Uusiouutiset 5/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5|2021 JÄTEKESKUSTYÖSSÄ ON SUOJAUDUTTAVA KAASUILTA JA VIRUKSILTA NÄMÄ OVAT NYT KIERTOTALOUDEN KIINNOSTAVIMMAT YRITYKSET Vaate kiertoon kotimaassa Sijoittaja: huomioi luontoriski! HA NN AKA ISA HÄ MÄ LÄ IN EN
09 276 6980 onniforselloy Kasvuyritystapahtuma Kasvu Open Karnevaali 27.-28.10.2021, digissä — osallistu mistä vain joustavasti! Karnevaalin monipuolinen ohjelma ja laajat verkostot ovat yrittäjän käytössä maksuttomasti. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. » kasvuopen.fi/karnevaali-2021
Lisätietoja hankkeesta: Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(@)figbc.fi Lue lisää: rakennakiertotaloutta.fi KIINTEISTÖJA RAKENTAMISALAN KIERTOTALOUDEN OSAAMISKESKUS netun ympäristön yhteistyöverkosto, joka on myös osa kansainvälistä World Green Building Council -verkostoa. RAKENNAKIERTOTALOUTTA.FI – KIERTOTALOUDEN OSAAMISKESKUS Green Building Council Finland on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakenKiinteistöja rakentamisalan kiertotaloudesta liiketoimintaa! Kuva: Annika Miettinen • Kokoaa tietoa kiertotalousratkaisuista ja jalostaa sitä osaamiseksi KIRA-alalle. Tieto on kuitenkin hajallaan eri hankkeiden tuloksissa ja täytyy saada koottua ja jalostettua osaamiseksi koko alan käyttöön. Sen lisäksi Kiinteistöja rakennusalan kiertotalouden ammattilaiset -LinkedIn-ryhmä kutsuu keskustelemaan ja verkostoitumaan. Tavoitteemme on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistöja rakennusalan toimintaa. Käynnissä olevassa kiertotaloushankkeessamme olemme perustaneet Osaamiskeskuksen. Sellaista työtä emme pysty toteuttamaan yksin, vaan tarvitsemme sinun apuasi, kiertotalouden ammattilainen! Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää alan asiantuntijoiden verkostoitumista ja avointa kehityskeskustelua ja tiedonjakoa koko verkoston kesken. MAINOS fi_gbc_sivu.indd 1 fi_gbc_sivu.indd 1 19.8.2021 10.03 19.8.2021 10.03. Vinkkaa ryhmässä hankkeesi tuloksista, tapahtumista tai tulevista koulutuksista. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa Kiinteistöja rakennusalan muutosta kohti kiertotaloutta. Lisäksi kiertotalous on mahdollisuus kasvattaa rakennusalan tuottavuutta. Lainsäädännöllisesti ja rahoituksessa rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyviin päästöihin tartutaan yhä kovemmalla kädellä. VALMIIKSI PURESKELTUA TIETOA Tietoa kiertotaloudesta ja kiinteistöja rakentamisalan kiertotalousratkaisuista on jo olemassa runsaasti viime vuosien eri hankkeiden tuloksena. Kaikki mitä ympärillemme on rakennettu, on vaatinut valtavasti materiaalia, energiaa ja työtunteja. Tutustu Osaamiskeskuksen verkkosivuilla käynnissä oleviin KIRA-alan kiertotalouden kehityshankkeisiin, Referenssipankkiin ja Julkaisupankkiin. Kokoamalla yhteen paikkaan Kiinteistöja rakennusalan kiertotalouden tiedon ja alan ammattilaiset, haluamme vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä. Olemme myös koonneet yhteen esimerkkejä kiertotaloustuotteista ja -palveluista KIRAalalla ja koonneet hiilineutraalin kiertotalouden täydennyskoulutuspaletin KIRA-alan ammattilaisille. Kaikkiin näihin haasteisiin vastauksia antaa kiertotalous. • Hankkeen toteuttaa Green Building Council Finland Työja elinkeinoministeriön tuella 2020–2021. Päästöjen lisäksi neitseellisten materiaalien kulutus kasvattaa biodiversiteettikatoa ja onpa KIRA-ala toiseksi suurin jätteentuottajakin
no. vuosikerta 26 HA NN AKA ISA HÄ MÄ LÄ IN EN IN NO MO ST OR TH EX Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Sen turvin yritys voi alkaa rakentaa pilottilaitosta Kokkolaan. www.climatecalc.eu Cert. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 32. SISÄLTÖ 5|2021 Mustankorkea Oy:n Jorma Palmu tietää, että jäte keskustyössä on suojauduttava monenlaisilta riskeiltä. Kiertotalouden mukainen bisnesmalli nousi kiertotalouden kiinnostavimpien ratkaisujen listalle. 37 Saunan kautta kahvitauolle 40 YT-näyttely varautuu koronatestein 41 Tapahtumia 42 Lukijat: Lehti nostaa kiertotalousalaa 44 Hyvää ruokaa hukkaan 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Muovi väheni pakkauskisassa 49 Wimao ja Luomoa pärjäsivät Kasvupolulla 50 Taiteen hiilijalanjäljillä Osateemoina uusiomarkkinat ja kiertotalouden bisnesmallit, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut sekä ecodesign. Innomostin Maria Svinhufvud ja Sami Selkälä iloitsevat hyvin sujuneesta rahoituskierroksesta. 37 11 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 14 Joka kymmenes vaate käytettynä 16 Suomi tähtää vastuullisen muodin maaksi 18 Riihimäelle uusi muovijalostamo 20 Kiertotalouskikka 20 Osallistu lukijaäänestykseen 23 Kolumni: Mira Valkjärvi 24 Laskuja luonnolta 26 Kiertotalouden kiinnostavat listattu 31 Kuinka kiertotalous kauppasuhteisiin. Koronaviruksen ei kuitenkaan ole havaittu tarttuvan jätteistä. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 5|2021. Orthex valmistaa muovituotteita kierrätysmuovista. 34 Pitkäikäisiä puhelimia vuonna 2026
Prinssi korosti Northern Light Summit -tapahtumassa, että ihmisen toiminta on jo planeetan kestävyyden äärirajoilla ja että luonto on asetettava talouden keskiöön. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 5|2021. Peräti 86 prosenttia kaikista lukijakyselyymme vastanneista oli sitä mieltä, että Uusiouutiset-lehti on vaikuttanut myönteisesti vastaajan käsitykseen kiertotaloudesta. PRINSSILLE KIERTOTALOUTTA H einäkuun helteillä ylittyi eräs uutiskynnys. Kiertotalous-sana löytyi Suomen edellisen hallituksen ohjelmasta. Iltalehdissä aihe mainitaan harvoin. Myös sijoittajat ja rahoittajat ovat huomanneet kiertotalouden hyödyt. Toisaalta lehti on onnistunut houkuttelemaan myös aivan uusia, nuoria lukijoita aiheen pariin. Mutta että samaa viestiä vie brittikuninkaallinen! Tuntuu merkittävältä. Ihmiskunnan on lopetettava voiton tekeminen luonnon ja sen resurssien kustannuksella. Helsingin Sanomat uutisoi, että Iso-Britannian prinssi Charles oli pitänyt yritysjohtajille palopuheen ympäristön puolesta. Olikin ilo lukea äskettäisen lukijatutkimuksen tuloksia. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tietoa kiertotaloudesta ja sen potentiaalista, riskeistä ja parhaista toteutustavoista. Kun tutkijat selvittivät viime vuonna kiertotalous-termin tunnettuutta opiskelijakyselyssä, kiertotalous oli täysin tuntematon noin joka viidennelle vastaajalle. Suurelle yleisölle kiertotalous on terminä silti yhä melko vieras. Parhaassa tapauksessa kiertotalous tuo kestäviä voittoja paitsi yritykselle, sen omistajille ja asiakkaille, myös ilmastolle ja ympäristölle sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Jo kuusi vuotta olemme välittäneet kiertotaloustietoa ja kertoneet yritysten, kuntien, kuntalaisten, jätehuoltoalan, tutkijoiden ja päättäjien tiestä kohti kiertotaloutta. Toimitaan niin, että kiertotalous kuuluu kaikille, niin linnoissa kuin liiketapaamisissa. Kiitokset palautteesta, lukijat! Jatketaan työtä yhdessä. Lehdellä on vankka vakituisten tilaajien joukko. Me kiertotalouden parissa toimivat olemme tienneet jo pitkään, että maailman pelastamisessa ja ilmaston lämpenemisen hillinnässä kiertotalous on ratkaisevassa roolissa. Esimerkiksi CICAT2025-tutkimuskonsortion kielentutkijat Paula Sjöholm ja Ville Virsu laskivat, että Ilta-Sanomissa sanaa kiertotalous käytettiin vuonna 2019 vain 11 kertaa. Uusiouutiset on lukijoilleen tärkeä tietolähde kiertotaloudesta. Ratkaisuksi prinssi Charles nosti – kiertotalouden. Nykyhallituksen ministerit puhuvat siitä jo useamman otsikon alla. Uusiouutiset-lehti päätti erikoistua kiertotalouteen vuonna 2015. Kiertotaloudesta tuli salonkikelpoista. Edelläkävijöitä seurataan. Yhä useampi yritys on huomannut, että kiertotalouden mukaisilla bisnesmalleilla voi saavuttaa sellaisia kaikki voittavat -ratkaisuja, joihin perinteiset, lineaariset bisnesmallit eivät kykene. Ikään kuin kiertotalous alkaisi vihdoin saada ansaitsemaansa painoarvoa. Kiertotalous kannattaa tuntea. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.9.2021 Tuntuu siltä, että kiertotalous alkaa vihdoin saada ansaitsemaansa painoarvoa
Yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on innovaatioita, joilla kiertotalous olisi usean askeleen pidemmällä, mutta osataanko innovaatioita kaupungeissa hyödyntää. Korteissa paneudutaan omiin ja kumppaneiden erityispiirteisiin ja haastetaan käyttäjää miettimään, minkälainen kumppani minä olen ja miten tavoitteeni ja toiminatatapani sopivat yhteen muiden toimijoiden kanssa. kaupunki, KIEPPI hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2021 Espoon Kerasta, Tampereen Hiedanrannasta ja Turun tiedepuistosta kestäviä ja kiertotalouden mukaisia kaupunginosia. Jokainen vinkki ja sudenkuoppa käydään läpi tarkemmin materiaalien loppupuolella. Usein puhuttu kiertotalouden systeeminen muutos tarvitsee ison joukon erilaisia, uusiakin, toimintatapoja sekä yhteistyökumppaneita. Kumppaneiden profiilit Iso osa yhteistyön rakentamista on oman ja kumppanin roolin ja toiminnan reunaehtojen analysointi ja läpikäynti yhdessä. MAINOS KAUPUNKI KIERTOTALOUDEN KUMPPANUUDEN ELINKAARI kehitysyhtiö ja elinkeinoyhtiö, sekä erilaiset yritykset ja tutkimuslaitokset). Kumppanuusmalli johdattaa yhteistyökumppanit muun muassa näiden kysymysten avulla läpi koko yhteisen kehittämisen kaaren. Miten kaupungit, yritykset ja muut organisaatiot sitten ratkaisevat yhdessä kiertotalouden haasteita. Kaupunkien yhteistyö yritysten kanssa rajautuu usein julkisiin hankintoihin. Ota kumppanuusmalli käyttöön Toivomme, että kumppanuusmalli tuo syvyyttä ja leveyttä yhteistyöhön, ja kannustaa kaupunkeja, sen elinkeinoja kehitysyhtiöitä sekä erilaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia rakentamaan yhteistyötä, jolla kiertotalous saadaan kukoistamaan kaupungeissa. Minkälainen kumppani kaupunki on. Yrityksillä ei aina ole selkää kuvaa siitä, mitä yhteistyöltä kaupunkien kanssa voi odottaa. Mutta mikä on kaupunkien rooli kiertotalouden eteenpäin viemisessä ja miten, sekä erityisesti kenen kanssa, kaupunkien sitä olisi edistettävä. Kaupungit kiertotalouden kumppaneina Kiertotaloudesta puhuttaessa kuulee usein toistettavan, että ilman laajaalaista yhteistyötä tavoitteita ei saavuteta. Miten joustavasti tai nopeasti kaupunki toimii ja miten esimerkiksi start up -yritysten ja kaupungin organisaatioiden aikajänteet sopivat toisiinsa. Kiertotalous vaatii kuitenkin hankintoja pidempiaikaisempaa ja syvempää yhteistyötä, kun tarpeen on kehittää kokonaan uusia tapoja esimerkiksi rakentaa ja tuottaa kiertotalouden mukaisia palveluita uusiin kaupunginosiin. Osataanko uusia innovaatioita kehittää yhdessä muiden kanssa kaupunkien erityisiin tarpeisiin. Ajatuksena on, että kumppanuusmallin avulla päästään paremmin ja tehokkaammin yhdessä kohti kaupunkien kunniahimoisia kiertotaloustavoitteita. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto 6Aika kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli eli KIEPPI-hankkeessa Tampereen ja Espoon kaupunki sekä Turku Science Park Oy ovat kehittäneet mallin yritysten ja kaupunkien kiertotalouden kumppanuuteen. Kumppanien profiilikorteissa käydään läpi esimerkkitapauksia erilaisista kumppaneista (mm. Kumppanuuden elinkaari Kumppanuusmalliin tutustuminen aloitetaan tuotetuissa materiaaleissa koko kumppanuuden elinkaaresta. Lisäksi kaupungeissa tehdään yhteiskehittämistä esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta, kuten 6Aika KIEPPI-hankkeessa. Tampereella, Espoossa ja Turku Science Park Oy:ssä on edistetty kiertotalouden yhteistyötä kehittämällä malli yritysten ja kaupunkien kiertotalouden kumppanuuteen. Kaikki materiaalit ovat vapaasti minkä tahansa yrityksen tai kaupungin käytettävissä ja löytyvät osoitteesta www.tampere.fi/kieppi.. Osaavatko kaupungit tehdä kiertotalouden yhteistyötä. Siinä luodaan mallin käyttäjälle kokonaiskuva mallista ja siitä minkälaisia vältettäviä sudenkuoppia kiertotalouden yhteistyön rakentamisessa on, sekä annetaan vinkkejä parhaan yhteistyön rakentamiseen
Vastuullisuus liiketoiminnassa taas on muutakin kuin hiilijalanjälki. Oulussa kokeilut toteutetaan Oulun Satamassa ja Kiertokaarella. Yrityksiltä haetaan Nopiat kokkeilut -mallilla yhteiskehittämisen kautta ratkaisuehdotuksia energiaProjektipäällikkö Tiina Haapaniemi p. Kuitenkin hiilijalanjäljen laskeminen ja pienentäminen on merkittävä askel kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Kun yritys lähtee suunnitelmallisesti kehittämään toimintaansa hiiliviisaaksi, kannattaa siitä myös viestiä systemaattisesti. Hankkeen toimintoja toteutetaan samanaikaisesti Oulun, Espoon ja Turun yhteistyönä. CarbonWise edistää erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten hiiliviisautta. Oulussa on kehitetty hiiliviisaiden klinikoiden malli, jota on toteutettu myös Espoossa. Yrityksistä 93,8 % kertoo CarbonWisen toimintojen lisänneen osaamista siinä. MAINOS Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset mukaan hiiliviisautta edistäviin kokeiluihin CarbonWise-hankkeessa toteutetaan syksyn 2021 aikana kokeiluja. Turussa kokeilut liittyvät Kupittaan kampusalueen ja siellä toimivien yritysten kehittämiseen kohti vähähiilisyyttä. Turussa on järjestetty työpajoja, joissa on rakennettu hiiliviisauden kaarta yhdessä yritysten kanssa. Yksi hankkeen keskeisiä oppeja yrityksille ja muille toimijoille on ollut se, että hiilijalanjäljestä viestiminen ei tarkoita viherpesua, ja termi olisi syytä jo unohtaa tässä yhteydessä. CarbonWisen toiminnoissa mukana olevat yritykset ovat edelläkävijöitä, jotka mieltävät hiiliviisauden selkeästi kilpailueduksi ja ennen pitkää liiketoiminnan edellytykseksi. Olennaista hiilijalanjäljen laskennassa on sen rajaus järkevästi. CarbonWise vie yritysten hiiliviisautta sanoista tekoihin tehokkuuden parantamiseen Oulun Satamassa kulkureittien älykkäällä ohjauksella, hyödyntäen mahdollisesti älykästä valaistusta ja paikkatietoa. 050 3023196 tiina.haapaniemi@businessoulu.com www.businessoulu.com carbonwise_sivu.indd 1 carbonwise_sivu.indd 1 29.8.2021 18.29 29.8.2021 18.29. Espoossa testataan uudenlaista majoitusalan toiminnanohjausjärjestelmää, joka sisältää hiilijalanjäljenlaskentatoiminnon. Yritykset pääsevät jatkamaan liiketoimintansa brändäämistä hiiliviisaaksi esimerkiksi DesignOulu Start -hankkeessa. Hiilijalanjälkilaskurit ovat yksi työkalu liiketoiminnan kehittämisessä hiiliviisaaksi. Hiiliviisautta odottavat asiakkaat, kumppanit, rahoittajat ja sijoittajat. Tärkeintä on mahdollisuus toimintojen kehittämiseen hiilijalanjäljen avulla. Espoossa matkailualan yritykset saavat vastuullisuusviestinnän sparrausta ja hakevat ympäristösertifikaattia toiminnalleen CarbonWisen avustamana. Klinikoiden toteutuksesta vastaa Macon, ja hiilijalanjäljen laskennassa on käytetty Maconin ilmastoindikaattoria. Yritys itse määrittää, mitä ottaa mukaan laskentaan. Kiertokaarella tavoitteena on luoda etävierailut mahdollistava Ruskon jätekeskuksen virtuaalikierros, joka sisältää esimerkiksi jäteneuvontaa, opastusta ja koko alueen esittelyn. Hiiliviisaudesta viestiminen ja brändäys CarbonWisen hiiliviisaudesta viestimisen ja brändäyksen osion toteutti Hauki Media
Päästöbudjetti hupenee IPCC:n työryhmä on laskenut suuntaa antavaa päästöbudjettia, eli sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on vielä varaa päästää ilmakehään hiilidioksidia, metaania ja muita kasvihuonekaasupäästöjä ennen kuin lämpeneminen ylittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen. UUSIOUUTISET 5|2021 8. Ihmiskunnan nyt tekemistä päätöksistä riippuu, millainen maapallon ilmasto on muutaman kymmenen vuoden päästä. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Jotta pitäisimme lämmönnousun 1,5 asteessa, päästöbudjettia on jäljellä enää 300–900 miljardia tonnia. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB ES TO CK SC AN ST OC KP HO TO Kulutus yli rajan KORONAPANDEMIA hillitsi luonnon varojen kulutusta, mutta vain hetkeksi. ”Koronapandemia taittoi ylikulutusta hieman, mutta tilanne näyttää heikkenevän jälleen. Ihmiskunta tarvitsisi 1,7 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Talvet ovat meillä lämmenneet jo kolme astetta. Tuore ilmastoraportti osoittaa, että ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja siitä johtuvia sään ääri-ilmiöitä. Ihmisen toiminta aiheuttaa nyt vuosittain noin 40 miljardin tonnin päästöt. Sivusto päivittää kulutuksen hillitsemisen konsteja sadan päivän ajan ylikulutuspäivästä aina Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen saakka. heinäkuuta. Skenaariot osoittavat, että 1,5 asteen lämpötilanousu tullaan todennäköisesti ylittämään jo 2030-luvun alussa, ellei päästöjä pystytä radikaalisti ja nopeasti vähentämään. Jos lämpeneminen jatkuu, tämän kesän kaltaiset poikkeuksellisen kuumat kesät saattavat olla ihan tavallisia. Jos ilmasto lämpenee neljä astetta, trooppisten myrskyjen osuuden odotetaan kasvavan 30 prosenttia. Kahden asteen lämpenemiseen budjettia on jäljellä 900–2300 miljardia tonnia. Jos haluamme ratkaista ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on purettava luonnonvarojen ylikulutus. Päästöt ovat kohonneet teollisena aikana tuhatkertaisella nopeudella esiteolliseen verrattuna. Tiedeyhteisön viesti on yhä hälyttävämpi”, summaa IPCC-työryhmän Suomen puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola. Hellepäivä olisi 5,1 astetta nykyistä kuumempi. Maailman uusiutuvat luonnonvarat on jo tältä vuodelta käytetty loppuun. On yhä todennäköisempää, että maailma palaa jatkossakin. Globaali laskennallinen ylikulutuspäivä oli 29. TÄTÄ ON TULOSSA LISÄÄ . Lue lisää: https://bit.ly/37P4naB 8 Suomalaisen kulutuksen vaikutukset näkyvät Suomen rajojen ulkopuolella esimerkiksi trooppisena metsäkatona. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä tuhoisampia ovat seuraukset. ”Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita. WWF Suomi kritisoi sitä, että Suomen kiertotalouden strategisessa ohjelmassa hallitus tyytyy säilyttämään ylikulutuksen nykytasolla, vaikka suunta olisi käännettävä laskuun. Ylikulutuksella me ihmiset syömme pohjan omalta hyvinvoinniltamme ja tulevaisuudeltamme”, sanoo WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula. Globaalisti ilmasto on 20 vuodessa lämmennyt yhden asteen, Suomessa 2,3 astetta. Ilmastotieteen asiantuntijaelin IPCC:n ilmastoraportti varoittaa, että kuivuus, helteet, rankkasateet ja trooppiset myrskyt lisääntyvät. Luonnonvarojen kulutus on siis kiihtynyt viime vuodesta. Amazonin lisääntynyt metsäkato on pienentänyt globaalia metsien biokapasiteettia. Jokainen päästämämme lisätonni hiilidioksidia kiihdyttää lämpenemistä. Strategisessa ohjelmassa todetaan, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Globaalisti viimeinen vuosikymmen on ollut 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika. METSÄPALOT ovat roihunneet tänä kesänä ennätyslaajoina ympäri maail maa. elokuuta. Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin laskelmaan, joka pohjaa tuoreimpiin tietoihin hiilidioksidipäästöistä, metsäkadosta ja muiden luonnonvarojen kulutuksesta sekä YK:n tilastotietoihin. Kulutus näyttää palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 se koitti 22. Overshootday.org-sivusto esittelee keinoja vähentää ylikulutusta. Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät kaikkein nopeimmin maailmassa
Maaja kotitalousnaisten Keskus puolestaan toteuttaa lapsille ja nuorille hävikkiaiheisen mobiilipelin. Mukana on myös kymmeniä muita kotitalouksien hävikin vähentämisestä kiinnostuneita ruoka-alan toimijoita, yrityksiä, järjestöjä, tutkimushankkeita sekä paikallisia ruohonjuuritason toimijoita. JÄIKÖ eiliseltä aterialta vähäsen perunoita. Ruokahävikkiä vähentää myös valtakunnallinen Hävikkiviikko, joka toteutetaan tänä ja ensi vuonna osana Hävikkifoorumia viikolla 37 Kuluttaja-lehden koordinoimana. Mukaan saa liittyä koko hankkeen ajan. 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi Yhteistyössä syntyy keinoja vähentää kotien ruokahävikkiä. Leikkaa perunat kuutioiksi kastikkeen päälle. 1,9 mrd€ Hävikki puoliksi yhteistyöllä RUOKAHÄVIKIN määrän puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä on lyöty viisaat päät yhteen. Tähän reseptiin voit käyttää ylijääneet perunat melkein missä muodossa tahansa. Luonnonvarakeskuksen ja Valintamuotoilijoiden toteuttaman selvityksen tulokset julkaistaan Hävikkiviikolla. Pilko muut ainekset salaatin sekaan. MA AR IT LA HI KA IN EN 9 UUSIOUUTISET 5|2021. Kuluttajaliitto toteuttaa kolmevuotista valtakunnallista kotitalouksien ruokahävikkihanketta, Hävikkifoorumia, yhdessä Kuluttaja-lehden, Luonnonvarakeskuksen, Motivan, Marttaliiton, Maaja kotitalousnaisten Keskus ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Valintamuotoilijoiden kanssa. Lisää reseptejä: www.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/mkn-ruokaneuvot/ hyvasti-ruokahukalle-vinkkeja-havikintorjuntaan www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/kuluttajien-havikkifoorumi-hanke SC AN ST OC KP HO TO Käytetyn elektroniikan verkkokauppa reBuyn tutkimuksen mukaan kuluttajien laatikoissa lojuvien kännyköiden kierrätyskelpoiset arvometallit ovat näin arvokkaita. Reseptin julkaisu on toteutettu yhteistyössä Maaja kotitalousnaisten ja Hävikkifoorumin kanssa. Sekoita kulhon pohjalla öljy, sitruunamehu tai viinietikka, mausteet sekä pesto (jos sitä on). Salaattiin sopivat niin keitetyt potut kuin uuniperunat, lohkoperunat tai jopa ranskalaiset perunat. Myös Motivan Saa syödä -sivustoa uudistetaan, jotta tieto ruokahävikin vähentämiseksi olisi entistä paremmin ja kiinnostavammin kuluttajien saatavilla. HÄVIKKIHERKKU Hävikkiperunasalaatti 2 rkl öljyä 2 tl sitruunamehua tai viinietikkaa ripaus suolaa ja pippuria 2-3 keitettyä perunaa TAI kourallinen ranskalaisia perunoita Muita aineksia sen mukaan, mitä sattuu löytymään, esim: 2 rkl pestoa 1 sipuli pätkä maustekurkkua tai tuorekurkkua 1 nahistunut omena tms. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Hävikkifoorumi selvittää muun muassa sitä, mitkä tekijät kodin ja ruokakaupan ympäristöissä vähentävät ja mitkä lisäävät ruokahävikin syntymistä. Nostele ainekset sekaisin ja anna maustua jääkaapissa hetki. Tänä syksynä käynnistyvissä työpajoissa innovoidaan selvityksen pohjalta uusia keinoja ohjata ja tukea kuluttajia kohti hävikin vähentämistä
Sitten, kun kaikki Pirkanmaan Jätehuollon jätekuljetusten jäteautot liikennöivät Biomyllyn tuottamalla BIG-biokaasulla, kuljetusten hiilidioksidipäästöt vähenevät näin monta tonnia. Kaksilinjainen laitos on ainutlaatuinen Suomessa”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio. UUSIOUUTISET 5|2021 10. Valio ja St1 maatilojen biokaasubisnekseen RUOKATALO VALIO ja energiayhtiö St1 ovat perustamassa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Myös yksittäiset pienemmät biokaasulaitokset tulevat kyseeseen. Kipox Oy:n kuljettaja Rami Saari iloitsee, että hän voi tankata jäteautoon itse keräämistään jätteistä tuotettua biokaasua. Biomyllyn vuosittain tuottamalla biokaasulla ajaisi tuhat kertaa maapallon ympäri. Biomyllyssä käsitellään 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolta tulevat lietteet. Yhdestä kahden kilon biojätepussista tuotetaan kaasua neljän kilometrin ajoon henkilöautolla ja ravinteita 400 gramman ruisleipään. 1 900 SC AN ST OC KP HO TO . PA UL A PO KK IN EN Biomylly käyntiin Koukkujärvellä PIRKANMAAN Jätehuollon uusi biolaitos, Biomylly, on alkanut jauhaa biojätettä. Biomylly tuottaa paikallista BIG-biokaasua sekä luomutuotantoon kelpaavia lannoitteita. Yhteisyritys tulee tekemään biokaasua pääasiassa lehmänlannasta, mutta sitä voidaan jalostaa myös muista maaja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. ”Biojäte ja lietteet käsitellään laitoksessa omilla linjoillaan, mikä mahdollistaa biojätteiden jatkojalostamisen luomulannoitteeksi ja typen ja fosforin korkeatasoisen ravinnekierron. Perustettavan yhtiön biokaasutuotannon tavoite on jopa 1 000 GWh (eli yksi terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä, mikä on kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. Yritykset arvioivat, että vuoden 2050 tienoilla Suomessa toimisi jo kahdesta kolmeen keskitettyä maatilojen biokaasulaitosratkaisua
Norjalaisyhtiöllä on ratkaisuja muun muassa jätteen käsittelyyn, kierrätykseen ja prosessiteollisuuteen. Kasvu Open -sparrauskisan finalisti, Bioja kiertotalouden Kasvupolulla mukana oleva Innomost kehittää metsäteollisuuden sivu virrasta kuten koivun kuoresta korkea-arvoisia jalostustuotteita, jotka soveltuvat esimerkiksi kosmetiikkaan ja ihonhoitotuotteisiin. Innomostin tuotteilla voidaan korvata esimerkiksi mikromuovia. Innomostin tuotteiden avulla kosmetiikkateollisuus ja tulevaisuudessa myös lääke-, kemian-, elintarvikeja tekstiiliteollisuus pystyisivät korvaamaan ympäristölle haitallisia ainesosia. Juuri tämän kaltaisia innovaatioita Metsä Spring haluaa tukea. Tamtron osti norjalaisyhtiön TEOLLISUUDEN PUNNITUSRATKAISUJA tarjoava Tamtron osti norjalaisen ScaleIT AS:n. Viime vuosina Tamtron on keskittynyt parantamaan vaakojen käytettävyyttä ja punnitustietojen saatavuutta. Tamtronin tarjonta kattaa muun muassa integroidut punnitusratkaisut satamiin, metsätalouteen, kaivostoimintaan ja rakentamiseen, jäteja kierrätys-, kuljetusja logistiikkasekä prosessiteollisuudelle. ”Innomostin liiketoiminta perustuu Metsä Groupin sivutuotteen, koivun kuoren, jalostamiseen korkealaatuisiksi tuotteiksi kosmetiikan alalle. Rahoituksen turvin Innomost rakentaa kotikaupunkiinsa Kokkolaan pilottilaitoksen, palkkaa uusia työntekijöitä ja laajentaa toimintaansa. Yrityskaupan jälkeen Tamtronilla on toimintaa Suomen lisäksi kuudessa maassa sekä maailmanlaajuinen jakelijaverkosto. “Käyttämäämme raakamateriaalia on runsaasti saatavilla järkevällä kustannuksella. Juuri päättyneellä rahoituskierroksella Innomost keräsi 2,35 miljoonan euron pääomasijoituksen, jossa johtavana sijoittajana toimii Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy. Tuotteidemme alkulähteet kasvavat pohjoismaisissa metsissä, eivät ruokatai rehutuotantoon sopivilla mailla”, kommentoi Innomostin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Sami Selkälä. Yrityksen valikoimassa on paitsi vaakoja, myös punnitsemiseen liittyviä asennus-, kalibrointija huoltopalveluja. OL LIPE KK A LA TV AL A IN NO MO ST 11 UUSIOUUTISET 5|2021. Kuvassa myös myyntijohtaja Maria Svinhufvud. ”Yrityskaupan myötä meistä tuli omalla alallamme Pohjoismaiden suurin toimija”, kertoo Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen. Ensi vuonna 50-vuotisjuhlaansa viettävä Tamtron työllistää noin 200 ammattilaista. Lisäksi kierrokselle osallistui pohjoismainen pääomasijoittaja Innovestor sekä yksityisiä enkelisijoittajia. Innomost perustaa pilottilaitoksen Kokkolaan KOIVUA ja metsäteollisuuden sivuvirtoja jalostava Innomost on kerännyt viiden miljoonan euron rahoituksen. Haluamme auttaa Innomostia pääsemään tavoitteisiinsa”, kertoo Metsä Spring Oy:n Corporate Venture -toimintojen johtaja Erik Kolehmainen
RE-appi myös neuvoo, miten pisteellä toimitaan ja opastaa viemään jätteet oikeaan paikkaan. ”Maanrakentamisessa on käytetty kierrätystuotteita kuten Bemura-betonimursketta ja kuonasta valmistettua Scanwas-keinokiviainesta”, kertoo rakentamisesta vastannut projektijohtaja Ilkka Letonsaari Lakeuden Etapilta. Se muistuttaa, että ruoat kannattaa järjestää jääkaappiin niin, että ensin vanhentuvat ovat etuosassa. SC AN ST OC KP HO TO LA KE UD EN ET AP PI Ilman polkujen kunnostustöitä polut kuluvat ja levenevät, mikä uhkaa tunturikasvillisuutta. S korostaa suunnittelua. Näin ei tule ostettua turhaa. RE-pisteellä voi asioida myös itsepalveluna mobiilisovelluksen avulla ympäri vuorokauden. ”Palveluaikana asiakaspalvelu on paikalla. Koko viikon ruokalista kannattaa suunnitella etukäteen ja tehdä ruokaostokset sen mukaan. Älyä uudella jätepisteellä SEINÄJOELLA AVAUTUI kesällä uudenlainen jätteen vastaanotto paikka. Hetta-Pallas-reitti kuntoon talkoillen TALKOOVÄKI ON TÄNÄ KESÄNÄ kunnostanut Hetta-Pallasvaellusreittiä. Siksi luontoreittien kunnostaminen on tärkeää. Kauppaan ei kannata mennä nälkäisenä. Ruoantähteitä voi hyödyntää riperesepteissä. Tavoitteena on kehittää luontoretkeilyn edellytyksiä turvaten samalla ainutlaatuinen tunturiluonto ja lajisto Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. He voittivat ideallaan Suomen 4H-liiton järjestämän Ruokahävikin torjujat -ideakisan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa. Pidä Lappi Siistinä ry sai kunnostustöihin rahaa Partioaitan vuoden 2020 keräämästä Ympäristöbonuksesta yli 61 500 euroa. U tarkoittaa uudelleenkäyttöä: Jäljelle jäänyt ruoka kannattaa syödä seuraavana päivänä. Jätekeskuksen rakentamisessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Pidä Lappi Siistinä ry ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat yhteistyössä talkoolaisten kanssa kunnostaneet pitkospuita ja uusineet siltoja Kestävästi tunturiin -hankkeessa. UPS!-muistisääntö vähentää hukkaa SIMPPELI OHJE kiteyttää keinot, joilla keittiössä jää vähemmän ruokajätettä. Asiakas voi itse valita asioiko perinteiseen tapaan palveluaikana vai RE-apin avulla itsepalveluna”, kertoo palvelupäällikkö Anna Mäntylä. Virtanen p. Toisena lyhenteessä on P niin kuin päivämäärät. UPS-kirjainyhdistelmä tiivistää hyvät toimintatavat. MI IA PA LO VA AR A RE-pisteen alueella käytetään uusiutuvaa energiaa ja hyödynnetään maalämpöä, aurinkosähköä ja sadevesiä. UPS!-iskulauseen ideoivat Jämsän 4H-yhdistyksen kerhonohjaajat Aada Pirnes ja Enni Pitkäniemi yhdessä Safkasankaritkokki kerholaisten kanssa. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 5|2021 12. Kysy lisää Pasi P. Puisto on Suomen suosituin kansallispuisto: Sinne tehdään vuosittain 560 000 käyntiä. Myös maksaminen tehdään apilla jo etukäteen, jos kyytiin on tulossa maksullisia jätteitä. Jääkaapin sisällön saa pidettyä hallinnassa laittamalla ensimmäisenä vanhentuvat elintarvikkeet eturiviin näkösälle. • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet erityisjate .
7,4 % TO IVO HE IN IM ÄK I Ajankohtaista lainsäädännöstä ja tuottajavastuusta sekä kiertotalouden uusimmat tuulet. Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi jopa yli 43 prosenttia. Uusiutuvan biokaasun lisäksi Hartwall aikoo hankkia energiaa myös hyödyntämällä lahtelaisen, jo käytöstä poistetun Kujalan kaatopaikan kaasuja. Sekajätteessä oli myös paljon biojätteitä, keskimäärin 37,3 prosenttia. Pienpanimo Ant Brewn kanssa kehitetty Wasted potential -olutsarja hyödyntää villija kaupunkiyrttejä, ruokahävikkiin muutoin joutuvia leipiä, marjoja ja hedelmiä, sekä hanhenkakkaa. 13 UUSIOUUTISET 5|2021. Juomavalmistaja Hartwall ja Lahti Energia rakentavat Lahteen biokaasulaitoksen, jonka tuottama biokaasu tehdään oluenpanossa syntyvästä mäskistä. Lopulta teos kiteytyy kysymykseen, miksi ihminen ja koko ihmiskunta haluaa tuhota itsensä. LUE NÄMÄ Yhden puun tuho KIRJOITTAJA: Katri Naukari KUSTANTAJA: WSOY KERTOO: Ilmastoahdistus kietoutuu henkilökohtaiseen suruun ja omien elämänvalintojen pohdintaan tässä autofiktiivisessä, matkakirjaksi naamioidussa esseekokoelmassa. Sekajätteestä jopa 77,5 prosenttia on sellaista jätettä, jonka olisi voinut lajitella paremmin. Päähenkilö muistelee itsemurhan tehnyttä isäänsä ja lapsuutensa pihapuun kohtaloa. Monologi nostaa suurennuslasin alle aikamme kummallisuuksia, kuten tekokukat, cokis-koukun, kuntosalin lentokoneeseen rakentaneet julkimot ja mikromuoviksi meriin päätyvän glitterin. Lue juttu aiheesta tästä lehdestä sivulta 31. Lahti on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. www.wsoy.fi/kirja/katri-naukari/yhden-puun-tuho/9789510466988 Options to inforporate Circular Economy in Regional Trade Agreements KIRJOITTAJAT: Christophe Bellman ja Malena Sell JULKAISIJA: Sitra ja IISD KERTOO: Kuinka kiertotalous saataisiin osaksi alueellisia vapaakauppasopimuksia. Sekajätteen joukossa on esimerkiksi sellaisia muovipakkausjätteitä, jotka olisivat sopineet kierrätettäväksi. Olutta kiertotaloustyyliin Lahdessa YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI Lahti vie kiertotalousviestiä yhdessä seudun olutpanimoiden kanssa. Ant Brew haluaa kertoa oluen ystäville kiertotaloudesta ja nostaa esiin ruokahävikin pienentämistä, jätteiden hyötykäyttöä, kaupunkiviljelyä sekä lähija villiruokaa. Uusi laitos nousee Hartwallin Lahden-panimon yhteyteen. Lentohäpeästä huolimatta hän lähtee Japaniin hakemaan metsäterapiaa. Hanhioluen maltaat savustetaan hanhen tuotoksin, jotka on kerätty Vesijärven rannoilta. ”Sekajätteen sisältämä biojäte likaa ja kostuttaa sekajätteessä olevat kierrätyskelpoiset materiaalit ja hankaloittaa sekajätteen käsittelyä lajittelulaitoksessa”, sanoo Salpakierto Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Rinne. Teos analysoi, millaisia kiertotalouselementtejä löytyy voimassa olevista, alueellisista vapaakauppasopimuksista, ja mikä on tilanne niissä, jotka ovat vielä neuvoteltavina. www.sitra.fi/julkaisut/kiertotalous-osaksi-alueellisia-vapaakauppasopimuksia Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt pienenivät näin paljon vuonna 2020 edellisvuodesta. Vuonna 2023 käyttöön otettavan laitoksen rakennustyöt käynnistyvät loppuvuodesta. Biojätettä päätyy sekajäteastiaan niissäkin kiinteistöissä, joissa sen lajittelu erilleen on ollut mahdollista jo vuodesta 1998 asti. Tampere-talo to 4.11.2021 klo 12–16 (lounas 11–12) Tuottaja vastuuiltapäivä 2021 ENNAKKOKUTSU Sekajätteessä paljon kierrätyskelpoista SALPAKIERTO Oy:n toteuttamassa jätteenkoostumustutkimuksessa selvisi, että kotitaloudet laittavat yhä paljon kierrätyskelpoista jätettä sekaja energiajätteen joukkoon. Oluen valmistuksessa käytetään myös paikallisen K-Citymarket Paavolan appelsiinimehun tuorepuristuspisteen kuorijätettä
”Arviolta vähän alle kymmenen prosenttia kotitalouksien tekstiileistä on käytettyä tavaraa, joka kiertää vertaiskierrossa”, summaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hannu Savolainen. Täysin vastaavaa tutkimusta ei ole tietojen mukaan tehty missään muualla. Yli 40 000 tonnia kotitalouksien tekstiileistä päätyi sekajätteeseen. Meidänkin pitäisi hankkia käytettyä tekstiiliä itsellemme, jotta kiertotalous toimisi.” Pioneeritutkimus Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Lounais-Suomen Jätehuolto selvittivät Suomen vuoden 2019 tekstiilivirrat kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa. T uore tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisten tekstiilikulutuksesta. Suurin osa, yli 15 000 tonnia, uudelleenkäyttöä varten kerätyistä poistotekstiileistä viedään hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ulkomaille. Nämä tekstiilit poltetaan energiaksi. SU OM EN YM PÄ RI ST ÖK ES KU S Kun suomalainen luopuu omistamastaan tekstiilistä, se laitetaan useimmiten sekajäteastiaan, ei uudelleenkäytettäväksi. Ei vain niin, että kierrätetään tekstiilejä hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ulkomaille. Tutkimusta tukivat ja rahoittivat ympäristöministeriö, Suomen Tekstiili ja Muoti ry, Muotija urheilukauppa ry sekä Suomen Kiertovoima KIVO ry. 14 UUSIOUUTISET 5|2021. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen ostaa vuodessa noin 7,4 kiloa vaatteita ja kaksi kiloa kodin tekstiileitä. Globaalista trendistä poiketen suomalaiset eivät ole lisänneet shoppailua. Kiertoja kotimaassa Tutkimushankkeen vetäjä, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo muistuttaa suomalaisten vastuusta tekstiilien ja vaatteiden kuluttajina: ”Suomalaisten on hyvä miettiä omaa kuluttamista ja ostaa enemmän käytettyä. Vähän alle kymmenen prosenttia hankitaan käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta tai vertaiskierrosta kuten sukulaisilta, tutuilta ja ystäviltä. Yli 90 prosenttia vaatteista ja tekstiileistä ostetaan uusina. Tällä suhteella suomalaiset hankkivat vaatteita ja kodin tekstiilejä. Myös ulkomaisen verkkokaupan kautta kulkevia tekstiilimääriä arvioitiin. JOKA KYMMENES VAATE HANKITAAN KÄYTETTYNÄ Yhdeksän uutta ja yksi käytetty. Vuonna 2019 uudelleenkäyttöön päätyi kaikkiaan 9 990 tonnia käytettyä tekstiiliä kotitalouksista. Suomalaistutkimus otti ensimmäistä kertaa kartoitukseen mukaan kotitalouksien tekstiilivirtojen lisäksi myös teollisuuden, julkisen sektorin ja yritysten tekstiilija poistotekstiilivirrat. ELINA SAARINEN UUTISIA Suomalaiset voisivat ostaa isomman osan vaatteistaan käytettynä. Tästä määrästä noin 7 000 tonnia on käytettyjä, uudelleenkäyttöön päätyviä vaatteita ja kodin tekstiilejä. Tämä on noin 1,8 kiloa henkeä kohden. Vähän uudelleenkäyttöön Kotitalouksien osuus vaatteiden ja tekstiilien kulutuksesta oli vuonna 2019 yhteensä 73 433 tonnia
”Tavoitteena on, että tämän vuoden loppuun mennessä niin kutsutussa Kamu-keräyksessä olisi mukana jo 11 jätelaitosta”, aikatauluttaa Lounais-Suomen Jätehuollon projektisuunnittelija Oskari Pokela. Vielä vuonna 2019 erilliskeräyksen kokonaisvolyymistä, lähes 23 000 tonnista, suurimman osan eli lähes 22 000 tonnia keräsivät hyväntekeväisyysjärjestöt. Lue lisää: Kulutus ei kasvanutkaan: https://bit.ly/3yEhR4K Tekstiilivirrat Suomessa 2019: https://bit.ly/37Agus0 Tervetuloa 35. Hankaluutena oli myös se, että tutkimuksessa arvioitiin kiloja ja tonneja, mutta suuri osa tiedoista oli euromääräisiä eli tekstiilien arvoa koskevia. Tekstiili näyttää ohjautuvan vientiin tai sitten sekajätteen kautta polttoon, vaikka kuitumateriaali voisi soveltua hyvin materiaalikierrätykseen. Tutkijat joutuivat arvioimaan määriä kirjallisuuden ja kyselyiden pohjalta. Jatkossa kunnalliset jätelaitokset saavat kerättyä kotitalouksista entistä suuremman määrän poistotekstiiliä kierrätystä ja hyötykäyttöä varten. Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee Turkuun kuluttajien poistotekstiilien jalostuslaitosta, joka käynnistyisi vuonna 2023 tai 2024. ”Täyden mittakaavan laitoksen hankesuunnittelu on jo käynnissä. Vientiin meni 16 prosenttia poistotekstiileistä. Tutkimus täydensi kuvaa siitä, minkälaisia poistotekstiilimääriä Suomessa syntyy. valtakunnallisille Jätehuoltopäiville! Kiertotalouden tulevaisuus on täällä Jätehuoltopäivät 2021 6.—7. Etenkin poistotekstiilivirtoja koskeva tieto on puutteellista. Vertaiskierrosta ja uudelleenkäytöstä on vasta vähän tietoa saatavilla. Laitosta on myös mahdollisuus laajentaa tarvittaessa”, sanoo projektipäällikkö Marko Kokkonen. Pystymme Resterin Paimion tehtaalla ottamaan vastaan yritysten ja teollisuuden poistotekstiiliä ja avaamaan sen kierrätyskuiduksi. ”Näihin lukemiin saadaan tulevaisuudessa varmasti parannusta, kunhan Resterin ja Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien käsittelylaitokset ovat käynnistyneet. Uudelleenkäyttöön tästä virrasta saatiin vain neljä prosenttia. Myös materiaalikierrätykseen päätyi pieni sivuvirta, 18 prosenttia. Uudet laitokset petraavat Poistotekstiiliä syntyy etenkin pesulayrityksissä, jotka poistavat muun muassa vuokrakäytössä olleita, käyttöikänsä päähän tulleita tekstiileitä. Tämä on kierrätysliiketoiminnan arvoketjun puuttuva palanen”, Resterin asiakkuusja kehitysvastaava Henna Knuutila näkee. Näiden tekstiilien hyötykäytössä olisi selkeä sauma materiaalikierrätyksen tehostamiselle. Radisson Blu Hotel Oulu Teemat Lainsäädännön ajankohtaiset • Rakennusjäte kiertoon Innovaatiot vievät tulevaisuuteen • Ratkaisuja roskaantumiseen Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tutustu ohjelmaan! www.jatehuoltopaivat.fi #jätehuoltopäivät @JHY_fi Myös webinaari! Tul e ku mp pa nik si ja tav oit a ala n am ma ttil ais et. Tämä virta on jäänyt useissa aiemmissa tutkimuksissa pimentoon. Laitos voisi käsitellä 15 000 tonnia kuluttajilta erilliskerättyä poistotekstiiliä. Erilliskeräys kohenee Tutkimus näyttää myös, että poistotekstiilien erilliskeräys on kehittymässä suotuisaan suuntaan. Tekstiiliketjun datankeruuta kehittämään onkin käynnistynyt jo uusi hanke (http://circinnovation.com). Jotta kiertotalouden toteutumisesta saataisiin tarkkaa tietoa, tekstiiliarvoketjun toimijoiden tulisi raportoida määräja laatutietoja nykyistä yhtenäisemmin ja kattavammin. Uusi virta näkyviin Sen lisäksi, että kotitalouksista syntyy käytöstä poistettua tekstiiliä 63 115 tonnia, muilta toimialoilta poistotekstiilivirtaan yhtyy yli 17 000 tonnin suuruinen massa. Tekstiili näyttää ohjautuvan vientiin tai sekajätteen kautta polttoon, vaikka kuitumateriaali voisi soveltua hyvin materiaalikierrätykseen. Suomessa syntyi poistotekstiilejä vuonna 2019 kaikkiaan yhteensä 85 773 tonnia. 10. Suurin vuo, 61 prosenttia, ohjautui energiahyödyntämiseen eli jätteenpolttolaitoksiin
Alan toimijat haluavat luoda Suomeen maailman vastuullisimman ja kestävästi toimivimman tekstiilien kierron ja tuotannon kokonaisuuden. . SUOMI TÄHTÄÄ VASTUULLISEN MUODIN MALLIMAAKSI Suomella on hyvät mahdollisuudet rakentaa maahan vastuullisuuteen pohjaava vaate bisnes. Suomessa on vireitä start-uppeja sekä innovatiivisia yrityksiä, joita tukee korkealaatuinen tutkimus ja tiedetoiminta. ELINA SAARINEN UUTISIA “Suomelle uudistunut tekstiiliteollisuus tarkoittaisi arviolta 1,2 miljardin euron investointeja, noin 17 000 uutta työpaikkaa ja maailmanlaajuisesti vahvistunutta mainetta kestävän kehityksen johtavana maana”, sanoo Ali Harlin. Suomessa onkin jo kehitteillä uusia, ekologisia tekstiilikuituja. Uusiin valmistusteknologioihin perustuvat selluloosakuidut kannattaa jalostaa Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tekstiilija muotialan tiekartta julkistettiin webinaarissa 18.8.2021. Kierrätettyjä tekstiilikuituja on tulossa markkinoille. Siksi tekstiilialan arvoketjuun kuidusta vaatteeksi tarvitaan SuoSC AN ST OC KP HO TO 16 UUSIOUUTISET 5|2021. Infinited Fiber Company, Rester Oy sekä Metsä Spring. Suomessa on jo kehitetty esimer kiksi kierrätys kuituun pohjautuvia tekstiili materiaaleja, joita maailmanluokan muoti brändit ovat ot taneet käyttöönsä. elokuuta julkaistu tiekartta. Näin arvioi 18. Tiekartta linjaa tavoitteet ja toimenpiteet sekä listaa Suomen vahvuudet tavoitteeseen pääsemisessä. V astuullinen ja ekologinen tekstiilija muotiteollisuus voi synnyttää Suomeen 1,2 miljardin euron investoinnit ja jopa 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. VTT, Suomen Tekstiili & Muoti ry sekä alan toimijat ovat yhdessä luoneet tulevaisuusvision. Tavoitteena on täysin kestävä tekstiilien arvoketju. Vaatteeksi jalostettuna liukosellun arvo voi nousta jopa 6,5-kertaiseksi. Arvoa kotimaassa ”Suomella on erinomaiset edellytykset uudistaa tekstiiliteollisuutta osana kansainvälistä verkostoa”, korostaa tiekarttaprojektin johtaja, VTT:n tutkimuspäällikkö Taina Kamppuri. VTT:n ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n edustajien lisäksi webinaarissa esittäytyivät monet yritykset ja organisaatiot, jotka jo edistävät tekstiilien kiertotaloutta Suomessa, mm
Tästä laajentuu kasainvälinen standardi: Suunniteltu kestäväksi. Työ tekstiiliklusterin rakentamiseksi Suomeen on saanut vahvan alun”, kiittää Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Professori Ali Harlin kertoo, että Suomella on tarvittavaa avainosaamista esimerkiksi suunnittelussa, kuvantamisessa, digitalisoimisessa ja robotiikassa. Tiekartan toimeenpanossa tärkeää on rakentaa vastuullinen ja todennettu suljetun kierron pilotti ja sen ympärille ekosysteemi. Suomessa voitaisiin testata esimerkiksi työja vuokravaatteiden kestävää ja vastuullista suunnittelua, alkutuotantoa, valmistusta ja kierrättämistä. Tarkoitus on synnyttää toimintatapa, joka pohjaa kestäväksi suunnitteluun. Tiekartan työpajoissa nousi esiin tarve suljetun tekstiilikierron pilotille. PILOTTI, STANDARDI JA EKOSYSTEEMI SUOMEN TEKSTIILIJA MUOTIALAN tiekartta vuoteen 2035 linjaa tällaisia arvolupauksia: 1) Tarjoamme maailman puhtainta ja täysin kierrätettävää materiaalia, tekstiilejä ja muotia yksilöllisiin tarpeisiin 2) Luomme puhdasta ja toimivaa muotia, työvaatteita ja teknisiä tekstiilejä sekä todennamme niiden vastuullisuusja kestävyystiedot 3) Tuotamme vastuullisesti maailman puhtainta ja kierrätettävää materiaalia tekstiileiksi, joissa on vahva tietämyspohja. Suomessa on vahvaa viestintäja teknologiaosaamista, joiden avulla voidaan valmistaa paitsi vastuullisia, myös älykkäitä tuotteita. Toimijat korostavat, että nyt tarvittaisiin rahoitusta ja investointeja, jotta konkreettisissa toimissa päästäisiin eteenpäin. Lue lisää: www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomen-tekstiiliteollisuus-maailman-vastuullisinta-ja-toimivinta-vuonna-2035 https://cris.vtt.fi/en/publications/finland-as-a-forerunner-in-sustainable-and-knowledge-based-textil * alkaen 5 huoneiston asuinkiinteistöistä Meiltä saat kätevät ratkaisut • olemassa oleviin Molok-jätepisteisiin • uudistettaviin / uusiin kohteisiin Me autamme sinua – ota yhteyttä oman alueesi Molok-asiantuntijaan www.molok.fi Uudesta jätelaista ja ratkaisuista lisää blogissa www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki Jätelaki koskee myös pieniä* taloyhtiöitä Kierrätä kaikkia 7 jätelajia Muovipakkausten, bioja metallijätteen keräys pakolliseksi Molok mukautuu uuteen jätelakiin. Tulevaisuuden tekstiilin elinkaarta mallintavassa pilotissa voitaisiin vakiinnuttaa suunniteltu kestäväksi -toimintatapa tai standardi, jonka avulla brändit voisivat jatkossa todentaa kuluttajille toimintansa vastuullisuuden ja kestävyyden. ”Tämä työ on osoittanut, että tekstiilialan tulevaisuus kokoaa yhteen merkittäviä toimialoja metsästä teknologiaan. messa myös langan, neuloksen, kankaan tai kuitukankaan valmistusta, joille varsinaisten tekstiilituotteiden valmistus voidaan perustaa. Toimijat korostavat myös kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, joiden ytimessä on monipuolinen yhteistyö. Suomella vahvuuksia ”Digitalisaatio on yksi kiertotalouden ratkaisujen luomisen edellytyksistä ja kulmakivistä”, sanoo VTT:n Tulevaisuuden tuotteet ja materiaalit -liiketoiminta-alueen johtaja Tua Huomo
Todennäköisesti kuluttajilta talteen otetut jätemäärät kasvavat runsaasti myös tulevina vuosina, jolloin muovi pakkausjätteen kiinteistökeräys yleistyy. ”Uuden laitoksen suunnittelussa tutkimme kaikki vaihtoehdot, mutta todennäköisesti uusi laitos erottelisi nykyistä enemmän materiaaleja kierrätystä varten. Uusi kaksivuotinen sopimuskausi alkaa vuonna 2022. Nykyinen muovijalostamo käsittelee noin 18 000 tonnia kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä vuosittain. Nykyisillä prosesseilla ei saada kierrätystä varten eroteltua kaikkea sellaista muovia, jota uusilla tekniikoilla olisi jo mahdollista kierrättää. Päivitetty versio Fortumin vuonna 2016 avattu muovijalostamo ei enää täysin palvele muovi jätteen kierrätystarpeita. F ortum suunnittelee korvaavansa Riihimäellä vuodesta 2016 toimineen muovijalostamonsa uudella, nykyaikaisemmalla muovinkierrätyslaitoksella. Ehkä jo 2023. Vuonna 2016 Riihimäelle avautui Suomen ensimmäinen kuluttajamuovipakkausjätettä jalostava laitos. Esimerkiksi polystyreeniä tai 2D-polypropeenia ei nykylaitos erottele, mutta se olisi mahdollista uusilla tekniikoilla”, Saarimaa sanoo. Miksi Fortum tyytyy suunnittelemaan vain maksimissaan 40 000 tonnin muovijalostamoa, jos lähivuosina kertymä voi Suomessa olla jo 50 000 tonnin luokkaa. Kemiallinen kierrätys mekaanisen rinnalle Kuluttajilta talteen otetun muovipakkausjätteen määrä on noussut viime vuosina vauhdilla, kun kuluttajat ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkausjätettä erilleen sekajätteistä. RIIHIMÄELLE UUSI MUOVIJALOSTAMO Fortum aikoo kaksinkertaistaa muovijätteen kierrätyskapasiteettinsa. ”Se on ensimmäisen sukupolven laitos, joka ei enää ole kaupallisteknisesti tehokas. Nykyinen muovijalostamo on esimerkiksi liian pieni ollakseen kannattava. Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi kertoo, että kuluttajilta saadaan tänä vuonna talteen jo noin 34 000 tonnia muovipakkausjätettä. Sittemmin osaaminen ja teknologia ovat kehittyneet”, Saarimaa taustoittaa. Uuden laitoksen käsittelykapasiteetiksi on kaavailtu 30 000 – 40 000 tonnia muovijätettä. Nyt Fortum suunnittelee laitoksen päivittämistä uuteen versioon. Muovijalostamon kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä. Kotimainen kierrätyskapasiteetti ei nykyisin riitä, joten SUM joutuu viemään osan muovipakkausjätteestä ulkomaille. ”Uusi laitos on suunnitteluvaiheessa eikä investointipäätöstä vielä ole tehty. Uusi muovijalostamo pystyisi myös hyödyntämään joitakin nykyisen muovijalostamon prosessiosia ja laitteistoja. Siihen sisältyy kuuden lisävuoden optio. . ELINA SAARINEN UUTISIA EL IN A SA AR IN EN 18 UUSIOUUTISET 5|2021. Materiaalien läpimenoa pitää myös parantaa. ”Uuden sopimuksen pohjalta voidaan alkaa suunnitella uutta, isompaa ja modernimpaa käsittelylaitosta Riihimäelle”, Saarimaa vahvistaa. Siksi Saarimaa ei puhu täysin uudesta laitoksesta, vaan nykyisen muovijalostamon päivitetystä versiosta. Vauhtia uuden laitoksen suunnitelmat saivat kesäkuussa, kun Fortum ja Suomen Uusiomuovi Oy (SUM) pääsivät sopimukseen siitä, että SUM toimittaa kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä jatkossakin Fortumille käsiteltäväksi ja kierrätettäväksi. Mutta uusi laitos pystytään tarvittaessa rakentamaan pian. Se voisi olla toiminnassa jo kahdessa tai kolmessa vuodessa”, aikatauluttaa Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa
Fortum selvitteleekin jo kemiallisen kierrätyksen menetelmiä ja vaihtoehtoja. “Mekaanisen kierrätyksen laitos kapasiteettia ei kannata ylimitoittaa.” EK O K EM . Vaikeammille muovijätelaaduille pitää löytää muita ratkaisuja, kuten kemiallinen kierrätys ja muovien kierrätys polton ja hiilidioksidin talteenoton kautta. Uusi, suurempi muovijalostamo antaisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia myös tällaiseen tuotekohtaiseen uusiomuovien räätälöintiin. Yksi keino olisi varmistaa, että ympäristöhaittoja hillitsevien tuotteiden tuotanto on aina kannattavampaa kuin haittoja aiheuttavien tuotteiden.. EU miettii esimerkiksi velvoitetta sekoittaa tiettyjen tuotteiden valmistusprosesseihin jokin määrä uusiomuovia neitseellisen rinnalle. EL IN A SA AR IN EN ”Tunnistamme asiakkaan kanssa tuotteita, jotka voisi valmistaa neitseellisen muovin sijasta joko kokonaan tai osittain kierrätysmuovista. Tätä aloitetta kutsutaan sekoitevelvoitteeksi (mandatory recycling content). Tuotteisiin uusiomuovia neitseellisen sijasta Saarimaan mukaan muovin kierrätykseen tarvitaan uusia keinoja lisätä uusiomuovien käyttöä ja kysyntää valmistavassa muovituoteteollisuudessa. Mekaanisen kierrätyksen laitoskapasiteettia ei siis kannata ylimitoittaa.” Kierrätysmuovin eli uusiomuovin laadun on oltava niin hyvää, että se voi kilpailla markkinoilla neitseellisten muovilaatujen kanssa. Muovinkäsittelyn teknologiat ovat kehittyneet nopeasti, mutta uudessa laitoksessa voitaisiin hyödyntää myös joitain nykyisen laitoksen prosessiosia ja laitteistoja. ”Sekoitevelvoite tulee vaikuttamaan uusiomuovin hintaan positiivisesti.” Hän toivoo, että kun yhteiskunnat tulevat käyttämään ilmastonmuutoksen hillintään paljon rahaa, työkalupakkiin otettaisiin myös epäsuorat investoinnit. Saarimaa pitää sekoitevelvoitetta tarpeellisena aloitteena, joka auttaa tekemään muovien kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa. Saarimaan mukaan syynä on se, ettei kaikkea muovia kannata kierrättää mekaanisesti. Sekoitevelvoitteelle odotuksia EU on kasvattamassa uusiomuovien markkinakysyntää osana vihreän kehityksen ohjelmaansa ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaansa. Kehitämme sitten heidän tuotteeseensa sopivan kierrätysmuovin yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Saarimaa selventää. ”Uskon maailman kehittyvän niin, että mekaanisiin kierrätyslaitoksiin ohjautuvat sinne hyvin soveltuvat muovit, kuten kovamuovit. Fortum onkin käynnistänyt puolitoista vuotta sitten Circo Lab -konseptin, jossa yhtiö hakee kiertotalouden ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa
syyskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Näin saat vähennettyä liikkumisesi päästöjä yli 85 prosenttia. Kaasutankkausverkosto laajenee koko ajan, ja BIG-asemilta saa aina orgaanista, uusiutuvaa metaania. Äänestä parasta juttua, voita Kuplivaa kemiaa! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Idea lähti siitä, kun mietin maakunnallisen jätehuollon kehityskohteita ja päästövähennyskeinoja. Biojäte pitää saada vielä paremmin erilliskerättyä ja tuottamaan biokaasulaitokseen orgaanista metaania. Voit voittaa Anu Hopian ja Pekka Lehtosen teoksen Kuplivaa kemiaa, kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan (Gaudeamus). Mika Suomalainen on Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja.. Biojätteen erilliskeräys pitää saada toimimaan paremmin. Nyt kun meidän biokaasulaitoksemme tuottaa paikallisista raaka-aineista (erilliskerätystä biojätteestä ja jätevesilietteestä) orgaanista metaania, niin mikä olisi järkevämpää kuin myös käyttää syntyvä kaasu paikallisesti. Meillä EteläKarjalassa on erilliskerätty biojätettä jo vuodesta 2002 lähtien joka kiinteistöltä, mutta silti kuivajätteessä on edelleen noin 25 painoprosenttia biojätettä. syyskuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 4/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Ostosreissusta kierrätysreissu". Mistä idea lähti. Todellinen resurssiviisas kiertotalousratkaisu! Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi netti sivuillamme. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalousvinkkisi. Kaasuauto on yhtä halpa kuin vastaava bensiiniauto, joten ympäristöystävällisestä tekniikasta ei tarvitse maksaa lisähintaa. Palautetta lukijoilta: "Juttu oli mielenkiintoinen ja siitä sai lisätietoa tekstiilien kierrättämisestä.” Marja KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIKA SUOMALAISEN KOTIALBUMI, KUVA BIOKAASUA TANKKIIN Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Osallistu lukijaäänestykseen. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Vaihda autosi biokaasuautoon tai tee kaasukonversio bensiiniautoosi. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/ aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 5/21, tai 9. Vastaa viimeistään 27