3|2025 YRITTÄJYYTTÄ PUOLUSTAVA NINA RASOLA: YLI ESTEIDEN! TEKSTIILIEN KIERRÄTYS ON OHUEN LANGAN VARASSA Pakkauksesta kierrätettävä Omnibus toi äkkikäännöksen
Viiniamfora oli ihmiskunnan historian ensimmäinen pakkaus. • Lehtikierto.fi-palvelun kautta uusimman numeron, näköislehtiarkiston vuodesta 2016 sekä hakutoiminnon. Milloin käynnistyi nykyinen kertakäyttöpakkaamisen vyöry. • Lisää uutisia ja artikkeleita julkaistaan verkkosivuilla www.uusiouutiset.fi . Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Pakkaamisen tuhatvuotinen historia päihitettävä lähivuosina MISTÄ KAIKKI PAKKAAMINEN on saanut alkunsa. • Katso ohjeet ja ota sisältö haltuun: https://uusiouutiset.fi/tilausasiat/kirjautumisohje/ • Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Suomen Pakkausyhdistys juhlisti viime vuonna 50:ttä toimintavuottaan, mutta yhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilällä on pakkaamiseen vieläkin pidempi perspektiivi. • Kirjaudu erikseen sekä näköislehteen että verkkosivujen sisältöön. 09 276 6980 onniforselloy. 050 549 6751 (ark. Pakkaus syntyi ensimmäistä kertaa jo noin kolme ja puoli tuhatta vuotta sitten. Lue juttu tästä linkistä: bit.ly/4iBaoJH AD OB E ST OC K Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja verkkosivujen tarjonta! • Uusiouutiset-näköislehti on tilaajien luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. Pakkausalaa vaaditaan nyt harppaamaan kehityksessä nopeasti pidemmälle kuin koko aiemman historiansa aikana. klo 10–15), tilaukset@uusiouutiset.fi Uutta! Yhteiskäyttöpalvelu organisaatioille PALVELU SISÄLTÄÄ: • Uusiouutiset-näköislehden yhteiskäyttötunnuksen koko henkilöstön käyttöön. Äskettäin laaditulla pakkausja pakkausjäteasetuksella on yllättäviä yhtymäkohtia tuhansien vuosien taa. • Organisaation itse päättämän ja helposti muistettavan tunnuksen. • Muistutusviestin sovituille yhteyshenkilöille aina uuden numeron ilmestyessä. Uusiouutisten verkkosivujen vain tilaajille -jutussa sukelletaan pakkaamisen historiaan. Muistutusviestissä kerromme lehden aiheita, jaamme osoitelinkin kirjautumista varten sekä tarjoamme suorat linkit verkkosivujen vain tilaajille -artikkeleihin. Ota käyttöösi Uusiouutisten sähköiset sisällöt!
Vestia pitää langat käsissä alusta loppuun, suunnittelusta projektijohtoon ja takuutarkastuksiin saakka. Vestia toteuttaa rakennuttamisen alusta loppuun saakka ja toimii sekä konsulttina että projektin johtajana. Vestia huolehtii projektinjohdosta, suunnitteluohjauksesta, kilpailutuksesta ja tarvittavasta päätöksentekoprosessin avustamisesta. MAINOS Vestian rakennuttamispalvelut – kumppanisi tarveselvityksestä takuutarkastuksiin Vestia Oy tarjoaa asiantuntevat rakennuttamisen kokonaispalvelut muille kunnallisille jäteyhtiöille. ”Jäteyhtiönä tunnemme sekä kentän että rakentamisja jätelainsäädännön vaatimukset todella hyvin. Asiantuntevaa rakennuttamispalvelua voi hyvin hankkia muihinkin jätehuollon rakennuttamiskohteisiin. ”Yhteistyö Vestian kanssa on ollut mutkatonta, joustavaa ja korkeatasoista. Ota yhteyttä: Mirko Salmela, projektimyyjä, puh. Pystymme sopeuttamaan tarjottavan palvelun ja ratkaisut kunkin jäteyhtiön tarpeisiin. Rakennuttamispalvelua laajennettu Vestia on toteuttanut omalla alueellaan jo 16 itsepalveluun ja etävalvontaan pohjautuvaa lajittelupihaa. Ensimmäinen kohde toteutettiin vuonna 2020. ”Koko palvelu on täysin meidän tarpeeVe st ia seemme luotu. Kittilään on nousemassa uusi jätteen siirtokuormausja vastaanottohalli, joka on tarkoitus ottaa käyttöön marraskuussa. Vuolli kiittelee, että Vestia on osannut huomioida rakennuttamispalveluissa Lapecon ominaispiirteet. ”Rakentamisen aikana olemme projektin johtovastuussa ja organisoimme rakentamista vastaanottoon ja takuutarkastuksiin saakka. Etävalvottu ja itsepalveluperiaatteella toimiva ecoASEMA on tuonut Lapecolle kustannussäästöjä ja kerännyt asukkailta kiittävää palautetta hyvästä asiakaspalvelusta ja laajoista aukioloajoista. vestia_sivu_uu3.indd 1 vestia_sivu_uu3.indd 1 15.4.2025 11.32 15.4.2025 11.32. ”Se tarkoittaa, että käytännössä tarjoamme kaiken palvelun, mitä julkisten hankkeiden rakennuttamiseen liittyy”, kuvaa Vestia Oy:n rakennuttaja Jarkko Saaranen. ”Mutkatonta ja joustavaa” Lapecolle rakennuttaminen on tuttua. Henkilöstömme osaaminen mahdollistaa käytännössä kaikkien julkisten hankkeiden rakennuttamisen niin talokuin infrarakentamisen osalta”, Saaranen katsoo. Lajittelupiha tuo paljon etuja Vestia on tuttu yhteistyökumppani, sillä Vestia on toteuttanut Lapecolle Sallan ecoASEMAN uudistamisen. Lapeco hankkii hallin rakennuttamispalvelun kokonaisuudessaan Vestia Oy:ltä. 050 594 4766, mirko.salmela@vestia.fi Lue lisää: www.vestia.fi www.vestia.fi/kerayspaikat/ lajittelupihat/ Lapeco hankki hallin rakennuttamispalvelut Vestia Oy:ltä. ”Pohjoisessa voi olla paljon lunta ja liukkautta. Vestia toteuttaa Lajittelupiha-konseptilla ecoASEMAT lähivuosina myös Ivaloon, Kemijärvelle, Kittilään ja Sodankylään. Kittilän uudelle jätteiden vastaanottoja siirtokuormaushallille oli akuutti tarve. Lajittelupihojen toteuttaminen sekä muut jätehuollon kehittämishankkeet ovat kerryttäneet Vestialle vankkaa osaamista ja auttaneet luomaan toimintamallit rakennuttamispalvelujen tarjoamiseen. Odotuksenamme oli, että Vestian rakennuttamispalvelu keventäisi oman organisaatiomme taakkaa rakentamisessa ja investoinnin läpiviemisessä, ja siihen on saatu hyvin apua”, Lapecon käyttöpäällikkö Janne Vuolli kuvaa. Konseptia ja palvelun sisältökokonaisuutta on kehitetty kerätyn datan ja käyttäjäkokemusten pohjalta. On tilaajan etu, että kaikki langat pysyvät samoissa käsissä alusta loppuun, eikä tule tietokatkoksia”, Saaranen jatkaa. Saamme myös pidettyä materiaalit parempilaatuisina hyödyntämistä ajatellen”, kertoo Lapecon käyttöpäällikkö Janne Vuolli. Kittilän siirtokuormaushalli on Vestialle päänavaus rakennuttamispalvelujen laajentamisessa. Nyt jätteet saadaan sisätiloihin, mikä parantaa työturvallisuutta. Vestia tulee Sallan lisäksi huolehtimaan kaikkien itsepalveluperiaatteella toimivien ecoASEMIEN etävalvonnasta. Vestia on miettinyt asemiemme toimintaa ja palveluja kokonaisvaltaisesti”, Vuolli sanoo. Lajittelupiha-konsepti onkin laajenemassa Lapecon alueella. Kaikkia murheita ei tarvitse yrittää ratkoa pienellä organisaatiolla, vaan saatavilla on vahvaa asiantuntemusta. Lisäksi tehostuneen lajittelun ansiosta jätemateriaaleja saadaan nyt aiempaa paremmin kierrätykseen. 1200 neliön teräskehäinen halli rakentuu uudenlaisen yhteistyön voimin. Kuntayhtymä on perustamisesta lähtien rakennuttanut toimialueelleen toimivan jätehuoltoinfrastruktuurin alusta alkaen
Voihan omnibus! Äkkikäännös muuttaa EU:n kestävyysra portointia ennakoimattomasti. CC-000084/FI AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 4 UUSIOUUTISET 3|2025. Kierivän Riitta Haapanen ja Riikka Kinnunen kannustavat silti yrityksiä vastuullisuus työhön. Lue Martto jen lautasvinkit. 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 36. www.climatecalc.eu Cert. Hän tekee hartiavoimin töitä, jotta yrittäjien leipää ei kavennettaisi. no. SISÄLTÖ 3|2025 Ympäristöyritysten puolta pitävä Nina Rasola on yrittäjä kolmannessa polvessa. Uusiouutisten toimitus toivot taa rentouttavaa ja kaunista kesää! Järvestä särkeä kalas tamalla saa hyvää purtavaa ja vähentää samalla vesistöjen ravinnekuormaa. 15 36 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouden green deal 14 Kiertotalouskikka 14 Lukijaäänestys 15 Työnsä taitajia 16 Lajittelulaitosten kierrätystuloksista 18 Vaatejätteestä viherrakentamiseen 20 Tekstiileille perustettava tuottajayhteisö 22 Tekstiilin kierrätys ohuen langan varassa 25 Pidempää elinkaarta 26 Muovipakkausten lajitteluinto kasvuun! 28 Kolumni: Kalle Saarimaa 29 Pakina 30 Suomalaisstudion ääni 32 Kestävyysmurros rakoilee 34 Tapahtumia 36 Riskit ja kasvun paikat esiin 38 Voittajat muuttavat muotia 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Opiskelijoilta Osateemoina tekstiilien ja kuitujen kiertotalous, kiertotalouden arvoketjut ja jätelogistiikka. vuosikerta KANNEN KUVA Pihla Liukkonen 9 PIH LA LIU KK ON EN KIE RI VÄ AD OB E ST OC K Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. UUSIOUUTISET-LEHTI toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy LASKUTUSOSOITTEET JA YHTEYSTIEDOT uusiouutiset.fi/ yhteystiedot ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 050 549 6751 (ark
Verkkokauppojen puskema vaatevyöry uhkaa nujertaa kiertotaloudessa orastaneen muotiteollisuuden murroksen. Kannattaa miettiä, mitä päällensä pukee. Enemmistö EU-jäsenmaista alkoi tämän vuoden alussa erilliskerätä kuluttajien poistotekstiiliä talteen kierrätystä varten. Sosiaalisten haittojen ohella halvan pikamuodin ylituotannon ympäristöongelmat ovat ilmiselviä. Verkkokaupat hyödyntävät niin kutsuttua pimeää muotoilua, eli ujuttavat kauppa-alustalleen pelillisiä ja koukuttavia elementtejä. Jos miljardeittain verkkokauppojen halpavaatetta tukkii kaikki kanavat, se voi viedä elintilan ja viimeisetkin resurssit eurooppalaisilta muotibrändeiltä. Odottelu on johtanut siihen, että kierrätysinnovaatioihin ja kiertotalouden kehitysprojekteihin löytyy huonosti rahoitusta. Tekstiilijätettä on alkanut kertyä eurooppalaisten lajittelulaitosten varastoihin, sillä markkinoilla ei tahdo olla niille kysyntää. Vaatebrändit ovat heränneet hitaasti hyödyntämään kierrätyskuituja vaatemallistojensa raaka-aineena. Kyselydata kertoi, että suomalaisista nuorista aikuisista joka kuudes on kehittänyt toiminnallisen riippuvuuden nettishoppailuun. Tämä on tehokasta: Kiinalaistutkimuksen mukaan Temun ja Sheinin kotimaassa peräti 29 prosenttia väestöstä on jo riippuvaisia verkko-ostelusta. Ne odottavat vielä, mitä valmisteilla oleva jätepuitedirektiivi ja sen tuoma tekstiilien tuottajavastuu käytännössä tarkoittavat. Huhtikuun lopussa Helsingin Sanomissa oli juttu Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Kuka sitten investoi kiertotalouteen. Shoppailuriippuvuus voi aiheuttaa pakonomaista ostelua, joka dominoi arkea, vie ajan ja rahat, ahdistaa ja aiheuttaa riitoja lähisuhteisiin. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.5.2025 Verkkokauppojen puskema vaatevyöry uhkaa nujertaa kierto taloudessa orastaneen muotiteollisuuden murroksen. Nyt jos koskaan kuluttajalla on valtaa vaikuttaa siihen, jäämmekö koukkuun. Ultrapikamuoti on niin huonolaatuista, että se ei kelpaa uudelleenkäyttöön eikä oikein edes kierrätettäväksi materiaalina. Vaatteiden verkko-ostamisesta on tullut helppoa ja houkuttelevaa. Erään vaatteita kaupittelevan verkkoalustan mainoksessa Sarah Jessica Parker plärää kaupunkivilinässä keskittyneesti kännykkäänsä tämä kysymys mielessään. Pieni ostopäätös, tai ostamatta jättämispäätös, voi vaikuttaa muodin virtoihin vuosikymmeniä. Yhdysvaltojen asettamat tullit voivat moninkertaistaa ongelmat. Vaatteisiin käytetyt sekoitemateriaalit, synteettisten kuitujen ja elastaanin sikermät, ovat kuitenkin kierrättäjän painajainen. Jopa niin houkuttelevaa, että se alkaa olla ongelmallista, eikä vain ympäristön kannalta. VERKKO JA KOUKKU M itähän sitä pukisi päälleen seuraavaksi. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2025. Jos pikamuodin tie Kiinasta Yhdysvaltojen markkinoille nousee pystyyn, vuolas vaatevirta voi kaatua hyökyaallon lailla Eurooppaan
Yrityksen paalaimet opittiin tuntemaan jo tuolloin korkeasta laadusta. ”Meillä on neuvottelut käynnissä Suomeen tarvittavasta laitoskokonaisuudesta. Vuonna 2001 Bollegraaf laajensi tarjontaansa hankkimalla Lubo Recycling Solutionsin ja sen valikoiman. Etiketit ja muut epäpuhtaudet otetaan pois jo prosessin alkuvaiheessa, mikä tehostaa lähi-infrapunaerottimien tekemää muovien tunnistusta. Kohti kestävyystavoitteita Tekoäly, konenäkö ja data ovat olennainen osa kiertotalouden tulevaisuutta. Bollegraaf Groupin Global Sales Director Charles Daridon näkee, että tyytyväinen asiakas on Bollegraafin paras myyntipäällikkö. Ne käsittelevät yhteensä arviolta vähintään miljoona tonnia jätettä joka viikko. Bollegraaf on tullut tunnetuksi toimitusvarmojen ja laadukkaiden ratkaisujen asiakaslähtöisenä, innovatiivisena kehittäjänä ja tarjoajana. Kokenut markkinajohtaja on toiminut Euroopassa jo miltei 65 vuotta ja PohjoisAmerikassakin yli 40 vuotta. ”Pohjoismaisilla markkinoilla onnistuakseen on tarjottava huippulaatua. Moderni laitos hyödyntää monipuolista erotteluteknologiaa kohentaessaan muovin ja metallin kiertotalousastetta Tanskassa. toukokuuta) pidettävillä Plastteknik Nordic -messuilla Malmössä Ruotsissa. Meillä on ollut asiakkaan kanssa hyvä ja läheinen yhteistyö. Laitteiden käytettävyyden on säilytbollegraaf_2s.indd 2 bollegraaf_2s.indd 2 11.4.2025 8.40 11.4.2025 8.40 MAINOS tävä korkealla tasolla vuodesta toiseen.” Bollegraaf on asiakkaalle enemmänkin kumppani ja yhteiskehittäjä kuin pelkkä laitetai laitostoimittaja. Innovatiivisuudella ja laadulla menestyy Pohjoismaissa Laitostoimittaja Bollegraaf Groupille Tanskan laitosreferenssi edustaa tärkeää päänavausta. Tyytyväinen asiakas on meille paras myyntipäällikkö.” Hän näkee, että Bollegraafin kokemus ja osaaminen tuottajavastuujätteiden kuten muovipakkausten ja paperikuitujen lajittelussa ja käsittelyssä voivat olla tällä hetkellä erityisen kiinnostavia suomalaisille asiakkaille, jotka pyrkivät nostamaan näiden jätejakeiden kierrätysastetta. Toivottavasti voimme julkistaa sopimuksen jo tämän vuoden loppuun mennessä.” Bollegraaf pyrkii lähivuosina merkittäväksi toimijaksi Pohjoismaiden kierrätysmarkkinoilla. ”Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä tuottajavastuussa ja juomapakkausten panttijärjestelmissä, joten Tanskan laitoksen kaltaisille ratkaisuille on kysyntää. Bollegraaf tukee asiakasta monin tavoin ESG-tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä merkitsee korkeita, eurooppalaisia standardeja valmistuksessa. Asiakkaat ovat pääasiassa isoja jätteen keräysja käsittely-yhtiöitä. Bollegraafilla on Alankomaissa valtava, noin 15 000 neliön varaosahalli, josta tarvittavat vaihto-osat lähtevät nopeasti asiakkaille ympäri maailmaa. Neuvotteluja Suomessakin Daridon kertoo, että Tanskan laitosreferenssi on jo herättänyt paljon kiinnostusta muissa Pohjoismaissa. Asiakas hyötyy kumppanin ja sen tarjoaman laitteiston luotettavuudesta, mikä näkyy esimerkiksi hyvänä sijoitetun pääoman tuottona. ”Odotamme innolla hyviä keskusteluja ja tapaamisia!” Lue lisää: www.bollegraaf.com Bollegraafin Ranskaan toimittaman laitoskokonaisuuden kapasiteetti on 46 000 tonnia vuodessa eli 15 tonnia tunnissa. MAINOS Bollegraaf laajentaa Pohjoismaihin Kokenut laitostoimittaja Bollegraaf tuo laatua Pohjoismaiden markkinoille. Datalla johtaminen tuo kustannussäästöjä ja auttaa asiakasta tekemään informoituja päätöksiä esimerkiksi varaosien vaihtamisen ajoittamisessa niin, ettei ylimääräisiä huoltokatkoja tarvita. ”Asiakkaamme operoivat laitoksia entistä tarkemmin, laadukkaammin ja ammattimaisemmin. Yhtiö on koko historiansa ajan korostanut laadukkuutta. Bollegraafin oma tausta auttaa ymmärtämään monenlaisten asiakkaiden tarpeita ja löytämään kullekin sopivat ja kustannustehokkaat ratkaisut. Vuodesta 1984 lähtien tytäryhtiö Van Dyk Recycling Solutions on ollut yksi yhtiön vahvoista jälleenmyyjistä etenkin Pohjois-Amerikassa. Tanskan Fredericiaan on juuri rakentumassa merkittävä uusi pantillisten juomapakkausten lajittelulaitos. ”Olemme hyvin aikataulussa Frederician laitoksen kanssa. Bollegraaf toimittaa tanskalaiselle juomapakkausten palautusjärjestelmää hoitavalle Dansk Retursystemille laitoksen, joka pystyy lajittelemaan päivittäin jopa 3,5 miljoonaa juomapulloa ja -tölkkiä. Äskettäin Bollegraaf sai sijoittajakseen Summa Equityn. Yksi osa kestävyyttä on myös työturvallisuus. Juuret perheyrityksessä Toisaalta Bollegraaf tekee menestyksekästä yhteistyötä myös keskisuurten kierrätysyritysten ja tuottajavastuuorganisaatioiden kanssa. Tämän vuoden lopussa käyttöön otettava laitos tähtää lajittelussa jopa 99 prosentin puhtausasteeseen. Nykyisin Bollegraaf tarjoaa kokonaisratkaisut avaimet käteen -periaatteella kaikenlaisen ei-vaarallisen jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen. Kumppani alusta alkaen Yli 30 vuotta laitostoimituksissa mukana ollut Daridon sanoo, että luotettavuus, käyttövarmuus ja ylläpidettävyys ovat asiakkaille nykyisin yhä tärkeämpiä kriteereitä. Yhtiö pitää huolen siitä, että laitosta voi operoida kustannustehokkaasti ja varmasti ja että myös ylläpito ja huolto sujuvat. bollegraaf_2s.indd 3 bollegraaf_2s.indd 3 11.4.2025 8.40 11.4.2025 8.40. Bollegraaf on esimerkiksi toimittanut toistakymmentä megaluokan laitosta maailman johtaville kierrättäjille. Laitos erottelee juomapakkausvirrasta tarkasti talteen juomapullojen PET-muovit ja tölkkien alumiinin. ”Haluamme kasvattaa näkyvyyttämme Pohjoismaissa, sillä emme ole täällä vielä kovin tunnettuja, vaikka meillä onkin täällä jo referenssejä ja kumppaneita.” Bollegraaf on mukana tällä viikolla (7.–8. Näemme täällä suuren kasvupotentiaalin, koska laatu ja innovaatiot ovat Bollegraafin dna:ssa”, Daridon korostaa. Tuotantoa ei ole siirretty halpatuotantomaihin. Esimerkiksi Tanskan uutta laitosta on mahdollista konfiguroida tulevien regulaatiotai asiakastarpeiden pohjalta. Bollegraaf on kehittänyt uusia ratkaisuja esimerkiksi paloturvallisuuteen ja siihen, että akut ja kaasupullot tunnistetaan ja poistetaan lajittelulaitosten jätevirroista. Keskustelujen kautta olemme kehittäneet askel kerrallaan juuri sen ratkaisun, mitä asiakas on toivonut”, Bollegraaf Groupin Global Sales Director Charles Daridon kertoo. Pohjoismaat ovat uusi, kiinnostava markkina-alue. ”Tekoäly voi auttaa tunnistamaan erilaisia materiaalivirtoja jopa asiakaskohtaisesti niin, että asiakas saa tarkkaa tietoa juuri omien pakkaustensa kierrätysasteesta”, kuvailee Bollegraafin markkinointija viestintäasiantuntija Yoeri Wierenga. Yhtiö on toimittanut jo yli 4000 laitosratkaisua ympäri maailmaa. Se toimii yksinoikeudella Bollegraafin jakelijana Yhdysvaltain ja Kanadan markkinoilla. Bollegraaf on juuri rakentamassa lajittelulaitosta Tanskaan. Bollegraaf Recycling Solutionsin juuret ovat perheyrityksessä, joka perustettiin 1960-luvulla Alankomaissa. Data mahdollistaa myös läpinäkyvyyden raportoinnissa ja auttaa asiakkaita ja näiden asiakkaita pääsemään kierrätysja vähähiilisyystavoitteisiinsa. Daridon kutsuu kiinnostuneet vierailemaan osastolla B13 B
Bollegraaf Recycling Solutionsin juuret ovat perheyrityksessä, joka perustettiin 1960-luvulla Alankomaissa. ”Meillä on neuvottelut käynnissä Suomeen tarvittavasta laitoskokonaisuudesta. Bollegraafilla on Alankomaissa valtava, noin 15 000 neliön varaosahalli, josta tarvittavat vaihto-osat lähtevät nopeasti asiakkaille ympäri maailmaa. Ne käsittelevät yhteensä arviolta vähintään miljoona tonnia jätettä joka viikko. MAINOS Bollegraaf laajentaa Pohjoismaihin Kokenut laitostoimittaja Bollegraaf tuo laatua Pohjoismaiden markkinoille. Data mahdollistaa myös läpinäkyvyyden raportoinnissa ja auttaa asiakkaita ja näiden asiakkaita pääsemään kierrätysja vähähiilisyystavoitteisiinsa. Pohjoismaat ovat uusi, kiinnostava markkina-alue. Nykyisin Bollegraaf tarjoaa kokonaisratkaisut avaimet käteen -periaatteella kaikenlaisen ei-vaarallisen jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen. Kohti kestävyystavoitteita Tekoäly, konenäkö ja data ovat olennainen osa kiertotalouden tulevaisuutta. Laitteiden käytettävyyden on säilytbollegraaf_2s.indd 2 bollegraaf_2s.indd 2 11.4.2025 8.40 11.4.2025 8.40 MAINOS tävä korkealla tasolla vuodesta toiseen.” Bollegraaf on asiakkaalle enemmänkin kumppani ja yhteiskehittäjä kuin pelkkä laitetai laitostoimittaja. Tanskan Fredericiaan on juuri rakentumassa merkittävä uusi pantillisten juomapakkausten lajittelulaitos. toukokuuta) pidettävillä Plastteknik Nordic -messuilla Malmössä Ruotsissa. Tämän vuoden lopussa käyttöön otettava laitos tähtää lajittelussa jopa 99 prosentin puhtausasteeseen. Yhtiö on toimittanut jo yli 4000 laitosratkaisua ympäri maailmaa. Bollegraaf on kehittänyt uusia ratkaisuja esimerkiksi paloturvallisuuteen ja siihen, että akut ja kaasupullot tunnistetaan ja poistetaan lajittelulaitosten jätevirroista. Se toimii yksinoikeudella Bollegraafin jakelijana Yhdysvaltain ja Kanadan markkinoilla. Yhtiö pitää huolen siitä, että laitosta voi operoida kustannustehokkaasti ja varmasti ja että myös ylläpito ja huolto sujuvat. ”Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä tuottajavastuussa ja juomapakkausten panttijärjestelmissä, joten Tanskan laitoksen kaltaisille ratkaisuille on kysyntää. ”Olemme hyvin aikataulussa Frederician laitoksen kanssa. Bollegraaf tukee asiakasta monin tavoin ESG-tavoitteiden saavuttamisessa. Datalla johtaminen tuo kustannussäästöjä ja auttaa asiakasta tekemään informoituja päätöksiä esimerkiksi varaosien vaihtamisen ajoittamisessa niin, ettei ylimääräisiä huoltokatkoja tarvita. Bollegraafin oma tausta auttaa ymmärtämään monenlaisten asiakkaiden tarpeita ja löytämään kullekin sopivat ja kustannustehokkaat ratkaisut. Vuodesta 1984 lähtien tytäryhtiö Van Dyk Recycling Solutions on ollut yksi yhtiön vahvoista jälleenmyyjistä etenkin Pohjois-Amerikassa. Daridon kutsuu kiinnostuneet vierailemaan osastolla B13 B. bollegraaf_2s.indd 3 bollegraaf_2s.indd 3 11.4.2025 8.40 11.4.2025 8.40. Yrityksen paalaimet opittiin tuntemaan jo tuolloin korkeasta laadusta. ”Tekoäly voi auttaa tunnistamaan erilaisia materiaalivirtoja jopa asiakaskohtaisesti niin, että asiakas saa tarkkaa tietoa juuri omien pakkaustensa kierrätysasteesta”, kuvailee Bollegraafin markkinointija viestintäasiantuntija Yoeri Wierenga. Bollegraaf Groupin Global Sales Director Charles Daridon näkee, että tyytyväinen asiakas on Bollegraafin paras myyntipäällikkö. Neuvotteluja Suomessakin Daridon kertoo, että Tanskan laitosreferenssi on jo herättänyt paljon kiinnostusta muissa Pohjoismaissa. Asiakas hyötyy kumppanin ja sen tarjoaman laitteiston luotettavuudesta, mikä näkyy esimerkiksi hyvänä sijoitetun pääoman tuottona. Tyytyväinen asiakas on meille paras myyntipäällikkö.” Hän näkee, että Bollegraafin kokemus ja osaaminen tuottajavastuujätteiden kuten muovipakkausten ja paperikuitujen lajittelussa ja käsittelyssä voivat olla tällä hetkellä erityisen kiinnostavia suomalaisille asiakkaille, jotka pyrkivät nostamaan näiden jätejakeiden kierrätysastetta. Etiketit ja muut epäpuhtaudet otetaan pois jo prosessin alkuvaiheessa, mikä tehostaa lähi-infrapunaerottimien tekemää muovien tunnistusta. Laitos erottelee juomapakkausvirrasta tarkasti talteen juomapullojen PET-muovit ja tölkkien alumiinin. Yhtiö on koko historiansa ajan korostanut laadukkuutta. ”Haluamme kasvattaa näkyvyyttämme Pohjoismaissa, sillä emme ole täällä vielä kovin tunnettuja, vaikka meillä onkin täällä jo referenssejä ja kumppaneita.” Bollegraaf on mukana tällä viikolla (7.–8. Toivottavasti voimme julkistaa sopimuksen jo tämän vuoden loppuun mennessä.” Bollegraaf pyrkii lähivuosina merkittäväksi toimijaksi Pohjoismaiden kierrätysmarkkinoilla. Äskettäin Bollegraaf sai sijoittajakseen Summa Equityn. Näemme täällä suuren kasvupotentiaalin, koska laatu ja innovaatiot ovat Bollegraafin dna:ssa”, Daridon korostaa. Bollegraaf on tullut tunnetuksi toimitusvarmojen ja laadukkaiden ratkaisujen asiakaslähtöisenä, innovatiivisena kehittäjänä ja tarjoajana. Keskustelujen kautta olemme kehittäneet askel kerrallaan juuri sen ratkaisun, mitä asiakas on toivonut”, Bollegraaf Groupin Global Sales Director Charles Daridon kertoo. Esimerkiksi Tanskan uutta laitosta on mahdollista konfiguroida tulevien regulaatiotai asiakastarpeiden pohjalta. Tämä merkitsee korkeita, eurooppalaisia standardeja valmistuksessa. Bollegraaf toimittaa tanskalaiselle juomapakkausten palautusjärjestelmää hoitavalle Dansk Retursystemille laitoksen, joka pystyy lajittelemaan päivittäin jopa 3,5 miljoonaa juomapulloa ja -tölkkiä. Vuonna 2001 Bollegraaf laajensi tarjontaansa hankkimalla Lubo Recycling Solutionsin ja sen valikoiman. Bollegraaf on esimerkiksi toimittanut toistakymmentä megaluokan laitosta maailman johtaville kierrättäjille. Meillä on ollut asiakkaan kanssa hyvä ja läheinen yhteistyö. Asiakkaat ovat pääasiassa isoja jätteen keräysja käsittely-yhtiöitä. ”Odotamme innolla hyviä keskusteluja ja tapaamisia!” Lue lisää: www.bollegraaf.com Bollegraafin Ranskaan toimittaman laitoskokonaisuuden kapasiteetti on 46 000 tonnia vuodessa eli 15 tonnia tunnissa. Kokenut markkinajohtaja on toiminut Euroopassa jo miltei 65 vuotta ja PohjoisAmerikassakin yli 40 vuotta. ”Asiakkaamme operoivat laitoksia entistä tarkemmin, laadukkaammin ja ammattimaisemmin. Juuret perheyrityksessä Toisaalta Bollegraaf tekee menestyksekästä yhteistyötä myös keskisuurten kierrätysyritysten ja tuottajavastuuorganisaatioiden kanssa. Tuotantoa ei ole siirretty halpatuotantomaihin. Moderni laitos hyödyntää monipuolista erotteluteknologiaa kohentaessaan muovin ja metallin kiertotalousastetta Tanskassa. ”Pohjoismaisilla markkinoilla onnistuakseen on tarjottava huippulaatua. Yksi osa kestävyyttä on myös työturvallisuus. Bollegraaf on juuri rakentamassa lajittelulaitosta Tanskaan. Innovatiivisuudella ja laadulla menestyy Pohjoismaissa Laitostoimittaja Bollegraaf Groupille Tanskan laitosreferenssi edustaa tärkeää päänavausta. Kumppani alusta alkaen Yli 30 vuotta laitostoimituksissa mukana ollut Daridon sanoo, että luotettavuus, käyttövarmuus ja ylläpidettävyys ovat asiakkaille nykyisin yhä tärkeämpiä kriteereitä
Niemi on tehnyt yhteiskehitystä Vaatepuun kanssa. Direktiivi tiukentaa yleisesti yhdyskuntien jätevesien puhdistusvaatimuksia. Myös silloin, kun raha liikkuu, siitä jää jälki ja siitä maksetaan verot. Asiakasprofiiliin voisi myös kerryttää dataa siitä, onko lainaus mennyt odotetusti. EU uskoo, että tuottajavastuu toimisi kannusteena kehittää entistä ympäristöystävällisiä tuotteita. Puhdistamoille tulee vaatimuksia energiatehokkuudesta. Ensimmäiset ajatukset kiertotalousalustasta syntyivät jo 15 vuotta sitten. Lue koko uutinen: bit.ly/4io304l ISOT INVESTOINNIT JÄTEVESIDIREKTIIVISTÄ . Se mahdollistaa myös käyttäjien havaintojen kuten pesukertojen määrän kirjaamisen. Jätevesistä on puhdistettava jatkossa myös ravinteita ja haitallisten aineiden pieniäkin pitoisuuksia eli mikroepäpuhtauksia. Komissio myös arvioi, olisiko muitakin tuotteita sisällytettävä jatkossa laajennetun tuottajavastuun järjestelmään. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on asettanut seurantaryhmän valmistelemaan sitä, kuinka vuoden alussa voimaan tullut EU:n uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi saatetaan kansalliseen lainsäädäntöön. Viemäriylivuodot on otettava hallintaan. Ohjelmistoja IT-palveluja tarjoavalla Digia Oy:llä työskentelevä Niemi on kehittänyt alustaa kollegansa kanssa oman työnsä ohella. Käyttäjät ottavat kuvat vaatteesta ennen ja jälkeen lainauksen. Hän opiskelee myös Laurea-ammattikorkeakoulussa. Tämä ei ole harmaata taloutta”, korostaa alustan kehittänyt Tero Niemi. Beyond Circulationin kehitystyö alkaa pilottikokeilulla, joka mahdollistaa datan keräyksen. Siksi direktiivi velvoittaa lääkeja kosmetiikkatuotteiden valmistajia ottamaan vastuun oman elinkeinotoimintansa yhteydessä tuotettujen ainesosien poistamiseen tarvittavasta lisäkäsittelystä ja pääosin sen kustannuksista. Lisäksi alustaan integroidaan vapaa tekstikenttä, joten vaatteiden lainaushistoria alkaa kerryttää tarinakirjastoa siitä, missä ja minkälaisissa tilaisuuksissa juuri kyseinen vaatekappale on ollut mukana. Nämä tiukentuvat puhdistusvaatimukset edellyttävät puhdistamoiden tekevän merkittäviä investointeja epäpuhtauksien seurantaan ja laitteistoihin. Mikroepäpuhtauksien poistoon tehtävät investoinnit tulee kattaa lääkeja kosmetiikkateollisuuden laajennetulla tuottajavastuujärjestelmällä. Lisäksi jätevesistä on tarkkailtava, kuinka mikrobit kykenevät vastustamaan antibiootteja. Yhdyskuntajätevesidirektiivi on ollut merkittävin vesien laatua parantava säädös EU:ssa. Direktiivi kattaa kaikki keskeiset asutustaajamista vesiin johdettavat päästöt. Nyt ratkaisut ja kulutustottumukset alkavat Niemen mukaan olla kypsiä sille, että läpinäkyvästi reilu kiertotalousalusta voisi lyödä läpi. Kirjauduttuaan sisään käyttäjä pääsee selaamaan valikoimaa, lainaamaan sekä palauttamaan vaatteet alustan kautta. UUSIOUUTISET 3|2025 8. Komissio on laatimassa yksityiskohtaiset kriteerit tuottajavastuuseen liittyen siihen, millaisista tuotteista ei aiheudu mikroepäpuhtauksia yhdyskuntajätevesiin tuotteiden elinkaaren lopussa ottaen huomioon aineiden kokonaismäärän, vaarallisuuden ja biohajoavuuden. Yhteistyössä tulee olemaan mukana myös digitaalisen tuotepassin kehittänyt taho. Puhdistamoiden on tehostettava jäteveden tarkkailua lisäämällä perinteisen tarkkailun näytemääriä. Seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän jäsenet edustavat täytäntöönpanon kannalta keskeisiä ministeriöitä ja sidosryhmiä. Ideana on, että läpinäkyvyys kasvattaa luottamusta ja vähentää ristiriitatilanteita. Asiantuntijaryhmä vastaa lainsäädäntöehdotusten kirjoittamisesta. Direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.7.2027 mennessä. Lääkeaineet ja kosmetiikkajäämät ovat tällä hetkellä suurin tiedossa oleva mikroepäpuhtauksien lähde yhdyskuntajätevesissä. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB E ST OC K CH AT GP T AI Vaatepuun itsepalvelu pilotti alustalla VAATELAINAAMOISTAAN tunnetun Vaatepuun digitaalista palvelua voi kokeilla itsepalveluperiaatteella Beyond Circulation -alustalla. ”Beyond Circulation on kuin itsepalveluvaatelainaamoiden Über, mutta reilu ja läpinäkyvä. Seurantaryhmän tehtävänä on tukea säännösten valmistelua
Esimerkiksi kotimaisen särkikalan syöminen vähentää vesien rehevöitymistä. Uudessa yhteistyöhankkeessa on mukana muun muassa Weeefinerin kehityskemisti Iida Kortelahti. Suomalainen heittää ruokaa hukkaan keskimäärin 20–30 kiloa vuodessa. Hankkeen toteuttajia ovat maakuntaliittojen lisäksi alueilla toimivat Uudenmaan kiertotalouslaakso, Tampereen korkeakoulusäätiö sekä Ekokumppanien operoima Kiertotalous Pirkanmaa. Hanke tukee ja valmentaa kuntien kiertotaloustyötä, valmentaa kuntia sitoumusten laadintaan ja toteutukseen sekä jakaa hyviä käytäntöjä muista kunnista. Rapsauta alkukesän satokausi auki vaikkapa varhain maasta pullahtavilla raparpereilla! bit.ly/4jKaAY9 AD OB E ST OC K Jätehuoltoa hoitaa globaalisti arviolta näin monta miljoonaa ihmistä epä virallisesti. Pirkanmaa ja Uusimaa käynnistävät uuden hankkeen nimeltä KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin. Uuden hankkeen tavoitteena on saada iso osa kunnista mukaan sitoumuksiin. Sesonkiaikana ne ovat myös maukkaimmillaan. On tarkoitus, että ne hyväksytään kesään 2025 mennessä. Omaa hävikkiä voi kutistaa esimerkiksi suunnittelemalla viikon ateriat etukäteen, tarttumalla hävikkiresepteihin ja pitämällä jämäruokapäiviä. AD OB E ST OC K AI . Molemmissa maakunnissa toteutetaan myös kaksi rakennussektorin pilottia. 15–20 Weeefiner ja Neste yhteistyöhön JYVÄSKYLÄLÄINEN startup Weeefiner tehostaa Nesteen tuotantoprosesseja ja tuo entistä kestävämpiä ratkaisuja prosessivirtojen puhdistamiseen. Uusia kotipesiä green dealiin KUNNAT saavat lisää tukea omien kiertotaloussitoumusten tekemiseen. Marttojen vinkit auttavat edistämään ympäristölle, terveydelle ja taloudelle kestävämpiä valintoja. Martat keskittyvät tänä ja ensi vuonna neuvonnassaan muutokseen lautasella. Pirkanmaan liitto ja Uudenmaan liitto työstävät parhaillaan alueilleen green deal -kattositoumuksia. Kustomoitavaa teknologiaa hyödynnetään prosessiteollisuuden lisäksi muun muassa kaivosja metalliteollisuudessa. Tälle sivulle NG Nordicin 1/8s mainos, uusi aineisto Fortum Recycling & Waste on nyt NG Nordic services.ngnordic.com/fi C M Y CM MY CY CMY K NG-Nordic-Uusiouutiset-84x62mm-FINAL-bleeds.pdf 1 14.4.2025 8.18 . Kun arvokkaat raaka-aineet on siepattu talteen, ne voidaan kierrättää uuteen käyttöön. HÄVIKKIHERKKU Vastuullisuutta ruokapöytään! Enemmän kasviksia Vähemmän lihaa Vähemmän hävikkiä Enemmän kotimaista Enemmän satokauden ja sesongin herkkuja Enemmän luonnonmarjoja ja sieniä Enemmän järvikalaa TÄSSÄ toukokuun numerossa ei annetakaan yksittäistä hävikkiruokareseptiä, vaan laajemmin vinkkejä siihen, kuinka arjen ruokailuihin voisi tuoda ripausta enemmän vastuullisuutta. Weeefinerin kehittämä 4D Sieppari -teknologia erottelee selektiivisesti liuenneita materiaaleja nestejakeista. WE EE FIN ER 9 UUSIOUUTISET 3|2025. Muutamat kunnat ovat jo ehtineet tehdä omat kiertotalouden green deal -sitoumuksensa. Suurin osa heistä on naisia, kertoo ISWAn tuore julkaisu Awareness and Capacity-building for Women of the Informal Recycling Sector. Satokauden kasvikset ja hedelmät kuluttavat kasvunsa aikana vähiten ulkopuolista energiaa. Kotimaisilla elintarvikkeilla ja lähellä tuotetuilla raaka-aineilla saa ympäristöhyötyjä
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY (JHY) on käynnistänyt nimikilpailun löytääkseen yhdistykselle uuden, nykyistä toimintaa paremmin kuvaavan nimen. Kannattaa osallistua, sillä voittoisan nimen keksinyt palkitaan maksuttomalla osallistumisella vuoden 2026 Jätehuoltopäiville! AD OB E ST OC K AI UUSIOUUTISET 3|2025 10. Nimiuudistuksen tavoitteena on, että yhdistys tavoittaisi aiempaa laajemmin nykyiset jäsenet ja myös uusia yleisöjä sekä kasvattaisi yhdistyksen jäsenkuntaa. Vaikka biojätteen keräysvälineet ovat tulleet yhä useamman ulottuville, sekajätteen koostumustutkimusten mukaan sekajätteestä yhä 29,2 % on biojätettä. Yhdistys on uudistamassa myös graafisen ilmeensä. KIV O BIOTALKOOT KUTSUVAT LAJITTELEMAAN BIOJÄTTEET TALTEEN joka keittiöstä! Suomen Kiertovoima ry KIVO, Kierrätysteollisuus ry ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ovat yhdistäneet voimansa ja käynnistäneet yhteisen hankkeen. Loppuvuoteen jatkuva hanke jakaa lajitteluun hyviä käytäntöjä, tuottaa viestintämateriaalia ja seuraa lajittelun tehokkuutta pilottikohteissa. • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Vesien käsittely ja maaperän puhdistus erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! Mikä Jätehuolto yhdistykselle nimeksi. Vain oikein lajiteltu biojäte päätyy kiertoon eli lannoitevalmisteiksi ja energiaksi kuten biokaasuksi. Uutta nimeä voi ehdottaa Jätehuoltoyhdistyksen verkkosivujen lomakkeen kautta. Vuonna 1987 perustettu Jätehuoltoyhdistys toimii paitsi perinteisen jätehuoltoalan, myös kokonaisvaltaisesti kiertotalouden ammattilaisten, osaajien ja opiskelijoiden yhteisenä foorumina sekä kohtaamisen ja ammatillisen kasvun paikkana. Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä Euroopan unionin NextGenerationEU-instrumentista. Toiminta yhdistää kunnalliset ja yksityiset toimijat, tutkijat, opiskelijat ja viranhaltijat kehittämään alan toimintaedellytyksiä ja kasvattamaan kiertotalousosaamista kaikilla sektoreilla. Koko Suomen Biotalkoot -hanke tähtää siihen, että entistä useampi suomalainen lajittelisi biojätteensä aiempaa tarkemmin ja laadukkaammin. Hankkeen viestintäkampanjan iskulause ”Pienikin riittää, bioroskis kiittää!” on näkynyt kevään aikana esimerkiksi somessa
Onpa oppaassa jopa valmis sopimuspohja ilman välikäsiä tapahtuvaan jakamiseen. Yhtiö arvioi, että suunniteltu muutos toisi vuositasolla noin 2,6 miljoonan euron säästöt. 670 000 LUE NÄMÄ Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita KIRJOITTAJAT: Nina Hurme ja Kaisa Seppänen (toim.) sekä lukuisia kirjoittajia. Yhtiö kertoi aiemmin huhtikuussa jo muutosneuvotteluista Woodspinissä, joka on Spinnovan ja brasilialaisen selluyhtiön Suzanon yhteisyritys. Woodspin pyörittää ensimmäistä suomalaisteknologiaan perustuvaa kuitutehdasta Jyväskylässä. bit.ly/4jLFPCj Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi 35 vuotta HANNU SALONEN YMPÄRISTÖPALVELUT OY 1 Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Uusimaa matkaa kohti kiertotaloutta Opas arjen jakamistalouteen Spinnova muutosneuvotteluihin KUITUTEKNOLOGIAYHTIÖ Spinnova on aloittanut muutosneuvottelut sopeuttaakseen organisaatiotaan yrityksen nykyisen kehitysvaiheen ja toimintaympäristömuutoksen takia. Toisaalta erilaisia maksullisia vuokrauspalveluita on myös tarjolla. Oppaaseen onkin koottu kokemuksia vuokrauspalvelualustoja kokeilleilta. Näin monta kotikiinteistöä kuuluu Suomessa biojätehuollon piiriin. Spinnovan muutosneuvotteluiden oletetaan päättyvän aikaisintaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Arvokkaita tietoja tarjoavat oppaaseen kootut juristin vinkit turvalliseen lainaamiseen ja vuokraamiseen sekä reilun jakamisen säännöt. JULKAISIJA: Uudenmaan liitto ja CLIC Innovation KERTOO: Vuonna 2023 käynnistynyt Uudenmaan kiertotalouslaakso-hanke on noussut merkittäväksi verkottajaksi ja aluekehitystä tukevaksi ekosysteemiksi Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla. Suzano oli jo tätä ennen ilmoittanut peruvansa suunnitellut uudet tehdasinvestoinnit. Resursseja kuten esineitä, vaatteita, laitteita, tiloja ja palveluita jakamalla voi vähentää turhaa kulutusta, säästää ympäristöä ja rakentaa yhteisöllistä elämäntapaa – ja säästää tai jopa tienata rahaa! Opas muistuttaa, ettei resurssien jakamisessa aina liiku raha, vaan ratkaisut voivat perustua myös vastavuoroisuuteen. Kiertotalouslaakso on tuonut yhteen kaupungit sekä kunnat, muut julkisen sektorin toimijat, yritykset, tutkijat ja kansalaiset. Kiertotalouslaakson toiminta on laajentunut kattamaan useita eri sektoreita, kuten rakentamisen, tekstiilit, muovit, elektroniikan ja ruokajärjestelmän. Woodspinin tehdas Jyväskylässä on ollut ensimmäinen Spinnovan kehittämään suomalaisteknologiaan pohjautuva kuitutehdas. bit.ly/4jqnbA6 Jaa Se! Opas arjen jakamistalouteen KIRJOITTAJAT: Jenni Vainio ranta, Jenna Päläs, Tiina Hirvanen ja Laura Huovinen KUVITUS: Muotoilutoimisto 2Loops JULKAISIJA: Kuluttajaliitto ry KERTOO: Tässä opas, joka toivottavasti madaltaa kynnystä kokeilla tavaroiden jakamista omassa arjessa. Lähde: Suomen Kiertovoima ry KIVO. Lopputulema on tarkoitus panna täytäntöön mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen, kuitenkin viimeistään 31. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Mukana arjen kiertotaloudessa . Spinnovan palveluksessa on tätä nykyä 56 vakituista työntekijää. Näitä tuloksia ja esimerkkejä on koottu Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinaan. joulukuuta 2025. SP IN NO VA 11 UUSIOUUTISET 3|2025. Kiertotalouslaakso on opettanut, että vaikka hyviä käytäntöjä jaetaan kansainvälisessä yhteistyössä, inspiraatiota ja parhaita esimerkkejä ei useinkaan tarvitse hakea omaa maakuntaa kauempaa. Spinnovassa on meneillään strategian arviointi, jonka on määrä valmistua lähikuukausina. Henkilöstön vähennystarve on maksimissaan 35 henkeä
Lue lisää: bit.ly/3EKGjtk Kuopion kaupunki VOISIKO olemassa olevaa rakennuskantaa säilyttää, korjata ja kunnostaa. Väylävirasto lisää materiaalien uudelleenkäyttöä ja kehittää maaja kiviainesten hyödyntämistä sekä massakoordinaatiota. Lue lisää: bit.ly/3YaWeYB UUSIOUUTISET 3|2025 12. Lisäksi yritys panostaa vahvasti sähköistymiseen. Kiertotalouden green deal -sitoumuksen myötä Tampereen kaupunki aikoo nostaa kunnianhimon tasoa niin, että kiertotalouskriteereitä käytetään jo puolessa kaikista infrarakentamisen hankinnoista vuoteen 2035 mennessä. Tampereen kaupunki on käyttänyt kiertotalouskriteereitä noin kahdessakymmenessä prosentissa infrarakentamisen hankinnoistaan. Kuopion kaupunkistrategiassa on olla hiilineutraali vuonna 2030. Nokian kaupunki aikoo ottaa käyttöön Kiertotalous Pirkanmaan ylläpitämän kiertotalouspisteytyksen yhtiömuotoisten asuinrakentamisen hankkeiden tonttien luovutuksessa. Nokian kaupunki aikoo myös lisätä vajaakäytössä olevien rakennusten ja tilojen käyttöastetta. Seurantatyökalu sekä ennakollinen kohteiden inventointi auttavat suunnittelemaan rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttöä pitkäjänteisesti. Koulujen ja päiväkotien ateriakokonaisuuden hiilijalanjälkeä on tarkoitus pudottaa selvästi. Sen mukaisesti kaupunki pyrkii yhteistyössä kumppaneidensa kanssa korjaamaan ja kunnostamaan kaupungin palvelutuotantoa palvelevia rakennuksia ja asuinrakennuksia ja selvittämään aina ensin rakennusten säilyttämismahdollisuudet. Vuonna 2035 kiertotalouden on tarkoitus olla mukana jokaisen investointihankkeen palveluntuottajan tehtävänkuvassa. Katurakentamisen hankintoihin on kehitetty pilotoinnin pohjalta mallia, jolla kierrätysja uusiomateriaalien käytölle urakoissa on luotu kannusteita. Myös kaupungin omaa rakentamista ohjataan huomioimaan kiertotaloutta tukevat ratkaisut. Lue lisää: bit.ly/42XkEHG Väylävirasto VALTION TIEVERKON , rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Väylävirasto sitoutuu edistämään kiertotaloutta. Kiertotalousnäkökohtia vahvistetaan väylähankkeiden suunnittelussa. Kaupunki aikoo myös nostaa uusioja kierrätysmateriaalien käyttöasteen nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin kaupungin investointisuunnitelman mukaisissa infrarakentamisen kohteissa. Sandvik aikoo ottaa käyttöön kestävän tuotesuunnittelun työpaketin jokaisessa tuotekehitysprojektissaan. Lue lisää: bit.ly/42E271J KIERTOTALOUDEN GREEN DEALIIN SITOUTUNEITA EDELLÄKÄVIJÖITÄ ELINA SAARINEN | ADOBE STOCK, KUVA Nokian kaupunki SITOUMUKSESSAAN Nokian kaupunki keskittyy rakennetun ympäristön resurssiviisauteen. Tiloja voidaan esimerkiksi avata uusille käyttäjäryhmille, ja tähän luodaan periaatteet. Kuopion kaupunki on sitoutunut omassa green deal -sitoumuksessaan myös siihen, että rakentamisessa kannustettaisiin ja ohjeistettaisiin hyödyntämään uusioja purkumateriaaleja. Kuopion kaupunki on julkaissut oman kiertotaloussitoumuksensa. Massakoordinaation avulla on jo useamman vuoden kehitetty maaja kiviainesten hallintaa kaupungin infraja maarakentamisen kohteissa. Yhtiö uskoo, että niiden kasvupotentiaali on merkittävä. Kuopio tähtää myös kiertotalouden edelläkävijäkaupungiksi. Sandvik edistää kiertotaloutta koko arvoverkossaan erityisesti liiketoimintamalleilla, jotka tukevat uudelleenvalmistusta, uudelleenkäyttöä, ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Sandvikilla on jo käytössä kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Rakennusten elinkaarta pidentävien korjaustoimenpiteiden osuutta Tilapalveluiden rakentamisen budjetista on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 16 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Lue lisää: bit.ly/3RweMPq Sandvik KANSAINVÄLINEN TEOLLISUUSKONSERNI SANDVIK on sitoutunut kestävään tuotesuunnitteluun, digitaalisen tuotepassin käyttöönottoon sekä materiaalikierron ja hiilijalanjäljen laskentaan. Ennakkoon valittavan kohdeseurannan avulla massasuunnittelun päästöja kustannushyötyjä voi arvioida yhtenäisesti. Tavoitteena on, että kaikki kaivostoimintaan tarjottavat ratkaisut ja laitteet ovat saatavilla sähköisinä vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouskriteeristö on tarkoitus nostaa vähitellen kattamaan 75 prosenttia tontinluovutuksista. Tampereen kaupunki TAMPEREEN KAUPUNKI on tehnyt ensimmäisenä suurena kaupunkina oman sitoumuksensa kiertotalouden green dealiin. Talonrakennuksessa Tampereen kaupunki kehittää rakennusosien ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Tärkeä osa sitoumusta on se, että Väylävirasto kehittää kiertotalouden mittaamista ja tunnuslukuja vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi Nokian kaupunki tarkastelee uudisrakennusten tilatehokkuutta ja muuntojoustavuutta. Katu-urakoissa kiertotalouskriteerit on tarkoitus ulottaa kaikkiin kilpailutettuihin katu-urakoihin vuoteen 2035 mennessä. Kuopio on asettanut tavoitteita myös ruokahävikin vähentämiselle ja kasvisruoan lisäämiselle. Sandvik on myös sitoutunut fossiilivapaan teräksen hankintaan
Voit tehdä tilauksen myös: • Puhelimitse: 050 549 6751 (ark. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset tukee osaamista ja kertoo tulevasta. kesäkuuta 2025 saakka! Uudet tilaajat osallistuvat kylpyläloman arvontaan! Arvonta suoritetaan 12.6.2025. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Tilauslomakkeella valitse ensin normaalihintainen tuote ja kirjoita alennuskoodi lomakkeen Lisätiedot-kohtaan. 111 €) NÄKÖISLEHTI kestotilauksena 79 euroa alennuskoodilla UU25DI (norm. klo 10–15) • Sähköpostitse: tilaukset@uusiouutiset.fi • Lomakkeella: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/lehti Mainitse alennuskoodi tilausta tehdessäsi. UU425.indd 1 UU425.indd 1 28.4.2025 11.35 28.4.2025 11.35. • Lukuoikeus näköislehteen koko porukalle • Oma, helposti muistettava tunnus • Pääsy Uusiouutisten näköislehtien arkistoon, jossa voi tehdä helposti hakuja • Palvelu on käytettävissä missä vain Lue lisää ja tee tilaus: uusiouutiset.fi/ tilaa-yhteiskayttotunnus-palvelu/ Tilaa yhteiskäyttöpalvelu koko työtiimille: TILAA NYT UUSIOUUTISET ITSELLESI TAI KOKO TYÖYHTEISÖLLE! Toimi nopeasti – tarjoushinta on voimassa 6. 98 €) Tee tilaus Holvi-verkkokaupassamme näin: holvi.com/shop/uusiouutiset/ Valitse ensin normaalihintainen tilaustuote ja syötä sitten alennuskoodi. Jätehuoltoalan ammattilaiset pitävät resurssit kierrossa. Kiertotaloutta työhön ja arkeen! Tilaa Uusiouutiset nyt tarjoushintaan: PRINTTI + NÄKÖISLEHTI kestotilauksena 89 euroa alennuskoodilla UU25PR (norm
Tavoitteena on ”hidastaa” ostamista. En ole käsityöihmisiä, joten vaatteiden tuunaaminen ja korjaaminen eivät minulta onnistu. Esimerkki hyvästä kehityksestä on, että Ranska otti alkuvuodesta tekstiilituotteille testikäyttöön ympäristövaikutuksiin kuten mikromuovipäästöihin pohjautuvan pisteytyksen (Cout environmental).. Mihin arjen kiertotalousepä kohtaan kaipaisit ratkaisua. toukokuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Nyt viime vuosina olen innostunut kohtuullistamisesta (sufficiency). Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 3/25, tai 9. Pohdin, tarvitsenko kyseistä vaatetta ja jos kyllä, löytyykö vaatekaapistani jotain aiemmin hankkimaani, jonka voisin lahjoittaa tai myydä käyttöön kanssaihmisille. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Toiseksi eniten ääniä sai juttu ”Temuttaja kääntyisi kiertotalouteen huolettomuudella.” Palautetta lukijoilta: ”Kiertotalouden palvelupotentiaalista pitäisi keskustella enemmän ja siitä, kuinka muutetaan kuluttamista ilman, että luovutaan hyvinvoinnista.” Mira V. Mistä ajatus lähti. Nykyisin hän työskentelee Metsä Groupin ilmastoja kiertotalousjohtajana. Osallistu lukijaäänestykseen. Niiden käytön ja pesun aikana vapautuu iso määrä mikromuovia. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Maija Pohjakalliolla on pitkä kokemus kiertotaloudesta ja kemiasta. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista kierrätyksen avulla vaan tarvittaisiin esimerkiksi suodattimet pesukoneisiin ja synteettisten kuitujen korvaamista luonnonkuiduilla, jotka eivät tuota ympäristöön pysyvää mikromuovia. elokuuta 2025, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! VIIME NUMERON 2/25 parhaaksi äänestettiin Anne Raudaskosken uutuskirjasta kertova juttu. Arvomme vastanneiden kesken Annu Kekäläisen tietokirjan Seuraavat elämät – Eurooppalaisen kierrätysideaalin afrikkalainen kääntöpuoli (Aviador). Synteettisten kuitujen kuten polyesterin ja nailonin osuus globaalista tekstiilikuitujen tuotannosta on yli 60 %. KIERTOTALOUSKIKKA MAIJA POHJAKALLIO, TEKSTI METSÄ GROUP, KUVA OTA TUUMAUSTAUKO Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Tuumaustauko aina ennen kuin hankin uusia vaatteita. Aluksi innoittajana oli jätehierarkia, jossa jätteen välttäminen ja minimointi ovat korkeammalla kuin uudelleenkäyttö. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Äänestä parasta juttua, voita uutuustietokirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Tekstiilien mikromuovipäästöihin. Vastaa viimeistään 22
Millaista on pyörittää ympäristöhuoltoalan yritystoimintaa, Millaista on pyörittää ympäristöhuoltoalan yritystoimintaa, kun lainsäädäntö on näin ennakoimatonta. Sellaisia tarjoavat Rasolan mielestä hänen työnsä parhaita hetkiä. Hän toimii aktiivisesti yrittäjien edunvalvonnassa ja on paana. Kun Nina Rasola lensi tiedon saatuaan Wienistä Suomeen. Jälleen valRasola on vetänyt perheyritystä 25 vuotta. Hän toimii aktiivisesti yrittäjien edunvalvonnassa ja on Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja, Kierrätysteollisuus ry:n halEtelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja, Kierrätysteollisuus ry:n hallituksessa, SKAL Ympäristöyritykset ry:ssä ja Suomen Yrittäjissä. muutenkin Suomessa pienet. Äskeisissä alueja kuntavaaleissakin hän oli ehdolla ja tuli valituksi. MISTÄ: Mikkelistä. Kalustohankinnat vaativat pääon muutenkin vähäpäästöistä. ”Hän on meidän puhtaus, minä jäte”, Rasola nauraa. Sellaisia tarjoavat myös kehittymiseen johtavat oivallukset – sekä kilpailutusten myös kehittymiseen johtavat oivallukset – sekä kilpailutusten voitot. Neljännes on kaasuautoja. Hän toivoo, että uusi kiertotalouslaki ei kasaisi yrittäjille vain Hän toivoo, että uusi kiertotalouslaki ei kasaisi yrittäjille vain lisää vaatimuksia ja esteitä, vaan että laki päinvastoin purkaisi lisää vaatimuksia ja esteitä, vaan että laki päinvastoin purkaisi esteitä sen tieltä, että jätemateriaalit saataisiin korvaamaan neitesteitä sen tieltä, että jätemateriaalit saataisiin korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Hän toimii myös Etelä-Savon maakuntahallituksessa. Sisko Inga Inga tuli vetämään siivouspuolta noin 8 vuotta sitten. ”Kuntayhtiöiden kilpailuttaminen on kuitenkin johtanut omaa. Kalusto teautoa, koukkuja loka-autoa. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI PIHLA LIUKKONEN, KUVA UUSIOUUTISET 3|2025 15. Markkinat ovat muutenkin Suomessa pienet. Nina Rasola lensi tiedon saatuaan Wienistä Suomeen. Rasola on vetänyt perheyritystä 25 vuotta. kun lainsäädäntö on näin ennakoimatonta. Hän opiskeli Rasola päätyi jätealalle vastoin suunnitelmiaan. tuli vetämään siivouspuolta noin 8 vuotta sitten. hankintalakiinkin. ÄskeisisHän toimii myös Etelä-Savon maakuntahallituksessa. voitot. Sisko sen kannattavaksi ja nelinkertaisti työntekijämäärän. ”En ole kilpailuhenkinen esimerkiksi urheilussa, mutta kyllä, ”En ole kilpailuhenkinen esimerkiksi urheilussa, mutta kyllä, kun on kyse firmasta!” kun on kyse firmasta!” Lue koko haastattelu: bit.ly/3YyGG0S Lue koko haastattelu: bit.ly/3YyGG0S YLI ESTEIDEN KUKA: Nina Rasola, RL-Palvelut Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja. myös yrittäjänä. Rasolalla vahva halu. MITEN ASUN: Omakotitalossa yrittäjämiehen ja 16-vuotiaan pojan sekä karvatassumme cairnterrierin kanssa. ”Hän on meidän puhtaus, minä jäte”, Rasola nauraa. seellisiä raaka-aineita. Rasola on seurannut valmistelua huolestuneena mutta valpRasola on seurannut valmistelua huolestuneena mutta valppaana. KK ysymys saa ysymys saa Nina Rasolan Nina Rasolan pyyhkäisemään silmäkulmaa. sä alueja kuntavaaleissakin hän oli ehdolla ja tuli valituksi. On painettava vahvasti, että saisi tehdä töitä.” Rasola ei halua, että lakeja muutetaan suuntaan, joka kaventaa Rasola ei halua, että lakeja muutetaan suuntaan, joka kaventaa entisestään yritysten toiminnan edellytyksiä. ”Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta se auttaa ennakoimaan, mitä ”Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta se auttaa ennakoimaan, mitä on tapahtumassa. Kalusto on muutenkin vähäpäästöistä. lituksessa, SKAL Ympäristöyritykset ry:ssä ja Suomen Yrittäjissä. sosiaalija taloustieteitä Wienin yliopistossa. Syksyksi olen ostanut menolipun Italian Veronaan. Ihmisten tapaaminen ja uusien näkökulmien kuuleminen ovat Ihmisten tapaaminen ja uusien näkökulmien kuuleminen ovat Rasolan mielestä hänen työnsä parhaita hetkiä. On painettava vahvasti, että saisi tehdä töitä.” on tapahtumassa. Hän opiskeli sosiaalija taloustieteitä Wienin yliopistossa. pyyhkäisemään silmäkulmaa. oli kuollut tapaturmassa. Elokuussa 2000 tuli tieto, että hänen isänsä, 1960-luvulla kulElokuussa 2000 tuli tieto, että hänen isänsä, 1960-luvulla kuljetusja liikennöintiyritys Rasola & Liukkosen perustanut jetusja liikennöintiyritys Rasola & Liukkosen perustanut Risto Risto Rasola Rasola oli kuollut tapaturmassa. Kun lentokone teki välilaskun, hän huomasi tehneensä päätöksen: Hän lentokone teki välilaskun, hän huomasi tehneensä päätöksen: Hän lähtisi jatkamaan isän työtä. RL-Palvelut Oy:llä on yhteensä parikymmentä pakkaavaa jäRL-Palvelut Oy:llä on yhteensä parikymmentä pakkaavaa jäteautoa, koukkuja loka-autoa. Kalustohankinnat vaativat pääomaa. 25 vuodessa Nina Rasola käänsi kovalla työllä velkaisen yrityk25 vuodessa Nina Rasola käänsi kovalla työllä velkaisen yrityksen kannattavaksi ja nelinkertaisti työntekijämäärän. Markkinat ovat entisestään yritysten toiminnan edellytyksiä. Neljännes on kaasuautoja. HARRASTAN: Ratsastusta, laskettelua, mökkeilyä ja matkustelua. lähtisi jatkamaan isän työtä. Rasola päätyi jätealalle vastoin suunnitelmiaan. Jälleen valmistellaan uusia muutoksia niin jätetai kiertotalouslakiin kuin mistellaan uusia muutoksia niin jätetai kiertotalouslakiin kuin hankintalakiinkin. ”Kuntayhtiöiden kilpailuttaminen on kuitenkin johtanut siihen, että vain hinta ratkaisee.” siihen, että vain hinta ratkaisee.” Ratsastusta harrastava Rasola on oppinut ylittämään esteitä Ratsastusta harrastava Rasola on oppinut ylittämään esteitä myös yrittäjänä. Ajan saa kalenteroida tarkasti, jotta se riittää sekä oman yritykAjan saa kalenteroida tarkasti, jotta se riittää sekä oman yrityksen pyörittämiseen että vaikuttamistyöhön, mutta molempiin on sen pyörittämiseen että vaikuttamistyöhön, mutta molempiin on Rasolalla vahva halu. SUOSITTELEN: Pysymään uteliaana kaikkea uutta kohtaan
Toinen ongelma olivat ekojalostamosta talteen saadut muovit. Mukana vertailussa oli myös Fortumin oma ekojalostamo, joka oli toiminnassa 2015–2019. Norjan laitoksissa keltainen ja vihreä osa ovat samassa laitoksessa ELINA SAARINEN Alkuvuodesta valmistunut raportti osoittaa, ettei Pohjoismaissa käytössä olleiden mekaanisten esikäsittelylaitosten avulla ole onnistuttu saamaan käänteentekeviä tuloksia kierrätyksessä. Jos se olisi ohjattu ekojalostamoprosessista suoraan biokaasulaitokseen, mädätysjäännös ei olisi kontaminaatioiden kuten mikromuovien ja muiden epäpuhtauksien takia enää kelvannut kierrätyslannoitteen jalostukseen. Saarimaa kertoo, että kun ekojalostamoa lähdettiin rakentamaan, kunnianhimoisena tavoitteena oli kierrätysasteen merkittävä nousu. Kalle Saarimaa työskenteli Fortum Recycling & Wastellä ekojalostamoprojektin aikana ja tuntee projektin hyvin. Yleistetty kaavio nykyaikaisen sekajätteen mekaanisen käsittelyn lajittelulaitoksen massavirroista ja muovin jatkojalostuksesta. Tuorein jätetilasto vuodelta 2023 kertoo, että Suomessa kierrätysaste on 44,6 prosenttia. UUTISIA Tuore raportti osoittaa, että pohjoismaiset sekajätteen mekaaniset lajittelulaitokset eivät ole juurikaan kohentaneet kierrätystä. Jätteestä suuri osa päätyy keskitetystä lajittelusta ja sen jälkeisistä jatkojalostusvaiheista rejektinä polttoon. Nykyisin hän toimii NG Nordiciksi muuttuneen yhtiön liiketoimintajohtajana. sa käytössä olleiden mekaanisten esikäsittelylaitosten avulla ole onnistuttu saamaan käänteentekeviä tuloksia kierrätyksessä. Lajittelulaitoksen oli tarkoitus ohjata sekajätteestä jopa 30 prosenttia materiaalikierrätykseen. Niiden laatu oli niin huono, ettei niitä voitu ohjata suoraan muovijalostamoon erilliskerättyjen ja puhtaiden muovijätteiden joukkoon. J ätedirektiivi velvoittaa Suomea nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen vähintään 55 prosenttiin vuoden 2025 aikana. Käynnissä olevassa jätelain muutostyössä on pohdittu, millä keinoilla Suomi saisi nostettua yhdyskuntajätteen kierrätysastetta nopeasti. Tavoite perustui sekajätteen koostumustutkimuksiin, jotka näyttävät, että sekajätteessä on kotitalouksien syntypaikkalajittelun jälkeenkin yhä runsaasti biojätettä, metallia, muovia, kartonkia ja paperia, jotka voisivat teoriassa sopia vielä kierrätykseen. Raportti keskittyi etenkin Ruotsin ja Norjan lajittelulaitoksiin. Metallinerottelu sekajätteestä onnistui toki ekojalostamossa, mutta sama metalli saadaan talteen myös jätLÄ HD E: FC G LAJITTELULAITOSTEN KIERRÄTYSTULOKSET JÄÄNEET MATALIKSI Syöte (kotitalouksien sekajäte) 100 m-% (50 000–100 000 t/a) Sekalainen muovijae 3–9 m-% Haihtuva kosteus 3–6 m-% Rejektit 1–2 m-% Rejektit 3–5 m-% PP 0,7–1,4 m-% PET 0,2–0,4 m-% LDPE 4–6 m-% HDPE 0,3–1 m-% Myyntilaatuinen metalli 1–2 m-% Myyntilaatuiset muovijakeet 3–5 m-% Energiahyödyntäminen 90–92 m-% Metallien jatkojalostus Muovien jatkojalostus Fe-metallit 1–3 m-% NFe-metallit 0,5–1 m-% Rejektijakeet 81–94 m-% Repijä / murskain Magneettierottelu Tuuliseula Seulonta NIR-erottelu Edistynyt NIRerottelu Pyörrevirtaerottelu Sekajätteen mekaaninen peruslajittelu Edistynyt muovijakeiden lajittelu Muovien pesu ja ekstruusio Biotalouspäivät 16.-17.9.2025 PORI Lue lisää: biokierto.?/kalenteri/ C M Y CM MY CY CMY K 16 UUSIOUUTISET 3|2025. Ne olisivat vaatineet mittavaa puhdistusta, Saarimaa kertoo. Suomen loistava panttipullojärjestelmä takaa, ettei sekajätteen joukossa oikeastaan ole sellaista arvokasta muovipullomateriaalia, joka kasvattaa keskitetyn lajittelulaitoksen kannattavuutta Eteläja Keski-Euroopassa. Tavoitteeseen on siis yli kymmenen prosenttiyksikön kuilu. Ruotsissa on ollut. Yhtenä keinona on keskusteltu siitä, tulisiko Suomessa määrätä, että sekajäte on käsiteltävä mekaanisissa lajittelulaitoksissa ennen polttoa, jotta kaikki mahdollinen kierrätyskelpoinen saataisiin jätteestä irti ja hyödynnettyä materiaalina ja jotta enää vain täysin kierrätyskelvoton jäte ohjattaisiin energiahyötykäyttöön. Alkuvuodesta valmistunut raportti kuitenkin osoittaa, ettei Pohjoismais. Paperilla hyvä idea FCG Rakennettu ympäristö Oy teki Fortum Recycling & Wasten (nykyisin NG Nordic) tilauksesta selvityksen sekajätteen mekaanisista käsittelylaitoksista. ”Käytäntö osoittaa, että ei se olekaan niin helppoa”, Saarimaa sanoo nyt. Ei kierrätettävää laatua Saarimaan mukaan ensimmäiseksi pulmaksi osoittautui sekajätteessä oleva biojäte. Keltaisen, vihreän ja sinisen rajauksen sisällä olevat prosessikokonaisuudet voivat olla erillisiä laitoksia, kuten esim
Myynti ei riitä kannattamaan Kaiken kaikkiaan ekojalostamon käsittelemistä jätevirroista ainoastaan pari prosenttia päätyi lopulta kierrätykseen. Jatkojalostuksen prosesseissa karkeasti vain puolet materiaalista jatkaa kierrätyskäyttöön, kun taas hävikiksi putoavat rejektit päätyvät jätteenpolttoon. Pakkausten tuottajayhteisöt myös osallistuvat lajittelulaitosten kustannuksiin. Raportin mukaan laitokset on saatu pyörimään muilla taloudellisilla keinoilla. Energiahyödynnettävää rejektiä massasta oli 94 prosenttia. Norjassa jätteenpoltto puolestaan kuuluu kansallisen verotuksen piiriin. ”Jos lainsäädännöllä määrätään jokin teknologia, se voi johtaa kalliisiin ja tehottomiin investointeihin.” Biotalouspäivät 16.-17.9.2025 PORI Lue lisää: biokierto.?/kalenteri/ C M Y CM MY CY CMY K. Myös muilla pohjoismaissa toimivilla lajittelulaitoksilla on ollut vaikeuksia saavuttaa laitosten yleistä kannattavuutta eroteltavien jakeiden jatkojalostuksella ja myynnillä. Ekojalostamo maksoi 11 miljoonaa euroa, joten kierrätysmateriaaleista saatavilla tuloilla laitosta oli mahdotonta kustantaa. Esimerkiksi Ruotsissa jätteenpoltto kuuluu päästökauppaan, mikä tekee edulliseksi fossiilisen materiaalin poistamisen polttoon ohjautuvasta jätteestä. ”En missään tapauksessa sano, etteikö keskitettyyn lajitteluun saisi investoida, mutta tutkimuksen mukaan tulokset ovat heikkoja. Kierrätys jäi muutamiin massaprosentteihin FCG:n raportissa vertailluista laitoksista yksikään ei päässyt kierrätysasteessa yli kymmenen prosentin, vaan kierrätystuotteisiin päätyi kustakin laitoksesta vain ”joitakin massaprosentteja”, käytännössä muovia ja metallia. ”Jos ekojalostamo sai talteen puuta tai pahvia, se oli sen laatuista, ettei se kelpaa kierrätykseen”, Saarimaa jatkaa. Mikään kierrätystä merkittävästi lisäävä tekijä lajittelulaitos ei kuitenkaan ole näissäkään maissa. Raportti korostaa, että lajittelulaitoksessa talteen saadut jakeet kelpaavat hyvin harvoin kierrätykseen ilman jatkojalostusprosesseja. teenpolton pohjakuonasta. Mutta toivon, että lainsäädäntö olisi teknologianeutraalia.” Hän viittaa siihen, että lainsäätäjät päättäisivät sitovista tavoitteista mutta jättäisivät markkinatoimijoille tilaa löytää tehokkaimmat toteutuskeinot. Tämä ei siis kasvattaisi kokonais kierrätysastetta. Metalli olisi saatu kierrätykseen myös ilman lajittelulaitosta jätteenpolton pohjakuonasta. tuomien kokemusten ja raportin antaman vertailutiedon perusteella, että uuden kotimaisen jätetai kiertotalouslain valmistelussa ei päädyttäisi siihen, että keskitetyistä lajittelulaitoksista tehtäisiin pakollisia. FCG:ltä tilattu selvitys osoittaa, etteivät Fortumin kokemukset ole ainutkertaisia. Saarimaa toivoo ekojalostamon LÄ HD E: FC G EROTELLUN JÄTTEEN LAATU EI RIITTÄNYT KIERRÄTYKSEEN. Tilaa jäisi paitsi teknologian kehittymiselle, myös kiertotalouden vaatimille sosiaalisille innovaatioille. Jos jokin taho keksii tavan, jolla kierrätysastetta saa ylös, se on vain hyvä
ELINA SAARINEN ”Haluamme inspiroida kotimaista toimijaa perustamaan kuitumattojen tuotantolaitoksen Suomeen. Havainto luo toivoa, että kierrätyskäyttökohteita voi ideoida myös sellaisille sekalaisille tekstiilijätevirroille, jotka eivät sovellu tekstiilistä tekstiiliksi -kiertoon. Niissä saattaa olla jopa neljää eri materiaalia, sekaisin synteettisiä kuituja, luonnonkuituja ja elastaania. Tekstiilijätteistä peräisin olevat sekakuidut toimivat tässä tarkoituksessa hyvin. Sekakuituisesta poistotekstiilistä voisi saada vedenimeytys mattoja vaikkapa viherkattojen rakenta miseen. Viherrakentamisessa tehdään usein niin kutsuttu vedenpidätyskerros. ”Nämä ovat menneet tavallisesti energiakäyttöön tai hyvin matalan arvon käyttöön kuten teollisuusräteiksi”, Ojanen sanoo. UUTISIA VAATEJÄTTEESTÄ VIHERRAKENTAMISEEN Poistotekstiilistä jalostetulle viherrakentamisen kuitu kankaalle on Suomessa valtava kysyntä. Tuotantolaitos Suomeen. Sen voi tehdä huokoisesta kangasmatosta, joka imee kosteutta mutta joka ei maadu liian nopeasti. Sekalaisia materiaalijakeita on vaikea kierrättää, sillä sekakuitu soveltuu huonosti tai ei ollenkaan hyödynnettäväksi mekaanisiin tai kemiallisiin kierrätysprosesseihin. Matossa kierrätysraaka-aineen osuus on suuri. Tämä on tehnyt poistotekstiilistä jalostetusta kuitutuotteesta koeerän mattoa, joka sopii mainiosti viherrakentamiseen. LSJH on mukana EU:n Horisontti-rahoitteisessa ja VTT:n koordinoimassa tExtended-hankkeessa, jossa rakennetaan edellytyksiä tekstiilinkierrätyksen eurooppalaisen ekosysteemin UN SP LA SH ” Sääntelystä suuntaviivat Pakkausalan ympäristöseminaari 20.5.2025 Messukeskuksen Siipi, Helsinki Ympäristösääntely PPWR Kiertotalouslaki Sääntelystä suuntaviivat 1/2 sivu UU.indd 1 Sääntelystä suuntaviivat 1/2 sivu UU.indd 1 25.4.2025 14.33 25.4.2025 14.33 18 UUSIOUUTISET 3|2025. Meiltä löytyisi tarvittava määrä poistotekstiilistä saatua raaka-ainetta eli sekakuitua.” Yhä suurempi osa nykyajan vaatteista on kuitenkin valmistettu sekalaisesta materiaalista. Siksi LSJH on toimittanut lajittelemaansa sekajätekuitua liettualaiselle kuitukangasmattovalmistajalle. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa tekstiilijätevirrasta kiertotalouden mukaiseen jatkokäyttöön, jotta kerran valmistettu tekstiilituote ei päätyisi yhden käyttökierroksen jälkeen sekajätteeksi ja polttoon, vaan saisi uuden elämän. Matto sisältää jopa 30 prosenttia poistotekstiilistä peräisin olevaa kuitua. . Nyt on haussa kotimainen tuotantolaitoksen perustaja. LSJH on lähtenyt toteuttamaan tuotantoketjua, jossa sekalaisen tekstiilijätteen ominaisuudet ovat jopa eduksi. Sekakuiduille käyttökohde LSJH kerää ja lajittelee kotitalouksilta peräisin olevaa poistotekstiiliä. Vedenpidätyskerros viherrakentamiseen Suomessa ei ole suuren mittakaavan tuotantolaitosta, joka voisi hyödyntää poistotekstiiliä raaka-aineena. ”On hienoa huomata, että ne monimateriaalien ominaisuudet, jotka jossain toisessa kierrätyskäytössä ovat haasteellisia, ovatkin viherrakentamisessa täydellisiä”, Ojanen toteaa. Vedenimeytysmatot eivät ehtineet edes saapua Liettuan tuotantolaitokselta Suomeen, kun ne olivat jo käyneet kaupaksi.” Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) myyntipäällikkö Miira Ojanen iloitsee, että Suomesta kerätystä ja lajitellusta, sekalaisesta poistotekstiilistä jalostetulle kuitukangastuotteelle näyttää löytyneen tuotesovellus, jolle olisi suljetun kierron mahdollisuuksia Suomessa: Kotimaisesta raaka-ainevirrasta saataisiin tuote suomalaisille viherrakennusmarkkinoille. M yin lähes koko tuotantoerän heti
”Haluamme inspiroida kotimaista toimijaa perustamaan kuitumattojen tuotantolaitoksen Suomeen. Meiltä löytyisi tarvittava määrä kotitalouspoistotekstiilistä saatua raaka-ainetta eli sekakuitua. LSJH pyrkii todentamaan, että kuitutuotteelle on mahdollista rakentaa tuotantoketju Suomeen. Ojanen kertoo, että kahdeksan tuhannen neliömetrin pilottierä meni heti kaupaksi, mikä osoittaa, että arvoketjussa olisi bisnesmahdollisuuksia. luomiselle, tekstiilijätteen vähentämiselle, tekstiilituotteiden uudelleenkäytölle sekä poistotekstiilien kierrätykselle. Viherrakentamisessa on menossa pienoinen buumi, sillä urbaaneihin maisemiin rakennetaan entistä enemmän viher alueita ja viherkattoja. Jos kuitukangas valmistettaisiin siitä Suomen kamaralla, täällä olisi myös viherrakentamisen asiakkaita.” Sama tuotantolaitos voisi valmistaa poistotekstiileistä monenlaisia rakennusja sisustustuotteita, kuten seinäeristeitä ja akustiikkapaneeleita, joille olisi Suomen oloissa käyttöä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hulevesien käsittelyssäkin voi hyödyntää viherrakentamisen menetelmiä. LSJH:lla on hankkeessa tärkeä rooli real scale -työpaketissa, joka pyrkii skaalaamaan muun muassa kuitukangaskierrätysratkaisuja kaupallisille markkinoille. 15 miljoonan euron ja 20 hankepartnerin hankkeessa on Suomesta mukana myös Rester. ”Poistotekstiilistä voisi syntyä uudenlaista kuitukangastuotantoa suomalaisyrityksille”, Ojanen kutsuu yhteistyöhön. Sääntelystä suuntaviivat Pakkausalan ympäristöseminaari 20.5.2025 Messukeskuksen Siipi, Helsinki Ympäristösääntely PPWR Kiertotalouslaki Sääntelystä suuntaviivat 1/2 sivu UU.indd 1 Sääntelystä suuntaviivat 1/2 sivu UU.indd 1 25.4.2025 14.33 25.4.2025 14.33. Kuitukangasmatoille olisi siis kysyntää
Jotta materiaali pääsisi eroon jätestatuksesta, tarvitaan tarkasti kontrolloitu ei-enääjätettämenettely. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA . UUSIOUUTISET 3|2025 20. Jätepuitedirektivin muutos tekee kaikesta astiakeräyksiin palautettavasta tekstiilimateriaalista jätettä. EU:n jätepuitedirektiiviin neuvotellun muutoksen perusteella tuottajien vastuulle on tulossa mittava määrä velvoitteita. Suomalaiset toimijat pelkäävät kustannusten karkaavan korkeiksi. T ekstiilien tuottajille eli valmistajille, maahantuojille ja jakelijoille on tulossa vastuu ja velvollisuus huolehtia markkinoille saattamiensa tekstiilituotteiden elinkaaren loppupään toimista ja kustannuksista. On perustettava myös tuottajayhteisö. Tekstiileille perustettava tuottajayhteisö Tekstiilijätehuolto ja sen aiheuttamat kustannukset ovat siirtymässä tekstiilien tuottajien vastuulle. Tuottajien kustannusvastuu koskee muun muassa valtakunnallisen erilliskeräysverkoston perustamista, tekstiilijätteen kuljetuksia, lajittelua, uudelleenkäytön valmistelua, kierrätystä sekä muuta jätteen hyödyntämistä ja loppukäsittelyä. Tuottaja saa asettaa tuotteitaan Euroopan markkinoille ainoastaan, jos tuottaja tai sen valtuutettu edustaja on rekisteröity tuottajavastuurekisteriin
Tarvitaan myös jatkuvaa asukasneuvontaa. • Ei-enää-jätettä-menettely määrittelee, että jos lajitellulle tekstiilimateriaalille on olemassa käyttökohde ja markkinakysyntää ja jos materiaali täyttää tekniset ja lainsäädännön vaatimukset sekä standardit, se lakkaa olemasta jätettä. Käytännössä tuottajayhteisön tulee olla perustettu jo aiemmin, jotta toiminta ehditään organisoida”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén kertoi jätepuitedirektiiviä käsitelleessä sidosryhmätilaisuudessa maaliskuun lopulla. Materiaalin käsittelymenetelmiksi hyväksytään tietyt tekniset prosessit. Suomessa on hyödynnettävä sitä mahdollisuutta, että EU:n ulkopuolelta tulevat tuottajat ovat velvollisia nimeämään valtuutetun edustajan täyttämään tuottajavastuuvelvoitteensa, jotta näihin yrityksiin päästään kiinni.” UUSIOUUTISET 3|2025 21. Toisaalta jätepuitedirektiivi tuo velvoitteita myös yhteisötalouden toimijoille. Voitte kuvitella, että direktiivin vaatimukset ovat meille aika isoja.” Käytettyjen tuotteiden käsittely, vastaanotto, kunnonarviointi, lajittelu, puhdistus ja muu myynninvalmistelu ovat käsityötä. Käytetyt tekstiilit on otettava vastaan keräyspisteissä maksutta. Pakottaa yhteistyöhön Uudessa jätepuitedirektiivissä on vahva painotus siihen, että tekstiileistä saataisiin uudelleenkäyttöön kaikki käyttökelpoinen. Yleisiin, miehittämättömiin keräysastioihin luovutetut tekstiilit puolestaan katsotaan jätteeksi. Erityisesti lajitteluun ja kierrätykseen on investoitava”, hän toteaa. Näiden on jatkossa raportoitava vuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle painon mukaan, kuinka paljon tekstiiliä ne ovat toimittaneet uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn sekä vieneet ulkomaille. Tarvitaan lisätilaa, uusia työtehtäviä ja lisää työtä”, Laurila tiivistää. Kulut kasvavat Hyväntekeväisyysorganisaatiot alkavat jo nyt valmistautua direktiivin raportointivaatimuksiin. • Tarvitaan niin kutsuttua ei-enää-jätettä-menettelyä, jotta jäte pääsee eroon jätestatuksesta. Tuottajayhteisöä ei vielä ole perustettu Suomeen, mutta erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan Gäddan mukaan parhaillaan. • Kriteerien mukaan jätestatuksesta päästäkseen uudelleenkäytettävien ja kierrätettävien tekstiilien on täytettävä tietyt laatuvaatimukset. • Ei-enää-jätettä-kriteerit koskisivat JRC:n alustavien kaavailujen mukaan kerättyjä vaatteita, asusteita, jalkineita sekä sellaisia työvaatteita, joissa ei ole teknisiä ominaisuuksia. ”Olen peloissani siitä, että direktiivi koskee myös jalkineita ja muuta materiaalia. Kunnilla säilyy velvollisuus huolehtia asukkaiden poistotekstiilien erilliskeräyksestä ja jätehuollosta aina siihen saakka, kunnes tuottajavastuu astuu voimaan. Tuottajien kustannusvastuu alkaa kuitenkin vasta niiden tekstiilien osalta, jotka on saatettu markkinoille direktiivin voimaantulon jälkeen. ”Tuottajavastuujärjestelmä tulee olla perustettuna 30 kuukautta direktiivimuutoksen hyväksymisestä. Lisää käsityötä SPR Kontin ketjupäällikkö Tiina Laurila kertoi maaliskuun sidosryhmätilaisuudessa Kontin myyvän vuosittain noin 4,1 miljoonaa tuotetta, joista noin puolet on uudelleenkäytettävää tekstiiliä. Menettelyn jälkeen jäte katsotaan tuotteeksi, ei jätteeksi. Mittaamisja raportointivelvollisuudet tuovat muutoksia toimintaprosesseihin. Kriteereitä sovellettaisiin myös pöytäliinoihin, verhoihin, pyyhkeisiin, vuodevaatteisiin ja ruokailutekstiileihin. • Euroopan komission tutkimuselin JRC on parhaillaan laatimassa ei-enää-jätettä-kriteereitä (end-of-waste) tekstiilijätteelle. • Lisäksi kriteeristö koskisi myymättä jäänteitä ja kuluttajilta takaisin myyjälle palautuneita tekstiilituotteita. • Jätepuitedirektiivin mukaan kaikki astiakeräyksiin palautuva tekstiili on lähtökohtaisesti jätettä. • Sen sijaan ei-enää-jätettä-kriteereitä ei voisi soveltaa sekajätteen seasta lajiteltuun tekstiiliin. Laatua täytyy myös monitoroida. Investoitava lajitteluun Suomen tekstiili ja muoti ry:n (STJM) vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Emilia Gädda näkee, että tuottajavastuu tuo toimialalle suuria muutoksia ja myös kustannuksia: ”Tuottajavastuujärjestelmän rakentaminen ja ylläpito vaativat merkittäviä investointeja. ”Vapaamatkustus pitää saada tilkittyä. Esilajittelu on uudelleenkäytön ja kierrätyksen kannalta tärkeintä, mutta sitä on vaikea automatisoida, Honkanen listasi. ”Kustannukset tulevat kasvamaan lisääntyvän dokumentoinnin ja raportoinnin vuoksi. Lisäksi tarvittaisiin vaatimustenmukaisuusilmoitus. Hän muistutti, että jokainen vaihe tuottaa kustannuksia. ”Vuonna 2025 alamme mitata lahjoitustavaraa. Siksi tuottajayhteisöjä velvoitetaan järjestämään valtakunnallinen erilliskeräysverkosto yhteistyössä esimerkiksi hyväntekeväisyystoimijoiden ja muiden yhteisötaloudellisten toimijoiden, jälleenmyyjien, julkisten toimijoiden tai muiden toimijoiden kanssa. Sitä ennen myytyjä vaatteita, jalkineita ja asusteita tulee elinkaaren loppuvaiheen toimijoille vielä pitkään, ja ne aiheuttavat kuluja, joita tuottajat eivät korvaa. • Uudelleenkäyttöön soveltuviksi todetut tekstiilit voivat päästä eroon jäteluokituksestaan kriteereiden perusteella. • Jos loppukäyttäjä luovuttaa tekstiiliin suoraan uudelleenkäytön harjoittajalle ja jos tekstiili arvioidaan ammattimaisesti uudelleenkäyttökelpoiseksi, tekstiili ei olisi jätettä. • Oma ei-enää-jätettä-kriteeristönsä on tulossa niille tekstiileille, jotka voisi toimittaa kierrätettäväksi. Mikä ei-enää-jätettä-menettely. Tämä tarkoittaa paljon lisää käsityötä esilajitteluun, ja me kaikki tiedämme, miten edullista käsityö on EU:ssa.” LAJITTELUUN JA KIERRÄTYKSEEN ON INVESTOITAVA. Valtakunnallista poistotekstiilikeräystä organisoineen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n projektipäällikkö Aki Honkanen kertoi oppeja tähän astisesta keräyksestä ja lajittelusta: Jotta herkästi homehtuva tekstiilimateriaali säilyisi laadukkaana, sisäkeräys kauppakeskuksissa ja sisätiloissa olisi paras laadun kannalta, mutta se on todella kallista. Gädda on erityisen huolissaan siitä, kuinka kaikki tuottajat, myös ulkomaiset verkkokaupat, saadaan toimimaan vastuullisesti ja saman lain mukaisesti. Tuottajavastuun hoitamiseen tarvitaan Suomessakin tuottajayhteisöjä. Gädda kertoi sidosryhmätilaisuudessa STJM:n käyneen keskusteluja sekä uudelleenkäyttötoimijoiden että nykyisten tekstiilijätteen keräyksestä vastuussa olevien kanssa. Tuottajayhteisö ei voi kieltää uudelleenkäyttötoimijoiden osallistumista erilliskeräykseen
Penkola-puolella on tarjolla kakkoslaatuista tekstiiliä. Uudelleenkäyttöön enemmän Lempparin vaatteet ovat peräisin kotitalouksista kerätyn poistotekstiilin seasta. ohuen langan varassa Kotitalouksista kerätylle poistotekstiilikuidulle ei tahdo löytyä kierrätyskäyttöä. Periaatteessa poistotekstiiliin kuuluisi kuitenkin laittaa vain jätettä, siis sellaista vaatetta, jota ei kehtaisi enää käyttää edes mökillä. . Korjaamalla koreaksi -teemalla myytävien vaatteiden hinta ei päätä huimaa: kakkoslaatuiset vaatteet myydään kahden euron kilohintaan. Uudelleenkäytettäville vaatteille se on väärä paikka. Kilohinnalla ostetuista löydöistä voi saada eteenpäin myymällä jopa seitsenkertaisen tuoton. ”Suosio osoittaa, että kakkoslaatuisille, uudelleenkäytettäville tekstiileille on selvästi markkinoita. Suomeen rakennettu valtakunnallinen poistotekstiilien keräysverkosto käy yhä harvemmaksi. Penkola-konsepti on ollut Lounais-Suomen Jätehuollon myyntipäällikkö Miira Ojasen mukaan todella suosittu. ELINA SAARINEN, TEKSTI | LSJH, KUVAT H uppari, jossa on pieni valkaisuainetahra hihassa. Myös kirpputorimyyjät käyttävät Lempparia ja Penkolaa. Farkut, joista on irronnut nappi. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Lemppari-myymälän Penkola-puolelta löytyy kaikenlaista pikkuvikaista vaatetta, joka kelpaa monelle. Penkolasta ostetaan myös raaka-ainetta käsitöihin ja taiteeseen”, Ojanen kertoo. Siitä huolimatta uudelleenkäyttökelpoista on joukossa aina. Sellaista vaatetta on noin 10 prosenttia poistotekstiilistä. Kun ennen yhtiö otti talteen vain ehdottomat helmet, nyt uudelleenkäyttöön pelastetaan myös pikkuvikaista vaatetta. Vaatteiden uudelleenkäyttö sen sijaan kasvaa. Tekstiilin kierrätys UUSIOUUTISET 3|2025 22. Korjaustaitoiset ostavat vaatteita omaan käyttöönsä, koska monella ei tänä aikana ole varaa ostaa uusia vaatteita. Lounais-Suomen Jätehuollon Lemppari-myymälästä voi ostaa uudelleenkäyttöön sopivia vaatteita kilohinnalla. LSJH on viime aikoina alkanut poimia uudelleenkäyttöön kelpaavat vaatteet aiempaa tarkemmin talteen tekstiilijätteen joukosta
”Se on jätettä, koska sen laatu on niin huonoa, ettei sille ole uudelleenkäyttöä eikä edes kierrätysratkaisua”, Ojanen sanoo. Ojanen antaa kiitosta myös suomalaisille naisille. 95 prosenttia odottaa kaapissa. ”Suomalainen mies on maailmanmestari vaatteen elinkaaren pidentämisessä. Ostatko saman vaatteen yhä uudestaan. Se ei haittaa, vaan asu menee mainiosti. Itse aina hipelöin mustavalkoisia tunikoita, vaikka minulla on jo sellaisia.” Ultrapikamuoti tekee impulssiostoksista vaarallisen helppoa. riittävästi sellaista kysyntää, että jokin brändi valmistuttaisi niistä vaatteita tai kodintekstiileitä. Kehityshankkeita on käynnissä myös muuhun kierrätykseen kuin tekstiilistä tekstiiliksi -kiertoon. ”Tekstiilimarkkinat eivät vedä”, Ojanen tiivistää. Itse toivon, että kakkoslaatuisen materiaalin uudelleenkäyttöön tulisi muitakin tahoja”, Ojanen sanoo. Sen jälkeen vaate on jätettä. Puuvillatekstiilit LSJH ohjaa kuidunavaukseen ja eteenpäin kemialliseen liuotukseen, jossa puuvillasta valmistetaan uusiokuituja vaatebrändien käyttöön. Ojanen kannustaa jokaista hankkimaan vaatteen vain todelliseen käyttöön. ”Koska loppupää ei vedä, kierron alkupää eli keräys ja lajittelu tai mikään muukaan vaihe kierrossa ei voi toimia kannattavasti”, Ojanen summaa. Ojanen löytää esimerkin läheltä. He ovat ahkeria kirpputorien käyttäjiä. LSJH:n Lemppari-myymälän suosituimpia artikkeleita ovat naisten paidat ja mekot. ”Me olemme jäteorganisaatio. Meidän tehtävänämme on kierrättää materiaalina se, mikä ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön. Vaikka vaatebrändit ovat puhuneet vastuullisuudesta ja toteuttaneet kierrätysmateriaalipilotteja, ison mittakaavan kiertotalousloikka on jäänyt telineisiin. Nykyisin LSJH lajittelee jätteestä talteen ne jakeet, joille löytyy realistisia hyödyntämiskohteita. LSJH:llä on parhaillaan menossa kehityshankkeita kotimaisten muotisuunnittelijoiden kanssa tekstiilimateriaalin hyödyntämiseksi. Hän kehottaa myös miettimään, miksi ostamme vaatteita, joita emme oikeasti tarvitse. Ihmiset ostavat halvalla ja käyttävät kerran. Tämä on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. ”Tuntuu, että alitajuisesti ostamme saman vaatteen uudestaan ja uudestaan. ”Uudelleenkäyttö on megatrendi, joka vain kasvaa.” Ojasen päällä on haastatteluhetkellä Lemppari-myymälästä bongattu huppari, jonka hihassa on pesussa irtoamaton tahra. Moni mies käyttää vaatteensa ihan loppuun. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n myyntipäällikkö Miira Ojanen on toista mieltä. Hänen oman miehensä flanellipaita palveli tätä nelisenkymmentä vuotta, kunnes kangas oli niin haperoa, ettei siihen voinut enää edes paikkoja ommella. LSJH lajitteli ennen poistotekstiiliä yli kymmeneen jakeeseen ja etsi näille jakeille yhteistyökumppaneita ja ostajia, jotta tekstiilikuidut olisivat päässeet uusioraaka-aineeksi ja kierrätyskäyttöön. ohuen langan varassa . Tekstiilikuiduista yhä vain noin prosentti päätyy suljettuun kiertoon eli tekstiilistä tekstiiliksi -kierrätykseen. Yhtiö kehittää tExtended-hankkeessa sekalaisesta tekstiilijätemateriaalista esimerkiksi kuitukangastuotetta viherrakentamiseen. Kierrätyskuiduille huonosti kysyntää Lajittelutyö painottuu nyt enemmän uudelleenkäyttöön kelpaavien tekstiilien lajitteluun. Setelinippu tekstiilipaalin päälle Luonnonkuidut kuten pellava tai puuvilla kiertävät kohtuullisesti, jos niissä ei ole kovia osia. LSJH suosii kemiallisen kierrätyksen reittiä, koska mekaanisen kierrätyksen reitit vetävät huonosti, Ojanen kertoo: ”Voisimme toimittaa materiaalia mekaanisen kierrätyksen jatkojalostajalle, mutta meidän pitää maksaa, jotta tämä ottaisi materiaalin vastaan.” LOPULTA MÖKILLE SUOMALAISETKO vaatteiden kertakäyttökansaa. Hän kertoo lukeneensa, että omisti ihminen sitten mitä tahansa, yleensä hän käyttää omistamistaan tavaroista ja vaatteista vain viittä prosenttia. Vaikka lajittelu tehtäisiin kuinka huolella, kierrätystä varten lajitellulle materiaalille on vaikea löytää menekkiä. Kierrätyskuiduille ei siis ole UUSIOUUTISET 3|2025 23. Second hand -vaatteiden suosion kasvu näkyy Lemppari-myymälässä. Jos vaate on niin reikäinen, ettei sitä voi enää käyttää muualla, se menee mökkivaatteeksi, ja sielläkin lopulta vielä veneen pesuun tai öljyrätiksi”, Ojanen nauraa. Nizzan-lomalle hän on lähdössä laukussaan kaksi suosikkimekkoa, joista toinen on kymmenen vuotta vanha ja toinen lempimekko, jota on tullut käytettyä ”varmaan sata kertaa”
Se vaatii paljon työtä ja resursseja, eikä lopputulos ole nykyisessä markkinatilanteessa välttämättä toivottu: Kaiken työn jälkeen tekstiilijäte saattaa yhä joutua poltettavaksi, koska kustannustehokkaita kierrätyskäyttösovelluksia ei yksinkertaisesti ole kaikelle materiaalille. Tätä työtä jatkamme ja koitamme löytää yhteistyökumppaneita ja rakentaa kehitysprojekteja, joissa kuluttajille luodaan uusia kierrätystuotteita”, Ojanen sanoo. Ylitarjontaan on johtanut se, että jäsenmaiden täytyy EU-säädöksen vuoksi alkaa erilliskerätä asukkaiden tekstiilijätettä. Kunnalliset jätelaitokset ovat yksi toisensa jälkeen jääneet pois valtakunnallisesta keräysverkostosta ja hoitavat erilliskeräysvelvoitteensa nyt omalla alueellaan omin järjestelyin. ”Tätä tilannetta voi kauniisti kutsua esikaupalliseksi vaiheeksi”, Ojanen ironisoi. Yhtiö rakensi Suomeen kotitalouksista kerättävän poistotekstiilin keräysja lajitteluverkoston yhteistyössä kunnallisten jätelaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Euroopan kierrätysalan kattojärjestö EuRICin tekstiilijaosto julkaisi maaliskuussa vetoomuksen kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tuottajavastuussa kunnan rooli. LSHJ:n projektipäällikkö Aki Honkanen kertoo, että parhaana vuonna poistotekstiiliä kerättiin reilusti yli 2600 tonnia, josta LSJH:lle materiaalilajitteluun päätyi vajaat 800 tonnia materiaalia. Lisäksi ultrapikamuoti vaikeuttaa toimintaa entisestään. UUDELLEENKÄYTTÖ ON KASVAVA MEGATRENDI. LSJH:lle tulee enää nelisensataa tonnia poistotekstiiliä. Pois valtakunnallisesta keräysverkostosta Lounais-Suomen Jätehuolto on edistänyt tekstiilien kiertotaloutta yli 10 vuotta. Ojanen ymmärtää yhteistyöstä vetäytyneitä jätelaitoksia. Suomalainen poistotekstiilikeräys kattoi huippuvuonna 2023 kaikkiaan miltei 30 kuntaa tai alueellista jätelaitosta. . Kierrätystä odottavaa tekstiilimateriaalia seisookin nyt varastoissa ympäri Eurooppaa. Manifestissään jaosto totesi, että Euroopan tekstiilinkeräysja kierrätyssektori on kriisissä, koska kustannukset ovat nousseet eikä kierrätysraaka-aineille ole kysyntää. LSJH:n tarkoituksena oli rakentaa Turun Topinpuistoon iso tekstiilijätteen lajittelulaitos, joka olisi voinut edistää kierrätystä suuressa mittakaavassa. ”Kaikesta huolimatta LSJH:n visio ei ole muuttunut: Haluamme ratkaista suomalaisen tekstiilijätteen kiertotalouden haasteet. Kaiken lisäksi EU on laatimassa jätepuitedirektiiviä, joka siirtää vastuun tulevista tekstiilijätevirroista tuottajan vastuulle. Suomessa ei ole suuren mittakaavan langankehräystä tai kankaankudontalaitoksia, jotka voisivat käyttää mekaanisesti prosessoitua kierrätyskuitua. Puuvilla ja muut luonnonkuidut löytävät helpoiten uusia kierrätyssovelluksia. Keski-Euroopan tekstiilijätevirrat ovat vuolaita. Koska vaatebrändit eivät hyödynnä kierrätysraaka-aineita vielä yhtä suurella volyymillä, eurooppalaiset kuidutuslaitokset kärsivät toimeksiantojen puutteesta. Kuntien rooli tulevaisuuden kuvioissa on vielä hämärän peitossa. Nyt määrä on puolittunut. UUSIOUUTISET 3|2025 24. Tekstiilijätteen erilliskeräys on kallista ja hankalaa. LSJH:n vetämä verkosto kattaa enää noin 35 prosenttia Suomesta. Suomi saavutti erillis keräyksen valtakunnallisen kattavuuden etuajassa. Raaka-aine pitäisi viedä Keski-Eurooppaan, mutta siellä raaka-aineesta on ylitarjontaa muutenkin. Epävarmassa tilanteessa LSJH on joutunut luopumaan Topinpuiston laitoksen investointihankkeesta. Kierrätyskäyttöä odottavasta tekstiilimateriaalista alkaa olla Euroopan markkinoilla ylitarjontaa. Poistotekstiilikeräyksen piirissä oli yli 95 prosenttia manner-Suomen pinta-alasta.
Toisin kuin perinteiset muotibrändit, jotka suunnittelevat tuotteensa ensin ja hankkivat sitten materiaalit, Globe Hope aloittaa materiaalista ja antaa sen ohjata suunnitteluprosessia. Hylätystä uutta Globe Hope sai alkunsa vuonna 2003 ajatuksesta, että maailmassa on jo valtavat määrät tekstiilijätettä. Turvavyöt ovat kestävää raaka-ainetta ja suunnittelun luovuuden lähde. Tuohon aikaan tämä lähestymistapa oli uraauurtava. Tämä käänteinen lähestymistapa varmistaa, että olemassa olevat resurssit hyödynnetään maksimaalisesti ja samalla luodaan korkealaatuisia tuotteita. Jan Timm on optimistinen kiertotalousmuodin tulevaisuuden suhteen. Globe Hope nousi nopeasti kierrätysmuodin edelläkävijäksi. Jan Timm Utechtin johdolla Globe Hope jatkaa kiertotaloustiellä todistaen, että kierrätetty muoti voi olla sekä innovatiivista että kaupallisesti kannattavaa. Pitkää ikää Globe Hope keskittyy erityisesti materiaalien elinkaaren pidentämiseen. Suurin muutos tapahtuu, kun luovuus, liiketoimintastrategia ja kestävä kehitys yhdistyvät. Ehkä olemassa olevasta materiaalista voisi luoda jotakin uutta sen sijaan, että tuottaisi lisää neitseellisiä tekstiilejä. Globe Hope on vastannut tähän hakemalla tasapainoa korkealaatuisen, kestävän suunnittelun ja kohtuuhintaisen hinnoittelun välillä. Käänteistä suunnittelua Kuluttajat ovat kiinnostuneempia kiertotaloudesta kuin koskaan, mutta hinta ja estetiikka ovat edelleen suuria ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Se alkoi valmistaa laukkuja, vaatteita ja asusteita armeijakankaista, työvaatteista, turvavöistä ja muista hylätyistä materiaaleista. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä muiden yritysten kanssa uudelleenkäyttääkseen vanhat työvaatteet, tapahtumakankaat ja tekniset materiaalit uusina tuotteina. PIDEMPÄÄ ELINKAARTA Kiertotalousyhteistyö vähentää päästöjä koko toimitusketjussa, näkee Globe Hopen toimitusjohtaja Jan Timm Utecht. Juttu pohjautuu Circular Coffee Break -podcastin 19.2.2025 julkaistuun jaksoon ja sen tekstiversioon Globe Hope’s Vision: Pioneering the Future of Circular Fashion. MICHAEL HANF JA ELINA SAARINEN, TEKSTI | GLOBE HOPE, KUVAT G lobe Hope on ollut kestävän muodin edelläkävijä jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tekstiilejä ei nähdä kertakäyttöisinä, vaan niiden käyttöikää pyritään jatkamaan niin pitkään kuin mahdollista. Kierrätyskuitua vaatteisiin Vaikka tekstiilien kierrätys on edistynyt, on vielä paljon tehtävää, jotta käytetyt kuidut saadaan kerättyä, lajiteltua ja jalostettua takaisin tekstiilija muotiteollisuuden raaka-aineeksi. Niiden ei tulisi olla lyhytikäisiä kulutustavaroita, vaan arvokkaita resursseja, joille voidaan antaa toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Yritys teki strategisen muutoksen muutama vuosi sitten ottamalla kierrätettyjä lankoja osaksi kokoelmiaan, mikä mahdollisti suuremman skaalautuvuuden. . . Esimerkiksi takki, joka ei enää sovellu käytettäväksi vaatteena, voidaan muuntaa laadukkaaksi laukuksi pidentäen kankaan arvoa vuosilla, ellei vuosikymmenillä. Hänen mukaansa tavoitteena on muuttaa suhtautumista tekstiileihin. bit.ly/3RBE4LU 25 UUSIOUUTISET 3|2025. Toimitusjohtaja Jan Timm Utecht näkee tekstiilit enemmän kuin pelkkinä materiaaleina – ne ovat kulttuurisia artefakteja, joilla on potentiaalia paljon alkuperäistä käyttötarkoitustaan pidemmälle
Kyselyyn vastasi enimmäkseen aktiivisia muovipakkausten lajittelijoita. Tämä oli myös eniten toivottu parannus muovien kierrätykseen, kun kaikki kyselyyn vastanneet saivat antaa omin sanoin kehitysehdotuksiaan muovipakkausten keräysja kierrätysjärjestelmälle. Kyselyyn vastasi muovien lajittelusta kiinnostuneita henkilöitä, sillä 86 prosenttia kertoi lajittelevansa muovipakkaukset kotona aina (59 %) tai lähes aina (27 %). Keräyspisteisiin liittyvät parannusehdotukset korostuivat myös avoimissa vastauksissa. Tavoite jää Suomen osalta saavuttamatta, sillä tällä hetkellä kierrätysaste on noin 30 prosenttia. Kaikki pakkaukset eivät myöskään mahdu keräysastioiden aukoista tai aukot ovat liian korkealla. MILJA RÄISÄNEN, SARI KAUPPI, ENNI RUOKAMO JA TOMMI TIKKANEN, TEKSTI | PLASTLIFE, KUVAAJAT S uomalaiset tuottavat muovipakkausjätettä noin 30 kiloa per henkilö vuodessa. . Vuonna 2021 voimaan tulleen jäteasetuksen mukaan taajamissa tulee kerätä muovipakkausjätettä sellaisilta kiinteistöiltä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Asiaa selvitettiin monivalintakysymyksen avulla, jossa vastaajat saivat Lajitteletko muovipakkausjätteen kotonasi ja toimitat sen kierrätykseen. Moni toivoo, että keräyspisteet sijaitsisivat nykyistä lähempänä. Taustaltaan nämä henkilöt olivat useimmiten miehiä (57 %) ja enemmän kuin joka toinen heistä asui omakotitalossa (64 %). Toisaalta monet kertoivat laittavansa sekajätteeseen hyvin likaiset ja rasvaiset muovipakkaukset. Kiinnostava porukka Kysely lähetettiin 5000:lle satunnaisesti valitulle kotitaloudelle ja vastauksia saatiin 987. EU:n yhteisten tavoitteiden mukaan tästä määrästä puolet tulisi saada kierrätettyä tämän vuoden loppuun mennessä. Kierrätysasteen nostamisen kannalta harvoin lajittelevat tai lajittelematta kokonaan jättävät ovat kiinnostavin porukka, sillä muovipakkausten valtakunnallisen kierrätysasteen perusteella heidän todellinen osuutensa koko väestössä on kyselyn osuutta suurempi. valita useamman tilannettaan kuvaavan vaihtoehdon, tai esittää asian omin sanoin. Reilu kolmasosa vastaajista toivoi lisää kierrätysastioita tai keräyspisteitä tai tiheämpää astioiden tyhjennysväliä. Lajittelukäytännöt olivat yksi kyselyssä selvitetyistä asioista. Korkeamman kierrätysasteen saavuttaminen vaatii sekä teknologiakehitystä että lajitteluinnon kasvua niin yrityksissä kuin kuluttajienkin keskuudessa. Keräyspisteet saavutettaviksi Mitkä syyt sitten estävät lajittelemasta. Kotona päänvaivaa aiheuttaa lajittelun viemä tila. Suomen ympäristökeskus toteutti PlastLIFE-hankkeessa vuonna 2024 kyselyn, jonka avulla selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja tottumuksia muovien kiertotalouden aihepiiristä. Lajitteluintoa vähensivät liian täydet keräysastiat ja epäsiistit keräyspisteet. Jos paikalliset jätehuoltomääräykset eivät toisin velvoita, niin muunlaisissa asumismuodoissa muovipak kausjätteen keräys tapahtuu pääasiassa alueellisilla keräyspisteillä, joihin voi olla pitkäkin matka. Reilu kolmannes vastasi, että kierrätyspiste sijaitsee liian kaukana. Loput kertoivat lajittelevansa harvoin (9 %) tai ei koskaan (5 %). Muovipakkausten lajitteluinto kasvuun! PlastLIFE-hankkeen kyselyyn vastanneista ne, jotka lajittelevat muovipakkaukset vain harvoin, kertovat syyksi tilaan liittyvät ongelmat. n=969 Kyllä aina Lähes aina Harvoin En koskaan % 59 27 9 5 UUSIOUUTISET 3|2025 26. Esimerkiksi HSY:n selvityksen mukaan viime vuonna Helsingin seudulla suurin osa kotitalouksien muovipakkausjätteestä päätyi sekajätteeseen. Lajittelu ja kierrätykseen toimittaminen on siis huomattavasti vaivattomampaa esimerkiksi sellaisille henkilöille, jotka asuvat kerrostalossa taajamassa kuin omakotitalossa haja-asutusalueella. Ahtaat tilat hankaloittavat Lähes joka viides harvoin tai ei koskaan lajittelevista ilmaisi, ettei tiedä lähimmän muovinkeräyspisteen sijaintia. Pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy on arvioinut, että 50 prosenttiin voitaisiin päästä vuoteen 2027 mennessä, mikäli keräysasteessa päästäisiin noin 80 prosenttiin
Lajittelulle on hyvin tilaa kotonani. . Lajittelulle ei ole tilaa kotonani. % % 2 1 5 6 10 11 15 19 20 27 27 28 34 38 25 25 30 37 51 53 60 12 1 2 UUSIOUUTISET 3|2025 27. Myös jätteiden pesuun käytetty vesimäärä ja riittävä pesutulos arve Kysely toteutettiin PlastLIFE-hankkeessa (LIFE21-IPE-FI-PlastLIFE), joka saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta. n=827 Miksi lajittelet muovipakkausjätteen harvoin tai et koskaan. En osaa sanoa Minulla ei ole tarpeeksi aikaa lajitteluun. Avoimien vastausten perusteella epäselvät tai puutteelliset kierrätys merkinnät sekä monien materiaalien yhdistelmät pakkauksissa estivät lajittelua. Sen tulee olla pitkäjänteistä ja selkeää. Harvoin kyse on siitä, ettei lajittelu aidosti kiinnostaisi, vaan pikemminkin, että lajittelun tueksi tulisi olla tarjolla riittävästi tietoa ja sen tulisi olla toteutettavissa kohtuullisella vaivalla. Kierrätyspiste sijaitsee liian kaukana. Miksi lajittelet muovipakkausjätteen aina tai lähes aina. En tiedä, missä lähin muovin kierrätyspiste sijaitsee. En ole kiinnostunut muovipakkausten lajittelusta ja kierrättämisestä. Taloyhtiössäni on helposti saatavilla erillinen muovinkeräysastia. Jotkut vastaajat ajattelivat, että lajitellakseen heidän pitäisi tunnistaa eri muovilajit. luttivat monia, vaikka todellisuudessa keräykseen kelpaavat myös hieman likaiset muovipakkaukset. . Alueellani on helposti saatavilla erillinen muovinkierrätyspiste. Lajittelen ja kierrätän ympäristösyistä. Enemmistö kokee muovipakkausjätteen lajittelun tärkeäksi velvollisuudeksi. Yli puolet aktiivisista lajittelijoista perustelee toimintaansa velvollisuu dentunnolla. Lähes aina tai aina lajittelevista selvästi suu rin osa asuikin kaupungeissa (68 %). Lähes kolmannes harvoin tai ei koskaan lajittelevista ei uskonut erilliskerätyn muovijätteen päätyvän hyötykäyttöön. n=132 En ymmärrä kierrätyksen hyötyjä. Positiivista on, että jopa 80 pro senttia vastaajista haluaisi pakkausten lisäksi kierrättää myös muovituotteita ja toivoi niille palautusjärjestelmiä. Lajittelumotivaation synnyttämi seksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi tarvitaankin tietoa jätteiden todelli sesta prosessoinnista uusiomateriaa leiksi ja lopulta uusiksi tuotteiksi. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa. Muu syy, mikä. Myös lajittelevien kohdalla huoma taan muovinkeräysastian saavutetta vuuden tärkeys: Lajittelun ja kier rätykseen toimittamisen tulee olla helppoa, jotta sitä toteutetaan. Lajittelu ja kierrättäminen on mielestäni mukavaa. En osaa sanoa. Koen lajittelun tärkeäksi velvollisuudeksi. Ympäristösyyt ovat toiseksi suosituin vastaus. Kaikki kotitalouteni jäsenet eivät ole kiinnostuneita pakkausjätteen lajittelusta ja kierrättämisestä. Haluan vähentää sekajätteen määrää ja siten vaikuttaa myös jätemaksun suuruuteen. Muu syy, mikä. Jätemaksut eivät kannusta tarpeeksi muovipakkausjätteen lajitteluun. Oikealla tiedolla lisää lajitteluintoa Tiedon puute näkyi selvästi vastauk sissa. Materiaalit kuuluvat kiertoon. En ole vakuuttunut, että erilliskerätty pakkaus muovi todella kierrätetään ja päätyy hyötykäyttöön. En jaksa lajitella. Kotitalouksille olisikin syytä viestiä paremmin siitä, että keräykseen voi laittaa kaikki muoviset pakkaukset, joiden erottelu lajeittain hoidetaan kierrätyslaitoksilla. Velvollisuudentunto ajaa lajittelemaan Vaikka kierrätysasteen nostaminen vaatiikin perehtymistä syihin, jotka estävät lajittelua, on kiinnostavaa tutustua myös kyselyn selvään enem mistöön, joka lajittelee muovipak kausjätteensä aina tai lähes aina. Taloyhtiössäni ei ole erikseen muovinkeräysastiaa. PlastLIFE-hankkeen kyselyn tulokset osoittavat, että lajittelun edistämisessä viestinnällä on suuri rooli. Lajitteluohjeet ovat epäselvät
Materiaalien kierrätykseen liittyvät liiketoimintamallit: Kierrätys ja kiertotalous sekoitetaan välillä toisiinsa. Virtuaalitodellisuuden kehittyessä voi olla täysin mahdollista, että joihinkin kohteisiin ei tarvitse enää matkustaa fyysisesti saadakseen lähes aitoa vastaavan elämyksen. 4. Tulevaisuuden menestyviä liiketoimintamalleja voivat olla täysin uudenlaiset tavat tuottaa arvoa. 2. Innovatiiviset uudet tavat tuottaa arvoa: Kiertotalouden määritelmän pohjalta voidaan vielä kehittää paljon liiketoimintamalleja, joita ei olla vielä edes ajateltu. Haasteena on usein kohtaanto-ongelma: kuinka löydetään joku, joka tarvitsee juuri kyseisen kaltaista materiaalia tai tuotetta juuri tähän ajan hetkeen, tai kuinka löydän käytettynä sellaisen tuotteen, jonka juuri tarvitsen. Hyvänä esimerkkinä tästä mallista ovat erilaiset käytetyn tavaran online-myyntialustat ja perinteiset kirpputorit. NG NO RD IC 28 UUSIOUUTISET 3|2025. 3. Voisinko sähkön myynnin sijasta tai lisäksi myydä asiakkaalle palvelua sähkön oikea-aikaiseen käyttöön ja tasapainottamiseen. On hyvä kuitenkin lähteä miettimään oman liiketoiminnan tulevaisuutta hyvissä ajoin – joku kiertotaloustoimija voi hyvin disruptoida nopeastikin vakaalta vaikuttavan lineearitalouden liiketoimintamallin. Vaikka materiaalien kiertoon perustuvat liiketoimintamallit ovat toimivan kiertotalouden edellytys, ne ovat hierarkiassa muiden liiketoimintamallien alapuolella, koska materiaalit pitäisi ensisijaisesti pitää käytössä ilman tarvetta kierrätykselle. Näiden liiketoimintamallien hyöty on yleensä se, että materiaaleille saavutetaan korkea käyttöaste ja lopulta tuotteen saavuttaessa elinkaaren lopun kierrätyksen järjestäminen on helppoa. Matka lineearitaloudesta kiertotalouteen on pitkä ja sen esteenä on monta askelmaa aina kuluttajien asenteista lainsäädännön esteisiin ja teknologian puutteellisuuteen. Tämä taas johtuu jälleen kerran puutteellisesta lainsäädänkiertotalous toimisi, materiaalit on saatettava takaisin kiertoon. Tätäkin isompi haaste on totaalinen kustannusvinouma uuden ja korjattavan tuotteen välillä. Tässä liiketoimintamallissa haasteena on viime vuosikymmeninä ihmisiin juurtunut tapa, ettei tavaroita olla totuttu korjauttamaan. Tuote palveluna -tyyppiset liiketoimintamallit: Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vaatelainaamot, auton vuokraus ja silmälasit palveluna. Eli kiertotaloudessa pyritään tuottamaan palvelut ja materiaalit siten, että minimoidaan materiaalien ja uusiutumattomien materiaalien tarve, maksimoidaan käytettyjen hyödykkeiden käyttöaste ja käyttöikä sekä lopuksi varmistetaan, että materiaalit päätyvät takaisin kiertoon. Miten neitseellisten materiaalien myynnin sijaan toimittaisin asiakkaalle kierrätettyjä materiaaleja tai miten varmistaisin, että myymälleni tuotteelle on korjauspalvelu saatavilla. ONKO KIERRÄTYS KIERTOTALOUTTA. Lisäksi tuotteita ei enää nykyään suunnitella korjattavaksi – asia, johon onneksi EU-tasolla on tulossa ohjeistusta tulevina vuosina. Näin ollen kiertotalouden liiketoimintamallit voisi karkeasti jakaa muutamaan relevanttiin kategoriaan: 1. Korjaamiseen pohjautuvat liiketoimintamallit: Tämä on melko itsensä selittävä liiketoimintamalli. Hyötynä on tuotteiden elinkaaren pidentäminen, jolloin vältetään kokonaan uuden vastaavan tuotteen hankinta. KOLUMNI KALLE SAARIMAA Kirjoittaja on liiketoimintajohtaja ja operatiivinen johtaja NG Nordicissa. Usein, kun käyn puhumassa aiheesta, minua pyydetään määrittelemään termi ”kiertotalous”. 5. Oman liiketoiminnan siirtymisessä kohti kiertotaloutta kannattaa pohtia, millä liiketoimintamallilla asiakkaille voisi tuottaa saman (tai suuremman) arvon nykyisen lineaarimallin sijasta. K iertotalous on edelleen terminä melko vaikea. Usein saman tuotteen saa halvemmalla uutena kuin mitä olemassa olevan korjaaminen maksaisi. Vaikka materiaalien kierto on varmaan kehittynein kiertotalouden muoto tällä hetkellä, tälläkin sektorilla on vielä valtava matka aitoon kiertotalouteen – globaali materiaalien kiertoaste on alle 10 %. Haasteena tämän liiketoimintamallin kehitykselle on lähinnä regulaation hidas edistyminen – jätteiden kaatopaikkaus on vielä lähes kaikkialla maailmassa liian halpaa, jotta kierrätysratkaisut voisivat olla kilpailukykyisiä. Esimerkkinä toimii suutaripalvelut tai vaatteiden korjausta tarjoavat toimijat. Lisäksi tätä toimintamallia rajoittaa kehittymätön lainsäädäntö. Tästä varmaan ensimmäisinä lähtöinä voisi mainita virtuaalimatkailun tai -tapahtumat. nöstä, jossa korjaamisesta maksetaan ihan vastaavat verot kuin uudesta tuotteesta. Uudelleenkäyttöön perustuvat liiketoimintamallit: Näissä malleissa etsitään tarpeettomaksi päätyneelle tuotteelle tai materiaalille mahdollisimman lähelle nykyistä käyttötarkoitusta vastaava uusi elämä. Itse pyrin tässä tilanteessa yksinkertaistamaan: kiertotalous on lineaaritalouden vastakohta. Lopulta kuitenkin tuotteet saavuttavat elinkaarensa pään ja, jotta KIERTOTALOUSTOIMIJA VOI DISRUPTOIDA NOPEASTIKIN VAKAALTA VAIKUTTAVAN LINEAARITALOUDEN TOIMINTAMALLIN. Miten siirtyisin tuotteen myymisestä tuotteen jaettuun käyttöön. Haasteiksi voitaisiin mainita ihmisten asenteet omistamiseen – monelle on vieläkin vaikea ajatus, että omistamisen sijaan vuokraisi tuotteita
Osa jätteistä maksetaan jätehuoltoon tuotaessa. Mies väitti, ettei ole koskaan maksanut mistään. KOSKAAN MAKSANU MITÄÄN J oskus asemalle tulee asiakkaita, joille on suuri hämmästys, että jätteestä pitää maksaa. Joiltakin osin luulo on ymmärrettävä, esimerkiksi niiden jätteiden osalta, jotka jossakin muualla ovat maksuttomia. Nainenkin tuli peräkärryn ääreen, ja selvisi, että he ovat samaa porukkaa. Nainen tuli ja maksoi. Kaduin taas. Ajokaistalla oli odottanut jo tovin vanha mies autossaan. Se mitä ei makseta asemalla, maksetaan yleensä jo tuotteen ostohinnassa. Mies veti peräkärry-yhdistelmän keskelle pihaa, nousi autosta ja avasi kärryn kuomun. Minulla on lasia, mihinkäs se pannaan. Levy lensi pinnoitetun puun lavaan. Neuvoin myös, minne laittaa lopuksi pahvi ja pussi. Rikkinäistä ikkunaa, hän sanoi. Asia selkisi, ja lasin määrä. Oli patjaa ja puulevyä. Kai. Ja lisäsin, ettei maksa mitään, kun määrä oli niin vähäinen. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 3|2025 29. Rouva tuo tiskille ilmaiset, ja isäntä livahtaa sisään maksullisten kanssa. Ehätin toppuuttelemaan ja kerroin, että hyvin riittää, kun vain kerrot, onko se tasolasia, kuten ikkunaa tai peiliä, vai purkkeja vai keittiölasia. Millaista lasia, kysyin, mitä heti kaduin, sillä hän alkoi kiskoa pussin sisältöä ulos. He ovat käyneet asemalla vuosia, ja aina on ollut ilmaista. Kerran toukokuisena päivänä aseman kassalle tuli eläkeiän jo aikaa sitten ylittänyt nainen. Osa heistä on vanhempaa sukupolvea, osa nuoria ekakertalaisia. Tavarat menivät oikeisiin lavoihin. Mitä paremmin lajittelet, sitä edullisemmaksi tulee. Hetken päästä kollega kertoi hieman tuohtuneena keskustelusta miehen kanssa. Neuvonta ja viestintä paiskivat hiki hatussa töitä opastaakseen asiakkaita oikeaan lajitteluun. Hinnoittelusta kertominen on yksi motivointiyritys. Totesin itsekseni, että menköön se puulevy sitten samaan hintaan, uutta vänkäämistä ei kannata aloittaa minimihinnan alittavasta ”ostoksesta”. Hän tuijotti hellittämättä puomia ja odotti sen nostoa sisäänpääsyyn oikeutetun asenteella. Hänellä oli litteä muovipussi, josta pilkisti pahvia. Neuvoin, minne viedä. Osa jätteistä on maksuttomia, ja niiden lajittelu erilleen pienentää hintaa. Kollega ilmoitti radiolla, että nainen tulee maksamaan superlonpatjasta. Ihmekös tuo, jos tullaan tuolla taktiikalla. Silti, joku jää tätä pientä tietoa vaille, jäte maksaa. Nainen hoippui ulos ja lähti kävelemään lasinsa kanssa kohti neuvomaani lavaa. Nostin puomin, nainenhan oli tullut autosta. Nainen viipotti pitkin pihaa kiinnittämättä mitään huomiota mieheen. Keltamusta-asuiset jäteasemakonstaapelit pörräävät asemilla kuin ampiaiset neuvomassa ja opastamassa asiakkaita. Ilmoitin pihalla olevalle kollegalle radiopuhelimella, että punapipoinen mies livahti käymättä kassalla, ehtisitkö vilkaista. Periaate on, että jätteen tuottaja maksaa. Kotitalouksille jaetaan jäteopasta, on verkkosivua ja somekanavaa, neuvontatilaisuuksia ja lehtijuttuja
Inspiroivia tarinoita Hanf ja Nguyen keskustelevat Vietnamin polusta kohti kiertotaloutta. Hänen tehtävänsä on työskennellä tutkimustiimien ja yritysmaailman rajapinnassa ja tarjota relevanttia tutkimustietoa yritysten käyttöön, jotta nämä voivat ottaa vaikuttavia ratkaisuja osaksi jokapäiväistä toimintaansa. taisten ja asiantuntevien vieraiden johdatuksella. Hanf on toimittanut The Circular Coffee Break -podcasteja kaksi vuotta, helmikuusta 2023 saakka. Tämä on ominaista kiertotalouden strategiselle ajattelulle. Juhlajakso tiivistää hienosti The Circular Coffee Break -podcastin olemuksen: Kuulija pääsee puoleksi tunniksi pulahtamaan syvälle kahden asiantuntijan keskusteluun ja kuulemaan paikallisista, konkreettisista ja inspiroivista kiertotalousratkaisuista, jotka resonoivat globaalisti. Kiertotaloudesta ratkaiseva käänne Hanf on jo pitkään ollut kiinnostunut kestävyydestä ja vastuullisesta liiketoiminnasta, mutta vasta kiertotalous toi ratkaisevan sysäyksen uralle. ”Täytyy syyttää vaimoani, joka aloitti työt kiertotalousaiheiden parissa aiemmin kuin minä itse”, Hanf nauraa. Kiinnostavasta ja konkreettisin esimerkein valaistusta keskustelusta kuultaa, kuinka vaikeiden ja monimutkaisten ympäristöhaasteiden Jätehuoltopäivät TURVALLISUUTTA KIERTOTALOUDESTA OHJELMASSA: • Kriisit ja riippuvuudet kiertotalouden ajureina • Kiertotalous ja luontokato • Tutkimus ja innovaatiot • Lainsäädännön ajankohtaiset YRITYS! Tutustu kumppanuuspaketteihimme ja varaa omasi! SAVE THE DATE: 8.–9.10.2025 Sokos Hotel Ilves, Tampere TULE TAMPEREELLE kohtaamaan jätealan ja kiertotalouden ammattilaisia! Ohjelmassa myös alan yritysten ständinäyttely, tutustumiskäyntejä kiertotalouskohteisiin sekä Get together -tilaisuus 7.10. Vieraana podcastissä on Vietnamin kansallisen yliopiston kiertotalousinstituutin (Institute for Circular Economy Development) johtaja Hong Quan Nguyen. On alkamassa uusi jakso kiertotalousaiheisesta The Circular Coffee Break -podcastista. . Hanf oli yksi perustajista Taival Advisory -strategiakonsultointiyrityksessä, joka alkoi ottaa toimintaansa mukaan kiertotalouden elementtejä. Vähitellen hänelle kirkastui, että kiertotalous on olennaisen tärkeä palikka kestäviä yhteiskuntia rakentaessa. Jätehuoltoyhdistys | jatehuoltopaivat.fi UUSIOUUTISET 3|2025 30. 19. Michael Hanf tekee The Circular Coffee Break -podcastia intohimosta kiertotalouteen. ”Mitä enemmän opin kiertotaloudesta, sitä syvemmin ymmärsin, että kiertotalous on kriittisen tärkeää, jotta lapsillemme jäisi kestävä maailma. Siitä asti kiertotalous on ohjannut uravalintojani”, Hanf kertoo. ELINA SAARINEN, TEKSTI | MICHAEL HANFIN ALBUMI, KUVA M inulla on tässä kupponen kahvia, ja juttelen tänään vieraani kanssa…” Michael Hanfin innokas ääni virtaa kuulokkeista. Hanf kaipasi kuitenkin vielä laajempaa vaikuttavuutta. Ilmoittautuminen avataan kesäkuun alussa. Suomalaisstudion ääni Michael Hanf tekee podcastia virtuaalisesta studiostaan kaikkialle maailmaan voimistaakseen kiertotaloussiirtymää. Kaksi vuotta sitten Hanf siirtyi VTT:lle kestävän liiketoiminnan johtoon. Joka toinen viikko ilmestyvä podcast vie kuulijat noin puoleksi tunniksi syventämään ymmärrystään kiertotaloudesta ajankoh’ ratkaisuun tarvitaan laajaa, paikalliset ja kansalliset toimet yhdistävää ja sektorirajat ylittävää lähestymistapaa. maaliskuuta ilmestyi juhlajakso, viideskymmenes Circular Coffee Break
Monialainen tutkimus antaa paljon inspiraatiota podcastin aiheisiin.” Kuntosalille ja autoon Hanf oli tehnyt jo aiemmin podcasteja, mutta keskustelut tuttavapiirin kanssa saivat hänet pohtimaan nimenomaan kiertotalouteen keskittyvää formaattia. Etenkin kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksissa on vielä paljon löydettävää. Kuulijakunta on kasvanut. Kuuntelijat saapuvat linjoille Yhdysvalloista, Intiasta, Saksasta, Ranskasta ja ympäri maailmaa. Jätehuoltopäivät TURVALLISUUTTA KIERTOTALOUDESTA OHJELMASSA: • Kriisit ja riippuvuudet kiertotalouden ajureina • Kiertotalous ja luontokato • Tutkimus ja innovaatiot • Lainsäädännön ajankohtaiset YRITYS! Tutustu kumppanuuspaketteihimme ja varaa omasi! SAVE THE DATE: 8.–9.10.2025 Sokos Hotel Ilves, Tampere TULE TAMPEREELLE kohtaamaan jätealan ja kiertotalouden ammattilaisia! Ohjelmassa myös alan yritysten ständinäyttely, tutustumiskäyntejä kiertotalouskohteisiin sekä Get together -tilaisuus 7.10. Viimeisimmät podcastit ovat rikkoneet jo kymmenen tuhannen kuuntelukerran rajapyykin. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on yksi podcastin kumppaneista. Kiertotalous ei ole vieläkään kaikille täysin tuttu termi, vaikka se onkin kasvattanut tunnettuuttaan. Kiertotalous on intohimoni.” Harrastus antaa hänen uppoutua joka jaksossa uuteen aiheeseen ja nähdä kiertotalous hitusen uudenlaisesta näkökulmasta. Hän on kutsunut virtuaaliseen studioonsa vieraita ympäri maailmaa, niin startup-yrittäjiä kuin globaalien suuryritysten asiantuntijoita, tutkijoita, professoreita, järjestökentän asiantuntijoita kuin julkisen sektorinkin edustajia. ”Tällä kaudella meillä on tulossa loistavia vieraita!” hän kutsuu kuulolle. Hanf tekee podcastit yhden miehen show’na vapaa-ajallaan. ”Suhteellisen lyhyt ja keskustelunomainen podcast on oivaltava tapa pukea sanoiksi, miten kiertotalous voi vaikuttaa liiketoimintaan ja yhteiskuntiin.” Hän pitää siitä, että podcast on matalan kynnyksen formaatti, jota voi kuunnella vaikka autossa tai kuntosalilla. ”ON MAHTAVAA, KUINKA PIENESTÄ SUOMESTA VOI SAAVUTTAA NIIN LAAJAN YLEISÖN!” ”VTT on hyvä alusta podcastin ideoimiselle. Ilmoittautuminen avataan kesäkuun alussa. Jätehuoltoyhdistys | jatehuoltopaivat.fi. Podcast on myös saanut paljon positiivista palautetta. Aiheet ja vieraat löytyvät verkoston kanssa keskusteluista, tutkimuksesta, sosiaalisesta mediasta sekä alan artikkeleista ja uutisista. ”Nautin tästä. kuunneltu informaatio voi herättää kuulijan pohtimaan myös omia roolejaan työssä, kansalaisena ja kuluttajana, ja sitä, kuinka jokainen voi vaikuttaa kiertotalouden etenemiseen. Hänen haaveensa on, että podcast kuuluisi entistä useammalle, entistä laajemmin, ja voimistaisi näin vaikuttavuuttaan kiertotaloussiirtymän vauhdittajana. VTT:llä pääsen käymään jatkuvia keskusteluja mahtavien asiantuntijoidemme kanssa ja tapaamaan ihmisiä ympäri maailmaa, koska VTT:llä on laaja globaali verkosto. ”On mahtavaa, kuinka pienestä Suomesta voi saavuttaa niin laajan yleisön”, Hanf iloitsee. Arkisissa ympäristöissä Moniääninen viesti Hanf haluaa, että kiertotalouden ääni on monipuolinen. Viidenkymmenen jakson aikana podcast on käsitellyt kiertotaloutta hyvin monesta teemasta ja näkökulmasta tekstiilialan kiertotaloudesta tekoälyavusteiseen uusien kiertotalousmateriaalien kehitystyöhön. Seuraava podcast on jo nauhoitettu
Vilikkalan istuinalustat on valittu kansainvälisen Green Product Award -kisan finaaliin. Päättyvä Finix-hanke viitoitti suuntaa kohti kestävää tekstiiliteollisuutta. Hanke on yhdistänyt 10 konsortiojäsentä, neljä akateemista kumppania ja 18 kumppaniorganisaatiota. Sellaisen on kiertotalouden mukaisen bisneksen oltava, jotta se voisi syrjäyttää totutun lineaarimallin. Halpatuonnin vyöry halvaannuttaa Kuuteen Finix-hankevuoteen ovat osuneet myös suuret kriisit kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Niinimäen mukaan Finix-hanke on ollut vaikuttava ja onnistunut rakentamaan vahvaa dialogia eri toimijoiden kanssa. Sitten tulivat Temu ja Shein. Professori Michael Hummelin esittelemä kartta osoittaa, että Eurooppa on globaalisti merkittävin tekstiilikierrätyksen alue. Kestävän muodin professori Kirsi Niinimäki kysyy, mikä on tulevaisuuden muodin estetiikka: Jatketaanko massatuotantoa vai lisätäänkö suunnitteluun tuotteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätysmateriaaleihinkin pohjautuvaa luovuutta niin, että lopputuotteissa on nykyistä enemmän yksilöllisiä piirteitä ja vaihtelua. . Vilikkala aikoo perustaa ilmakarstaukseen perustuvan tuotantolinjan Suomeen, jotta sekalaiselle poistotekstiilille saataisiin jalostuskäyttöä kotimaassa. ”Jotkut osat on helpompi muuttaa kuin toiset. Tapahtuma oli samalla Finix-hankkeen loppuseminaari. Näin tiivistää halikkolaisen Vilikkalan toinen yrittäjä Jari Toivonen. Mutta tarvitaan vielä vaikuttavampaa murrosta, koska näyttää, että iso osa muutoksista tapahtuu edelleen lineaarimallin sisällä”, hän analysoi. Hanke on inspiroinut myös kulutustottumusten muutokseen järjestämällä kampanjoita. ”Viime vuosina tutkimme sitä, kun kuluttajat lopettivat muodin ostamisen kireän taloustilanteen ja koronan takia. Odotimme, että kulutus alkaisi ehkä ohjautua kestävämpiin ratkaisuihin. Muutokset yhä lineaaritaloutta Finix-hankkeen Aalto-yliopiston professorit Minna Halme, Michael Hummel ja Kirsi Niinimäki sekä Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Susanna Horn pitivät puheenvuorot Finix-hankkeen loppuseminaarissa. ”Yritämme keksiä korkean jalostusarvon tuotteita sekakuidusta, joita ei voi hyödyntää langan valmistuksessa tai kemiallisessa kierrätyksessä”, Toivonen kertoo. EL IN A SA AR IN EN 32 UUSIOUUTISET 3|2025. Vilikkala hyödyntää Rester Oy:n Paimiossa jalostamaa yritysten poistotekstiiliä ja valmistaa siitä lämmön ja paineen avulla kaksikomponenttihuopatuotteita kuten istuinalustoja, väliseiniä tai sisustuselementtejä. Esimerkiksi #korjaushaaste innosti ihmisiä korjaamaan ja huoltamaan vaatteitaan ja kenkiään. Inflaatio, energian ja materiaalien hintojen heilahtelut, EU-regulaation nykivyys ja viimeisimpänä poukkoilevat tullipäätökset kasvattavat tekstiilien kestävyysmurroksen haastavuuskerrointa. Kestävän muodin professori Kirsi Niinimäki totesi, että tekstiilija muotiteollisuus valmistautuu isoon murrokseen yrittäessään muuttua lineaarisesta kiertotalouteen. Toivonen puhui yli satapäiselle yleisölle Espoon Otaniemessä pidetyssä Kestävyysloikka nyt -seminaarissa huhtikuun puolivälissä. ”Ihmettelemme, missä meidän kilpailijamme ovat”, Toivonen herätteli. Tutkimus on kohdistunut viiteen ydinalueeseen: uusiin kestäviin materiaaleihin, digitaalisiin innovaatioihin, uusiin suunnitteluja muotoilustrategioihin, kiertotalouden liiketoimintamalleihin sekä kestävyysvaikutuksiin. . Kuusi vuotta sitten käynnistynyt TAPAHTUMIA Finix-hanke on visioinut, miltä näyttää tekstiilien kestävä elinkaari vuonna 2030. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN KESTÄVYYSMURROS RAKOILEE H alvempi, nokkelampi tai ekologisempi. Maailmantilanne on kasvattanut kestävyysmurroksen vaikeuskerrointa
Toisaalta bisnes odottaa investointien suhteen sitä, kuinka tiukka EU-regulaatiosta kuten tekstiilien tuottajavastuusta ja kestävyysraportoinnista lopulta tulee.” Tekstiilikuitua appelsiininkuorista Finix-hanke päättyy, mutta työ jatkuu. Se haalii Turkissa esimerkiksi leikkaamoiden hukkaa ja tekstiilituotannon ylijäämää, jota sitten lajitellaan ja myydään eteenpäin raaka-aineeksi. Epävirallinen sektori voi monesti toimia kiertotalousketjun ensimmäisenä askelena. Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme visualisoi avauspuheenvuorossaan tekstiilien kestävyystutkimuksen ja -toiminnan keskinäisiä yhteyksiä. ”Yleensä epävirallinen työ lisääntyy siellä, missä hinnat ovat hyvin alhaiset”, Dzehngiz totesi seminaarissa. Niistä voi luoda uusia kuituja. Matalien hintojen tekstiilit ovat vyöryneet markkinoille”, Niinimäki sanoo Uusiouutisille. Elinkaarityökalu pyrkii arvioimaan tuotteen positiivisia ja negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia koko tuotteen elinkaaren ajalta. Väitöskirjatutkija Elina Määttänen kielsi itseltään uusien vaatteiden ostamisen viideksi vuodeksi. Niinimäki näkee, että ympäristöä kuormittavan ultrapikamuodin hinta olisi saatava heijastamaan tuotteiden todellisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Kemiallisessa kierrätyksessä selluloosa liuotetaan, eli luonnonpolymeerien ketjut järjestetään uudelleen molekyylitasolla. Monet kansainväliset vaatebrändit hankkivat materiaalia monimutkaisista alihankkijaketjuista, joissa työskentelee ihmisiä ilman työsopimusta tai joiden yrityksillä tai tehtailla ei ole virallista lupaa toimia. Tutkitusti tiedetään, että kiertotalous voi vahvistaa hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa, ja näin on myös tekstiilialalla”, totesi kommenttipuheenvuorossaan Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hanna Salmenperä. Kemiallisesti valmistettujen, selluloosapohjaisten muuntokuitujen tuotannossa olisi kasvun varaa. Epäviralliset työläiset joutuvat kuitenkin usein kohtaamaan vähättelyä sekä rikollisiksi stigmatisointia. . Tuote on yksi Green Product Award 2025 -kisan finalisteista. ”Nyt näyttää siltä, että kiertotaloussiirtymä on pattitilanteessa. Hän kertoi, että epävirallinen sektori työllistää Turkissa arviolta miljoona ihmistä. ”Kiertotaloustutkimuksessa on tunnistettu ympäristöhyötyjen lisäksi sosiaalisia hyötyjä. Apulaisprofessori Tulin Dzhengiz on tutkinut Finix-hankkeessa epävirallisten työntekijöiden roolia tekstiilien arvoketjuissa Turkissa. Hankesivuilla on kattava tietopaketti aiheesta: finix.aalto.fi . Vilikkalan No more frozen bum -istuinalustat on valmistettu tekstiilijätteestä. Vaatekaappiin jo kertyneistä sukista hän teki harmaan villapaidan. SU SA NN A VE NT O JA JA RI TO IVO NE N/ VIL IKK AL A 33 UUSIOUUTISET 3|2025. Trikoomekosta ja t-paidasta syntyi keltainen body. On kierrätysteknologioita, jotka ovat odottaneet investointeihin rahoitusta muotibrändeiltä. EU:n Horisontti-rahoitteisessa CELLFIL-hankkeessa jatketaan biopohjaisten tekstiilikuitujen kehitystyötä. Finixin tutkimus on syventänyt ymmärrystä siitä, mitä kaikkea vaaditaan kestävän tekstiilialan systeemitason murrokseen. Materiaalitekniikan professori Michael Hummel kertoi seminaarissa The Fiber Year 2024 -raporttiin viitaten, että vuonna 2023 selluloosamuuntokuituista polymeeriä tuotettiin globaalisti vain 7,5 miljoonaa tonnia, josta lyocell-kuitua oli 0,66 miljoonaa tonnia. On riskinä, että Yhdysvaltain tullien vuoksi kiinalaisen halpapikamuodin virrat ohjautuvat entistä vuolaampina Eurooppaan. Kierrätysmenetelmistä etenkin kemialliset prosessit kuten viime aikoina kaupallista kiinnostusta saanut lyocell-prosessi kiinnostaa tutkijoita. Maailman vaate teollisuuden vaikutukset vuodessa • 4–5 miljardia tonnia hiilidioksidi päästöjä eli noin 10 % kaikista teollisista hiilidioksidipäästöistä • 79 biljoonaa litraa vettä eli noin 4 % makean veden kulutuksesta • 16 % torjunta-aineiden käytöstä • 20 % teollisuuden jätevesistä • 35 % valtameriin päätyvistä mikromuoveista Lähde: Finix-tutkimushanke . EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN ”Tekstiilien kiertotaloussiirtymä on pattitilanteessa.” Finix-hankkeen tutkijat näkevät muutosta, mutta se tapahtuu yhä lineaaritalouden rajoissa. Lukua voi verrata siihen, että samaan aikaan synteettistä polyesteriä tuotettiin 71,7 miljoonaa tonnia. Sosiaaliset vaikutukset arviointiin Finix-hankeessa aloitettu työ sosiaalisten elinkaarivaikutusten (social-LCA) mittaamiseksi on myös saamassa jatkoa CELLFIL-hankkeessa. Työhön liittyy ylipitkiä työpäiviä, terveysriskejä ja epäreilua palkkausta. Selluloosapohjainen tekstiilijäte sekä erilaiset biopohjaiset sivuja jätevirrat appelsiininkuorista lähtien voisivat soveltua raaka-aineeksi tekstiiliteollisuudelle laajassa mittakaavassa. Sosiaalisen elinkaariarvioinnin menetelmät voisivat tehdä epävirallisten toimijoiden asemasta nykyistä näkyvämmän
Samalla on julkaistu 32 erilaista kartoitustyökalua kunkin maan kierrätysinfrastruktuurista. ”Opas luo yhteisen näkemyksen siitä, millaista on kiertotalouden periaatteiden mukainen ja kestävä pakkaussuunnittelu. Tavoitteena on ollut selkeys ja käyttäjäystävällisyys. PAKKAUKSESTA KIERRÄTETTÄVÄ O lemme laskeneet, että tuottajavastuujärjestelmiin raportoitujen muovipakkaustietojen perusteella arviolta kymmenen prosenttia muovipak kauksista on kierrätyskelvottomia. Tarkoitus on, että suosituksesta tulee vähitellen standardin kaltainen ohje siitä, millainen pakkaus katsotaan kierrätyskelpoiseksi. Opas kierrätettävien pakkausten suunnitteluun auttaa pakkausten suunnittelijoita ja valmistajia miettimään pakkausta elinkaaren loppuvaiheen eli keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen kannalta. ” Arviolta joka kymmenes muovipakkaus ei kelpaa Suomen kierrätysjärjestelmiin. Jokela toivoo, että kotimaisiin oloihin tehdystä oppaasta on hyötyä. Se on kyllä aika paljon”, sanoo Suomen Pakkaustuottajat Oy:n kehityspäällikkö Eija Jokela. Suomen Pakkaustuottajat (SPT) ja Suomen Pakkausyhdistys (SPY) ovat nyt julkaisseet suomenkielisen version maailman pakkausorganisaatio WPO:n kehittämästä tuoreesta oppaasta. ”Opas on hyvin merkittävä. Vuodesta 2035 lähtien pakkauksia on voitava kierrättää laajamittaisesti. Vihreä viestii pakkausten ympäristökestävyyden ja kierrätettävyyden kannalta suositeltavista ominaisuuksista, punainen vältettävistä. Usein puhuttaa nestepakkauskartonki, jossa on muovipinnoitetta ja alumiinia, mutta se kyllä kiertää Suomessa ihan hienosti”, Jokela antaa esimerkin kotimaisesta kierrätysjärjestelmän erityispiirteestä. EU:n uusi pakkausja pakkausjäteasetus (PPWR) linjaa, että kaikkien Euroopan markkinoille saatettujen pakkausten on oltava kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi pakkausja kiertotalousalan sanasto on tarpeen.” Lue koko uutinen: bit.ly/4lxCV5I 34 UUSIOUUTISET 3|2025. Opas kierrätettävien pakkausten suunnitteluun on käännetty jo 15 kielelle. Uusi opas antaa suositukset kierrätettävien pakkausten suunnittelulle. Kierrätettävyyden linjauksiin on kaivattu kansainvälistä ohjeistusta. Tämä ei ole yksityiskohtainen opas pakkauksen suunnitteluun, vaan suositus suuntaviivoista”, SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola tarkentaa. Suunnittelusuositukset on annettu kahdeksalle eri pakkaustyypille kolmesta pääkriteeristä eli materiaalista, etiketistä tai painatuksesta sekä suljinmekanismista. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut käytössä kansainvälisesti koordinoitua, kaikkiin pakkausmateriaaleihin kohdistuvaa suunnitteluopasta kierrätettävyyden näkökulmasta”, Jokela alleviivaa. Liikennevalot viestivät Opas käyttää liikennevalojärjestelmää. AD OB E ST OC K . Uusi opas kierrätettävien pakkausten suunnitteluun suosittelee käyttämään muovipakkauksissa mieluiten yhdestä muovista valmistettuja, läpinäkyviä materiaaleja. Keltainen puolestaan muistuttaa käyttämään ominaisuutta harkiten ja vain tarvittaessa. ”Operaatio Suomen keräysja kierrätysjärjestelmien erityispiirteistä oli näpsäkkä rutistus, joka poiki vielä lisäprojekteja. Pakkaussuunnittelussa kannattaa kierrätyksen näkökulmasta suosia monomateriaaleja eli yhdestä, kierrätyskelpoisesta materiaalista valmistettuja pakkauksia. WPO:n opas onkin globaali suositus kiertotaloutta edistävään pakkaussuunnitteluun. Opas huomioi PPWR:n vaatimukset ja se täydentyy sitä mukaa, kun komissio antaa lisää yksityiskohtaisia delegoituja säädöksiä. Pohja yhteisille suuntaviivoille Kierrätettävyys kiinnostaa nyt pakkaustuottajia. ”Suomen robustit kierrätysjärjestelmät esimerkiksi paperikuitupohjaisten materiaalien osalta ovat hyvin sallivia. Webinaaria seurasi yli sata osanottajaa. Kunkin maan keräys-, lajitteluja kierrätysjärjestelmän erityispiirteet on huomioitu. Kiertotalouden näkökulmasta optimaalisin pakkaus olisi uudelleenkäytettävä ja palautuva pakkaus, jonka suunnittelija on huomioinut myös kierrätettävyyden. Suomalainen tukimateriaali esittelee, minkälaisille pakkauksille Suomesta löytyy kierrätysprosessit ja minkälaisille ei. Kierrätettävyys edellyttää pakkauksen suunnittelua niin, että se voidaan tehokkaasti kerätä, lajitella ja prosessoida uusioraaka-aineeksi. Kierrätyskelpoisuuteen vaikuttavat lukuisat tekijät: käsittelylaitosten teknologiat, pakkauksen valmistukseen valitut materiaalit, pakkauksen koko ja muoto, paino, väri, pintakäsittely, tarrat ja etiketit, sulkimet, painatukset ja kierrätysmerkinnät. Opas suosittelee käyttämään paikallisia kierrätysja uusiomateriaaleja sekä EuPIA-yhteensopivia painovärejä ja päällysteitä. Opas näyttää vihreää valoa myös sillä tavalla suunnitellulle pakkaukselle, joka tyhjenee mahdollisimman hyvin. Hän puhui SPT:n ja SPY:n aiheesta järjestämässä yhteiswebinaarissa maaliskuun lopussa. Kiertotalouden näkökulmasta optimaalisin pakkaus olisi uudelleenkäytettävä ja palautuva pakkaus, jonka suunnittelija on huomioinut myös kierrätettävyyden
lokakuutta AsiaWorld-Expossa Hongkongissa. Jätehuolto ja kiertotalous ovat vahvasti edustettuina. Messuja täydentää verkossa 21.10.–7.11.2025 tarjottava Clic2Match-verkostoitumisalusta sekä hankintoja helpottava Sourcing-verkkopalvelu, joka avautuu jo syyskuun lopussa hktdc.com-sivustolla. Kööpenhaminan retki puolestaan suuntautuu AmagerBakkeen ihmettelemään jätteenpolttolaitoksen katolle rakennettua lasketteluja ulkoilukeskusta. Viime vuonna Suomi oli yksi niistä 11 maasta ja alueesta, jotka esittelivät messuilla yritysten ratkaisuja. Tapahtuman alla voi osallistua vierailulle AmagerBakken hiihtokeskukseen, joka on rakennettu ARC:n jätteenpolttolaitoksen katolle. Perinteiseen tapaan messujen yhteydessä järjestetään Eco Asia Conference kiinnostavine puheenvuoroineen. Pohjoismainen osaaminen esillä Circular Materials Conferencessa Tapahtumakalenteri KIRA CIRCULARIS -HANKKEEN TYÖPAJASARJA 9.5.25 klo 9–12, Työväenmuseo Werstas, Tampere PK-YRITYSTEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET CLIC Innovation, GreenE2ja 4R-ekosysteemit 9.5.25 klo 9–12, Eteläranta 10, Helsinki KIERTOTALOUDEN KIRJANPITOA -WEBINAARI 13.5.25 klo 9–10, online YGOFORUM-KEVÄTWEBINAARI 13.5.25 klo 9–11, etänä WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM WCEF 13.–16.5.2025, Sao Paulo, Brasilia & online YHDYSKUNTATEKNIIKAN NÄYTTELY 14.–15.5.2025, Tampere KIERTOTALOUSPÄIVÄT 14.–15.5.2025, Tampere TEOLLISUUDEN JA ENERGIAN PYÖREÄ PÖYTÄ 14.5.25 klo 8:30–10:30, Teams FINNCERES-HANKKEEN VUOSISEMINAARI 15.–16.5.25, Dipoli, Espoo & online LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ 2025 -VERKOSTOTAPAHTUMA, 15.5.25 klo 9–16, Aalto 2, Jyväskylä VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN VUOSISEMINAARI, 16.5.25 klo 9–16, Otaniemi, Espoo KASVA-HANKKEEN TYÖPAJAWEBINAARI 19.5.25 klo 12:30–14:30, Teams ja työpajat IMPACT-HANKKEEN TYÖPAJA 20.5.25 klo 9–11, Teams PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖSEMINAARI 20.5.25, Messukeskuksen kokoussiipi, Helsinki FESTIVAL OF CIRCULAR ECONOMY 2025 20.–22.5.2025, London & online CIRCULAR ECONOMY GO -HANKKEEN WEBINAARI, 21.5.25 klo 9–11, Zoom BIODIFUL LEADERSHIP FORUM 22.5.2025 klo 12–16, Logomo, Turku MUOVIT KIERTOON Kiertotalous Pirkanmaan tunnin tietoisku 22.5.25 klo 14–15, Teams KIERTOTALOUS SOTE-ALALLA 27.5.25 klo 13:30–15:30, Lappeenranta AGRIVENTURE 27.–28.5.2025, Biotalouskampus, Saarijärvi AKKUASETUSWEBINAARI: DUE DILIGENCE 3.6.25 klo 9-10:30, Teams ARCTIC CIRCULAR ECONOMY FORUM ACEF2025 3.–4.6.25, Kemi Lisää tapahtumia: uusiouutiset.fi/tapahtumat Muista syksyllä myös nämä: BIOTALOUSPÄIVÄT, 16.–17.9.2025, Pori PURKUPÄIVÄ, 25.9.25, Presidentti, Helsinki JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.–9.10.25, Sokos Hotel Ilves, Tampere 7TH CIRCULAR MATERIALS CONFERENCE 15.–16.10.2025, Kööpenhamina, Tanska ECO EXPO ASIA, 28.–31.10.25, Hongkong Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Eco Expo Asia lokakuun lopussa AASIAN merkittävä vihreiden teknologioiden messutapahtuma, Eco Expo Asia, järjestetään 28.–31. Suomi on näkynyt Eco Expo Asiassa vuodesta toiseen. Viime kerroilla Skellefteåssa tai Chalmers-yliopistolla Göteborgissa pidetty tapahtuma siirtyy nyt Tanskaan. lokakuuta. circularmaterialsconference.se 35 UUSIOUUTISET 3|2025. Circular Materials Conference järjestetään lokakuussa Kööpenhaminassa. Vierailuohjelma on jaettu kahteen osioon, joista toinen kohdistuu Ruotsiin, toinen Tanskaan. Tapahtuman alla järjestetään tuttuun tapaan kiinnostavia vierailuja kiertotalouden ja jätehuollon kohteisiin. www.hktdc.com/event/ecoexpoasia/en . Tämän vuoden järjestyksessään jo seitsemäs Circular Materials Conference tapahtuma pidetään Tanskan teknisen yliopiston tiloissa Lyngbyssä, Kööpenhaminassa. EL IN A SA AR IN EN EC OE XP OA SIA POHJOISMAIDEN yksi johtavista kiertotalouden tiedettä, teollisuutta ja liiketoimintaa yhdistävistä foorumeista, Circular Materials Conference, järjestetään pienen tauon jälkeen jälleen 15.–16. Konferenssi keskittyy nyt viiteen pääteemaan: EU-politiikka kiertotaloussiirtymässä, kiertotalouden materiaalit liiketoiminnassa, pohjoismainen yhteistyö, teknologiset innovaatiot sekä kiertotalouden mittaaminen. Startup-yritykset pääsevät esittäytymään omalla messualueellaan. . Ruotsin vierailukohteina toimivat Befesan metallinjalostuslaitos sekä Boliden Bergsöen kierrätystehdas Landskronassa sekä Stenan kierrätyskeskus ja akkukierrätyslaitos Halmstadissa
RISKIT JA KASVUN PAIKAT ESIIN Kestävyysraportointi on myllerryksessä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | KIERIVÄ, KUVA Kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että yritys analysoi ulkoapäin tulevat riskit ja mahdollisuudet ja toisaalta arvioi omia ulospäin näkyviä vaikutuksiaan. Se tulee muuttamaan ja keventämään jo hyväksyttyjä yritysten kes. Kävi omnibus-paketissa miten tahansa, yksi asia on kuitenkin varma: Oli yritys tai organisaatio sitten suuri tai pieni, julkinen tai yksityinen toimija, iso yhtiö, pk-yritys tai yhden hengen firma, jokaisen toimijan kannattaa pohtia toimintansa vastuullisuutta. Omnibus keventää myös hiilirajamekanismia (CBAM). Omnibus-aloitteen käsittely on vielä kesken Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, eikä tarkkoja yksityiskohtia lopullisesta sääntelypaketin muutoksesta tiedetä. Neljän naisen asiantuntija yritys Kierivä Oy auttaa yrityksiä kasvamaan muuttuvassa maailmassa. Kriiseissä kaivataan kiertotaloutta ja vastuullisuutta. Ihmiset ovat nykyään valveutuneita”, Kierivä Oy:n Riitta Haapanen ja Riikka Kinnunen korostavat. ”Kaiken kokoisten toimijoiden kannattaa tarkastella vastuullisuuttaan strategisesti, ei vain viestinnälRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 36 UUSIOUUTISET 3|2025. Valiokuntatyö EU:ssa pääsi alkuun vasta maaliskuussa. “On oikeasti niin, että yritysten pitäisi kantaa laajemmin ja läpinäkyvästi vastuuta omasta arvoketjustaan. tävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysten huolellisuusvelvoitetta (due diligence) koskevaa yritysvastuudirektiiviä (CSDDD), Euroopan kestävän raportoinnin standardia (ESRS) sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa ja sen tietojen julkistamista sekä ilmastoa ja ympäristöä koskevia delegoituja säädöksiä. Viherpesun aika on ohi. H elmikuun lopussa Euroopan komissio jysäytti uutispommin: EU:n pitkään valmisteltu ja suurimmassa osassa jäsenmaita jo kansalliseen lainsäädäntöön implementoitu yritysten vastuullisuusja kestävyysraportointisääntely tullaan osittain purkamaan. Vastuullisuus kasvattaa mahdollisuuksia Vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntijapalveluita tarjoavan Kierivä Oy:n perustajat Riitta Haapanen ja Riikka Kinnunen kertovat, että EU:n omnibus-suunnitelma on herättänyt epätietoisuutta etenkin yrityksissä, joita aiempi raportointivelvollisuus on koskenut tai jotka toimivat raportointivaatimusten piirissä olevien yhtiöiden arvoketjussa. Komission 26.2.2025 julkistama, niin kutsuttu omnibus-aloite vastuullisuussääntelyn yksinkertaistamisesta tähtää yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen
Muutosten myötä jäljelle jäisi reilu sata yritystä”, Haapanen sanoo. Kierivä auttaa asiakkaitaan varau tumaan muutoksiin. Ajoitus on todella huono. Vastuullisuuslainsäädäntö, kestävyys raportointivaatimukset ja kiertotaloussiirtymä tuovat uu sia vaatimuksia mutta myös uusia mahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuus on kuitenkin säi lymässä”, Haapanen ennakoi. Direktiivi toi ensimmäisessä vai heessa kaikkein isoimmille yhtiöille velvollisuuden tuottaa hallituk sen toimintakertomuksen osaksi kestävyysselvitys, jonka tulee olla tilintarkastettavassa muodossa ja rajoitetun varmennuksen piirissä. Haapanen ja Kinnunen odottavat kiertotalouspalvelujen kas vavan lähitulevaisuudessa. Tänä keväänä Kierivän asian tuntijat ovat tehneet esimerkiksi rakentamisen kiertotalouden kou lutussarjaa. Jotkut asiakkaat ovat jatkaneet raportointia alkuperäisen CSRD:n mukaisesti, toiset taas ovat jääneet odottamaan tietoa jatkosta. Kaksoisolennaisuus on terminä vaikea, mutta sen ytimessä on simp peli ajatus, Haapanen ja Kinnunen taustoittavat. Entä millaiset toimet toisivat lisää kasvua. EU:n jarruttaminen kestä vyysraportoinnissa näin mittavalla tavalla vaikuttaa vähän paniikki reaktiolta. OMNIBUS VIE ÄÄRIPÄÄSTÄ TOISEEN. Nyt jo tiedetään, että rapor tointivaatimuksiin on tulossa kahden vuoden siirtymäaika. Viidessä vuodessa maailma on to dellakin muuttunut. Tietojen täytyy olla jäljitettävissä ja dokumentoituja. Jos omnibusesitys menee nykyisessä muodossaan läpi, se vie uskottavuutta koko EU:n ilmasto ja ympäristöpo litiikalta. ”Aiemmin Suomessa oli noin tu hat yritystä raportoinnin piirissä. Vastuullisuustyö on riskien ja maineen hallintaa, mutta myös uusien liiketoimintamahdol lisuuksien löytämistä”, Haapanen ja Kinnunen kiteyttävät Tulkkina muuttuvassa maailmassa Haapanen ja Kinnunen perustivat Kierivä Oy:n viisi vuotta sitten autta maan yrityksiä kehittymään ja kasva maan muuttuvassa maailmassa. Euroopan kestävyys raportointistandardin (ESRS) raken ne on sekin todella monimutkainen. Raportoin tia vähennetään ja yksinkertaistetaan. Näiden kahden vaihtoehdon vä lillä on muitakin toimintamalleja. Se koskisi vain yli tuhannen työnte kijän isoja konserneja, joilla on vähin tään 50 miljoonan euron liikevaihto tai 25 miljoonan euron tase. Vuosien mittaan Kierivä on kasva nut kahden perustajanaisen yrityk sestä neljän asiantuntijan ketteräksi organisaatioksi. Asiakkaina on niin ympäristöalan yri tyksiä, rakentamisen ja energiaalan toimijoita kuin sosiaali ja terveys puolen organisaatioitakin. Kierivä valmentaa vastuullisuus työhön, viitoittaa tietä kestävyys vaatimuksiin pääsemiseksi, järjestää työpajoja, tekee viestintää ja kouluttaa yrityksiä ja isoja yhtiöitä, julkisen sek torin toimijoita, seurakuntia, oppilai toksia ja edunvalvontaorganisaatioita. Etenkin ympäristöalan yritykset ovat usein tärkeässä roolissa jonkin toisen toi mijan arvoketjussa, ja tämä rooli tuo mukanaan paljon vastuuta. Alkuperäisessä regulaatiossa datapisteitä oli lähes 1200. lisenä tai markkinointiin liittyvänä, irrallisena asiana. Poukkoileva sääntely luo epätietoisuutta, mikä ei ainakaan pa ranna EUyritysten kilpailukykyä.” 37 UUSIOUUTISET 3|2025. Kun EU keventää kestävyysraportointivaatimuksia, vaatimusten piirissä olevien yritysten määrä putoaa Suomessa noin tuhannesta noin sataan. He kritisoivat kuitenkin tapaa, mi ten keventämistä ollaan nyt tekemäs sä EU:ssa: ”Nyt ollaan menossa ääripäästä toiseen. Vaikutuksia analysoidaan Euroo pan kestävyysraportointistandardin ESRS:n kriteereillä. Yrityksen tulisi analy soida ulkoapäin tulevat riskit ja mah dollisuudet ja toisaalta tehdä vastuul lisuusanalyysiä myös sisältä ulospäin eli kysyä, millaisia relevantteja sosi aalisia, ekologisia ja hyvän hallintota van mukaisia vaikutuksia yrityksellä on ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Kierivä on esimerkiksi tehnyt kestävyysraportointiin liittyvää sidos ryhmävuorovaikutustyötä ja järjestänyt yritysten johdolle kaksoisolennaisuustyöpajoja. Tuhannesta sataan Helmikuun lopussa komission julis taman omnibusaloitteen myötä kes 100 tävyysraportointivelvollisuus koskisi jatkossa todennäköisesti paljon pie nempää yritysjoukkoa, kuin mitä EU vielä viime kaudella kaavaili. ”Raportoitavien datapisteiden mää rä vähenee ja raportoinnin laajuus kevenee. Kiertotalousmurros näkyy jo Kieri vän työssä. Voi esimerkiksi raportoida CSRD:n rakenne ja vaatimukset huomioi den mutta supistetusti. ”Hyvä arvoketjun tuntemus on yrityksille ja organisaatioille tosi tär keää”, Haapanen alleviivaa. Tunne arvoketjusi Sidosryhmäkeskustelut ovat osoit tautuneet antoisaksi ja arvokkaaksi työkaluksi, jonka avulla organisaatio tai yritys saa paljon tietoa toimintansa vaikutuksista, mahdollisista riskeistä ja uuden kasvun mahdollisista suun nista. VASTUULLISUUSTYÖN PERUSTA YRITYSTEN VASTUULLISUUSTYÖ perustuu näihin tärkeisiin kysymyksiin: Mitkä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat ovat yrityksen sidosryhmille olennaisia. ”Poukkoilevuus ei paranna kilpailukykyä” Haapanen ja Kinnunen pitävät om nibusin periaatetta vaatimusten ke ventämisestä teoriassa hyvänä, sillä alkuperäinen kestävyysraportointidi rektiivi on yrityksille vaikeaselkoinen ja hyvin raskas. Kaksoisolennaisuuden periaate on hyvä Kierivä auttaa yrityksiä valmistautu maan etenkin yritysten kestävyysra portointidirektiivi CSRD:n muuttu viin vaatimuksiin. Nykyisin Kierivässä työskentelevät myös Laura Kuisma ja Emmiina Melander. Sidosryhmien toiveet ja odo tukset saattavat myös muuttua. Yksi kriteeriluok ka, ESRS E5, koskee resurssien käyt töä ja kiertotaloutta. Kevyt vastuullisuus raportti sopii osalle Kuinka omnibus lopulta muuttaa yritysten kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Vaatimuksiin kaavaillaan myös sisältömuutoksia. ”Toimimme tulkkina ja sillanra kentajana julkisen ja yksityisen sekto rin välillä sekä sääntelyn ja käytännön toiminnan välillä”, Haapanen ja Kin nunen näkevät. Tai sitten voi tehdä kevyemmän, vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin. ”Näihin liittyvät regulaatiomuu tokset heijastuvat fiksuille yrityksille myös liiketoimintamahdollisuuksina”, Kinnunen sanoo. Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta liiketoiminta voi ylipäätään kestävästi jatkua. Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden taloudellisia vaikutuksia yrityksen tulisi huomioida liiketoiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa. Kierivän ydin ajatus on pysynyt samana: Tarve Kierivän asiantuntijapalveluille vas tuullisuuden, kestävyysraportoinnin ja kiertotalouden saralla ei ole aina kaan vähentynyt
Kaupallisia mahdollisuuksia LSJH käynnisti Kamu-projektin voitettuaan loppuvuoden I love me -messuilla jaetun Muodin kiertotalouspalkinnon elinkaaren pidentäjän kategoriassa 2500 euroa. ”Sataan prosenttiin on vaikea päästä, eivätkä kierrätyskuidut sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin. Muutkin kestävästä muodista palkitut suomalaistoimijat menestyvät maailmalla. Miira Ojasen lappumekko on hyvä esimerkki brändiyhteistyöstä. LSJH päätti laittaa hyvän kiertämään ja perusti projektihaun, jonka palkintosummaan se laittoi vielä hieman lisää, jotta potti riittäisi siivittämään uusia kaupallistettavia kiertotalousideoita lentoon. 38 UUSIOUUTISET 3|2025. Vuonna 2023 Latimmierin tuotannossa käytetyistä raaka-aineista 15 prosenttia oli uusioraaka-aineita tai ylijäämää. PALKITTUJA VOITTAJAT MUUTTAVAT MUOTIA Suomalainen designbrändi Latimmier voitti Lounais-Suomen Jätehuollon projektihaun. Muotisuunnittelija Ervin Latimer aikoo käyttää Kamu-projektin hankehaun voittopotin uuden kiertotalouden liiketoimintakonseptin lanseeraamiseen tulevana syksynä. Latimmier saa käyttöönsä neljän tuhannen euron palkintopotin, jonka avulla se voi hyödyntää poistotekstiilimateriaaleja ja skaalata kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja nykyistä suurempaan mittakaavaan. Uusi alabrändi syksyllä Ervin Latimer kertoo olevansa iloinen voitosta, sillä se antaa pienelle yritykselle merkittävää tukea ja kaivattuja resursseja valmiin konseptin kaupallistamiseen. Samalla testataan kotimaassa, kuinka konsepti laajenisi kansainvälisille markkinoille Latimmierin mukana. . Kaavapalat voi leikata auki ja käyttää paitoja kankaan tavoin. L atimmier-yrityksen perustaja, muotisuunnittelija ja työelämäprofessori Ervin Latimerin ehdotus voitti Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n projektihaun. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) myyntipäällikkö Miira Ojanen kehuu nuoria suunnittelijoita ja vaatebrändejä, joille kestävyysasiat ovat yritystoiminnan kulmakiviä. LS JH ER VIN LA TIM ER IN AL BU MI . Tyyki Designin vaate on tehty kokonaan LSJH:n poistotekstiilistä. Suomi on mielenkiintoinen maa siinä, että täällä kierrätyskuitujen innovointi on vahvaa”, Aalto-yliopiston työelämäprofessorinakin työskentelevä Latimer sanoo. Syksyllä julkaistava Latimmierin alabrändi käyttää kierrätysmateriaaleja valmistaessaan vaatteita ja kodintekstiileitä. ELINA SAARINEN Yritys aikoo hyödyntää kuluttajilta kerättyä ja LSJH:n lajittelemaa, laadukasta poistotekstiiliä – kuten esimerkiksi käytettyjä, puuvillaisia kauluspaitoja – uusien tuotteiden raakamateriaalina. Myös nappilistoja ja muita paloja voi hyödyntää. ”Lanseeramme syksyllä uuden alabrändin, uuden konseptin, jonka alla tutkimme, millaisia tuotteita ja liiketoimintaa voi luoda poistotekstiileistä”, Latimer vihjaa
Pigmenttien tuotantoon liittyy myös eettisiä ongelmia. Kun 3D-tulostetut napit pujotetaan nappilenkkien läpi, muodostuu sauma, joka on paitsi näyttävä yksityiskohta, myös funktionaalinen rakenne, jonka ansiosta palasia voi yhdistellä. Yhteistyössä syntyneet prototyypit olivat esillä äskettäin päättyneillä Milanon design-viikoilla. Shimber yritys vie innovaatiota bisnekseksi. Idea syntyi Ilmosen tehdessä Aalto-yliopistolla maisteriopintojaan ja pohtiessa kestävyysaspekteja. Kierrätysmateriaalien käyttö tuotannossa on heille uusi normi.” Puukristallin värihehku LSJH:n saama Muodin kiertotalouspalkinto jaettiin I love me -messuilla marraskuussa. Hän kokeili puuvärejä maisterintyössään. Hän on luonut moduuleista koostuvan malliston. 39 UUSIOUUTISET 3|2025. Hän kehittää juuri modulaarisen mallistonsa teollista tuotan toa kansainvälisessä yhteistyössä. Vaate muuttuu ihmisen mukana Muodin kiertotalouden designer-palkinto myönnettiin I love me -messuilla muotisuunnittelija Sofia Ilmoselle. . Maailman muotitalot ovat kiinnostuneet materiaalista. Muotisuunnittelija Sofia Ilmonen perusti oman yrityksen kolmisen vuotta sitten. ”Tekstiiliteollisuudessa ja materiaaleissa on tapahtumassa iso murros. Huhtikuussa innovaatio oli esillä muun muassa Milanon muotiviikoilla. Värit syntyvät eri tavoin kuin tavalliset pigmenttivärit. Rakenneväreistä on kyse myös perhosen siipien ja fasaanin pyrstön loistavissa ja hehkuvissa väreissä. Sofia Ilmosen moduuleissa on muokkaus varaa, sillä mallisto sopii niin koon 34 kuin koon 44 käyttäjälle ja kaikille siltä väliltä. Lopputuote on biohajoava ja myrkytön. Toukokuun lopussa Ilmonen pitää Formation-yksityisnäyttelyn Design museossa. . Puukristalli loistaa ja hehkuu ilman väri pigmenttiaineita. Shimber on päässyt mukaan messuille ja kansainvälisiin trendilistauksiin. Kestävyys ja kiertotaloudellisuus ovat Ilmoselle erittäin keskeisiä arvoja. Yau ja Klockars miettivät, mihin sovelluksiin hauraat mutta kovat puuvärit soveltuisivat parhaiten. Eroon haitallisista väriaineista Puusta johdettu väri ei haalistu kuten pigmentit. Nanorakenteen ja valon heijastusten yhteisvaikutuksesta syntyy rakennevärejä”, Yau kuvailee. Anna Semi tuli mukaan yhteistyöhön. ”Vaikka tuntuu, että tässä joutuu auraamaan tietä eikä tämä ole aina helppoa, niin koen, että voin muuttaa maailmaa paremmaksi – pala palalta.” SO FIA ILM ON EN . Suomen Messujen ja Jalotus ry:n palkinto nostaa esiin muodin elinkaarta pidentäviä kiertotalouden liiketoimintamalleja. ”Nuorempien brändien konsepteissa vastuullisuus on sisäänkudottuna.” EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN ”Nuorempien brändien konsepteissa vastuullisuus on sisäänkudottuna. ”Kun muoti muuttuu tai ihmisen tyyli, ajatukset tai vartalon koko muuttuvat elämän varrella, vaate muuttuu ja elää siinä mukana.” Maailma paremmaksi pala palalta Ilmonen on kehittänyt tuotannon skaalausta yhteistyössä italialaisen tehtaan kanssa EU:n Worth partnership -rahoituksella. Mieleen tulivat muodissa ja vaatteissa käytetyt kristallit. Ilmosen mallistossa on neljä moduulia, jotka voi kaikki kiinnittää yhteen lukuisin tavoin. Lounais-Suomen Jätehuollon lisäksi palkittiin muotisuunnittelija Sofia Ilmonen sekä The Structural Colour Studion eli Noora Yaun, Anna Semin ja Konrad Klockarsin kehittämä innovaatio The Shimmering Wood Crystals. JU HO HU TT UN EN . Noora Yau ja Konrad Klockars tutkivat puupohjaista rakenneväriä aluksi maisterija sitten väitöskirjatyössään Aalto-yliopistossa. ”Kun puuta pilkkoo tarpeeksi pieneksi nanoselluloosaksi ja sitä osaa käsitellä tietyllä tavalla, nanoselluloosa muodostaa nanorakenteen esineen tai asian pintaan. Anna Semi ja Noora Yau kertovat, että nanoselluloosa pohjainen tutkimus innovaatio on saanut kansainvälistä huomiota. ”Muodissa on iso tarve vaihtoehtoisille väriaineille, jotta päästäisiin eroon mikromuoveista sekä myrkyllisistä ja haitallisista aineista värjäysprosesseissa”, Yau sanoo. Siinä kannattaa olla mukana ja tuoda kestävämpiä vaihtoehtoja”, Semi sanoo. Keksijät ovat nyt perustaneet innovaation kaupallistamiseen yrityksen nimeltä Shimber
PÄIVI IKONEN, SOILE SUVANTO JA ELINA SAARINEN Korkea talteenottoprosentti ja pieni energiankulutus tekevät innovaatiosta huomattavan potentiaalisen ison mittakaavan ratkaisun. N PHarvest on kehittänyt uudenlaisen kalvoteknologian typen ja fosforin poistamiseen jätevesistä ja niiden hyödyntämiseen uudelleen raaka-aineina, esimerkiksi lannoitteina. huhtikuuta. Uranuurtajat-palkinnon voittanut Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkimusyksikkö sai tunnustuksensa monimuotoisesta, tuloksellisesta tiimityöstä. ”Pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä on seurannut konkreettisia tuloksia, kuten henkilöstön matala stressitaso ja korkea työtyytyväisyys”, kertoo Uranuurtajat-palkintoraatia johtanut Katja Toropainen. Neutronien ja fotonien kulkeutumista ja vuorovaikutuksia mallintava uuden sukupolven laskentakoodi on kansainvälisesti tunnetuimpia työkaluja ydinreaktoreiden laskennallisessa tutkimuksessa. PALKITTUJA NPHARVESTILLE TAAS PALKINTO Helsinkiläinen startup-yritys NPHarvest on palkittu uudella suomalaisella teknologian alan tunnustuksella, Läpimurto-palkinnolla. NPHarvestin palkitun teknologian ovat kehittäneet Federico Varalta, Sara Ikonen, Juho Uzkurt Kaljunen, Burak Yirmibesoglu ja Eero Petäjä. ”Korkea talteenottoprosentti ja pieni energiankulutus tekevät innovaatiosta huomattavan potentiaalisen ison mittakaavan ratkaisun.” VTT:lle ja Oulun yliopistollekin palkinnot Kaksi muuta ITU-tunnustusta ovat Kivijalka-palkinto, jonka vei laskentakoodia kehittävä VTT:n tiimi, ja Uranuurtajat-palkinto, joka myönnettiin Oulun yliopiston tuotantotalouden yksikölle. Ensimmäisen Kivijalan vei VTT:n Serpent-koodia kehittävä ryhmä. ”Erityisesti se, että ratkaisulla voidaan ottaa talteen jopa 90 prosenttia jätevesien ravinteista, osoittaa sen vaikuttavuuden”, kemian diplomi-insinööri, kauppatieteiden tohtori ja futuristi Hiltunen sanoo. Nosteessa oleva yhtiö sai edellisen tunnustuksensa, Pelasta Itämeri -palkinnon helmikuussa 2025. Palkintoraadin puheenjohtajan Elina Hiltusen mukaan NPHarvestin tiimi on tehnyt keksintönsä eteen pit. VTT:lle ja Oulun yliopistollekin palkinnot Läpimurto-palkinto kuuluu uuteen ITU-palkintoperheeseen, jonka perustivat Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Erityisen ansiokasta on palkitsijoiden mukaan yksikön työja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen. JA RI HÄ RK ÖN EN 40 UUSIOUUTISET 3|2025. ”Tämän lisäksi yksikkö panostaa selvästi ja konkreettisesti muun muassa opiskelijoiden ja kansainvälisten osaajien mukaan ottamiseen ja integrointiin.” Palkinnot jaettiin Helsingissä 10. Läpimurto-palkinto myönnetään innovaatiolle, joka on uudistanut tekniikan alaa. Serpentin käyttäjäkuntaan kuuluu jo yli 200 yliopistoa ja tutkimusorganisaatiota, muun muassa maineikkaat MIT ja Cambridgen yliopisto. käjänteistä työtä ja tuottanut uutta, mullistavaa tutkimustietoa
”Tanan missio, ”From Waste to Value”, on erittäin innostava, ja odotan innolla yhteistyötä Tanan osaavan tiimin, kumppaniverkoston ja asiakkaiden kanssa,” Mennala summaa. Saimme peräti 22 videota ja lähes sata oppilasta osallistui kisaan. Laajentumisen myötä yhtiö keskittää Itä-Suomen toimintonsa uuden tytäryhtiön Revisol Itä-Suomi Oy:n alle. Polkupyörät kiertoon. ”Emme olisi uskoneet, että voitamme. Hallituksen puheenjohtaja Ragnvald Blomfeldt kertoi tuolloin, että uuden toimitusjohtajan tehtävä on tarkoitus täyttää mahdollisimman pian. 41 UUSIOUUTISET 3|2025. ”Tehtävänä oli pitchata kiertotalousyrityksen idea videolla. Jääskeläinen aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. . Työryhmässä mukana ollut Joonas Knuutti ei päässyt palkintojenjakotilaisuuteen. Revisol Itä-Suomen toimitusjohtajaksi on nimitetty pitkän linjan jätealan asiantuntija Vesa Korhonen. Keskus hoitaa helmikuun lopussa lakkautetun Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Aran tehtävät. NIMITYKSIÄ Foamit Group Diplomi-insinööri Tuomas Jääskeläinen on nimitetty Partnera-konserniin kuuluvan Foamit Groupin teknologiasta ja tuotekehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. VID EC AM / JU SS I RI IKO NE N VID EC AM / JU SS I RI IKO NE N VANHAT talot kuntoon. Hedda Juntura, Josefiina Iisakka, opettaja Tuomas Perkkiö, Siiri Tomminen ja Riina Virkberg Karihaaran koulusta. Olemme todella iloisia, että ysiluokkalaiset osallistuivat haasteeseen innolla ja aktiivisesti. Ryhmä sijoittui kolmanneksi Polkupyörät kiertoon -yritysideallaan. Viimeisimpänä Mennala on toiminut John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtajana sekä maailmanlaajuisen metsäkoneiden myynnin ja markkinoinnin johtajana. Pitchaamaan videolle Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila kertoo, että lähes sata ysiluokkalaista osallistui yritysideahaasteeseen. Aimo Latvala päätti viiden vuoden jälkeen jättää toimitusjohtajan tehtävän välittömästi 21.3.2025. Nuorten yritysideat palkittiin Kemissä . Hävikkihedelmistä smoothieta. Hän hoitaa tehtävää uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessin ajan. Esimerkiksi tällaisia ideoita tuotti Kemin Kiertotalouskeskuksen kierto taloushaaste. Kolmannen sijan nappasi myös Karihaaran koulun ryhmä Josefiina Iisakka, Hedda Juntura, Siiri Tomminen ja Riina Virkberg Polkupyörät kiertoon -kiertotalousideallaan. Johtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä. Eemeli Kaarto ja Anton Koskinen sanovat, että voitto tuli heille täytenä yllätyksenä. Tämä tuli täytenä yllätyksenä, mutta hyvältä tuntuu.” Idea vanhojen talojen ja liiketilojen kunnostamisesta oli toinen idea, jota ryhmä lähti jalostamaan. Uuden yhtiön piiriin siirtyvät Lappeenrannan, Kuopion ja Joensuun yksiköt. Ab Stormossen Oy Stormossenin hallitus nimitti maaliskuussa talouspäällikkö Susanna Finskasin yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Lisäksi palkittiin Meri-Lapin tyhjennys -yritysideasta Verneri Väisänen, Lauri Pirttikangas, Viljami Ruonavaara, Eemeli Määttä ja Viivi Suomela Karihaaran koulusta, Hepolan koulusta Leevi Dianoffin Säilykepurkkikynttilät -yritysideasta, sekä Fresh Forest oy, jonka olivat ideoineet Emilia Hentilä, Milla Kokkinen, Eveliina Lappalainen, Taika Tölli ja Anni Vakkala Syväkankaan koulusta. Kummiluokkien yritysideahaasteen voittajat Vanhat talot kuntoon kiertotalouden periaattein -yritysidealla Eemeli Kaarto ja Anton Koskinen Kemin Syväkankaan koulusta kakkukahvilla 1.4.2025. ”Ensimmäinen idea oli autojen korjaamiseen liittyvä, mutta tätä lähdettiin viemään eteenpäin”, työryhmän jäsenet kertovat. ”Pohdimme yritysideaa tarkkaan ennen kuin lähdimme toteuttamaan videota”, Anton Koskinen kertoo. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö on nimittänyt Sanna Hughesin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan virkaan. Revisol Oy Yritysjätehuollon edelläkävijä Revisol Oy laajentaa toimintaansa Itä-Suomeen avaamalla uuden käsittely-yksikön Lappeenrantaan 1.4.2025. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloitti ympäristöministeriön yhteydessä 1.3.2025. Kummiluokkien yrityshaasteen voitti Kemin Syväkankaan koulun Eemeli Kaarron, Joonas Knuutin ja Anton Koskisen yritysidea vanhojen talojen kunnostamisesta kiertotalousperiaattein. Anna Virolainen-Hynnä jatkaa yhdistyksessä asiantuntijaroolissa. Toiseksi sijoittuivat Iines Halttunen, Fahima Hussein ja Sivia Turunen Kemin Karihaaran koulusta Vihreä juoma ja murkina -yritysidealla. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus on nimittänyt Hannes Torpan yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Kiertotalouskeskus palkitsi voittoisat yritysideat huhtikuun alussa. Tana Oy Jari Mennala on nimitetty Tana Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 5. toukokuuta alkaen. Stormossen on Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Maalahden, Korsnäsin ja Isonkyrön omistama yhtiö, joka huolehtii näiden kuntien jätehuollosta. Hän aloitti tehtävässään maaliskuussa. Torppa siirtyy tehtävään Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Päätös tehtiin yhteisymmärryksessä Stormossenin hallituksen kanssa. ”Olemme tehneet kummiluokkatoimintaa koulujen kanssa nyt kolmena vuonna ja oli jälleen mukavaa olla puhumassa kiertotaloudesta koululaisille”, Pussila sanoo. Kummiluokat yllättivät meidät positiivisesti videoilla ja ideoilla”, Pussila kertoo
Yhdistämällä korjauspalvelut uusien tuotteiden myyntiin syntyisi uusi toimintatapa, jossa myydään korjattavaksi suunniteltuja ”mittatilausvaatteita” ja autetaan pukeutumaan laadukkaasti, tyylikkäästi ja kestävästi. Digitaalisen palvelun tulee olla helppo, kohtuuhintainen ja saatavilla . Palvelussa tehtiin tilaus mobiilisti ja vaatteet lähetettiin Postin kautta korjattavaksi. Monimutkaisemmat työt vaativat jonkinlaista vuorovaikutusta ennen hinnan vahvistusta. Helpointa olisikin digitalisoida perustyöt, kuten sauman korjaus tai vetoketjun vaihto. Asennemuutosta tarvitaan: on hyväksyttävää antaa tehtävä ammattilaiselle ja maksaa ajan ja vaivan säästymisestä. Tekoälyn kehittyessä tästä voisi tulla toimiva ratkaisu. koko Suomessa. Testaajista suurin osa uskoi haluavansa käyttää palvelua, mutta moni pohti, mistä palvelun löytäisi ja miten sitä muistaisi käyttää. Hanke on osittain rahoitettu Euroopan unionin tuella. S yksyllä 2024 toteutin opiskelijan roolissa palvelumuotoiluprojektin Postille osana Baltic2Hand-hanketta. Tämä olisi paluu henkilökohtaisten räätälien aikaan, mutta modernilla, digitaalisella tavalla. Vaatteiden käyttöikää tulee pidentää. Testauksessa ilmeni, että monella on taito korjata itse, mutta vaatteet saattavat odottaa korjausta pitkään tai jäävät kokonaan korjaamatta. Postin kiertotalousyksikkö halusi testata digitaalista korjauspalvelua, ja rakensimme yksinkertaisen digitaalisen prototyypin, jota 20 kohdehenkilöä testasi. Teksti on kirjoitettu osana Baltic2Hand -hanketta, joka on rahoitettu Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelmasta. KATRIINA VIRTANEN, KESTÄVÄ KIERTOTALOUS -OHJELMAN YAMK-OPISKELIJA, TURUN AMK Korjauksen hinnan sopivuutta kuluttaja arvioi esimerkiksi sen mukaan, paljonko vaate on alun perin maksanut tai paljonko sen korvaaminen uudella maksaisi. Ammattilainen vakuuttaa asiakkaan osaamisellaan, ja puntin tai helman mittaaminen tehdään tarkasti paikan päällä. OPISKELIJOILTA AD OB E ST OC K 42 UUSIOUUTISET 3|2025. Digitaalisilla palveluilla voisi kerätä asiakaskohtaista dataa, kuten vartalonmittoja, ja suositella uusia vaatteita mittojen mukaan. Yksi ratkaisu on vaatteiden korjauspalveluiden lisääminen. Kenelle luottaisit lempitakkisi korjauksen. VAATTEIDEN KORJAUSPALVELUT VOISIVAT MUUTTAA MARKKINAA Vaatteiden korjauspalvelut nähdään usein irrallisena lisäpalveluna, vaikka ne voisivat muuttaa markkinaa ja parantaa asiakassuhdetta. Tähän pitäisi luoda sujuva digitaalinen palveluketju sekä rakentaa luottamus ”digitaalisille räätäleille”. Perinteisten ompelimoiden korjauspalveluihin verrattuna yksi ratkaistava haaste on luottamus. Tällainen vuorovaikutus voi olla haastava luoda digitaalisesti. Moni kokee, että luottamus luodaan tilanteessa, jossa vaate viedään ammattilaiselle ja keskustellaan lopputuloksesta
”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. mainosaineistot 23.1. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/25 9.5.25, varaukset 7.4. Rakentamisen kiertotalous Biokierrot, biokaasu, jätevesi ja liete 5/25 21.11.25, varaukset 17.10. 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) tilaukset@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/lehti holvi.com/shop/uusiouutiset PAINO PunaMusta ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. Uutiskirjeellä on n. Akut sekä sähköja elektroniikkalaiteromu Kriittiset materiaalit ja arvoaineet Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/25 26.9.25, varaukset 21.8. mainosaineistot 15.4. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi www.uusiouutiset.fi TILAUKSET puh. Uusiouutisten jakelu painettuna ja näköislehtenä on keskimäärin 5000 kpl vuonna 2025. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2025. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata 2/25 21.3.25, varaukset 19.2. mainosaineistot 27.2. 3 400 tilaajaa. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. mainosaineistot 29.10. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2025 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/25 14.2.25, varaukset 15.1. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi SÄHKÖISET NÄKÖISLEHDET www.lehtiluukku.fi/lehdet/ uusiouutiset JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 2.9. Uusiouutisten verkkosivulla on noin 64 000 käyttäjää/ v
Circular Materials Conference 2025 www.circularmaterialsconference.se Working with circular materials, sustainability, or industrial change. October 15–16, 2025 Technical University of Denmark, Copenhagen Unlocking the Potential of Circular Materials: Nordic Perspectives • EU Policies & Circular Transition • Circular Materials Business Applications • Industrial-Government Collaboration • Research and Innovation for Circular Materials • Technological Innovations Highlights Include: • Final Deadline: May 30, 2025 • Present your ideas, research, or innovations to an international audience. • Submit your 500-word abstract and choose between an oral or poster presentation Call for Abstracts Pre-conference Field Trips: Visit leading recycling facilities in Sweden and Denmark Networking Dinner: Enjoy sustainable Nordic cuisine at Almanak i Operaen Special Events CMC_annons_Uusiouutiset_210X267.indd 3 CMC_annons_Uusiouutiset_210X267.indd 3 2025-04-24 16:51 2025-04-24 16:51. Join leading researchers, policymakers, and industry at the 7th Circular Materials Conference two days of Nordic collaboration, innovation, and green transition