4|2025 Kiertotaloutta rakentamiseen Biojäte pois sekajätteestä AKI KOIVULA: JÄTTEENPOLTTOVERO KANNUSTAISI KIERRÄTTÄMÄÄN POISTOTEKSTIILIEN KIERRÄTYKSEN JATKO AUKI
• Lisää uutisia ja artikkeleita julkaistaan verkkosivuilla www.uusiouutiset.fi . 09 276 6980 onniforselloy. Hän on tehnyt uraa kierrätysteollisuuden kansainvälisissä yhtiöissä sekä sitä ennen pakkausja paperiteollisuudessa sekä konsultoinnissa. • Kirjaudu erikseen sekä näköislehteen että verkkosivujen sisältöön. Kalle Saarimaa aloittaa Uusiouutisten vakiobloggaajana KIERTOTALOUDEN ja jätehuollon kokenut asiantuntija Kalle Saarimaa aloittaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten verkkosivujen vakiobloggaajana. Saarimaan uusioblogit käsittelevät ympäristö-, ilmastoja kiertotalousaiheita. Hän vaikuttaa myös Tana Oy:n sekä Foamit Groupin hallituksissa. • Lehtikierto.fi-palvelun kautta uusimman numeron, näköislehtiarkiston vuodesta 2016 sekä hakutoiminnon. Saitko lehden näytenumerona. Lue ensimmäinen blogi Uusiouutisten kotisivuilta! bit.ly/4pil5FK NG NO RD IC Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja kotisivujen tarjonta! • Uusiouutiset-näköislehti on tilaajien luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. Kalle Saarimaa tutkailee blogeissa ajankohtaisia aiheita yksityishenkilönä ajatustensa ja pitkän kokemuksensa pohjalta. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Saarimaa on päässyt seuraamaan kiertotalouden kehittymistä teollisuuden avainpaikoilta jo yli 15 vuoden ajan. • Organisaation itse päättämän ja helposti muistettavan tunnuksen. • Muistutusviestin sovituille yhteyshenkilöille aina uuden numeron ilmestyessä. Muistutusviestissä kerromme lehden aiheita, jaamme osoitelinkin kirjautumista varten sekä tarjoamme suorat linkit verkkosivujen vain tilaajille -artikkeleihin. 050 549 6751 (ark. Tällä hetkellä Saarimaa työskentelee NG Nordicin liiketoimintajohtajana ja operatiivisena johtajana. • Katso ohjeet ja ota sisältö haltuun: https://uusiouutiset.fi/tilausasiat/kirjautumisohje/ • Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. klo 10–15), tilaukset@uusiouutiset.fi Uutta! Yhteiskäyttötunnus-palvelu organisaatioille PALVELU SISÄLTÄÄ: • Uusiouutiset-näköislehden yhteiskäyttötunnuksen koko henkilöstön käyttöön. Tilaa omaksi: uusiouutiset.fi
Turvallinen ja tehokas etävalvonta Miksi valita Veloop kumppaniksi. Ymmärrämme, että päätöksenteko vaatii joskus aikaa, ja siksi tarjoamme asiantuntevaa tukea koko matkan varrella.. Yksi kumppani, kaikki palvelut, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Meillä on myös vahva kokemus erikokoisista julkisista rakennuttamishankkeista ja kilpailutuksista. Varaa tarvekartoitus – löydetään teille kustannustehokkain ja toimivin ratkaisu! Puh. Asiantuntijaratkaisut jätehuollon rakennuttamiseen ja etävalvontaan Jätehuollon kokonaisratkaisu – kartoituksesta toteutukseen ja jatkuvaan valvontaan. 050 594 4766 www.veloop.fi Saat meistä kumppanin, joka on mukana projektissa alusta loppuun – suunnittelusta käyttöönottoon. Kustannustehokas lajittelupiharatkaisu Rakennuttamisen kokonaishallinta Pitkä kokemus vaativista projekteista Joustava vaiheittainen etenemismalli Vestialta siirtyneillä asiantuntijoilla on syvä ymmärrys jätehuollon käytännön tarpeista – tiedämme, mitä asiakas todella tarvitsee. Veloop on enemmän kuin Vestia Lajittelupiha Palvelemme edelleen jätehuoltoyhtiöitä ja kuntia, mutta nyt myös teollisuutta digitalisaatiossa ja kierrätyksen kehittämisessä
SISÄLTÖ 4|2025 Rakennusja purkujätteistä tulisi saada kierrätettyä vähintään 70 prosenttia. 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 36. Esimerkiksi leikkipuistojen kunnostuksissa on käytetty kiertotalouden periaatteita. www.climatecalc.eu Cert. CC-000084/FI AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 4 UUSIOUUTISET 4|2025. UUSIOUUTISET-LEHTI toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy LASKUTUSOSOITTEET JA YHTEYSTIEDOT uusiouutiset.fi/ yhteystiedot ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 050 549 6751 (ark. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 36 TE RO PA JU KA LL IO AN NI KA MI ET TIN EN / FIG BC SA RI KN UU TI Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Aki Koivulan mukaan kierrätysasteen kohentaminen ei jää teknologian puutteista kiinni. 15 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kolumni: Hannes Torppa 14 Kiertotalouskikka 15 Työnsä taitaja: Aki Koivula 16 Poistotekstiilikierrätyksen jatko auki 18 Metsäteollisuuden hiilipäästöt talteen 20 Hankintalakimuutos kirvoitti kantelun 22 Lounashävikki Yhteiseen pöytään 24 Biojäte parempaan talteen 26 Nopeammin kestävään rakentamiseen 28 Mikkeli näyttää suuntaa 30 Opas helpottaa uudelleenkäyttöä 32 2,5 miljardilla kiertotalousinvestointeja 33 Tuotteita uusiomateriaaleista 34 Potat ja pytyt kertovat jätehistoriasta 35 Mistä Eurooppa saa litiuminsa. Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo, että kiertotalouden taloudellisia kannusteita tulisi parantaa, jotta rakentamisessa päästäisiin nykyistä kestävämpiin käytäntöihin. 36 Tapahtumakalenteri 37 Pakina 38 Resurssiviisaudella säästöjä 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Opiskelijalta Osateemoina rakentamisen kiertotalous, biokierrot, biojätteet ja jätevedet, biokaasu ja bioenergia sekä jätelogistiikka. no. Helsinki on toteuttanut kiertotaloutta rakentamiskokeiluissa ja myös infrarakentamisessa
Paistolämpötilan on oltava niin kuuma, että pizzan paistoon tarvitaan usein erikoisvalmisteista uunia. Seuraavaksi suunnan pitäisi olla poltosta kohti materiaalikierrätystä. JAUHOT SUUHUN O sallistuin kesällä napolilaisen pizzan kokkauskurssille. Lopputulos onnistui, koska resepti oli hyvä, välineet oikeat ja koska kurssia vetävä kokki tiesi, mitä pitää tehdä. Hallitus valmistelee hankintalakiuudistusta. Mikä olisi kierrätysaste nyt, jos toteuttamiseen olisi saanut rauhan. Tai jos pitkään kohotetut, sileät taikinapallerot olisi juuri ennen paistamista käsketty repimään palasiksi. Jätehuollossa on kuitenkin paljon myös sellaisia elementtejä, jotka edellyttävät osaoptimoivan markkinakilpailun sijasta pitkäjänteistä kokonaisnäkemystä. Keräysja käsittelylaitosinfrastruktuuri on rakennettu vaiheittain. Jauhojen on oltava hienojakoisia. Biokaasulaitokset tuottavat liikennepolttoaineita ja kierrätyslannoitteiden laatuun on alettu satsata yhteishankkeilla. Tai kallis uuni olisi lyöty moukarilla pirstaleiksi ja sanottu, että paistakaa siinä. Kilpailua toki tarvitaan. Kierrätysasteen nostaminen on ollut vuosikymmenten työ, yhteinen tavoite niin kunnallisille kuin yksityisille toimijoille. Tempoilevissa lakimuutoksissa ja epävarmuudessa kunnat ja yritykset ovat koettaneet pysyä toistensa tärkeinä yhteistyökumppaneina, vaikka reseptiikasta on ollut epätietoisuutta ja erimielisyyttäkin. Tuntuu, että suomalainen jätehuoltosektori on absurdin muutosprosessin keskellä. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 26.9.2025 Taatakseen ympäristöja terveysturvallisen jätteenkäsittelyn ja päästäkseen vaativiin kierrätystavoitteisiin jätehuoltoala tarvitsee kokonaisnäkemystä ja rauhaa toteuttaa. Jos kaikki ainekset olisivat olleet valmiina, mutta äkkiä ravintolan omistaja olisikin kieltänyt niiden käyttämisen. Kiertotalouden onnistuminen vaatisi kuitenkin vielä kohotusaikaa – ja työrauhaa. Ensin jäte ohjattiin kaatopaikoilta pois, mikä nosti jätteen energiakäyttöä. Miljardien investoinnit odottavat, eivätkä etene epävarmuudessa. Polton savukaasujen hiilidioksidin talteenottoon on syntymässä innovaatioita. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 4|2025. Sopiva sitko taikinaan vaatii pitkää, parhaimmillaan kymmenien tuntien nostatusta. Aivan viime vuosina kierrätysaste on lähtenyt hitaasti nousuun. Saako se kypsyä valmiiksi. Vai tehdäänkö siitä hätäilemällä hävikkiä. Toimijoiden jätevastuut ja -velvollisuudet ovat vaihdelleet rajusti aina hallitusten vaihtuessa. Suomessa jätehuollon toteuttamisresepti tuntuu vaihtuvan aina sen mukaan, nähdäänkö jätehuolto markkinakilpailun kenttänä vai kunnallisena toimintana. Edellisestä muutoksesta ei ole kauaa. Saadaanko aikaan herkullista pizzaa, jos kokeille lyödään jauhot suuhun. Pizza on jo melkein uunissa, hyvä tulos sinnikkäästä työstä realisoitumaisillaan. Ei ruokahävikkiä vaan herkku! Miten, miten homma olisi onnistunut, jos reseptiä tai kokkausmenetelmiä olisi lähdetty muuttamaan kesken prosessin. Myös jätelaki on muuttunut jatkuvasti viimeisten 15 vuoden aikana, eikä vain EU-uudistusten vuoksi vaan myös kotimaan politiikan seurauksena. Taatakseen ympäristöja terveysturvallisen jätteenkäsittelyn ja päästäkseen vaativiin kierrätysja kiertotaloustavoitteisiin jätehuoltoala tarvitsee yhteistyötä, aikaa suunnitella ja rauhaa toteuttaa
Anu tuli joulukuussa 2024 vetämään Tanalle Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian alueiden myyntiä. Tanan pääkonttorilla Jyväskylässä toimii tuotekehitysosasto sekä R&D Center, jossa tehdään myös uusien koneiden protoversioita. ”Asiakkaisiin tutustuminen ja käyttökokemusten saaminen on ollut todella antoisaa. He tuntevat laitteet todella hyvin ja pystyvät auttamaan asiakasta aina käyttöönottovaiheesta lähtien. Miten on mennyt. ”TANA Shark on hyvä kone vaikeampien materiaalien kuten isojen huonekalujen tai renkaiden käsittelyyn. Asiakkaiden toiveiden pohjalta Tana lanseerasikin keväällä kaksi uutta tuotetta. Patentoitu, modulaarinen seulontapöytä mahdollistaa nopean säädettävyyden, mikä tekee seulasta helposti mukautettavan. Varaosat saadaan tarvittaessa nopeasti perille. Asiakkaiden kertomat kuulumiset, toiveet ja tarpeet ovat Tanalle tärkeitä. TanaConnect® on etähallintajärjestelmä, joka kerää, analysoi ja esittää konetietoja toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. tana_2sivua.indd 3 tana_2sivua.indd 3 15.9.2025 14.52 15.9.2025 14.52. Vaikka Suomi on pieni maa, on todella mielenkiintoista, kuinka paljon alueellisia eroja jätteenkäsittelyyn liittyy. OTA YHTEYTTÄ Anu Söderena Manager, Nordics & Baltics Puh. Ylöjärvellä puolestaan toimii huoltohalli, josta Tanan omat huoltomekaanikot lähtevät liikkeelle. Helmikuussa Tana julkaisi asiakkaiden toiveiden pohjalta kehitetyn TANA Raven X550T -kiekkoseulan, joka on modulaarinen ja monipuolinen. Olen päässyt reissaamaan Suomea ristiin rastiin ja kuulemaan asiakastoiveita ja kokemuksia. Kevyet, ruiskuvaletut kiekot on suunniteltu älykkäästi estäen materiaalin kietoutumisen niiden ympärille ja vähentäen täten huoltokustannuksia ja pidentäen käyttöikää. Ne toimivat pohjana, kun kotimainen ympäristöteknologiayritys suunnittelee älykkäitä koneita ja laitteita kiinteän jätteen käsittelyyn sekä kehittää palvelumallia, joka tekee asiakkaan työstä helppoa ja kustannustehokasta. Hän haluaa toimia asiakasta lähellä kehittäen yhteistyötä ja vuoropuhelua, ja toivoo, että asiakkaat ovat häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä. tana_2sivua.indd 2 tana_2sivua.indd 2 15.9.2025 14.52 15.9.2025 14.52 MAINOS tana.fi • tanarental.fi Häjykin tavara taipuu Tanalla Tanan Pohjoismaiden ja Baltian vetäjä Anu Söderena kertoo, että uusien, toukokuussa lanseerattujen koneiden vastaanotto on ollut hyvä. ”Kone on järeä ja suunniteltu kestämään.” Myös uusimmat TANA-koneet ovat TanaConnect®-yhteensopivia. Huoltokeikalle vaikka saunasta Koska Tana on niin universaali ja jälleenmyyntiverkosto globaali, monelle voi tulla yllätyksenä, että Tana on kotimainen toimija. Valikoimassa olevat mobiilit erottelijat ovat eddy current -pyörrevirtaerotin, upotuskellutus-vesierottelija sekä tuulierotin. Hammerheadissä roottorin pyörimisnopeus on korkeampi kuin Sharkissa, joten Hammerhead on ominaan vähän kevyemmälle materiaalille, josta saadaan noin 30 % korkeampi läpimenokapasiteetti”, Anu kuvaa. Huoltomekaanikot tekevät laitteen käyttöönoton myös Tana Rental -vuokrausliiketoiminnassa. Siellä hän kuuntelee asiakkaan toiveet ja tarpeet, jotta jätteenkäsittely sujuu joustavasti ja optimaalisella kalustolla. Varaosavarasto siirtyi juuri Jyväskylästä Tampereelle, koska sieltä on hyvät ja nopeat logistiset yhteydet kaikkialle Suomeen. Anun mukaan vuokraaminen on asiakkaalle helppoa ja joustavaa. Hammerheadillä asiakas pääsee entistä suurempaan materiaalin käsittelyvolyymiin. Tanan koneisiin investointia suunnitteleva pääsee testaamaan laitteita omalla materiaalilla. Erityisesti paiHäjykin tavara taipuu Tanalla kallinen teollisuus on usein nähtävissä jätevirroissa”, Anu kertoo. 040 480 7045 anu.soderena@tana.fi Anu Söderena vetää Tanalla Pohjoismaiden ja Baltian toimintoja. Repijäperhe kasvoi yksiroottorisella TANA Hammerhead -repijällä. Se täydentää pitkälle kehiteltyä ja tosioloissa testattua TANA Shark -repijäsarjaa. ”Meillä on slogan, että Tanan huolto lähtee huoltokeikalle vaikka saunan lauteilta, koska tällaistakin on tapahtunut”, Anu nauraa. Vuokrauskalustossa on elokuusta lähtien kaikkiaan kaksi Hammerhead-repijää, Shark-repijöitä neljä, yksi jyrä ja erilaisia seuloja ja erottelijoita. Pohjanmaalla haasteelliset jätteet ovat häjyä tavaraa, Kuopiossa materiaalia tulee kuljettimen piästä. Hän rakastaa myös Suomen murrerikkautta. Myös kattava käyttöönottokoulutus kuuluu vuokrapalveluun. MAINOS Tanan tuore Pohjoismaiden ja Baltian toimintojen vetäjä Anu Söderena ei jää toimistolle, vaan suuntaa suoraan kentälle. Tana on kuitenkin Tana kaikilla kielillä ja murteilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vuokrauspalvelua Suomessa tarjoavan Tana Rentalin vuokra-Hammerhead on ollut lanseerauksestaan saakka koko ajan käytössä. Tuotekehitys pohjautuu hyvään yhteistyöhön. Tämä kysymys on kuin työkalu, jota Anu Söderena käyttää ahkerasti vieraillessaan Tanan asiakkaiden jätekentillä ja -pihoilla ympäri Suomen. Ei vielä ole tullut vastaan materiaalia, mitä ei Sharkilla pystyisi käsittelemään. Laajasta valikoimasta koneen saa valittua tarpeen mukaan ja oikealla hetkellä. ”Yhä useampi asiakas haluaa saada jatkojalostettua materiaalit puhtaiksi ja laadukkaiksi kierrätysjakeiksi jo omalla jätepihalla.” Uusi TANA Hammerhead -repijä Tana Rental -palvelusta Kun asiakas puhuu, Tana kuuntelee – ja sitten tekee siitä koneen Asiakaspalautetta kerätään Tanan laajan asiakaspalautefoorumin kautta, joka kerää tietoa kaikkien maiden myyntiverkostosta, tuotehallinnasta ja laadusta. ”Konepaja ilman konepajaa” pitää suunnittelun ja tuotekehityksen langat käsissään, vaikka tuotanto on ulkoistettu kumppaniverkostolle
Se täydentää pitkälle kehiteltyä ja tosioloissa testattua TANA Shark -repijäsarjaa. Vuokrauskalustossa on elokuusta lähtien kaikkiaan kaksi Hammerhead-repijää, Shark-repijöitä neljä, yksi jyrä ja erilaisia seuloja ja erottelijoita. Olen päässyt reissaamaan Suomea ristiin rastiin ja kuulemaan asiakastoiveita ja kokemuksia. Anun mukaan vuokraaminen on asiakkaalle helppoa ja joustavaa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vuokrauspalvelua Suomessa tarjoavan Tana Rentalin vuokra-Hammerhead on ollut lanseerauksestaan saakka koko ajan käytössä. Huoltokeikalle vaikka saunasta Koska Tana on niin universaali ja jälleenmyyntiverkosto globaali, monelle voi tulla yllätyksenä, että Tana on kotimainen toimija. Asiakkaiden toiveiden pohjalta Tana lanseerasikin keväällä kaksi uutta tuotetta. Tanan koneisiin investointia suunnitteleva pääsee testaamaan laitteita omalla materiaalilla. Varaosat saadaan tarvittaessa nopeasti perille. Tuotekehitys pohjautuu hyvään yhteistyöhön. 040 480 7045 anu.soderena@tana.fi Anu Söderena vetää Tanalla Pohjoismaiden ja Baltian toimintoja. Helmikuussa Tana julkaisi asiakkaiden toiveiden pohjalta kehitetyn TANA Raven X550T -kiekkoseulan, joka on modulaarinen ja monipuolinen. Myös kattava käyttöönottokoulutus kuuluu vuokrapalveluun. OTA YHTEYTTÄ Anu Söderena Manager, Nordics & Baltics Puh. tana_2sivua.indd 2 tana_2sivua.indd 2 15.9.2025 14.52 15.9.2025 14.52 MAINOS tana.fi • tanarental.fi Häjykin tavara taipuu Tanalla Tanan Pohjoismaiden ja Baltian vetäjä Anu Söderena kertoo, että uusien, toukokuussa lanseerattujen koneiden vastaanotto on ollut hyvä. Ei vielä ole tullut vastaan materiaalia, mitä ei Sharkilla pystyisi käsittelemään. ”Meillä on slogan, että Tanan huolto lähtee huoltokeikalle vaikka saunan lauteilta, koska tällaistakin on tapahtunut”, Anu nauraa. Huoltomekaanikot tekevät laitteen käyttöönoton myös Tana Rental -vuokrausliiketoiminnassa. Erityisesti paiHäjykin tavara taipuu Tanalla kallinen teollisuus on usein nähtävissä jätevirroissa”, Anu kertoo. He tuntevat laitteet todella hyvin ja pystyvät auttamaan asiakasta aina käyttöönottovaiheesta lähtien. MAINOS Tanan tuore Pohjoismaiden ja Baltian toimintojen vetäjä Anu Söderena ei jää toimistolle, vaan suuntaa suoraan kentälle. Valikoimassa olevat mobiilit erottelijat ovat eddy current -pyörrevirtaerotin, upotuskellutus-vesierottelija sekä tuulierotin. Asiakkaiden kertomat kuulumiset, toiveet ja tarpeet ovat Tanalle tärkeitä. Hän rakastaa myös Suomen murrerikkautta. Ne toimivat pohjana, kun kotimainen ympäristöteknologiayritys suunnittelee älykkäitä koneita ja laitteita kiinteän jätteen käsittelyyn sekä kehittää palvelumallia, joka tekee asiakkaan työstä helppoa ja kustannustehokasta. Ylöjärvellä puolestaan toimii huoltohalli, josta Tanan omat huoltomekaanikot lähtevät liikkeelle. Vaikka Suomi on pieni maa, on todella mielenkiintoista, kuinka paljon alueellisia eroja jätteenkäsittelyyn liittyy. ”Kone on järeä ja suunniteltu kestämään.” Myös uusimmat TANA-koneet ovat TanaConnect®-yhteensopivia. ”Asiakkaisiin tutustuminen ja käyttökokemusten saaminen on ollut todella antoisaa. Tämä kysymys on kuin työkalu, jota Anu Söderena käyttää ahkerasti vieraillessaan Tanan asiakkaiden jätekentillä ja -pihoilla ympäri Suomen. Hammerheadillä asiakas pääsee entistä suurempaan materiaalin käsittelyvolyymiin. Patentoitu, modulaarinen seulontapöytä mahdollistaa nopean säädettävyyden, mikä tekee seulasta helposti mukautettavan. Siellä hän kuuntelee asiakkaan toiveet ja tarpeet, jotta jätteenkäsittely sujuu joustavasti ja optimaalisella kalustolla. ”Yhä useampi asiakas haluaa saada jatkojalostettua materiaalit puhtaiksi ja laadukkaiksi kierrätysjakeiksi jo omalla jätepihalla.” Uusi TANA Hammerhead -repijä Tana Rental -palvelusta Kun asiakas puhuu, Tana kuuntelee – ja sitten tekee siitä koneen Asiakaspalautetta kerätään Tanan laajan asiakaspalautefoorumin kautta, joka kerää tietoa kaikkien maiden myyntiverkostosta, tuotehallinnasta ja laadusta. Laajasta valikoimasta koneen saa valittua tarpeen mukaan ja oikealla hetkellä. Hän haluaa toimia asiakasta lähellä kehittäen yhteistyötä ja vuoropuhelua, ja toivoo, että asiakkaat ovat häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä. TanaConnect® on etähallintajärjestelmä, joka kerää, analysoi ja esittää konetietoja toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Miten on mennyt. Anu tuli joulukuussa 2024 vetämään Tanalle Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian alueiden myyntiä. Varaosavarasto siirtyi juuri Jyväskylästä Tampereelle, koska sieltä on hyvät ja nopeat logistiset yhteydet kaikkialle Suomeen. Kevyet, ruiskuvaletut kiekot on suunniteltu älykkäästi estäen materiaalin kietoutumisen niiden ympärille ja vähentäen täten huoltokustannuksia ja pidentäen käyttöikää. Pohjanmaalla haasteelliset jätteet ovat häjyä tavaraa, Kuopiossa materiaalia tulee kuljettimen piästä. Tana on kuitenkin Tana kaikilla kielillä ja murteilla. ”Konepaja ilman konepajaa” pitää suunnittelun ja tuotekehityksen langat käsissään, vaikka tuotanto on ulkoistettu kumppaniverkostolle. Tanan pääkonttorilla Jyväskylässä toimii tuotekehitysosasto sekä R&D Center, jossa tehdään myös uusien koneiden protoversioita. ”TANA Shark on hyvä kone vaikeampien materiaalien kuten isojen huonekalujen tai renkaiden käsittelyyn. Repijäperhe kasvoi yksiroottorisella TANA Hammerhead -repijällä. tana_2sivua.indd 3 tana_2sivua.indd 3 15.9.2025 14.52 15.9.2025 14.52. Hammerheadissä roottorin pyörimisnopeus on korkeampi kuin Sharkissa, joten Hammerhead on ominaan vähän kevyemmälle materiaalille, josta saadaan noin 30 % korkeampi läpimenokapasiteetti”, Anu kuvaa
Yleensä sekajäteastiaan päätyy noin 30 prosenttia sinne kuulumatonta biojätettä valtakunnallisen keskiarvon mukaan. Piharakentamisessa käytettäisiin osin kierrätysmateriaaleja. Kuvassa kaksilokeroinen jäteastia. Purku-urakassa lopulta noin 10 000 tiiltä saatiin irrotettua ehjänä ja toimitettua uudelleenkäyttöön Helen Oy:n kohteeseen Salmisaareen. Kaupunkikorttelista (697) tulisi kestävän kaupunkirakentamisen ja rakentamisen kiertotalouden pioneerikohde. Pahin este kiertotaloudelle on se, että uusi tiili on niin halpa. ”Käsin purku olisi ollut liian hidasta ja kallista. Uudelleenkäyttöön tulisi ainakin ontelolaattoja, palkkeja, alakattoja ja sisälasiseiniä, jotka irrotettaisiin ehjänä. Kun yritimme irrottaa tiiliä koneellisesti, saimme niistä ehjänä irti vain noin 20 prosenttia”, Helsingin Sataman rakennuttajapäällikkö Pekka Haikonen kertoo. Lue koko uutinen: bit.ly/4mQYazW UUSIOUUTISET 4|2025 8. BIOJÄTTEEN lajittelutyö alkaa tuoda hyviä tuloksia. Korttelin viherkerroin kymmenkertaistuu nykyisestä. Terminaalin julkisivussa oli kaikkiaan noin 100 000 tiiltä. Alun perin tavoitteena oli, että vanhoista julkisivutiilistä noin 60 000 kappaletta olisi purettu ehjänä ja toimitettu uudelleenkäyttöön. Erittäin ilahduttava tulos jäteanalyysissä oli, että biojätteen osuus poltettavasta jätteestä laski reippaasti alueilla, joissa on aloitettu biojätteen keräys kaksilokeroastialla”, toteaa kehitysja ympäristöjohtaja Mirva Hautala Lakeuden Etapista VE IKK O SO ME RP UR O / HE LS IN GIN SA TA MA OY . Teollisuuskadun, Sturenkadun, Elimäenkadun ja Telekadun alueelle on laadittu resurssiviisauden ja kiertotalouden huomioiva viitesuunnitelma. Eteläpohjalaiset hallitsevat tutkimuksen perusteella biojätteiden lajittelun erinomaisesti muuhun Suomeen verrattuna. Biojätteen erilliskeräys hoituu nyt Spot Plus -palvelulla. Se maksaa alle euron, kun käsin purkaminen ja puhdistus olisi maksanut viitisen euroa tiileltä”, Haikonen näkee. Jos lasketaan myös lemmikkien kuivikkeet ja haravointijäte, poltettavan jätteen joukosta löytyi Etapin alueella 14,9 prosenttia biojätettä. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN LA KE UD EN ET AP PI AD OB E ST OC K Kiertotalouden pilottikortteli Helsingin Vallilaan YIT käynnistää Helsingin Vallilassa noin 1,5 hehtaarin kokoisen korttelin kehittämisen. Vanha terminaalirakennus purettiin Jätkäsaaresta. ”Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Spot Plus -palvelulla ja ahkera kotikompostointi on tuottanut tulosta. Osa tiilistä saatiin ohjattua uudelleenkäyttöön. Pihan viherrakenteet ja kasvillisuus tukevat hiilen sidontaa ja biodiversiteettiä. Lakeuden Etapin hieno biojätteen lajittelutulos voi vieläkin parantua, sillä biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Spot Plus -palveluna etenee edelleen. ”Vasta kun aloitimme purkua, kävi ilmi, että rakennus on aikanaan rakennettu ”vähän liian hyvin”: Julkisivutiilet on muurattu hyvin tiukasti tiilirunkoon kiinni. Eteläpohjalaiset hyviä lajittelussa . Reilut 10 000 tiiltä satamasta talteen HELSINGIN SATAMA on toteuttanut kevään ja kesän aikana vanhan ykkösterminaalinsa purkua Jätkäsaaressa Helsingissä. Lakeuden Etapin tekemä tuore jätteen koostumusanalyysi osoittaa, että poltettavan jätteen joukkoon oli toimialueen kunnissa päätynyt enää 8,9 prosenttia biojätettä. Lakeuden Etappi on tuonut alueelleen uusia palveluita, jotka auttavat asiakkaita lajittelemaan jätteensä oikein. Purettavista rakenteista irrotetaan mahdollisimman paljon rakennusosia ja käytetään ne uudelleen samassa korttelissa. Asukkaat myös kotikompostoivat ahkerasti
HSY otti käyttöön upouuden mädätteen jalostuslaitoksen Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Hävikkiviikkoa vietetään parhaillaan osana Hävikkihyppy-hanketta. Tee ostoslista ja pysy siinä. Kompostointilaitoksen rinnalle nousi biojätteen mädätyslaitos 10 vuotta sitten, vuonna 2015. Kohti lajin kärkeä -kampanja näkyy eri medioissa kuten YouTube-videoissa ja somessa. Suunnittele ateriat ja ostokset etukäteen. Kampanjan pääviesti on, että jos kyseessä on pakkaus ja jos se on muovia, se kannattaa lajitella. Uusi mädätteen jalostuslaitos nostaa koko biojätteen käsittelyn laitoskokonaisuuden entistä tehokkaammaksi. Kuluttajat saavat arvokasta tietoa ruokahävikin vaikutuksista ja vinkkejä hävikin vähentämiseen omassa arjessa. Ohjeet ovat peräisin kansallisen Hävikkiviikon viestinnästä. Lue lisää: www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko/ HÄ VIK KIV IIK ON VIE ST IN TÄ Nivalaan aletaan rakentaa Suomen suurinta biokaasulaitosta pääosin lantojen ja peltobiomassojen käsittelyyn. . HS Y Valmennusta muovipakkausten lajitteluun SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS Rinki Oy käynnisti elokuussa yhdessä Sumi Oy:n ja Suomen Pakkaustuottajat SPT:n kanssa viestintäkampanjan, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten intoa muovipakkausten lajitteluun. RI NK I 9 UUSIOUUTISET 4|2025. Kompostointiin menee jatkossa enää hyvin vähän biojätettä. Hävikkiviikon yhteistyökumppanit järjestävät viikon aikana lukuisia tapahtumia, esimerkiksi Suuren ruokahävikkiseminaarin perjantaina 26.9.25. Samalla vähenevät myös biojätteen käsittelyn ympäristövaikutukset, kun biojätteen käsittelytoiminta tapahtuu yhä enemmän suljetuissa tiloissa”, kertoo HSY:n biokierrätyksen toimintovastaava Christoph Gareis. Uovi. TÄSSÄ vinkkejä, joilla vähentää ruokahävikkiä omassa kotikeittiössä. Tavoitteena on, että suomalaiset lajittelisivat vähintään 80 prosenttia muovipakkauksistaan oikein. 600 000 t Biokaasun tuotanto tuplaantuu Ämmässuolla BIOJÄTTEEN käsittely tehostuu pääkaupunkiseudulla. 2. 4. 3. Biokaasu vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille, koska biokaasusta tuotetaan uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vuosittain tuotavasta noin 50 000 tonnista jätettä jopa 90 prosenttia voidaan nyt ohjata biokaasulaitokseen. Merkitse päivämäärät avattuihin pakkauksiin. Loput on ohjattu biokaasulaitokseen, jossa on vuosien mittaan tuotettu noin 40 miljoonaa kuutiometriä biokaasua. HÄVIKKIVIIKOLTA VINKKEJÄ 1. Uusi mädätteen jalostuslaitos tehostaa biojätteen käsittelyä Ämmässuolla. Suomalaisia kampanjassa tsemppaa kuvit teellinen valmentaja M. ”Tämä on merkittävä uudistus biojätteen käsittelylle pääkaupunkiseudulla. Ratkaisu lähes kaksinkertaistaa biokaasun tuotannon. Ämmässuolla on käsitelty biojätettä jo yli 30 vuotta. . Hyödynnä ylijääneet raaka-aineet. Säilytä kasvikset oikein SÄILYTÄ ERILLÄÄN Etyleenille arat: Etyleeniä tuottavat: SÄILYTÄ NÄMÄ JÄÄKAAPISSA: SÄILYTÄ NÄMÄ HUONEENLÄMMÖSSÄ: havikkiviikko.. Tähän päivään asti noin puolet biojätteestä on viety kompostointilaitokseen ja sieltä ulos aumoihin jälkikypsymään
Tämä tarkoittaisi, että tekstiilialan yritykset olisivat vastuussa tekstiilien kierrätyksen järjestämisestä. Hankkeen toteuttivat VTT, Lab-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja joukko yrityksiä. Korkeasaaressa karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan, mutta eivät saaneet astiaa auki. Tänä vuonna usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista. UUSIOUUTISET 4|2025 10. Riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä jäteastioita, jotka voisivat auttaa karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Tekstiilien kierrätyksen mahdollisuuksia arvioitiin suomalaisessa Telavalue-hankkeessa, jossa ratkottiin alan kestävyysja jäteongelmia. EU on valmistellut pitkään jätepuitedirektiivin muutosta, joka tuo tekstiilialan niin sanotun tuottajavastuun piiriin. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta. Sääntely on saatava kuntoon, ennen kuin voidaan odottaa merkittäviä kehitysaskeleita tekstiilien kierrätysasteessa”, VTT:n Ali Harlin sanoo. ”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. AN NI KA SO RJ ON EN / KO RK EA SA AR I • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Vesien käsittely ja maaperän puhdistus erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! TÄNÄ VUONNA USEAN PAIKKAKUNNAN HAJA-ASUTUSALUEILLA ON OLLUT ONGELMIA ROSKIKSILLA KÄYVISTÄ KARHUISTA. SU SA NN A RA ISK IO/ VT T SATOJA LAITOKSIA TEKSTIILIJÄTTEELLE TEKSTIILIJÄTTEEN kierrätyksestä voisi tulla satojen laitosten miljardibisnes. Teknologiat kehittyvät nopeasti, mutta kierrätyksen todellista läpimurtoa jarruttavat sääntelyn puute ja jätemateriaalin koostumus. Jäteastia kesti karhun kynsissä KORKEASAAREN karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien jäteastioiden pitävyydestä. ”EU on tekstiilien kierrätyssääntelyn globaali edelläkävijä, mutta täälläkin eteneminen on yskinyt pahasti. Karhunkestävien roska-astioiden kehitystyö jatkuu
SA RI AR FF MA N . Flow Festivaleilla oli John Nurminen Säätiöstä monipuolinen tiimi. Flow’n kohderyhmä tietää ehkä suomalaisista parhaiten Itämeren tilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta heille John Nurmisen Säätiö ei välttämättä ole tuttu. Kotimaassaan valtavan suosion vuonna 2023 saanut teos on vihdoin käännetty suomeksi – ja pian jo 16 muullekin kielelle. Lue koko uutinen: bit.ly/465z1Kz EL IN A SA AR IN EN Lue koko uutinen: bit.ly/4fXMTLe 11 UUSIOUUTISET 4|2025. John Nurmisen Säätiö oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Flow’ssa näin näyttävällä satsauksella. Hän näkee, että syynä on tehomaatalous, joka köyhdyttää maaperää sekä nojaa liiaksi eläinproteiineihin. Rosebud-sivullisessa pidetyssä kirjanjulkistustapahtumassa Lymbery osoitti kuvin ja tarinoin, kuinka tärkeänä hän pitää, että yhteiskunnat siirtyisivät kestävään ja eettiseen maanviljelyyn. Burn-outtiaan telttaan paennut Emelie tarkkailee sitä etäältä. Ruotsalaisen muusikon Annika Norlinin esikoisromaani on tarkkanäköinen, hauska ja piikikäs teos sosiaalisista, ääneen lausumattomista normeista, ryhmädynamiikasta ja ihmisten kummalliseksi taipuneesta luontoyhteydestä. Päästöongelmaan haetaan ratkaisuja valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus eli KAJASTUS-hankkeessa. ”Tutkimustemme mukaan suomalaiset eivät ymmärrä, mitä rehevöityminen on. Siksi halusimme tulla tapahtumaan”, kertoo John Nurmisen Säätiön viestintäpäällikkö Johanna Suni. ”Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, projekti-insinööri Tuomas Heikkinen Kiertokaari Oy:stä. 10 mrd kg Kaatopaikkakaasujen korkki kiinni VANHOILTA kaatopaikoilta pääsevät metaanipäästöt ovat olleet jätehuoltosektorin yksi suurimmista ilmastopäästöjen lähteistä. Maatilan naapurina Lymbery huomasi, ettei maissipellolla näkynyt lintuja, koska maaperässä ei ollut enää entiseen tapaan matoja ja hyönteisiä. intokustannus.fi/kirja/60-satoa-jaljella Mukana arjen kiertotaloudessa Miten luonto ja ruuantuotanto pelastetaan P h i l i p L y m b e r y ”Älykäs ja hyvin tutkittu” Daily Telegraph ”Elintärkeä kirja.” ISABELLA TREE, Wilding-kirjan kirjoittaja Kiertokaaren projektiinsinööri Tuomas Heikkinen toimii KAJASTUS-hankkeen projektipäällikkönä. Pelkästään Suomessa hylätään vuosittain 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, koko Euroopassa jopa 10 miljardia kiloa. Loppusijoitusalueilta vapautuu Suomessa noin 12 000 tonnia metaania vuosittain. Kun metaanipitoisuus putoaa tarpeeksi alas, kaasua on vaikea hyödyntää enää nykyisillä tavoilla. Kuvassa projektipäällikkö Sonja Jaari (kuvassa vasemmalla), Itämeripäivän koordinaattori ja viestinnän asiantuntija Oona Piiroinen, digimarkkinoinnin asiantuntija Anna Näveri sekä viestintäpäällikkö Johanna Suni. Metaanin määrä kaatopaikkakaasuissa vähenee ajan myötä. LUE NÄMÄ Keko KIRJAILIJA: Annika Norlin KUSTANTAJA: WSOY KERTOO: ”Tätä en itse osaisi, mutta yhdessä osaamme mitä vain.” Metsässä Suurikuusen alla majailee erikoinen, seitsemän hengen yhteisö. www.wsoy.fi/kirjat/keko 60 satoa jäljellä – Miten luonto ja ruuantuotanto pelastetaan KIRJOITTAJA: Philip Lymbery KUSTANTAJA: Into KERTOO: Selvitys elintarviketeollisuuden nykytilasta on kolmas osa Philip Lymberyn ”farmageddon”-kirjasarjassa. John Nurmisen Säätiön näyttävä Northern Plights eli pohjoiset vitsaukset -kampanja tavoitti Helsingin jättifestivaaleilla yli 90 000 silmäparia. Lymbery toivoo, että elintarviketuotannossa siirryttäisiin uudistaviin, villiä luontoa tukeviin käytäntöihin sekä palattaisiin takaisin sopivan mittakaavan laiduntamiseen ja luonnonmukaisiin, monimuotoisuutta elvyttäviin kiertoviljelymenetelmiin. Muurahaiskeon työnjaosta inspiroitunut ja luontoa kaikesta kiittävä yhteisö on täynnä ristiriitaisia, haavoittuneita, ihanan kokonaisia henkilöhahmoja psykologisine motiiveineen. Itämeren ahdinko näkyi Flow’ssa SURULLISET sinileväkiehkurat hohtivat elokuussa pidetyn Flow’n päälavan jättiscreeneillä. Hanke pyrkii pidentämään aikaikkunaa, jolloin kaatopaikkojen metaanipäästöjä voisi ottaa talteen ja hyödyntää energiana
Vaikka biokaasulla on laaja kirjo hyötyjä, se jää strategialuonnoksessa sivurooliin. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä tuonti jatkoi kasvuaan. Biokaasu tulisi tunnistaa täysipainoisesti osaksi uusiutuvien kaasujen ja vetytalouden arvoketjua. SUOMELTA PUUTTUU BIOKAASUTAVOITE Biokaasualan investoinnit tarvitsevat selkeän suunnan, kirjoittaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Hannes Torppa. Vain näin voidaan rakentaa kokonaisuus, jossa uusiutuvat kaasut tukevat sekä Suomen ilmastotavoitteita että energiaomavaraisuutta. 12 UUSIOUUTISET 4|2025. Näin vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sidotaan ravinteita takaisin kiertoon ja parannetaan maatalouden omavaraisuutta. Gasgridin mukaan biokaasun tuonti Euroopasta Suomeen on viime vuosina lisääntynyt vauhdilla. Markkina on vasta muotoutumassa, mutta se voi avata Suomelle merkitSUOMI ON YKSI HARVOISTA EU-MAISTA, JOILLA EI OLE KANSALLISTA BIOKAASUN TUOTANTOTAVOITETTA. Tämä heikentää ennakoitavuutta ja vaikeuttaa investointipäätöksiä – etenkin kun potentiaalia olisi teknistaloudellisten arvioiden mukaan jopa 10 TWh:n tuotantoon. Vuonna 2025 kotimainen biokaasun tuotanto ylittää ensimmäistä kertaa 1 terawattitunnin rajan ja lähivuosina kapasiteetti on kasvamassa jo 2 TWh:n tasolle. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n viesti on selvä: biokaasun tuotannon kasvua on tuettava johdonmukaisella politiikalla ja selkeällä kansallisella tavoitteella. Kustannustehokkuus, kotimaisuus ja moninaiset ilmastoja kiertotaloushyödyt tekevät siitä ratkaisun, jota Suomen ei kannata sivuuttaa. Sen tuotanto tuo monia samanaikaisia hyötyjä, jotka tukevat kiertotaloutta ja huoltovarmuutta. Se on nopeimmin skaalautuva ratkaisu, joka yhdistää energian ja ravinteiden kierron sekä avaa uusia mahdollisuuksia hiilidioksidin hyödyntämiseen. Investointivire on poikkeuksellisen vahva, ja vireillä olevat hankkeet lupaavat merkittävää lisäystä maamme energiaomavaraisuuteen. Biokaasu ei ole vain energiaa. Kun biojätteet, peltobiomassat ja lannan kaltaiset materiaalivirrat ohjataan biokaasulaitoksiin, syntyy puhdasta kotimaista energiaa ja samalla kierrätyslannoitteita maatalouden käyttöön. Uusin mahdollisuus liittyy biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon. Vuonna 2024 alkuperätodistuksilla tuodun biokaasun määrä kasvoi 86 prosenttia, lähes puoleen terawattituntiin. Tämä kertoo siitä, että markkina uusiutuville kaasuille on olemassa ja kysyntä kasvaa. Energiaja ilmastostrategian luonnos antaa kuitenkin ristiriitaisen kuvan biokaasun roolista. Samalla Suomi on yksi harvoista EU-maista, joilla ei ole kansallista biokaasun tuotantotavoitetta. B iokaasu on noussut yhdeksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista Suomessa. Kasvu näkyy myös rajojen yli. KOLUMNI HANNES TORPPA Kirjoittaja on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja. Biokaasun jalostuksessa syntyy suuria määriä puhdasta CO?:ta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden raaka-aineena tai varastoida. HA NN ES TO RP AN AL BU MI tävän uuden vihreän liiketoiminnan kentän
-30 % kgCO?eq/kg
Osallistu lukijaäänestykseen. Juttuseuran saamiseksi piti lähteä kahvilaan tai kylään. Arvomme vastanneiden kesken Jenni Räinän kirjan Veden Ajat (Like). Nyt minulla on oma huone (oma rauha) ja kodissa ystävien tukea ja turvaa. Asun edullisesti ja lähellä on kaikki joukkoliikenteen palvelut. Silloin myös muut jakamistalouden toiminnot voisivat yleistyä. Palautetta lukijoilta: ”Perusteltua faktaa nykytilanteesta.” Aija-Maria KIERTOTALOUSKIKKA PÄIVI KORTTILALLI, TEKSTI PÄIVI KORTTILALLIN ALBUMI, KUVA KOTI YHTEISÖSSÄ Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Kunpa (kerros)talojen korjausrakentaminen pyrkisi luomaan mahdollisuuksia yhteisöllisempään asumiseen yhä useammalle. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Kun huone kommuunista vapautui, pääsin muuttamaan. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Eli olen voinut vähentää kulutusta ja kuitenkin minulla on paljon enemmän hyödykkeitä käytössä kuin jos asuisin yksin. Tiesin ystävälläni olevan isohkon asunnon, jossa asui yhteisöllisesti mukavia ihmisiä. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat ongelmia, joihin paras ratkaisu ovat ystävälliset ihmiset. Muutin Ouluun neljä vuotta sitten pieneen yksiöön ja jo puolen vuoden kuluttua tunsin itseni yksinäiseksi. Yhteisöllisellä asumisella on monia hyötyjä. Asun vuokralla yhteisöllisesti kommuunikodissa Oulun keskustassa. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 4/25, tai 26. Päivi Korttilalli toimii kiertotalousja hankeasiantuntijana LapinKIERTO – Kiertotalousosaaminen Lapin yritysrajapinnassa -hankkeessa.. syyskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. lokakuuta 2025, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! VIIME NUMERON 3/25 parhaaksi äänestettiin juttu ”Pakkauksesta kierrätettävä – Joka kymmenes pakkaus ei kelpaa Suomen kierrätysjärjestelmiin”. Kiertotaloudessa minua kiinnostaa erityisesti jakamistalouden mahdollisuudet. Voit voittaa vaikuttavan teoksen luonnon katoamisen vaikutuksista. Vastaa viimeistään 31. Mistä ajatus lähti. Minun ei tarvitse ostaa omaa televisiota, kahvinkeitintä tai imuria, vaan ne löytyvät yhteisinä. Äänestä parasta juttua, voita uutuuskirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu
TSV:tä pitäisi käyttää vain todellisessa markkinapuutteessa.” On kuitenkin yksi osa-alue, jossa Koivula soisi lankojen pysyvän tiukasti kunnallisen sektorin käsissä: jätteen vastuullinen ja turvallinen loppusijoittaminen. Hallinnolliset työt kuten kokoukset, neuvottelut, strategiatyö ja henkilöstöhallinto täyttävät Koivulan työpäiviä, vaikka hänellä riittää aikaa myös asiakasja toimittajahallintaan. Seuraavaksi tarvittaisiin Koivulan mukaan lisää taloudellisia ohjauskeinoja, jotta kiertotaloudesta tulee kannattavaa. ”Tarvitaan lisää lajitteluun kannustavia ohjauskeinoja: jäteveropohjan laajennusta, jätteenpolton verotusta ja muita taloudellisia kannusteita.” 15 UUSIOUUTISET 4|2025 Lue koko haastattelu: bit.ly/4mru31D. Suurin syy siihen on se, että minulla on hyvä tiimi operatiivisessa toiminnassa. Kymenlaakson Jäte Oy on eriyttänyt markkinaehtoiset toiminnat Ekokaari-yhtiöön, joka on investoinut noin kuusi miljoonaa euroa lajitteluja erotteluteknologiaan ja aloittanut toiminnan myös Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa. KOKONAISUUKSIEN KEHITTÄJÄ TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVA KUKA: Aki Koivula, Ekokaari Oy:n ja Keltakankaan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja. KOULUTUS: Metsätalousinsinööri XAMK, ylempi korkeakoulututkinto HAMK, HHJ-tutkinto. ”Yritysjätepalveluihin perustetuissa tytäryhtiöissä kyse on osakeyhtiöistä, joiden on katettava menonsa tuloilla ja toimittava markkinaehtoisesti kuten muidenkin yritysten. Siinä on Aki Koivulan resepti hyvään työhön. Tämä on normaalia markkinakilpailua.” Koivula muistuttaa, että kuntayhtiöiden toiminnan tarkoitus ei ole kisata markkinoilla vaan paikata aidosti markkinaehtoisen toiminnan puutetta siellä, missä näitä palveluita ei ole muutoin saatavilla. Hän kertoo, että nykyisessä työssä juuri nämä asiat natsaavat kohdalleen. SUOSITTELEN: Sopivassa suhteessa työtä ja vapaa-ajan nautintoja. Kodit Kauniaisissa ja Kouvolassa. S opiva sekoitus rutiineja, kehittämistyötä ja onnistumisen elämyksiä. HARRASTAN: Kuntosalia ja golfia. Molemmat tytäryhtiöt ovat osa kuntaomisteista Kymenlaakson Jäte -konsernia, jonka johtoryhmään Koivula kuuluu. Koivulan tontille kuuluvat monipuoliset tehtävät yritysjätteen käsittelystä kaatopaikkatoimintoihin sekä palveluiden ja infrastruktuurin kehittäminen. Työntekijät ovat osaavia, sitoutuneita ja innostuneita.” Ekokaari käsittelee vuosittain noin 50 000 tonnia sekalaista rakennusja purkujätettä Kaakkois-Suomessa. ”Valitettavasti jotkut kuntayhtiöt käyttävät toissijaisen vastuun (TSV) mahdollisuutta hyväkseen, mikä ei ole oikein. Kierrätysasteen koheneminen ei jää teknologiasta kiinni. Koivula työskentelee toimitusjohtajana yritysjätteiden jatkojalostukseen erikoistuneessa Ekokaari Oy:ssä. MISTÄ: Kotoisin Kuusankoskelta. ”Päivän tunnit riittävät yllättävän hyvin. Toukokuussa Koivula nimitettiin myös Keltakankaan Lämpö Oy:n toimitusjohtajaksi
LSJH:n kehitysjohtaja Teemu Jutila kertoo, että järjestelmän pystyttämisestä ja pyörittämisestä on tullut LSJH:lle ja muille kunnallisille jätelaitoksille merkittäviä kustannuksia. Yhtiö aikoo keskittyä jatkossa vain oman toimialueensa eli lounaisen Suomen poistotekstiilien keräykseen ja käsittelyyn. Saimme aikaiseksi valtakunnallisen ratkaisun, mutta EU:n suunnitelma tuottajavastuusta teki toiminnasta haastavaa”, Jutila taustoittaa. Neuvottelut tekstiilien tuottajavastuuorganisaation perustamisesta ovat Suomessakin käynnistymässä – näillä näkymin ilman kunnallista LSJH:ta. ”Viestikapula putoaa” ”Olemme mielestäni tehneet tosi hienoa työtä kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. L ounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) aikoo lopettaa nykyisen oman roolinsa valtakunnallisen, kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin keräyksen, lajittelun ja kierrätysreittien koordinoijana. LSJH on rakentanut Suomeen yhdessä muiden kunnallisten jätelaitosten kanssa valtakunnallisesti toimivan järjestelmän, johon kuluttajat ovat voineet palauttaa käytöstä poistuvat . ELINA SAARINEN LSJH on koordinoinut poistotekstiilien keräystä, hoitanut vastaanotettujen tekstiilimateriaalien lajittelua ja etsinyt kuiduille kohteita, joissa kierrätyskuituja voisi jalostaa uusien vaatteiden valmistuksen raaka-aineeksi. Tällä hetkellä poistotekstiilien jätehuoltovastuu on ollut kunnilla, mutta vastuu siirtyy uuden jätepuitedirektiivin myötä pois kunnilta. Tänä vuonna valtakunnallinen keräys on kattanut enää alle 40 prosenttia asukkaista, koska suuri osa jätelaitoksista on jäänyt pois valtakunnallisesta järjestelmästä. Päätös merkitsee käytännössä, että muutaman vuoden ajan Suomeen rakennettu ja kansallisesti koordinoitu, valtakunnallinen poistotekstiilikeräysjärjestelmä lakkautetaan. Yhtiö on kesän aikana etsinyt kilpailutuksella ulkoista palveluntarjoajaa, joka voisi jatkaa lajittelutyötä uudelleenkäytettävien tekstiilien erottamiseksi hyötykäyttöön. LS JH / JU SS I VIE RI MA A POISTOTEKSTIILIKIERRÄTYKSEN JATKO AUKI 16 UUSIOUUTISET 4|2025. Nykyinen valtakunnallinen verkosto poistotekstiilin keräykseen, lajitteluun ja kierrätykseen repeää, kun Lounais-Suomen Jätehuolto luopuu roolistaan toiminnan valtakunnallisena koordinoijana. ”Siitä saakka, kun tiesimme, että tekstiileille on tulossa tuottajavastuu, olemme yrittäneet rakentaa yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa ja päästä pöytiin keskustelemaan siitä, kuinka meille kertynyttä osaamista voisi siirtää seuraajalle. EU on kaavaillut, että tekstiilien tuottajat olisivat jatkossa itse vastuussa tuottamiensa tekstiilituotteiden koko elinkaaresta, myös uudelleenkäyttö-, kierrätysja jätehuoltovaiheesta ja sen kustannuksista. Haluaisimme kertoa, mitä olemme oppineet, jotta viestikapula vaihtuisi sujuvasti. Viime vuonna keräyksen piirissä oli noin 95 prosenttia suomalaisista. tekstiilinsä. Hankintasopimusneuvotteluja on käyty elo-syyskuussa. Mutta viestikapulaa vastaanottavaa kättä ei ole näkynyt”, Jutila kuvaa. UUTISIA Yli kymmenen vuotta tekstiilien kiertotaloutta kehittänyt Lounais-Suomen Jätehuolto luopuu poistotekstiilien lajitteluun ja kierrätykseen liittyvistä toiminnoistaan
Räätälöity juuri sinun materiaalivirtoja varten Tämän mahdollistavat STADLERconnect ja maailmanlaajuinen kokemus – älykkäämpiä päätöksiä, sujuvampaa toimintaa ja kestävää suorituskykyä varten. Suorituskykyä. Kestävät ja vähän huoltoa vaativat järjestelmät . . Tutustu tarkemmin STADLERiin! STADLER Anlagenbau GmbH +49 7584 9226-0 info@w-stadler.de www.w-stadler.de. Kumppanuutta. Saksalainen tekninen osaaminen kohtaa maailmanlaajuisen kokemuksen. Erittäin suorituskykyiset lajittelujärjestelmät . STADLER – Tarkkuutta
Hankkeessa olivat mukana näiden lisäksi VTT, ABB, Borealis, Fortum, Essity, Kemira, Neste, Metsä Spring, Stora Enso ja Vantaan Energia. Myös tuotteiden kysyntään ohjaava lainsäädäntö puuttuu. Kuulostaako kaukaiselta. Biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä ei vielä tueta esimerkiksi päästökaupassa tai EU-sääntelyssä. Visiona on, että biopohjainen hiili voitaisiin sitoa pitkäaikaisiin muovituotteisiin kuten sähkökaapeleiden päällysteisiin, eristeisiin, kierrätettäviin pakkaustuotteisiin tai rakennustuotteisiin. menestyksekkäästi toimimaan niin, että menetelmä sopisi yhteen olemassa olevan teollisen laitosinfran kuten Borealiksen Porvoon höyrykrakkerin kanssa. Toistaiseksi hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen reitti on liian energiaintensiivinen ja kallis, jotta sitä voisi suoraan soveltaa kaupallisesti. Laaja-alainen kaupallinen käyttö vaatii vielä sekä uusiutuvien ratkaisujen kysynnän kasvua että vetytalouden teknologioiden tehostumista”, sanoo uusiutuvien syöttöaineiden tutkimushankkeista vastaava päällikkö Ismo Savallampi Borealikselta. VTT ja LUT-yliopisto kumppaneineen osoittivat Forest CUMP -tutkimusprojektissaan, että biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä on teknisesti mahdollista tuottaa muovia. Hiilidioksidin talteenottoteknologiaa Forest CUMP -projektissa kehittivät CarbonReUse Finland, Ekotuhka Oy ja LUT yliopisto. ELINA SAARINEN Forest CUMP -hanke oli osa Borealiksen vetämää, Business Finlandin rahoittamaa SPIRIT-tutkimusja kehitysohjelmaa, jonka yksi tavoite on korvata fossiilisia syöttöaineita uusiutuvilla muovien tuotannossa. ”Nyt tiedämme, että on teknisesti mahdollisesti ottaa talteen hiilidioksidia ja tehdä siitä muovia, mutta tiedämme, että energiankulutus prosesseissa on iso, mikä nostaa hintaa. K uvittele jäätelöpakkaus tai muoviputki, joka on valmistettu metsäteollisuuden tai jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöistä. VT T Lue koko uutinen: bit.ly/45MYrh 18 UUSIOUUTISET 4|2025. Rinnalla voisi tutkia lignoselluloosan konvertoimista meille sopiviksi hiilivedyiksi.” SPIRIT-ohjelmassa biomassojen hyödyntämisen tutkimusta jatkaa ison yhteistyökumppaniverkoston Bio4all-hanke. Biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä voi siis teknisesti valmistaa uusiutuvia polyolefiineja. ”Tutkimuksessa todettu reitti mahdollistaa tämän teknisesti. Koko reitti hiilidioksidin talteenotosta hiilivetysynteesiin ja eteenin ja propeenin tuotantoon saakka saatiin . Onnistuu teknisesti Tutkimuskumppanit rakensivat pilottimittakaavan tuotantolinjaston kokonaisuudessaan VTT:n Bioruukkiin. UUTISIA METSÄTEOLLISUUDEN HIILIPÄÄSTÖT HYÖTYKÄYTTÖÖN Tutkimus: Biogeenisten hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen muovien raaka-aineena on teknisesti mahdollista mutta toistaiseksi liian energiaintensiivistä ja kallista
Niistä otetaan talteen esimerkiksi teräs, kupari ja muovi sekä metallit, kuten koboltti, nikkeli ja litium. Esimerkiksi elektroniikkajätteestä poistetaan kierrätyslaitoksessa ensin osat, jotka sopivat uudelleenkäyttöön sekä jalometallit ja vaaralliset jätteet. ·· Edellisen tilikauden liikevaihto oli yli 2 miljardia euroa ja yrityksessä työskentelee 3900 kierrätyksen ammattilaista. Laitoksen käsittelyka pasiteetti on suunniteltu palvelemaan Stena Recyclingin koko pohjoismaista toimintaa. Oikea käsittely varmistaa kierrätysmateriaalien arvon Stena Nordic Recycling Center jalostaa teollisella tasolla monimutkaisimmatkin kierrätysmateriaalit laadukkaiksi teollisuuden raaka-aineiksi. ·· Yritys tarjoaa kierrätyspalveluiden koko ketjun yritysten arjen jätehuollosta ja lajittelusta kierrätysmateriaalien jalostamiseen laadukkaiksi valmistavan teollisuuden kierrätysraaka-aineiksi. KU VA T: ST EN A RE CY CL IN G. Myös Suomen kierrätystoiminnassa hyödynnetään laitoksen kehittynyttä teknologiaa. Suomessa Stena Re cycling esikäsittelee sähköajoneuvojen akkuja Riihimäellä, josta ne toimitetaan jatkokäsittelyyn Halmstadiin. MAINOS Stena Nordic Recycling Center mahdollistaa uudelleenkäytön tai kierrättämisen turvallisesti, tehokkaasti, jäljitettävästi ja teollisella tasolla. Halmstadissa Ruotsissa vuonna 2016 toimintansa aloittanut Stena Nordic Recycling Center on yksi Euroopan suurimmista kierrätyslai toksista. Laitos pystyy kierrättämään 10 000 tonnia kulkuneuvojen sekä elektroniikan litiumioniakkuja. Muovit ja metallit ovat sen jälkeen kierrätettävissä teollisuuden raaka aineiksi. Stena Nordic Recyc ling Centeristä löytyy teknologiaa muun muassa elektroniikan, muovien, autojen ja akkujen käsittelyyn. ·· Stena Recyclingin kautta kulkee yli 6 miljoonaa tonnia kierrätysmateriaaleja vuodessa. Laitos on pintaalaltaan 433 000 m², mikä vastaa noin 80 jal kapallokenttää. STENA RECYCLING ·· Stena Recycling tarjoaa kierrätysja kiertotalouspalveluita yli 100 000:lle eri toimialojen asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Saksassa ja Italiassa. Oikea lajittelu varmistaa, että materiaalit pysyvät puhtaina. Akut tehokkaammin kiertoon Uusimpia investointeja on Stena Nordic Recycling Centerin yhteyteen vuonna 2023 avautunut akkukierrä tyslaitos. Kierrätysprosessin seuraavat vaiheet ratkaisevat, millainen arvo kierrätys materiaaleista saadaan. Stena Recycling investoi jatkuvasti kierrätysteknologioiden kehittämiseen. Laitoksessa akuista pystytään kierrättämään yli 95 %. KIERRÄTYS LÄHTEE syntypaikka lajittelusta, johon ohjaa EUlain säädäntö. Laadukkailla kierrätysmateriaa leilla voi korvata neitseellisiä luon nonvaroja uusien tuotteiden valmis tuksessa. Jopa kierrätysprosessista jäljelle jäävä sekalainen hienojae hyödynne tään SLFpolttoaineena kaukoläm mön ja sähkön tuotannossa
Hankintalain muutossuunnitelmat ovat herättäneet paljon keskustelua ja voimakasta kritiikkiäkin. Jätealan toimijat odottavat, että hallitus julkaisee esityksensä uudeksi hankintalaiksi. Joukko kuntien jäteyhtiöitä teki lakiuudistuksesta kantelun Euroopan komissiolle. AD OB E ST OC K UUTISIA 20 UUSIOUUTISET 4|2025. Vähimmäisomistusrajasta polemiikkia Etenkin sidosyksikkösääntelyn muutokset ovat kirvoittaneet kommentteja. Lakiesitys päätyy myös lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn. Tästä odotetaan nyt hallituksen linjausta hankintalakiuudistuksessa. ELINA SAARINEN Pilkotaanko kunnalliset jäteyhtiöt niin, että kunnan vähimmäis omistusosuus on 10 prosenttia yhtiöstä. L ainsäädännön arviointineuvosto on päättänyt ottaa hankintalakiuudistuksen käsiteltäväkseen. Palautteen analyysi ja syventäminen hallituksen esityksen tekemisen näkökulmasta on yhä kesken. . Hallitus on esittänyt, että kuntien inhouse-yhtiöissä eli sidosyksiköissä vaadittaisiin kunnilta lyhyen siirtymäajan jälkeen vähintään 10 prosentin vähimmäisomistusosuus. Etenkin kunnalliset jäteyhtiöt toivovat, että jätehuoltoala todettaisiin vesija energiahuollon kaltaiseksi poikkeusalaksi, joka jätettäisiin hankintalakiuudistuksen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle. Kuinka jaettaisiin kunnallisten jäteyhtiöiden omaisuus, laitosja keräysasemainfra. Alun perin hankintalain hallituksen esitystä oli tarkoitus esitellä eduskunnalle syyskuun puolivälissä, mutta työja elinkeinoministeriön virkamieslähteiden mukaan esittely on siirretty marraskuun loppuun. Omistusjärjestelyjen muutokset eivät ole lainkaan yksinkertaisia, jos jäteyhtiöitä päädyttäisiin purkamaan hankintalakiuudistuksen vaatimusten vuoksi. Työja elinkeinoministeriö vastaanotti siitä yli 620 lausuntoa. Alkuvuodesta lausuntokierroksella ollut hankintalain muutosesitys keräsi lausuntovyöryn. ”Pidämme tätä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävänä lakihankkeena”, kertoo lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Kuopion seudulla toimivan Jätekukko Oy:n toimitusjohtaja Arto Ryhänen kertoo, että Jätekukko on joutunut laittamaan jätelogistiikkaan liittyviä kehittämisinvestointejaan jäihin, koska tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, mikä on kunnallisten jäteyhtiöiden tulevaisuus. Entä vastuut ja velvollisuudet. Ryhänen kysyy, miksi hallitus haluaa purkaa hyvin toimivan jätehuoltokokonaisuuden osiin. HANKINTALAKIMUUTOS KIRVOITTI KANTELUN Vaatiiko uusi hankintalaki kuntia purkamaan jätehuolto yhtiönsä. Investoinnit jäissä Hankintalakiuudistuksen aiheuttama epävarma tilanne on jo pakottanut kuntien jäteyhtiöitä lykkäämään kiertotalousinvestointejaan. Myös poliittinen keskustelu aiheesta käy kiivaana