3 4/2016 Kiertotalouden erikoislehti Muovijätettä kalastamassa Münchenissä ”Syntypaikkalajittelu on ajanhukkaa!” Tarastenjärvelle kiertotalouspuisto Aivot eivät taivu kiertotalouden mullistuksiin
Huhtala muistutti, että taloudellisilta toimijoilta puuttuvat kannustimet piitata ympäristöstä pitkällä tähtäimellä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Puolan ja Saksan WWF tekevät yhteistyötä Tönsmeier-kierrätysyhtiön kanssa merten kalastusjätteiden siivoamisessa. Näistä puhuttiin myös IFATmessuilla (s. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Euroopan parlamentti keskustelee parhaillaan kiertotalousesityksestä. Markkinahinnat eivät kuitenkaan nykyään kerro mitään siitä, onko kyseinen myyntiartikkeli tuotettu luonnon kantokyky huomioiden, vai onko sen tuotanto päinvastoin lisännyt ympäristöhaittoja ja köyhdyttänyt luonnonvaroja. 33). Tuntuikin nurinkuriselta astua toukokuun lopussa lentokoneesta sateiseen, kolmetoista-asteiseen Müncheniin, kun kotikenttä Suomessa oli kylpenyt helteessä. Kylmiä voittoja tuijottelevat osakeomistajat ja globaalit yhtiöt eivät lämpene EU:n kiertotalouspaketin periaatteille esimerkiksi laajennetusta tuottajavastuusta. Eurooppa on siirtymässä kylmästä lämpimään. Tällaistako on ilmastonmuutoksen alkusoitto. Uusiouutiset-lehden toimitus toivottaa lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille lämmintä kesää!. Eivät ehtineet, joten näistä on luvassa juttua syksyn numeroissa. Marelit-projektissa verkkoja sukelletaan ja troolataan pois meristä ja puhtaimmista valmistetaan reppuja ja vaatteita. Keski-Eurooppa on kärsinyt kylmästä keväästä, rankkasateista ja tulvista. Kuitenkin EU:lla on paineita saada luotua resurssiviisauteen kannustavia ohjauskeinoja. ISSN 0787-0663, 27. Päivillä VATT:in ylijohtaja Anni Huhtala sovitteli esityksessään ympäristön hyvinvointia perinteisiin taloustieteiden malleihin. Perinteisen taloustieteen logiikan mukaan hinnat ovat kertoneet ostajalle, mikä on tuotettu tehokkaasti. 30). Uusiouutiset 4/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Juha Honkatukia, Timo Mäkelä, Hannu Nurmesniemi, Risto Pöykiö ja Marja Saarikko. WWF:n Anne Wolf kertoi IFAT-messuilla, että merissä on arviolta 600 000 tonnia kalastusverkkoja ja -siimoja. Suomessa taas kesän alku helli helteillään. Toukokuussa aurinko kruunasi myös 20-vuotisjuhlaansa Katajanokalla viettäneen Jätelaitosyhdistyksen Jätelaitospäivät (s. n Elina Saarinen, päätoimittaja PS: Tätä numeroa taittaessamme jännitimme, ehtisivätkö hallituksen esitykset hankintalaista sekä vaikutusten arvioinnin tulokset jätelain kuntavastuiden muuttamisesta valmistua ennen kuin lehti menee painoon. PÄÄKIRJOITUS 23.6.2016 Kylmästä lämpimään S uomalaiset ovat tottuneet suuntaamaan etelään, kun on haettu lämpimiä kelejä. Lehden osateemoja: työturvallisuus, paloturvallisuus, lajittelu ja erilliskeräys, älykäs jätehuolto. Lobbaus käy kuumana. Koko IFAT-viikon messukävijät työnsivät sateenvarjojaan päin kylmää tuulta. Huhtalan mukaan tuotteen valmistuksessa syntyvien ympäristöhaittojen pitäisi heijastua tuotteen hintaan. Seuraava Uusiouutiset numero 5 ilmesty 2.9.2016. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Jos markkinat toimisivat myös ympäristön kannalta optimaalisesti, kuluttajan ei tarvitsisi kaupassa edes erikseen miettiä kunkin tuotteen ympäristövaikutuksia: halpuus kertoisi hyvyydestä. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy
André Kruse esitteli prototyyppiä roskasäiliöiden tyhjennykseen tehdystä pyörästä Lunen osastolla IFAT-messuilla, s. Väitös: Lisämenetelmiä ympäristöriskien arviointiin Nimitysuutisia Kuluttajat haluavat kierrättää tekstiilinsä helposti Kiertolainen Elina Saarinen Elina Saarinen Marko Laakkonen/ JLY. Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen palkittin Jätelaitospäivillä Vuoden Vääntäjä -arvonimellä, s. Suomalaisfirmat näkyivät IFAT-messuilla, s. Kattava teos muovijätteiden hyötykäytöstä 15 finalistia kiertotalouden kasvupolulla Moottoritie on… muovia! Rode-Jore Työnsä taitajia, Amanda Nikkilä Suomen maatalousmuoveista muovipusseja saudeille Kotimaiset referenssilaitokset vauhdittavat BioGTS:ää Aivot eivät taivu kiertotalouden mullistuksiin ”Syntypaikkalajittelu on ajanhukkaa!” Latriinikärryistä laitosinfraan ”Jätehuolto ei ole valmis tulevaisuuden jätevirtoihin” Aasia satsaa sähköromuun Tapahtumakalenteri Särjessä on järkeä ravinnekierrossakin Kolumni, Juha Honkatukia: Kiertotalous – uskomatonta vai totta. Pääkirjoitus Tutkimus: Kiertotalous kasvattaisi taloutta luultua enemmän ”Joka toinen kippauskerta jää pois” Ajankohtaista Tarastenjärvelle merkittävä kiertotalouden yrityspuisto Kolumni, Timo Mäkelä: Suomen kannatta tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin Veisitkö roskat, Mikko Harju. IFAT-erikoisnumero. 4 Uusiouutiset 4/2016 SISÄLTÖ 4/2016 3 6 8 10 12 14 16 17 18 20 22 23 24 25 28 30 33 34 35 35 36 38 39 40 41 42 Tämän numeron osateemat ovat kierrätysalan murros, materiaalivirrat, elinkaarivaikutukset. 30. 33. 30
Uusiouutiset 4/2016 5
Potentiaali suurempi Kiertotalouteen siirtymiseksi on kehitettävä puhdasta ja energiatehokasta teknologiaa. Tuotepolitiikkaan ohjauskeinoja Kiertotalouden ohjauskeinoja tutkinut Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että tuotepolitiikka on kiertotalouden ytimessä. KIVIKI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä sanoi hankkeen poikivan todennäköisesti jatkohankkeita. 6 Uusiouutiset 4/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN p Tutkijat esittelivät Kiertotaloudesta vihreää kasvua eli KIVIKI-hankkeen tuloksia huhtikuun lopussa ympäristöministeriössä täydelle salille kiinnostuneita. K iertotalouden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun tutkinut KIVIKI-hanke toi hyviä uutisia Suomen kasvusuuntia etsiville. Mutta kun taloudellinen aktiviteetti lisääntyy, myös päästöt lisääntyvät”, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että luonnonvarojen kulutuksen radikaali vähentäminen edellyttäisi toimintatapojen ja tuotannon perusteellista muutosta, jollaista ei ole nyt näköpiirissä. Ympäristöluvituskin voisi edistää teollisia symbiooseja. 38. ”Kansantuotteen kasvu tulee siitä, että tuottavuus parantuu, kun resursseja hyödynnetään entistä paremmin. ”Työ jatkuu”, hän lupasi. Kiertotalous näyttäisi tuottavan positiivisen vaikutuksen koko kansantaloudelle, vaikka tietyt sektorit voittavat ja toiset taas häviävät. ”Ympäristöhyötyjä syntyy, kun haitalliset materiaalikierrot korvataan haitattomilla. Hallituskauden aikana tähän vaadittaisiin yli puolen miljardin euron investoinnit. ”Talouden potentiaali on suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu, eikä sitä pystytä edes tarkkaan arvioimaan. n Lue hankeraportti: http://tietokayttoon.fi/julkaisut Lue Juha Honkatukian kolumni s. Julkisilla hankinnoilla voisi synnyttää uusioraaka-aineille markkinapohjaista kysyntää. Merkittävää on, että saadaan Suomeen uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita”, KIVIKI-hankkeen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa. ”Kiertotalous pitää nostaa elinkeinoja investointipolitiikan perustaksi, jos muutosta todella halutaan”, Valve korostaa. Sen sijaan ei ole juurikaan keinoja siihen, että jo käyttöön otetut materiaalit kannattaisi pitää mahdollisimman kauan käytössä. Elina Saarinen. Investoinnit muuttavat tuotantoja kulutusrakennetta aiempaa tehokkaammaksi ja luovat uusia työpaikkoja. Myös ympäristö hyötyisi: kansantalouden hiilijalanjälki pienenisi 1,4 prosenttia. Nyt ohjauskeinot kohdistuvat lähinnä kiertotalouden ulkokaarelle, jätepolitiikkaan. Kasvihuonekaasupäästöt eivät kotimaassa automaattisesti vähene. Tutkimus: Kiertotalous kasvattaisi taloutta luultua enemmän Kiertotalous kasvattaisi Suomen taloutta 0,6 prosentin vuositahdilla. Yhteisvaikutus on suuri vuoteen 2030 mennessä”, toteaa dosentti Juha Honkatukia VTT:ltä. Kansantuote kasvaa vuodessa 0,1– 0,6 prosenttia verrattuna perusuraan. Suomen vuotuinen bruttokansantuote kasvaisi varovaistenkin arvioiden mukaan 0,6 prosenttia enemmän kuin nykymallilla, jos Suomi siirtyisi lineaarisesta, ylikulutukseen pohjautuvasta taloudesta kestävien materiaalivirtojen kiertotalouteen
Uusiouutiset 4/2016 7
8 Uusiouutiset 4/2016 ”Joka toinen kippauskerta jää pois” Kuluttajilta kertyvän kartonkijätteen keräämiseen on kehitetty ratkaisu, joka säästää jätekuljettajien työaikaa ja tehostaa ekopisteiden tyhjentämistä. Rakenteesta tehtiin yksinkertainen. Käyttövoima tulee kuorma-auton hydrauliikasta, jolloin tämä on toimintavarma.” AV-Koneen kaksi vuotta sitten hankkinut Nummek Oy satsaa nyt uusiin tuotteisiin. Rauhalalle Rinki-urakan saamisella oli iso merkitys. Kun lasti on kyydissä, suppilon kannet sulkeutuvat ajoleveyteen. Seppo Rauhala on uuteen kalustoon tyytyväinen. Yhtiö on uudistanut hallinsa Perniössä. Vähemmän hukka-ajoa Uusi puristin on ollut käytössä maaliskuusta saakka. Yhtiöllä on käytössä kuusi autoa ja kuskia tyhjentämässä ekopisteiden kartonki-, lasija metalliastioita. Yhtiö lanseerasi juuri myös heilurimäntäpuristimen biojätteelle ja kaksoiskammiopuristimen. Urakkaa hoitamaan on palkattu yksi uusi työntekijä. Joka toinen kippauskerta jää pois, mikä vähentää hukka-ajoa.” Rauhala laskee, että hyötykuormat ovat niin paljon paremmat, että työajassa ja kuluissa säästyy jopa 25–30%. Kuljetusliike Rauhala Oy tilasi perniöläiseltä Nummek Oy:ltä kartonkipakkausten keräämiseen räätälöidyn, kuorma-autoon integroitavan jätepuristimen, kun selvisi, että yhtiö alkaa urakoida Rinki-verkoston pakkausjätekuljetuksia suurin piirtein Hangosta Porvooseen ulottuvalla alueella. Rauhala kertoo, että harkinnassa on toisenkin puristimen tilaaminen. 1968 perustettu kuljetusyhtiö on siirtynyt nyt pakkausjätteen kuljettamiseen. Alkukesästä kartonkiastioita ovat täyttäneet esimerkiksi puutarhakalusteiden pahvipakkaukset. Ajankohtaista n ELINA SAARINEN. R inki-ekopisteverkoston kartonkisäiliö tyhjenee Herttoniemessä Kuljetusliike Rauhala Oy:n keräysautoon. Kaikki toimii kuorma-auton omalla hydrauliikalla. Tikkaiden paikkaa muutetaan vielä työturvallisuussyistä. Dokumentointikin on valmis: piirustuksia ja 3D-mallinnuksia on helppo käydä läpi asiakkaan kanssa. Nyt voi säästyä jopa kaksi tuntia päivää kohden, mistä on valtava hyöty.” Rauhala kertoo, että vaikka astioita tyhjennetään joka toinen päivä, ne tuppaavat olemaan ylitäysiä. ”Syöttösuppilon piti olla kokonaan uudenlainen. Asikaisten mukaan Rinkikilpailutukset ovat lisänneet kysyntää kotimaiselle tuotekehitykselle. ”Syöttöluukku jäi tässä uudessa mallissa vielä pikkaisen pieneksi, koska uusien säiliöiden koko ei ollut tiedossa tätä tilausta tehdessä.” n p Kuljetusliike Rauhala Oy:n jätekuljettaja Pekka Patrakan mukaan uusi puristin on nopea: astia tyhjenee muutamassa minuutissa. Integroitavan puristimen suunnittelu lähti ketterästi ja joustavasti asiakkaiden toiveista, kertovat Nummek Oy:n Unto ja Janne Asikainen. Tarvittiin myös kannet, jotta tavara pysyy sisällä. Puristin tiivistää kartongit sillä aikaa, kun auto siirtyy seuraavalle ekopisteelle. ”Puristin vetää tuplasti sen, mitä iso vaihtolava. Kartonkipakkaukset valuvat auton 16-kuutioiseen säiliöön kolme metriä leveästä kaatosuppilosta, joka on itse asiassa kuorma-autoon integroidun puristimen kansirakenne. ”Jos Kulosaaresta lähtee Viinikkalaan kippaamaan kuormaa, Elina Saarinen siinä palaa aikaa
Uusiouutiset 4/2016 9
Fortum aikoo tehdä ostotarjouksen myös Ekokemin lopuista osakkeista. Yhtiöt odottavat vielä kilpailuviranomaisen hyväksyntää kaupalle. Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue uskoo, että Fortum omistajana antaa Ekokemin palveluille eväitä kansainväliseen kasvuun. Biokaasun liiketoimintamahdollisuuksia tutkinut selvitys löysi neljä polkua kasvattaa biokaasubisnestä Suomessa. Satojen miljoonien biokaasubisnes B iokaasuliiketoiminnan kokonaispotentiaali on Suomessa satoja miljoonia euroja vuosittain. Ekokemillä on yhteensä noin 400 osakkeenomistajaa. Tänä vuonna moni ympäristöalan korkeakouluopinnoista valmistuva saa iloisen yllätyksen, josta riittää tukea tulevalle ympäristöasiantuntijan uralle pitkäksi aikaa. Lue lisää: http://www.slideshare.net/SitraEkologia/biokaasusta-kasvua n Elina Saarinen p Gasum sai toukokuussa Jyväskylässä Keski-Suomen biokaasutapahtumassa kuukauden HINKU-palkinnon. Yrityskummit kustantavat vuosikerran tilausja postituskulut yhdessä Uusiouutisten kanssa kaikkiaan kahdellesadalle opiskelijalle valtakunnallisesti. ”Yhdessä luomme todella vahvan pohjoismaisen kiertotalousyhtiön, jolla on erinomaiset kansainväliset kasvumahdollisuudet. Ekokem käynnisti toukokuussa Kiertotaloyskylän ja muovijalostamon koeajot. Osa valmistuu nyt keväällä, toisille valmistujaislahja kolahtaa postissa syksyn aikana. Ramboll ja Sitra tutkivat yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa biokaasupotentiaalia esimerkkialueenaan Keski-Suomi. Kauppa vaatii vielä Suomen ja Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksynnät. 10 Uusiouutiset 4/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Fortum ostaa Ekokemin F ortum Oyj ja Ekokemin neljä suurinta omistajaa ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa heidän osuutensa Ekokemistä. n. Yrityskummit tukevat ympäristöalan opiskelijoita K esäkuu on valmistujaisjuhlien aikaa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kiittelee Ekokemin kokenutta henkilöstöä. Uusiouutiset-lehti sekä yrityskumppanit BioKymppi, Oulun Energia, SUEZ (entinen SITA), Lassila & Tikanoja sekä Lahti Business Region boosted by LADEC lahjoittavat tänä vuonna valmistuville ympäristöalan korkeakouluopiskelijoille Uusiouutiset-lehden vuosikerran. Nämä neljä suurinta omistajaa ovat Suomen valtio, Suomen kuntaliitto, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, jotka edustavat noin 81 prosenttia yrityksen osakkeista ja äänivallasta. n Ekokem p Fortum on valmiina käynnistämään Ekokemin ostoprosessin. Velaton kokonaiskauppahinta yhtiön koko osakekannalle on 700 miljoonaa euroa. Yksi näistä on, että biokaasun myynnistä tehdään maaseudun uusi elinkeino. Haluamme myös panostaa Ekokemin ratkaisujen jatkokehittämiseen”, Lundmark sanoo
Uusiouutiset 4/2016 11
”Tarastenjärven kierrätyspuistosta on helppo osoittaa riittävän suuria tonttipinta-aloja vaativienkin toimijoiden käyttöön. Lisäksi alueen etuna on hyvä logistinen yhteys. Kenttien esirakentamisessa ja tiepohjissa tullaan käyttämään uusiomateriaaleja kuten esimerkiksi kuonia ja tuhkia, jotka soveltuvat tarkoitukseen. Tarastenjärvelle merkittävä kiertotalouden yrityspuisto Tarastenjärvelle, Tampereen ja Kangasalan rajalle tulee yksi Suomen suurimmista kiertotalouden ja ympäristöliiketoiminnan yritysalueista. ”Tampereen kaltainen kasvukeskus tarvitsee tämän mittakaavan alueen kiertotalousmateriaalien käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Alueelle etsitään nyt kumppaneita, jotka voisivat hyötyä sijainnin synergisistä eduista sekä toistensa palveluista ja osaamisesta jätejakeiden hyödyntämisessä. Alueen pohjoisosaan sopivat esimerkiksi rakennusja purkujätteiden käsittelijät, uusiomaa-ainestoimijat sekä biopolttoainetuottajat. Säätiö perustaa yhtiön hallinnoimaan alueen kehittämistä. Säätiö etsii tähän parhaillaan sijoittajakumppaneita ja ankkuriyrityksiä. Aivan alueen läheisyydessä sijaitsevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus ja Tammervoiman hyötyvoimalaitos. Harri Oesch kuuluu myös Uusiouutiset-lehden omistavan Suomen Ammattimedia SUOMA Oy:n hallitukseen. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: harri.oesch@pikonlinna.fi. Valtatie 9:ltä on Tarastenjärven eritasoliittymän kautta erinomainen pääsy raskaalle liikenteelle”, toteaa alueelta kuutisenkymmentä hehtaaria omistavan Jutikkalan Säätiön hallituksen jäsen ja hankkeen vetäjä Harri Oesch. n ELINA SAARINEN p Tarastenjärven kiertotalouspuiston sijainti sopii hyvin kierrätysteollisuuden tarpeisiin.. Tarastenjärven kierrätyspuistoon etsitään nyt yhteistyökumppaneita. Olemme valmiita viemään toimintaa eteenpäin jo kesän aikana”, Oesch sanoo. Alueen pohjoispuolen infrarakentaminen käynnistyy syksyllä. Oeschin mukaan tarvittavat materiaalimäärät tulevat olemaan suuria. 12 Uusiouutiset 4/2016 T arastenjärven kierrätyspuiston alueella on tarjolla kaikkiaan 155 hehtaaria tilaa, joka soveltuu esimerkiksi kiertotalouden, kierrätysteollisuuden ja ympäristöliiketoiminta-alan toimijoille. Uusiomateriaaleja rakenteisiin Yhtiö tulee vastaamaan myös alueen katujen, hulevesijärjestelmän ja muun yhdyskuntatekniikan rakentamisesta
Ramboll Finland Oy rakentaa alueella syntyvien ja sinne tuotavien materiaalien hallinnointiin nettipohjaisen järjestelmän, materiaalipankin. Kun toiminta laajenee, määrät kasvavat. Tulevaisuudessa materiaalipankki voi välittää vuosittain useita satoja tuhansia tonneja teollisuuden sivuvirtoja, mullan jalostamistuotteita, kierrätysja biopolttoaineita, ylijäämämassoja, tuhkia, kuonia, betonimursketta, asfalttia, metallia ja muita materiaaleja uusiomaarakentamiseen ja muuhun hyötykäyttöön. Järjestelmästä kierrätysalan toimijoiden, materiaalien tuottajien, maanrakennusurakoitsijoiden ja rakennusliikkeiden on helppo selvittää, mitä materiaaleja alueelta on kulloinkin saatavilla ja mitä sinne on vastaanotettavissa. Huppunen arvioi, että ensimmäisessä vaiheessa materiaalipankin kautta kiertäisi noin 50 000 tonnia materiaaleja. Näin järjestelmä toimii heti, kun alueen rakentaminen lähtee liikkeelle. Jos hyödyntämiseen tarvitaan ilmoitusmenettelyä tai ympäristölupaa, järjestelmä antaa siihen ohjeet ja yhteystiedot. Se auttaa myös ennakoimaan esimerkiksi luvituksen käsittelyaikoja. Uusiouutiset 4/2016 13 T arastenjärven kierrätyspuistosta tulee valtakunnallisesti merkittävä uusiomateriaalien käsittely-, välivarastointija jatkojalostusalue. Uusiomateriaaleja pyritään hyödyntämään kierrätyspuiston rakentamisessa mahdollisimman paljon alusta alkaen”, toteaa Rambollin avainasiakaspäällikkö J ukka Huppunen. n Uusiomateriaalipankki helpottaa hyödyntämistä. Kun kierrätyspuistossa kaivetaan maamassoja toimintojen perustamista varten, ne lajitellaan paikan päällä omille välivarastointialueilleen. Eri maalajit ja uusiomateriaalit jatkojalostetaan niin, että kullekin lajikkeelle on mahdollista löytää hyödyntämiskohteita joko Tarastenjärven kierrätyspuistoalueelta tai alueen ulkopuolelta. Materiaalipankista käyttäjät saavat myös tietoa siitä, minkälaisiin rakenteisiin ja käyttökohteisiin kukin materiaalierä soveltuu. ”Materiaalipankki on tarkoitus ottaa käyttöön heti, kun kaava vahvistuu loka-joulukuussa. Jokin tietty materiaali voi soveltua vaikkapa paikoitustai teollisuusalueen rakentamiseen ilmoitusmenettelyllä, toinen taas pohjarakenteisiin ympäristöluvalla
Tulevaisuudessa tavaroita, raaka-aineita ja energiaa pitää käyttää tehokkaammin, kierrättää ja käyttää uudelleen. Näin myös edistetään uutta ja uudenlaista yritystoimintaa ja työllisyyttä. Ongelmien syihin pitää myös puuttua, ja juuri tämän vuoksi kiertotaloudesta on ilmastomuutoksen torjunnan rinnalla tulossa yksi keskeinen talousja teollisuuspolitiikkaa ohjaava reunaehto. Sen seurauksia ovat ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen. Foorumiin odotetaan yli tuhatta osanottajaa ja sen tavoitteena on koota maailman päättäjiä ja johtavia asiantuntijoita edistämään kiertotaloutta osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Saatetaan myös todeta, etteivät Suomen toimet merkitse paljoa maailman ongelmia ratkottaessa. Esimerkiksi Kiinassa jääkaapin valmistaminen kuluttaa kahdeksan kertaa enemmän energiaa kuin Euroopassa. Tässä onnistutaan, kun puu saadaan liikkeelle ja kaivoksia avataan lisää”, ovat lauseita, jotka suurin piirtein kuvaavat sitä, miten Suomen taloutta viedään nyt eteenpäin. Tapahtuma järjestetään yhdessä Suomen hallituksen, Pohjoismaiden ministerineuvoston, YK:n, OECD:n sekä EU-instituutioiden Kolumni kanssa. n Timo Mäkelä, vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali ja resurssiviisas yhteiskunta -teema, Sitra Suomen kannattaa tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin Timo Mäkelä S. Ilmastonmuutosta kyllä torjutaan, mutta ei niin, että se vaikuttaisi Suomen teollisuuden ja yritysten toimintaan ja uhkaisi luonnonvarojen hyödyntämistä. Niihin ollaan myös tarttumassa: Euroopan komissio laati loppuvuodesta 2015 EU:lle erityisen kiertotalousohjelman. Mahdollisuuksien lista on pitkä. Kestävien ja korjattavien tuotteiden tulee korvata kertakäyttökulttuuri. Uusioraaka-aineita hyödyntävät metallisulattamot kasvavat ja kannattavat paremmin kuin perinteisempi teollisuus. Pieni lämpötilan nousu on joidenkin mielestä jopa toivottavaa. Iso kansainvälinen tilaisuus on tilaisuus Suomelle ja suomalaisille asiantuntijoille sekä yritykselle kertoa, mitä Suomessa on saatu ja aiotaan saada aikaan kiertotaloudessa. Nyt Sitran vetämänä laaditaan Suomelle omaa kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa. Muuten talouden rakenteet jäävät paikoilleen ja vaarana on, että uudet vientinäkymät ja työpaikat menetetään. Tiedemiehet ovat laajalla rintamalla varoittaneet, että luonnonvaroja käytetään kestämättömästi. Syksyllä valmistuvaa ohjelmaa tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön, työja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Kierrätetyn alumiinin prosessointi kuluttaa energiaa vain kymmenyksen verrattuna perinteiseen tuotantoon. Suomen kannattaa tarttua kiertotalouden tuomiin mahdollisuuksiin. Suunta saattaa osoittautua lyhytnäköiseksi ja kääntyä itseään vastaan. Mahdollisuuksista ei ole pulaa, jos vain talouden rakenteet tukevat kiertotalouteen siirtymistä. Sitra on järjestämässä Helsinkiin kesäkuussa 2017 maailman ensimmäistä kiertotalouteen keskittyvää kansainvälistä tapahtumaa, World Circular Economy Forumia (WCEF 2017). 14 Uusiouutiset 4/2016 uomen usein kuvitellaan ja toivotaan olevan niitä maita, joissa ilmasto-ongelmat eivät ensimmäisinä kärjisty. ”Tärkeintä on nyt talouskasvu ja viennin lisääminen. WCEF 2017 Helsingissä tukee Suomen kehittymistä kiertotalouden edelläkävijäksi
Uusiouutiset 4/2016 15
Kun ”Mä olen tässä” menestyi, sain yhteydenottoja levy-yhtiöiltä. Jo ekassa palaverissa tuotiin luomusmoothiet ja signaustilaisuudessa vappuna oli kuusenkerkkäskumppaa. ”Kulutuksen räjähtäminen on tapahtunut 50 vuodessa. Hän säveltää ja sanoittaa laulunsa itse. Mikä merkitys luonnolla ja ympäristöllä on ihmisen hyvinvoinnille. Hänellä itselläänkin oli kehonhuoltoon ja hyvinvointiin keskittynyt firma. Vastausvuorossa muusikko Mikko Harju. Luonnolla on tosi iso rooli kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hän on työskennellyt veljiensä hyvinvointialan yrityksessä. Akustista ”luomu-musiikkia” tekevälle Harjulle myös luonnonmukainen ruoka on tärkeää. Viimeksi kun kävin Siikaisissa, kävimme isän kanssa kävelemässä paljain varpain metsäpolkuja. Seuraavaksi Harju alkaa tehdä levyä WarnerMusicin kanssa. Palstalla kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen. Hän haluaa muistuttaa maailman ja luonnon arvokkuudesta. Miten levytyssopimus syntyi. Uskon, että on vielä mahdollista palata 1960-luvun kulutusmalleihin.”. Nyt kun asun HelsinMarkus Karjalainen/ WarnerMusic p Muusikko Mikko Harju kävelee metsäpolkuja paljain varpain. n ELINA SAARINEN M ik ko Harju alkoi tehdä musiikkia jo 15-vuotiaana, mutta muusikon ura urkeni vuosi sitten omakustanteena julkaistusta singlestä ”Mä olen tässä”, joka singahti Spotifyn kuunnelluimpien biisien joukkoon. Tuli tunne, että valitsin oikein. Valitsin sydämellä Warnerin, josta tuli paras energia. Lapsena Siikaisissa olimme joka välitunti metsässä leikkimässä ja tekemässä majoja. 16 Uusiouutiset 4/2016 Veisitkö roskat, Mikko Harju
n Lue lisää ja katso kirjan tilausohjeet: http://www.uusiouutiset.fi/muovien-kierratys-ja-hyotykaytto-suomessa-kirja-ilmestyy/ sessa on periaate, joka sopii tähänkin: Tärkeintä on itse ymmärtää, miksi näin kannattaa tehdä. Olen onnekas, koska meillä on taloyhtiössä hyvät lajittelupisteet. Uskon, että se on mahdollista. Olisi tosi siistiä, jos menisimme takaisin 1960-luvun kulutusmalleihin. Musiikki on yksi kanava viedä sanomaa. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. Pidän keittiön kaapeissa kangaspusseja, joihin lajittelen pahvit, lasit, metallit ja energiajätteen. Itse asun Pohjoisrannassa ja istun tosi usein meren äärellä. Teos on tarkoitettu kierrättäjille ja jätehuoltoalan asiantuntijoille, ympäristötietoisille kuluttajille, muovialan yrityksille ja muovia käyttävälle teollisuudelle. Ehkä se alkaa tapahtua, kun luonnonkatastrofeja tulee tarpeeksi paljon. Mikä on luonnovarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Kirjaa on toimittanut myös Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen. Varmaan itsekin tulee jossain vaiheessa kirjoitettua biisejä maailman arvostamisesta. Kirja soveltuu myös muovija ympäristöalan oppikirjaksi.. Teoksen toteutuksessa on lisäksi mukana suomalaisia asiantuntijoita muoviteollisuudesta, jätehuollosta ja energiasektorilta. Se teema on minulle tärkeä. Kirjan on taittanut palkittu graafikko Emmi Kyytsönen. gissä, käyn aina hakemassa lähteeltä vettä. Harju solmi vapun tienoilla levytyssopimuksen WarnerMusicin kanssa. Kirja käsittelee EU-sääntelyn vaikutuksia, kuvaa miten muoveja uusioidaan ja hyödynnetään energiana sekä esittelee Suomessa valmistettavia uusiomuoveja ja -tuotteita. Meren tai järven ranta. n Mikko Harjun singleä ”Mä olen tässä” on striimattu Spotifystä 1,5 miljoonaa kertaa. Levy ilmestynee ensi vuonna. En ole koskaan kuullut termiä, mutta fiilistelen periaatetta, että ihminen ei ole yhtä kuin ostoksensa. Esimerkiksi Tuote ja sen muovi -taulukko kertoo, mistä muovista 500 muovituotetta on valmistettu. Hyvinvointivalmennukuutuuskirja Kattava teos muovijätteiden hyötykäytöstä Kirjan tekemisessä mukana laaja joukko ympäristö-, jätehuoltoja energia-alan asiantuntijoita. Samalla kirja esittelee yleisimmin käytetyt muovit ominaisuuksineen. Uusiouutiset 4/2016 17 Kirja on ilmestynyt Muovifaktan kustantamana kesäkuun puolivälissä. Pääkirjoittaja Pasi Järvinen on julkaissut useita tietokirjoja muovialalta. Kulttuuri on Suomessakin muuttumassa, olen huomannut sen omassa lähipiirissäni. Esimerkiksi Saksassa luomuruoka on isosti esillä ja koko kulttuuri on rakentunut ympäristöasioille. Haloo Helsingin Elli kirjoittaa tästä ja moni muu. Miten kierrätysaste saataisiin nousuun Suomessa. Mitä mieltä olet kiertotaloudesta. Kirja helpottaa muovien lajittelua sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Toinen single julkaistaan loppukesästä. M uovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa -kirja kertoo, kuinka muovijäte kierrätetään ja hyödynnetään materiaalina ja energiana. Läheisen huoltoaseman vieressä on myös hyvät pisteet ja UFFin vaatekeräyskin on lähellä. Se lähtee pienistä asioista ja siitä, että ihmiset saavat enemmän tietoa ympäristöasioista jo pienestä lähtien. Kulutuksen räjähtäminen on tapahtunut 50 vuodessa. Kierrättäminen
n ELINA SAARINEN sen asiantuntijoiden Kasvupolun kiitoratapäivillä antamasta sparrauksesta on ollut paljon apua. Yritys haluaa hyödyntää sata prosenttia Suomessa syntyvistä 0,3 miljoonasta tonnista pohjakuonaa. Kehittänyt maailman ensimmäisen modulaarisen insitu-kunnostuslaitteiston DoAct Coren pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostamiseen. Rantsi kertoo, että mylläreiden eli yritystoiminnan kehittämi15 FINALISTIA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLULLA Kiertotalouteen keskittyvä yritysten KasvuOpen-sparrauskilpailu keräsi alakohtaisista kasvupoluista kolmanneksi eniten hakemuksia, yhteensä 44. “On ollut kiinnostavaa keskustella bisneksestä monesta uudesta näkökulmasta.” Doranova Oy Hakee valmiuksia kasvaa Euroopan-markkinoilla sekä kaukomarkkinoilla kuten Kiinassa, kertoo toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Voittajat valitaan 16. Tuomarit ovat valinneet jatkoon 15 finalistia, jotka esitellään tässä. Riina Rantsi toivoo, että uusiomateriaalituotteiden käyttö lisääntyisi myös kaatopaikkojen ulkopuolella Suomessakin. elokuuta. Elina Saarinen. Suomen Erityisjäte Oy V almistaa jätteenpolton pohjakuonasta kuivaerotusmenetelmällä muun muassa infraja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaalituotteita. Tämä edellyttää lainsäätäjien avustamista tuottamalla laadukasta tietoa uusiomateriaaleista. 18 Uusiouutiset 4/2016 p Kiertotalouden Kasvupolun finalistit saavat mylläreiltä sparrausapua muun muassa kansainvälistymiseen, kaupallistamiseen, markkinointiin ja kasvun rahoitukseen
Asiakasyritykset ovat esimerkiksi teollisuuspesuloita, uimahalleja sekä elintarvikeja prosessiteollisuuden toimijoita. Valmistaa muun muassa imeytysja suojamattoja, teollisuuspyyhkeitä, parketinalushuopia, verhoiluvanua ja askarteluhuopaa. Nyt haemme uusia asiakkuuksia ja eväitä kansainväliseen kasvuun”, toteaa Tapio Väli-Torala. Ekox Finland Oy Kerää, lajittelee, kierrättää, korjaa ja vuokraa sähköja elektroniikkalaitteita. Haemme kumppaneita verkoston rakentamiseen ja kotimaiseen jatkojalostamiseen”, sanoo Santeri Sulo. Haemme sparrausta liikeideamme kasvuun”, sanoo Nina Palmu. Aikoo kerätä tänä vuonna 10 000 tonnia maatalousmuovia ja uusioida niistä uusiomuovigranulaatteja tuotantolaitoksillaan Laihialla ja Lieksassa. Patentti haussa. “Tavoitteenamme on kierrättää tänä vuonna yhteensä 600 tonnia styroxia. Oili Jalonen Oy Haluaa tuoda käytetyt varaosat etusijalle uusiin varaosiin nähden autoja korjaamotoiminnassa. Uusiouutiset 4/2016 19 Conenor Oy Kehittänyt Conex-kartioekstruuderin, jolla voi tehdä monikerroksisia ja uudelleenkierrätettäviä komposiittiprofiileja ja -levyjä kierrätysmateriaaleista kuten rakennus-, pakkausja kumijätteistä. On kehittänyt ratkaisun saada elektroniikkaromusta eroteltua harvinaisia maametalleja. Dafecor Oy Valmistaa tekstiiliteollisuuden ylijäämätekstiileistä uusia tuotteita teollisuuden kunnossapitoon, ympäristövahinkojen torjuntaan, puutarhoihin ja rakentamiseen. Autotuojat voivat merkitä autonsa green source -merkillä osoituksena, että osat kiertävät uudelleenkäyttöön auton elinkaaren lopussa. “Etsimme nyt rahoitusta tuotantolaitokseen”, sanoo Jarmo Pudas. Finess Energy Auttaa asiakasyrityksiä säästämään energiankäyttöä ja -kuluja matalan kynnyksen kokonaisratkaisulla, joka pohjaa jäteveden tai hukkalämmön hyödyntämiseen. Työkoneet tarroitetaan QR-tarroin ja niiden käyttöä seurataan älypuhelimilla ja -tableteilla. Nyt kierrättää myös sähköja elektroniikkaromua. “Haemme Kasvupolulta kanavia löytää potentiaalisia asiakkaita”, kertoo Jouko Penttinen. ”Palvelumme lanseerattiin juuri Hollannissa, seuraavaksi aloitamme Ruotsissa”, sanoo Petri Piirainen. “Haluamme saada arvon talteen tuotteista ja tarvitsemme tähän yhteistyökumppaneita”, sanoo Hannu Rilla. Kuluttajat voivat suosia korjaamoja, jotka asentavat ns. ”Laitteessamme ajetaan kaksi eri komposiittimateriaalia päällekkäin ja nämä molemmat voivat olla > 95 % eri kierrätysmateriaaleista valmistettuja”, Markku Vilkki kertoo. Laihian laitoksen laiteasennukset käynnistyivät toukokuussa. Kehittämässä muun muassa hivenainetuotetta maatalouteen ja peltolannoitteeksi. “Käytettyjen varaosien uudelleenkäyttömarkkinat ovat 50 miljoonaa euroa Suomessa”, sanoo Veli-Matti Jalonen. RePack on keino parantaa ostokokemusta, tuoda uusia asiakkaita ja lähettää positiivinen markkinaviesti. RecTec Engineering Oy Kuusakosken entinen konepajayksikkö etsii nyt uusia asiakkaita. “90 prosenttia liikevaihdosta tulee yhä Kuusakoskelta. RePack Poistaa verkkokaupasta pakkausroskat uudelleenkäytettävällä ja palautettavalla pakkauksella. Pohtii puhdistuslaitoksen toteuttamisen vaihtoehtoja. “Työmaa voi optimoida kalustonsa käytön ja tarvittaessa vuokrata kaluston edelleen. Pa-Ri Materia Oy On kierrättänyt 20 vuotta toimistokalusteita. “Haluamme löytää rahoitusvaihtoehtoja ja yhteistyökumppaneita tekemiseen ja tekniseen suunnitteluun”, kertoo Esko Pietilä. n. eRent Kehittänyt mobiililaitteilla verkossa toimivan palvelualustan rakennustyömaille teknisen kaluston seurantaan ja hallintaan. viherosia. Arwina Oy Käytettyjen liuottimien kierrätykseen erikoistunut yritys etsii konseptia lentokoneiden jäänestoglykoolin kierrättämiseen. RecAlkaline Oy Haluaa nostaa alkaliparistojen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin omalla menetelmällään. Haluaa kasvattaa etenkin laitteiden uudelleenkäyttöä. “Nykyisin vain prosentti laitteista menee uudelleenkäyttöön, valtaosa komponenteiksi ja energiaksi. PS Processing Kerää, kierrättää ja jatkojalostaa styroxia omalla käsittelylinjastolla tai asiakkaan tiloissa. Syksyllä starttaa mobiilipilotti: styroxin käsittelyauto lähtee kiertämään Suomea. Pohjanmaan Muovikierrätys Oy On perustamassa järjestelmää maatalouden muovijätteiden keräämiseen ja kierrättämiseen. Tämä pienentää tyhjäkäyttöä, hävikkiä ja investointitarvetta”, sanoo Olli Aaltonen
Geosynteeteiksi kutsutaan polymeereistä valmistettuja tuotteita, joita käytetään maaperän kunnostuksessa ja kunnostuksessa sekä maaja vesirakentamisessa. Uusiomuovit sopisivatkin näiden niin sanottujen geosynteettisten tuotteiden raaka-aineiksi. 20 Uusiouutiset 4/2016 uovia käytetään nyky-yhteiskunnassa yhä enemmän, mikä tarkoittaa, että myös muovijätteitä syntyy aina vain enemmän. Eräässä Brysselin seminaarissa laskeskeltiin, että muovipakkausten kierrätysmäärien nostaminen 34 prosentista 50 prosenttiin Euroopassa vaatii, että on perustettava 50 muovipakkausten lajitteluun keskittyvää laitosta (jokaisen kapasiteetti 80 000 tonnia), synnytettävä 140 uutta muovikierrätysyritystä ja löydettävä kierrätettäville muoveille 50 uutta käyttökohdetta, joiden jokaisen kapasiteetti olisi 50 000 tonnia uusiomuoveja. Tällaisia ovat esimerkiksi geotekstiilit, maanrakennuskankaat, lujiteverkot, salaojanauhat, muovipontit, pystyeristysseinät, geotuubit ja kevennysrakenteet. Polttaa kesäkatu kuuma ja asfaltin tuoksu täyttää ilman. Tulevaisuudessa ei enää: asfalttia aletaan ehkä korvata kierrätysmuoviteillä. Geosynteettejä Yhdyskuntarakenne tiivistyy kaikkialla, mikä tarkoittaa, että joudutaan rakentamaan entistä haastavammalle maaperälle. Liikenteeseen Hollannissa pääkonttoria pitävä kansainvälinen rakennusyhtiö VolkerWessels on kehittänyt tien, joka on valmistettu uusiomuovista. Tutkimusraporttiin on kartoitettu sellaisia uusiomuovien uusia käyttökohteita, jotka pidentäisivät muovin elinkaarta mahdollisimman paljon. Se kestää suurempia lämmönvaihteluita kuin vanha asfaltti. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT VOLKERWESSELS M M. Siksi komposiitit ja eri materiaaleja sisältävät hybridimuovit jätettiin katsauksesta pois. Ratapölkyt valmistettiin kierrätysmateriaalista, jossa oli 65–85 prosenttia uusio-HDPE:tä ja loput lasikuitua. Siksi erilaisten ympäristörakentamisen tukirakenteiden käyttö tulee lisääntymään. Lisäksi uusiomuovirakenne on ontto, joten sen sisään on helppo sijoittaa esimerkiksi kaapeleita ja sadevesiputkia. Espanjalainen Zicla käyttää bussipysäkkien ja liikenteenjakajien valmistamiseen 93-prosenttista uusio-PVC:tä. Uusiomuovitie on hiljaisempi ja kolme kertaa kestävämpi kuin perinteinen, asfaltista valmistettu. Rotterdamin kaupunki aikoo toteuttaa ensimmäiset uusiomuovitiet. Jätevedenpuhdistukseen Uusiomuovit toimisivat neitseellisen muovin korvaajana myös jäteja hulevesien suodattimissa kasettimaisina tukirakenteina, viivytysaltaina ja absorbenteilla pinnoitettuina rakenteina. ARVI-tutkimusohjelman muoviteeman tutkijat julkaisivat vastikään raportin, jossa todettiin, että uusiomuoveille pitäisi löytää rutkasti uusia käyttökohteita, jos muoveja mielitään jatkossa kierrättää. Suomessa näitä käytetään jopa 16–18 miljoonaa neliötä vuodessa, joten uusiomuoville avautuisi iso käyttöpotentiaali. p Kaupunki-infran kuten putket ja kaapelit voi sijoittaa onton uusiomuovitien sisälle. Uusiomuovit voisivat korvata näissä tuotteissa neitseellisiä polymeerejä. Esimerkiksi itävaltalainen Borealis AG valmistaa autojen sisäja ulko-osia 25–50-prosenttisesti uusiomuoveista. Luvut edellyttävät, että uusiomuoveille on suuren mittakaavan kysyntää. Kulkuvälineiden uusiomuovisia sisäosia voisi valmistaa Suomessakin. Yhtenä kriteerinä on, että myös kierrätystuote voidaan kierrättää edelleen. Autoteollisuus on yksi suurimmista uusiomuovia käyttävistä toimialoista. Uusiomuoveille tarvitaan siis käyttökohteita, joihin uusiomuovit sopivat riippumatta niiden mahdollisista ulkonäköja hajuhaitoista. Saksalaisessa kehitysprojektissa rakennettiin vuonna 2014 yli 200 kilometriä uusiomuovipölkyistä valmistettua junarataa