonna. Turvallisuusjohtamisen tueksi rakennettiin kattava raportointijärjestelmä. Kuusakoski kehittää jatkuvasti työturvallisuutta. Pitkän tähtäimen tavoitteena Kuusakoskella on poistaa työtapaturmat kokonaan. Sen ytimessä ovat sekä työturvallisuus että ympäristöystävällisyys. Opit viestitään johdolle, esimiehille ja koko henkilöstölle. Näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi putoamisvaara. Tätä kokemusta on hyvä sanoittaa ja välittää eteenpäin muillekin. Teollisuuden keskiarvo on 30 tapaturmaa. Kymmenien vuosien työuralla syntyy kokemusta ja hiljaista tietoa vaaran paikoista ja hyvistä tavoista ehkäistä riskejä. Yhdessä työntekijöiden kanssa keskustelemalla ja ryhmätöitä tekemällä syntyy yhteinen käsitys työn tyypillisimmistä riskeistä ja riskejä pienentävistä toimintatavoista. Koulutuksesta myönnetään myös Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämän järASENNELAJI SUOMALAINEN KIERRÄTYSLIIKETOIMINNAN EDELLÄKÄVIJÄ KUUSAKOSKI KEHITTÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA JÄRJESTELMÄLLISESTI. Kuusakoski pyrkii siihen, että jos jotakin sattuu, siitä otetaan opiksi, jottei vastaava toistuisi. Tänä syksynä Kuusakoski onnistui vähentämään tapaturmat 12,4:ään miljoonaa työtuntia kohti. Lisäksi melu on merkittävä tekijä, joka voi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Tulipalojen määrää on saatu viime aikoina vähenemään. TAVOITTEENA ON POISTAA TYÖTAPATURMAT KOKONAAN. Esimiehet näkevät yhdellä klikkauksella, mitä omassa palvelupisteessä on tapahtunut ja mikä on koko Kuusakoski-yhtiön tilanne
Navat tulee teipata. Hanke aikoo tehdä systeemisen kartan uusiotekstiilimateriaalien markkinoista ja kohteista, joissa tekstiilejä uudelleenkäytetään. Ne ovat sähköja elektroniikkaromua eli SERiä ja kuuluvat SER-kierrätyspisteeseen. Sekajätteeseen kelpaamattoman romun tunnistaa yleensä siitä, että laitteessa, pakkauksessa tai manuaalissa on erilliskerättävän SE-jätteen merkki, ruksitettu roskis. Oikein lajiteltu vanha lelu päätyy kotimaisille kierrätyslaitoksille, esimerkiksi Kuusakoskelle. Kauppojen pisteisiin voi palauttaa pieniä, alle 25 senttimetrin kokoisia leluja. Tekstiilijätettä voidaan vähentää myös korjaamalla vaatteita. EU on asettanut tavoitteeksi, että tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyy jäsenmaissa vuonna 2025. Lue, mitä entisille leluille tapahtuu kierrätysprosessissa! www.uusiouutiset.fi 8 UUSIOUUTISET 7|2020 8. Tuoko pukki tänä vuonna elektroniikkaa. Kierrätyspisteet löytyvät netistä: SER-kierrätys.fi tai kierratys.info. Mukana ovat myös Ruotsin ja Norjan jätelaitosyhdistykset, Ruotsin Punainen Risti, UFF, kuntia ja kaupunkeja sekä vaateyrityksiä. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”, Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen toteaa. Samoihin pisteisiin voi palauttaa myös rikkinäiset jouluvalaisimet, sähkökyntteliköt ja valosarjat. Kuitenkin, jos paristo tai akku on helppo poistaa, se kannattaa irrottaa. Hanketta vetää ruotsalainen logistiikan tutkimusinstituutti VTI. Jääskeläinen toivoo, että ihmiset harkitsisivat, mitä antavat lahjaksi, ja välttäisivät kertakäyttöisen kaltaista halpaelektroniikkaa. Kartta näyttää alaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Irtoparistoille ja -akuille on erilliset palautuspisteensä. Suomesta tutkimuskumppanina on Aalto-yliopisto. Ruotsissa poistotekstiilistä kerätään vain 22 , Tanskassa 46 prosenttia. Irralliset akut ja paristot aiheuttavat SER-kierrätyspisteessä tulipaloriskin. Ensin poistetaan akut ja paristot käsityönä. Suomessa erilliskeräys alkaa jo 2023. ”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Kun se hajoaa, vie se SER-kierrätykseen. Jos vaatteiden käyttöikä kaksinkertaistuisi, ilmastovaikutukset vähenisivät 40–50 prosenttia. Taitoliitto onkin valinnut vuoden 2021 käsityötekniikaksi parsimisen ja paikkaamisen. Reikä rakkaassa villapaidassa tai takinliepeessä ei ole syy siirtää vaatetta pois käytöstä. Sen jälkeen lelu menee muun SERin mukana murskausja kierrätysprosesseihin. Jos siinä on akku, paristo tai töpseli tai pieni aurinkokenno, se kuuluu SER-kierrätyspisteeseen”, tiivistää Elker Oy:n operatiivinen assistentti Sini Jääskeläinen. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN EL ÄV ÄT KA UP UN KIK ES KU ST AT RY TA ITO LII TT O RY Tekstiilit kiertoon Pohjoismaissa KUINKA tekstiilijäte kerättäisiin tehokkaasti talteen Pohjoismaissa. JOULULAHJALELUT KIERRÄTYKSEEN . Miten lajittelu hoituisi kannattavasti. JOULUN hittilelut ovat interaktiivisia ja sisältävät elektroniikkaa. Akut ja paristot on tärkeää palauttaa paristoja akkukeräykseen. Se hajoaa helposti ja voi aiheuttaa turvallisuusriskejä niin käyttökuin kierrätysvaiheessa. Siksi niille on järjestetty omat keräysastiansa. ”Meillä suomalaisten SER käsitellään turvallisesti, asianmukaisesti ja ympäristöasiat huomioiden”, sanoo Kuusakosken asiakaskokemuspäällikkö Tatu Karlström. SER-kierrätyspisteitä on jäteyhtiöillä ja yli 2000 jakelupisteessä eli kaupoissa ja ostoskeskuksissa. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä. Se tarkoittaa, että kun lelut joskus tulevat käyttöikänsä päähän, niitä ei voi laittaa sekajäteastiaan. 24 organisaatiota, yritystä ja tutkimuslaitosta selvittää tätä uudessa, pohjoismaisessa, kaksivuotisessa SATIN-hankkeessa (Towards a sustainable circular system of textiles in the Nordic region -hanke). ”Jos lelussa on kulkenut sähkö, se on aina SERiä. Paristoille oma piste Kun entisen lelun palauttaa SER-kierrätyspisteeseen, siitä ei tarvitse poistaa akkuja ja paristoja, vaan lelun voi palauttaa kokonaisena
Hakemisto myös täydentyy koko ajan uusilla toimijoilla. Sekoita jauhot joukkoon kevyesti niin, että sekoitat vain vähän, jottei taikinaan tule sitkoa. Paalattavan polttokelpoisen jätteen määrä on yhteensä noin 36 000 000–44 000 000 kiloa. Virtanen p. Nyt jätettä paalataan varastoon. SC AN ST OC KP HO TO Jätepaalivuori kohoaa Turussa VIERAILU Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Turun Topinojan jätekeskukseen näyttää konkreettisesti, kuinka valtavia määriä jätettä syntyy kotitalouksissa, ja mitä tapahtuu, ellei sitä saada kierrätettyä. Viivat vähentävät kohokuorisuutta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi on avannut sivuston www.korjaajakierrata.fi. Nyt paalattava jäte riittää tuottamaan energiaa vuoden 2023 loppuun saakka. Kuvan leipäset ovat vähän erinäköisiä kuin tällä ohjeella syntyvät rieskat. Tee veitsellä taikinaan annospalaviiltoja. LSJH on varastoinut kesästä saakka jätettä, jota syntyy jäteyhtiön 17 omistajakunnan kotitalouksissa. Maailman jätemäärä kasvaa nykyisestä noin kahdesta neljään miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä, ellei siirtymä kierto talouteen onnistu, arvioi YK:n One planet -verkosto. Sivusto on hakemisto Kainuussa ja Vaalassa toimivista yrityksistä ja yhteisöistä, jotka korjaavat, huoltavat tai kierrättävät tavaroita. Levitä taikina voidellulle uunipellille tai leivinpaperin päälle pellille. Ekokymppi avasi palvelusivuston marraskuussa osana Euroopan jätteen vähentämisen teemaviikkoa. Paalausurakan voitti suomalainen Remeo Oy. Paista 250 asteessa uunin ylätasolla noin 15 minuuttia, kunnes pinta on ruskeapilkkuinen. 4 mrd t • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat erityisjate .fi Kysy lisää Pasi P. HÄVIKKIHERKKU Rieska joululaatikoista 3-4 dl peruna-, porkkana-, lanttutai bataattilaatikkoa tai niiden sekoitusta 3 dl vehnäjauhoja 1 kananmuna 1 tl suolaa 3 dl täysmaitoa, tai sen verran, että taikina on helposti kaadettavaa ja levitettävää JOS jouluaterialta jää yli laatikoita, tee niistä pellilinen rieskaa! Sekoita keskenään joululaatikot, suola, kananmuna ja maito. ”Jos polttokelpoisesta jätteestä lajiteltaisiin jo jätteen syntypaikalla eli kotona erilleen kaikki materiaalihyödyntämiseen kelpaava, olisi paaleja merkittävästi vähemmän”, LSJH:n käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta muistuttaa. Päälliseksi sopii voi, tai vaikkapa joulukinkkusiivut, jos niitä sattuu olemaan jäljellä. Jätettä alettiin varastoida sen jälkeen, kun sen kuljetukset ulkomaisiin hyödyntämislaitoksiin päättyivät kesäkuun lopussa. Remeo paalaa päivässä keskimäärin 400 jätepaalia. LS JH. Paalausta on tarkoitus jatkaa tammikuun loppuun asti. Paaleja on viety myös Korvenmäen jätekeskukseen. Lounais-Suomen Jätehuollon alueen asukkaiden lajittelemattomat roskapussit paalataan Topinojalla. Yhdessä paalissa on noin kahdeksansataa kiloa jätettä. Ensi vuoden alusta ne alkavat tuottaa paikallista energiaa Salon ekovoimalaitoksessa. Rieskoja voi tehdä samalla vaivalla useamman pellillisen ja pakastaa loput. Reseptin on kehittänyt Johanna ruokaideat.com-blogista. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! TUUNAUSTAUKO Elinkaari pitenee korjaamalla KAINUULAISILLA on nyt hyvät mahdollisuudet pidentää omistamiensa tavaroiden elinikää. Se palaa jätettä Topinojalla yhdessä aliurakoitsijoiden kanssa. Paaleista rakentuu Topinojan välivarastokentälle muovitettu muuri. Paalit odottavat sitä, että Lounavoiman ekovoimalaitos käynnistyy Salossa alkuvuonna 2021. Päivä päivältä kasvavat paalivarastot ovat konkreettinen osoitus lajittelun merkityksestä. Leikkaa paloiksi
Resurssiviisaasti voi suhtautua myös yrityksen henkilöstöön, sillä työhyvinvointi merkitsee inhimillistä kestävyyttä ja sen mukana parempaa työn jälkeä ja tulosta. Luonnonvaroja, raaka-aineita ja energiaa halutaan käyttää kestävästi. – Piloteissa on mukana alueen yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Näin halutaan tehdä tuotteiden käytönjälkeisestä käsittelystä ja kierrätyksestä entistä turvallisempaa. Toisessa vaiheessa pilotin sisältöä ja toteutustapaa on kehitetty toimivammaksi kokonaisuudeksi. Jätehuollon toimijat ja kuluttajat pääsevät tietokantaan helmikuussa 2021. Luonto pilaantuu, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat vauhdilla, joka asettaa planeetan kantokyvyn rajat koetukselle. Pilotoimalla etsitään resurssiviisaita käytäntöjä Hankkeen pilotit keskittyvät rakentamiseen ja ruoan tuotantoon ja ruokapalveluihin, esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen tai rakennusten vähähiilisyyden edistämiseen. Teksti ja kuva: Heli Lohi Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas MeriLappi -hankkeessa pienennetään yritysten ja julkisten toimijoiden hiilijalanjälkeä kiertotalousajattelun keinoin. Pilotoinneista ja niiden pohjalta saatu tieto kootaan ensi vuoden loppupuolella hyviin käytänteisiin tukeutuvaksi toimintaehdotukseksi, joka tulee maksuttomasti saataville Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. BKT:n tilalle planeetan rajat huomioiva mittari BRUTTOKANSANTUOTTEEN (BKT) tilalle täytyisi saada indikaattori, joka kuvaa sellaista todellista hyvinvointia, joka ei perustu planeetan resurssien ylikulutukseen. Pyrkimystä vähähiilisyyteen ei pidä nähdä vain kulueränä, vaan kiertotaloudessa piilee myös uusia ansainnan keinoja, muistuttaa SERI-hankkeen projektipäällikkö Katri Hendriksson Lapin ammattikorkeakoululta. lapinAMK_720.indd 1 17.11.2020 10.10 SC AN ST OC KP HO TO. Elintarvikealalla pilotti voi koskea vaikkapa ruokahävikin vähentämistä, suoramyynnin helpottamista tai lähiruoan tai muutoin ekologisemman ruoan käyttöasteen nostoa. Esineiden valmistajien, kokoajien, markkinoille saattajien, maahantuojien ja myyjien on ryhdyttävä ilmoittamaan tuotetietojaan tietokantaan viimeistään 5.1.2021 alkaen. Rakennusalalla on resurssiviisaudessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. SC AN ST OC KP HO TO HAITTA-AINEIDEN TIETOKANTA JULKAISTU KEMIKAALIVIRASTO Echan rakentama SCIP-tietokanta on otettu käyttöön 28. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi edellyttää järjestelmätason perustavia, rakenteellisia muutoksia talousja yhteiskuntajärjestelmään. Talousjärjestelmää on ohjattava pitkällä tähtäimellä. – Haluamme kannustaa kunnan pienyrittäjiä tekemään yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, kertovat kauppiaspariskunta Pia ja Jukka Palokangas. Ensimmäisessä vaiheessa tarkennetaan yrityksen odotukset pilotilta ja valitaan sopiva kehittämismalli toteutusta varten. Suomesta julkaisuun osallistui Helsingin yliopiston tutkija Maija Heikkilä. Näin toteaa Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto EASAC:n tuore julkaisu (Towards a sustainable future: transformative change and post-COVID-19 priorities). Meri-Lapin alueesta tehdään resurssiviisasta. Tietokantaan kirjataan kaikki EU-alueella myynnissä olevat tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisältävät huolta aiheuttavia aineita (svhc). ”Talousjärjestelmämme asettaa kasvun kaiken muun edelle”, sanoo raportin laatimiseen osallistunut Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsen Anders Wijkman. Pilotteja toteutetaan sekä kuntien toimipisteissä että yrityksissä. Tietokannan tarkoituksena on kerätä lisätietoa esineiden sisältämistä vaarallisista kemikaaleista. lokakuuta. ”Tämä on paremman kiertotalouden avain ja olennainen asia, jotta EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal saadaan toimimaan”, sanoo Echan pääjohtaja Bjorn Hansen. K-Market Tervola hakee pilotista erityisesti lähiruoan potentiaalia ja pienyrittäjien kannustamista omien tuotteidensa laajempaan markkinointiin. Mukaan ilmoitetaan esimerkiksi tekstiilit, laitteet ja kulkuneuvot, jos niissä tai jossakin niiden osassa on huolta aiheuttavaa ainetta yli 0,1 painoprosentin verran. Taustalla on Meri-Lapin kuntien, Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion, tarve edistää konkreettisin keinoin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. – Liikesalaisuudet eivät vaarannu, mutta mallit itsessään ovat monistettavissa muidenkin käyttöön, Katri Hendriksson tarkentaa. SCIP-tietokanta on ollut koekäytössä helmikuusta lähtien. Teollisuusja rahoitussektori sekä suuri yleisö on saatava sitoutumaan tähän muutokseen. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankeinfo Päätoteuttaja: Lapin ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppanit: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio Kesto: 1.1.2020–31.12.2021 Rahoitus: Vipuvoimaa EU:sta, Euroopan aluekehitysrahoitus, Lapin liitto Budjetti: 353 690 € (EAKR-rahoitus 282 952 €) Yhteydenotot: Katri Hendriksson, p. Tietokannan nimi SCIP tulee sanoista Substances of Concern in articles as such or in complex objects (products). Luontoa pilaavan toiminnan tukeminen pitää lakkauttaa. Resurssiviisaus tarkoittaa alueella myös tilan, ajan ja inhimillisten voimavarojen vastuullista käyttöä. Hyvää käytäntöä voidaan monistaa SERI-hankkeessa ei tuoteta valmista yrityskohtaista dataa, vaan siinä autetaan yritystä tai muuta toimijaa selvittämään esimerkiksi tunnusluvut itse. 044 478 0284 katri.hendriksson@lapinamk.fi Meri-Lapissa jäljitetään resurssien viisasta käyttöä MAINOS Katri Hendriksson zoomailee Kemin kaupungintalon kattotasanteelta resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia teollisessa Meri-Lapissa
Teksti ja kuva: Heli Lohi Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas MeriLappi -hankkeessa pienennetään yritysten ja julkisten toimijoiden hiilijalanjälkeä kiertotalousajattelun keinoin. Taustalla on Meri-Lapin kuntien, Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion, tarve edistää konkreettisin keinoin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Pyrkimystä vähähiilisyyteen ei pidä nähdä vain kulueränä, vaan kiertotaloudessa piilee myös uusia ansainnan keinoja, muistuttaa SERI-hankkeen projektipäällikkö Katri Hendriksson Lapin ammattikorkeakoululta. K-Market Tervola hakee pilotista erityisesti lähiruoan potentiaalia ja pienyrittäjien kannustamista omien tuotteidensa laajempaan markkinointiin. Resurssiviisaus tarkoittaa alueella myös tilan, ajan ja inhimillisten voimavarojen vastuullista käyttöä. Luonnonvaroja, raaka-aineita ja energiaa halutaan käyttää kestävästi. – Haluamme kannustaa kunnan pienyrittäjiä tekemään yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, kertovat kauppiaspariskunta Pia ja Jukka Palokangas. lapinAMK_720.indd 1 17.11.2020 10.10. Rakennusalalla on resurssiviisaudessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Toisessa vaiheessa pilotin sisältöä ja toteutustapaa on kehitetty toimivammaksi kokonaisuudeksi. Meri-Lapin alueesta tehdään resurssiviisasta. Elintarvikealalla pilotti voi koskea vaikkapa ruokahävikin vähentämistä, suoramyynnin helpottamista tai lähiruoan tai muutoin ekologisemman ruoan käyttöasteen nostoa. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankeinfo Päätoteuttaja: Lapin ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppanit: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio Kesto: 1.1.2020–31.12.2021 Rahoitus: Vipuvoimaa EU:sta, Euroopan aluekehitysrahoitus, Lapin liitto Budjetti: 353 690 € (EAKR-rahoitus 282 952 €) Yhteydenotot: Katri Hendriksson, p. Ensimmäisessä vaiheessa tarkennetaan yrityksen odotukset pilotilta ja valitaan sopiva kehittämismalli toteutusta varten. – Liikesalaisuudet eivät vaarannu, mutta mallit itsessään ovat monistettavissa muidenkin käyttöön, Katri Hendriksson tarkentaa. Hyvää käytäntöä voidaan monistaa SERI-hankkeessa ei tuoteta valmista yrityskohtaista dataa, vaan siinä autetaan yritystä tai muuta toimijaa selvittämään esimerkiksi tunnusluvut itse. Resurssiviisaasti voi suhtautua myös yrityksen henkilöstöön, sillä työhyvinvointi merkitsee inhimillistä kestävyyttä ja sen mukana parempaa työn jälkeä ja tulosta. – Piloteissa on mukana alueen yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Pilotoimalla etsitään resurssiviisaita käytäntöjä Hankkeen pilotit keskittyvät rakentamiseen ja ruoan tuotantoon ja ruokapalveluihin, esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen tai rakennusten vähähiilisyyden edistämiseen. Pilotoinneista ja niiden pohjalta saatu tieto kootaan ensi vuoden loppupuolella hyviin käytänteisiin tukeutuvaksi toimintaehdotukseksi, joka tulee maksuttomasti saataville Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. Pilotteja toteutetaan sekä kuntien toimipisteissä että yrityksissä. 044 478 0284 katri.hendriksson@lapinamk.fi Meri-Lapissa jäljitetään resurssien viisasta käyttöä MAINOS Katri Hendriksson zoomailee Kemin kaupungintalon kattotasanteelta resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia teollisessa Meri-Lapissa
Omat työkirjansa on myös suljettuihin kiertoihin, arvoketjuihin ja kestävyyden arviointiin. ”ZeroWaste-järjestelmän ansiosta saamme vähenemään tilanteet, joissa ajetaan lähekkäisinä päivinä ristiin. ”Tavoitteena on, että dataa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään tekoälyn avulla. Viestikapula vaihtui SYKEn juhlaseminaarissa SUOMEN ympäristökeskus SYKEn 25-vuotisjuhlaseminaarissa marraskuun lopussa puhuttiin yhteisestä unelmasta: kestävästä tulevaisuudesta. Verkostoon kuuluu jätehuoltoyhtiöiden ja kauppojen SER-kierrätyspisteitä. POHJOISMAISELLE teollisuudelle on nyt tarjolla kuusi uutta työkirjaa. Äppi kannustaa kestävyystekoihin AALTO-YLIOPISTO on kehittänyt mobiilisovelluksen kestävän arjen avuksi. Tähän viittasi eläkkeelle jäävä pääjohtaja Lea Kauppi puheessaan, ja samaa viestiä kertoi myös aloittava, uusi pääjohtaja Leif Schulman. Kiertotalouden työkalupakki valmis Laitteiden keräys tehostuu SÄHKÖja elektroniikkaromujen kerääminen käy nyt entistä vähäpäästöisemmin digitaalisen palvelun ansiosta. Nordic Green Growthin CIRCit-ohjelman työkalut auttavat teollisuutta kiihdyttämään muutosta kohti entistä kestävämpää ja kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Suljetut kierrot Mikä kierto talousstrategia tukee elinkaaren loppuvaihetta. Arvoketjut Mihin verkostosi pystyy. Arvoketjut Mihin verkostosi pystyy. Bisnesmallit Kuinka kehittää uusia kiertotalou den bisnesmalleja. Kestävyyden arviointi Onko kierto talous kestävää. Suljetut kierrot Mikä kierto talousstrategia tukee elinkaaren loppuvaihetta. Enpros Oy:n toimittama ZeroWaste-järjestelmä ohjaa jatkossa sähköja elektroniikkaromun keräyskonttien tyhjennyksiä ja ajoja Sertyn hallinnoimassa, yli 250 keräyspisteen verkostossa. Tuotesuunnittelu Kuinka suunnitella kierrätettävyyttä. Bisnesmallit Kuinka kehittää uusia kiertotalou den bisnesmalleja. Sovelluksen voi ladata App Storesta tai Google Play -kaupasta. ”On jo siirrytty yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta kohti sen miettimistä, miten saadaan koko yhteiskunta ja koko ihmiskunta toimimaan kestävällä tavalla”, Schulman jatkoi. Sovellus on tänä vuonna ladattu jo 1500 kertaa ja sen avulla on toteutettu yli viisi tuhatta kestävän arjen tekoa. AaltoSDG-mobiilisovellus neuvoo, kuinka jokainen voi toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) pienillä, konkreettisilla teoilla omassa elämässään. SER-tuottajayhteisö Serty ottaa joulukuussa käyttöön ajonhallintaja tyhjennystilausjärjestelmän. Kestävyyden arviointi Onko kierto talous kestävää. Äly ja digi Kuinka luoda arvoa digitalisaatiolla. Tuotesuunnittelu Kuinka suunnitella kierrätettävyyttä. Enpros Oy:n myyntijohtaja Juuso Aaltonen kertoo, että ajojärjestelijä saa reaaliaikaisen tiedon konttien tyhjennystarpeesta ja pystyy järjestelmään ajoreitit ja kuljetustehtävät. Voitaisiin esimerkiksi ennustaa konttien täyttöastetodennäköisyyksiä”, Puumalainen lisää. Syntymäpäiväsankari jakaa itse lahjoja kestävään tulevaisuuteen. ”SYKE on ollut minulle elämäntehtävä”, sanoi väistyvä Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Korona on näyttänyt, että suomalainen yhteiskunta pystyy isoihin muutoksiin jopa viikoissa”, Kauppi sanoi. Työkalut ja työkirjat ovat vapaasti ladattavissa hankkeen verkkosivuilta: www.circitnord.com SE RT Y KU VA NK AA PP AU S WE BIN AA RI ST A EM MA SA IR AN EN UUSIOUUTISET 7|2020 12. Sertyn toiminnanjohtaja Arto Puumalainen sanoo järjestelmän helpottavan raportointia. Äly ja digi Kuinka luoda arvoa digitalisaatiolla. Kun ajo tehostuu, myös polttoainekulut ja päästöt pienenevät.” Osa digitalisoitumisen hyödyistä konkretisoituu pitkällä aikavälillä, kun järjestelmään on ehtinyt kertyä vertailudataa useammalta vuodelta. Työkirjat auttava yrityksiä kehittämään uusia kiertotalouden bisnesmalleja, suunnittelemaan kierrätettävyyttä sekä luomaan arvoa digitalisaatiolla. Molemmat uskovat, että kestävyysmurros on mahdollista toteuttaa: ”Se on vain tahdosta kiinni. Samalla pystytään siirtymään sähköisiin siirtoasiakirjoihin. Tutustu lahjoihin täällä: www.syke.fi/syke25/ Sähköja elektroniikkaromun keräyskonttien tyhjennystilaukset onnistuvat mobiilisovelluksen avulla. Haemme tällä toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä. Kestävän arjen neuvoja on tarjolla myös Otavan julkaisemassa, Rinna Saramäen kirjoittamassa kirjassa 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
LUE NÄMÄ Global State of Play for Circular Built Environment JULKAISIJA: YK:n One Planet Network, Sustainable Buildings and Construction Programme 2020 KERTOO: Ensimmäinen maailmanlaajuinen katsaus kuvaa rakennetun ympäristön kiertotalouden tilaa Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Kiertokaari Oy, Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu. Materiaaleille on annettava toinen ja kolmaskin elämä. Eurooppa on pisimmällä kiertotaloussiirtymässä, mutta materiaaleja kierrätetään pääosin alempiarvoiseen käyttöön. Kuitenkin neitseellisen muovin käyttö väheni vain 0,1 prosenttia. Toimijat julkaisevat nyt toisen raportin, joka tutkii, kuinka tavoitteessa on edistytty. www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/Global-Commitment-2020-Progress-Report.pdf Kuunpäivän kirjeet KIRJAILIJA: Emmi Itäranta KUSTANTAJA: TEOS KERTOO: Vuonna 2168 rikkain osa ihmiskunnasta on jättänyt ekokatastofien kolhiman Maan ja siirtynyt asuttamaan Marsia, Kuuta ja niiden väliin rakennettujen keinomaailmojen avaruudessa kelluvaa saaristoa. Romaani piirtää Salon muistikirjamerkinnöillä, viestinvaihdolla sekä fiktiivisillä tietokirjaja uutiskatkelmilla kuvan tulevaisuudesta, jossa ihmisen ahneus ja halu hyväksikäyttää luontoa on mennyt liian pitkälle. Kierrätyslaitoskapasiteetti on kasvanut 1,1 miljoonaan tonniin. Kiertotalous edistyy etenkin julkisilla hankinnoilla. Raportti antaa kymmenen suositusta, joista tärkein on muuttaa ajattelumalleja nyt. Oulussa on Suomen pohjoisin biokaasun tankkausasema. Verkosto toivoo kansainvälistä sääntelyä muoviroskaantumiselle. Mitä voimme vielä pelastaa. The Global Commitment 2020 Progress Report 2019 2020 Authors: Usha Iyer-Raniga & Pekka Huovila A report on the state of play on circularity in the built environment across Africa, Asia, Europe, Gulf Cooperation Council countries, Latin America and the Caribbean, North America and Oceania Regional report authors: Africa: Jeremy Gibberd Asia: Zeenat Niazi, Apurva Singh, Isha Sen Europe: Ninni Westerholm Gulf Cooperation Council countries: Baqir Al-Alawi, Giulia Cavallari, Hrvoje Cindric, Mercedes Gargallo, Nermin Hegazy, Samima Saqib, Huda Shaka and Ghaith Tibi Latin America and the Caribbean: Paul Moreno North America: Naomi Keena, Anna Dyson Oceania: Usha Iyer-Raniga Global State of Play for Circular Built Environment October 2020 www.ruskonbiokaasu.fi Aja puhtaasti ja edullisesti pohjoiseen. Sitoumukset ovat kasvaneet vuodesta 2018 vuoteen 2019 kaikilla mittareilla: Muovipakkausten kierrätysaste on kasvanut nyt 6,2 prosenttiin. 31 prosenttia yrityksistä on tehnyt suunnitelmia neitseellisen muovin käytön vähentämisestä. Parantaja Lumi Salo liukuu loputtomalla matkalla taivaankappaleiden ja henkimaailmojen välillä etsien kadonnutta puolisoaan. www.teos.fi/kirjat/kaikki/2020-syksy/kuunp%C3%A4iv%C3%A4n-kirjeet.html This report has been compiled by the Ellen MacArthur Foundation, with input from the UN Environment Programme in relation to the government signatories. www.oneplanetnetwork.org/sites/default/files/global_final_201101.pdf The Global Commitment 2020 Progress Report JULKAISIJA: Ellen MacArthur Foundation, UNEP ja New Plastics Economy -verkosto KERTOO: Yli 500 yritystä, hallitusta ja organisaatiota on liittynyt vapaaehtoiseen New Plastics Economy -sitoumukseen, joka tähtää muovien kiertotalouteen ja muovijätteen vähentämiseen ja kierrättämiseen. Jo rakennettu ympäristö pitäisi nähdä tulevaisuuden materiaalipankkina
Lopulta syyskuussa Tammi julkaisi teoksen Yhteen hiileen — Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä. Kaikki liittyy kaikkeen. Hän ryhtyi opiskelemaan asiaa ja aloitti Helsingin yliopiston ilmasto.nyt-kurssin loppuvuodesta 2016. Heiskanen opiskeli, haastatteli asiantuntijoita, luki, hikoili fysiikan ja kemian opintojen kanssa, pohdiskeli, turhautuikin välillä. kieltävät denialistit yrittivät kumota toistensa argumentteja. Kysymykset eivät jättäneet Marjo Heiskasta rauhaan. Heiskanen halusi ymmärtää tilanteen ulottuvuudet. Tiedonjano synnytti aiheesta kirjan. Entä mitä ihminen voi tehdä lämpenemisen pysäyttämiseksi. ”Oivalsin, että voisin kirjoittaa oppimani tietokirjaksi niille, joita asiat kiinnostavat, mutta jotka eivät itse ole mallintamassa ilmakehän koostumusta.” Kustantaja löysi kirjan kuvittajapariksi Jussi Kaakisen. Kun ilmastonmuutospuhe yhteiskunnassa lisääntyi, Heiskasta alkoi vaivata, ettei hän kyennyt liittämään lukuisia uusia tiedonmurusia ja yksityiskohtia kunnolliseen tietopohjaan. Kirjaprosessin aikana Heiskanen ymmärsi, miksi aiheesta on vaikea keskustella: ”Ilmiö on monimutkainen. Tiedon avulla uskaltaa tehdä johtopäätöksiä itse ja sopeuttaa toimet oman elämän vaihtuviin tilanteisiin. M itä ilmastonmuutoksessa oikein tapahtuu. ”Vaikeiden asioiden äärellä ährätessä minua innosti ajatus, että jos minä entisenä pianistina pystyn tähän, kyllä muutkin pystyvät. On kyse elämän perusedellytyksistä globaalissa mittakaavassa. ELINA SAARINEN JUSSI KAAKINEN, KUVAT UUTISIA Ihmiset odottavat jotakin kymmenkohtaista ohjelistaa, mitä tehdä. Oli raskasta seurata polarisoitunutta huutokisaa, jossa ilmastohätätilasta varoittavat alarmistit ja koko ilmiön . Riittävä tietotaso on mahdollista hankkia ja sen jälkeen ruveta luottamaan omiin aivoihin. Hiilen määrään ilmakehässä kytkeytyvät myös raha ja reiluus.” 14 UUSIOUUTISET 7|2020. Millaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä on lämpenemisen taustalla. ILMASTOHÄTÄ TALTTUU TIEDOLLA Pianisti-kirjailija Marjo Heiskanen halusi ymmärtää, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Marjo Heiskanen antaa lukijalle tieteeseen pohjautuvaa taustatietoa ilmastonmuutoksesta. Kirjoitusprosessin aikana Heiskanen huomasi, että hyvä pohjatieto vapauttaa luottamaan omiin aivoihin. Jussi Kaakisen kuvitukset visualisoivat esimerkiksi polarisoitunutta ilmastokeskustelua. Tekemään omaan tilanteeseen ja oman elämän realiteetteihin sopivia ilmastoratkaisuja.” Hän keksi, että oman oppimisprosessin voisi jalostaa kirjaksi, koska tuskin hän oli kysymyksineen yksin
”Päätin, että en halua käyttää sitä sanaa. ”Näen asian niin, että ihminen on rikkonut hiilen kierron. Ihmisen toimien painottamisesta huolimatta lukija ei silti koe vastuun lepäävän raskaana vain omilla harteillaan. Vastuu on suuryrityksillä, valtioilla ja instituutioilla. Siitä huolimatta jokainen meistä voi tehdä jotakin.” Vinkkilistoja ilmastoviisaista elämäntavoista kirjasta löytyy vain yksi, ja sekin on Heiskasen sanojen mukaan ”piirretty höyhenellä”. Hiilen ja veden kierrot, ilmakehän ilmiöt sekä metsien ja maaperän roolit kokonaisuudessa on esitetty havainnollisen selkeästi. Siitä on kyllä tiedetty.” Tieteestä toivoa Heiskanen on haastatellut kirjaan 12 asiantuntijaa. Omasta arjestaan hän mainitsee ilmastotekona siirtolapuutarhaharrastuksen. Häntä kiinnostaisi myös tutkia lisää jättiläismäisten kaupunkialueiden, gigacityjen, ekosysteemivaikutuksia ja sitä, miten iso metsän pitää olla, jotta se pystyy tekemään omat sateensa. Nyt se pitää korjata.” Tähän on kaksi tietä: Joko luonnon kierrot riittävät ja hiilinielut pystyvät varastoimaan hiilen pois taivaalta. Tiedon avulla uskaltaa tehdä johtopäätöksiä itse ja sopeuttaa toimet oman elämän vaihtuviin tilanteisiin.” Yhteen hiileen -kirja tarjoaa helposti sisäistettävää tietoa ja työkaluja vaikean aiheen käsittelyyn. Ilmastonmuutos on hiipinyt eteenpäin koko eliniän. Kirja kertoo päästölähteistä, hiilijalanjäljestä, kansainvälisistä sopimuksista, ympäristöpolitiikasta, sopeutumiskeinoista ja ilmastonmuutoksen hinnasta. ”Todella monet loistavat ihmiset Suomessa ja maailmalla tekevät joka päivä töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutos ei missään vaiheessa ole tullut äkkiä kuten koronakriisi. He nostavat esiin, miten paljon ilmastonmuutoksessa vielä on sellaista, mistä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Teoksen alkuosa avaa luonnonilmiöitä ja aiemmin mainittua fysiikkaa ja kemiaa ilmastonmuutoksen taustalla. Ilmakehätutkija Markku Kulmala kertoo, että edelleenkin on liian vähän tietoa ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksesta. Listoja kaipaavaa Heiskanen suosittelee tutustumaan esimerkiksi Otavan julkaisemaan Rinna Saramäen kirjaan 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Pistän toivoni puhtaaseen teknologiaan ja ihmisen suureen viitseliäisyyteen.”. Ilmastokriisistä kirjassa ei kuitenkaan puhuta. ”Minua riipii ilmastokeskustelussa sama asia kuin koronapandemian aikaisessa kasvomaskikeskustelussakin: Ihmiset odottavat neuvoja tai jotakin kymmenkohtaista ohjelistaa, mitä tehdä. Heiskaselle tutkijoiden puheenvuorot loivat toivoa. ”Halusin välttää vastuuttamasta nuorta ihmistä, että teepä sinä nyt näin, niin maailma pelastuu. ”Tai sitten ihminen insinöörikeinoillamme keksii, minne hiili varastoidaan ja miten. Multa syntyy itse kompostoimalla. Miten Heiskanen summaa kaiken ilmastonmuutoksesta oppimansa. Kirja tutkailee myös muutoksen herättämiä tunteita kuten pelkoa ja toivoa. Minulla heräsi vahva usko, että kyllä tämä homma tieteen avulla selätetään.” Vastuunjakoa Kirjan toinen osa esittelee, mitä ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi. He myös tietävät, mitä eivät vielä tiedä. Oman ajattelun tueksi Kirjan ideana on tarjota tietoa sitä janoaville, jotta nämä voivat luoda oman kokonaiskäsityksensä. Listalta löytyy esimerkiksi ohje vähentää karkinsyöntiä
Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen olisi halunnut lopettaa riidat ja keskittää voimavarat kierrätyksen ja kiertotalouden vahvistamiseen. Pakkausjätteiden kuljetuksen kilpailutus asuinkiinteistöiltä kuitenkin siirtyy kuntien vastuulle. Marraskuun lopussa hallitus sai aikaan kompromissin, jonka avulla lakipaketti voi edetä eduskuntakäsittelyyn — yli vuoden myöhässä EU:n tavoiteaikataulusta. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUTISIA Nyt saatiin aikaan kompromissi, jonka avulla lakipaketti voi edetä eduskunta käsittelyyn — yli vuoden myöhässä EU:n tavoiteaikataulusta. Kuljetusurakoiden toteuttajiksi tarvittaisiin yhä kuljetusyrityksiä, vaikka kunta kilpailuttaisikin kuljetukset. Pakkausten tuottajien ja kuntien on sovittava pakkausten erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistöiltä. Yritykset ja niiden etujärjestöt ovatkin voimakkaasti vastustaneet kaksoisjärjestelmästä luopumista. J ätelain käsittelyä on viivästyttänyt etenkin erimielisyys jätteen kuljetusjärjestelmistä. . Kuntien ja jätelaitosten edustajat taas ovat pääosin puoltaneet muutosta, koska keräyslogistiikka tehostuisi ja päästöt vähenisivät, jos kuljetukset pystyttäisiin organisoimaan keskitetysti. Jätealan riitely heijastui hallitustyöhön Viime huhtikuussa annettu jätelakiesitys ehdotti, että jätteen kuljetuksessa olisi luovuttu niin sanotusta kuljetusten kaksoisjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmäkysymyksestä on kiistelty jätealalla ja oikeusasteissa kymmeniä vuosia. Osa jätealan yrittäjistä pelkäsi, että siirtyminen kunnan keskitettyyn kilpailutukseen kaventaisi etenkin pienten kuljetusyrittäjien bisnesmahdollisuuksia. EU on edellyttänyt kiertotalousja jätedirektiiveissä, että kierrätysaste on saatava Suomessakin nostettua seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin. RINKI-pisteet täydentävät keräystä. KULJETUSTEN KAKSOIS JÄRJESTELMÄ SÄILYY Hallitus ilmoitti marraskuun lopussa päässeensä vihdoin sopuun jätelakipaketin sisällöstä. Myös jätelakiesityksen laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja selvityk16 UUSIOUUTISET 7|2020. Vastuu kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetusten järjestämisestä olisi uudistuksessa annettu kokonaan kunnille. Hallitus esittää jätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmän osittaista jatkoa. Kaksoisjärjestelmä on tarkoittanut, että tähän saakka kunta on voinut valita, kilpailuttaako se jätteen kuljetukset vai hankkiiko kunnassa asuva kiinteistön haltija jätteidensä kuljetuspalvelut itse. Sekalaisen jätteen kuljetuksissa on säilymässä kaksoisjärjestelmä. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa kaksoisjärjestelmä olisi säilynyt jatkossakin
”Samalla asetetaan kunnille selvä vaatimus siitä, että pienet ja keskisuuret yrittäjät on pidettävä mukana jätehuollon operatiivisessa toteuttamisessa”, ministeri Mikkonen sanoo. Hallituksen esitys korostaa, että kuntien on kuljetusten kilpailutuksissa kiinnitettävä erityistä huomiota urakka-alueiden jakamiseen siten, että kaiken kokoisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus saada kuljetusurakoita. Vaikutusten arviointityön jälkeen lakiesitys menee vielä lainsäädännön arviointineuvostolle, jonka käsittelyajat ovat tyypillisesti neljä viikkoa. ”Ratkaisulla luodaan kunnille mahdollisuus ohjata kierrätysasteen nostamisen kannalta tärkeitä jätevirtoja”, ministeri Krista Mikkonen muotoilee ympäristöministeriön julkaisemassa tiedotteessa. Nyt näyttää siltä, että lakipaketti etenee eduskuntaan aikaisintaan helmikuussa 2021. Tämä voi viivästyttää jo myöhässä olevaa jätelakia entisestään. Hallitus on nyt kuitenkin päättänyt viedä eduskunnalle jätelakiesityksen, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Näitä direktiivejä olisi pitänyt soveltaa Suomen lainsäädännössä alun perin heinäkuussa 2020. Kauppila ei usko, että jätelakiesitys tulisi eduskunnan käsiteltäväksi heti helmikuun alussa. Meidän pitää arvioida, millaisia vaikutuksia esitetty kuljetusjärjestelmä aiheuttaa”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila toteaa. Suomi sai jo huomautuksen Nyt valmisteltava jätelakipaketti perustuu EU:n kiertotalousja jätedirektiiveihin. Suomi sai jo lokakuussa Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen siitä, ettei jätedirektiivejä ollut saatu kansalliseen lainsäädäntöön. Eduskunta palaa kevätistuntokaudelleen helmikuun alussa. Vaikutukset arvioitava uudestaan Jätelakiesitys oli alun perin laadittu kokonaisuutena, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopuminen olisi edesauttanut sitä, että Suomi pääsisi kiertotalouden mukaisesti kohentamaan yhdyskuntajätteiden kierrätystä. Säädöspaketti on myöhästymässä yli vuoden alkuperäisestä tavoitteesta. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja sakoja umpisäiliölietteiden kuljetukset kunta voisi yhä siirtää kiinteistön haltijan järjestettäväksi, jos laissa säädetyt edellytykset tähän täyttyvät. Nyt kun hallitus esittää kaksoisjärjestelmän osittaista säilyttämistä, lainsäädäntöä valmistelevien virkamiesten on arvioitava uudestaan lakiesityksen vaikutuksia. ”Me kuitenkin tähtäämme siihen, että hallituksen esitys voitaisiin antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.” Lue lisää jätelain valmistelusta: www.uusiouutiset.fi. Kunnalle kontrolli erilliskerättäviin jätteisiin Kunta voi kilpailuttaa keskitetysti jatkossa vain erilliskerättävien jätteiden kuten biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetukset. Neuvosto arvioi, onko vaikutusten arviointityö tehty riittävän laadukkaasti, vai onko sitä tarpeen täydentää. Toinen hallituksen esittämä muutos verrattuna viime keväänä annettuun jätelakiesitykseen on, että biojätteen erilliskeräystä aikaistettaisiin hieman. recser HUIPPU TOPGRIP PITO SUOJAA KEMIKAALEJA JA ÖLJYJÄ VASTAAN VEDENPITÄVÄ set puolsivat kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopumista. Välissä on myös eduskunnan istuntotauko. ”Teemme vaikutusten arvioinnin nyt virkamiestyönä
Ruka Ski Resort on saanut Sustainable Travel Finland -tunnustuksen. Jo 21 matkailuyritystä on saanut Lapin suuralueella Visit Finlandin vastuullisen matkailun ohjelman STF-merkin, kun koko Suomessa merkin saaneita on yhteensä 42. Vaikeuksien keskellä yrittäjät ja matkailualan toimijat ovat yhdistäneet voimansa toiseenkin ponnistukseen: Tavoitteena on vähentää matkailualan päästöjä, jotta kuluttajille voitaisiin tarjota mahdollisuuksia vähähiiliseen ja kestävään matkailuun. Hanke esimerkiksi selvittää LCA Consultingin kanssa, kuinka paljon Lapin matkailualalla, kotitalouksissa ja elinkeinoelämässä syntyy sellaista biojätettä, joka soveltuisi biokaasulaitoskäsittelyyn. Lapin liiton johtama ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama Välkky-hanke on ensimmäinen matkailualan päästöjä koko maakunnan tasolla vähentämään pyrkivä yhteistyöhanke. Toimien vaikutusten seurantaan hanke kehittää selainpohjaisen matkailuyrittäjien hiilijalanjälkilaskurin. Lapin yliopisto ja seudun matkailuyritykset ovat myös perustaneet vastuullisen matkailun verkoston. Posion matkailualue sai ensimmäisenä Suomessa aluetason tunnustuksen. ”Autamme yrityksiä tunnistamaan päästölähteitään ja löytämään tehokkaimmat päästövähennyskohteet”, kertoo Hanna-Leena Pesonen Lapin liitosta. . V aikka koronapandemia kolhii, Lapin matkailuyrittäjät valmistautuvat sinnikkäästi matkailun joulusesonkiin. Visit Finland voi käyttää laskuria vastuullisen matkailun Sustainable Travel Finland -ohjelmassa (STF). ELINA SAARINEN UUTISIA Päästöt kuriin tiedolla Yritykset petraavat energiatehokkuuttaan, parantavat jätehuoltoa ja kierrätystä, ottavat käyttöön biopohjaisia materiaaleja, edistävät puurakentamista ja suosivat lähiruokaa. Vastuullisia matkailukohteita Lapin yritykset ovat menestyneet vastuullisuustyössä. Lappiin matkaava voi muokata reissustaan vastuullisemman myös oppaan neuvojen avulla: Matkailualan yhteistyönä on julkaistu kestävän matkailijan opas. Laskurista on apua myös 6Aika-kuntien Carbon Neutral Tourism -hankkeessa, joka vähentää matkailun päästöjä datan avulla. Lentäjät päästävät paljon Hanna-Leena Pesonen kertoi Lapin matkailusta Matkalla vähähiiliSC AN ST OC KP HO TO 18 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Vaikka laskuri tehdään Lapin lähtötiedoilla, siitä tulee valtakunnallinen työkalu matkailualalle”, Pesonen sanoo. Se vinkkaa kasvisravintoloista ja muistuttaa, että Lapissa ei tarvitse pullotettua vettä. Vastuullisuustyö merkin saamiseksi on käynnissä Lapissa lähes 140 yrityksessä. MATKAILU VÄHÄHIILISYYTEEN Kotimaiset matkailualan yritykset nipistävät päästöistään, jotta kuluttajalla olisi mahdollisuus kestävään ja vähähiiliseen matkailuun. Visit Finlandin tunnus on myönnetty kymmenille Lapin ja pohjoisen seudun matkailuyrityksille
Lapissa toteutetaan matkailun hiilijalanjälkilaskuria. ORSI-webinaarin kolmisenkymmentä osanottajaa pohtivat keinoja vähentää matkailun ilmastopäästöjä. Ottaako lentoala käyttöönsä vähähiilistä energiaa vai tyytyykö se päästökompensaatioihin. seen tulevaisuuteen -webinaarissa marraskuussa. Matkailun nopeimmin kasvavat markkinat ovat Ranskan jälkeen Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Lentäminen synnytti niistä valtaosan, miltei 555 000 tonnia. Miten ympäristötietoiset matkailijat tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa?” Pesonen pohtii ja Flow by Pinja on yhdessä kiertotalouden toimijoiden kanssa kehitetty, selainpohjainen materiaalivirtojen hallintaja raportointijärjestelmä. Matkailu tuottaa globaaleista päästöistä kahdeksan prosenttia. Monivuotinen hanke etsii keinoja, joilla hyvinvointivaltio kehittyisi ympäristön kantokyvyn rajat huomioiden. Vuonna 2019 Lappiin saapui 1,4 miljoonaa matkustajaa lentämällä. Lentäminen on myös Lapin matkailun kohtalonkysymys. Flown avulla: FLOW MUUTTAA MATERIAALIVIRRAT RAHAKSI Flow on modulaarinen järjestelmä, josta voit valita tarvitsemasi toiminnallisuudet: älykkäät vaakaja vastaanottotoiminnot reaaliaikainen varastojen hallinta sähköinen siirtoasiakirja tiedon jakaminen toimitusketjun osapuolille kuormatietojen raportointi ja laskutusaineistojen luominen Lue lisää: www.pinja.com /teollinen-digitalisaatio/ flow Ota yhteyttä: annimari.lehtomaki@pinja.com +358 50 567 4111 saat ajan tasalla olevaa tietoa materiaalivirroista eri vaiheissa, kuljetuksesta ja punnituksesta aina laskutukseen ja raportointiin saakka löydät kiertotalouden piilossa olevat kulut näkyviksi ja varmistat, että mitään ei jää laskuttamatta vastaat uuden jätelain kiristyviin raportointivaatimuksiin kustannustehokkaasti! vähennät manuaalista työtä automatisoimalla tiedonkulkua 2020 loppuun saakka Flow käyttöön edullisella early bird -hinnoittelulla alk. Lue lisää: Välkky-hanke: www.lappi.fi/lapinliitto/valkky-hanke Sustainable Travel Finland: www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/visit-finland/sustainable-travel-finland-label 6Aika Carbon Neutral Tourism: https://6aika.fi/project/carbon-neutral-tourism/ Vastuullisen matkailun Lapin-opas: www.lapland.fi/fi/matkailu/vastuullinen-matkailu/matkusta-vastuullisesti-lapissa/ ORSI-hanke: www.ecowelfare.fi/ Lentomatkustamisen tutkimus Global Environmental Change -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2020.102194. ORSI-webinaarin alla oli juuri julkaistu Ruotsin Linnaeus-yliopiston johtama tutkimus, jonka mukaan yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentoliikenteen päästöistä. ORSI-webinaarin osanottajat miettivät, voisiko lentämiselle kehittää houkuttelevia vaihtoehtoja. Sen hiilidioksidipäästöistä valtaosa, 75 prosenttia, muodostuu lentämisestä. ”Kysymys kuuluu, palautuuko matkailu koronan jälkeen entiselleen. Paljon jää lentoalan itsensä varaan. 100 €/kk! Flow-perusjärjestelmän käyttöönotto 3969 € (norm. 5670 €) Järjestelmän ylläpito 100 €/kk + 20 snt/kuorma Hinnat + alv jatkaa, että oikeastaan Lapin matkailun kohtalonkysymys saattavatkin olla junayhteydet. Webinaari oli osa Suomen strategisen neuvoston rahoittamaa ORSI-hanketta. Ruotsi on avaamassa ensi kesänä junarataa Haaparannasta Tukholmaan ja muutaman vuoden sisällä yöjunayhteyttä Tukholmasta Hampuriin. Siitä tulee valtakunnallinen apuväline Suomen matkailuyrityksille. Jos Suomesta saataisiin raideyhteys Haaparantaan, Keski-Euroopasta pääsisi kahdessa päivässä Kolariin tai vaikkapa Kemijärvelle asti. Pesonen on arvioinut karkeasti, että Lapin matkailun päästöt olivat viime vuonna alustavan, suuntaa-antavan arvion mukaan noin 758 600 co2e-tonnia. Junalla Euroopasta Lappiin. Lapin matkailuyrittäjien keinot vaikuttaa lentämisen päästöihin ovat vähäisiä. Ruotsalaiset matkailuyritykset paketoivat jo nyt suoria lomajunia Keski-Euroopan ja Ruotsin välille
Julkisella sektorilla on tässä iso rooli. ”Entä tarvitaanko myös jonkinlainen ”kiertotalous-hub” tai kiihdyttämöohjelma, joka edistäisi kiertotalousratkaisujen piloitointia, rahoitusta ja skaalausta?” Nikula kysyy. ”Kiertotalous ei ole vaihtoehto, se on elinehto”, tiivisti ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen esitelleessään työtä ja sen tavoitteita eduskunnalle marraskuussa. Teollisuusalat, kunnat ja organisaatiot voisivat myös tehdä kiertotalouden tiekartat tai suunnitelmat samalla periaatteella, jolla sektorit ovat nyt laatineet tiekarttansa hiilineutraalisuuteen. Ei vaihtoehto vaan elinehto Ohjelmavision mukaan hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta on tarkoitus tehdä Suomen menestyvän talouden uusi perusta. Sanapilvipuu kuvasi ohjausryhmän ajatuksia ja odotuksia ohjelmatyön alkuvaiheessa. Sen oli tarkoitus valmistua valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulu-tammikuussa. Tuleeko kiertotalouden kansalliseen strategiseen ohjelmaan linjaus luonnonvarojen käytön vähentämisestä. Karhinen korostaa markkinoiden luomista tasapainossa ympäristön kanssa. . Tätä kirjoitettaessa ohjelmaehdotus oli viimeisteltävänä. Kuinka saadaan kiertotalous lentoon. Ohjausryhmän sihteeri Taina Nikula sanoo, että pohdinnoissa on ollut vapaaehtoinen kansallinen strategia luonnonvarojen käytöstä. Dialogi on osoittanut, että ohjelmassa on oltava rohkeutta, kunnianhimoa ja konkretiaa, jotta Suomi voi todella päästä edelläkävijäasemaan ja jotta suuri systeeminen muutos on mahdollinen. Siihen liittyisi skenaariotyö, joka näyttäisi erilaisten valintojen ja toimien vaikutukset pitkällä tähtäimellä. Suomalaiset ovat päässeet osallistumaan keskusteluun verkkoaivoriihessä. 50 vapaaehtoisen kansalaisraati on kokoontunut kolmesti. Ohjelmalla Suomen hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä. Esimerkiksi lainaamisesta ja jakamisesta voisi saada verohelpotusta tulonhankkimistai kotitalousvähennyksen tapaan. Raati korostaa myös, että jos lineaaritalous halutaan haastaa, tarvitaan kaupallista ja taloudellista koulutusta, jossa kiertotalous ei ole sivuhuomio vaan uuden talouden perusta. Kiertotalous vaatii rakenteellista muutosta. Meidän täytyy saada tuotanto ja kulutus mahtumaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Ylvääseen tulevaan Kansalaisraati esitti lukuisia ideoita, miten verotus ja lainsäädäntö voisivat tukea kiertotalouden ratkaisuja. Materiaalien on pysyttävä käytössä pidempään ja turvallisesti niin, että kestävät tuotteet ja jakaminen ovat arkipäivää. Vision mukaan valintojen pitää olla tulevaisuuskestäviä. Korjauspalveluille ja elinkaarta pidentäville kiertotalouspalveluille pitäisi olla alennettu arvonlisäverokanta. ELINA SAARINEN REIJO KARHINEN, KUVIO Tavoitteellisuus Yli hallituskausien Vaikuttavuus Poikkihallinnollisuus Innostus Rohkeus Konkretia & tulokset Yrityslähtöisyys Systeeminen muutos Isänmaallisuus Ratkaisujen mallinnus ja kansainvälistäminen STRATEGINEN OHJELMA VALMISTUU S uomen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035 alkaa olla pian valmis. ”Ohjelmatyön haasteelliset pähkinät ovat, mitä linjaamme luonnonvarojen käytöstä. Lue lisää kiertotalousohjelmasta ja sen valmistelussa esitetyistä ehdotuksista: https://ym.fi/kiertotalousohjelma 20 UUSIOUUTISET 7|2020. Lisäksi ohjelmatyötä on kommentoinut neljä tiedepaneelia. Panttijärjestelmää voisi laajentaa juomapakkauksista vaikkapa ICT-laitteisiin. Ohjelma julkaistaan näinä päivinä. Niiden täytyy vahvistaa reilua hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että samalla luonnonvarojen käyttö on kestävää. Raatilaiset uskoivat, että ihmisen halu olla mukana ”ylväässä tulevaisuudessa” pitää nostaa käyttövoimaksi. ”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ratkaisua odottavat ongelmat. Millaisia taloudellisen ohjauksen välineitä kaivataan?” Karhinen pohti marraskuussa. Lineaarisen talousmallin arvoketjut on uskallettava murtaa.” Ohjausryhmä on valmistellut ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa tämän vuoden aikana