3 3/2016 Re-designista tuli hitti Kiertotalouden erikoislehti Enemmän muovia kierrätykseen Kierrätyslannoitteiden markkinoille vauhtia
PÄÄKIRJOITUS 3.5.2016 Sinulle, jolla on jo kaikkea R ullakko täynnä hylättyjä kenkiä. Lajitteluhalli on surullinen paikka. Meidän pitäisi kuulemma ostaa enemmän. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Suomi on siis käyttänyt alle neljässä kuukaudessa oman osansa maapallon koko vuoden aikana tuottamista luonnonvaroista. On avattu paketti, on käytetty ehkä hetkisen, on pantu kaappiin, on unohdettu. Mutta tulee uusi kuorma, ja taas uusi, ja taas. Kodinkoneita on työlästä korjata. Sen idea on, että on taloudellisestikin järkevää käyttää luonnonvaroja viisaasti ja kestävästi. Mutta pystyykö muutokseen yhteiskuntamme, joka on rakennettu alati jatkuvan, nopean talouskasvun vaatimukselle. Pystymme sopeutumaan, etenkin kun lapset ja nuoret ovat ympäristötietoisempia kuin isot ikäpolvet. Laatikkokaupalla tavaraa, vaatteita, kirjoja. Melkein kaikkea, mitä ihminen on koskaan keksinyt valmistaa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tavaranlajitteluhalli on tupaten täynnä tavaraa, jonka joku on hylännyt. Mutta ihmisten kaapit ovat jo täynnä! Kierrätyskeskukset ovat täynnä! Kaatopaikat ovat täynnä! Me tuhlaamme jo nyt puolentoista maapallon edestä luonnonvaroja. Lehden osateemoja: kierrätysalan murros, materiaalivirrat, elinkaarivaikutukset. Tätä kirjoittaessani kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti, että maailman talous kasvaa liian hitaasti. Huhtikuun puolivälissä vietettiin Suomen ylikulutuspäivää. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Joonas Lumpeinen Tuuli Ekholm suunnittelee ja ompelee re-design-vaatteita Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Plan B -uusiotuotemallistoon. IMF suosittelee tuotannon lisäämistä. Näin paljon, mitä ei enää tarvita. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Tavaraa, jolle ei ole enää käyttöä. Hidas talouskasvu lisää riskiä rahoitusmarkkinoiden uudesta kriisistä. Näin paljon on valmistettu jossakin tehtaassa, ehkä Bangladeshissa tai Kiinassa, ja tuotu merikontilla Eurooppaan. Ja nyt: täysin turhaa. Tuota kahvikonetta ei ole edes avattu lahjapaketista. Ja kolmas. Se tulee haastamaan tuhlaamiseen pohjautuvat, lineaarisen kulutuksen mallit. Kiertotalous lähtee ihmisistä, kuluttajien valinnoista, sosiaalisesta mediasta, paikallisista kokeiluista, yhteistyöstä ja jakamisesta. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Tässä on hylätty lelu. Seuraava Uusiouutiset numero 4 ilmestyy 23.6.2016. Lajittelijat saavat ehkä jotakin kierrätykseenkin. ISSN 0787-0663, 27. Suuri osa etenkin vaatteista on niin huonolaatuista, että ne voi enää polttaa energiaksi. Kun kaappi on pursunnut yli, on annettu pois. Uusiouutiset 3/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Kirsi Ailio, Irene Andersson, Harri Helin, Niina Huikuri, Sara Malve, Anna-Maija Mattila, Tom Niemi, Juhani Nieminen, Arja-Leena Paavola, Eeva-Liisa Viskari ja Kerttu Vähänen. Silloin pesukone ja vatkain kestivät koko elämän, eikä kaikkea ollut yllin kyllin. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Näin paljon on ostettu tukkukaupasta, tuotu markettiin, myyty ihmisille, viety koteihin. Ihmiset pystyvät kyllä sopeutumaan 1960–70-luvun kulutusmalleihin. Tuossa kokonainen astiasto. Sen takana toinen rullakko. Lajittelijat seulovat päivä päivän jälkeen tavarapaljoudesta hyväkuntoisimpia, joille voisi vielä olla tarvetta. Mitä ei ehkä alun perinkään tarvittu. Kiertotalouden ajatus on selvästi syntynyt tarpeeseen. IFAT-erikoisnumero
Sri Lanka on keksinyt konsteja kasvijätteen kierrätykseen, s. Ankara vastuu painaa biolaitoksia Kierrätyslannoitteiden markkinoille vauhtia asetuksella Nextiili-paja edistää kierrätystä Työnsä taitajia: Kari Harsia Miten kertoa kuluttajalle tuotteen ympäristövaikutuksista. 11. 30. Sri Lanka jalostaa kasvijätteitä hyötykäyttöön Kolumni, Niina Huikuri: Muovit kiertoon Maailmanvalloittaja Kuluttajat biotalouden vallankahvaan Kilpailjamaat jo liikkeellä kiertotaloudessa Sparrauksella kiertotalousalan kasvuun Tapahtumakalenteri Nimityksiä ja palkittuja Tekstiilikierrätysteollisuus ei synny yhdessä yössä Mediakortti Kiertolainen Elina Saarinen. Re-designista tuli hitti Kierrätyshuopa koristaa kotia Kilpailuviranomaiset: Jätehuollon muututtava markkinaehtoisemmaksi Rode-Jore: Itämerestä muovinen pallomeri. 4 Uusiouutiset 3/2016 SISÄLTÖ 3/2016 3 5 6 9 11 12 14 17 18 21 22 23 24 27 28 30 32 34 36 37 38 38 39 40 41 42 Tämän numeron osateemat ovat vastuullinen kuluttaminen, kierrätystuotteet, jätteen vähentäminen ja tuottajavastuu. Pääkirjoitus Kerro mielipiteesi Uusiouutisista Humanitaarinen kriisi pahenee heikon hygienian olosuhteissa Suomi polttaa EU-maista kolmanneksi eniten jätettä Enemmän muovia kierrätykseen Veisitkö roskat, Timo Kahilainen. Lakeuden Ympäristöhuolto ottaa muoveja kierrätykseen kierrätyspolttoainevirrasta, s. 34. Jarkko Tamminen ja Veikko Salli osallistuivat Tampereella tuplajuhliin, s
3. Millaisin ohjein voisit tehdä itse läppärilaukun tai rahin. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut saa kiinni arkisin työpäivän aikana, jotta tavoitamme sinut, jos voitat. Tammen kustantaman kirjan arvo on 33 € Vastaa näihin kysymyksiin: 1. Vähän vanhahtava ulkoasu.” ”Laadukas lehti sisällöltään. Arvomme palkinnon kaikkien vastanneiden kesken. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 3. Monipuolinen ja kiinnostava.”. Suuret mainokset pistävät silmään.” ”Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen numero, jossa paljon hyvää luettavaa mielestäni. kesäkuuta osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi. Uusiouutiset 3/2016 5 Osallistu lukijaäänestykseen Voit voittaa ekologisia sisustusvinkkejä! M illaisista kierrätysmateriaaleista syntyy sisustuskoreja tai lampunvarjostimia. Kierrätyshuovasta, kirpputorilöydöistä ja poistotekstiileistä syntyy monenlaisia sisustusesineitä monipuolisin tekniikoin. Arvonnassa Globe Hopen Härkönen-ekolaukun voitti Leena Tuominen Helsingistä. Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Mitä mieltä olet Uusiouutisista. Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Onnea voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! Lukijoiden palautetta Uusiouutisista: ”Aikaansa seuraava lehti. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Viime numeron (Uusiouutiset 2/2016) parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät nämä: 1. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme. Luo kotiisi lämpöä ja kauneutta viimeistellyillä kierrätystuotteilla. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Nopea patentointi antaa Suomi-cleantechille vauhtia 2. 2. Oletko hamstraaja, helppoilija, varustautuja vai hanskaaja. Taito Uusimaa ry:n Tuula Nieminen on koonnut Kierrätä ja sisusta -kirjaan yli 30 käsityöohjetta
Ainoaan suihkuumme voimme tällä hetkellä ottaa kerran viikossa pidettävänä suihkupäivänä vain parikymmentä perhettä. Puhalainen perheineen työskentelee evankelis-luterilaisen kirkon lähettämänä Lähetysyhdistys Kylväjän paikallisen yhteistyökumppanin ylläpitämässä pakolaiskeskuksessa Ateenassa. Usein päivien päätteeksi täällä käy myös yksittäisiä ihmisiä. ”Kykenemme tarjoamaan aterian noin 140 hengelle pari kertaa viikossa. Tilanne on elänyt paljon kuluneen vuoden aikana. Paikalliset asukkaat suhtautuvat tulijoihin yhä melko myötätuntoisesti, mutta harva haluaa pakolaisleiriä lähelleen. Osa turvapaikan hakijoiksi pyrkivistä on yhä Kreikan saarilla ja yli parikymmentä tuhatta muualle Kreikkaan perustetuilla uusilla leireillä. Kaupungissa on kymmeniä muita vastaavan kaltaisia toimipisteitä, joissa pyritään huolehtimaan ihmisten perustarpeista. humanitaarinen kriisi pahenee heikon hygienian olosuhteissa Pakolaiskriisi koettelee Kreikan jo entuudestaan tehotonta jätehuoltoa. Osa ihmisistä nukkuu taivasalla täpötäysien stadioneiden ja satamien edustalla”, Liisa Puhalainen kertoo. p Ateenaan mottiin jääneet sekä leireille päätyneet ihmiset joutuvat kärsimään epäinhimillisissä olosuhteissa riittämättömien saniteettitilojen vuoksi.. 6 Uusiouutiset 3/2016 Ajankohtaista n ARJA-LEENA PAAVOLA, KUVAT LIISA PUHALAINEN T urkista Välimeren yli Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden matka kohti muita Euroopan maita on pysähtynyt rajojen sulkeuduttua. He ovat hakeutuneet laivaterminaaleihin ja urheilustadioneille, jotka on muutettu pakolaisten majapaikoiksi. ”Vielä viime kesänä Ateena oli ensisijaisesti läpikulkupaikka, mutta nyt rajojen sulkeuduttua tuhannet ihmiset ovat jääneet kaupunkiin. Teetuvallamme taas kävijöitä on viikoittain muutama sata henkeä”, Puhalainen arvioi. p Ihmisiä tulee yhä Välimeren yli. Rannat ovat olleet täynnä jätettä kumiveneistä lähtien. YK:n tilastojen mukaan Kreikassa oli huhtikuun alkupuolella noin 52 000 pakolaista, joista 20 000 on jäänyt Ateenan seudulle ja 11 000 on Idomenin rajakylän telttaleirissä
Lehtitietojen perusteella esimerkiksi Ateenan Viktoria-aukiolla rottien määrän on havaittu lisääntyneet merkittävästi jätteiden vuoksi. Ongelmana ovat lisäksi laittomat kaatopaikat. Vuosien varrella EU-komissio on määrännyt sakkoja Kreikalle muun muassa avoimien kaatopaikkojen vuoksi. ”Suurissa kaupungeissa, kuten Ateenassa, kotitalouksien jätteet eritellään jäteastioittain pakkausmateriaaleihin sekä muihin sekajätteisiin. Tietyissä paikoissa, kuten markettien yhteydessä, on keräyspisteitä esimerkiksi lasille, alumiinitölkeille, muovipulloille ja paperille”, kertoo kaupallinen ja lehdistövirkailija Jaana Oikarinen-Vasilopoulos Suomen suurlähetystöstä ja jatkaa: ”Monet paikalliset suhtautuvat jäteongelmaan välinpitämättömästi. Oikarinen-Vasilopoulos taas on kuullut joistakin hepatiittitapauksista. Jo vuonna 2005 komissio langetti sakkomaksun jätedirektiivin rikkomisesta. Vastuullisen jätehuollon puuttuminen on johtanut oikeustoimiin. Uusiouutiset 3/2016 7 Vaillinaisten majoituspaikkojen lisäksi ongelmana on nimenomaan henkilökohtaisen hygienian hoitaminen. Monet pesevät pyykkiä joko meressä tai joidenkin rakennusten vessojen käsienpesualtaissa”, Puhalainen kertoo ja jatkaa: ”Vähitellen he alkavat löytää tiensä avustusjärjestöihin, joista joissakin on pesumahdollisuuksia myös vaatteille. Uutispätkissä Idomenista näyttäisi siltä, että joka lapsella on kova yskä ja nenä valuu. ”Pääsääntöisesti lääketieteellistä apua on onneksi ollut vielä riittävästi saatavilla”, Puhalainen huokaa.. Liisa Puhalaisen tietojen mukaan flunssaja vatsatautiepidemioita on syntynyt. Vuonna 2014 todettiin, että maassa on yhä 70 laitonta kaatopaikkaa. Komissio määräsi Kreikan huolehtimaan jätteiden käsittelystä siten, ettei ihmisille tai ympäristölle koidu haittaa. Ahtaissa tiloissa myös syyhy leviää. Viranomaistarkastuksissa on havaittu, että Temploniin dumpataan jätteitä ilman asianmukaista käsittelyä, ja vaikka ongelmasta ollaan oltu tietoisia vuosien ajan, jatketaan toimintaa siitä huolimatta. Sairaudet leviävät Humanitaarinen kriisi saa yhä huolestuttavampia piirteitä myös siksi, että kehnot olosuhteet altistavat ihmiset erilaisille sairauksille. Yleinen epäsiisteys koettelee entisestään pakolaisten sekä paikallisten asukkaiden sietokykyä. ”Ihmiset tarvitsevat nimenomaan vettä. Meillä voi pestä pyykkiä suihkupäivänä, jolloin kykenemme pyörittämään kymmenkunta koneellista.” Jätehuolto retuperällä Kreikassa jätehuolto on hyvin kehittymätöntä ja kierrätys vähäistä. Jätehuolto on ollut paikallishallinnon vastuulla, ja osaamattomuuden lisäksi julkisuudessa syntynyt kuva viittaisi myös taustalla käytävään, eri intressiryhmien väliseen kädenvääntöön asiasta.” Tämä huomioon ottaen on selvää, että viranomaiset ovat valmistautumattomia ja kyvyttömiä reagoimaan nopeasti lisääntyneen siirtolaismäärän tuoman jäteongelman käsittelyyn. Yhdyskuntajätteiden huollossa Kreikka pitää häntäpäätä EU-maiden joukossa. 223 kaatopaikkaa suljettiin, mutta ne on pääosin jätetty kunnostamatta. Jonot suihkuihin ovat kaikkialla todella pitkät ja lähes kaikissa niissä on saatavilla vain kylmää vettä. Yleisiä käymälöitä on perustettu, mutta niissä ei ole vettä ja ne ovat niin likaisia, että ihmiset käyttävät käymälöitä vain pakon edessä. Viime vuoden joulukuussa komission käsittelyyn päätyi lisäksi Templonin kaatopaikka Korfun saarella, jonka uskotaan aiheuttavan vakavaa terveyshaittaa ihmisille ja koituvan ympäristölle vaaralliseksi
Kreikka ilmoitti huhtikuun lopussa aikovansa tyhjentää alueen turistikauden alkuun mennessä.. Lesboksen kunnan edustajien mukaan niistä on tarkoitus tehdä pakolaisille muovikasseja, sadevaatteita, patjoja ja telttoja. Ihmisiä tulee yhä Välimeren yli, mutta määrät ovat pienentyneet Turkin ja EU:n solmiman sopimuksen jälkeen. n p Pakolaisia odottamassa Pireuksen sataman edustalla Kreikassa. Etelämpänä kuitenkin sijaitsisi muita leirejä, joissa olosuhteet ovat edes hieman paremmat. Rannat on tarkoitus siivota ennen turistikautta. Turkista tulevista pakolaisista monet saapuvat ensimmäiseksi Lesboksen saarelle. Kuvamateriaalissa näkyy vain joitakin siirrettäviä, kemiallisia käymälöitä, joihin ihmiset jonottavat. Vaikka jäteongelma on valtava, ovat maan talouskurimus ja pakolaiskriisi sinänsä niin suuria kysymyksiä, että ympäristöseikat ovat jääneet sivuasioiksi”, Oikarinen-Vasilopoulos huomauttaa. ”Tuhannet pelastusliivit ja kumiveneet ovat kerättynä yhteen paikkaan odottamaan kierrätystä. Sateisina päivinä, joita keväällä on usein, leviävät sadeveden mukana myös ihmisten jätökset. Saaren pitkä rantaviiva on ollut täynnä jätettä muovista ulosteisiin ja vaatteisiin. 8 Uusiouutiset 3/2016 BBC:n uutisraportin mukaan ihmiset ovat pyrkineet Makedonian rajan tuntumassa olevan Idomenin leiriin, koska he uskovat rajan tuntumassa olevan paremmat mahdollisuudet päästä eteenpäin
Myös Suomessa syntyi 2014 vähemmän jätettä, 482 kiloa per nenä, kuin vuotta aiemmin, 493 kiloa per nenä. Kaatopaikkakisassa olemme nousseet hienosti kärkikymmenikköön: vuonna 2014 kaatopaikalle sijoitettiin meillä enää 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä (EU-keskiarvo 28%). Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle”, JLY toteaa tiedotteessaan. Eurostatin vuoden 2014 tilastot ovat luettavissa Uusiouutisten sivuilla: http://uusiouutiset.fi/EurostatJate2014.pdf p Vähiten kaatopaikkaavien Euroopan maiden polttoja kierrätysasteet prosentteina.. ”Yksityiset jätehuoltoyritykset keräävät kierrätyskelpoisia jätteitä, lähinnä pakkausjätteitä, energiajätteenä kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja polttoon. Eurostat huomauttaa, että osa eroista selittyy siitä, että yhdyskuntajäte määritellään ja tilastoidaan eri tavoin eri maissa. Kompostointiasteellamme (15%) olemme lähellä EU-keskiarvoa (16%), mutta muussa kierrätyksessä olemme kymmenen pahnanpohjimmaisen joukossa. Kaikissa näissä poltetaan puolet tai yli puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jos huomioidaan myös EU:n ulkopuoliset maat, Norja kiilaa Suomen edelle jaetulle kakkostilalle. Tässä EU-maat, jotka polttavat suhteellisesti eniten yhdyskuntajätteistään Eurostatin vastajulkaistun, vuoden 2014 tilaston mukaan. Euroopassa syntyy henkeä kohden nyt 475 kiloa yhdyskuntajätettä. Kierrätysasteemme on jopa laskenut prosenttiyksiköllä vuodesta 2013. Suomen muu kierrätysaste (18%) on huimasti jäljessä EU-keskiarvosta (28%). Uusiouutiset 3/2016 9 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Suomi polttaa EU-maista kolmanneksi eniten jätettä Y kkösenä Viro, kakkosena Tanska, jaetulla kolmossijalla Suomi ja Ruotsi. Sveitsi, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Tanska ja Belgia eivät vie kaatopaikalle enää lähes yhtään yhdyskuntajätteitä. Lähes kaikki kaatopaikkaamisensa minimoimaan onnistuneet maat Saksaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta polttavat noin puolet yhdyskuntajätteistään. Kuulumme nyt samaan joukkoon Espanjan, Kreikan ja Portugalin kanssa. Jätelaitosyhdistys ry pitää Suomen huonoa kierrätystasoa kierrätyspolttoainebisneksestä johtuvana. Jätemäärät ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien. n Maa KaatopaikalPolttoon Kompostointi Muu kierrätys Sveitsi 46 21 33 Saksa 1 35 17 47 Belgia 1 44 21 34 Ruotsi 1 50 16 33 Tanska 1 54 17 27 Alankomaat 1 48 27 24 Norja 3 54 17 27 Itävalta 4 38 32 26 Viro 8 56 6 31 Lähde: Eurostat, maaliskuu 2016
10 Uusiouutiset 3/2016
”Voimme erotella mitä vain, mille löytyy kysyntää. Hän arvioi, että yritys voi jatkossa ostaa vielä kaksi optista erottelijaa lisää riippuen uusiomateriaalien hintojen kehittymisestä. Ei niitä ole järkeä lähteä polttamaan. Laitetoimitukset tulivat kyllä ihan aikataulussa. Lakeuden Ympäristöhuolto on hankkinut Teräsmäen laitokselleen Ylistaroon sellaiset laitteet, että yritys saa entistä enemmän muovija kuitumateriaaleja ohjattua polton sijasta materiaalikierrätykseen. Nyt puskemme täydellä teholla, jotta saamme linjaston tehokkaaseen käyttöön”, Hirsimäki sanoo. Yritys rakensi marras-joulukuussa uuden paalamohallin ja hankki sinne Balermanilta italialaisen MacPressen automaattisen vaakapaalaimen. Polttoon menevään materiaaliin kun jää kuitenkin vielä paljon pientä muovisilppua, jota on vaikea erotella kierrätyskäyttöön. p Lakeuden Ympäristöhuolto hankki MacPressen automaattipaalaimen saadakseen riittävän isoja paalipainoja vientiä varten. Laitoksessa valmistetaan jatkossakin kierrätyspolttoainetta pääasiassa Lahti Energian kaasutusvoimalaitokseen, mutta nyt jätevirroista saadaan lajiteltua entistä tarkemmin esimerkiksi kirkkaita kalvomuoveja, värillisiä muoveja, sekavärimuoveja, 3D-muoveja sekä kuituja. Silloinhan arvokkaat raaka-aineet tuhotaan”, perustelee Lakeuden Ympäristöhuollon toimitusjohtaja Timo Hirsimäki yrityksen tekemää hankintaa. Kierrätyspolttoaineen murskauslinjastolle yritys on hankkinut Luminerin kautta kaksi Titecin optista erottelijaa, jotka asennettiin maaliskuussa. n Enemmän muovia kierrätykseen Lakeuden Ympäristöhuolto on investoinut lähes kaksi miljoonaa euroa laitteistoon, jolla se pyrkii saamaan muoveja ja kuituja pois kierrätyspolttoaineesta, materiaalikierrätykseen. ”Maapallolla on rajalliset luonnonvarat. Hän uskoo, että kierrätyspolttoaineen laatu ja energia-arvo vain paranevat, kun seasta otetaan pois tuhkia muodostavia kuituja. Nykyisillä hankinnoilla Hirsimäki laskee, että kierrätyspolttoaineeksi ennen menneistä virroista voidaan ohjata kierrätykseen jopa 60–70 prosenttia. Laajennus kaksinkertaistaa Teräsmäen jätteidenkäsittelykapasiteetin. p Titecin kaksi optista erottelijaa seulovat jätteiden joukosta talteen esimerkiksi kuituja ja kirkasta kalvomuovia.. ”Olemme aikataulusta vähän jäljessä, koska runkotyöt vähän viivästyivät. Kaikelle löytyy tänä päivänä käyttökohde maailmalta”, Hirsimäki sanoo. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa laitteiston koeajot eivät vielä olleet päässeet vauhtiin. Investointien arvo on lähes kaksi miljoonaa euroa. On kestävän kehityksen mukaista saada muovit ja kuidut kierrätettyä aineena. Uusiouutiset 3/2016 11 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN, KUVAT LAKEUDEN YMPÄRISTÖHUOLTO M uovien kierrätysmahdollisuudet petraantuvat muuallakin kuin Riihimäen kiertotalouskylässä
Luonnosta löytyvät ainakin kiihokki, kulkero, jortikka, tuhkasieni, lerssi ja nännijäkälä. Meitä kehutaan aina Kummeli-ukoiksi. Lähiympäristö on valokuvausretkiin MTV3/ Valve p Timo Kahilainen tykkää liikkua luonnossa. Onko luonnossa liikkuminen ja lajien bongaaminen sinulle tuttu harrastus. Teemme edelleen Heikkien Hela, Silvennoinen ja Vihinen kanssa yhdessä teatteria, musiikkia ja keikkoja. Juuri nyt teen kirjoitushommia, mutta kerrotaan siitä enemmän myöhemmin. Viides Kummeli-elokuva ilmestyi vuonna 2014. Musiikin tekeminen on yksi läheisimpiä hommia. Millä tavoilla Kummeli vaikuttaa yhä elämässäsi. Käyn linturetkillä ja valokuvaan mitä vain lajeja. Mikä näistä työrooleista on mieluisin. Omaehtoinen retkeily alkoi aikanaan siitä, kun olin Hämeenlinnassa OKL:ssä ja meillä oli mahtava biologian professori, joka vei meidät usein luontoretkille. Eräässä Kummeli-sketsissä ”Kasvien etsintää” nähdään kolme luonnossa liikkujaa pusikossa. Minusta tuli silloin OKL:n luontokerho Kuukkelin pitkäaikainen puheenjohtaja. Kaksi tiirailee kiikareilla ja bongailee flooraa ja faunaa, kolmas kirjaa kaksikon havaintoja ylös. Meillä on kymmenhenkinen bändi Tampereen Filharmonian soittajien kanssa, jota kutsumme terapiabändiksi, koska soitamme mitä tykkäämme. Luonnossa liikkuminen on aina ollut läheinen harrastus. n ELINA SAARINEN T änä kesänä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun sketsisarja Kummelin ensimmäinen jakso näytettiin YLE TV2:ssa. 12 Uusiouutiset 3/2016 Veisitkö roskat, Timo Kahilainen. Timo Kahilaisen kotialbumi. Kotimaastossa Kangasalla Kahilainen nappaa otuksia kameransa linssiin. On ollut rikkaus, että olen saanut tehdä kaikkea. Asun maalla Kangasalla. Olet koulutukseltasi luokanopettaja, mutta olet myös tuottaja, käsikirjoittaja, muusikko ja näyttelijä. Omistat tuotantoyhtiö Jackpot Films Oy:n ja yhdessä Heikki Silvennoisen kanssa Porkkana Ryhmä Oy:n. Luovat työt ovat aina mieluisimpia. Vastausvuorossa Kummelin Timo Kahilainen. Palstalla kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen
Minulla on vanhoja t-paitoja pussissa odottamassa seuraavaa maalaushommaa, jossa aina tarvitaan rättejä. n 25 vuotta Kummelia n Timo Kahilaisen, Heikki Silvennoisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen Kummeli-sketsisarja viettää 25-vuotisjuhlavuottaan. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. Ulkomaillakin menen museoiden jälkeen mieluiten luontoa tai kansallispuistoja tutkimaan. Possun arvo on varmasti enemmän. En ehkä ole kiertänyt ihan kaikkia Suomen kansallispuistoja. On harmillista, kun syntyy ruokajätettä. Minusta jotkut ruokatuotteet ovat jopa liian halpoja. Kuvaamalla metsästysvietti tyydyttyy. Esimerkiksi possunlihaa saa viidellä eurolla kilo. Pe 27.5.2016 klo 21:05 YLE TV1.. Kahilaisen ja muut Kummelit voi nähdä yhdessä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa myös uudessa asiaviihdeohjelmassa Mun luonto. Matti Grönbergin ohjaama kaksituntinen hyvän mielen luonto-ohjelma sisältää myös musiikkia ja sketsejä. Maaseutuhommissa niille löytyy onneksi käyttöä. Tässä voisi olla parempikin omatunto. Nyt kun on näitä halpavaateketjuja, puuvillajätettä syntyy tolkuttomasti. Onko sinulla vinkata jotakin kierrätysniksiä. Mutta yritän välttää kertakäyttökulttuuria. Siinä on läsnä kaikki aistit: tuoksu, kuulo, haju ja maku. Avokompostoinnista olemme luopuneet rottaongelman takia, mutta onneksi meiltä löytyy omasta takaa jätemyllyjä: kanat ja koirat syövät jämäpalat. Meillä on hyvät kierrätyspisteet lähellä, Pirkanmaan Jätehuollon pisteet, ja niitä kyllä käytetään. Millaista jätettä teidän perheessänne syntyy. Uusiouutiset 3/2016 13 paras ympäristö, koska oppii tuntemaan, mitä lajeja liikkuu missäkin. Olen esiintynyt Pirkanmaan Jätehuollon opetusvideoillakin jo 1993, joten nämä jutut ovat tuttuja. Kalastajana täytyy sanoa, että järvi ja järven ranta. Juhlan kunniaksi on Docendon kustantamana ilmestynyt Tuomas Marjamäen kirjoittama kirja Kummeli – Erittäin hyvin sanottu. Suomessa on hienoa se, että luontoa ja hienoja paikkoja löytyy ihan jokaisen läheltä
Alle on kiinnitetty pyörät, jotta kalustetta on helppo liikutella terassilla”, Tuuli Ekholm kertoo. Päällys on Designer’s Guildin kankaan rullanloppu. n ELINA SAARINEN V anhan ompelukoneen kantolaukusta on saatu verhoilemalla ja maalaamalla valmistettua kaunis rahi. 14 Uusiouutiset 3/2016 Käytetyistä materiaaleista suunnitellut ja valmistetut huonekalut, vaatteet, laukut ja sisustusesineet kasvattavat suosiotaan. Istuimet on leikattu patjoista. Laukun kansiosasta puolestaan on syntynyt tarjotin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälässä Espoon Nihtisillassa rekeissä on värikkäitä tunikoita, mekkoja ja paitoja, joiden kankaissa häivähtää mummolan pöytäliinasta tuttu kuosi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus myi viime vuonna lähes kaksi tuhatta uusiomallisto Plan B:n tuotetta. Tämä pöytä on pinnoitettu vanhoilla kirjan kansilla.. Sarjakuvat päällystävät kulunutta arkkua ja dekkaripokkareiden kannet ruokapöytää. Siellä on kunnon puuRe-designista tuli hitti Heikki Kivijärvi p”Tämä terassikaluste on tehty vanhoista kuormalavoista. Ne on p hiottu, pesty ja maalattu. Elina Saarinen p Re-designissa esineet suunnitellaan uudestaan niin, että lähtökohtana ovat kierrätysmateriaalit. Kierrätyskeskuksen oma Plan B -uusiomallisto käyttää kierrätysmateriaaleja ja vanhoja tuotteita kekseliäästi. Kymmenen vuotta sitten perustetun Plan B -uusiomalliston suosiota ovat kasvattaneet viime vuonna avattu verkkokauppa sekä uudet tilat Espoon Nihtisillassa
Uusiouutiset 3/2016 15 verstas, verhoomo, maalaamo ja ompelimo sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen lajitteluterminaali, joka on ehtymätön materiaaliaitta. Tai kangas ei riitäkään. ”Suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. Valkoiset langatkin ovat kierrätyslankaa. Ompelin tämän meille lahjoitetulla teollisuusompelukoneella, vanhalla Singerillä”, kertoo Tuuli Ekholm Plan B:stä. Elina Saarinen p”Tämä juhlapaita on ommeltu Marimekon Lumimarja-satiinisidospöytäliinasta, johon joku oli joskus piirtänyt. Nykykankaista näkee miltei läpi. Sen takia Plan B alun perin perustettiinkin: jotta hyviä materiaaleja saataisiin uudelleenkäyttöön. Siitä kuuluu tietty ääni, kun sitä leikkaa. Silloin pitää luovia ja keksiä jotain muuta, tehdä vaikka meikkipussi tai laukku.” Tahraiset tai reikäiset kankaat eivät välttämättä kelpaisi uudelleenkäyttöön edes ilmaiseksi, ellei niistä osattaisi suunnitella uusia, laadukkaita tuotteita. Joskus olen löytänyt ihanan kankaan ja päättänyt, että teen siitä mekon. Sitten on vain mietittävä, miten sen peitän. Vaatteet on ommeltu kierrätykseen lahjoitetuista kankaista. Rullakosta saattaa pilkottaa joku ihana Metsovaaran tai Marimekon kangas, vanha pöytäliina tai verhot. Ennen tehtiin paitoja sataprosenttisesta villasta, nyt ne ovat akryylia. ”Dyykkailen lajittelussa ja löydän joskus ihania kankaita. Muodin kierto on mennyt sellaiseksi, ettei tarvitse tehdä hyvää, koska vaatteet ovat niin halpoja”, Ekholm huokaa. Pöytäliinoissa on usein paljon tahroja. Elina Saarinen. Joskus ihmiset lahjoittavat jopa neitseellisiä pakkoja”, Ekholm kertoo. Melkein valmista vaatetta silittäessä tuleekin esiin jokin tahra. Siinä on venkslaamista, miten sen leikkaat. p Näkyykö tunikoissa ja mekoissa häivähdys tuttua lakanaa tai p verhoa. Suunnitelmat uusiksi Plan B kertoo nimensä mukaisesti suunnitteluprosessista, joka tehdään kierrätysmateriaalin ehdoilla. ”Kun löytää 50 vuotta vanhoja Marimekon kankaita, laadun tuntee. Terminaaliin tulee rullakoittain ja laatikoittain lahjoitettuja kodintekstiileitä, joiden joukosta Plan B:n vetäjä Tuuli Ekholm löytää aarteita
Heikki Kivijärvi Joonas Lumpeinen Joonas Lumpeinen Joonas Lumpeinen. p Kaunis kierrätyskangas muuttuu ompelijan käsissä vaikkapa mekoksi tai laukuksi kangaspalan ominaisuuksista riippuen. HSY:kin ostaa Kierrätyskeskukselta jätehuoltoneuvontaa ostopalveluna. Toinen päämäärä on ympäristötyö, jossa kierrätetään ja uudelleen käytetään tavaroita sekä järjestetään ympäristöja jäteaiheista neuvontaa ja koulutusta. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen omistavat Helsingin kaupunki, HSY, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki sekä lukuisa joukko pieniä yhdistyksiä. Kierrätyskeskus järjestää vuosittain noin 2 500 tuntia neuvontaa ja koulutusta, esimerkiksi päiväkodeille, kouluille, varhaiskasvattajille, yhdistyksille, taloyhtiöille ja tavallisille kaupunkilaisille sekä yrityksille, yhteisöille ja tapahtumille. Viime vuonna Kierrätyskeskus työllisti kerralla yli 400 työntekijää. Vuonna 1990 perustetulla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on kaksi päämäärää, kertoo ympäristövastaava Ville Heinilä. Hän suunnittelee kierrätystekstiileistä esimerkiksi tunikoita, mekkoja, paitoja ja laukkuja. Viime vuonna pelkästään Nihtisillan myymälän ilmaistukusta jaettiin 20 tonnia askartelumateriaaleja, jotka olisivat muuten jääneet jätteeksi. Kierrätyskeskuksella on Helsingissä kolme, Espoossa kaksi ja Vantaalla yksi toimipiste. Plan B:n tuotteita voi ostaa Espoon Nihtisillan, Suomenojan ja Helsingin Itäkeskuksen myymälöistä sekä Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta. Kierrätyskeskuksella on myös Kädentaitopalvelu Näprä, joka myy kierrätysmateriaaleista tehtyjä askartelutarvikkeita. Malliston tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja luoda vanhasta uutta. Ilmaistukusta epäkaupalliset toimijat kuten koulut ja päiväkodit voivat noutaa askartelutavaroita maksutta. Kolmasosa niistä annettiin ilmaiseksi”, Heinilä kertoo. ”Viime vuonna Kierrätyskeskuksen kautta uuden elämän sai 3,4 miljoonaa tavaraa. Myynnin mahdollisesti tuottamaa voittoa ei tulouteta vaan se käytetään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan pyörittämiseen. n p Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on oma uusiotuotemallisto Plan B, jota vetää ompelija Tuuli Ekholm. Toinen päämäärä on työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin. 16 Uusiouutiset 3/2016 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus jo 26 vuotta P lan B on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen oma uusiomallisto
Uusiotuotemallisto työllistää Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen periaatteiden mukaisesti palkkatuella tai työkokeiluna työntekijöitä, joiden olisi muutoin vaikea löytää paikkaansa työmarkkinoilta. Raha tulee kiertoon Suomeen eikä mene Bangladeshin hikipajoihin”, Ekholm sanoo. Käsityönikseissä kierrätyshuopaan on usein yhdistetty myös muita käytöstä poistettuja, kirpputoreilta tai mummolan vintiltä löydettyjä materiaaleja. Viime vuonna Plan B:n mallistosta myytiin 1 900 tuotetta. Uusiomallisto näkyy todennäköisesti myös syksyn Habitare-messuilla. Ne loihti Elina Kovanen, joka pääsi hyödyntämään re-designissä taidemaalarin ja pintakäsittelijän osaamistaan. Kirjan ohjeiden päämateriaali on Dafecor Oy:n valmistama kierrätyshuopa. Kierrätä ja sisusta -kirja tarjoaa tähän yli kolmekymmentä ohjetta käsityöihmiselle. Kirjan taitosta ja ulkoasusta vastaa Suvi Segercrantz ja valokuvista pääasiassa Laura Riihelä. Kierrätyshuonekalut pääsivät valokeilaan syksyn Slush-messuilla. Taito Uusimaa ry kuuluu valtakunnalliseen käsija taideteollisuusverkosto Taitojärjestöön. Siksi mallistokin muuttuu aina sen mukaan, kuka on päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoitaan. Innostuneimpia lohduttanee tieto, että yhdistys järjestää kirjan ohjeista kursseja ensi syksynä. Kirjan ohjeiden toteuttaminen vaatii osaamista käsityöja ompelutekniikoista, mutta osa ohjeista luonnistuu kokemattomaltakin. Ensi kesäksi Plan B aikoo avata pop-up-liikkeen jossakin Helsingin keskustassa tai kauppakeskuksessa. Kiva idea on myös teettää kauniista pöytäliinoista laminoituja tarjottimia. fi. Ehkä yksilöllisyys vetoaa nyt ihmisiin. Suosituimpia malleja ovat olleet punotut kierrätyshuopakorit sekä kehyskukkarot, jotka tehdään vaikkapa vanhasta villaneuleesta tai farkkukankaasta”, kertoo Taito Uusimaa ry:n toiminnanjohtaja Sari Kähönen. Huomio kasvatti kierrätyshuonekalujen kysyntää. Huonekalujen ja sisustustuotteiden myynti on kasvanut koko ajan. Kirjan on toimittanut yhdistyksen yritysneuvoja Tuula Nieminen. Kierrätyshuopa koristaa kotia K ierrätystekstiileistä voi tehdä itse kauniita koreja, tyynyjä, kasseja ja muita sisustusesineitä. n Elina Saarinen kirja arvio. Taitojärjestön yhdistykset myyvät huopaa käsityökeskuksissaan ja nettisivuillaan, sillä se on osoittautunut helposti työstettäväksi ja jämäkäksi. Se järjestää käsityökeskusja -koulutustoimintaa. Puolet myynnistä tuli vaatteista ja laukuista, mutta puuhuonekalut ja verhoillut huonekalut ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. n p Plan B -tuotteita näytillä Espoon Nihtisillan myymälässä. Kevättalvella kokoelmiin kuului esimerkiksi hauskoja eläintuoleja, joiden selkänoja oli muotoiltu ja maalattu pingviinipariskunnan tai possun hahmoon. ”Saimme juuri tuoleja ja pöytiä Finnkinon neuvotteluhuoneisiin. 1930–50-lukujen Kotiliesi-lehden kansilla päällystetty pöytä meni Helsingin Messukeskukseen. Ohjeitaan ovat kirjaan antaneet myös Marjo Vainio, Leena Leino sekä Leila Papinaho-Kangas. ”Tämä työ oli minulle onnenpotku”, hän sanoo. Sekin voi vaikuttaa, että tuote on kierrätetty. Aloitteleva käsityöharrastelija jää kaipaamaan sitä, että muutamasta vähän monimutkaisemmasta punonnasta olisi julkaistu opetusvideo vaikkapa YouTubessa tai yhdistyksen nettisivuilla www.taitouusimaa. Huopa tehdään teollisuuden ylijäämäkankaista sekä pestyistä armeijan, pesuloiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kuluttajien poistotekstiileistä. Esimerkiksi Easy-kori valmistuu ilman ompelukonetta. Kierrätä ja sisusta ilmestyi Tammen kustantamana huhtikuussa. ”Nämä ovat yksittäiskappaleita, suomalaista käsityötä. Yhdistys päätti koota käsityöohjeita kirjaksi. ”Osa ohjeista on testattu kursseillamme. Taito Uusimaa ry opettaa ihmisiä käyttämään kierrätystekstiilejä hyödyksi. Tapahtuma kalustettiin Plan B:n valikoimista. Kunnostettu on kuitenkin ihan uuden veroinen”, Ekholm pohtii. Uusiouutiset 3/2016 17 Plan B:n jokainen vaate on ainutkertainen ja yksilöllisesti suunniteltu
Tulosten mukaan julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoon jätehuollossa liittyy runsaasti jännitteitä. ”Jotta kiertotalous edistyy, tarvitaan hyvin syvälle käyvää ja monimutkaista koordinaatiota toimijoiden välillä. Tähän voisi kannustaa säätelyssä. Vaikka maiden välillä on paljon eroja, yhteisenä johtopäätöksenä todettiin, että kiertotaloudelle, materiaalien hyödyntämiselle ja ympäristölle asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi olisi tärkeää ottaa käyttöön enemmän markkinaehtoisen kilpailun synnyttämiä malleja jätehuollossa. Hän kertoo selvityksen osoittavan, että tällä hetkellä lähtökohdat yhteistyölle eivät ole parhaat mahdolliset: jätevirtojen hallinnasta on kinaa, toimijoiden rooleista on erimielisyyksiä ja jopa jätealan kehittymisen suunnista vallitsee eriäviä näkemyksiä. Lisäksi jätealan sääntelyssä olisi helpotettava jätteiden kansainvälisen viennin edellytyksiä. Suomessa selvitys havaitsi huolestuttavan paljon vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Selvitystyö huomioi kilpailuoikeudellisia, kilpailun edistämiseen liittyviä ja kuluttajaoikeudellisia kysymyksiä. n ELINA SAARINEN. Julkisten ja yksityisten tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi kuntien tuotantoja viranomaistehtävät on pidettävä toisistaan erillään. Tämä jännitteinen suhde ei tarjoa hyvää pohjaa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjoismaiset kilpailuviranomaiset suosittelevat markkinaehtoisen kilpailun lisäämistä jätehuoltoalalla. ”Ei tarjoa parasta pohjaa kiertotalouden edistämiseksi tarvittavalle työlle, että nyt vallitsee tämäntyyppinen keskusteluilmapiiri, jossa vain puolustetaan suoja-asemia”, Virtanen pohtii. Jännitteet haittaavat Toimijoilla on eriäviä käsityksiä yhdyskuntajätehuollon toimivuudesta. Jätealan on kyettävä mahdollistamaan uudenlaisten hyötykäyttömenetelmien käyttöönotto ja toisaalta sopeuttamaan toimintaansa jätevirtojen muutoksiin nykyistä paljon dynaamisemmin”, KKV:n tutkimusjohtaja Martti Virtanen näkee. Raportissa suositellaan myös, että jätealan tilastointi ja jätteen käsitteen määrittely tehdään kansainvälisesti yhdenmukaisella tavalla. Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) kartoitti yhdyskuntajätehuollon markkinaolosuhteita myös Suomessa yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa tekemässään selvityksessä. 18 Uusiouutiset 3/2016 Jätehuollon on muututtava markkinaehtoisemmaksi KILPAILUVIRANOMAISET : P ohjoismaiden kilpailuviranomaiset julkistivat helmikuussa yhteisen selvityksen, jossa vertailtiin jätehuoltomarkkinoiden toimivuutta eri Pohjoismaissa. Kuntien ja kunnallisten yhtiöiden osaamista tullaan kuitenkin tarvitsemaan alan kehittämisessä, eikä raportissa suositella niiden yksityistämistä. Roolit selkeiksi Viranomaiset suosittelevat, että julkisten toimijoiden rooleja on selkeytettävä
Tosin työ ei päättynyt yksimielisesti: KKV ja Suomen Yrittäjät jättivät oppaan jätteenkuljetusrekisterin ylläpitoa koskevasta kohdasta eriävän mielipiteen. Uusiouutiset 3/2016 19 Jätehuollon on muututtava markkinaehtoisemmaksi Omistusoikeus hiertää KKV:n erikoistutkija Ari Luukinen korostaa, että Suomi ei ole tässä tilanteessa yksin. Jätealan toimijat ovat yhdessä luoneet jätelainsäädännön epäselviin kohtiin tulkintaohjeita JOPAS-työssä, joka valmistui loppuvuodesta. lue lisää – KKV:n ja aluehallintovirastojen selvityksestä: http://uusiouutiset.fi/KKVselvitys.pdf – Pohjoismaiden kilpailuviranomaisten selvityksestä: http://uusiouutiset.fi/Kilpailuraportti.pdf. Jo pelkkä jätteen määritelmä sekä Suomessa että Ruotsissa jättää mahdollisuuden tulkinnanvaraisuuteen”, Luukinen sanoo. Mutta esiin tuli monia kysymyksiä liittyen siihen, kuinka jätteistä voidaan vapaasti kilpailla, ja siihen, suhtautuvatko viranomaiset täysin puolueettomasti sekä yksityisiin että julkisiin toimijoihin”, Virtanen toteaa. Kyse on myös siitä, miten kotitaloudet voivat valita jätteiden hyötykäyttöä edistäviä ratkaisuja. Virtanen ja Luukinen arvelevat tämän johtuvan siitä, että jätelainsäädännön kriittinen arviointi on jo muutenkin meneillään Suomessa. KKV näkeekin, että pitkällä tähtäimellä jätehuolto kehittyy kohti markkinaehtoista kilpailua, pois yksinoikeuksista ja laajoista tuottajavastuujärjestelmistä. KKV vastusti yksinoikeuksien laajentamista jätehuollossa jo silloin, kun nykyistä, vuonna 2012 voimaan tullutta jätelakia valmisteltiin. Luukisen mukaan ongelmia liittyy siihen, missä menee sopiva työnjako kunnan viranomaistehtävien ja jätelaitosten operatiivisen toiminnan välillä. Ohjausryhmässä oli edustajia laajasti eri sidosryhmistä, muun muassa KKV:stä. Kohti markkinaehtoisuutta KKV arvioi, että lainsäädännössä saatetaan tarvita huomattavia uudistuksia, jotta viranomaisten, kunnallisten yhtiöiden ja yksityisen elinkeinotoiminnan työnjako selkeytyy. Lainsäädännössä olevat epämääräisyydet ja tulkinnanvaraisuudet aiheuttavat ristiriitoja. Ympäristöministeriön jätealan strategisessa työryhmässä sidosryhmät keskustelevat näkemyksistään. ”Nyt tarvittaisiin sellaista jätehuollon kehittämisstrategiaa, joka lähtisi siitä, mille tasolle kiertotaloudessa halutaan tulevaisuudessa päästä, ja katsottaisiin nykyhetken ongelmien ratkaisuja siitä näkökulmasta”, Virtanen toivoo. Selvitys toi esiin kuntien asemaan liittyviä kilpailuneutraliteettikysymyksiä. Selvitysten havainnot ovat olleet muissa Pohjoismaissa enemmän esillä kuin täällä. Oppaat ovat Kuntaliiton Harkittua omistajaohjausta -projektikokonaisuuden tuotoksia. Hiljainen vastaanotto KKV:n ja pohjoismaisten kilpailuviranomaisten selvitykset eivät ole herättäneet Suomessa laajaa keskustelua. Hän näkee, että mitä enemmän jätemateriaalien arvo kasvaa resurssiniukkuuden myötä, sitä suuremmaksi kasvavat vapaan markkinaehtoisen toiminnan edut verrattuna kuntien yksinoikeuksiin tai tuottajavastuujärjestelmiin jätehuollon järjestämisessä. ”Kuluttajilla on halukkuutta edistää jätteiden kierrätystä ja kiertotaloutta. ”Määräävän markkina-aseman selvästä rikkomisesta ei saatu näyttöä, ei toissijaisen vastuunkaan tilanteissa. Väärinkäytöksiin on kuitenkin nykyisessä tilanteessa sisäänrakennettu mahdollisuus”, Luukinen miettii. KKV pitää tärkeänä taata, että yhdyskuntajätehuolto kehittyy etusijajärjestyksen mukaisesti ja kierrätystä lisäten. Ei näyttöä rikkeistä Selvityksen mukaan Suomessa on eri alueilla hyvin erilaisia käytäntöjä, jätelain tulkintoja ja rakenteita yhdyskuntajätehuollossa. Lisäksi Kuntaliitto on julkaissut kevättalvella 2016 kaksi kunnallisen jätehuollon toimijoille ja luottamushenkilöille tarkoitettua opasta: Opas jätehuollon omistajaohjaukseen ja Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen. Tähän tulisi antaa mahdollisuuksia”, Virtanen sanoo. ”Suomessa ongelmat liittyvät etenkin kunnan toissijaiseen vastuuseen ja siihen, miten se tulkitaan. Myös muilla pohjoismaisilla kilpailuviranomaisilla on kokemuksia jätealaan ja jätteiden omistusoikeuksiin liittyvistä konflikteista. ”Väitteitä väärinkäytöksistä esitettiin, mutta mitään suoraa näyttöä ei osoitettu. Näyttöä tai selviä viitteitä kilpailulain rikkomuksista ei kuitenkaan saatu
Selvitysraportissa on lukuisia alueellisia esimerkkejä jännitteistä ja havaituista epäkohdista. Jäteasiamiehen mukaan vuonna 1993 alueella toimi kymmenen paikallista pienyritystä, vuonna 2013 enää yksi. Muutamat jätehuollon ongelmat keskittyivät tietyille Suomen alueille, kun taas toisia esiintyi yleisesti kautta maan. Oulun Jätehuollolla oli nähtävästi yhdyskuntalautakuntaa paremmat tiedot jätemaksujen määrittämiseen vaikuttavista seikoista. Toissijainen vastuu elinkeinotoiminnan jätehuollosta (TSV) Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi kunnallisten jäteyhtiöiden pyrkineen hoitamaan TSV-palvelunsa mutkattomasti ja vähällä vaivalla. Jätteenkuljetus Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa toimi viisi kuljetusyritystä, kun vielä vuonna 2001 yrityksiä oli ollut kymmenen. n n ELINA SAARINEN. Markkinatilanteen arviointi näytti muutoin yleensä jäävän palvelupyynnön varaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että uusien yritysten tulo markkinoille oli vaikeaa. Alueen jätehuoltoviranomaisten mukaan vapautusanomuksiin liittyviä tiedusteluja ja varsinaisia vapautusanomuksia oli tullut vain muutamia. Jätetaksa perustui Oulun Jätehuollon esittämiin jätemaksuihin. Vapautusanomukset ja poikkeamisluvat kunnalliseen jätehuoltoon kuulumisesta Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan paremman etusijajärjestyksen osoittaminen on jätteen haltijalle varsin hankalaa, sillä jäte kulkeutuu usein lopulta eri kanavien kautta samoihin jätteenkäsittelylaitoksiin. Vaikka jätelautakunnat hyväksyivät jätetaksoissaan kyseisen palvelun ohjeistusta ja siihen sovellettavat maksut, niillä ei kuitenkaan ollut tietoja palvelutoiminnasta alueillaan. Melko yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta huolimatta palvelupyynnöt hyväksyttiin sellaisinaan lukuun ottamatta taajama-alueiden kuljetuksia. Tähän on poimittu muutamia aluehallintovirastojen raportoimia esimerkkejä. Päättäjien, viranomaisten ja kunnallisten jätelaitosten työnjako Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa seudullinen jätehuoltoviranomainen (Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta) oli tiedustellut määräysten muutostarpeita jätehuollon palveluntuottajalta (Oulun Jätehuolto Oy), jätehuollon valvovalta viranomaiselta (Oulun seudun ympäristötoimi) sekä alueella toimivilta jäteAlueellisia eroja, yhteisiä ongelmia huoltoyrittäjiltä. Eräissä kunnissa toimi käytännössä vain yksi kuljetusyritys. 20 Uusiouutiset 3/2016 K ilpailuja kuluttajaviraston toimeksi antamassa selvitystyössä aluehallintovirastot kartoittivat yhdyskuntajätehuollon markkinaja kilpailuolosuhteita kyselyillä. SITA Suomi Oy oli ostanut kuusi kuljetusyritystä ja Lassila & Tikanoja Oyj neljä. Niissä kunnissa kotitalouksilla ei ollut mahdollisuutta kilpailuttaa jätteenkuljetusta. Vapautus oli myönnetty yhdessä tapauksessa. Kuljetuspalveluja näytti olevan tarjolla kaikissa kunnissa, vaikka ne olivatkin selvästi keskittyneet. Jätelautakuntien mukaan yksityiset jätealan yritykset laativat usein vapautusanomukset jätteen haltijan puolesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa Oulun Jätehuollon osallistuneen merkittävästi jätemaksujen määrittelemiseen tekemällä niistä esityksen yhdyskuntalautakunnalle