3 6/2016 Kiertotalouden erikoislehti Miia Nuutila pitää kierrätyslahjoista Tulossa: Painoon perustuva jätelaskutus Tavaraa raivaamalla kuin uusi koti Kiertotalousdesigniä sellusta Mikromuovia sadepisaroissakin
Jopa kolmasosa niistä vuotaa maaperään tai vesiin. Vauvan vaippakin on tehty muovista. Puhutaanko tästä ajasta silloin ”muovikautena”. Kirjaimellisesti muovaamme niillä maailmaa. Onko se muovien syy, jos ihmiset käyttävät niitä huolimattomasti ja hylkäävät ne luontoon. Lehden osateemoja: Jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, kestävä raaka-ainetuotanto ja teolliset symbioosit. Puuvillaakin. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: MTV3 Mm. Samaan aikaan muovia pidetään kertakäyttökulutuksen perikuvana, halpana ja halveksittavana, epäaitona ja etenkin epäekologisena. Kun meistä aika jättää, merten pohja peittyy paksuun muovisedimenttiin. 26). Muovia voi olla jopa sisällämme keinonivelissä tai rintaimplanteissa. Se sai miettimään argeologiaa ja esihistorian kausia. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Samassa artikkelissa viitataan tutkimukseen, jossa mikromuovia löytyi Pariisissa jo sadepisaroistakin. Kirja ilmestyi kesällä. Me liikumme ja kuljetamme muovein, nukumme muovissa, teemme työtä muovilla, syömme muovilta ja pukeudumme muoviin. Muoviraukat. Galleria Amassa oli syyskuussa esillä tekstiilijätteestä tehty Riikka Keräsen taideteos Hitaita siirtymiä. Joka vuosi maailman vesiin päätyy ainakin 10 miljoonaa tonnia muovia. ISSN 0787-0663, 27. Luonnossa muovi jauhautuu yhä pienemmiksi hitusiksi ja joutuu eliöiden ravintoketjuihin tuhoisin seurauksin, kuten professori Christian Laforsch tässä numerossa kertoo (s. Muovia löytyy jo kaikista maailman vesistöissä. Seuraava Uusiouutiset numero 7 ilmestyy 2.11.2016. Miten hampaitaan harjaava, kasvonaamiotaan kuoriva tai pyykkiään pesevä, ihan tavallinen kuluttaja edes voisi estää sen, että muovihippusia päätyy näistä tuotteista pesuveden mukana vesistöihin. Uusiouutiset 6/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Kiertolainen, Sara MalveAhlroth, Jaana Pelkonen, Kalevi Rantanen, Ari Serkkola, Elina Venesmäki ja Juuso Viitikko. PÄÄKIRJOITUS 3.10.2016 Muovi, mon amour I kkunalaudoilla makaa paksuja vaatekerroksia. Muoviroska on koko jäteongelman symboli ja kantaa harteillaan ihmiskunnan syyllisyydentunteita luonnon pilaamisesta. Nykyihmisen suhde muoviin on kaksijakoinen. Merissä muovihituset kelluvat tai vajoavat hitaasti pohjamutiin. Niiden eriväriset kuosit erottuvat raitoina. Maajussille morsian -ohjelmasta tuttu Miia Nuutila kertoo Uusiouutisten haastattelussa suhteestaan luontoon ja kierrätykseen. n Elina Saarinen, päätoimittaja. Saavatko museovitriineissä saviruukut, pronssikauden nuolenkärjet ja rautakausien miekat seurakseen ikuisesti säilyvän mikrokuvun ja kännylaturin piuhan. Kerran tämä oli käsissämme. Sain tilaisuuden olla mukana kirjoittamassa tietokirjailija Pasi Järvisen tiimissä kirjaa muovien kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Kaikesta vuodosta ei voi syyttää huolimatonta käyttäjää. Voi väittää, että ihminen rakastaa muoveja. Rakentuuhan koko moderni yhteiskuntamme muovien varaan. Kaivavatkohan tulevaisuuden ihmiset nykyaikamme raunioista joskus muoviesineen toisensa perään. Polyesteriä, viskoosia, elastaania. Vaatejätteen kerrokset toivat mieleen maan sedimentit. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Työn yhteydessä kävi selväksi, että ihmiskunnalla olisi todellakin ryhdistäytymistä siinä, miten piittaamattomasti suhtaudumme vaivalla työstämiimme polymeeriseoksiin sen jälkeen, kun niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on täytetty. Tulevaisuuden arkeologeille terveisiä
30. Ellina Saarinen Pääkirjoitus Ajankohtaista Pian biokaasua tankkiin Oulun seudulle uutta romunkäsittelyä Työnsä taitajia, Jarkko Moinio: ”Jätehuollon kilpailija on neitseellinen raaka-aine” Kaatopaikkakielto lisäsi erottelutarvetta Kemikaalien liisaus tuo ympäristöhyötyjä Veisitkö roskat, Miia Nuutila. Kolumni, Jaana Pelkonen: Tila on enemmän kuin seinät, lattia ja katto Rode-Jorella ei mene ihan putkeen Biojätteen punnitustieto jyvittää kustannuksia Mikromuovia on jo sadepisarassakin Kiertotalous-designiä sellusta Ilmasto kiittää biojätteen ja metallin kiinteistökeräystä Tavaraa raivaamalla uusi koti Tapahtumakalenteri 12 tonnia poistotekstiiliä matkasi Hollantiin Kolumni, Juuso Viitikko: Maa-aineksen uusiokäyttöä voidaan lisätä Nimitysuutisia Kiertolainen Elina Saarinen Elina Saarinen Neste XAMK-ammattikorkeakoulun opiskelijat taittelivat Habitareen puhelinluettelon sivuista 3816 origamia muistaakseen 130 vuotta palvellutta puhelinluetteloa, s.34.. ”Sellu on upea materiaali, jota voi käyttää lähes loputtomasti uudelleen”, kehuu Sellusta Finland Oy:n yrittäjä Nina Poranen, s. 4 Uusiouutiset 6/2016 SISÄLTÖ 6/2016 3 6 8 10 12 14 15 18 20 21 22 26 30 32 34 36 38 39 40 42 Tämän numeron osateemat ovat huomisen ratkaisut, uusioraaka-aineet, pakkaukset ja tuottajavastuu. 15. Kemianteollisuus on ottanut käyttöön mittarit kiertotaloudelle, s
Uusiouutiset 6/2016 5
Finlandia-talossa. Teknologiateollisuus ry suunnittelee sähköja elektroniikkaromun demolaitosta ja palvelualustaa, joka ottaisi talteen myös harvinaiset maametallit ja muut arvoaineet. Suomen edelläkävijyyttä tavoitellaan viiden toisiinsa linkittyvän painopistealueen kautta: Kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. Liikkumisesta ja kuljettamisesta halutaan tehdä fossiilitonta jakamistaloudella ja älykkäillä ratkaisuilla. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa olisi kuvattava sivuvirtojen ja maamassojen hyötykäyttö. Ruokajärjestelmissä vähennetään ruokahävikkiä sekä tuetaan maatalouden biokaasujärjestelmiä ja orgaanisten kierrätysravinteiden markkinoita. n Lin dex Tiekartta kiertotalouteen julki: Sopeutujasta edelläkävijäksi S uomi on julkistanut ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaisen tiekartan kohti kiertotaloutta. Teknisissä kierroissa uusioraaka-aineiden hyödyntämistä edistetään esimerkiksi julkisilla hankinnoilla ja uusilla vaatimuksilla. Sitra on koonnut tiekarttaan viisi painopistealuetta, avainhankkeita ja lukuisia pilotteja sekä poliittisia toimenpiteitä. n. Ideoita ja kommentteja on kartoitettu työryhmissä, sidosryhmätilaisuuksissa, asiantuntijahaastatteluissa ja avoimessa ideahaussa. ”Tavoitteemme on sulkea materiaalien kiertokulun ympyrä ja käyttää asiakkaiden kierrättämiä kuituja omassa tuotannossamme ja sillä tavalla pienentää uuden raakatavaran tarvettamme”, sanoo Sara Winroth, Lindexin Sustainability Manager. Tiekartta on luettavissa Sitran sivuilla: www.sitra.fi/kierrollakarkeen Tiekartasta ja kiertotalouden toimista kerrotaan lisää myös tulevissa Uusiouutisten numeroissa. Kerätyt tekstiilit saavat uuden elämän joko sellaisenaan uusiokäytettävänä tuotteena tai kierrätyksen kautta, jolloin niistä tulee osa uusia tuotteita, esimerkiksi puhdistusliinoja teollisuuteen tai eritysmateriaaleja. Keräys tapahtuu Tekstiilirinki-kierrätyspalvelun kautta ja yhteistyökumppanina kierrätyksessä toimii Suez Suomi Oy. Metsästä halutaan tuotteita, joilla on arvoa. Työ jatkuu nyt muun muassa ohjausryhmän johdolla, jota vetää ministeri Kimmo Tiilikainen. Ekosuunnittelun vaatimukset sisällytetään tuotesuunnitteluun ja rakentamiseen. 6 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lindex ja Suez yhteistyöhön tekstiilikierrätyksessä K uluttaja voi palauttaa tekstiilejään kierrätykseen nyt myös Lindexin myymälöissä Suomessa. Materiaalivirtojen optimaalista höydyntämistä haetaan teollisilla symbiooseilla. Rahoitus, viennin edistäminen, julkiset hankinnat, koulutus ja tutkimus sekä sääntelyn esteiden purkaminen on listattu kiertotalouden yhteisinä toimina. 250 ideaa on muhimassa, ja näistä 64 toteutetaan ensimmäisessä aallossa. ”Missään muualla ei ole rakennettu näin holistista tiekarttaa kiertotalouteen”, totesi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiekartan julkistamistilaisuudessa 21.9. Näitä moni julkaisutilaisuuteen osallistunut piti koko tiekartan onnistumisen kulmakivinä. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuonna 2025. ”Uskomme, että kierrätyksen helppous ja vaivattomuus saa entistä useamman ihmisen kierrättämään vanhat tekstiilinsä”, sanoo Anu Oksanen, Suezin yhteiskuntasuhteista ja ympäristöstä vastaava johtaja
Uusiouutiset 6/2016 7
Se osoittaa tulevaisuudenuskoa ja on merkittävä ympäristöteko. ”Laitoshanke on koko Keski-Suomen kannalta hieno investointi. ”Kotimaisen ja uusiutuvan polttoaineen käytön hyödyt jäävät Keski-Suomeen. Biokaasulaitoksen rakentaminen työllistää 1 500 henkilötyövuoden verran. Se on myös merkittävä askel Keski-Suomen maakuntastrategian biotalouskärjen toteuttamisessa”, sanoo KeskiSuomen Liiton maakuntajohtaja Tapani Mattila. Raaka-aineet saadaan läheltä, kuljetukset hoidetaan maakunnan sisällä ja lopputuote käytetään omalla talousalueella”, iloitsee Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen. Lisäksi se tuottaa noin 15 000 MWh biokaasua. Siihen tarvitaan julkista sektoria. Rakentaminen on edennyt aikataulussa maa -ja perustustöiden parissa. Tästä riittäisi tankattavaa noin 1 500 biokaasuautolle. Se tuottaa noin 10 000 tonnia mädätettä, josta jalostetaan jälkikompostoinnin kautta multatuotteita ja lannoitteita. Myös varsinaiset reaktorit odottavat jo asennusta Mustankorkealla. Välillisesti laitos tulee työllistämään runsaasti esimerkiksi logistiikka-, kaasunjakeluja huoltoalan yrityksiä. Muuraustilaisuudessa kuultiinkin, että julkinen sektori aikoo edistää biokaasuautoilua. n. Biokaasubusseja Jyväskylään Keski-Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan maakunnan biokaasuntuotantopotentiaali peltonurmineen on yhteensä 500 GWh, mikä vastaa 46 000 biokaasuauton vuosikulutusta. M ustankorkea Oy:n rakennuttaman laitoksen peruskivi muurattiin syyskuun alussa. ”Seuraavaksi aloitetaan runkotöitä ja vesikattoa”, kertoo BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen, joka on tyytyväinen, että yritys saa nyt omasta kunnasta hyvän asiakasreferenssin vientikauppaa varten. 8 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Pian biokaasua tankkiin Elina Saarinen Jyväskylään nousee Keski-Suomen suurin kuivamädätystekniikkaan perustuva biokaasulaitos. Laitoksen toimittaa jyväskyläläinen BioGTS Oy. Valmistuttuaan kesällä 2017 laitos pystyy käsittelemään 19 000 tonnia jätettä vuosittain. ”Jos pääsisimme 100-200 gigawattituntiinkin liikennekäytössä, se olisi hyvä tulos. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi, että kun kaupunki jatkossa kilpailuttaa joukkoliikennettä ja jätteenkuljetusta, biokaasun käyttö tulee olemaan kilpailutuksessa keskeinen kriteeri. puheessaan eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Jyväskylän kaupungin julkinen liikenne pitäisi muuttaa biokaasupohjaiseksi”, vetosi juhlap Peruskiven muurasivat 1.9.2016 Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen, Mustankorkean hallituksen puheenjohtaja Markku Lamberg, eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen, BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto (kuvassa selin)
Se ur aa m ei tä Tw itt er iss ä: @U us io uu tis et #k ier to ta lo us. Tilaa maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi Ki in no st aa ko kie rto ta lo us . Uusiouutiset 6/2016 9 Jäikö uutisnälkä
Sirkkusesta tuli syyskuussa toteutuneen kaupan myötä myös Muhoksen Romun toimitusjohtaja. Reteko aikoo rakentaa ensi keväänä Muhokselle leikkuripaalainlaitoksen, joka saattaa jopa nelin-viisinkertaistaa alueen käsittelykapasiteetin. ”Tämä on juuri oikea aika tehdä kauppoja ja investoida. Kaupan myötä siirtyi myös kolme vanhaa työntekijää. Tavoitteena on kasvattaa käsiteltävän romun määrä nykyisen ympäristöluvan sallimasta alle 7 000 tonnista aluksi 15 000 tonniin. E urajoen Romu -konserniin kuuluva Reteko Oy on ostanut Muhoksen Romu Oy:n romuja kierrätysliiketoiminnan. Eurajoen Romu -konsernilla on kokemusta ydinvoimalatyömaiden romuhuollosta Olkiluodosta. p Pitkään matalana mataneet romumetallin hinnat eivät ole estäneet Retekoa laajentamasta toimintaansa. Jos huonona aikana pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa, se lupaa hyvää. Tonttia on varaa laajentaa. Investoinnin arvo on noin miljoona euroa. Reteko aikoo rakentaa huhti-toukokuussa Muhokseen leikkuripaalainlaitoksen kuljettimineen. Rovaniemellä Lapin Metallikierrätyksellä on ison kokoluokan käsittelyä, Raahessa on pieni leikkuri, mutta välissä ei ole oikein mitään”, perustelee Reteko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Sirkkunen. Ympäristöluvan päivitysprosessi on jo käynnistynyt. Lähellä on myös Pyhäjoen ydinvoimalaitostyömaa, mikä lisää alueen kiinnostavuutta ja materiaalimääriä”, Sirkkunen sanoo. Miljoonainvestointi Muhokselle Muhoksella on ennestään parin hehtaarin kokoinen romupiha polttoja nokkaleikkureineen. Sieltä puuttuu tällaista romunkäsittelykapasiteettia. ”Yllätyimme itsekin, kun kartoitimme tilannetta Oulun seudulla. Patoutunutta kysyntää on paljon. Uskon, että romumetallin hinnat lähtevät jossain vaiheessa nousuun”, toteaa Reteko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Sirkkunen.. 10 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Oulun seudulle uutta romunkäsittelyä Metalliromun käsittelykapasiteetti moninkertaistuu Oulun seudulla. Muhoksen Romun toiminimi säilyy jatkossakin. Samalla Muhokselle palkataan 15 uutta työntekijää. ”Oulun kokoisella talousalueella 25 000–35 000 tonnia metalliromua voisi olla se kokoluokka, johon toiminta voisi kasvaa
Paalattu romu on sitten kuljetettu takaisin pohjoiseen teräsraaka-aineiden käyttäjille kuten Outokummulle Tornioon ja SSAB:lle Raaheen. Tähän saakka romua on kuljetettu käsiteltäväksi Jyväskylään, jossa on Tauruksen leikkuripaalain. Reteko on laajentanut toimintaansa valtakunnalliseksi myös ohjelmistoja nettipalveluiden avulla. ”Tavoitteena on, että Muhos toisi lähivuosina lisää liikevaihtoa kolmesta neljään miljoonaa euroa”, Sirkkunen laskee. Uusiouutiset 6/2016 11 Kymmenen vuotta vanhalle Retekolle kauppa ja uusi investointi ovat merkittäviä. Turhaa ajoa pois Reteko hyötyy myös logistisesti uudesta Muhoksen laitoksesta. Nettipohjaisessa haussa on jo 50 vastaanottopaikkaa ja hakukannasta löytyy 1 300 katalysaattoria. Jatkossa käsittelykapasiteetti löytyy tarvitsijoiden läheltä. Muhoksen tulevaisuudensuunnitelmat tuplaisivat Retekon käsittelykapasiteetin. Reteko käsittelee vuosittain noin 25 000 tonnia metalliromua. Tietyt romulaadut menevät pääosin vientiin. ”Nyt verkostomme rupeaa olemaan sen kokoinen, että pystymme hyödyntämään omia toimintojamme kustannustehokkaasti. Eurajoen Romun ja lahtelaisen Getadealin viisi vuotta sitten ostamalla Retekolla on ennestään toimipisteet Jyväskylässä, Lahdessa ja Iisalmella sekä kuljetusvarikko Lohjalla. Euroopan maista kysyntää löytyy etenkin Turkista ja Espanjasta.. Samankaltainen tulisi Muhokselle. p Teräsromun kotimainen kysyntä on vakaata. Synergiahyöty on yksi tämän investoinnin perusajatuksista”, Sirkkunen perustelee. Retekolla on jo pitkään ollut käytössä netistä tilattava laatikkopalvelu metalliromun keräykseen. Reteko työllistää nyt parisenkymmentä työntekijää ja liikevaihto on 7,5 miljoonaa euroa. n t Retekolla on Jyväskylässä Tauruksen leikkuripaalain. Puolitoista vuotta sitten yhtiö lanseerasi katalysaattorihakuohjelman
Kuvassa Moinio on Paperinkeräyksen Seinäjoen tuotantoyksiköllä. Mutta saman tien ajattelin, että tämäkin on samanlaista yritysten palvelemista. 12 Uusiouutiset 6/2016 E ncore Pohjanmaan toiminta käynnistyi syyskuun alussa. Mietin jo aiemmin, vieläkö löytyisi Pohjanmaalta joku uusi jutTyönsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Moinio tuli loppukesästä vetämään Paperinkeräyksen ja Lakeuden Etapin perustamaa yhteistyöyritystä Encore Pohjanmaata. Olemme neutraali, paikallinen, pohjalainen yhtiö. Tuotekonsepteista osa tulee Paperinkeräys-konsernista, joka on Encore Pohjanmaan pääomistaja 51 prosentin osuudella. n ELINA SAARINEN p Jarkko Moinio luotsaa uutta yksityis-kunnallisomisteista Encore Pohjanmaata. Minulla on siis pitkä kokemus myynnistä, johtamisesta ja b-to-b-liiketaloudesta. Teen nyt opinnäytetyötä ja valmistun pian liiketalouden tradenomiksi. Emme ole jäteyhtiö, vaan osaamisverkoston solmukohta: tuomme ison määrän osaajia asiakasyritystemme käyttöön. Miltä uusi työ ja jäteala ovat tuntuneet. Mitkä ovat uuden yrityksen tavoitteet. Olen pitkään toiminut yhdellä alalla ja tehnyt välillä opintoja. ”Jätehuollon kilpailija on neitseellinen raaka-aine” Kahviautomaattialalta jätehuoltoon hypännyt Jarkko Moinio uskoo positiivisuuden ja yhteistyön voimaan. Tarjoamme kierrätysja hyödyntämispalveluja Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan seudun yrityksille, mutta toki palvelemme myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhtiöitä. Olen toiminut melkein 30 vuotta yritysten välisessä kaupankäynnissä kahviautomaattialalla. Kun paikallisesta rekrytointitoimistosta kysyttiin, kiinnostaisiko tämä toimitusjohtajan työ, ensimmäinen ajatus oli, että jätehuoltoala menee aika kauas taustastani. Miten päädyit tähän työhön. Encore Pohjanmaa Oy. Kolme vuotta sitten aloitin liiketalouden opinnot työn ohessa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa saadakseni teoriataustaa käytännössä oppimilleni asioille. Kunnallinen Lakeuden Etappi Oy omistaa 49 prosenttia. Aloitit elokuun alussa Encore Pohjanmaan toimitusjohtajana
Siellä on pyöriäisiäkin. Jätealassa yllätti se, etten ollut tottunut näin voimakkaisiin kannanottoihin eri toimijoilta. Alkukesästä olen usein Tornionjoella lohenpyynnissä. Olen kotoisin Seinäjoelta. Tämän päivän yritysmaailmassa yritysten väliset raja-aidat tulevat kaatumaan. Puroilla ja joilla patikointi on mukavaa hommaa. Olen innoissani kuin nuori poika päästessäni tekemään uutta työtä. Haastan jokaisen katsomaan, olisiko omassa lajittelun ja kierrätyksen tasossa vielä parantamisen varaa. Se oli hieno kokemus. Haluamme, että meillä on kumppaneita eikä alihankkijoita, koska silloin meillä on yhteinen tavoite. Monenlaisia, ja niitä tulee koko ajan lisää. Me toimimme rinnakkain ja kumppanuuksissa. Hoidan myös viestintää kumppaneihimme, olen Encore Pohjanmaan ääni. Tapaan asiakkaita ja kumppaneita. Keväsin olen käynyt Pohjois-Norjassa Jäämerellä turskia pyytämässä. Mistä olet kotoisin ja miten asut. Haluan olla yleismies jantunen. Mutta haluan keskittyä tekemään asioita positiivisesti. Mitä harrastat. Meidän alamme on cleantechin ytimessä ja yhteiskunnassa ratkaisevan tärkeässä asemassa siinä, että luonnosta tarvitsisi ottaa käyttöön mahdollisimman vähän uusia raaka-aineita. Meillä on Inarin Lemmenjoen lähellä yhdistyksen omistama eräkämppä, jonne pyrin pääsemään joka kesä. n. Lyhyellä kokemuksella ajattelen, että isoin kilpailija ei ole toinen jätehuollon toimija vaan neitseelliset materiaalit. Harrastan kalastelua merillä, järvillä ja joilla. Yritykset voivat olla yhtä aikaa sekä kilpailijoita että yhteistyökumppaneita. Vaasan eteläpuolella saaristossa pyydämme siikaa ja virvelöimme haukia. Uusiouutiset 6/2016 13 tu, ja sitten löytyi tällainen, jossa pääsee uuden yrityksen vetäjäksi. Asun rivitalossa ja minulla on kaksi aikuista poikaa, joista nuorimmainen lähti juuri armeijaan. Toimitusjohtajana vastaan, että Encore Pohjanmaa tekee oikeita asioita ja tekee asiat oikein. Meitä on tässä kolme. Myyntipäällikön tehtävä on uusasiakashankinta, asiakaspalvelupäällikkö vastaa palvelun laadusta ja minun päävastuullani on verkoston kehittäminen. Terveiset lukijoille. Työhön kuuluu myös esimiestyötä, olen tiiminvetäjä, ja vastaan hallinnosta. Sieltä se lähtee, pienistä puroista. Uusioraakaaineen pitää olla toimitusvarmaa, hinnaltaan houkuttelevaa ja täyttää laadultaan kriteerit, jotta se voi kilpailla neitseellisen raaka-aineen kanssa. Haasteemme on löytää varma ja nopea tapa toimittaa valmistavalle teollisuudelle uusioraaka-ainetta ja tehdä yrityksille lajittelu ja kierrätys mahdollisimman helpoksi. Mitkä ovat jätealan haasteet. Toissakeväänä niitä tuli parikymmentä sukeltelemaan veneen alta. Haluamme tuoda uutta ajattelua ja toimia läpinäkyvästi asiakasta palvellen. Mietimme ja kehitämme toimintatapoja. Mitä työhösi kuuluu. Perinteiset paikalliset kuljetusyhtiöt, Paperinkeräys ja Lakeuden Etappi ja näiden kumppanit, välineiden, keräyskaluston ja puristimien toimittajat… Verkosto on hyvin laaja. Kännykkä äänettömälle, ja pääsee irti työarjen puristuksesta. Montako jäteastiaa on omassa kaapissa. Millaisia kumppaneita teillä on
Palveluun voi ympätä tuuli-, vesija magneettierotinta. J äteyhtiöille on alkanut rikastua massoja, joissa orgaanisen jätteen pitoisuus on liian korkea loppusijoittamista ajatellen. Nyt uppoava puuaineskin saadaan eroteltua kivestä. ”Toisaalta massoja on monessa paikassa kuitenkin vielä niin vähän, ettei niiden käsittelyyn ole helppoa järjestää tarjouskilpailuakaan, koska urakoitsija joutuisi tekemään ison investoinnin käsittelylaitteistoon”, taustoittaa tilannetta HS Tekniikka Oy:n yrittäjä Harri Sorvoja. Hän teki esimerkiksi vesierottimen, joka perustuu virtaustekniikkaan, koska perinteinen, staattinen upotus-kellutus-ratkaisu ei toiminut suomalaisiin kastuneisiin kasoihin. Tähän tarvitaan usein erikoistekniikkaa.. Asiakas pystyy räätälöimään konekantansa viikoksi tai vaikka vuorokaudeksi.” Kaikkeen ei markkinoilta löytynyt sopivaa ratkaisua, joten Sorvoja kehitti sellaisia itse. ”Työkalupakissa on saatavilla monta erilaista seulontatekniikkaa. 14 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Alkuvuonna voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on lisännyt jätteen erotteluja seulontalaitteistojen kysyntää. Niille olisi Sorvojan mukaan nyt kysyntää. n Harri Sorvoja Kaatopaikkakielto lisäsi erottelutarvetta p Kaatopaikkakielto on lisännyt orgaanista aineista sisältävien jätteiden ja rejektien käsittelytarvetta. Tätä erityisesti metsäteollisuudelle sopivaa laitteistoa Sorvoja esitteli Finnmetkossa Jämsässä syyskuun alussa. Sorvojan HS Rent vuokraa liikuteltavia erottelulaitteistoja ja kokonaisia käsittelylinjoja. Seuraavaksi on tarkoitus hankkia tuuliseula ja jätemurskain. Valikoimasta löytyy nyt kahdeksan koneyksikköä, ja konekanta kasvaa yhdellä tai kahdella joka vuosi. Vähitellen demokoneita kertyi niin, että Sorvoja alkoi tarjota niiden vuokrauspalvelua. Sorvoja teki muutama vuosi sitten strategisen päätöksen alkaa ostaa varastoon erottelun ja seulonnan erikoislaitteita demotarkoituksiin
Uusiouutiset 6/2016 15 Kemikaalien liisaus tuo ympäristöhyötyjä Kemianteollisuus on ottanut kiertotalouden osaksi alan kansainvälistä kestävän kehityksen ohjelmaa. n ELINA VENESMÄKI K emikaalien liisaus vähensi ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisten kemikaalien käyttöä viidessä teollisuuden esimerkkitapauksesssa 10–83 prosenttia. ”Usein liisaussopimukset ovat johtaneet siihen, että asiakas ja p Neste rakentaa Porvoon tuotantoalueelleen kiertotalouspuistoa. Näin kertoo YK:n teollisen kehityksen järjestön Unidon vuonna 2015 julkaisema raportti. Niitäkin voidaan silti liisata niin, että maksuperusteena on suorite, ei kemikaalin kilomäärä tai tilavuus. Liisauksessa (leasing) kyse on pitkäaikaisesta vuokraamisesta, jossa kuukausimaksu voi sisältää esimerkiksi liisatun auton huollon tai liisatun tietokoneen kierrätyksen. Kemikaalien liisaaminen on yksi bisnesmalli, jonka on jo todettu hyödyttävän sekä ympäristöä että taloutta. Neste. Kemikaalien liisaus ei vielä ole kovin yleistä, mutta esimerkiksi Coca Cola -yhtiö maksaa Serbian-tehtaassaan pesuaineesta sen mukaan, kuinka paljon aineella saa pestyä pulloja. Käytön jälkeen tuote tavallisesti palautetaan. Kemikaaleja ei kuitenkaan yleensä voi palauttaa, koska ne kuluvat käytössä. Kemikaalien liisaus on bisnesmalli, jonka Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Maija Pohjakallio uskoo yleistyvän
Nykyistä yhtenäisempi lainsäädäntökehikko on tarpeen. Ongelma on kuitenkin monisyinen, eikä helppoa ratkaisua ole. Sitra julkisti juuri kansallisen kiertotalousohjelman. Sivutuotteina syntyy lannoitteita, jotka ovat lannoitelainsäädännön alla. Vielä toistaiseksi monet neitseelliset materiaalit ovat niin halpoja, että uusiomateriaalien käyttämisessä on usein haasteensa. Asiat kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen ja ovat EU:ssakin eri siiloissa. Kansainvälisen kestävän kehityksen ohjelman indikaattorit tekevät kestävyyttä ja vastuullisuutta näkyväksi.. Pohjakallion mielestä olisi hyvä, jos esimerkiksi julkisia hankintoja alettaisiin ohjata muutenkin kuin hintakriteerein. Eräs keskeinen pulma liittyy jäte-tuote-kysymykseen. Hallinnon sujuvoittaminen on mukana myös Suomen hallitusohjelmassa. Jäteja kemikaalilait yhteensopiviksi K oska aineja energiavirrat kytkeytyvät kiertotaloudessa toisiinsa yhä tiiviimmin, myös sääntelyyn pitäisi saada nykyistä holistisempi ote, Kemianteollisuus ry:n Maija Pohjakallio sanoo. Etanolin tuotantoa koskettaa myös alkoholilainsäädäntö. Monien raaka-aineiden hinta vaihtelee paljon muun muassa ajankohdan mukaan, mutta maailman tila vaatii toimia”, Pohjakallio tähdentää. Parhaillaan Suomessa päivitetään energiaja ilmastostrategiaa ja analysoidaan biotalousstrategiaa. ”Toivottavasti kaikki linkitetään tiiviisti toisiinsa”, Pohjakallio vetoaa. n Kemianteollisuus ry t Kemianteollisuus ry:n johtavan asiantuntijan Maija Pohjakallion mukaan keskeinen trendi on tuoda kestävyys mukaan koko arvoketjuun. Kierrätetyn materiaalin käyttöön ottaminen voi vaatia myös vaivannäköä ja uusia teknologioita. ”Prosessi on niin raskas, että harva toimija lähtee hakemaan muutosta materiaalien jätestatukseen, ellei se ole taloudellisesti riittävän järkevää”, Herlevi sanoo. ”Toimijaa kuormittaa, jos lupa pitää hakea aina eri luukulta”, Pohjakallio huomauttaa. Ennen kuin uudet teknologiat saadaan käyttöön markkinoiden pitää olla kunnossa. Ratkaisu perustuu suljetun puhdistuksen ja kierron teknologiaan, joka mahdollistaa kemikaalien kierrätyksen ja käytön jopa neljän vuoden ajan. ”Nyt meillä on erikseen energialainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö, jätelainsäädäntö ja niin edelleen. Isoja hyötyjä on saavuttanut esimerkiksi autonvalmistaja Renault, joka on liisannut leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä ja käyttänyt niitä suljetun kierron prosessissa. Samaa toimijaa koskevat monen lain osa-alueet.” Kun bioetanolin valmistaja käyttää raaka-aineenaan jätteitä ja tähteitä, toimintaa säätelee jätelainsäädäntö. Toimintamallin ja öljyn ominaisuuksien muuttamisen ansiosta Renault on päässyt kemikaalihankinnoissaan yli 20 prosentin kustannussäästöihin. EU pyrkiikin ratkomaan lainsäädäntöhaasteita kiertotalouspaketillaan. Sivuvirtoja ja materiaaleja jää herkästi hyödyntämättä, jos ne on määritetty jätteeksi, sillä silloin niiden käsittelyyn ja käyttöön tarvitaan erillinen lupa. ”Jos kestävyys olisi yksi julkisten hankintojen tärkeä kriteeri, se loisi uusia markkinoita.” ”Pelkkä hintakysymys tämä ei ole. 16 Uusiouutiset 6/2016 tavarantoimittaja tekevät entistä enemmän yhteistyötä”, Pohjakallio kertoo. Kun vaikkapa öljyn hinta on matala, neitseelliset materiaalit tulevat helposti halvemmiksi kuin kierrätetyt. ”Usein toimintojen energiaja resurssitehokkuus paranevat, kun kemikaalin toimittaja on entistä kiinnostuneempi liisaamansa tuotteen elinkaaresta.” Kemikaaliliisausta tarjoava Safechem lupaa ratkaisunsa vähentävän kemikaalien käytön tarvetta merkittävästi. Pohjakallio korostaa, että kiertotaloutta pitää kehittää nyt – eikä vasta sitten, kun raaka-aineet ovat niin vähissä, että säästäväisyyteen on jo ehdoton pakko. Sitran Kari Herlevi on samoilla linjoilla. Sitrassa Kiertotalous-avainalueesta vastaavan, johtavan asiantuntija Kari Herlevin mukaan liisauksella on saavutettu myös ympäristöhyötyjä. Julkisiin hankintoihin kestävyyttä Kun maailman väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, materiaalien tarkka hyödyntäminen on yhä tärkeämpää
Sekundaariset raaka-aineet ovat tulossa monien muidenkin kemian yritysten valikoimaan. Jos joku kuskaisi kosmetiikkayrityksen pihalle säkillisen siemeniä, tämä tuskin tekisi niillä mitään. Suomen kemianteollisuuden tuotannosta 80 prosenttia kuuluu RC-ohjelman piiriin. Haluamme kuitenkin valmistella niitä siihen, että raportoinnista voi myöhemmin tulla velvollisuus”, Pohjakallio kertoo. Uusiouutiset 6/2016 17 Kemianteollisuus ry toteuttaa periaatetta muun muassa niin, että se on ottanut kiertotalouden mukaan alan kansainväliseen kestävän kehityksen Responsible Care -ohjelmaan. n t Lakan siemenet ovat esimerkki elintarviketeollisuuden sivuvirrasta, josta saa uuttamalla vielä uutta raaka-ainetta vaikkapa kosmetiikkateollisuuteen.. Suomen soilta kerättiin päättyneenäkin kesänä tonneittain lakkaa eli suomuuraimia. ”Tällä hetkellä yritykset ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti ilmoittamaan lukujaan. Suomeen on jo syntynyt alueita, joissa yritykset pystyvät käyttämään tehokkaasti toistensa tuotannon sivuvirtoja. Tässä kohtaa mukaan astuu erikoistunut kemian osaaminen ja Aromtech Oy, pieni torniolaisyritys. Perinteinen öljynjalostaja Neste ryhtyi kymmenisen vuotta sitten valmistamaan uusiutuvaa dieseliä. ”Siihen suuntaan ala on menossa. Responsible Care -ohjelman tuloksista niin mukana olevat yritykset kuin eri sidosryhmätkin näkevät, miten oman alan yritykset toimivat Suomessa keskimäärin. Viime vuonna kemianyrityksiltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, kuinka suuri osa niiden käyttämästä raaka-aineesta on uusiomateriaalia ja kuinka suuri osa biopohjaista uusiutuvaa materiaalia. Siemenet ovatkin elintarviketuotannon sivuvirta, joka voisi helposti jäädä käyttämättä. Kun suurin osa yhtiön liikevoitosta vielä vuonna 2008 tuli öljytuotteista ja niiden jakelusta, nyt yli 40 prosenttia voitosta on peräisin uusiutuvista tuotteista. Siksi väliin tarvitaan innovatiivisia torniolaisia. Tulokset ovat hyvä vertailukohta, joka voi kannustaa jokaista parantamaan toimintaansa. Öljyn puolestaan ostaa suomalainen kosmetiikkavalmistaja, joka käyttää sen ihovoiteisiinsa. Lakan siemenistä öljyä ihovoiteeseen Sivuvirrat ja jätteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raakaainelähde, mutta ensin ne on osattava käsitellä hyödyntämiskelpoisiksi. Aromtech ostaa pieniksi kakuiksi puristetun sivuvirran ja erottelee puristekakuista siemenet. Yksi RCindikaattorien tavoite on tehdä kestävyyttä ja vastuullisuutta näkyväksi. Elintarviketeollisuus hyödyntää mehevää marjaa jäätelöissä, jogurteissa, mehuissa, hilloissa ja muissa herkuissa. Ohjelmassa mukana olevat yritykset raportoivat vuosittain tietyt luvut, muun muassa sen, kuinka paljon ne kuluttavat vettä ja energiaa ja paljonko tuottavat loppusijoitettavaa jätettä. Kiertotalous vaatii myös entistä enemmän eri toimijoiden osaamisten yhdistämistä. Asiakkaat alkavat yhä enemmän suosia tuotteita, joiden kestävyys on hyvä, vaikka ne olisivatkin vähän kalliimpia.” Kannattavaa liiketoimintaa Monille kemian alan yrityksille kiertotalous on jo kannattavaa liiketoimintaa. Nesteen uusiutuvan dieselin raaka-aineista reilut 70 prosenttia on erilaisia rasvaja öljytähteitä ja -jätteitä. Muun muassa Porvoon Kilpilahtea kehitetään yhä tehokkaammaksi kiertotalouspuistoksi. Kemianteollisuus ry seuraa lukuja toimialakohtaisesti. Niistä se saa ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla irti siemenöljyn. Pohjakallion mukaan yksi keskeinen trendi on tuoda kestävyys mukaan koko arvoketjuun. Lakan siemeniä ei kuitenkaan kaikkiin tuotteisiin haluta. Esimerkiksi Kemiran tuotteiden raaka-aineista 28 prosenttia on sekundaarisia. St1 Biofuelsin valmistaman bioetanolin koko raaka-ainepohja koostuu jätteistä ja tähteistä
Vastausvuorossa näyttelijä Miia Nuutila. Aitous ja rakastettavuus. Olet kiinnostunut energiahoitamisesta ja henkisestä valmennuksesta. Huomaan sen itsekin, kun menen kuvauksiin, kuinka hartiat laskeutuvat. Eniten olen ollut Humppilan seudulla lapsuuden mökin metsissä. En ole itse suoranaisesti asunut maalla, mutta aina sinne haikailen. Ihmiset eivät halua julkisuutta sinänsä, vaan he etsivät aidosti rinnalleen kumppania, jonka kanssa voisivat tositarkoituksella jakaa yhteisen elämän. Uskon siihen, että olemme henkisiä olentoja ja että jokainen MTV3 p Näyttelijä Miia Nuutila rakastaa olla metsässä. Metsään voi jättää kaikki huolet ja murheet. Mikä on oma suhteesi maaseutuun ja luontoon. 18 Uusiouutiset 6/2016 Veisitkö roskat, Miia Nuutila. Se on osa henkisen kasvun tarvetta ja henkisyyden tutkimista. Minulla on teini-iästä saakka ollut itseni ja elämän tarkoituksen etsimisen jano. Rauhoitun ja rentoudun luonnossa. Se on maadoittava paikka. Tykkään myös halailla puita. kertaa ja sarja on ollut todella suosittu. Näkökulma on, että asiakkaassa itsessään on parantava energia, energiahoitaja on vain välikappale tämän energian saamisessa asiakkaan omaan käyttöön. Alkusyksystä hän kävi vaeltamassa Ylläksen metsissä. Energiahoidon keinot ja menetelmät ovat moninaisia kosketushoidoista keskusteluihin. Toisaalta maaseutua miljöönä on ihana seurata. Lenkkipolut ovat metsässä, ja repliikitkin jäävät paremmin päähän, kun niitä harjoittelee siellä. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. n ELINA SAARINEN O let mukana tänä syksynä kahdessa MTV3:lla esitettävässä sarjassa: Ex-onnelliset ja Maajussille morsian. Onko kiertotalouden ja henkisten arvojen suosion kasvulla nähdäksesi jokin yhteys. Aitous, perinteiset arvot ja lämpö välittyvät varmasti katsojillekin. Maajussille etsitään morsianta jo 9. Olen opiskellut energiahoitoja, mutta näyttelijäntyöt ovat pitäneet minut nyt kiireisenä. Oma mökki ja sen läheiset metsäpolut ovat tärkeitä paikkoja.. Metsä. Sarjalla on pitkä historia, ja suhteet ovat todistettavasti kestäneet pitkään. Mikä on sinusta sarjan suosion salaisuus. Mistä kiinnostus näihin kumpuaa. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen
On luonnollista ajatella, että kun teen hyvää luonnolle, teen hyvää itselleni ja muille ihmisille sekä elollisille olennoille ympärilläni. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Haluan puhua muista selän takana hyvää. Minua kiinnostaa luonnon ja muiden kunnioittaminen. Hän luki sen mielellään ja palautti onnellisena kirjastoon. MTV3:lla nähdään sarjan neljäs jakso. Olemme juuri muuttaneet uuteen kotiin. Kun leluista kasvaa ohi ja ne ovat vielä hyväkuntoisia, ne voisi laittaa kiertoon. Uusiouutiset 6/2016 19 on tullut tänne toteuttamaan jotakin elämäntehtävää. Miten teillä lajitellaan jätteet. n n Miia Nuutila juontaa suursuosittua Maajussille morsian -ohjelmaa MTV3:lla. Miia Nuutila näyttelee sarjassa eroasuntokonseptin suunnitellutta arkkitehti Laura Kekkosta. Tänään 3.10. Täytyykin pitää naapurin kanssa palaveri yhteisen kompostorin hankkimisesta. Olen aina ollut biojätteiden lajittelija, mutta nyt sitä ei voi tehdä. Se on ihana lahjaidea! Olen sitä mieltä, että lapsillekin voisi opettaa käytettyjen lahjojen kulttuuria. Paritalon pihassa on paljon suppeampi valikoima jäteastioita kuin isoissa taloyhtiöissä, eikä meillä ole tällä hetkellä edes biojäteastiaa. Miia Nuutila näyttelee myös Johanna Vuoksenmaan draamakomediasarjassa Ex-onnelliset. Se kertoo viidestä lapsiperheestä, joiden vanhemmat ovat eronneet, mutta hakeutuneet asumaan samaan Eroasunnot -taloyhtiöön, joka on rakennettu nimenomaan eronneiden lapsiperheiden tarpeita ajatellen. Lastenvaatteita on innokkaasti kierrätetty tuttavien kanssa. Me olemme kaikki yhtä, luonto ja ihminen, samaa energiaa. Kun tätä pohtii, avautuu tilaa ihanalle, terveelle itsekkyydelle ja samalla globaalille välittämiselle ympäristöstä. Tämän päivän (3.10.) jaksossa maajussit tapaavat ensimmäistä kertaa kirjeiden perusteella valitsemansa puolisoehdokkaat kasvokkain pikatreffeillä. Rakkain harrastukseni on aina ollut ulkoilu ja lenkkeily. Olen myös pitkään suosinut luomuruokaa. Ystäväni, joka halusi päästä eroon turhista tavaroista, sai veljeltään syntymäpäivälahjaksi kirjaston kirjan. Ajatuksetkin ovat energiaa. Oletko innokas kierrättäjä ja onko sinulla jotakin kierrätysniksiä. n. Kun lähden kotiovelta urheilemaan, se ei maksa mitään, se ei saastuta eikä siihen tarvita bensoja
Neliöhintaa tärkeämpää on, mitä palveluja tai yhteisöllisiä elämyksiä tilan käyttöön voidaan liittää. Vapaana olevien tilojen käyttöönottoon kaivataan siis hyviä ratkaisuja. Käyttämättöminä lojuvien tilojen hyödyntäminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluntarjoajille, jotka paketoivat tilaratkaisun asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Mikä ratkaisuksi. Kuitenkin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti on järkevää ottaa ensisijaisesti hyötykäyttöön olemassa olevaa rakennuskantaa uuden rakentamisen sijasta. Uutta ei ole järkevää rakentaa, jos vanhat rakennukset voivat ratkaista saman käyttötarpeen. Käyttäjien tarpeet muuttuvat koko ajan joustavammaksi, eikä kukaan ole enää kiinnostunut pitkistä kiinteistä vuokrasopimuksista. Tilan toiminnallisuuteen ja tunnelmaan kiinnitetään yhä enemmän huomioita. Hukkatilojen tehokasta uuskäyttöä on vaikka kattojen hyödyntäminen kaupunkiviljelyyn. 20 Uusiouutiset 6/2016 oimitilat ovat jatkuvasti vajaakäytössä. Tilakonseptissa samanmieliset kohtaavat ja uudenlaisesta yhteistyöstä syntyy lisäarvoa. Haluamme paremmin ymmärtää, miten tämä toimintamalli muunnetaan toimivaksi käytännön liiketoiminnaksi ja toivomme, että uudet kestävät toimintamallit leviävät toimitilabisneksessä. Käyttötarkoituksen muutosta voidaan edistää luomalla joustavia ratkaisuja, joissa samaa tilaa hyödynnetään sekä asumiseen että toimistokäyttöön. Kiinteistöjen omistajat voivat kehittää asiakkailleen uusia, monipuolisia ratkaisuja käyttää tiloja sen sijaan, että tiloja vain välitettäisiin tai vuokrattaisiin. Tulokset tulevat löytymään yritysten työkalupakista, joka tarjoaa ideoita, malleja ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joilla monet yritykset ovat jo rakentaneet menestyviä ratkaisuja kohti hiilineutraaliutta: http://www.sitra.fi/uutiset/hiilineutraaliteollisuus/tulevaisuus-hiilineutraalissa-bisneksessa n Jaana Pelkonen johtava asiantuntija, Sitra Tila on enemmän kuin seinät, lattia ja katto Kolumni Jaana Pelkonen T. Tilan edellytetään tarjoavan käyttäjälleen muutakin kuin lattiapinta-alaa. Näin asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa. Yhteisöllisenä kohtaamispaikkana ja osaamiskeskuksena se on osa isompaa toiminnallista kokonaisuutta ja palvelee paremmin liikkuvia joukkoja ja muuttuvia tarpeita. Toimitilojen vajaakäyttö on kasvussa pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi toimistotiloista jo yli 13 prosenttia on käyttämättömänä. Käyttäjät kuitenkin kaipaavat yhä enemmän joustavuutta toimitilojen käyttömahdollisuuksiin. Tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulta löytyykin jo yli miljoona neliömetriä vapaata toimistotilaa. Sitra selvittää parhaillaan joustavan tilapalvelun mahdollisuuksia. Kasvava trendi on toimistojen käyttötarkoituksen muutos hotelleiksi, asunnoiksi tai jopa hoivakodeiksi. Tila voi olla enemmän kuin seinät, lattia ja katto. Uusimmalla teknologialla, modulaarisilla ratkaisuilla ja digitaalisilla sovelluksilla rakennuksista voidaan tehdä muuntojoustavia ja tarjota vanhentuneillekin tiloille uusi elämä