KAUPAT MATERIAALI TEHOKKUUTEEN 4|2019 LIHAN VÄHENTÄJÄ AUTTAA ILMASTOA VIRTSAA VARUSMIEHILTÄ VAATE KASVAA KANSSASI
Lue meistä lisää: www.kiertokapula.fi Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjasi vastaanottamistaan jätteistä 99 % hyödynnettäväksi vuonna 2018!
Asetimme ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä tieteelliset päästötavoitteet. MAAILMAN VASTUULLISIN KAUPPA Rakennetaan yhdessä kestävämpää maailmaa. Käytämme 100 % uusiutuvaa sähköä. Olemme Suomen suurin aurinkovoiman tuottaja
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto@ uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30. Sellaisia kehittää brittiyhtiö Petit Pli, joka pokkasi juuri kestävyyttä tavoittelevan innovaatiokisan palkinnon kasvavilla vauvanvaatteillaan. vuosikerta KANNEN KUVA Pekka Karppinen 6 PE KK A KA RP PIN EN H& M FO UN DA TIO N SC AN ST OC KP HO TO 4 UUSIOUUTISET 4|2019. Kuvittele vaate, joka kasvaa, kun itse kasvat. 22 40 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Lihan vähentäjä auttaa ilmastoa 14 Kestokiistoihin äkkiratkaisu. Monet pääskylajit ovat Suomessa uhanalaisia. Kauppa auttaa myös asiakasta vähentämän ruokahävikkiä. Eläinja kasvilajeja uhkaa sukupuuttoaalto. SISÄLTÖ 4|2019 Syömäkelpoinen hävikki ohjautuu kaupasta ruoka-apuun, kertoo K-Supermarket Hertan kauppias Markus Ranne. Törmäja räystäspääsky ovat erittäin uhanalaisia, haarapääskykin on vaarantunut. Kestävä arki. 16 Kiertotalousnimiset: Tarja Hyötyläinen 17 Arto Arvola: Minun näköiseni työ 18 Kolumni, Emma Hietaniemi ja Oona Tiainen: Skaalaa kiertotalous kaikille 20 Varusmiesten virtsasta lannoitteita 22 Ei hukkaa, ei hävikkiä 26 Pienillä teoilla kohti suurta muutosta 29 Yhteisellä jääkaapilla 30 Verouudistus toisi päästövähennyksiä JA talouskasvua 33 Kierrätystavoitteista jäädään ilman kemiallista kierrätystä 34 Kohta lentävät sähkölentokoneet 36 Tapahtumia 38 Resurssiviisaudella säästöjä: Vastuullisuudesta tuli elinehto 40 Kasvava vaate kasvavalle vauvalle 41 Palkittuja ja nimityksiä 42 Rocksock laittaa sukat pyörimään jaloissa 43 Mediakortti Osateemoina vastuullinen kuluttaminen ja kauppa
Pääskyt tuovat kesän. Silmälläpidettäviksi on taantunut 34 lajia, joukossa tuttuakin tutummat västäräkki ja silkkiuikku. Navetalle kävellessä ohi syöksähtelee höyhennuolia, niin matalalla, että ilmavirta pölläyttää hiuksia. PÄÄSKYSILLÄ EI PÄIVÄÄKÄÄN P irteä visertely kaikuu maatalon pihapiirissä. Maaseudun peltosirkku on jo vaarassa hävitä: se on äärimmäisen uhanalainen, kuten 18 muutakin lintulajia. Kun mustarastas puhkeaa lauluunsa eräänä kuulaana, kylmänä iltana vielä lehdettömässä puussa tai met siköstä kaikuu äkkiä peipposen optimistinen sävel, toivo lämmöstä alkaa herätä suomalaisen rinnassa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kriteereillä on tutkittu noin 22 400 Suomessa elävää lajia. Syynä on kärjistäen se, että ihminen kuluttaa liikaa luonnon varoja ja niin tehdessään omii ja tuhoaa maata ja vesistöjä, vie tilan ja elämän edellytykset kaikilta muilta lajeilta. Västäräkkejä vähäsen, pääskysillä ei päivääkään. Mel kein 12 prosenttia Suomen eliölajeista on uhanalaisia, kertoo keväällä julkaistu Suomen lajien Punainen kirja. Hyönteistenkin määrä on vähentynyt. Jokin on kuitenkin muuttumassa. Haarapääskykin on vaarantunut. Erittäin uhanalaisiksi on luokiteltu 33 lintulajia, esimerkiksi lintulaudalta tuttu hömötiainen. Uhanalaisten listalle on joutunut jo 121 lintulajia. Ja sitä mukaa väistämättä ja lopulta — itseltään. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen. Nyt ne ovat erittäin uhanalaisia. Näistä uhanalaisia on 2 667. Kirjan listan lukeminen särkee linturakastajan sydämen. Hallitusten välinen luontopaneeli kertoo, että ihmi nen on ajamassa sukupuuttoon miljoona eläin ja kasvilajia. Törmäpääsky ja räystäspääsky olivat vielä vuonna 2000 elinvoimaisia lajeja. Monen lapsuusmuistoihin kuuluu kuuma hiekkatie, pellonlaita ja sinistä taivasta vasten piirtyvät pääskyjen kaaret. Suoje lutoimet eivät ole riittäneet, vaan metsiä ja elinympäristöjä tuhotaan kiihtyvällä tahdilla niin, että yhä useammat lajit ovat vaarassa kadota. Kunnes viimein: pääskysestä ei päivääkään. Punaisen kirjan lukeminen särkee linturakastajan sydämen. Tämä kesäyö, kun linnut käyvät yöpuulle ja maisema hiljenee, tämä on yhdestoista hetki. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 4|2019. Metsien kurnuttaja riekko on vaarantunut, samoin 34 muuta lintulajia. Maatalouden mullistus on muuttanut peltomai semat, metsätalouden myllerrys raivannut monimuotoisuut ta pursunneet sekametsät ja kaavoitustarve täyttänyt rehottaneet rannat. Välillä lurittelu viivähtää kuivalta narinalta kuulostavaan siritykseen ja jatkuu pian taas terävänä rupatteluna. Navetan ylisiltä, hirren päältä pesästä pilkottaa haarapääskyn punaruskea kurkku. Niiden tuloa odotetaan koko räntäsateista irti pyristele vä kevät, joka täyttyy hitaasti valolla ja tutuilla äänillä. Jos muuttolintujen kesäpaikka, tämä kau kainen Pohjolamme, on yhä vaikeampi elin ympäristö, niin on myös muu maailma, josta linnut meille saapuvat. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 3.6.2019 Uhanalaisten listalle on joutunut jo 121 lintulajia. Varsinkin lintujen tilanne on huono. Ihminen on omilla toimillaan ajanut linnut ja lukuisat muut lajit niin ahtaalle, että niiden selviytyminen on uhattuna
Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Rapautamme ekosysteemejä, joista koko ihmiskunta ja muut lajit ovat riippuvaisia”, sanoi hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in puheenjohtaja Robert Watson. Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle. https://www.ipbes.net/news/ Media-Release-Global-Assessment JE TR O ST AV EN UUSIOUUTISET 4|2019 6. Sen myötä voimme kehittää ohjelmaa haluamaamme suuntaan ja aktivoida entistä enemmän ihmisiä toimimaan rantojemme ja Itämeren hyvinvoinnin eteen”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Atte Lindqvist. IPBES:in raportti tarjoaa päättäjille ja poliitikoille selvät tieteelliset faktat tarvittavista toimista. Oli hienoa päästä itse konkreettisesti toimimaan ympäristön hyväksi”, kertoo Ålandsbankenin Private Bankingin myyntijohtaja Robin Blomqvist. N ykyinen talousmalli ja ylikulutus vaarantavat maapallon elinkelpoisuuden. Suomi julkaisi oman lajien uhanalaisuusarvionsa, Punaisen kirjan, saman keväänä kuin hallitustenvälinen luontopaneeli oman raporttinsa. Tutkijat peräänkuuluttavat, että on siirryttävä pois nykyisestä talouskasvun paradigmasta ja rakennettava kestävyyteen pohjautuva talousmalli. Meret eivät voi sen paremmin: Muoviroskaantuminen on kymmenkertaistunut vuodesta 1980. ”Itämeriprojektin rahoituksella on meille valtava merkitys. Linnuista punaisella listalla silmällä pidettävien luokassa on esimerkiksi västäräkki. Maapallon arvioidusta noin kahdeksasta miljoonasta kasvija eläinlajista jopa miljoonaa uhkaa sukupuutto muutamassa vuosikymmenessä. Reilussa tunnissa noin 40 hengen porukka keräsi Hangon rannoilta muun muassa 3400 tupakantumppia, lähes 700 muoviroskaa, yli 600 lasija keramiikkaroskaa sekä yli 300 metalliroskaa. Suomessa yli 2 600 eläinja kasvilajia on ajautunut uhanalaisiksi. Joka vuosi noin 60 miljardia tonnia uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja otetaan käyttöön. Ohjelma syntyi aikoinaan Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittavassa MARLIN-hankkeessa saatujen karujen tulosten myötä: Suomen rannat olivat roskaisimmat kaikista mukana olleista tutkimusmaista. Tuhon syynä ovat monimutkaiset väestölliset ja taloudelliset vaikutukset ja luonnonvarojen käyttö. SUKUPUUTTO UHKAA MILJOONAA LAJIA . Kummikouluohjelmassa Siisti Biitsi vierailee kouluissa kertomassa merien ja rantojen tilanteesta ja siivoamassa rantoja yhdessä koululaisten kanssa. ”Luonnon monimuotoisuus tuhoutuu kaikkialla nopeammin kuin koskaan. Näin summaavat hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in sadat tutkijat 50 maasta raportissaan, joka julkaistiin toukokuussa ja joka on perinpohjaisin koskaan tehty tutkimus talouden vaikutuksista luontoon. Elintila on kutistumassa pois, sillä jo yli kolmasosa maapinta-alasta on varattu ihmisten ja karjan ruoantuotantoon. Rahoitus avittaa ympäristökasvatustyötä sekä roskien seurantaraportoinnin digitalisoimista. YK:n biodiversiteettitavoitteet tuleville vuosille päätetään loppuvuonna 2020 Kiinan kokouksessa. ”Roskia löytyi aivan valtavasti tupakantumpeista jopa patjoihin. Ålandsbankenin Private Banking -työntekijät tarttuivat itsekin tuumasta toimeen Hangossa tänä keväänä järjestetyissä Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoissa. Siisti Biitsi aloitti tänä keväänä kuudennen toimintavuotensa. AJANKOHTAISTA KOONNUT ELINA SAARINEN SC AN ST OC KP HO TO Siisti Biitsi sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi PIDÄ Saaristo Siistinä ry:n rantojensiivousohjelma Siisti Biitsi on saanut 90 000 euron rahoituksen Ålandsbankenin Itämeriprojektilta. Pois talouskasvun vaatimuksesta Lajien sukupuuttovauhti on nyt kovempi kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ja vauhti kiihtyy, ellei ihmiskunta pysty tekemään nopeaa ja perusteellista muutosta teknologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteiskuntajärjestykseen. Teollisuus dumppaa maailman vesistöihin joka vuosi 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia, myrkkylietteitä ja muita jätteitä. 6 MAAILMAN MERISSÄ ON 400 KUOLLUTTA VYÖHYKETTÄ. Loppuja elinympäristöjä uhkaavat saastuminen, ilmastonmuutos ja maankäytön aiheuttama maaperän rapautuminen. Eläinten ja kasvien selviytyminen on monin paikoin käymässä mahdottomaksi
Kotimaiset viljellyt sienet tunnistaa sirkkalehtimerkistä. Kotimaisia sieniä voi käyttää lihan korvikkeena vaikkapa bur gereissa, grillivartaina ja jopa pihveinä. Ohje auttaa kehitysmaiden viranomaisia tunnistamaan, milloin kyseessä on yri tys tuoda laittomasti maahan sähkö ja elektroniikkaromua. Grillaa kypsiksi. Täytä sienilakit seoksella. Jutussa oli harmillinen vir he, sillä nolla puuttui: Teksti väitti, että muovipakkausten tuottajil ta perittävät kierrätysmaksut olisivat nousemassa 70:ään ja sitten 90 euroon tonnilta, mutta totuus on tätäkin karumpi: Ruotsissa ennakoidaan kierrätysmaksujen nousevan ensin noin 7000 Ruot sin kruunuun eli noin 650 euroon, sitten 9000 kruunuun eli noin 830 euroon tonnilta. Muovijätettä kuljetettiin ennen tiuhaan tahtiin Euroopasta Hongkongin satamaan ja Kiinaan, kunnes Kiina ilmoitti ottavansa vastaan vain uusiomuoviksi kelpaavia materiaaleja. Sen jälkeen muovijäte on etsinyt satamaa Kaakkois-Aasiasta ja Afrikasta. Silppua kannat ja sipuli hyvin pieneksi sil puksi ja paista pannulla. Sienet viljel lään kiertotalouden mukaisesti: Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa. Baselin sopimuksen kokouk sen osapuolet sopivat myös toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovi jätteen vientiä EU ja OECDmaiden ulkopuolelle. Haitta-aineillekin rajoituksia YK:n kokous haluaa varmistaa muovijätteen asianmukaisen kä sittelyn ja vähentää muovijätteen kulkeutumista meriin estämällä muovijätekuljetukset maihin, joilla ei ole kapasiteettia niiden kä sittelyyn tai hyödyntämiseen. Kokouksessa saatiin myös väliaikaisesti hyväksyttyä uudistetut sähkö ja elektroniikkaromua koskevat tekniset ohjeet. Kasvatuksessa ei käytetä torjuntaaineita. HÄVIKKIHERKKU Grillatut "kiertotaloussienet" KOTIMAISET viljellyt herkkusienet kruunaavat grillikauden ja sopivat myös ilmastoystävälliseen eli klimataariseen ruoka valioon. Toimitus pahoittelee virhettä. SC AN ST OC KP HO TO Muovijätteiden dumppaus vaikeutuu LÄNSIMAAT eivät pian enää voi dumpata sekalaista muovijätet tään KaakkoisAasian köyhien valtioiden murheeksi. Käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaineeksi. Suuri osa jätteistä vuotaa käsittelypaikoilta ympä ristöön ja mereen. Koska ohjeessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia, ohjeen työstämistä jatketaan asiantuntijaryhmässä. Näissä maissa jätehuoltoinfrastruktuurin taso on usein heikko. SC AN ST OC KP HO TO Näin monta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (SDG) uhkaa epäonnistua luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen takia, arvioi IPBES. Uusiouutiset on aiemmin kertonut, että sen jälkeen kun Kiina laittoi rajat kiinni muovijätteiltä, monet länsimaat ovat kuljettaneet jätteitään esimerkiksi Malesiaan ja muihin KaakkoisAasian mai hin sekä Afrikkaan. Perjantaina 10.5.2019 päättynyt YK:n superkokous päätti tiukentaa rajat ylit tävien muovijätesiirtojen valvontaa. Sekoita jäähtynyt sipulisieniseos kulhossa tuorejuustoon, mausta ja sekoita hyvin. Kokous hyväksyi myös rajoituksia tukevan kumppanuusohjelman, jonka avulla maat voivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkaisemisessa. 35/44 OIKAISU UUSIOUUTISTEN numerossa 3/2019 oli juttua muovipakkausten kierrätyksen kustannuksista Ruotsissa. Nauti esimerkiksi tomaattipaprikavartaiden kanssa. Ohjeilla pyritään selventämään, milloin sähkö ja elektroniikkalaite katso taan jätteeksi ja milloin kyse on korjattavasta laitteesta. Grillaa sienet vartaissa, tai kokeile täytettyjä herkkusieniä! 1 pkt tuoreita herkkusieniä 1-2 sipulia nokare voita tai muuta rasvaa paistamiseen 1 pkt maustettua tuorejuustoa, esim aurinkokuivattu tomaatti suolaa, mustapippuria tuoreita yrttejä maun mukaan Irrota sienistä kannat. Sienet sopivat hyvin myös patoihin, keittoihin, wokkeihin, munakkaisiin tai leivonnaisiin. Tukholman sopimuksen kokouksessa sovittiin kahden, ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen, pysyvän orgaanisen yhdisteen — dikofolin ja PFOAyhdisteiden — valmistuksen ja käytön lopetta misesta maailmanlaajuisesti. Motalaan perustetun lajittelulaitoksen on puolestaan investoinut ruotsalainen muovipakkausten tuottajayh teisö Platskretsen Ab. Sienistä saa lihaisaa suutuntumaa ja umamista makua. Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/ muovijatteiden-dumppaus-aasiaan-vaikeutuu/ 7 UUSIOUUTISET 4|2019
”Yrityskumppaneillamme on kova tahto viedä innovatiivisia ratkaisujaan eteenpäin. EURAJOKI, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa selvittävät yhdessä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kanssa, miten kunnat voisivat liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi. Uusikaupunki puolestaan haluaa toimia esimerkkinä Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa ja vähentää syntyvän jätteen määrää. SOL haluaa viestiä työvaatteidensa ekologisuudesta myös ulospäin, ja siksi kaikkien vaatteiden helmaan tulee ”Sustainable choice by SOL” -merkki. Gasum Oy, LSJH ja Lounavoima selvittävät mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa. Qvidja Kraft selvittää samalla, voisiko kaasutusteknologialla tuottaa biometaania myös erilaisista jätemassoista. ”Uskon, että nyt tehtävien selvitysten myötä uudet kunnat huomaavat kuntayhteistyön merkittävät edut jätehuoltojärjestelyissä”, toteaa LSJH:n palvelujohtaja Jaana Turpeinen. Vastuullisuus oli SOLille tärkeä kriteeri, kun malliston materiaaleja ja yhteistyökumppania valittiin. Jokainen kunta päättää itsenäisesti liittymisestään syksyllä. KIM KA UP PIN EN UUSIOUUTISET 4|2019 8. Jos yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat tekevät päätöksen liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi, yhtiön koko kasvaa aikaisintaan vuoden 2021 alusta. ”SOL on alansa edelläkävijänä tehnyt vaikuttavan valinnan. LSJH, Lounavoima Oy ja Salon Kaukolämpo Oy solmivat huhtikuussa yhteistyösopimukset kolmen merkittävän jäteja energiahuollon kehityshankkeen käynnistämisestä. Ekovoimalaitos luo valmistuttuaan kasvuympäristön ja synergiaa, joka tukee näitä tavoitteita. Esimerkiksi Rauman kaupunki tavoittelee yhdyskuntajätehuoltoon pitkän aikavälin ratkaisumallia. Quantitative Heat Oy, Salon Kaukolämpö ja Lounavoima puolestaan selvittävät, kuinka Korvenmäen ekovoimalaitoksen tuottama energia saataisiin varastoitua tehokkaasti syvälle kallioperään. Koko SOLin Suomen henkilöstö työskentelee jatkossa vaatteissa, joiden raaka-aineena on käytetty 345 000 kierrätettyä muovipulloa. Syntyykö Lounais-Suomeen suurjäteyhtiö. LSJH ja Lounavoima haluavatkin toimia kiertotalouden kasvualustana innovatiivisa ratkaisuja kehittäville yrityksille”, sanoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki. ”Mietimme jatkuvasti sitä, kuinka voisimme toimia entistä ekologisemmin ja eettisemmin. Käynnissä on parhaillaan juridinen ja taloudellinen selvitys, jonka pohjalta kunnat pääsevät sopimaan LSJH:n kanssa pidettävissä kuntien välisissä neuvotteluissa liittymisen ehdoista vielä ennen kesää. Näin kesällä tuotettu lämpö saataisiin käyttöön talvella, kun sitä eniten tarvitaan. Sisäpuolen tuotelapusta voi lukea, kuinka monta käytettyä muovipulloa kyseiseen vaatteeseen on käytetty. LSJH, Lounavoima ja Qvidja Kraft Ab haluavat kääntää päästöt raaka-aineeksi. Ekovoimalan ympärille innovaatioita LSJH kertoi juuri uudesta yhteistyöhankkeesta, jolla parannetaan mahdollisuuksia vastata ilmastohaasteisiin jäteja energiahuollon avulla. Työvaatteita 345 000 muovipullosta SOL-YHTIÖT pukee lähes 10 000 työntekijää ekologisiin työvaatteisiin. Yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat haluavat järjestää asukkailleen monipuoliset jätehuoltopalvelut ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Eli biojäte kannattaa tulevaisuudessakin lajitella mahdollisimman tehokkaasti omaan astiaansa jo jätteen syntypaikalla. Olemme saaneet ensimmäisenä siivousalan yrityksenä käyttöömme hotellisiivouksen Joutsenmerkin, ja on luonnollista, että otamme vastuullisuuden huomioon myös työvaatevalinnoissamme”, SOL Palveluiden kehitysjohtaja Riitta Sirviö sanoo. Hän uskoo, että vuonna 2021 edellytykset kustannustehokkaaseen toimintaan kasvavat entisestään, kun Salon Korvenmäen ekovoimalaitos valmistuu. Selvitykset eivät vielä sido kuntia mihinkään. LSJH on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jolla on nyt 17 omistajakuntaa. On ollut upeaa suunnitella heille mallisto, joka on käytettävyydeltään ja kestävyydeltään huippulaatua ja mukautuu 10 000 ihmisen hyvinkin erilaisiin työtehtäviin”, TouchPointin toimitusjohtaja Outi Luukko sanoo. Työvaatteiden suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa suomalainen työvaateyritys TouchPoint Oy. Aiheesta on käynnistetty teknistaloudellinen esiselvitys. Kaatopaikkakaasu sisältää paljon rikkivetyä, mutta Qvidja Kraft on kehittänyt uutta teknologiaa, jonka avulla rikkivedystä on mahdollista saada biometaanin tuotannon raaka-ainetta. Uuden malliston vaatteet tulevat käyttöön asteittain. Vaikka biojäte saataisiin sekajätteestä teknisesti eroteltua niin, että sitä voisi käyttää biokaasun tuotannossa, tarvitaan jatkossakin biojätteen erilliskeräystä. Tulevaan mallistoon on suunniteltu yhteensä 11 erilaista vaatekappaletta, joita voi yhdistää mix and match -tyylisesti
236 000 Jauhesammuttimesta valaisin HUOLI luonnonvarojen riittävyydestä ohjaa taideteollisuuden tekijöitä, käsityöläisiä ja muotoilijoita etsimään uudenlaisia, aiempaa ekologisempia materiaaleja ja raaka-aineita. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN. Opiskelijoiden tuotteita oli esillä Gradiassa pidetyssä Innovatiivista yrittäjyyttä -seminaarissa huhtikuussa. Compensate etsii erilaisia keinoja vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Ekorosk toimittaa hyötykäyttöön 98 prosenttia kotitalousjätteestä. Antero Vartian kehittämän Compensate-mallin on ensimmäisenä ottanut käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva. ”Yrityksillä on merkittävä rooli siinä, kuinka ilmastonmuutokseen etsitään ratkaisuja. Suomalais-australialainen laukkubrändi TAIKKA puolestaan käyttää Ananas Anamin kehittämää Pinatex-keinonahkaa, joka on valmistettu ananaksia prosessoivan elintarviketeollisuuden ylijäämästä. http://luovakiertotalous.blogspot.com/p/ hanke-esittely.html Topturn Aumankäännin Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 THE BEST THINGS TO DONATE Multistar Tähtiseula Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi Multistar L3 tähtiseula Topturn X63 aumankääntäjä Hyvitä lounaasi päästöt LOUNASRUOKAILIJA voi syödä hyvällä omallatunnolla: lounaan ilmastopäästöt voi nyt hyvittää. Käytän paljon sellaista materiaalia, joka muuten menisi metallinkierrätykseen tai jätteeksi”, yksittäiskappaleina kalusteita, valaisimia, piensarjoja ja taide-esineitä valmistava Nurminen kertoo. Näin monta ihmistä kävi pohjalaisen Ekoroskin hyötykäyttöasemilla viime vuonna. Ylvan omistamissa 20 ravintolassa ja kahvilassa voi kassalla päättää, haluaako hyvittää syömänsä ruoan tuotteistamiseen ja valmistamiseen kuluneita ilmastopäästöjä. ”Olen jo 4–5-vuotiaana kerännyt talteen vanhoja muttereita. ”Kiertotalous on laaja käsite, josta jokainen oppilas nappaa oman juttunsa. Uusia biopohjaisia materiaaleja on tullut markkinoille viime vuosina runsaasti. Ylva on ensimmäinen yritys Suomessa, joka hyödyntää hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta Compensaten mallin mukaisesti. Trash designista inspiroitunut kalusteartesaani, käsityöntekijä Tuulia Nurminen oli tuonut näytille tekemiään valaisimia, jotka on valmistettu vaikkapa vanhoista jauhesammuttimista, ladon kattopellistä tai valurautakattilan kannesta. Juuli Haimakaisen työnäyte tekstiilin kierrätyksestä uusiin käyttöihin. Tuulia Nurmisen yksi valaisin on tehty ylijäämähirrestä ja ystävän ladon katosta puretusta aaltopellistä, toinen jauhesammuttimesta ja vanhoista auton jarrulevyistä, kolmanteen antoi idean valurautakattilan kansi. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ohjaavat Luova kiertotalous -hankkeessaan luovan alan, luonnonvara-alan ja tekniikan alan opiskelijoita ideoimaan ja kaupallistamaan bioja kiertotalousmateriaaleista valmistettuja, resurssiviisaita tuotteita ja perustamaan tuotteiden ympärille yrityksiä ja verkostoja. Käytännön yleistyminen myös muualla kuin lentoja matkailualalla on erittäin positiivinen ilmiö”, Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola toteaa. Ekologisten materiaalien ei aina tarvitse olla jätettä. Hiilijalanjäljen hyvittämisestä on tehtävä mahdollisimman helppoa ja luonteva osa arkea. Monet yritykset aikovat ottaa Compensaten ratkaisun käyttöön lähikuukausien aikana. Hiilijalanjäljen hyvittäminen tapahtuu Vartian perustaman Compensaten mallin avulla. Yksilölliset opinpolut korostuvat”, kuvailee vuoteen 2020 jatkuvaa hanketta vetävä projektipäällikkö Sirpa Vauhkala. JAMKin projektityöntekijä Heidi Talvilahti kertoi uusista materiaaleista kuten Sulapacin kosmetiikkaja elintarvikepakkauksissa käyttämästä, muovia korvaavasta biomateriaalista sekä OnBone Oy:n kehittämästä, puusta ja biohajoavasta muovista valmistetusta ja lämpömuovautuvasta kipsistä
Kierrätysaseman rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja: ”Maarakennusmateriaaleina käytetään kierrätettyä betonimursketta ja Westenergyn jätevoimalan pohjakuonasta jalostettua maarakennusmateriaalia eli keinokiviainesta”, projektin johtaja, tuotantopäällikkö Ilkka Letonsaari Etapista kertoo. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Kyseessä on edistyksellinen pilottikonsepti: digitalisaatiota ja sähköistä asiointia hyödyntävä jäteasema. Sitä ennen Kasvupolku käynnistyy World Circular Economy Forumin yhteydessä pidettävässä sivutapahtumassa 5. Verkkosovelluksen avulla saa avattua portin ja maksettua maksulliset jätteet. Asiakas rekisteröityy käyttäjäksi kännykkäsovelluksella, jolla saa portit ja ovet auki ja jolla voi maksaa maksulliset jätteet. Itsepalveluasioinnissa käytetään verkkosovellusta osoitteessa jateasemat.fi. Etappi selvittää juuri EAKR-rahoituksen turvin myös koko Seinäjoen Roveksen alueen yritysyhteisön mahdollisuuksia energiaomavaraisuuteen. Uusia ratkaisuja voidaan jatkossa hyödyntää myös muilla jäteasemilla, ja asema kiinnostaa varmasti myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio. Normaalisti jäteasema palvelee maanantaista perjantaihin kello klo 8–20 ja henkilökunta on paikalla kello 12–18. Energiana käytetään uusiutuvaa, osin omavaraista energiaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle hyvä hakijajoukko UPEA joukko, 50 kappaletta kasvunälkäisiä pk-yrityksiä haki mukaan Bioja Kiertotalouden kasvupolulle. Uudella asemalla on entistä paremmat mahdollisuudet lajitella jätteet, esimerkiksi muovit, erilleen kierrätystä varten. Vuoreksen jäteasema on nimittäin auki silloin, kun asiakas itse haluaa. Noin kolme miljoonaa euroa maksava kierrätysasema itsessäänkin tulee olemaan resurssiviisas ja energiatehokas. HA VA IN NE KU VA RA MB OL L Kesän aikana Seinäjoelle aletaan rakennetaan uutta kierrätysasemaa. toukokuuta. ”Vuoreksen jäteasema on Suomessa edistyksellinen pilottikonsepti. Vanhan jääkaapin hylkäämistä metsäautotielle ei voi enää perustella ainakaan sillä, etteikö jäteasema olisi auki. Pirkanmaan Jätehuollon alueelta löytyy nyt 21 jäteasemaa. Itsepalveluasiointi on käytössä silloin, kun jäteasema ei muuten ole auki. Elokuussa 2020 valmistuvalla asemalla voi asioida osin itsepalveluna 24/7 käyttämällä digitaalista mobiilisovellusta. Tapahtumassa lavalle pitchaamaan kutsutaan kuusi yritystä: kaksi viime vuosien Kasvu Open -matkan käynyttä, kaksi tämän vuoden valinnoista sekä kaksi kokeilunpaikka-yritystä, jotka edustavat bioja kiertotalouden ratkaisuja. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestetään pääkaupunkiseudulla kesäkuun puolivälissä, toinen Äänekoskella elokuun alussa. kesäkuuta. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys! OL LI SU OM IN EN Vuoreksen uudella jäteasemalla voi asioida myös itsenäisesti. Ker??mme J?TERASVAT sek. https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/ bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019 Seinäjoellekin uusi kierrätysasema LAKEUDEN Etapin nykyisen jäteaseman tilalle aletaan rakentaa uutta, digitaalisuuteen perustuvaa kierrätysasemaa. Kierrätysasema on skaalattavissa ja laajennettavissa tarpeen mukaan. Kierrätysaseman yleissuunnitelman teki Ramboll Finland Oy. Haku avoimeen sparrausohjelmaan päättyi 5. Vuoreksen pioneeriasema avautui PIRKANMAAN Jätehuollon uusi jäteasema Tampereen Vuoreksessa aukesi asiakkaille toukokuun alussa. Henkilökohtaista palvelua saa aseman aukioloaikoina. Näin asiakas voi tuoda jätteet jäteasemalle silloin kun ne syntyvät ja hänelle parhaiten sopii. Rakennushankkeen valmistelusta sekä rakennuttamisesta vastaa Oy Culmentor Ltd.. Seuraavaksi tuomaristo valitsee Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle mukaan 15–25 yritystä, jotka saavat maksutonta sparrausta asiantuntijoilta kahtena Kiitoratapäivänä
Kiertotalousaiheisia hankkeita voi siis olla käynnissä vielä nyt laskettua enemmänkin, mutta tieto ei vain ole kantautunut hankkeiden kokonaismäärän kartoittajille. Keski-Suomessa kiertotaloushankkeita on käynnissä 10, Pohjois-Karjalassa seitsemän ja Etelä-Karjalassakin kahdeksan. Autoliitto on koonnut vinkkejä heille, jotka suunnittelevat autoreissua Eurooppaan. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ tuvj_1%2B2018.pdf Autoillen Euroopassa JULKAISTU: 2019 JULKAISIJA: Autoliitto ry KERTOO: Mietitkö kesälomareissua, mutta et tahtoisi lentää. Seuranta aloitettiin vuonna 2016, siis jo ennen Circwaste-hankkeen käynnistymistä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Tiina Karppinen. Yhä useampi maa ja kaupunki on ottanut käyttöön ympäristövyöhykkeitä. Korvaako nanosellu muovin. Onko käytössäsi vähäpäästöinen kaasutai sähköauto. kierrätyspuistojen kehittäminen ja uusien kierrätystoimintojen kehittäminen, muovijakeiden uudelleenhyödyntäminen, ylijäämäruuan jakelun kehittäminen, biokaasun tuotanto, älykkäät hallintajärjestelmät ja teollisten symbioosien luominen. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ja kymmeniä toimijoita yhdistävä Circwaste edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Mietinnässä ovat myös teknologioista nousevat uudet ammatit. Oppaasta voi tarkistaa esimerkiksi uudet liikennepolttoaineiden merkinnät ja sähköautojen latauspisteiden yhtenäiset merkinnät. Tulevaisuudessa vaikkapa nanokoneet kykenevät erottelemaan raaka-aineita tavalla, johon ihminen ei taloudellisesti pysty, mikä vauhdittaa teollisia symbiooseja ja kierrätystä. Hakeeko ihminen tarvitsemansa harvinaiset metallit jatkossa asteroideilta. Suomen ympäristökeskus tekee parhaillaan selvitystä siitä, kuinka voitaisiin alueellisesti mitata ja mallintaa meneillään olevaa siirtymää kiertotalouteen eri toimialueilla, Karppinen kertoi Kiertotalouden kirittäjät -seminaarissa Espoon Otaniemessä toukokuun alussa. SC AN ST OC KP HO TO 11 UUSIOUUTISET 4|2019. Esimerkiksi tällaisia tulevaisuuden visioita avaa tulevaisuusvaliokunnan julkaisu. Tiealueelle saatetaan vaatia ostamaan ympäristötarra, ja joillekin alueille runsaspäästöisillä autoilla ei ole lainkaan asiaa. Circwaste-hankkeessa on samalla pidetty kirjaa muista kiertotalouteen liittyvistä hankkeista ja projekteista. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. JULKAISTU: Suomen tulevaisuusvaliokunnan julkaisuna 1/2018 JULKAISIJA : Kirjoittajat Risto Linturi ja Osmo Kuusi. Yli sata kiertotaloushanketta SUOMESSA on toteutettu aivan viime vuosina reilusti yli sata kiertotalouteen liittyvää hanketta, osahanketta tai projektia. Materiaalitutka näkee, mistä mikäkin on valmistettu. Esimerkkejä Circwasten osahankkeista ovat mm. Tällä hetkellä meneillään on ainakin 75 kiertotaloushanketta. Muualla Suomessa niitä on käynnissä kolmisenkymmentä, eli yhteensä 75. EU:n LIFE IP -ohjelmasta osarahoitetun, yhteensä noin 11 miljoonan euron Circwaste-hankkeen toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. On selvää, että aihe kiinnostaa nyt todella laajasti”, Karppinen toteaa. Näillä tiealueilla autoilua on säännelty päästöjen vähentämiseksi. ”Luultavasti hankkeita on oikeasti vielä enemmän, emme vain ole ehtineet kuulla kaikista. Tekijät itse kuvailevat teostaan ”ehkä tärkeimmäksi radikaaleista teknologioista koskaan kirjoitetuksi kirjaksi.” Kirja pohtii tulevaisuusvaliokunnan arvion pohjalta teknologioiden kehitystä ja vaadittavaa lainsäädäntöä. Säilyykö materiaalitieto kierrättäjälle lohkoketjun avulla. https://www.autoliitto.fi/tiedote/ autoillen-euroopassa-kirja-ilmestyy-jo-49-kerran Pohjois-Karjalassa tutkitaan Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla, kuinka paljon maataloudessa syntyy muovijätettä, esimerkiksi tällaisia mansikoiden peitemuoveja. KERTOO: Kerääkö jätteet huomenna robottiauto. Hanketietoja on saatu kerättyä etenkin sellaisilta alueita, joilla Circwaste-hanke itsekin toimii. Circwaste-rahoitus auttaa kartoittamaan jätemuoveille hyötykäyttökohteita. Esimerkiksi Saksassa on ympäristövyöhykkeitä, joilla saa ajaa vain vihreällä tarralla merkityllä autolla. Erotteleeko bakteeri jätemateriaaleja. Karppisen mukaan maaliskuun 2019 tilanteen mukaan Lounaisessa Suomessa eli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on meneillään 20 kiertotalousaiheista hanketta. ”Saksaan oli viime vuonna perustettu jo lähes 60 ympäristövyöhykettä”, kertoo Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokon autioHynninen. Kirja kokoaa kätevään pakettiin auto matkailumääräykset ja -säännöt 35 maasta. materiaalitkiertoon.fi LUE NÄMÄ Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018—2037. Yksi suurimmista on Circwaste, kohti kiertotaloutta -hanke, jonka sisällä toteutetaan yli 20 osahanketta. Kiertotalous on esillä esimerkiksi materiaalitalouden ja erottelutekniikoiden kautta. Muun muassa Hampuri on päättänyt kaduista, joilla ei vanhimmilla dieselautoilla saa enää ajaa. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Tavarat valmistetaan yhä useammin uusiomateriaaleista. Ympäristövyöhykkeitä, ajorajoituksia ja päästötarravaatimuksia on käytössä ainakin Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tšekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Viimeisimmät tiedot päivitetään Autoliiton sivuille
Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviperäisiä tuotteita, kokojyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä palkokasveja. Kaikki ruokavaliomuutokset tuottavat ilmastohyötyjä verrattuna tutkijoiden tarkastelemaan keskiverto nykyruokavalioon. Tutkijat tarkastelivat ruokavalioita, jossa lihan kulutus oli vähennetty puoleen tai sitten kolmasosaan nykyisestä keskivertoruokavaliosta. Jos peltomaiden hiilivarannosta pidetään huolta, vähentämällä lihan kulutuksen kolmasosaan keskimääräisessä ruokavaliossa pääsee lähes samaan kuin kalapainotteisessa ruokavaliossa. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA UUTISIA Suomi ja koko EU ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Osana ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota etenkin kotimaista luonnonkalaa runsaasti syömällä saavuttaa 30 prosentin ilmastohyödyt. Pian on taas uusien perunoiden aika. Tai pitäisitkö vegaanisen kasviskesän. Kesä on hyvä kausi kokeilla elämäntapamuutosta ja vähentää lihaa, suosia maistuvia kasviksia tai suomalaista järvikalaa. Muutama prosentti ruokajärjestelmän päästöistä olisi vältettävissä sillä, 12 UUSIOUUTISET 4|2019. Jo vähentämällä lihan syönnin puoleen nykyisestä voi pudottaa ruokavalionsa päästöjä noin 13 prosenttia. Neljäs tutkittu ruokavalio oli kokonaan vegaaninen. . J okainen voi pienentää oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia selvästi, vaikka ei ryhtyisikään vegaaniksi. 47 grammaa lihaa päivässä Niille, jotka eivät mielellään luopuisi lihasta kokonaan, tutkimus antaa lohtua. Merkitystä ruokajärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on myös sillä, kuinka hyvin pystytään estämään peltomaan hiilivarantojen väheneminen tai jopa kasvattamaan hiilivarantoa. ”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämisessä”, sanoi hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta RuokaMinimi-hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä toukokuussa. Kasvihuonekaasupäästöt putoavat eniten vegaanisessa, lähes 40 prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että jos nykyruokavaliossa lihaa syödään 142 grammaa päivässä, puolittamalla lihansyönnin menekki olisi 70 grammaa päivässä. Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa vähennetään. Kolmantena vaihtoehtona oli kalapainotteinen ruokavalio, jossa syötiin myös maitotuotteita. Ruokahävikistä turhia päästöjä ”Meidän viestimme on, että kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, vaan tilaa on monenlaisille, yksilöllisille ja terveellisille ruokavalioille”, täydensi valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maaja metsätalousministeriöstä. Jos vähentää lihansyönnin kolmannekseen nykyisestä eli 47 grammaan vuorokaudessa, päästöt vähenevät 19 prosenttia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvittivät RuokaMimini-hankkeessa, kuinka paljon kasvihuonekaasuja voidaan vähentää ruokavaliomuutoksilla ja pienentämällä ruokahävikkiä. LIHAN VÄHENTÄJÄ AUTTAA ILMASTOA Jos otat lautaselle nykyistä vähemmän lihaa ja pidät kasvisruokapäiviä, tai jos suosit kala pitoista ruokavaliota, voit pienentää ruokajärjestelmän päästöjä huomattavasti
Suomessa noin 14–15% syömäkelpoisesta ruoasta päätyy roskiin, siis noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kouluissa annettavalla ruokakasvatuksella on tärkeä roolinsa. Ryhmä nosti esiin myös terveysja ympäristöperusteisten verojen yhdistelmät. RuokaMinimi-hanketta (2018–2019) rahoitti Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta. Muutoin kotimainen maatalous tuottaisi nykyistä vähemmän arvonlisää. Ihminen syö päivittäisistä aterioistaan vain pienen osan julkisissa ruokapalveluissa, mutta julkisten toimijoiden esimerkki voi vaikuttaa asenteisiin. Pystyisimme arvioimaan ruokahävikkiä myös raaka-aineittain, esimerkiksi kasvishävikin määrää koko ketjussa”, kertoo Luken tutkija Hanna Hartikainen. Etenkin vegaanisen ruokavalion on arvioitu kasvattavan ruoan ja elintarvikkeiden tuontia. Taloudellisista ohjauskeinoista tehokas olisi maataloustukijärjestelmä. ”Muutos ei tapahdu itsestään. Hankkeen loppuraportti on julkaistu touko-kesäkuun vaihteessa VNK:n julkaisusarjassa (https://vnk.fi/julkaisut). ettei syntyisi ruoka hävikkiä. Julkisille ruokapalveluille on asetettava sitovat ravitsemuksen laatutavoitteet sekä vähähiilisyystavoitteet. Tukia tulee suunnata hiilipäästöjen vähentämiseen ja hiilensidontaan sekä tuotantokasvivalikoiman monipuolistamiseen. Lue lisää selvityksestä ja korttelikeräyksestä: www.molok.com/korttelikeräys Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan pientalojen kierrätysaste voidaan kaksinkertaistaa korttelikeräyksellä: 25% 50% Oma sekajäteastia + aluekeräys Korttelikeräys Kierrätysaste nousuun pientaloalueilla Laitetaan siis kierrätys kuntoon kortteli kerrallaan! 50 % 25 % JO VÄHENTÄMÄLLÄ LIHAN SYÖNNIN PUOLEEN NYKYISESTÄ VOI PUDOTTAA RUOKAVALIONSA PÄÄSTÖJÄ NOIN 13 PROSENTTIA.. Tuilla ja veroilla Näin isot muutokset ruokavalioissa mullistaisivat suomalaisen maatalouden. Valtio ja yritykset voivat sopia vapaaehtoisia sopimuksia kuten elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan jo tekemä materiaalitehokkuussopimus, joka tukee kestävää ruokavaliomuutosta. Tarvitaan investointeja esimerkiksi kasvituotannon lisäämiseen ja sekä uusia jalostuslaitoksia. Koko ruokajärjestelmä tuottajista elintarviketeollisuuteen, ravintoloista ruokapalveluun ja kauppaan pohtivat hankkeessa erilaisia julkisia ja yksityisiä politiikkatoimia ohjauskeinoina. Suomi ja koko EU ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Luke vetää parhaillaan ruokahävikin seurantahanketta, jossa laaditaan tiekartta ruokahävikin vähentämiseen ja kehitetään menetelmät, joilla ruokahävikin määrää pystytään arvioimaan kaikissa ruokajärjestelmän vaiheissa eli alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupassa, ravitsemuspalveluissa sekä kotona. ”Tavoitteena on, että seurantajärjestelmä olisi käytössä jo 2020. Ympäristökriteerit tulisi integroida ravitsemussuosituksiin. Tarvitaan tiedollista ohjausta, suosituksia, normeja, velvoitteita, taloudellisia tukia ja verotusta sekä muita politiikkatoimia tukemaan kestävää ruokavaliota”, erikoistutkija Minna Kaljonen SYKEstä muistuttaa. Tutkijoiden viesti on kuitenkin, että muutosta hallitsemalla on mahdollista säilyttää maatalous Suomessa
Yli 20 hengen joukko on istunut koko kevään tiivistahtisissa kokouksissa. Jokaisessa uudistusvai heessa eteen ovat tulleet tietyt kiperät kysymykset. Kuinka organisoida esimerkiksi pakkaus jätteiden keräys. Kaikki pal lot ovat siis yhtä aikaa ilmassa. Järjestelmät vaihtelevat kunnittain ja alueittain, jopa saman jätelaitoksen alueen sisällä. Muutoksia on tehtävä jätelakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin. Jätelaki työryhmällä on ratkaistavanaan vaikeita kysymyksiä. Suomessa on päädytty kaksoisjärjestelmään eli sii hen, että kunta saa itse päättää, kumpi järjestelmä sen alueella on voimassa. Ympäristöministeriön koolle kut suman jätelakityöryhmän täytyisi muodostaa yhteinen mietintö jäte lain uudistamiseksi niin, että lait ja asetukset mahdollistaisivat Suomen pääsemisen vaativiin yhdyskunta ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin. Toinen kestokiistan aihe jätealalla on ollut se, kuka järjestää esimerkiksi kotitalousjätteen kuljetuksen: kunta vai kiinteistön haltija. Jätelakityöryhmä yrittää siis nyt hyvin lyhyessä ajassa löytää yhte näistä linjaa sellaisiin kysymyksiin, joista jätealan toimijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä. Nykyjärjestelmälle moitteita Suomessa on uudistettu jätelain säädäntöä useaan otteeseen läpi 2000luvun. Jopa EU on moittinut Suomen järjestelmää monimutkaiseksi ja vastuujakoa liian sirpaleiseksi. Näin eri jätevirroille on kehitty nyt hieman erilainen järjestelmä sen mukaan, onko kyseessä asukkaan vai yrityksen roska, vai vastaako jätteestä tuotteen maahantuoja tai pakkaaja. Jätealan toimijat ovat kiistelleet jo pitkään siitä, kenelle täy tyisi antaa vastuu ja toisaalta vapaus järjestää jätteiden keräys, kierrätys ja käsittely: kuntatoimijalle, yritykselle vai jätteen tuottajalle. ELINA SAARINEN UUTISIA Onnistuuko jätelakityöryhmä tekemään ihmeen ja pääsemään yhteisymmärrykseen kiista kysymyksistä vajaassa kuukaudessa. KESTOKIISTOIHIN ÄKKIRATKAISU. Jätteistä käytetään jopa eri termejä eri puolilla maata. Jos asukas muut taa kunnasta toiseen, hän voi joutua opettelemaan uudet lajittelutavat. Helmikuussa perustetulle työryhmäl le on annettu tähän aikaa vain kesä kuun loppuun asti. Suo mi ei ole onnistunut parantamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta monen muun EUmaan tapaan, minkä vuoksi EU:n komissio on patistanut Suomea selkeyttämään jätehuoltojärjestelmiään. E U on uudistanut kiertotalous paketissaan kaikkiaan kuutta jä tealan direktiiviä, joten Suomessa on tehtävä vastaavat muutokset useisiin lakeihin ja asetuksiin niin, että lainsäädäntö on meillä voimassa viimeistään 5. Suomessa on päädytty jakamaan jätehuollon järjestämisvastuu pala siksi kaikkien näiden toimijoiden kesken sen mukaan, missä jäte syn tyy. Velvoitteet vaihtelevat eri kunnis sa. Jätelain muutostyöryhmä yrittää löytää pika vauhdilla yhteistä säveltä siitä, millä tavalla EU:n jäte direktiivien muutokset tulisi panna täytäntöön Suomessa. Samaan aikaan, kun jätelakityöryh mä on pohtinut kierrätyksen keinoja, Helsingin Säätytalolla on muodostet tu Suomelle uutta hallitusta ja poh justettu ympäristöministerin valintaa. Kuka vastaa mistäkin kustannuksista. Tällä hetkellä kunkin kunnan tai kunnallisen jätetoimialueen viran omaiset päättävät erilliskeräysvel voitteet, siis sen, minkälaista jätettä kullakin kiinteistöllä on kerättävä ja kuinka tiuhaan astiat on tyhjennettä vä. heinäkuuta ensi vuon na. 14 UUSIOUUTISET 4|2019. Päätöksenteko on osoittautunut kun nissa vaikeaksi, sillä monet kuljetus järjestelmäpäätöksistä ovat päätyneet oikeuteen. . Eurooppalaiset ovat myös äänestäneet EU:lle uutta parlamenttia. Nyt olisi kyettävä luomaan sellainen lainsäädännöllinen pohja, joka parantaisi huomattavasti Suomen nykyistä kierrätystasoa
VAIKEITA KYSYMYKSIÄ JÄTELAKITYÖRYHMÄN tavoitteena on saada yhteinen mietintö valmisteltua esim. näistä teemoista: • Kuka järjestää yhdyskuntaja pakkausjätteen keräyksen ja kierrätyksen. Yhteisymmärrys vaikeaa Jätelakityöryhmään kuuluu edustajia kaikista keskeisistä jätealan organisaatioista ja ministeriöistä. Ryhmän varapuheenjohtajana toimiva Riitta Levinen ympäristöministeriöstä sanoo, että työryhmän työskentely on toiminut tilanne huomioiden hyvin. ”Voin antaa työryhmän jäsenille tunnustusta asioiden valmistelusta. • Määritelläänkö erilliskeräysvelvollisuudet laissa vai kunnan jätehuoltomääräyksissä. Minkä kokoisten kiinteistöjen tulee kerätä mitäkin jätteitä. Kuinka esimerkiksi kotikompostoinnin osuus lasketaan. Onnistuuko työryhmä siis tekemään ihmeen ja pääsemään yhteisymmärrykseen kiistakysymyksistä vajaassa kuukaudessa. Mitä se edellyttää raportoinnilta. • Kuka päättää, kuka kuntavastuullisia jätteitä kuljettaa. PERINTEISET NÄKEMYSEROT NOUSEVAT ESIIN. Kuinka velvoitteista poiketaan. EU on kiristänyt yhdyskuntaja pakkausjätteiden kierrätystavoitteita. Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Isoja asioita on kuitenkin paljon ja perinteiset näkemyserot nousevat tietysti esiin, ei siitä pääse mihinkään.” Kiistanalaisten aiheiden lista on pitkä. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalousmuutoksesta: • muovien lajittelu ja kierrätys • erilliskeräyksen tuomat säästöt • biojätteestä biokaasua liikenteeseen • jakamistalous ja muu kestävä kulutus • uusiomateriaalit korvaavat luonnonvaroja • kiertotalous ilmastotekona Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus, Focus Master. Jätealan toimijoilla on usein jopa täysin päinvastaiset näkemykset siitä, kuinka keskeisimmät kysymykset tulisi ratkaista. Miten tehostaa jätteiden lajittelua. • Kuinka hoidetaan jätehuollon neuvonta ja viestintä. . • Miten yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätysasteet lasketaan jatkossa. Näyttää siltä, että kesäksi on tiedossa vielä tiiviisti töitä. Olavi Fellmannin ilmastoaiheista taidetta oli esillä Kanneltalon Galleriassa viime syksynä. Kattavatko velvoitteet myös yritysten ja kaupan jätteet. • Miten jäteseurantaa tulisi digitalisoida. Entä kuka sen maksaa. Kierrätyksen lisääminen voisi parhaimmillaan hidastaa ilmaston lämpenemistä, mutta jätelainsäädännön selkeyttäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi
2019 mennessä ja hyödynnä early bird -tarjous! Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tutustu ohjelmaan www.jatehuoltopaivat.fi • #jätehuoltopäivät. Entä mikä on jätehuollon rooli liikenteen ja materiaalikierron tulevaisuudessa. kierrätetään rakennusmateriaaleja. Hyö, myö vai työ. Tosin onneksi ikä on jo hionut terävämmät särmät. 9. Ehkäpä se on välillä liian pedantti luonne ja temperamentti. Ilmoittaudu 2. Tarja Hyötyläinen on ympäristöalan lehtori Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. valtakunnallisille Jätehuoltopäiville rakentamaan materiaaliviisasta tulevaisuutta! Tapahtumassa kuulet, kuinka kiertotalous kytkeytyy globaalien resurssipulmien ratkaisuihin. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 2019 • 2.—3. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Niiden avulla pärjää, vaikka elämä tuo aika ajoin eteen haastavia asioita. Millaisia hyötynäkökulmia pääset hyödyntämään työssäsi. Miksi. Entä haittaa. Mihin suuntaan kiertotalous kulkee. Haluaisin vastata Hyö, mutta vastaan kuitenkin Myö. Mistä olet elämässä todennut olevan eniten hyötyä. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN TARJAN KOTIALBUMI, KUVA TARJA HYÖTYLÄINEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Pieneläintiloissa mm. Auton puhdistusliinana vanhaa puuvillavaatetta, lasipurkkia kynttilälyhtynä. POKEn luonnonvaraja ympäristöalan yksikköön eli Biotalouskampukselle olemme perustaneet ekohuoneen, jossa kierrätetään käyttökelpoisia tavaroita ja vaatteita. 10. Voit tuoda sinne poistoja ja/ tai hakea tarvitsemaasi. 2019 • SOKOS HOTEL TORNI TAMPERE Materiaalikierron ammattilaiset tulevaisuuden talkoissa Tervetuloa 33. Positiivisesta asenteesta ja koulutuksesta. Ruokalassa myydään ylijäämäruokaa edulliseen hintaan. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Mitä jätemateriaalia olet viimeksi hyötykäyttänyt ja miten
SEURAAVAKSI: Valmistelen työturvallisuuskeskuksen kanssa jätealalla työturvallisuuskorttiin alakohtaista materiaalia. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN MINUN NÄKÖISENI TYÖ K un Arto Arvola kuuli Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n hakevan asiantuntijaa, palaset loksahtivat yhteen. Yhtenä osana lainsäädännön uudistuksessa on jätestatuksen loppumiseen liittyvä kriteeristö ja luvituksen sujuvoittaminen. Jätehuolto ja koko ympäristöpuoli on hyvin mielenkiintoinen, kasvava ja jatkuvasti muuttuva ala. ”Tämä työ on hyvin paljon minun näköiseni. Hänen työuransa alkoi puolivahingossa EHS-kemistinä Leirakselta, mikä sytytti kipinän ympäristöja jätehuoltoon. SUOSITTELEN: Pitämään silmät auki ja tarttumaan tilaisuuksiin, ottamaan elämässä riskejä. KUKA: Arto Arvola, YTP:n asiantuntija MISTÄ: Asun nyt Järvenpäässä, olen asunut pitkään Varsinais-Suomessa. KOULUTUS: Ympäristöalan kemisti Turun yliopistosta. Tässä pääsee käyttämään omaa kokemusta ja osaamista. Ajankohtainen asia on myös Motivan Materiaali torin käyttöönotto ja YTP:n jäsenten neuvonta siinä. Välissä hän työskenteli kunnallisen jätehuoltoyhtiön Turun Seudun Jätehuollon yrityspalveluorganisaatiossa, Lassila & Tikanojalla ja Stena Recyclingillä, kunnes palasi taas HSE-asiantuntijaksi Bayerille, josta hän siirtyi YTP:lle joulukuussa. Lisäksi meneillään on kuuden direktiivin implementointityö Suomen jätelainsäädäntöön. Muutoksia ei kannata pelätä.” YTP:ssä hän kokee sydämensä asiaksi etenkin jätehuoltoalan turvallisuuden. 17 UUSIOUUTISET 4|2019. Erityisesti betonin end-of-waste-menettely ja siihen liittyvät asetuskuviot ovat työllistäneet Arvolaa kevään aikana. AIEMMIN: Olen toiminut sekä Lassila & Tikanojalla, Stena Recyclingissä, Turun Seudun Jätehuollossa, että Bayerilla ja Leiraksella. Arvola haki pestiä ja sai paikan. Eurooppalaista yhteistyötä YTP tekee eurooppalaista jätehuoltomarkkinaa edustavan FEADin ja purkujärjestö EDAn kautta. Bayerilta lähtiessään hän vaihtoi paitsi tehtävää, myös kotikaupunkia: Hän muutti puolen tunnin matkan päähän Helsingistä, Järvenpäähän, elettyään sitä ennen kymmeniä vuosia Varsinais-Suomessa. ”Ihminen katuu enemmän niitä asioita, jotka jäävät tekemättä, kuin niitä, jotka hän tekee. Olen ennenkin tehnyt asioita muiden hyväksi ja tehnyt edunvalvontaa.” Arvolalla on kokemusta sekä jätehuollon palveluntarjoajan puolelta että jätettä tuottavan teollisuuden puolelta. YTP:tä työllistää tänä vuonna hallituksen vaihtuminen ja uuden eduskunnan sekä Euroopan parlamentin aloitus. Lisäksi tämä on yhteisten asioiden hoitamista. Hän kokee, että kaikki hänen aiemmin tekemänsä on jollain tavalla pohjustanut nykyiseen tehtävään
Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut kiertotalouden käsitteen konkreettisesti myös lähelle omaa arkeamme ja kulutustottumuksiamme. Tällä hetkellä WCEF on alan merkittävin tilaisuus parhaiden ratkaisujen jakamiselle, ja foorumissa etsitään yhteisiä keinoja niiden skaalaamiseksi. Toiseksi, arjen päätöksentekomme on ennen kaikkea valintoja kauppojen hyllyväleissä. UUSIOUUTISET 4|2019 18. Yritysten on myös päästävä irti käsityksestä, että kuluttaja tekisi valinnan rationaalisesti – sen sijaan kestävien valintojen pitäisi vastata kuluttajan intuitioon. Onko siis seuraavaksi aika hengähtää. avainpelaajat arvioimaan kiertotalouden nykytilaa ja tulevaisuutta. Uusien, arjen ratkaisuihin keskittyvien pelaajien myötä meidän olisi myös otettava huomioon muutama keskeinen havainto, jotka olemme tehneet Sitran Kestävä arki -projektissa kiertotalouden ja kansalaisten yhteispelistä parin viimeisen vuoden aikana: Ensinnäkin, teollisuuden toimenpiteet resurssiviisaamman tuotannon ja materiaalin käytön hyväksi eivät näy vain sektorikohtaisina päästövähennyksinä. Kolmannen WCEF:n ohjelma ohjaa ottamaan kuluttajanäkökulman viimeistään nyt mukaan kiertotalouteen. Yksi niistä on kiertotalous, jonka seuraavaan erään meidän täytyy suunnata pian. Haluaisimme kuluttajina tehdä fiksuja valintoja, mutta niihin vaikuttavia motiiveja ja arvoja on monia. Suunta on hyvä ja kehitys kovaa. Tuotantoketjujen optimoinnista on tullut yhä helpompaa ja uusiokäyttöön kelpaavaa materiaalia on liikkeellä alati enemmän. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tuotetut kulutustavarat, ravinto tai liikkumisen ja asumisen ratkaisut eivät enää voi olla vain varmistamassa kilpailuetua edelläkävijöiden kohderyhmälle. Maakuntiin on syntynyt paikallisia verkostoja ja kansainvälinen kenttä sekä sen avainpelaajat ovat alkaneet hahmottua. Kestävään arkeen päästäksemme tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Kokonaisvaltainen kiertotalous edistää myös meistä jokaisen mahdollisuuksia elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa. Hengähdystauolle ei ole aikaa, sillä kuluttamisen on muututtava radikaalisti. KOLMANNEN WCEF:N OHJELMA OHJAA OTTAMAAN KULUTTAJANÄKÖKULMAN VIIMEISTÄÄN NYT MUKAAN KIERTOTALOUTEEN. V iime vuosina kiertotalous on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Olisiko yksi seuraavan kiertotalouden erävoiton mittareista takuu siitä, että omaa ostopäätöstämme on aina edeltänyt ketju toinen toistaan parempia raaka-ainevalintoja ja puhtaampia tuotantotapoja. Vaihtoehtojen lisääminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu, sillä meidän on niin tuotannossa kuin markkinoinnissakin kyseenalaistettava ajatus rationaalisista kuluttajista. SKAALAA KIERTOTALOUS KAIKILLE Osaako kiertotalouden seuraava erä hyödyntää kuluttajien intuitiota. Globaalisti kestävä taso hiilijalanjäljellemme, noin 2,5 tonnia henkeä kohden vuodessa, voi edelleen tuntua utopialta saatavilla olevien vaihtoehtojen valossa. Edelläkävijäratkaisujen skaalaamiselle laajempaan käyttöön on paitsi huutava tarve ilmastonmuutoksen hillinnän, myös uuden osaamisemme viennin kasvun kannalta. Jotta kiertotalouden seuraavan eränkin jälkeen voidaan jatkaa, on kuluttajaymmärrys elinehto ja kiertotalous jokaisen kansalaisen mahdollisuus. Sitran toukokuussa julkaistu selvitys kuvaa vaihtoehtoja tulevaisuuden elämäntavoista. Kolmannen World Circular Economy Forumin ohjelma ohjaa ottamaan kuluttajanäkökulman viimeistään nyt mukaan kiertotalouteen. Ennen kaikkea suurin osa meistä haluaa jatkossakin hankkia hyödykkeensä helposti ja mukavasti ja luottaa hinta-laatusuhteeseen. Sitran luotsaama vuosittainen World Circular Economy Forum (WCEF) kerää kiertotalouden kansainväliset KOLUMNI EMMA HIETANIEMI JA OONA TIAINEN SITRA, KUVA Kirjoittajat ovat projektikoordinaattoreita Sitran Kestävä arki -projektissa
Harjoitusalueella järjestetään kriisinhallintakoulutusta ja pidetään kansainvälisiä harjoituksia. “Alueella toimii vuoden mittaan 5 000 henkeä, viranomaiset mukaan lukien,” kertoo ylivääpeli Esa Pohjolainen, joka tuli mukaan Mortti-hankkeeseen puolustusvoimien yhteysupseerina. Pioneeri Ville Kujalan mielestä Mortti-huussissa on mukava käydä. virtsasta lannoitteita Varusmiesten 20 UUSIOUUTISET 4|2019. Metsähuussi Mortti kerää nyt talteen soturien virtsan arvoaineet. Tukikohta jäljittelee olosuhteita, joissa rauhanturvaajatehtävissä olevat majoittuvat. . Perillä odottaa kuitenkin yllättävä väripilkku: sotilasparakkien väliin parkkeerattu kirkkaan pinkki perävaunu. Sitran rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toteuttajia ovat Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lyhennenimi kertoo vessan tarkoitusperän, joka on mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa. Siksi sitä kokeillaan täällä Camp Maurissa, jossa harjoitellaan tukikohtatoimintaa”, Helkala kertoo. Käymälä on osa Sitran rahoittamaa Mortti-hanketta. EMMA KAUSTARA HILKKA VÄHÄNEN, KUVAT B ussi matkaa halki satakuntalaisten mäntymetsien kohti Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta. Mortti-vessan hyödyntämä virtsan keräysjärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Mortissa hyödynnetään muun muassa tuhkaa ja biohiiltä. Puolustusvoimien nykyisiä saniteettiratkaisuja ovat konttivessat, betonisäiliöllä varustetut kenttävessat sekä Bajamajat. “Ajattelimme, että pinkki vessa vetää täällä”, hymyilee Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Terhi Helkala. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat puolustusvoimat sekä Ruotsin maatalousyliopisto. Päivä on kolea ja pilvinen, joten ensivaikutelma Camp Maurista on harmaa. ”Odotamme innolla tämän pilottiprojektin tuloksia, joiden perusteella pääsemme vielä hiomaan prosessia.” Ei enää riu’ulle Säkylän varuskunnan Camp Mauri on hyvä paikka testata uutuusvessaa. Vaaleanpunainen ilmestys on prototyyppi uudenlaisesta siirrettävästä käymälästä, joka on päässyt Säkylässä ensimmäiseen pilottitestiinsä. “Vielä kehitysvaiheessa Mortti-käymälä tarvitsee sähköä, joten ihan pöpelikköön se ei sovi. Metsähuussi Mortti kerää talteen soturien virtsan, jonka sisältämät arvoaineet voidaan sen jälkeen hyötykäyttää. Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaan harjoitusten jätöksiä ei saa enää jättää metsään. Edes perinteistä riukua ei voi rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla opetustarkoituksiin. Systeemin on suunnitellut Ruotsin maatalousyliopisto, jonka tutkijat Prithvi Simha ja Caroline Karlsson ovat paikalla esittelemässä patentoitavaa keksintöään. Jokainen meistä lorottaa vessasta alas vuodessa yli 5 kiloa kasvien tarvitsemia ravinteita