3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 4/2015 Tulevaisuuden jätehuone säästää satasia Kiertotalouskylä kierrättää 50% Jäätelökesä syntyy vähin jättein Turvallisesti jäteasemalla
Romun ja jätteen haitalliset ja vaaralliset aineet eivät saa jatkaa matkaansa suljetuissa kierroissa takaisin tuotantoon. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen VVO:n Ayla Dincay on tyytyväinen tulevaisuuden jätehuone -kokeiluun. Toivottavasti komissio muistaa, että kaikkea ei voi kierrättää. Seuraava Uusiouutiset numero 5 ilmestyy 24.8.2015. Tuotannossa olisi hyödynnettävä kierrätysmateriaaleja. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. ISSN 0787-0663, 26. Se on uskaltamassa astua portaille, jotka ovat etusijajärjestyksessä sekä kierrätyksen yläettä alapuolella. Tuotteet pitäisi Vellan mukaan suunnitella ja valmistaa entistä kestävämmiksi ja uudelleenkäytettävämmiksi. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Saa nähdä, pääsemmekö viettämään taas heinäkuun helteitä ehdotusnivaskoita lukien. Komissio on lupaillut uutta kiertotalouspakettiaan syksyksi. Tähän tarvitaan teollisuuden kanssa yhteistyössä toimivaa, osaavaa keräysja kierrätysalaa, hyviä tunnistustekniikoita ja nykyaikaisia käsittelyja kierrätyslaitoksia. Euroopassakin kierrätysja keräysverkostot saavat talteen vain kolmanneksen syntyvästä SERistä. Uusi komissio ei näytä tuijottavan pelkästään yhdyskuntajätteen kierrätysastetta vaan katsovan maisemaa laajemmin. Komissio harkitsee kiertotalouspaketin ulottamista myös tuotantopuolelle, ei pelkästään jätehuoltoon ja jätealan direktiiveihin. 30). Ympäristökomissaari Karmenu Vella on puhunut (s. 8). Juuri SERin tiedetään sisältävän paljon haitallisia aineita, esimerkiksi POP-yhdisteitä, jotka jo pieninä pitoisuuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle (s. Lehden teemat ovat rakennusja purkujäte, puu, kiviainesjäte, kaatopaikat ja pilaantuneet maat, jätteen energiakäyttö, tuhkat ja kuonat, elinkaariarviot, teolliset symbioosit. YK:n tutkimusorganisaatio UNUn kokoama ensimmäinen globaalin mittakaavan katsaus sähköja elektroniikkaromun (SER) määristä ja käsittelymenetelmistä kertoo, että heitimme viime vuonna SERin mukana surutta hukkaan globaalisti 41 miljardin euron arvosta metalleja (s. Mutta kaikki olisi saatava talteen, jotta haitalliset materiaalit voidaan hävittää. Tuottajavastuussa olisikin tehostamista. Kaunista ja vehreää kesää! Elina Saarinen Päätoimittaja. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. 10) tuotannon saamisesta mukaan kiertotalouteen niin, että lähestyttäisiin closed loop -toimintatapaa. Emme saa edes arvokkainta romuvirtaa höydynnettyä. Maailman SER-virrat valuvat kehitysmaihin, joissa romua erotellaan paistamalla nuotiolla. Kaikkea ei voi kierrättää Ensimmäiset vihjeet Euroopan komission sorvaamasta uudesta kiertotalouspaketista lupaavat hyvää. Uusiouutiset 4/2015 3 pääkirjoitus 15.5.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Janne Ahtosaari, Reetta Anderson, Pekka Horttanainen, Katja Kontturi, Karoliina Lintunen, Tuuli Myllymaa, Eemi Niemeläinen, Valeria Poliakova, Lari Rajantie sekä J-P Salmi. Heitämme siis suoralta kädeltä menemään 11 prosenttia maailman kultatuotannosta. Vaikka teollisuus on jo perustanut takaisinottoja keräysjärjestelmiä, on ilmeistä, että suljetuista kierroista ollaan vielä kaukana. Samalla romun sisältämät myrkylliset ja syöpävaaralliset aineet vapautuvat ilmaan ja vesistöihin. Siinä materiaalit kiertävät takaisin tuotantoon eivätkä joudu hukkaan
Jäätelökesä alkaa! Uusiouutiset vieraili Turengin jäätelötehtaalla, s. YTP ry:n kevätseminaari pidettiin hienoissa puitteissa Naantalin kylpylässä, s. 28. Varkaat eivät hevillä pääse Lempäälän jäteaseman uuteen pressuhalliin, luottaa Tero Haapala, s. 4 Uusiouutiset 4/2015 SISÄLTÖ 4/2015 3 5 6 8 12 13 16 18 20 22 24 25 26 28 29 29 30 31 32 32 33 34 Tämän numeron osateemat: jätevirrat ja jätelogistiikka, pakkausjäte, kaupan jäte, muovit, SER, kierrätyspalvelut, jätteenkäsittelyn turvallisuus. 20. Ajankohtaista Jäätelökesä syntyy vähin jättein Lyijyakkujen merikuljetuksissa riski Hiljainen tieto vauhdittaa puristinkauppaa Tulevaisuuden jätehuoneella voi kiinteistö säästää satoja euroja Turvallisesti jäteasemalla Kiertotalouskylä kierrättää 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä Tutkittua tietoa sekajätteen muoveista Kolumni, Lari Rajantie: Kaupungit jätteettömän ja päästöttömän tulevaisuuden rakentajina Lasinkeräyssäkitkin nousevat Etelä-Pohjanmaalla Kiertotaloudesta päätöksentekokriteeri Suomen NP-kierrätys Oy 20 vuotta – ja tehtävänsä tehnyt Tapahtumakalenteri Palonestoaineet pysyvät jätehuollon päänvaivana Kolumni, Pekka Horttanainen: Resurssityöpajasta vauhtia Pohjois-Karjalaan Nimityksiä Palkittuja Käytetyistä banderolleista uniikkeja tuotteita Kiertolainen. Pääkirjoitus Työnsä taitajia: Eva Lindberg Veisitkö roskat, Seela Sella. 12
Neuvottelen sitten jätehuollon kumppaneiden kanssa, miten toimitaan. Kahdeksan viime vuotta hän on toiminut kiinteistönpitoinsinöörinä tamperelaisella vuokranantajaorganisaatiolla VTS-kodeilla. Olemme järjestäneet asukaskoulutustilaisuuksiakin yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon tai Tampereen Ekokumppaneiden kanssa. Uudiskohteissa varsinkin pyritään rakentamaan syväkeräysastioita, jotta tyhjenn ysvälit saadaan pitemmiksi. Viesti muutostarpeesta tulee yleensä joko asukkailta tai kiinteistönhoidolta, jos huomataan vaikkapa, että tyhjennysväli on liian pitkä. Jätepisteitä on yleensä yksi per kiinteistö, joissain saattaa olla kaksikin. Jätepisteelle tuodaan tavaraa, joka ei sinne kuulu. Yhtenä työtehtävänäni on VTS:n ympäristöohjelman päivittäminen. Vastaan myös hankintojen järjestämisestä. Mitä harrastat. VTS-kodeilla on Asukasviesti-lehti, jossa on melkein joka numerossa jokin jätehuoltoon tai ympäristöasioihin liittyvä juttu, esimerkiksi lajitteluohjeistusta. Mitkä ovat työsi parhaita ja huonoimpia puolia. Tiimiin kuuluvat kiinteistönhoitoliikkeiden työnjohtajat ja VTS:n kunnossapitoinsinöörit sekä asukasisännöitsijät, yhteensä noin kymmenen henkeä. n ELINA SAARINEN Mitä työhösi kuuluu. Ympäristöohjelmaan on koottu toimintatavat niin kiinteistöjen rakentamiseen, ylläpitoon kuin asukkaiden omaan toimintaan esimerkiksi energianhallinnan ja jätehuollon osalta. Huonoja puolia ei ole. Niiden paikat on mietitty jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa. Ympäristön ja oman asuinympäristön siistinä pitäminen ovat kaikkien yhteisiä asioita. Jonkin verran teemme vuosikorjaustöinä jätepisteiden uusimisia. Niissä kerätään sekajäte, biojäte, paperi ja kartonki. p Eva Lindberg tuntee jätetilojen tyypillisimmät ongelmat. VTS-kodeilla on noin 170 kiinteistöä, joissa on 8 600 asuntoa. Mitkä ovat jätepisteiden tyypillisimpiä ongelmia. Asukasisännöitsijöiden kanssa mietimme erityisesti asiaan liittyvää asukasviestintää. Montako jätepistettä on vastuullasi. Terveisiä lukijoille. Liikuntaa ja matkustamista. Muutamme esimerkiksi vanhoja jäteaitauksia syväkeräysastioiksi tai rakennamme uusia jätekatoksia. Niitä joudutaan sitten viemään pois ylimääräisinä kuljetuksina, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia asukkaille. Uusiouutiset 4/2015 5 Asiana asuinympäristön siisteys Eva Lindberg on ollut kiinteistöalalla jo 26 vuotta. Joissain kohteissa kerätään myös lasia ja metallia, vaikka sitä ei edellytetäkään jätehuoltomääräyksissä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy vastaa sekajätteen, biojätteen ja kartongin keräämisestä, Paperinkeräys Oy hoitaa paperinkeräyksen. Mitä jätehuoltoon liittyviä tehtäviä hoidat. Kirsi Löövi. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. n Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Työhöni kuuluu ylläpidon ja huollon ohjausta ja valvontaa koskien kiinteistönhoitoa, kunnossapitoa ja jätehuoltoa. Teen jätehuoltosopimukset uusille kiinteistöille sekä hoidan tarvittaessa jätehuoltosopimusten muutokset. Millainen tiimi teillä on
Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. Tutut katselevat, että kivoja vaatteita, vaikka ne ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Maito ja leivät ostettiin naapuritaloista. Silloin ihmisillä oli mutkaton suhde luontoon. Kun asuintaloa ruvetaan rakentamaan, arkkitehdit olisivat siinäkin jo mukana miettimässä jäteasioita. Vanhoista ajoista on kyllä jäänyt, että käytän ruoka-aineet moneen kertaan ja teen rippeistä monen sorttista. Lajittelen kotona biojätteen, kartongin ja tavalliset energiajätteet. Kaikki pakataan miljoonaan kertaan. klo 20.. Tähän kun saataisiin tavalliset ihmiset mukaan, ideointia voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Luontoa ja eläimiä kunnioitettiin. Millaisen mallin mummusi antoi suhteessa luontoon ja ympäristöön. Se pitäisi viedä heti ulos tai se rupeaa haisemaan. Mikä on jätteiden lajittelun kannalta haastavin materiaali. Silloin ei ollut turhaa pakkaamista. Mummuni syntyi 1800-luvun loppupuolella. Rakastan myös kunnostaa vaatteita. Tässä olisi monta uutta työpaikkaa nuorille, jotka voisivat keksiä, miten kierrätys organisoidaan ja jätteet kerätään. Vien ne ompelijalle, jossa niitä lyhennetään, pidennetään ja muokataan. Millä tavalla ihmisten kulutustottumukset ja kierrätysajattelu ovat muuttuneet lapsuudestasi tähän päivään. Kaupunkiasunnoissa kartonkiastia täyttyy liian nopeasti. Täytyy tunnustaa, että olen tässä huono, käytän autoakin. Ei silloin töhritty ja sutattu. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. 6 Uusiouutiset 4/2015 Veisitkö roskat, Seela Sella. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen. Yhden ihmisen huushollissa biojätettä ei tule niin paljoa. Ei ollut jääkaappeja, vaan maito laitettiin talvisin ikkunan väliin. Kun se happani, siitä tehtiin maailman ihaninta pannukakkua. Kaupungistuminen ja teollistuminen ovat vieneet kaiken kauas, eivätkä ihmiset enää tiedä, mistä mikäkin ruoka on peräisin. Esimerkiksi Sortti-asemat ovat himputin kaukana, eikä kaikilla ole autoa. n p Seela Sellan tarina kuullaan Nelosen Risteyksessä-ohjelmassa maanantaina 18.5. Samoin tietoa siitä, minne mitäkin jätettä voi viedä. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVA NELONEN MEDIA/ OLLI HORTTANA Miten kotonasi lajitellaan jätteet. Haastavin on biojäte. Vastausvuorossa näyttelijä Seela Sella. Meillä oli kanoja, lammas, kissa ja koira sekä kili. Kiertävät keräykset ovat erittäin hyviä, niitä voisi olla enemmän. Keräyspaikkoja pitäisi olla enemmän ja niiden pitäisi olla lähempänä. Jokaisella kanalla oli oma nimi. Nelosen Risteyksessä -ohjelmassa kerrotaan, kuinka läheiset suhteet sinulla oli rakkaaseen mummuusi. Lammas oli nimeltään Leena eikä sitä raaskittu syödä. Ruokaa ei heitetty pois, vaan osattiin käyttää moneen kertaan, samoin vaatteita. Nyt on hirveästi turhaa. Voi leikattiin suuresta klöntistä ja sokeri otettiin sokeripihdeillä ja pantiin paperiin. Sitten ihmiset hermostuvat ja heittelevät tavaroita pitkin metsää. Esimerkiksi keittiösuunnittelussa voisi miettiä sopivat kannelliset astiat. Lapsuudessani jokainen kasvatti pienellä pihalla jotakin ja kompostoi
Uusiouutiset 4/2015 7
Tästä vain 6,5 miljoonaa tonnia eli noin 15,5 prosenttia saatiin kerättyä talteen. YK:n tutkimuslaitos UNU ennustaa, että kolmen vuoden päästä maailmassa tuotetaan jo lähes 50 miljoonaa tonnia sähköja elektroniikkaromua.. Hukattu kultamäärä vastaa 11 prosenttia maailman kokonaiskullantuotannosta. Koko maailman keskiarvo on 5,9 kiloa per asukas. n Elina Saarinen p Sähköromumäärät vain kasvavat. 35,3 miljoonaa tonnia SERiä hukattiin kaatopaikoille tai luontoon. Raportin kirjoittajat toteavat, että resurssiviisauden näkökulmasta SER on potentiaalinen urbaani kaivos, joka voisi tuottaa huomattavan määrän uusioraakaaineita tuotantoon ja kierrätykseen. UNU arvelee, että sekajätteen joukkoon päätyy Euroopassa 1–2 kiloa tällaista SERiä per asukas. Osa siitä päätyi takapihojen purkupajoihin kehitysmaihin, joissa SERiä käsitellään ympäristölle ja ihmisille vaarallisilla, kehittymättömillä menetelmillä. UNU laskee, että hukattu romumäärä sisältää ainakin 16 500 tonnia rautaa, 1 900 tonnia kuparia, 300 tonnia kultaa ja huomattavat määrät hopeaa, alumiinia, palladiumia ja muita arvokkaita metalleja ja harvinaisia maametalleja. Pelkästään EU:n alueella 0,7 miljoonaa tonnia SERiä päätyy sekajätteen mukana joko kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Näiden arvomateriaalien hyödyntäminen teollisuudessa vaatii sekä korkeaa talteenottoastetta että kierrätystehokkuutta. 8 Uusiouutiset 4/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lisää uutisia Verkkoviestissä ja www.uusiouutiset.fi: Jätemaksut pysyivät ennallaan YTP haluaa kiertotalousteesit hallitusohjelmaan Lääkejäämät pois jätevesistä Fortumin oheispolttolaitos Puolaan Kuusakoski Rengaskierrätyksen operaattoriksi PHJ hyödynsi yli 90 prosenttia jätteistä Siisti Biitsi taas toukokuussa Watrec kasvoi 60 prosenttia Pienistäkin ympäristörikkomuksista edesvastuuseen Kannustimilla imua uusioraaka-aineille Sähköromun mukana hukattiin 41 miljardin euron arvosta metalleja Sähköja elektroniikkaromun (SER) sisältämiä arvometalleja ei osata hyödyntää. Tästä vain kolmasosa saadaan talteen virallisiin keräysjärjestelmiin. EU:ssa syntyy noin 9 miljoonaa tonnia SERiä. YK:n tutkimusinstituutio United Nations University (UNU) on ensimmäistä kertaa kartoittanut maailmassa syntyvän SERin kokonaismäärän. Lisäksi siinä on 8 600 tonnia muoveja. Tuoreen raportin mukaan syntyvästä romusta yli 84 prosenttia jää keräämättä talteen. Euroopassa syntyy SERiä yhteensä 15,6 kiloa asukasta kohden. Vuonna 2014 maailmassa tuotettiin 41,8 miljoonaa tonnia SERiä. Maailman kierrätysteollisuus sekä sähköja elektroniikkalaitteiden tuottajat menettävät vuosittain 41 miljardin euron arvosta SERin sisältämää rautaa, kuparia, kultaa, hopeaa, alumiinia ja harvinaisia maametalleja. Kehittyneissä maissa sekajäteastiaan heitetään etenkin lamppuja, pattereita ja pieniä sähkölaitteita. Romussa on valtavat määrät syöpävaarallisia, myrkyllisiä ja terveydelle haitallisia aineita
Uusiouutiset 4/2015 9
Kaatopaikkaamisen vähentämisessä ja jätteen energiakäytössä olemme kuitenkin kymmenen kärjessä: Vuonna 2013 Suomesta meni kaatopaikalle enää 25 prosenttia jätteistä (EU:n keskiarvo on 31 prosenttia). Perus-ruotsalainen tuuttaa jäteastiaan 458 kiloa jätettä vuodessa. Olemme tässä lajissa heikompia kuin EU-maat keskimäärin. ”Tuotteiden kestävyyteen on kiinnitettävä huomiota jo tuotesuunnitteluja tuotantovaiheessa ja katsottava, kuinka kestävyys, uudelleenkäytettävyys, uusioraaka-aineiden käyttö ja kierrätettävyys huomioidaan. n EU:lta uusi kiertotalousehdotus syksyllä Euroopan komissio suunnittelee julkistavansa uuden, entistä kunnianhimoisemman ehdotuksen kiertotaloudesta tämän vuoden syksyllä. Kierrätyksessä EU-keskiarvo on 28 prosenttia ja kompostoinnissa 15 prosenttia. Suomi kierrättää vain 19 prosenttia ja kompostoi 13. Vella sanoo, että tavoitetaso pysyy uudessa paketissa samankaltaisena, mutta painopiste siirtyy implementointiin. ”Identifioimme maat, jotka voisivat tehdä parempaa tulosta, etsimme syyt huonoon suoritukseen ja tuemme jäsenmaita vaikeuksien voittamisessa.” n p Euroopan komission uusi kiertotalousehdotus huomioisi entistä paremmin myös jätteen synnyn ehkäisyn, kestävän tuotannon ja tuotteiden kierrätettävyyden.. Kierrätyskelpoisille ja biohajoaville jätteille esitettiin kaatopaikkakieltoa. 10 Uusiouutiset 4/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Suomi keskitasoa yhdyskuntajätteen synnyssä Suomessa syntyy asukasta kohden 493 kiloa yhdyskuntajätettä vuosittain. Tämä käy ilmi Eurostatin maaliskuun lopussa julkaisemasta vuoden 2013 yhdyskuntajätetilastosta. Ruotsi kierrättää 33 prosenttia ja kompostoi 16 prosenttia. Jos jätteen synnyn ehkäisystä pidettäisiin kisa, Ruotsi olisi meitä muutaman roskapussillisen verran edellä. Romaniassa, Virossa ja Puolassa taas jätettä syntyy alle kolmesataa kiloa per nenä. Suomalaiset polttivat 42 prosenttia jätteistä (EU-maissa keskimäärin 26 prosenttia). EU-maiden välillä on toki suuria heittoja jätemäärän synnyssä. Ympäristökomissaari Karmenu Vella sanoi äskettäin EurActiven haastattelussa, että tänä syksynä on tarkoitus laittaa vireille uusi paketti, joka ottaa kantaa paitsi jätedirektiiveihin, myös tuotantopuoleen. Edellinen komissio ehdotti yhdyskuntajätteille 70 prosentin ja pakkausjätteille 80 prosentin kierrätysvaatimusta. Tämä on lähes täsmälleen se määrä jätettä, mitä EU-maissa syntyy henkeä kohden keskimäärin (481 kiloa). Tanskalaisilta jätettä tulee peräti 747 kiloa henkeä kohden. Jos verrataan jätteen käsittelytapoja, Ruotsi voittaa meidät mennen tullen. Lähestymistavat tulevat olemaan erilaisia jäsenmaille, joilla on vaikeuksia tavoitteiden saavuttamisessa. Ennen kuin voimme alkaa puhua kierrättämisestä, meidän on alettava puhua jätteen synnyn ehkäisystä”, Vella sanoi
Uusiouutiset 4/2015 11 3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 4/2015 Tulevaisu uden jätehuon e säästää satasia Kiertotalouskylä kierrättää 50% Jäätelökesä syntyy vähin jättein Tilaa oma kiertotalouden tietolähde! www.uusiouutiset.fi Joko sinulle tulee Uusiouutiset?
Se laitetaan astiaan, jossa lukee: ”Luokan 3 maitopohjainen sivutuote, ei ihmisravinnoksi.” ”Olemme voineet ottaa käyttöön jo pienemmät roskikset. Kartonkija paperijätteen kierrätyksessä tehtaan kumppanina toimii Paperinkeräys Oy. ”Suomi on nyt jäätelöalan maailmankartalla, ja se johtuu meidän saavutuksistamme Turengin tehtaalla”, kehaisee tehdaspäällikkö Arto Seppä-Lassila. Suomen Nestléllä on 468 tehdasta 88 maassa. Ne kehitetään Turengissa juuri suomalaiseen makuun sopiviksi. Nyt jo 98 prosenttia prosessissa syntyvästä palautusmassasta kiertää prosessissa uudelleenkäyttöön, kun aikaisemmin määrä oli 60 prosenttia. Kesäisin suomalaiset hotkivat jäätelöä sellaiseen tahtiin – noin 12 litraa vuodessa per suu, neljänneksi eniten maailmassa – etteivät Turengin jäätelötehtaan 8 jäätelölinjaa ja yli 200 työntekijää ehtisi täyttää kauppojen pakastealtaita ja yli 200 jäätelökioskia, ellei kesäsesonkiin otettaisi ennakkoa. Hävikiksi päätyneet jäätelöt puristetaan ruuvissa tehtaan omalla bioasemalla. ”Tällä Geisha-linjalla meillä on ollut yksi nollahävikkipäiväkin”, hän esittelee. Hienojen saavutusten takana on loistava, osaava henkilöstö. Tämän kesän herkkuhetkiin on alettu valmistautua Janakkalan Turengissa jo tammikuussa. Turenki on noussut Nestlén tehdasverkoston parhaimmistoon työja tuoteturvallisuudessa, toimintatavoissa ja ympäristöansioissa. Hän arvioi syövänsä vuodessa 80 litraa jäätelöä, eikä ole vieläkään kyllästynyt.. Tuossa annostellaan Geisha-tuuttia, tuolla taas kalevalaishenkistä Ainoa. Turenki on onnistunut myös vähentämään energianja vedenkulutustaan. Tehtaalla on Tilalta tuuttiin -arvoketju, jossa hävikki minimoidaan koko matkalta. Nestemäisestä osuudesta valmistetaan jäähdyttämällä eläinrehua sikaloille. Nyt hävikkiprosentti alkaa ykkösellä, kun se aiemmin alkoi viitosella”, Seppä-Lassila sanoo. 12 Uusiouutiset 4/2015 Suomen Nestlén Turengin jäätelötehdas on maailman huippua tuotantojätteen synnyn vähentämisessä. Tarkkoja lukuja hän ei voi kilpailutilanteessa paljastaa. Nykyisin tehtaalla valmistetaan 18 000 tuuttia tunnissa, 135 eri tuotetta. Pakkauskuitujäte ja muu yhdyskuntajäte menevät Ekokemille energiahyötykäyttöön. 11 vuotta sitten jäätelönteko siirtyi Valiolta Suomen Nestlélle. Saavutimme sen toissa syksynä”, Seppä-Lassila kertoo. Hävikkiä syntyy, jos jäätelöt eivät täysin täytä laatukriteerejä. Koneiden häiriötilanteita tulee enää hyvin harvoin. Turenki on Nestlén kansainvälinen osaamiskeskus. Possutkin pääsevät siis herkuttelemaan jäätelömassalla. ”Olimme ensimmäisiä tehtaita Nestléllä, joka ei vie kaatopaikalle mitään. ”Olemme puolittaneet hävikin vuodesta 2008. Tällä linjalla juuri 80 vuotta täyttänyt synttärisankari, Pingviini, pääsee litran pakkaukseensa. Sillä on työntekijöihin psykologinen vaikutus”, Seppä-Lassila sanoo. Hävikkiä on linjoilla saatu vähenemään toimintatapoja muuttamalla. n Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Jäätelökesä syntyy vähin jättein p Turengin tehdaspäällikkö Arto Seppä-Lassila maistaa ja tarkistaa joka aamu edellispäivänä valmistetut jäätelöerät. Jos esimerkiksi jossain tuutissa kansi ei ole kunnolla puristunut kiinni, työntekijä heittää tuutin pois. Jäätelöä on valmistettu Turengissa jo vuodesta 1962. Tuotantolinjoilla vilistää tuttuja jäätelöitä
Lisäksi kuljettava alus tekee aina ahtaussuunnitelman vaarallisille aineille. Varkaat vievät arvoakkuja itään tai meren yli Viroon. Muutama vuosi sitten tulipalo. Akut oli sullottu arkkupakastimiin ilman mitään eristäviä välilevyjä”, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen Johanna Alakerttula. Uusiouutiset 4/2015 13 Lyijyakkujen merikuljetuksissa riski Lyijyakkujen merikuljetukset sisältävät yhä riskejä, vaikka turvallisuus onkin kohentunut. Käytetyissä akuissa on akkuhappoa ja jännitettä jäljellä. Suomi on mukana Pohjoismaiden ministerineuvoston hankkeessa, joka lisää pistotarkastuksia rajoilla. Ne noudattavat myös kansainvälisten merikuljetusten IMDG-määräyksiä. Kuljettavan operaattorin on huolehdittava akkunapojen eristämisestä. Toistaiseksi tulipalot ovat onneksi sattuneet meillä vielä siinä vaiheessa, kun lyijyakkuja kuljettava rekka on ollut vasta ajamassa laivaan tai jo ajanut sieltä ulos. Myös viranomaisyhteistyö on parantunut: Pirkanmaan ELY-keskus ja kansainvälisten siirtojen lupia myöntävä Suomen ympäristökeskus tarkistavat nyt toimijoita yhdessä. Kerroksittain pakattaessa akkukerrosten välissä on oltava eristävä muovitai kartonkikerros. Tulipalot herättivät Tästä huolimatta kuljetuksissa on riskinsä. Aluksilla on paloturvallisuusvaatimuksia: palonsuojarakenteet, kamerat, savunilmaisimet, sprinklerijärjestelmät ja säännölliset harjoitukset palotilanteiden varalle. Iso osa kuljetuksista tehdään matkustajalaivoilla. Käytöstä poistetuille lyijyakuille ei ole Suomessa kierrätyslaitosta. Jos akku rikkoutuu tai navat pääsevät yhteen, voi syntyä oikosulku. Suomi on Euroopassa ”saari”: joudumme kuljettamaan lyijyakut meriteitse pääasiassa Ruotsiin Bolidenille tai Viroon Ecometalille. Esimerkiksi vuonna 2010 Kuusakoski Oy:n lyijyakkurekka syttyi tuleen Kehä 1:llä matkalla laivalle. ”Olen nähnyt, kun poliisit ovat pysäyttäneet varastettuja akkuja kuljettavia pakettiautoja rajalla. Valtaosa toimijoista kuljettaa akut kokonaisina Viroon tai Ruotsiin. Varkaat suurin riski Lyijyakkujen tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander on huolissaan varsinkin harmaan markkinan toimijoista, jotka eivät kuljeta akkuja ammattimaisesti. Merikuljetuksiin liittyy kuitenkin riskejä. Jätteiden kansainvälisistä siirroista vastaava Kaija Rainio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että verkko kiristyy myös sitä kautta, että jätteensiirtoasetukseen tulee tarkastussuunnitelman tekovelvollisuus: ”Koetamme saada yhteistyön jätekuljetusten tarkastamisessa mahdollisimman tehokkaaksi näillä nykyisillä vähillä resursseilla.” Nylander korostaa kuljetusturvallisuutta parantavan, että lähes kaikki keskeiset operaattorit toimivat jo yhteistyössä virallisten tuottajayhteisöjen kanssa. Näissä kierrätyslaitoksissa lyijystä lähes sata prosenttia saadaan käytettäväksi uusien akkujen valmistamiseen. ”Emme anna lupaa viedä lyijyakkuja toiseen maahan, ennen kuin olemme saaneet Pirkanmaan ELY-keskukselta tiedon, että operaattori toimii yhteistyössä tuottajayhteisön kanssa”, Rainio kertoo. ”Hämärätoimijat kuskaavat akkuja pakettiautossa miten sattuu. Tulipalo voi syttyä myös kemiallisen reaktion seurauksena, jos akkuhappoa pääsee vuotamaan. Viralliseen keräysjärjestelmään hyväksytyt operaattorit toimivat vaarallisten jätteiden kuljetusten (VAK) ja muun lainsäädännön mukaisesti. Akkuvarkaat voivat vaarantaa koko matkustajalautan. n ELINA SAARINEN Lyijyakkujen tuottajavastuusta huolehtivat yhteisöt, tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyössä toimivat operaattorit ja viranomaiset tekevät parhaansa, että lyijyakut pääsevät Suomesta kierrätykseen mahdollisimman pienin riskein. Autolautoilla riskit ovat suuret”, Nylander sanoo
Joka laatikko tarkistetaan Toistaiseksi murskauksesta ei ole tulossa suositusta, eivätkä kaikki operaattorit ole siirtymässä lyijyakkujen murskaamiseen. Akkukierrätys Pb Oy:n Lauri Nylanderin mukaan kuljetusten turvallisuutta voisi vielä parantaa. Ne ovat pyrkineet parantamaan kuljetusturvallisuutta muilla keinoilla. Murskaamalla suurimmasta osasta akkuja saadaan pois akkuhappo ja mahdollinen jännite. Silloin tällöin havaitaan mahdollisia vaaratilanteita. Tai akkulaatikko on täynnä nestettä, koska sitä on säilytetty ulkona ilman kantta. ”Meillä ei ole suunnitelmissa perustaa akkujen murskauslaiSuomen Akkukeräys p Suomen Akkukeräyksen Engitec CX -akkumurskain murskaa ja lajittelee akun materiaalit.. Kaiken kaikkiaan Suomesta on viety vuonna 2013 ulkomaille noin 17 000 tonnia romuakkuja. Kuusakoski murskaa nyt kaikki sen kautta kiertävät lyijyakut Raumalla, mutta yhtiö yvaa parhaillaan uutta akkumurskauslaitosta Porin satamaan. ”Kokonaisia jännitettä ja happoa sisältäviä akkuja kuljettavat rekat ovat aina riski koko matkustajatai roro-laivalle. Yritys vie Suomesta noin 2 500 tonnia lyijyakkuja tyyppihyväksytyissä akkulaatikoissa VAKin mukaisesti pakattuna. Myös raumalainen toimija, Suomen Akkukeräys Oy, on murskannut lyijyakkuja jo vuodesta 2000 lähtien. Vaaratilanteet saivat Kuusakosken tekemään viime elokuussa päätöksen, että se ei enää kuljeta lyijyakkuja murskaamatta niitä ensin. Sen pitäisi valmistua kesään 2016 mennessä. Operaattorit kuitenkin kiinnittävät turvallisuusseikkoihin nyt huolella huomiota, ja akkujen pakkaus on hyvällä tasolla”, Nylander sanoo. Esimerkiksi Stena Recycling Oy tarkistaa jokaisen sille tulevan akkulaatikon ja varmistaa, että laatikoiden sisältö vastaa sovittua ja että ne on pakattu ohjeiden mukaisesti. Kolmanneksesta laatikoita löytyy sinne kuulumattomia pienakkuja tai paristoja”, kertoo läheltä piti -tilanteista jäteryhmäpäällikkö Niina Silakoski Stena Recyclingiltä. Paras tapa olisi, jos akut ainakin murskattaisiin ensin. ”Minusta matkustajalautoilla ei saisi akkuja kuljettaa. Kuusakosken ja Akkukeräyksen kautta kiertää hieman yli kolmannes Suomen käytetyistä lyijyakuista, noin 7 000 tonnia. Näin pienennetään tulipaloriskejä. Esimerkiksi täyteen pakatun akkulaatikon päälle on saatettu laittaa metallikuorinen trukkiakku, joka on yhdistänyt kaikki navat. Kaikkia suomalaisia toimijoita koskeva suositus voisi olla, että paloja happovuotoriskin vuoksi kokonaisten akkujen kuljettaminen ei olisi sallittua enää keräysoperoijilta eteenpäin”, esittää Santeri Korte Suomen Akkukeräyksestä. ”Jokainen akkulaatikko avataan käsityönä ja tarkistetaan. 14 Uusiouutiset 4/2015 syttyi Viron puolella, kun akkulasti oli jo lähtenyt laivasta kohti käsittelylaitosta
Paras tapa olisi, jos akut ainakin murskattaisiin ensin,” Akkukierrätys Pb:n Lauri Nylander sanoo. En halua hurskastella, mutta muidenkin toimijoiden olisi nyt helppo siirtyä tähän”, Pohjanpalo vetoaa. n. Me olemme ottaneet käyttöön tämän kevyen murskauksen. Uusiouutiset 4/2015 15 ”Minusta matkustajalautoilla ei saisi akkuja kuljettaa. Tällaisia akkuja ei saisi sekoittaa nesteja lyijyakkujen joukkoon. Tämä tarkoittaisi, että väliaikaisten räätälöityjen kuljetuslupien sijasta tavaralle saataisiin turvallisten kuljetusominaisuuksien ohjekortti koko maailman merikuljetuksiin. Hän viittaa siihen, että Kuusakoski on tehnyt Trafin kanssa yhteistyötä, jotta irtolastina kuljetettavalle käytettyjen akkujen murskeelle on saatu väliaikaiset kuljetusluvat Viroon ja Ruotsiin. Trafi aikoo saada käytettyjen akkujen murskeen irtolastikuljetukset IMOn yleiselle ainelistalle vuoden 2019 alusta. tosta tai käyttää omaa laivausta akkujen kuljetuksissa”, Silakoski sanoo ja jatkaa: ”Tarkistusmenettelymme on kuitenkin toiminut hyvin ja uskon, että jos kaikki toimivat lain mukaisesti, riskejä voidaan pienentää.” Samaa mieltä on vaarallisten aineiden merikuljetuksista vastaava Jyrki Vähätalo Trafista: ”Onnettomuuksia ei pitäisi pystyä sattumaan, jos lyijyakkujen laivaajat ja alukset vain noudattavat kaikkia säännöksiä.” Vähätalo kertoo, että lisätäsmennyksiä on tulossa: ”Itämeren valtioiden kesken on tarkoitus sopia seuraavaan Itämeren yhteistyöpöytäkirjan määräyksen muutokseen täsmennyksiä niin, että aluksen päällikköä olisi erikseen informoitava, jos heille tulee lastiksi käytettyjä akkuja.” Irtokuljetuksille IMO-listaus Trafi on myös tiedottamassa lähiaikoina toisesta yhä kasvavasta turvallisuusriskistä: litiumja li-ioniakut yleistyvät jatkuvasti. ”Toivon, että ala reagoisi niin, että saisimme lyijyakuille turvalliset kuljetukset, oli tapa mikä tahansa. Näissä varaukset ja myös riskit ovat lyijyakkuja suurempia. Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo toivoo, että koko ala huomioisi merikuljetuksiin sisältyvät riskit
Nummek on myynyt ensimmäisenä AVEKO-vuonnaan kymmeniä puristimia.. Vuosi sitten Asikainen ja Alho tekivät kaupat: Nummek osti AV-Koneen liiketoiminnan huhtikuussa 2014. Kaikki hiljeni Venäjän-suuntaan”, kuvailee Alho. Siirtoa varten Nummek remontoi 3000-neliöisiin tuotantotiloihinsa uudet tilat AVEKO-laitteiden valmistamista varten. AVEKO press -puristimet siirtyivät yrityskaupan myötä AV-Koneelta Kiskosta Perniöön Nummek Oy:lle. 16 Uusiouutiset 4/2015 n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Huonot ajat ovat hyviä aikoja tehdä yrityskauppoja. Tämän huomasivat AV-Koneen Hannu Alho ja Nummek Oy:n Unto ja hänen poikansa Janne Asikainen. ”Tämä on ollut meille hyvä hetki myydä yritys, mutta Untolle huono tilanne ostaa. Hiljainen tieto vauhdittaa puristinkauppaa 25-vuotinen yrityshistoria jätteenkäsittelylaitteissa saa jatkoa. Konekantaa, hallinostureita, käsittelylaitteita ja levykoneita ostettiin puolella miljoonalla eurolla. Parhaina vuosina AV-Kone teki lähes sata puristinkauppaa vuodessa. Vielä vuosi sitten syksyllä meillä oli kaksi ihan merkittävää, sadan tuhannen euron kauppaa suullisesti valmiina elintarviketeollisuuteen. Sitten tulivat Venäjä-pakotteet, ja kaupat peruuntuivat. Sattumalta juuri kaupantekovuonna alkoivat Venäjä-pakotteet, jotka hiljensivät puristinkaupan. Viime syksynä AVEKO press -puristinten, -säiliöiden, kaatolaitteiden, kuljettimien, oheislaitteiden ja lisävarusteiden valmistus siirtyi Kiskosta Nummekin tiloihin Perniöön. Perniöläinen konepajayritys Nummek Oy halusi laajentaa toimintaansa tulevaisuuden alana pitämälleen kierrätysja jätehuoltoalalle. Runsaan 20 kilometrin päässä Kiskossa Hannu Alho etsi jatkajaa 25 vuotta AVEKO-jätteenkäsittelylaitteita valmistaneelle yritykselleen
Lisäksi Nummek aikoo hyödyntää bioenergiapuolella kartuttamaansa tuotekehitysja vientiosaamista: Nummekin Biojack vie energiapuukouria jo 20 maahan. Uusiouutiset 4/2015 17 Unto Asikainen on kuitenkin luottavainen ja positiivinen: ”Hiljainen aika on ollut meille hyvä hetki nostaa tuotanto kuntoon. Yrityksen liikevaihto on nyt noin 1,5 miljoonaa euroa. Nyt kokemuksesta on hyötyä, kun Nummek toteuttaa asiakkaille räätälöityjä versioita tuotteista. Alho ja hänen yrityskumppaninsa Seppo Vainio ovatkin toimineet Nummekin tukena ja neuvonantajina. Yritys on dokumentoinut kaikki vakiotuotteet 3D-muotoon asiakkaita varten. Kauppakumppanit ovat halunneet, että AV-Koneen liiketoiminnan lisäksi myös siitä kertynyt pitkä kokemus siirtyy Nummekiin. Teemme räätälöityjä erikoistuotteita, jotka vaativat, että menetelmät ovat kunnossa. n t AV-Koneelta Nummekille siirtynyt Jari Solas, Janne Asikainen, Hannu Alho ja Unto Asikainen esittelevät ylpeinä valmisteilla olevaa puristinta.. Vienti on tähtäimessä myös puristimissa. Vuoden aikana yritys on tehnyt jälleenmyyjäverkostonsa kautta laitteistokauppoja paperikoneteollisuuteen Kemiin, puolustusvoimille, kaupalle, muovia käytävälle teollisuudelle sekä lukuisiin muihin kohteisiin. Onhan tämä koetellut vatsahermoja, mutta pitää uskoa, että homma lähtee paranemaan.” Aikaa dokumentoinnille Hiljaisena aikana Nummek on voinut toteuttaa mittavan dokumentointiprojektin. ”Meillä on näytöt laadukkaasta tekemisestä ja erikoistuotteiden hallinnasta sekä joustava ja ketterä toiminta. Vuonna 2016 noin 30–40 prosenttia liikevaihdosta pitäisi tulla puristimista. Nummek haluaakin jatkaa AV-Koneen aloittamaa tuotekehittelyä ja luoda uusia malleja eri kokoluokkiin. Kevätkesän aikana Nummek toimittaa kolme säiliöpuristinta Ecosirin kautta Espoon sairaalaan. Nummek tunnetaan laadusta. Kun kehitimme puristinmalleja, huomasimme esimerkiksi, että suppilossa on oltava mahdollisimman paljon suoraa seinää, jotta se ei tukkeudu”, Alho muistelee alkuaikojen tuotekehittelyä. Siihen lisätään vielä AVEKO-tuotteiden hyvä maine ja tunnettuus”, Unto ja Janne Asikainen listaavat kilpailuvaltteja. ”Hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirtäminen pelaa tosi hyvin. ”Me osaamme kyllä viedä. ”Meillä on sellaista kantapään kautta opittua tietoa. Olemme toimittaneet Mercedekselle telejä jo 30 vuotta. Kunhan saadaan kotipesä ensin kuntoon ja homma pyörimään, lähdemme Ruotsiin, Norjaan ja Keski-Eurooppaan”, Asikaiset linjaavat. Se on meidän ja tuotekehityksen jatkuvuuden kannalta elintärkeää”, Unto Asikainen sanoo
Tällaisia tuloksia tuotti Lassila & Tikanojan, VVO-konsernin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun alkuvuodesta toteuttama yhteinen pilottihanke, jossa testattiin uuden ajan jätetilaa Helsingin Arabianrannassa. 18 Uusiouutiset 4/2015 Tulevaisuuden jätehuoneella voi kiinteistö säästää satoja euroja Siisti, selkeä ja valoisa jätehuone vaikuttaa asukkaiden lajitteluintoon. Metr opolia AMK Elina Saarinen. Pienet uudistukset jätehuoneessa voivat tuoda kiinteistölle vuodessa satojen eurojen säästöt jätekustannuksissa. Lassila & Tikanoja värväsi kansainvälisen joukon sisustussuunnittelun ja teollisen muotoilun opiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta suunnittelemaan, millainen olisi jätehuone, joka toimisi asukkaiden kannalta parhaimmalla tavalla jätteiden lajittelun apuna. n ELINA SAARINEN Vähemmän sotkua, vähemmän kallista sekajätettä, paremmin lajitellut hyötyjätteet, tyytyväisemmät asukkaat
Ylimääräisistä tyhjennyksistä voi jätemaksuineen ja huoltomiehen töineen tulla jopa 400 euron lasku.” VVO haluaa tukea asukkaiden kierrätysintoa ja tarjota mahdollisuuksia lajitteluun. Rahallinen investointi ei ole suuri, mutta vaikutukset voivat olla merkittävät.” Dincay huomauttaa, että muutoksella on myös taloudellisia vaikutuksia: ”Olisi hienoa, jos asukkaat innostuisivat jatkossa lajittelemaan jätteitään niin, että yksi sekajäteastia voitaisiin kokonaan poistaa. Asukkaita pyydettiin arvioimaan jätetilan toimivuutta ennen ja jälkeen uudistuksen asteikolla nollasta viiteen. Huoneessa on korkea etuseinä, sisäilme on avara ja nuorekas. Osassa kohteista on myös Stenan toimittamat astiat sähköja elektroniikkaromun keräämiseen. Pilotissa Metropolian opiskelijat ideoivat myös täysin uuden tulevaisuuden jätehuoneen, jonka voisi toteuttaa rohkeassa uudiskohteessa. Mutta se tulee kyllä. Uudistuksen jälkeen arvosana oli noussut 4,4:ään. Olemme todella vaikuttuneita, että asukkaat ovat kokeneet uudistuksen niin merkittävänä.” Sekajäte väheni Kaiken lisäksi muutokset todella näkyivät asukkaiden lajittelukäyttäytymisessä. Siksi useissa VVO:n kohteissa on jo nyt myös lasin ja metallin keräysastiat, vaikka niitä ei vaaditakaan jätehuoltomääräyksissä. Elina Saarinen. n p VVO:n asukkaat Helsingin Arabianrannassa pääsivät kokeilemaan ensimmäisinä Suomessa uutta siistiä ja modernia jätetilaa. Kahdeksassa viikossa asukkaat olivat tehostaneet hyötyjätteiden lajittelua niin, että mittausjakson lopussa syntyi sekajätettä kokonaisen 660-litraisen astian verran vähemmän kuin ennen. Seinän takana on jätelogistiikkakeskus, joka aukeaa nostoovimekanismilla tyhjentämistä varten. Parannus oli huima, kertoo Lassila & Tikanojan ympäristöjohtamisen liiketoimintapäällikkö Iida Vakkuri: ”Ennen uudistusta arvosanaksi annettiin 2,7. ”Rakennusprojektit ovat pitkiä, joten se tulee aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella. Digitaalisilla näytöillä toimivat infotaulut opastavat lajittelussa ja toimivat samalla vaikkapa taloyhtiön ilmoitustauluina. Vakkurin mukaan tulos todistaa, että pienillä mutta konkreettisilla muutoksilla pystytään vaikuttamaan asukkaiden lajitteluintoon. Uusiouutiset 4/2015 19 Uudistus toteutettiin VVO:n kohteessa Gunnel Nymanin kadulla Helsingin Arabianrannassa. Käyttäjien ei tarvitse nostella painavia tai likaisia jäteastioiden kansia, vaan he voivat syöttää jätejakeet rei’istä, josta ne putoavat omiin jäteastioihinsa seinän taakse. L&T seurasi tammi-maaliskuussa jätemääriä kohteessa. Lajitteluohjeista ja astiaopasteista tehtiin selkeämpiä. ”Jätetiloihin kertyvän irtojätteen siivoaminen on tyyristä touhua. Pilotin hyvät tulokset ovat saaneet VVO:n tekemään päätöksen siitä, että jätehuoneita uudistetaan pikku hiljaa muissakin VVO:n kohteissa pilotin konseptilla. ”Tämä kohde valittiin, koska siellä on aktiivisia asukkaita, jotka ovat halunneet pitää ympäristön siistinä ja jotka ovat kantaneet huolta jätetilan kunnosta ja siisteydestä”, kertoo VVO:n ympäristöja energia-asiantuntija Ayla Dincay. ”Tulevaisuuden jätehuoneen käyttöönottamiseksi on ollut kiinnostusta, ja uskon, että sellainen jossain vaiheessa toteutetaan. Uudistettu jätehuone palvelee noin sataa asukasta ja 48 asuntoa. Lisäksi jätetilassa testattiin Lassila & Tikanojan uutta akkukäyttöistä, sähköistä infotaulua, josta asukas pääsee lukemaan tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Myös tämä tuo säästöjä. Sen avulla kiinteistöissä on mahdollista säästää useita satoja euroja vuodessa.” Dincayn mukaan uudistettu jätehuone on myös pysynyt paljon siistimpänä kuin aiemmin. L&T O:ksi eli tuttavallisemmin Ladoksi nimetty tulevaisuuden jätehuone on hyvin valaistu, puhdas ja esteetön. Astioiden sijoittelu mietittiin tarkkaan. Toivomme, että VVO lähtee kanssamme yhteistyöhön jatkamaan projektia”, Vakkuri sanoo. Jätetilan hygieniaa parannettiin desinfioivilla käsipyyhkeillä. Astioissa voi olla jopa puristimet, jos useampi yhtiö käyttää samaa jätepistettä. Opiskelijat suunnittelivat jätetilaan parannuksia asukashaastatteluissa nousseiden epäkohtien pohjalta. Kierrätysjakeiden kuljetus on huomattavasti sekajätettä edullisempaa. Konsernissa on nyt tähän tahtotila”, Dincay vakuuttaa. Tulevaisuuden jätehuone 2016. VVO etsiikin jo uudiskohdetta, jossa tulevaisuuden jätehuone voitaisiin toteuttaa. Käytännössä tila maalattiin ja sen valaistusta parannettiin. t ”Hienoa, että uudistettu jätetila on pysynyt siistinä verrattuna alkutilanteeseen”, sanoo VVO:n ympäristöja energia-asiantuntija Ayla Dincay. Nyt uudistukset otetaan käyttöön hiljalleen muissakin VVO:n kohteissa. ”Pilotti vahvisti käsitystämme siitä, että panostamalla syntypaikkalajittelun vaivattomuuteen, opasteiden selkeyteen ja kierrätyksen hyödyistä kertomiseen saadaan aikaan konkreettisia muutoksia ihmisten asenteissa ja käyttäytymisessä. Asukkaat oppivat lajittelemaan sekajätteistä erilleen etenkin pakkauskartonkia. t LATO on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden visio tulevaisuuden avarasta ja valoisasta jätetilasta
Asiointiturvallisuuden kannalta tärkeä uudistus on tyhjennysporttien muuttaminen: nyt lavat voi tyhjentää varsinaisen jäteasema-alueen ulkopuolelta, portin toiselta puolelta. Pirkanmaan Jätehuollon vastaanottopisteisiin palautetaan vuositasolla noin 3,3 miljoonaa kiloa romulaitteita”, Haapala kertoo. Jäteaseman hoito on ulkoistettu urakoitsija JV-Kiinteistöhuollolle. Pirkanmaan Jätehuolto Oy uudisti ja laajensi suosittua Lempäälän jäteasemaa ja rakensi sinne 300 neliötä lisätilaa sekä tilavan ja asfaltoidun pihan. ”Halusimme suunnitella jäteaseman niin, että siellä on turvallista työskennellä ja asioida. p Jäteasemanhoitaja auttaa asiakkaita ja laittaa itse esimerkiksi loisteputkilamput paikalleen juuri niitä varten räätälöityyn keräysvälineeseen, jotta ne eivät vahingossa rikkoudu.. Jäteasemanhoitaja Jani Laukkanen neuvoo ja auttaa asiakkaita kuormien oikeanlaisessa purkamisessa. Pirkkalaan verrattuna Lempäälään tuodaan enemmän rakennusjätettä”, maaliskuussa Lempäälässä työt aloittanut Laukkanen kertoo huomanneensa. ”Olin tätä ennen kuusi vuotta töissä Pirkkalan jäteasemalla. Uusia keräysvälineitä on tilattu muun muassa paikalliselta lavatoimittajalta Lempäälän Vaihtolavat Oy:ltä. Keräyslavat metallille, sähköromuille ja puulle sekä puristimet kartongille, pahville ja sekajätteelle, astiat lasille ja muoville sekä kontti vaarallisille jätteille on tarkoituksella sijoiteltu pihan reunoille niin, että keskelle jää hyvää avointa tilaa kulkea. Jäteasemalla on nyt hyvä näkyvyys eikä kuolleita kulmia, jotta asiakkaat eivät kolaroisi”, kertoo aluepäällikkö Tero Haapala. Näin raskas tyhjennyskalusto ei joudu sompailemaan asiakkaiden keskellä. Päädystä aukeavat lavat on helppo tyhjentää ja täyttää. Pirkanmaalla SER-määrät ovat yllättävänkin vakiintuneita. Uudistuksessa huomioitiin sekä työturvallisuus että asiointiturvallisuus. ”Kauppakeräyksen alkaminen ei ole vaikuttanut tänne tuotuihin SER-määriin. Valaistuskin on uusittu. josta Laukkanen nostaa ne kärryillä lavojen kyytiin. Painavat metalliesineet asiakas voi jättää lavojen viereen, Turvallisesti jäteasemalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy uudisti Lempäälän jäteaseman. 20 Uusiouutiset 4/2015 n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Nyt asiakkaat mahtuvat Lempäälän jäteasemalle vilkkaanakin päivänä tyhjentämään jätekuormiaan, vaikka peräkärryn kanssa. Sähköja elektroniikkaromun (SER) keräys hoituu yhteistyössä tuottajayhteisökumppaneiden kuten Elker Oy:n, ERP:n ja Sertyn kanssa heidän keräysvälineillään