3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 7/2015 Vaatejäte hyväntekijöiden harteilla Katainen: Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin Älyteknologia tuli jätehuoltoon Uusiomuovien toinen sukupolvi
Valmistusainelista auttaisi varmasti valinnassa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen lupailee tässä lehdessä (s. The Guardian paljasti muutama vuosi sitten, millaista jälkeä high-tech-tuotteidemme raaka-aineiden louhinta ja prosessointi tekevät ympäristölle ja paikallisille ihmisille Baotoun kaivoksilla. Olen vain niiden käyttäjä, siis ulkopuolinen. Suolan ja sokerin määrä kerrotaan gramman tarkkuudella. Mistä materiaaleista ne on valmistettu. Esimerkiksi kuulokkeissa käytetään magneetteja, jotka valmistetaan usein neodyymistä. Pelkkä ainesosalista ei välttämättä kertoisi vielä paljoa, mutta jos valmistajan olisi pitänyt merkitä myös, mistä raaka-aine on peräisin, kuluttajan valta heilutella markkinatalouden rakenteita kasvaisi kertaheitolla. Mistä hinta muodostuu. ISSN 0787-0663, 26. Puhumattakaan, että ne näkyisivät tuotetta valmistavan yrityksen pörssiarvossa. Monen mutkan kautta päädyn sivuille, joilla lukee sekakielisesti: Ingredients: Keine eli valmistusaineet: ei mitään. ”Earphones with rem, yhteensä EUR 28,00.” Näin kertoo kassakuitti. Kuten Juha Kaila Jätehuoltopäivillä sanoi (s. Olisiko keinoa, jolla tuotteen elinkaaren aiheuttamat ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset saisi näkyville tuotteen hinnassa. Jos ostan leivän tai einesaterian, pakkauksessa on listattu kaikki valmistusaineet. 32), tarvitsemme kiertotalouteen taloudellisia mittareita. Tai raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Bruttokansantuote ei näitä vaikutuksia laske eikä näe. Eikä tässä ole vasta kuin tuotteen raaka-ainehankintavaiheen vaikutuksia. Valmistajan nimeä ei kuulokkeissa lue. Miten valita eettis-moraalisesti oikein, jos valikoimissa on vain tuotteita, joiden valmistus on kurjistanut maailmaa. Kemikaalilietteen myrkyttämiä vesistöjä, vaarallisten aineiden pilaamia peltoja, rikkihappopilviä, keuhkosyöpää ja leukemiaa. Ilmeisesti se tarkoittaa, että kuulokkeiden valmistusmateriaaleja ei kerrota ulkopuolisille. Yritän jäljittää kuulokkeita netistä EAN-koodin perusteella. Seuraava Uusiouutiset numero 8 ilmestyy 11.12.2015 Lehden teemoja ovat tuottajavastuu, ajoneuvot ja renkaat, SER, metalliromu, akut ja paristot, kaatopaikat, biojäte ja bioenergia, jätteen energiakäyttö, cleantech-vienti Kuuroille korville E n tiedä kännykkäni kuulokkeista mitään, vaikka ne ovat korvissani joka päivä. Entä jos sähköja elektroniikkalaitteissakin olisi samanlainen lista valmistusmateriaaleista. Kuka ne on tehnyt ja missä. Samassa suhteessa kasvaisi todennäköisesti myös kuluttajan ahdistus. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. 11). Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. 8) joulukuussa julkistettavan uuden kiertotalouspaketin tuovan kuluttajille parempia mahdollisuuksia tehdä kiertotalousystävällisiä valintoja. Uusiouutiset 7/2015 3 pääkirjoitus 23.10.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Heidi Kanala-Salminen, Eeva Kuivas, Raija Kurki, Marja Saarikko, Petra Silvennoinen ja Kerttu Vähänen. Myyjä sanoi niiden olevan yhteensopivat kännykkämerkkini kanssa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Eeva Kuivas Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty tarkistaa, onko vaate ehjä ja puhdas. Se on myyntihinnan lisäksi ainoa tieto, joka minulla tuotteesta on. 28 euroa kuulokkeista tuntuu äkkiä ihan liian halvalta hinnalta. Sitä ja muita harvinaisia maametalleja tuotetaan pääasiassa Kiinassa ja mongolialaisissa kaivoksissa. Emme tiedä kiertotaloudestamme mitään, vaikka se on korvissamme joka päivä. Entäpä, jos kuluttajien valta ulottuisi punnitsemaan myös kuluttajavaiheen jälkeisiä vaikutuksia. Mitä jos kuulisin, että ne kuulokkeet, joiden tilalle nämä uudet ostin, karkasivat kierrätysjärjestelmästä hämärätoimijoiden matkaan ja päätyivät jollekin maailman myrkyllisistä avodumppausalueista, jotka sairastuttavat jo kymmeniä miljoonia ihmisiä, kuten ISWA äskettäin arvioi (s
Jyrki Katainen: ”Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin” Kuusi estettä tiellä kiertotalouteen ISWA: Dumppauspaikat suljettava välittömästi Kiertotalouden EU-rahoitus siirtyy Älyä pakkausten ekopisterinkiin Hyväntekijöillä on tekstiilijäteongelma Valkeakoskelle vaatteiden uusiokuitutehdas Kiertotalouskylän muovijalostamosta toisen sukupolven uusiomuovia Kujalan uudesta laitoksesta miljoonien arvosta uusiomateriaaleja Kiven sisässä Mikrobit louhivat arvometalleja romusta Lassila & Tikanoja avasi ovensa hakkereille Kierrättäjä kullankaivajana Uusiomateriaaleja valtateihin ”Kaivosteollisuuden suurin haaste on jätehuolto” Ruoasta lautaseksi Habitaressa Tapahtumakalenteri Nimityksiä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy juhli ja palkitsi Uusia konsteja kalustekierrätykseen Koluni, Heidi Kanala-Salminen: KISS ja FISS käsi kädessä Kiertolainen Mediakortti Elina Saarinen Elina Saarinen. 300 alan osaajaa kokoontui jälleen Jätehuoltopäiville ja näyttelyyn, s. Europress sai ison tilauksen ja alkaa toimittaa puristimia ekopisterinkiin, s. 15. Europress Pääkirjoitus Veisitkö roskat, Ria Kataja. 4 Uusiouutiset 7/2015 SISÄLTÖ 7/2015 3 6 8 10 11 12 15 18 23 24 26 28 30 31 32 34 35 36 37 38 38 39 40 42 43 Tämän numeron osateemat: älykäs jätehuolto ja jätealan tekniset ratkaisut, jätelogistiikka, jätteet polttoaineena, tekstiilija huonekalujäte ja kaupan jäte. 32–33. 36–37. Topi Kairenius kokkaili Habitare-kävijöille rapsakkaa naposteltavaa ötököistä Trash Cuisinessa, s
Kuluneen vuoden aikana huollossa on vielä panostettu osaamiseen ja tehokkuuteen sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun. Saat meiltä etukäteen tarkistuslistan ja voit merkitä siihen ne kohteet, jotka haluat meidän korjaavan tai vaihtavan joka tapauksessa. “Esimerkiksi Runttaus-palvelupaketissa asiakas maksaa jätepakkarinsa ennakkohuollosta aina kiinteän hinnan ja tietää kustannukset etukäteen. Huollon päätteeksi asiakas saa mukaansa tarkastuspöytäkirjan, johon on merkitty mekaanikon havainnot korjausta vaativista kohteista. Samaa mieltä on myös jätehuoltoyrittäjä Suez Environnementin Suomen kalustopäällikkö Harri Parkkonen: ”Päivittäinen kaluston käyttömme ajoittuu klo 06–20 väliin. Käytännössä se näkyy selkeinä ja konstailemattomasti nimettyinä palveluina. Uusiouutiset 7/2015 5 Raskone satsaa jätepakkareiden huoltoon kellon ympäri yhteistyössä Flaaming Oy:n kanssa Raskone ja Flaaming Oy satsaavat yhteistyöhön paremman palvelun puolesta R askaan kaluston ja päällirakenteiden kunnossapitoon erikoistuneella Raskoneella on jo vuosien kokemus jätepakkareiden kunnossapidosta. Asiakkaan kaluston korjaamolla oloajan minimoimisen lisäksi Raskoneen tavoitteena on tehdä kaluston ja päällirakenteiden huollattaminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Ennakkohuoltoon kuuluu 58-kohtainen tarkastuslista ja pakkarin toiminnan tarkastaminen, jolloin varmistetaan myös työturvallisuus”, sanoo GeesinkNorba jätepakkareita maahantuovan Flaaming Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen. Yölinjan ansiosta voimme varata ajat huoltoon ja korjauksiin klo 20 jälkeen. “Olisi hullua kärrätä kallista kalustoa huoltoon silloin, kun sen avulla pitäisi ansaita rahaa. “Olemme nostaneet koko verkostomme osaamistasoa merkittävästi, esimerkiksi 30 mekaanikkoa on saanut GeesinkNorba -koulutuksen. Raskone huoltaa jätepakkaimesi tarvittaessa myös keskellä yötä”, pohtii Timo Seppä. ”Olemme räätälöineet yhdessä tehtaan ja Raskoneen kanssa kiinteähintaisen ennakkohuollon. Suoraan asiakkaiden tarpeisiin vastaa myös uusi Yölinja-palvelu, jota on saatavana jo isoimmilla korjaamoilla. Lisäksi olemme hankkineet kaikkiin toimipaikkoihimme uudet testerit, joilla voi säätää laitteen toimintoja tai diagnosoida mahdollisen vian etäyhteyden kautta. Raskoneen koko Suomen kattavasta huoltoverkostosta löytyy neljä huoltoinsinööriä, jotka ovat saaneet koulutuksen GeesinkNorban tehtaalla Ruotsissa. Raskoneen uuden palvelun myötä olemme pystyneet nostamaan autojemme käyttöastetta” Runttaus-palvelupaketteja: – Perus vuositarkastus – Vuositarkastus + öljynvaihto – Vuositarkastus + bioöljynvaihto – Tehopesu MAINOS MAINOS. Myös varaosien saatavuutta on parannettu perustamalla kaikkiin toimipisteisiin GeesinkNorba -varaosavarastot”, kertoo Raskoneen toimitusjohtaja Timo Seppä
Jos haluat luoda muutosta, täytyy nähdä vaivaa. Meillä vanhat patterit lojuvat edelleen muovipussissa siivouskaapissa odottamassa. Meillä menee paljon maitoa ja vauvanruokaa. Kaikkien ympäristöuhkien keskellä järjissään pysyäkseen on pakko tehdä jotain hyvää. Toisaalta, jos tekee hyviä leffoja, ei haittaakaan vaikka filmi säilyisi pitkään. Kansallisteatterissa on kyllä hyvä kierrätysjärjestelmä. Sinne on vaivatonta heittää metalli, lasi, paperi ja pahvi. Enää ei ole kyse vain valinnoista, ostanko luomua tai olenko Marko Mäkinen / Teatteri Jurkka t Näyttelijä Ria Kataja tekee nimiosan Teatteri Jurkassa 18. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Kansallisteatterin Keukot-näytelmässä pariskunta pohtii maapallon kantokyvyn rajoja hyvin henkilökohtaisista lähtökohdista: he miettivät, voivatko he hankkia lasta, kun jokainen uusi ihminen tarkoittaa lisää kasvihuonekaasupäästöjä. n ELINA SAARINEN M iten kotonasi lajitellaan jätteet. Parinsadan metrin päässä kotiovelta on keräyspiste. Jokaisella telluksen tallaajalla on peiliin katsomisen paikka. Jos taas ajattelee elokuvateollisuutta, siellä kuluu filmiä, joka ei maadu missään. Taloyhtiössämme ei ole energiajätevaihtoehtoa vaan sekajäteastia. Saimme aikoinamme äidiltä veljen kanssa pienen metsäpalstan Pohjois-Karjalassa. Myös kaikenlainen vanhan kunnostaminen kiinnostaa. Näyttelijän työssä syntyy melusaastetta, ajatuksia ja energiaa, suusta pääsee hiilidioksidia. Olen mukana mieheni, tanssija-koreografi Panu Varstalan käynnistämässä hyväntekeväisyyshankkeessa vanhan Kokonniemen maauimalan pukukoppien kunnostamiseksi. Mikä on jätteen lajittelun kannalta haastavin materiaali. Millaista jätettä syntyy työssäsi näyttelijänä. Välillä poltamme munakennoja ja sellaista takassa sytykkeinä. Vastausvuorossa näyttelijä Ria Kataja. On huojentavaa tehdä jotain, josta on ympäristölle konkreettista hyötyä. Lajittelemme pahvin, pullot ja biojätteet. Siellä olen tehnyt harvennusta. Pitäisi löytää kätevä paikka, minne vie pattereita ja lamppuja, ja milloin. Meillä on aika pienet neliöt ja viiden ihmisen talous, joten lajitteluun on erilaista pussia ja nyssäkkää. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luonnonvarojen säästämiseen ja kierrätykseen. Se on varmasti viisasta, että vaikka minulla on ollut ajokortti jo pitkään, käytän pääasiassa julkista liikennettä, kun menen Porvoosta töihin Helsinkiin. Omapohja-näyttämön lämpiössä on hieno espressokeitin, josta syntyy kahvikapselijätettä. 6 Uusiouutiset 7/2015 Veisitkö roskat, Ria Kataja. Suosin myös kimppakyytejä. Kierrätys ei parane niin, että se sysätään jonkun tietyn tehtäväksi jossain, vaan se lähtee kaikista ihmisistä itsestään. Hankalimpia ovat ongelmajätteet. Kataja näyttelee parhaillaan myös Mikko Nousiaisen kanssa Kansallisteatterissa näytelmässä Keuhkot, jota kutsutaan ekologiseksi rakkaustarinaksi.. Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. Tuntuu, että huuhdellut pahvitölkit ovat aina tiellä astioiden seassa kuivumassa. marraskuuta kantaesityksensä saavassa monologissa Das Ria – diivan kuolema
Kyllä ne vaikuttivat, mutta eivät välttämättä kuitenkaan muuttaneet omaa olemistani. Se huolestuttaa. Molemmat ovat aikalaistarinoita nykypäivästä, ja teemallisesti niissä voisi olla joku yhtymäkohta. Sait juuri tammikuussa kolmannen lapsesi. Kun tomumaja tästä rupistuu, itsekkyydestä on pakko luopua. En itse ollut aiemmin ajatellut niin. Näytelmän kirjoittaja Duncan MacMillan sanoi, että hänelle suurin järkytys oli tiedostaa, että hän on taakka tälle planeetalle. Ekologisuutta pohtivan näytelmän vastapainona sinulta tulee marraskuussa Teatteri Jurkassa ensi-iltaan monologi Das Ria – diivan kuolema. Tunnistatko näitä ajatuksia omasta lähipiiristäsi. Yhden ihmisen vastuulla on oma itse, lähipiiri ja lähiluonto, ja kaikki ne paikat, joissa kuluttaa. Keuhkoissa on kaksi ihmistä, jotka pohtivat, mitä on olla hyvä ihminen. On kohtuullista vaatia sivistyneisyyttä, sitä että kohtelee muita – luontoa, kaikkea elävää samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Vaikuttivatko näytelmän teemat omiin pohdintoihisi äitiydestä ja perheestä. Monesti sitä sortuu ajattelemaan, että minä en voi maailman tuskaa ratkaista. Muistan hyvin, miltä tuntui odottaa vauvaa ensimmäistä kertaa, ja ennen sitä suunnitella ja miettiä, tekeekö lasta. Minkälaisia yhtymäkohtia näillä kahdella näytelmällä mielestäsi on. Diivan kuolemassa on kysymys ystävyydestä, itsensä löytämisestä ja siitä, mitä asioita kannattaa tavoitella. Minulla on kolme lasta ja haluan, että maailma säilyisi hyvänä. Vaikka uhkakuvat ovat todellisia, samanaikaisesti tapahtuu myös hirmu hyviä asioita. Uusiouutiset 7/2015 7 kasvissyöjä, vaan jatkanko ihmissukua. Mutta sillä on väliä, mitä ajattelen ja mitä teen. Uhkakuvia tulee koko ajan ja tuntuu, että olemme menossa kohti kauhuskenaariota. Näytelmässä meillä ei ole lavastusta, ei pukuvaihtoja, vain kaksi näyttelijää. Keuhkoissa on kahden ihmisen intiimejä kohtauksia, toista yritän kannatella itsekseni. Löydä paras Encore Tietoturvapalvelun paketti osoitteesta paperinkerays.fi. Vaikkapa se, että ihmiset kierrättävät. Ihmisillä, minullakin, on jatkuva huoli, että miten tässä käy. Oivalsin, että se on metafora tästä ajasta: Ihmiset ovat pahimmillaan vieraantuneet luonnosta ja yrittävät pärjätä luonnottomissa olosuhteissa. Mitä se sinusta kertoo tästä ajasta, että koko maailman tuhoutuminen voi painaa yksilöä näin konkreettisella tavalla. Mitä yksittäiseltä ihmiseltä on kohtuullista vaatia. Kyllä tunnistan. Tai rakastuvat. Tarina kerrotaan tavalla, joka ei ole teatterille luonteenomaista. Näytelmässä käsitellään elämänvaiheita, jotka olen jo käynyt läpi ja ohittanut. n ÄLÄ ANNA ASIAKIRJOJEN PÄÄTYÄ ASIATTOMILLE
Onko tuottajavastuu laajenemassa, esimerkiksi huonekaluihin, lääkkeisiin ja vaatteisiin. Pitää katsoa, pystytäänkö siihen tekemään laajennuksia tai tiukennuksia. Kierros tuotti valtavasti ideoita jatkotyön pohjaksi. n ELINA SAARINEN E uroopan komission elokuussa päättynyt julkinen konsultaatiokierros kiertotalouspaketin linjauksista tuotti yli 1 500 vastausta. Tuottajavastuu on olemassa olevaa lainsäädäntöä. Tärkeintä olisi löytää markkinaehtoisia kannustimia uusioraaka-ainemarkkinoiden syntymiselle. Lainsäädäntöesityksiä ja muita esityksiä on tulossa raaka-ainetuotantoon, tuotteiden suunnitteluun, kuluttajavaiheeseen, kierrätykseen ja uusioraaka-ainemarkkinoihin sekä tuotteiden korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön. Paketti käsittelee koko kiertoa, mutta komissiolle on ollut haaste määritellä, mihin kaikkeen on syytä puuttua. Mitä muuta regulaatiota tarvitaan, se on vielä auki. Perustavoite on valjastaa kuluttajat ja yritykset eli käytännössä koko markkinatalous toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaan. Koko maailmantalouden muutos kierto8 Uusiouutiset 7/2015. Miten komissio varmistaa, että uusioraaka-aineille syntyy imua markkinoilla, ja nimenomaan eurooppalaisilla markkinoilla. Itse ajattelen, että kiertotalous on maailmanlaajuinen megatrendi, eikä yksi kiertotalouspaketti pysty kaikkea ratkaisemaan. On kuitenkin tärkeää saada kunnianhimoinen alku. On ehdotettu esimerkiksi, että tuotteesta tietty prosenttiosuus voisi olla uusioraaka-ainetta, tai että kierrätystuotteille olisi erilaisia veroetuja. Kovin yksityiskohtaisia johtopäätöksiä emme vielä ole tehneet, mutta paljon ajatuksia saatiin esimerkiksi ekologiseen tuotesuunnitteluun ja siihen, miten pystymme luomaan sisämarkkinat käytetyille raaka-aineille. Kiina on kiertotaloudessa jo liikkeellä, ja Euroopan kannattaa olla tässä syklissä kärjessä. Ekodesign-direktiivissä on jo nyt elementtejä, joita voisi laajentaa ja jotka antaisivat mahdollisuuksia resurssitehokkuutta kannustaviin sääntelytoimiin. Osittain voidaan vaikuttaa tuotesuunnitteluun panostamalla. Eurooppa ei pysty kilpailemaan halvemmilla palkoilla, meidän on kilpailtava resurssitehokkuudella. Voi olla väliaikoja ja tiettyjä tuotesegmenttejä, joissa maailmanlaajuinen markkina asettaa rajoitteita kilpailukyvylle. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa, että paketti huomioi koko ketjun välttäen osaoptimointia ja etsii markkinaehtoisia kannustimia uusioraaka-aineiden käyttöön. Kiertotalous lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta. En halua ottaa tähän vielä kantaa. Tältä osin lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä. Onko yrityksille tulossa sitovia lainsäädännöllisiä tavoitteita, vai jätetäänkö asia yritysten vapaaehtoisuuden ja markkinoiden oman kehittymisen varaan. Tuottajavastuun avulla pystytään vaikuttamaan esimerkiksi tuotteiden korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen. Kuinka komissio varmistaa, että kiertotalouden holistinen, systeemitason luonne huomioidaan kiertotalouspaketissa. 8 Uusiouutiset 7/2015 Jyrki Katainen: ”Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin” Euroopan komissio on luvannut tuoda joulukuussa esityksensä kiertotalouspaketiksi ja jätepuitelainsäädännöksi. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan tuottoisa kierros osoitti, että eurooppalaiset asiantuntijat antavat vahvan tukensa kiertotalousajattelulle. Mitkä olivat konsultaatiokierroksen tärkeimmät viestit. Myös jätelainsäädännön ja kierrätystavoitteiden kokonaisuus nousi esille. Miten varmistetaan, että EU:n kilpailukyky säilyy kiertotalousmuutoksessa. Tämä on yksi kaikkein haastavimpia kysymyksiä. Haluamme välttää ratkaisuja, jotka johtavat osaoptimointiin. Tarvittaisiinko globaalia kiertotalousohjelmaa ilmasto-ohjelman tapaan. Tuotesuunnittelulla ja yhtenäisten tuotestandardien määrittelyllä voidaan myös vaikuttaa
Lisäksi Horisontin kautta on haettavissa erikseen tutkimusresursseja hyville ideoille. Entä jätehuollon tilastoinnin luotettavuus ja yhtenäiset mittarit. Uusiouutiset 7/2015 9 talouden suuntaan on tärkeää, mutta jos pitäisi valita, ruvetaanko keskustelemaan ilmasto-ohjelman kaltaisesta raskaasta järjestelmästä, se on hyvin hidas tie. Uskon, että jätteenpoltolle on jatkossa sijaa, koska aina on olemassa jätejakeita, joita ei voi kierrättää. Komissio on sanonut, että jätehuollossaan heikompia maita tullaan patistamaan kohti tehokkaampaa jätehuoltoa – miten. Yksi mahdollisuus voisi olla, että alisuoriutuvat maat tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden laatimisessa komissio pystyy auttamaan. Voimme konsultoida myös rahoitustarpeissa, mikäli niitä on. Myös Euroopan strategisten investointien EFSI-rahasto keskittyy yksityisen sektorin riskiinvestointeihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin public-privatepartnership-investointeihin. Tämä voisi olla yksi osa-alue, jolla Eurooppa voisi saada lisää kasvua. Keskitymme koko kiertoon, emme vain loppupäähän. 80% tarvittavista investoinneista voidaan tehdä normaaleina liiketoimintainvestointeina. Kaatopaikkojen maaperässä on paljon hyödynnettävää materiaalia. Onko tällaisia tulossa uuteen pakettiin. Millaisia rahoitusinstrumentteja EU tarjoaa kiertotalousinvestointeihin. Yritämme etsiä mahdollisimman hyvät kannustimet ja sellaista sääntelyä, joka ei johda osaoptimointikierteeseen. Euroopan investointipankilla on vuodessa rahoitus-volyymiä 70–80 miljardia euroa. Isot yritykset ovat jo lähteneet kiertotalouden linjalle, koska se on taloudellisesti mielekästä, emmekä halua tappaa kiertotaloutta liialla regulaatiolla. Itse kiertotaloudelle ei ole vielä ainuttakaan taloudellista mittaria. Komissio ja Eurostat tekevät nyt työtä tilanteen parantamiseksi. Joissain tapauksissa yksityinen sektori voi tarvita riskirahoitusta. Onko tällaisia tulossa. Kolmantena tulee regulaatio, jolla voidaan luoda kannusteita. Tämä on tärkeä osa kiertotalouden kokonaisuudesta. Kuluttajalle on annettava parempia mahdollisuuksia tukea tätä. Kaatopaikkakielto on vaikea, koska se on johtanut jätteenpolton liialliseen lisääntymiseen joissain maissa. Haluamme välttää sen, että kierrätyskelpoista jätettä poltetaan yhä enemmän. Jätteenkäsittelyn osalta on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät lisää näennäiskierrätysongelmaa. En vielä halua kommentoida tätä tarkemmin, mutta tavoitteena on kunnianhimoinen kokonaisuus. Se on perusedellytys kaikelle objektiiviselle toiminnalle, jotta tiedetään tosiasiat, pystytään seuraamaan, mittaamaan ja asettamaan standardeja. Tällä hetkellä jätevirroista ei saada riittävästi tietoa tai tieto on muodossa, joka ei palvele tarpeitamme. Jätteenkäsittelyn osalta on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät lisää näennäiskierrätysongelmaa”, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo. Rahoitusinstrumentteja kyllä on. On olennaista, että yksityinen sektori omaksuu bisnesmalleja, jotka perustuvat kiertotalouteen. Edellinen komissio esitti hyvin tiukkoja kierrätysprosentteja yhdyskuntaja pakkausjätteille. Olemme nyt tekemässä Eurostatin kanssa työtä, jotta saisimme paremman mittariston. Rakennerahastoja voidaan käyttää. Mallien pitää olla realistisia mutta kannustavia. Onko kaatopaikkakaivostoiminnalla roolia Euroopan kiertotaloudessa. Euroopassa on hyviä ja huonoja käytäntöjä, eikä Euroopan-laajuinen regulaatio ratkaise kaikkea. Uusia rahoitusinstrumentteja ei ole tarvetta luoda, koska niitä on jo hyvin paljon olemassa. Kiertotalouteen siirtyminen ei jää rahasta kiinni. Euroopan parlamentti on esittänyt, että kaikille kierrätyskelpoisille materiaaleille olisi tultava kaatopaikkakielto vuoteen 2030 mennessä ja korotettu maksu jätteenpoltolle. n t ”Kiertotalouspaketin perusajatus on valjastaa koko markkinatalous toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaan. Kuva: Euroopan komissio/ Georges Boulougouris Uusiouutiset 7/2015 9. Puhutaan tarkemmin jätehuollosta
ISWAn työryhmät julkaisivat neljä muutakin raporttia kiertotalouden ja jätehuollon kehityssuunnista. Jätehuollon osaajien on jaettava tietoa parhaista käytännöistä ja menestystarinoista. 2) Uusioraaka-aineiden heilahtelevat markkinahinnat eivät edistä investointeja, joita tarvitaan kipeästi jätemateriaalien käsittelyssä ja jalostamisessa sellaiseen muotoon, että ne olisivat teollisuuden käytettävissä. Kaikki viisi raporttia löytyvät Uusiouutisten nettisivuilta Verkkoviestistä numero 16/15. Se identifioi kuusi estettä, jotka estävät kiertotaloutta toteutumasta: 1) Jätehuoltolainsäädäntö ei näe uusioraaka-aineiden arvoa. Ilman kansainvälistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja yhteistä säätelyä se ei toteudu. 3) Uusioraaka-aineiden kaupankäynnille ei ole kattavaa foorumia. Työryhmä näki esteiden kiteyttämisen tärkeänä, jotta päättäjät saavat lisätietoa oman työnsä tueksi. n p Polulla kiertotalouteen on vielä monta estettä, näkee ISWA.. 4) Jätetilastot, varsinkin kansainvälisesti vertailukelpoiset, ovat surkeita. 6) Kiertotalous vaatii globaalia otetta. Esimerkiksi G7-maat perustivat kesäkuussa yhteenliittymän resurssitehokkuuden puolesta (G7 Alliance on Recource Efficiency). Uusioraaka-aineiden kauppaan tarvitaan samankaltainen luotettava ja läpinäkyvä pörssi kuin neitseellisillä raaka-aineilla. 5) Jätehuollon taso heittelee valtavasti maasta ja alueesta toiseen. Myös YK sitoutui yleiskokouksessaan syyskuun lopussa kestävän kehityksen periaatteisiin. Se olisi korvattava materiaalihuollon lainsäädännöllä, joka olisi kansainvälinen ja joka nostaisi uusioraaka-aineet todellisiksi ja taloudellisesti kannattaviksi vaihtoehdoiksi neitseellisten raaka-aineiden rinnalle. Näin totesi kansainvälisen jätehuoltoalan katto-organisaation ISWAn (International Solid Waste Association) tulevaisuuden trendejä tutkinut työryhmä. 10 Uusiouutiset 7/2015 Ajankohtaista Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Kuusi estettä tiellä kiertotalouteen J ätehuoltoalan toimijoilla on ratkaiseva rooli siinä, pystyykö maailma muuttumaan aidoksi kiertotaloudeksi, vai jatkammeko raakaaineiden tuhlaamista. Jätteiden määristä ja virroista on saatava reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa, joka kattaa globaalisti kaikki maat. Siksi tarvitaan nykyistä parempia teknologisten investointien rahoituskeinoja ja tiiviimpää yhteistyötä uusioraaka-aineiden tarjoajien ja käyttäjien välille
ISWA arvioi, että dumppauspaikkojen takia kaatopaikoilta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen osuus nousee kahdeksasta kymmeneen prosenttiin 10 vuoden sisällä. ISWA haluaa, että edes kaikkein vaarallisimmat dumppauspaikat suljettaisiin nopeasti. Dumppauspaikat eivät ole edes oikeita kaatopaikkoja, sillä niiltä puuttuvat alkeellisimmatkin kaatopaikkarakenteet ja suotovesijärjestelmät. Terveysriskeistä on kattavasti tietoa ISWAn tuoreessa raportissa (Wasted health – The tragic gase of dumpsites). Dumppauspaikat altistavat ihmiset esimerkiksi syöville ja epämuodostumille. ISWA korostaa, että kyseessä on hätätila, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälinen ryhmä päättäjiä ja toimijoita. 3,5–4 miljardia ihmistä elää oloissa, joissa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa jätteille kuin dumppauspaikat. Tällä hetkellä asialle ei tehdä juuri mitään. Uusiouutiset 7/2015 11 K ansainvälisen jätealan katto-organisaation ISWAn (International Solid Waste Association) mukaan myrkyllisimmät jätteiden dumppauspaikat on suljettava välittömästi. n Ajankohtaista Ajankohtaista n ELINA SAARINEN ISWA: Dumppauspaikat suljettava välittömästi Jätteiden dumppauspaikat ovat ihmiskunnalle suurempi terveysriski kuin malaria.. Järjestö on valmis tarjoamaan tähän tukea, asiantuntemusta ja taloudellisia keinoja. Kehittyvien maiden asukkaista yli 60 prosenttia elää ilman minkäänlaista jätehuoltoa. Dumppauspaikat vaarantavat jo kymmenien miljoonien ihmisten terveyden, ja jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, lähivuosina vaarassa ovat jo sadat miljoonat. ”Kansainvälinen hätätila” Huolimatta ilmeisistä vaaroista maailma tukeutuu yhä jätteen dumppaamiseen: jopa 40 prosenttia maailman jätteistä kipataan valtaville dumppausalueille. Kehittyvien maiden dumppauspaikoille kulkeutuu jätettä, esimerkiksi sähköja elektroniikkaromua, myös länsimaista, joiden jätehuoltojärjestelmien pitäisi olla kunnossa
M elkein, mutta ei. Jäsenmaa voi saada tämän instrumentin rahoitusta vain yhdelle hankkeelle per hakukierros, joten Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuus joutuu nyt odottamaan ensi kesään saakka seuraavaa hakukierrosta. Kaikkiaan LIFE IP -ohjelmasta rahoitettiin tällä kierroksella kuutta hanketta, jätteet-osiosta ei yhtäkään. Metsähallituksen koordinoima Sisävesi-hanke, joka pyrkii yhdistämään luontoja vesipuitedirektiivin tavoitteet, onnistui saamaan rahoituksen. Suomi haki Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana miljoonarahoitusta Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuudelle EU:n uudesta rahoitusinstrumentista (LIFE Integrated Programme eli LIFE IP). Toiveissa on, että rahoitus heltiää ensi syksynä. Suomi miltei sai EU:lta valtavan, lähes 12 miljoonan euron rahoituspotin suomalaisille kiertotaloutta tukeville jätehankkeille, mutta ei sittenkään – ainakaan vielä. Suomen hakemus sai parhaat pisteet LIFE IP:n jätteet-osion hankehauista. Ongelmaksi osoittautui, että Suomi on jopa liian hyvä: Toinenkin Suomen LIFE IP -hankehakemus menestyi. p Odotteluksi meni. Suomi hakee LIFE IP -rahoitusta jätteet-osiosta uudestaan ensi syksynä.. 12 Uusiouutiset 7/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Suomi sai parhaat pisteet Kiertotalouden EU-rahoitus siirtyy silti Suomen Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuus jäi vielä ilman EU-rahoitusta, vaikka Suomen hanke oli LIFE IP -rahoitusohjelman jätteet-osion paras
Tämä hakuprosessi antoi uskoa, että eivätköhän rahat jossain vaiheessa kolahda kirstuun”, Seppälä sanoo. Uusiouutiset 7/2015 13 ”Meidän hankkeemme oli jätteet-osion paras, mutta haku siirtyy nyt vuodella eteenpäin”, kertoo professori Jyri Seppälä hankekokonaisuutta koordinoineesta Suomen ympäristökeskuksesta. Raha merkitsisi huimaa piristysruisketta monenlaisille alueellisille kiertotaloushankkeille ja demonstraatiolaitoksille. Pyyhettä ei vielä ole heitetty kehään ”Saimme hyvää palautetta ja uskomme, että menestymme seuraavalla kierroksella. Hankekokonaisuuden kautta tekemiseen liittyvät lukuisat alueelliset yhteistyötahot kuten maakuntaliitot, ELY-keskukset, yksityiset jätehuoltoyritykset, jätelaitokset, tutkimusorganisaatiot ja viranomaiset, sillä tarkoitus on käynnistää monia paikallisia demonstraatiohankkeita. Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuuden budjetiksi on laskettu yli 18 miljoonaa euroa, josta EU:lta haetaan yli 11 miljoonaa. SYKE on mukana myös Sisävesi-hankkeessa. Hakua koordinoi Suomen ympäristökeskus ja siinä ovat mukana muun muassa ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, Sitra, Tekes ja Motiva sekä eri toimijat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Eteläja Pohjois-Karjalassa. Näin hankkeet käynnistyisivät syksyllä 2016. Hankekokonaisuuden erityisenä tavoitteena on saada aikaa systeemitason muutoksia suomalaiseen jätehuoltoon ja saada ote kiertotalouden kokonaisuudesta. n. Rahan avulla voitaisiin saada esimerkiksi jalostettua teollisuuden sivuvirtoja tuotteiksi, kehitettyä rakentamisen ekotehokkuutta, minimoitua ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa, rakennettua uusiomateriaalien alueellisia kierrätyspuistoja ja perustettua kuluttajien neuvontapalveluja
14 Uusiouutiset 7/2015
Kauppa on koko Europressin 38-vuotisen historian suurin. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT EUROPRESS V arhainen perjantaiaamu 18.9.2015. Kauppa merkitsee, että Europress toimittaa ensimmäisessä vaiheessa, maaliskuun loppuun mennessä, yli neljäsataa puristinta muovipakkausja kuitupakkausjätteen keräämiseen RINKI Oy:n ekopisteverkoston suurkertymäkohteisiin ympäri Suomea. Tarkoitus on puolustaa suomalaista työntekijää. Keravan kohdalla bussin ikkunasta näkyy suuri tehdashalli, jonka pihalla rivissä odottaa laivue sinisiä Europressin puristimia. Europress Group Oy on valittu puristintoimittajaksi ensi vuonna rakentuvaan, tuottajien ylläpitämään kuluttajien pakkausjäteverkostoon. p Europress palkkaa lisää työntekijöitä ja ottaa kahden vuoron rinnalle yövuoron uusien tilausten ansiosta.. Bussilaiset eivät tiedä, että juuri sillä hetkellä sisällä tehtaan neuvotteluhuoneessa allekirjoitetaan historiallinen sopimus, joka tuo pian Suomeen parisenkymmentä työpaikkaa lisää. Se on myös puristinalan suurimpia kauppoja koko Pohjoismaiden alueella. Uusiouutiset 7/2015 15 Älyä pakkausten ekopisterinkiin Pakkausten tuottajavastuuyhteisöt valitsivat Rinki Ekopiste -kierrätyspisteverkoston puristintoimittajaksi kotimaisen, älyteknologialla kasvavan Europress Group Oy:n. Bussilasteittain ihmisiä matkustaa maakunnista kohti Helsingin Rautatietoria poliittista mielenosoitusta varten. ”Puristimia tulee todennäköisesti lisääkin, kun nähdään, kuinka innokkaasti ihmiset innostuvat lajittelemaan pakkausjätettään”, p Europress on investoinut uuteen, työvaiheita helpottavaan teknologiaan Keravan-tehtaallaan
Aina siitä lähtien, kun Matti Turunen perusti Europressin koti-isänä keittiössä Katajanokalla ja lanseerasi silloin vielä epätrendikkäänä pidetyn ympäristöteknologia-alan myyntiyrityksen, Europress on Turusen sanoin uinut ”kuin lohi vastavirtaan”. Älytoiminnot helpottavat käyttöä, ehkäisevät vaaratilanteita ja säästävät sekä aikaa, rahaa, energiaa että päästöjä. Kun muu maailma haukkoi henkeään Lehman Brothersin konkurssin jälkimainingeissa, Europress investoi 15 miljoonaa euroa uuteen tehtaaseen Keravalla. Yhtiö on yhdessä pohjoismaisen kumppaninsa kanssa luonut jo kolmannen sukupolven version älykkäästä SMART-teknologiasta. Ensi vuonna SMART Server vie laitteet ja niiden sijainnit pilveen, jolloin yksittäinen huoltomies voi olla yhteydessä lukuisiin puristimiin, kerätä niistä tietoa ja tehdä etäpäivityksiä. ”Pienet parannukset toisivat asiakkaalle muutamien kymmenien eurojen säästöjä, mutta niitä ei ole ennen voitu tehdä, koska niiden implementointi kentällä maksaisi tuhat euroa. Laitteet osaavat opastaa käyttäjää ja tilata tyhjennyksen automaattisesti oikeaan aikaan. ”Pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeeseen, oli puristin sitten meidän pihassamme tai Siperiassa”, Huhtala kuvaa. Kuusi vuotta sitten, kun tehdas muutti Vantaalta uusiin tiloihin Keravalle, se työllisti noin 75 työntekijää. Nyt, kun Suomen hallitus huutaa hätää Suomen talouden takia, Europress suunnittelee jo seuraavaa tehdaslaajennusta. Täyttymisaste vaikuttaa myös siihen, miten paljon ja millä teholla laitteen toiminnot käyvät. Seuraavan puolen vuoden ajan Europress valmistaa tehtaallaan Keravalla 110–120 puristinta joka kuukausi. Turunen kehuu Keravaa loistavana paikkana tehtaalle. Europress nostaa tuotantokapasiteettiaan ja ottaa kahden vuoron rinnalle yövuoron. Varatoimitusjohtaja Timo Huhtala korostaa, että kapasiteetti riittää ja olemassa olevat kaupan, teollisuuden ja julkishallinnon asiakkaat pystytään palvelemaan entiseen malliin.Työntekijöitä palkataan 15–20 lisää, mikä nostaa tehtaan henkilöstömäärän reilusti yli sataan. Äly pilveen Älytoimintojen avulla puristimia ja paalaimia voidaan ohjata, huoltaa ja päivittää etäyhteydellä. SMARTin ansiosta pystymme nyt tekemään ne, kustannustehokkaasti”, Huhtala huomauttaa. Seitsemän vuoden ohjelmistotuotekehityksen ansiosta Euro. Älytoimintojen ansiosta sama laite saadaan myös toimimaan eri jätejakeille helpolla ohjelmavalitsimella. 16 Uusiouutiset 7/2015 Europressin toimitusjohtaja Matti Turunen sanoo. Viimeiset vuodet, kun puristinmarkkinat ovat koventuneet ja hintakilpailu on ajanut kilpailijoita nurin, Europress on keskittynyt omiin vahvuuksiinsa ja satsannut omaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistukseen ja jälkimarkkinointiin. Koko laitteen ohjelmistokanta pystytään päivittämään etänä, koskematta itse laitteeseen. Sopimus on voimassa vuoteen 2020. On kuvaavaa, että Europress viimeisteli jättikaupat samana päivänä, kun muu Suomi pysähtyi. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut ja seudulta löytyy osaavaa työvoimaa
Paalainten Balex-malliston uutuudet se julkistaa ensi keväänä Münchenin IFAT-messuilla. Huhtalan mukaan on tärkeää huomioida erilainen käyttäjäkunta ja käyttöympäristö mm. Suomi tarvitsee investointeja ja työtä”, Turunen summaa. pressillä on nyt älyinfraa, jota se voi soveltaa kaikissa tuotteissaan, myös paalaimissa, joiden valmistuksen yhtiö aloitti viime vuonna. Tässä auttaa Europressin pitkä kokemus turvallisen jätehuollon suunnittelussa ja useat referenssit myös yleisistä kierrätyspisteistä. Turunen näkee yhtiön voittaneen kisan paitsi kokonaisedullisuuden ja älyteknologiansa ansiosta, myös siksi, että kotimaisen työn avainlippu-tunnuksen saaneella yhtiöllä on pitkä ja vakaa tuloslista. turvallisuusratkaisuissa, koska Ekopisteiden käyttäjät eivät ole koulutettuja työntekijöitä. ”Valitsimme Europressin toimittajaksemme useiden kilpailijoiden joukosta, koska sen tarjoamassa ratkaisussa yhdistyvät korkea laatu ja älytekniikka, jota päivittämällä laitekanta pysyy pitkään tuoreena. n. Sinivalkoisuus on plussaa, eikä isänmaallinen ajattelu ole pahaksi. Takapihoilta verkoston keskelle Tuottajayhteisöjen puristinkauppa oli kilpailtu ja haluttu diili jätealan toimijoiden keskuudessa. Pienempiä laitteita voi kuljettaa puristimia kauemmas. Paalaimissa yhtiö odottaa kaksinumeroista kasvua. ”Me olemme partneri, joka on olemassa vielä 10 vuoden päästä ja vastaa velvoitteistaan. Myös se on tärkeää, että palvelu ja yhteistyö jatkuvat myös laitteiden toimittamisen jälkeen”, sanoo Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini. Paalaimilla maailmalle Matti Turunen vihjaa, että Europress on lanseeraamassa lähiaikoina monta älyteknologian soveltamisesta juontuvaa uudistusta. Viime vuosina hieman yli 40 % puristimista valmistettiin vientiin, mutta ekopisteverkostokauppa kasvattaa hetkellisesti Suomen-myynnin osuutta. Uusiouutiset 7/2015 17 t Europressin varatoimitusjohtaja Timo Huhtala, talousjohtaja Ilkka Piilonen ja toimitusjohtaja Matti Turunen sekä myyntijohtaja Kimmo Jussila (kuvassa oikealla) Europress Group Oy:stä kättelivät toimitusjohtaja Vesa Soinia ja kehitysjohtaja Peter Rasmussenia Suomen Uusiomuovi Oy:stä, kun puristinsopimus allekirjoitettiin syyskuussa. Suomen Kuitukierrätyksen toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmikin korostaa älyteknologiaa: ”Puristimien täyttymistä sekä tyhjentämistä seurataan ja ohjataan yhä enemmän älyllä.” Kauppaliikkeiden ja teollisuuslaitosten laitureilla piileksineet Europress-puristimet pääsevät kaupan ansiosta nyt palvelemaan myös kuluttajia. Yhtiö tähtääkin aluksi Keski-Euroopan suurin maihin ja sen jälkeen Yhdysvaltojen markkinoille. Liikevaihto on kasvanut kuudessa vuodessa 23 miljoonasta eurosta 32 miljoonaan. Puristimissa vahvoja alueita Eropressille ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Venäjä, joiden ilmasto-olosuhteisiin puristimet on suunniteltukin
n TEKSTI EEVA KUIVAS, RAIJA KURKI JA PETRA SILVENNOINEN, KUVAT EEVA KUIVAS ielä kymmenen vuotta sitten emme sanoneet ääneen, että osa lahjoituksista menee roskiin”, hymähtää SPR:n Kontti-ketjun tuotepäällikkö Kristiina Räty. Tutkimusta varten annetun arvion mukaan SPR toimitti tekstiilijätettä kaatopaikalle 70 000 kiloa ja energiajätteeksi 280 000 kiloa. ”Matonkutojille voidaan kerätä väreittäin puuvillaisia lakanoita. ”Karkeasti arvioiden yksi kolmannes lahjoitetuista tekstiileistä menee myyntiin myymälään, toinen kolmannes menee kansainväliseen apuun ja viimeinen kolmannes on energiajaetta.” Kontti maksaa omasta pussistaan jätteiden haun ja hävityksen, kertoo Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty. Jatkossa, kun talteen otetulle, myytäväksi soveltumattomalle materiaalille on kehitetty muunlaisia käyttömahdollisuuksia, ongelma helpottuu”, Vilenius aprikoi keväällä. ”Meillä ei ole erillistä kirjanpitoa tekstiilijätteelle. Myyntikunnoton vaate vähentää Punaisen Ristin avustukseen päätyvää tulosta, koska se lisää jätekuluja”, selvittää Räty. Silloin jäte ohjautuisi oikeaan paikkaan suoraan kotitalouksista. Oppilaitoksista tai teatterista saatetaan kysyä, löytyisikö tietyntyyppistä johonkin näytökseen tai muuhun. Oman esteensä asettavat materiaalin huono laatu ja kalliit kuljetukset. Liiton kemikaalija ympäristöasioista vielä keväällä vastannut Pia Vileniuskin tiesi, että järjestöille päätyy paljon myyntiin soveltumatonta materiaalia, jolle on tällä hetkellä vaikea löytää hyötykäyttöä. ”Aiemmin soveltumaton materiaali on toimitettu esimerkiksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi, ja kysynnän oletetaan piristyvän talouden parantuessa. Koko ketjulla jätemaksut ovat kuitenkin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.” Kristiina Aalto Kuluttajatutkimuskeskuksesta tutki viime vuonna Suomen tekstiilivirtoja vuodelta 2012. Kakkoslaatuisesta tekstiilistä irrotetaan myyntiin esimerkiksi nappeja, vyönsolkia ja erilaisia kangaspaloja. Kolmannes lahjoituksista energiajätteeksi SPR:lle lahjoitetut käytetyt tavarat lajitellaan Kontti-myymälöissä, joita Suomessa on yksitoista. 18 Uusiouutiset 7/2015 Hyväntekijöillä on tekstiilijäteongelma Hyväntekeväisyysjärjestöt tahtovat kierrättää niille päätyvät tekstiilijätteet, mutta se ei ole helppoa. Hyvä vain, jos joku ” V p SPR Kontin ohjeistuksesta huolimatta keräykseen tuodaan edelleen huonokuntoisia vaatteita, jotka päätyvät hävitettäväksi.. Vain kansainväliseen vaateapuun menevien tekstiilien kiloja kappalemäärää seurataan. Kansainväliseen katastrofiapuun kelpaavat vaatteet lähetetään Tampereelle SPR:n logistiikkakeskukseen. ”Tekstiilijätteen kanssa on yritetty kaikenlaisia ratkaisuja, mutta ei ole vielä löydetty muuta keinoa kuin kertoa lahjoittajille, että toisivat vain käyttökelpoista ja ehjää tekstiiliä kierrätykseen. Lahjoitetusta tavarasta otetaan talteen kaikki, mitä ikinä pystytään kierrättämään. Räty kertoo, että Kontti-ketju kierrättää yli kaksi miljoonaa tuotetta vuodessa. Ne sisältyvät samaan summaan muun sekajätteen hävittämisen kanssa. Suomen Tekstiili & Muoti ry:ssä tiedostetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen merkittävä rooli kiertotaloudessa
Uusiouutiset 7/2015 19 p Kontti-myymälän ulkopuolelle on helppo jättää lahjoitettava tavara ja vaatteet. Kuvassa Oulun myymälä.
p Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytyn mukaan käyttökelvottomien vaatteiden kuljetus ja hävitys maksaa Kontille paljon. Vaateketju tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kierrättää käyttämättä jääneitä vaatteita ja kodin tekstiilejä kunnosta ja merkistä riippumatta. ”Tekstiilijäte on painavaa, eikä mene paljon kasaankaan, joten kyllä meillä jätekulu iso on. Siihen toivoisi jonkinlaista muutosta.” Kontti-ketjun myymälöillä on yhteistyösopimuksia alueittain eri jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Kakkoslaadun tuotteiden hintataso voidaan sopia asiakkaan kanssa”, Ryytty lupaa. Ruotsalainen vaateketju H&M on jo ryhtynyt toteuttamaan tällaista järjestelmää. Vaateketju hoitaa tekstiilikierrätyksensä saksalaisen I:COn kautta. Energiajätteen kierrätyksessä Kontti-myymälät toimivat ketjun yleisten linjausten mukaan. ”Silloin yhteistyö toimi todella hyvin, ja olemme pystyneet skaalaamaan sitä suuremmaksi pilotin jälkeen.” Maailmanlaajuinen yhteistyö lanseerattiin 2013. Kiitokseksi asiakas saa alennuskupongin ketjun vaateliikkeeseen. u Käyttöön kelpaamattomista vaatteista erotellaan myyntiin nappeja, vyönsolkia ja kangaspaloja.. Kaupallisella toimijalla helpompaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) keväällä päättyneen TEXJÄTE-hankkeen tuloksissa ehdotetaan, että käytöstä poistettujen tekstiilien keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän piiriin, jolloin yritykset olisivat velvollisia huolehtimaan maahantuomansa tai valmistamansa tuotteen jätehuollosta, kun tuote poistetaan käytöstä. ”I:CO on maailman johtavimpia kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä”, Miettinen perustelee H&M:n valintaa. 20 Uusiouutiset 7/2015 pystyisi hyödyntämään sitä, mikä muuten menisi energiajakeeseen. Kierrätysasiat hoidetaan keskitetysti yhteistyössä kaikkien talon ihmisten kanssa.” Tällä hetkellä kaikki mitä ei pystytä hyödyntämään, menee energiajätteeksi. ”Meille on tärkeää tietää, mihin jäte meiltä menee. H&M:n Suomen viestintävastaava Tiina Miettinen kertoo yritysten yhteistyön alkaneen pilottina Sveitsistä. Oulun Kontilla on jätehuoltosopimus Lassila & Tikanojan kanssa, jossa tekstiilijätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta