09 276 6980 onniforselloy Suomen hiilineutraaliustavoite uhkaa jäädä haaveeksi ILMAN PIKAISIA ja vaikuttavia toimia Suomi ei tule pääsemään EU:n velvoittamiin ilmastotavoitteisiinsa eikä edes omaan kansalliseen tavoitteeseensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. 050 549 6751 (ark. päästövähennyskehitys on ollut Suomessa hyvä, jos ei oteta mukaan maankäyttösektoria. • Lehtikierto.fi -palvelun kautta uusimman numeron, näköislehtiarkiston vuodesta 2016 sekä hakutoiminnon. Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja kotisivujen tarjonta! . Tuoreen arvion mukaan Suomi voi joutua ostamaan päästöoikeuksia yhdeksällä miljardilla eurolla, ellei hiilinielua saada kasvatettua.. klo 10–15), tilaukset@uusiouutiset.fi Uutta! Yhteiskäyttöpalvelu organisaatioille PALVELU SISÄLTÄÄ: • Uusiouutiset-näköislehden yhteiskäyttötunnuksen koko henkilöstön käyttöön. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Muistutusviestissä kerromme lehden aiheita, jaamme osoitelinkin kirjautumista varten sekä tarjoamme suoria linkkejä verkkosivujen vain tilaajille -artikkeleihin. • Organisaation itse päättämän ja helposti muistettavan tunnuksen. Jätesektorin päästöt laskivat viisi prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023. Lue juttu tästä linkistä: bit.ly/43w2j5c AD OB E ST OC K Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja kotisivujen tarjonta! • Uusiouutiset-näköislehti on tilaajien luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. • Kirjaudu erikseen sekä näköislehteen että verkkosivujen sisältöön. • Lisää uutisia ja artikkeleita julkaistaan verkkosivuilla www.uusiouutiset.fi . Maankäyttösektorilla kehitys on kuitenkin mennyt ilmastotavoitteiden kannalta väärään suuntaan. • Muistutusviestin sovituille yhteyshenkilöille aina uuden numeron ilmestyessä. Päättäjien olisi korkea aika säätää lakeja ja ottaa käyttöön muitakin järeitä ohjauskeinoja ilmaston hyväksi. Päästöt vähenivät 10 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023. • Katso ohjeet ja ota sisältö haltuun: https://uusiouutiset.fi/tilausasiat/kirjautumisohje/ • Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p
Vielä on pienennettävää Molok kehittää jätehuollon ratkaisuja, jotka kuljettavat kohti entistäkin pienempää hiilijalanjälkeä. Lue lisää: molok.com/jalanjalki Uusiomuovilauta EcoFramen CO2-päästövähennys verrattuna komposiittiverhoukseen. EcoFrame -verhous -36 % kgCO2eq/kg MolokDomino Low Carbon MolokDomino betonikaivon CO2-päästövähennys verrattuna vuoden 2019 verrokkikaivoon. kgCO2eq/kg -52 % EcoFrame -verhous MolokDomino Low Carbon. Vähennyksen mahdollistaa masuunikuonan käyttö sementin korvaajana. EcoFrame-verhouslauta on kierrätettävissä elinkaaren päätyttyä
vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 26 TE RO PA JU KA LL IO KO KO OM UK SE N VIE ST IN TÄ CA RB ON AID E Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kierrätyksen lisäämiseen pohditaan nyt laajasti ohjaus keinoja. Osateemoina kiertotalouden tekijät, osaaminen ja ura, kiertotalouden liiketoiminta. Tapio Vehmas luotsaa Carbon aidea, joka tekee bisnestä sitomalla hiilidioksidia betoni tuotteisiin. www.climatecalc.eu Cert. SISÄLTÖ 2|2025 ”Jos nykyiseen lineaaritalouden logiikkaan yri tetään vain liimata pieniä osia kiertotaloudesta, menetetään suurimmat bisnesmahdollisuudet”, sanoo aiheesta kirjan tehnyt Anne Raudaskoski. UUSIOUUTISET-LEHTI toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy LASKUTUSOSOITTEET JA YHTEYSTIEDOT uusiouutiset.fi/ yhteystiedot ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 050 549 6751 (ark. 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 36. Ministeri Sari Multala ei pidä perusteltuna poikkeusta, että sidosyksikön vähimmäis omistusraja ei koskisi jäte alaa. 22 14 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouskikka 13 Työnsä taitajia: Sari Multala 14 Lisää ohjauskeinoja kierrätykseen 16 Kierrätys nousi uuteen ennätykseen 18 Kierrätyskelpoista kerätään energiaksi 20 Muoville laitosinvestointeja 22 Tulevaisuuden tekijöille 26 Kärkiyritykset kasvavat kiertotaloudella 30 Kolumni, Vesa Heikkonen 31 Pakina 32 Tekstiilien tuottajavastuu toteutumassa 34 Lapin ilmastonmuutos huolettaa 35 Tapahtumia 36 Temuttaja kääntyisi kiertotalouteen huolettomuudella 37 Tapahtumakalenteri 38 Öljy palveluna tuo päästösäästöjä 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Miten kehitytään kiertotalouden asiantuntijaksi. CC-000084/FI AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 4 UUSIOUUTISET 2|2025. no. Kiertotalouden liiketoimintamallit kiinnosta vat suomalaisia edelläkävijä yrityksiä
Valtiot, yritykset ja ihmiset kilpailevat markkinoilla keskenään lineaaritalouden pelisäännöillä. Mikään summa ei ole liian suuri, jos uhka on eksistentiaalinen. Maailmanpolitiikan myllerrykset ovat pakottaneet EU:n tilanteeseen, jossa on mietittävä, paljonko olemme valmiita maksamaan maanosan turvallisuudesta. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 2|2025. 150 miljardia euroa Euroopan puolustukseen. Puolustusmenoihin laitetaan nyt ennennäkemättömiä rahasummia. Euroopan komissio haluaa turvata Euroopan omavaraisuuden ja tulevaisuuden. Tarvitaan myös talousmallin muutosta lineaari taloudesta kiertotalouteen. Jotta kiertotalous pärjää markkinoilla kilpailussa lineaaritalouden kanssa, on lisättävä pelisääntöihin ja mittareihin ne arvot, joilla oikeasti on väliä. Rahalla voi ostaa turvallisuutta, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Miltei kaikki niistä on jo ylitetty. Kokonaisturvallisuus pitää sisällään yhteiskuntien elpymisja selviämiskyvyn, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Tässä muutamia poimintoja eräistä hintalapuista. Turvallisuutta, psykologista hyvinvointia, ekologista kukoistusta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, yhteistä hyvää. Nykytalousmalli ei näe kokonaiskuvaa. Kokonaisturvallisuutta on myös sosiaalinen luottamus, toinen toisiimme ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Pitkään yhteiskunnissa on katsottu arvoa kapeasta, taloudellisesta näkökulmasta. RAHAT VAI HENKI. Kaiken pohjana on kirjaimellisesti peruskallio, tämä planeettamme ja sen ekologiset rajat. Kun todella haluamme turvaa, raha on vain rahaa. Puhtaan teollisuuden kehityksen ohjelmassa EU satsaa satoja miljardeja euroja tukeakseen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Rauhaa. Useita biljoonia dollareita Yhdysvaltain ydinasearsenaaliin. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 21.3.2025 Lineaaritalous osaa tehdä rahaa, mutta millainen on sen kyky tuottaa muuta arvoa. Olisiko aika siirtyä osaoptimoinnista kokonaiskuvaan. Lineaaritalous osaa kyllä tehdä rahaa, mutta millainen on sen kyky tuottaa muuta arvoa. Siinäpä syytä sille, miksi turvallisuuskehikko nitisee. 14,5 miljoonaa ruplaa korvauksena yhdestä sotarintamalla kuolleesta tämän perheelle Venäjällä. Kokonaisturvallisuus edellyttää, että palveluinfrastruktuuri jätehuoltoineen ja datajärjestelmineen toimii. Se tarkoittaa takuuta siitä, että vaikka tulisi yllättäväkin kriisi, me kyllä pärjäämme. Turvallisuus on nopeasti noussut yhteiskuntien tärkeimmäksi arvoksi. On tehtävä yhteiskunnistamme ja talousmallistamme tulevaisuuskestäviä. Kukin pyrkii kasvattamaan omaa pottiaan. Siirtymä kiertotalouteen turvaisi Euroopan tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja vähentäisi riskejä. Olemme keskittyneet rahaan ajattelematta kokonaisvaikutuksia. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä. Tärkein muutos olisi kuitenkin se, että kiertotalous vahvistaisi myös turvallisuutta rakentavaa peruskalliota, maapallon ekologisissa rajoissa pysymistä
Tutkimukseen osallistuvat myös Oulun yliopisto sekä Paroc, Levanto, Vektorio, Kierto Ympäristöpalvelut ja Suomen Erityisjäte. MILJOONARAHOITUS RAKENNUSJÄTTEESEEN . Lue koko uutinen: bit.ly/41Ln6kd Origin by Oceanin demolaitos käyntiin MERILEVÄÄ jalostava Origin by Ocean on käynnistänyt demotuotantolaitoksensa Espoon Otaniemessä. Hanke jatkuu elokuuhun 2027. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN ÅB O AK AD EM I CIR CU LA R CO FF EE BR EA K -P OD CA ST Circular Coffee Break -podcast ja Uusiouutiset yhteistyöhön KIERTOTALOUDEN erikoismedia Uusiouutiset aloittaa yhteistyön The Circular Coffee Break -podcastin kanssa. Leena Hupa ja Thomas Kronberg laboratoriossa, jossa rakennusjätettä hienonnetaan ja sen ominaisuuksia testataan uusissa materiaaliyhdistelmissä. Yhteistyö heijastaa molempien osapuolten sitoutumista tietoisuuden lisäämiseen ja toimenpiteisiin kiertotalouden edistämiseksi. Laitoksen tarkoitus on osoittaa meribiomassan hyödyntämismahdollisuudet teollisissa sovelluksissa. Yhteistyön ansiosta The Circular Coffee Break -podcastin asiantuntijasisältöä julkaistaan Uusiouutiset-lehden painetuissa ja digitaalisissa julkaisuissa. BUSINESS FINLAND on myöntänyt lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen uudelle Recycling of Mineral Side Streams (REMIS)-tutkimushankkeelle. The Circular Coffee Break -podcastissa juontaja Michael Hanf keskustelee yritysjohtajien, vaikuttajien ja muutoksentekijöiden kanssa. Origin by Ocean on jo aiemmin todistanut teknologiansa toimivuuden pilottilaitoksessaan Oulussa. Hanketta koordinoi tutkija Thomas Kronberg epäorgaanisen kemian professorin Leena Hupan tutkimusryhmästä. Niitä voidaan hyödyntää rakennusmateriaalien, hiomarakeiden, erilaisten sementtiä korvaavien komponenttien ja muiden uusien tuotteiden valmistuksessa. Teollisuuden rakennusjätteistä, alumiinipitoisista sivutuotteista ja hiilidioksidin mineralisoinnissa syntyneistä jätteistä saadaan uusiokäyttöön monenlaisia metalleja ja mineraaleja. Tämä laajentaa Uusiouutisten kansainvälistä kattavuutta alan globaalien johtajien, päättäjien ja innovoijien näkökulmilla. Hanke tekee yhteistyötä hiomatuotevalmistaja Mirkan Shapeja kemianyhtiö Kiillon Super Healthy Building -ekosysteemien kanssa. Åbo Akademin johtamassa hankkeessa parannetaan rakennusjätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden materiaalien kierrätystä. • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 2|2025 6
YK:n luontokokouksen jatko-osa Roomassa järjestettiin, koska keskeisiä kysymyksiä jäi ratkaisutta viime marraskuussa Kolumbian Calissa. Kaada kuorrutuskastike vuokaan. Voit lisätä joukkoon myös juustoraastetta. Lisää suurus kuumaan nesteeseen koko ajan sekoittaen ja kypsennä muutaman minuutin ajan. Viime EU-parlamenttikaudella puhuttiin Green Dealistä, nyt puhutaan ”sidistä” eli Clean Industrial Dealistä (CID). Ripottele päälle juustoraastetta. Pääindikaattoreita on 49. Kuorruta paistos uunissa 250 asteessa. Lue koko uutinen: bit.ly/3XxSzns Kiertotaloudella rooli EU:n puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa EUROOPAN komissio esitteli helmikuussa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmansa (Clean Industrial Deal, CID). Ennen Rooman kokousta oli vielä epäselvää, miten globaali luontorahoitus järjestetään pysyvästi vuoden 2030 jälkeen. Maat sopivat myös globaalien luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Vinkki: Voit käyttää paistokseen myös tähteeksi jäänyttä, kypsää spagettia. Roomassa päätettiin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan. Kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tulee antaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026. AD OB E ST OC K 7 UUSIOUUTISET 2|2025. Se tavoittelee materiaalien 24 prosentin kiertoastetta vuoteen 2030 mennessä. Komissio perustaa mekanismin kriittisten raaka-aineiden kysynnän koordinointiin. Kiertotaloussäädös on tulossa vuonna 2026. Sopimuksen osapuolet raportoivat työstään luontokadon pysäyttämiseksi jatkossa yhtenäisellä rakenteella ja yhteisin mittarein. HÄVIKKIHERKKU Perjantain yllätyspaistos 500 g kasviksia (perunaa, porkkanaa, parsakaalia yms) 200–400 g tähteeksi jäänyttä keitettyä tai paistettua kalaa, lihaa, makkaraa tai broileria juustoraastetta Kuorrutuskastike 4 dl nestettä (maitoa tai kasvisten tai kalan keitinlientä) 4 rkl vehnäjauhoja 1 dl kylmää nestettä mausteita 1–2 dl juustoraastetta 1 muna LADO kuoritut, viipaloidut kasvikset ja peratut kalan tähteet tai muu kypsä proteiini voideltuun uunivuokaan. Sekoita kylmä neste ja vehnäjauhot tasaiseksi suurukseksi toisessa astiassa. Kiertotalous on keskeinen osa ohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä muun muassa tarjoamalla sadan miljardin euron rahoitusta puhtaaseen valmistukseen. Resepti on Marttojen Hävikistä herkkua -sivulta: bit.ly/41KxYPh AD OB E ST OC K AD OB E ST OC K Salpakierto Oy:n toimialueella yhdyskuntajätteen kierrätysaste vuonna 2024 oli näin korkea. Seuraava luontokokous järjestetään syksyllä 2026 Armeniassa. Kierrätysaste nousi edellisvuodesta 1,4 %-yksikköä, eli kierrätykseen meni miljoona kiloa enemmän jätettä. 53,1 % Luontosopimukselle rahoitus YK:N LUONTOKOKOUKSEN jatko-osassa Roomassa saatiin onnistuminen: Yhteisymmärrys löytyi siitä, miten luonnon monimuotoisuutta tuetaan rahoituksella. CIDiin sisältyvät myös maaliskuussa julkaistava autoteollisuuden toimintasuunnitelma sekä oma toimintasuunnitelmansa teräsja metalliteollisuudelle. Kuumenna neste kattilassa. Mukana arjen kiertotaloudessa . Lisää juustoraaste, mausteet ja muna vähän jäähtyneeseen kastikkeeseen
Vähentämistavoite koskee kaikkea elintarvi kejätettä, myös ruoan syömäkelvottomia osia kuten kuoria ja luita. LS JH Lue koko uutinen: bit.ly/4by2v5S Dall-e-tekoälyn näkemys ruoka hävikin paljoudesta. Brasilialais yhtiö pysyy suomalais yrityksen osakkeenomistajana. Valmistelutyö jatkuu LSJH:ssa nyt saaris ton jätevesijärjestelmätietojen kartoituksella. AD OB E ST OC K Kolmannes vähemmän ruokaa roskiin ALUSTAVASTI EU:n kolmikantaneuvotte luissa hyväksytty jätepuitedirektiivin muutos asettaa tiukkoja tavoitteita elintarvikejätteiden vähentämiselle. Viimeisinä tyhjennykset alkavat ensi vuon na Salossa ja LSJH:n toimialueen saaristoalu eilla. Uskomme sen heijastelevan talouden käänty mistä parempaan suuntaan: ihmisillä on taas varaa ja uskallusta uusia renkaita”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen näkee. Jäsenmaille tulee sitova velvoite vähentää elintarvikejätettä vuoteen 2030 mennessä. Muutoksen myötä asukkaat sopivat tyhjennyksistä suoraan LSJH:n kanssa. Suomi toivoi neuvotteluissa, että ta voitteet olisivat koskeneet syömäkel poista osuutta eli ruokahävikkiä. ”Tarvitsemme tiedot asuinkiinteistöjen jäte vesijärjestelmistä, jotta pystymme arvioimaan lietesäiliöiden ja lietteen määriä sekä suunnit telemaan ja kilpailuttamaan säiliöiden tyhjen nykset. Suzanon mukaan päätös perus tuu yhtiön äskettäin määriteltyihin prioriteetteihin ja pääoman allokoin tistrategiaan eikä liity luottamuksen puutteeseen Spinnovan teknologiaa kohtaan. Elintarviketeollisuus ja ravintolat kin voivat ohjata syömäkelvottomia osia esimerkiksi rehuksi tai muuhun hyötykäyttöön, mutta tavallisen ku luttajan on vaikea keksiä konsteja, miten hyödyntää vaikkapa ribsien luut tai appelsii ninkuoret niin, etteivät ne jäisi jätteeksi. LSJH:n lietepalvelut laajenivat kuuteen kuntaan LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLLON (LSJH) lietesäiliötyhjennykset ovat laajentuneet hel mikuun alussa Turkuun ja viiteen ympäristö kuntaan. Vilkastunut rengasmyynti ja yli kuudenkymmenen tuhannen tonnin keräysmäärä ovat merkkejä talouden virkistymisestä. Lue koko uutinen: bit.ly/4bAyUsD Suzano ei investoi Spinnovan kanssa BRASILIALAINEN sellujätti Suzano ei investoi yhteistyön seuraaviin vaiheisiin jyväskyläläisen kuitutekno logiayhtiön Spinnovan kanssa. Renkaiden tuottajayhteisö Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuoreen tilas ton mukaan viime vuonna suomalai sautoilijat luovuttivat kierrätykseen 63 178 tonnia erilaisia renkaita. Kohteeseen pääsy saattaa edellyttää yhteysaluksia, proomua tai vaikka erikoispit kien letkujen käyttöä”, kertoo palvelupäällikkö Greta von Wendt LSJH:n lietepalveluista. SU OM EN RE NG AS KIE RR ÄT YS . Edellisvuonna 2023 kierrätykseen kerättiin 59 178 tonnia renkaita. Kumppanukset aloittavat nyt Woodspinin stra tegisen arvioinnin. Uusia säilöitä tuli tyhjennyksen piiriin run saat 6500. Jyväskylässä toimivaa puukuitu tehdasta on pyörittänyt Spinnovan ja Suzanon yhteisyritys Woodspin, jolla on yksinoikeus suomalaisyh tiön teknologiaan. Tarvitsemme erityisesti tiedot siitä, mi ten kiinteistölle ja lietesäiliölle pääsy voidaan toteuttaa. Elintarviketeollisuudessa elintar vikejätemäärää on vähennettävä kym menen prosenttia. Rengaskierrätys nousuun kuopasta VIIME VUOSIEN talouden alavire toi Suomen Rengaskierrätys Oy:n keräyspisteille entistä enemmän lop puun ajettuja renkaita, kun autoilijat lykkäsivät kireässä taloustilanteessa renkaanvaihtoa. Kotitalouksissa, vähittäiskaupassa, ravin toloissa ja ruokapalveluissa elintarvikejätteen vähentämistavoite on 30 prosenttia. ”Parina edellisenä vuotena keräys määrät notkahtivat, mutta ovat palanneet totutulle tasolle. UUSIOUUTISET 2|2025 8. Tähän mennessä LSJH:n järjestämään lietteenkuljetukseen on siirrytty toimialueella 16 kunnan alueella
Asiantuntijat näkevät, että valtaosa suurista, kansainvälisistä yrityksistä on jo ottanut kestävyyskysymykset strategiansa ytimeen. 3) Kestävyysdatan keruu systematisoituu. Tulevat sukupolvet nousevat tärkeäksi sidosryhmäksi. Lähde: Earth Overshoot Day. Ihminen aletaan nähdä osana luontoa, ei erillisenä toimijana. Tähän ohjaa regulaatio: kestävyysraportointidirektiivi CSRD, yritysvastuudirektiivi CSDDD, kestävän rahoituksen EU-taksonomia ja muut vastaavat viitekehykset. 2) Regulaatio pakottaa kaikki tekemään vähintään minimin. Tulokset ovat valmistumassa tämän kevään aikana. Yritykset kuitenkin hyötyisivät, jos ne näkisivät kiertotalouden potentiaalin koko oman toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa, ei vain loppupään kuten jätehuoltovaiheen toimintaperiaatteena. Kuilua hiilineutraalisuustavoitteeseen olisi skenaarioiden mukaan jäämässä noin 38 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä 16 miljoonaa tonnia tulee LULUCF-sektorilta. Ramboll haastatteli ja lähestyi kyselyllä suomalaisia, ruotsalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia yrityksiä, joiden toimintaa koskee EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD. 75 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisyrityksistä piti sitä ykkösprioriteettinaan. Suuryrityksissä kiertotalous mielletään yhä jätehuoltona POHJOISMAISET suuryritykset arvioivat edistyneensä kiertotalouden teemoista eniten jätehuollossa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä uusiomateriaalien käytössä. Jätehuoltoa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä pidetään Suomessa keskeisempänä kuin esimerkiksi uusiomateriaaleja. AD OB E ST OC K Tämä on Suomen uusiutuvien luonnonvarojen ylikulutuspäivä. . Asiantuntijat nostavat viisi isointa trendiä, joilla on suurin vaikutus kestävyysmurroksen toteuttamisessa. Tällaisia ajattelutavan muutoksia on luvassa, kun uudistava liike toiminta alkaa vähitellen yleistyä. Yritysten on linjattava kestävyystavoitteensa. 4) Muutosjohtaminen tukeutuu vuorovaikutukseen ja ihmisymmärrykseen. Ilmastonmuutokseen voi löytyä apua ylhäältä. Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio kertoi Mitä on ilmassa. Kiertotalouden toimissa edistymisen suurimpana esteenä vastaajat mainitsivat tietojen ja taitojen puutteen. Ennakkoarvio: Hiilikuilu 38 miljoonaa tonnia ENNAKKOTIETOJEN mukaan Suomi on jäämässä ilmastolain hiilineutraaliustavoitteestaan. Innovaatioissa hyödynnetään satelliittiratkaisuja kaupunkien kestävyyden parantamiseksi. Avaruusdatan hyödyntämisestä järjestetään innovaatiokilpailu. Suomen ympäristökeskuksen, GTK:n, ja VTT:n REPower-CEST-hankkeen sekä Luonnonvarakeskuksen REPower-hankkeen välisessä KEITO-yhteistyössä laaditaan taustaskenaarioita ja vaikutusten arviointeja ilmastolain, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä energiaja ilmastostrategian tueksi. LÄ HD E: RA MB OL L Tanska Suomi Norja Ruotsi 29% 31% 20% 22% 24% 16% 29% 44% 41% 75% 70% 50% Uusiomateriaalin käyttö Jätehuolto KHK-päästöt 9 UUSIOUUTISET 2|2025. 6.4.2025 Avaruudesta apua ilmastonmuutokseen. 1) Kestävyys tulee osaksi strategista johtamista. FIBS-verkostossa on jo lähes 500 organisaatiota, muiden muassa enemmistö Suomen suurimmista yrityksistä. Systeemiseen muutokseen tarvitaan kuitenkin pitkäjänteistä johtamista. Lue koko uutinen: bit.ly/3FjUju0 Vuoden 2025 vastuullisuustrendit YRITYKSET alkavat painottaa keskinäisen kilpailun sijasta yhteistyötä ja kumppanuuksia. Etenkin suomalaisyritykset korostivat jätehuoltoa. Päivä on aikaistunut, vuonna 2024 se oli 12.4. . -tilaisuuden keskustelussa, että alustavien tulosten mukaan Suomi ei näytä pääsevän hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Hankkeen tavoitteena on vastata kaupunkien haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kriisienhallintaan, hyödyntämällä eurooppalaista satelliittidataa ja avaruusteknologioita. Kansainvälistä hanketta koordinoi Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. SP AC E4 CIT IES / AI . EU-RAHOITTEINEN SPACE4Cities-projekti tarjoaa 2,87 miljoonaa euroa innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Rambollin pohjoismaisen selvityksen mukaan nämä kiertotalousaiheet ovat vastanneiden suuryritysten mukaan keskeisiä seuraavien vuosien aikana. Ilman pikaisia ja vaikuttavia toimia Suomi ei tule pääsemään EU:n velvoittamiin ilmastotavoitteisiin eikä omaan kansalliseen tavoitteeseensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Näihin kolmeen teemaan yritykset aikovat keskittyä myös seuraavien vuosien aikana. Lyhyen aikavälin voittojen sijaan aletaan hakea pitkän aikavälin kestävyyttä ja hyvinvointia. Näin näkevät Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkosto FIBSin asiantuntijat. 5) Uudistava liiketoiminta muuttaa ajattelutapaa. Tämä tulos kävi ilmi Rambollin viime vuonna tekemästä laajasta selvityksestä. Tarjouskilpailu on avoinna 15.1.–9.4.2025
”Digitaalisten kaksosten ja mallien pohjalta kehitetään menetelmiä eri Re-X-lähestymistapojen sopivuuden arvioimiseksi ja määrällisiksi arvoiksi päätöksenteon tueksi.” LUT-yliopiston professorin Mika Horttanaisen mukaan kiertotaloutta toteutetaan edelleen pääosin materiaalien kierrätyksellä tuotteen elinkaaren lopussa. Toisessa se on toimisto, toisessa taas kahvila. Saadakseen korvauksia kunnan tuli ilmoittaa kustannuksensa Pirkanmaan ELY-keskukselle toukokuun loppuun vuonna 2024 mennessä. Korvausten kokonaismäärä on noin 6,3 miljoonaa euroa. The Circular Drifter -demotalo testaa rakennusmateriaaleja aidoissa purkuja kokoamistilanteissa. Aalto-yliopiston professorit Matti Kuittinen ja Antti Lehto toimivat hankkeessa asiantuntijoina ja suunnittelutyön ohjaajina. Sen sijaan korkeamman tason Re-X-prosesseja, kuten kunnostusta, uudelleenvalmistusta tai uudelleenkäyttöä, ei ole kehitetty systemaattisesti. Pienimmät korvaukset jäivät alle viiteen tuhanteen euroon. Lisäksi mukana ovat ratkaisutoimittaja Sofidium sekä seuraajajäsenet Danfoss ja Mirka yhdessä omien veturiekosysteemiensä kanssa. Se on tarkoituskin purkaa ja koota uudelleen hieman eri käyttötarkoitukseen. UUSIOUUTISET 2|2025 10. Tältä vuodelta siivouskuluihin saa laskea myös eräiden muiden kertakäyttöisten muovituotteiden siivoamisen kustannuksia. Kunnat jättivät hakematta siivouskulukorvauksia VAIN KOLMASOSA Suomen kunnista haki korvauksia kertakäyttöisten muoviroskien siivoamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada 1,80 euroa per asukas. Tuottajat joutuvat maksamaan kunnille, kun nämä siivoavat yleisiltä alueilta tupakantumppeja, muovisia elintarvikepakkauksia ja juomamukeja, ilmapalloja ja kosteuspyyhkeitä. Suurin kunnan saama korvaus oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Siihen kannattaa ehdottomasti ryhtyä”, kannustaa ryhmäpäällikkö Mika Heinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Siirtymää tukevat ratkaisutoimittajat Atostek ja Kaltiot Technologies. Oulun yliopiston ja LUT-yliopiston kolmivuotinen yhteishanke keskittyy koneteollisuuteen. ”Vastikään käynnistyneessä projektissa tehdään kaksi demonstraatiota”, kertoo hanketta johtava professori Emil Kurvinen Oulun yliopistosta. Hanke vie ensimmäistä kertaa Suomessa suunniteltu purettavaksi (designed for disassembly, DfD) -periaatteen askelta pidemmälle, aina uudelleenkokoamiseen saakka. Dare-X-hanke vie valmistavaa teollisuutta kiertotalouteen UUSI DaRe-X-hanke edistää erityisesti valmistavan teollisuuden siirtymistä kiertotalouteen käytännön esimerkkien ja sovellettavien työkalujen kautta. Niistä ensimmäinen on puutavaranostin, joka kuvaa retrofit-sovellusta. Loppuvuodesta 2024 käynnistynyttä hanketta rahoittaa myös Business Finland. Korvaus perustuu pääosin kunnan asukaslukuun. HE LJ Ä NI EM IN EN . Miten tämä on mahdollista. Uudet Re-X-prosessit viedään käytäntöön hankkeeseen osallistuvissa hyödyntäjäyrityksissä, joita ovat Glaston, Konecranes ja Mitsubishi Logisnext Europe. Kiertotalouden kokeilutalo puretaan YKSI JA SAMA TALO, mutta se sijaitsee kohta ainakin kahdessa kaupungissa. Toinen eli Volvo EC25 -kaivinkone edustaa uusioasennusta. Talo on suunniteltu helposti purettavaksi, koottavaksi ja uudelleenkäytettäväksi, mahdollisimman vähäjätteiseksi ja myös vähäpäästöiseksi. Aalto ja VTT ovat suunnitelleet yhteistyössä seitsemän yrityksen ja Espoon kaupungin kanssa kiertotalouden demotalon. Uudelleenkoottava talo suunnitellaan, rakennetaan ja puretaan vähintään kahdesti sen lyhyen elinkaaren aikana käyttäen kierrätettyjä tai uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja ja niitä edistäviä teknologioita. AD OB E ST OC K AD OB E ST OC K . Kyse on VTT:n ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kokeilusta. Kyse on kuitenkin merkittävistä summista. Kertakäyttöisten muovituotteiden eli niin kutsuttujen SUP-tuotteiden (single used plastics) maahantuojat, valmistajat ja etämyyjät on lainsäädännöllä velvoitettu korvaamaan kunnille roskien keräysja siivouskustannuksia yleisillä alueilla. Pirkanmaan ELY-keskus kertoo, että kunnista kolmasosa haki tätä korvausta. ”Siivouskustannusten ilmoittaminen on ollut kokonaan uusi prosessi kunnille ja se on voinut tuntua työläältä
bit.ly/4ixwiy0 ANU PATRIKAINEN Circular Design – Opaskirja kierto talousperusteiseen muotoiluun KIRJOITTAJA: Ville Tikka ja Design Forum Finland KUVITUS: Jukka Fordell JULKAISIJA: Design Forum Finland KERTOO: Circular design eli suomeksi kiertotalousperusteinen muotoilu tuo yhteen kiertotalouden periaatteet ja muotoilun menetelmät. bit.ly/41JbCxo The future of sustainability – Navigating trends and innovations for a sustainable tomorrow KIRJOITTAJA: Michael Hanf JULKAISIJA: VTT White paper KERTOO: Ilmastokriisi ja luontokato kiihtyvät mutta samaan aikaan kiertotalousstrategiat yleistyvät liiketoiminnassa, sääntely edellyttää vastuullisuutta ja vihreä siirtymä ohjaa toimintaa pois fossiilisista energioista uusiutuviin ja vähähiilisyyteen. Kiertotaloutta ja turvallisuutta kannattaisi integroida ja yhteistoimintaa eri sektoreiden välillä lisätä. Esimerkiksi ylläpitoja korjausosaaminen parantaa kykyä turvata kriittistä tuotantoa ja infrastruktuuria kriisitilanteissa. Kokonaisturvallisuutta ja kiertotaloutta olisi edistettävä koordinoidusti, tai muutoin Suomi saattaa päätyä kasvattamaan haavoittuvuuksia. Kiertotalousperusteiseen muotoiluun on tarjolla myös kirjaa täydentävä opasja videokokonaisuus. E-kirja on ilmaiseksi saatavilla ja siitä on julkaistu myös englanninkielinen versio. bit.ly/41KJtpG Selvitys ja tutkimustoiminta Utredningsoch forskningsverksamhet Kiertotalous ja resilienssi Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa Oona Frilander, Markus Holmgren, Teresa Lukkaroinen, Harri Mikkola, Otso Sillanaukee, Tuuli Teittinen, Ying Zhu VA LT I O N E U VO S TO N S E LV I T YS J A T U T K I M U S TO I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A 2024:18 tietokayttoon.fi The future of sustainability Navigating trends and innovations for a sustainable tomorrow FEBRUARY 2025 | MICHAEL HANF, LEAD SUSTAINABLE BUSINESS, VTT 11 UUSIOUUTISET 2|2025. Kotimaisista tienavaajista mukaan ovat päässeet muun muassa Natural Indigo, Tamturbo sekä Emmy Clothing Company. Ymmärrys auttaa säilyttämään ja lisäämään arvoa sekä suojelemaan ja elvyttämään elintärkeitä resursseja. Mitkä muutosten yhteisvaikutukset ovat sidosryhmien kannalta olennaisia ja kriittisiä, ja millä strategioilla niiden avaamiin mahdollisuuksiin kannattaisi tarttua. Lopulta käsissä voi olla liiketoiminnallinen kultamuna, joka ei ole osa lineaaritalouden ongelmaa, vaan kiertotalouden tarjoamaa ratkaisua. Ensin määritellään alustava suunta työlle, sitten syvennetään ymmärrystä ja tarkennetaan mahdollisuuksia, sen jälkeen luodaan toteutustapoja ja edistetään niistä lupaavimpia. Planeetan kolmoiskriisin masentamille viesti on rohkaiseva. LUE NÄMÄ Tuottajat korvasivat kertakäyttöisten, muovia sisältävien roskien siivoamisesta kunnille näin suuren summan vuodelta 2023. bit.ly/4hfHDBE Kiertotalous ja resilienssi – Kierto talouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa KIRJOITTAJAT: Oona Frilander, Markus Holm gren, Teresa Lukkaroinen, Harri Mikkola, Otso Sillanaukee, Tuuli Teittinen, Ying Zhu JULKAISIJA: Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:18, Valtioneuvoston kanslia. Kirja käy esimerkein läpi kiertotalousperusteisen muotoilun kuusi kategoriaa: systeemit, ennakoinnin, tuotteet, palvelut, tarinat ja kyvykkyydet. KERTOO: Ramboll Finland, Demos Helsinki ja Ulkopoliittinen instituutti selvittivät, miten kiertotalous tukee Suomen kokonaisturvallisuutta ja millainen potentiaali kiertotaloudella on kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa. Selvityksen mukaan kiertotalous voi vahvistaa kokonaisturvallisuutta parantamalla huoltovarmuutta ja vahvistamalla taloudellista resilienssiä. 6,3 Meur Circular Strategies for Success KIRJAILIJA: Anne Raudaskoski JULKAISIJA: Professional Publishing Finland Oy 2025 KERTOO: Uunituore Circular Strategies for Success teos viitoittaa yritysten tietä kohti kiertotalouteen pohjautuvaa kestävää liiketoimintaa. Raportti tunnistaa kaikkiaan 87 kestävyystrendiä, joita voi tarkastella lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kirja on suunnattu ensisijaisesti yritysjohdolle sekä tuotekehityksen ja palvelumuotoilun ammattilaisille. Kirja tukee Ethican ja MPS Prewisen toteuttamaa verkkokurssia Circular Design for Business. Teoksen kirjoittaja Anna Raudaskoski on kiertotalouskonsulttiyritys Ethican toinen perustaja ja alan pitkän linjan pioneeri. Mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että kuluttajat haluavat ostaa kestävämmin tuotettuja tuotteita, mutta halu ei konkretisoidu ostopäätöksissä. Raportti suosittelee kehittämään sääntelyä, joka kannustaa kiertotalouden toimintamalleihin. Kirja onnistuu valottamaan lukijalle laajalti ajankohtaista säätelyä, keskustelua ja käsitteistöä avaten aihepiiriä kokonaisvaltaisesti. Olennaiset sidosryhmät ja resurssit tulisi kartoittaa. Erityisen mielenkiintoista liiketoiminnallisten mahdollisuuksien ikkunaa teoksessa avataan kuluttajakäyttäytymisen ja tarpeiden syvemmässä analyysissä. Myös circular designin prosesseja avataan. Suomessa arvoketjut ja toimintamallit ovat yhä hyvin vahvasti lineaarisia, etenkin ICT-laitteissa. Siirtymässä onnistuminen edellyttää yhteistyötä. Uudenlaista ajattelua ja tekemisen tapaa avaavat yritysesimerkit pitävät lukijan mielenkiintoa yllä. Tekoäly ja kvanttiteknologia mullistavat datan hallinnan ja kierrätyksen. Helppolukuinen ja hyvin jäsennelty opaskirja antaa työkalut tuoda kiertotalous osaksi yrityksen tuotteita ja palveluita, liiketoimintaa ja päivittäistä tekemistä. Puolustussektori on kuitenkin kiinnostava poikkeus, sillä siellä toimintaa ohjaa ensisijaisesti varautuminen kriiseihin, joten siellä kiertotalouden toimintamallit ovat jo hyvin vahvasti käytössä. Raportin analyysit auttavat päätöksentekijöitä, yritysjohtajia, tutkijoita ja sidosryhmiä navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuinka yritys voi rakentaa liiketoimintaansa tässä ”kestävyysmahdollisuuksien myrskyssä”. Suomi on riippuvainen ylikansallisista kierrätysja korjausketjuista. Myös yhteiskuntarakenteet ja kulutustottumukset muuttuvat. Lunastaakseen kiertotalouden lupauksen asiakaskokemuksen on oltava loistava. Opaskirja muistuttaa, ettei kyse ole vain teknisistä ratkaisuista vaan ajattelun, tekemisen ja kulttuurin muutoksesta. Jotta kiertotalouden hyöty saadaan valjastettua kriisitilanteissa, on koko yhteiskunnan tasolla saatava aikaan markkinaehtoinen siirtymä kiertotalouteen jo normaaliaikana. Etenkin kriittisten materiaalien kierrätystä tarvitaan. Teoksessa tämä epäsuhta esitetään haasteena yrityksille tuotteita ja palveluja on suunniteltava niin, että ne todella kohtaavat varhaisia omaksuja laajemman asiakasryhmän tarpeet
Vastaa viimeistään 16. huhtikuuta 2025, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! VIIME NUMERON 1/25 parhaaksi äänestettiin juttu “Muovi talteen ja kiertoon: Pian noutoruoan saa uudelleenkäytettävään astiaan – Pilotti aikoo mullistaa take away -tapoja Suomessa". Kasaa vaikkapa yhden ison sukan sisään muuta tekstiiliä tiiviisti. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Mikä on kiertotalouskikkasi. Arvomme vastanneiden kesken Anne Raudaskosken teoksen Circular Strategies for success (Professional Publishing Finland). Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Outi Laatikainen on johtava kiertotalousasiantuntija KAMKissa. Koska koiralle hajuaistin käyttö on tärkeä asia, lelun voi eriyttää tavallisista ihmisten vaatteista hajuviestillä. Rikkinäiset sukat ja muut ei-enää-käyttökelpoiset vaatekappaleet voi kierrättää lemmikin leluiksi. Johonkin kohtaan voi rutata leivinpaperia tuomaan rapinaa. Omassa arjessani toivoisin, että älylaitteiden rikki menneet näytönlasit saisi vaihdettua nykyistä edullisemmin. Mistä ajatus lähti. Koiralle hajuaisti ja purutuntuma ovat tärkeitä juttuja, lelujen ulkonäkö ei niinkään. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 2/25, tai 21. Äänestä parasta juttua, voita kiertotalouskirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Tunge lelun sisään puruluu tai sipaise jonnekin kohtaan vaikkapa hiukan jugurttipurkista erottunutta heraa. Kaikenlaisten kaukomailla tuotettujen koirantai kissanlelujen hankinta ei ole ekologisesti mitenkään järkevää. Osallistu lukijaäänestykseen. Yhden leikkihetken jälkeen lelu sitten haiseekin jo ”koiran omalta”. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Itse vaihdettavissa olevat lasit ovat yleistyneet harmittavan hitaasti.. KIERTOTALOUSKIKKA OUTI LAATIKAINEN, TEKSTI OUTI LAATIKAISEN ALBUMI, KUVA LEMMIKILLE LELU Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Yleisesti ottaen kaipaisin kovasti sitä, että biodiversiteetin tukemiseen ja luontokadon ehkäisemiseen löytyisi sellaiset rahalliset työkalut, että tämä asia saisi vauhtia. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. maaliskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Sitten paketti kasaan narulla ja homma on valmis
Maailmalla purjehtiessa saastuminen ja varsinkin muoviroskaantuminen näkyvät enemmän”, Multala sanoo. Esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden ja ravinteiden kierrätys voivat merkittävästi tukea kansallista omavaraisuutta”, ministeri pohtii. KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri ja ammattivalmentaja. SUOSITTELEN: Luonnossa liikkumista. Ensi töikseen Multala asetti seurantaryhmän Saaristomeren tilan parantamiseksi. ”Aikani tiedeministerinä vahvisti uskoani siihen, että ratkaisut vaikeisiinkin haasteisiin ovat kyllä löydettävissä.” 13 UUSIOUUTISET 2|2025. Lisäksi kuntoilen, talvisin hiihdän, kesäisin pyöräilen ja juoksen. Tässäkin hän näkee kiertotaloudella tärkeän roolin, sillä ravinteiden kierrätys edistää Itämeren tilaa ja tuottaa samalla paikallisia ja kustannustehokkaita kierrätyslannoitteita viljelijöille. ”Suurimmat haasteet liittyvät hiilinieluihin”, Multala myöntää. Hän haluaa löytää perinteisen suojelun rinnalle uusia toimintamalleja, jotka toimivat markkinaehtoisesti. ”Siirtymä kiertotalouteen tarjoaa keinon vahvistaa taloutta ja työllisyyttä sekä lisätä huoltovarmuutta. Perheeseeni kuuluvat mies sekä 8ja 11-vuotiaat tyttäret. Se tekee ihmiselle hyvää. HARRASTAN: Kesäisin veneilemme saaristossa. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI KOKOOMUS, KUVA S ari Multala siirtyi tiedeja kulttuuriministerin tehtävästä ympäristöja ilmastoministeriksi noin kaksi kuukautta sitten Kai Mykkäsen lähdettyä Espoon kaupunginjohtajaksi. Viimeiset noin 20 vuotta olen asunut perheen kanssa Itä-Vantaalla. Ratkaisu hyödyttää kaikkia osapuolia. ”Olen viettänyt vauvasta saakka kesät merellä. ITÄMEREN LAPSI KUKA: Ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) MISTÄ: Olen asunut reilut puolet tähänastisesta elämästäni Helsingissä. Kiertotalous auttaa hillitsemään aikamme suurimpia globaaleja ongelmia: ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Alustavat tutkimusskenaariot varoittavat, että Suomi ei ole pääsemässä hiilineutraaliustavoitteeseen, vaan vuonna 2035 kuilua olisi noin 38 miljoonaa co2-ekv-tonnia. Uudessa ministerinpestissään Multala haluaa etenkin torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa, vauhdittaa puhtaaseen siirtymään perustuvaa kasvua sekä uudistaa rakentamisen ja asumisen sääntelyä. Myös rakentamisen kiertotaloudessa on paljon sellaista, missä voisimme onnistua vieläkin paremmin.” Itämeren suojelu on Multalalle tärkeä arvo. ”Kiertotalous sisältyy näihin kaikkiin. Siirtyminen kiertotalouteen on keskeinen tapa hillitä luonnonvarojen käytön kasvua ja sen kielteisiä vaikutuksia. Se on enemmänkin elämäntapa kuin harrastus. Ilmastoja ympäristöministerinä Multala joutuu haasteelliseen paikkaan. Hän kuitenkin kertoo olevansa optimistinen päästövähennysten suhteen erityisesti energiantuotannossa ja teollisuudessa tapahtuvan myönteisen kehityksen takia. Olen nähnyt Itämeren rehevöitymisen
TKI-tukia kiertotalouteen Etla tarkastelee mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja, jotka voisivat tulla kyseeseen kiertotalouden kannusteina. ELINA SAARINEN, TEKSTI | FABPATCH, KUVA E linkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi helmikuussa raporttinsa, jonka mukaan Suomeen tarvitaan nopeasti lisää kiertotalouden ohjauskeinoja. Asiantuntijat penäävät uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa. Ultrapikamuodin ostamiseen verrattuna oman vaatteen korjauttaminen on kallista. Ilman niitä Suomi on jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista. Hän nostaa esiin kiertotalouden green deal -sitoumukset koko toimijakenttää laajasti aktivoivana keinona. Lisää ohjauskeinoja kierrätykseen Nykytoimet eivät riitä siihen, että Suomi saavuttaisi jätteiden kierrätystavoitteet, saati kiertotalous strategian tavoitteet. ”Ulkoisvaikutusten hinnoittelu arvoketjujen eri osissa veroilla tai maksuilla olisi yksi keino pyrkiä varmistamaan, että kestäville valinnoille on kannusteet sekä tuotannossa että kulutuksessa”, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen. ”Jätteen toimittaminen polttoon tulee nykyisin yrityksille usein halvemmaksi kuin sen kierrättäminen. UUSIOUUTISET 2|2025 14. Etla kuitenkin muistuttaa, että ohjauskeinojen yhdistelmän suunnittelu vaatii tarkkaa harkintaa. Työn tueksi on valmisteilla myös selvityksiä esimerkiksi kierrätyksen edistämisen ja jätteenpolton hillinnän ohjauskeinoista sekä erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisesta, kertoo ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala: ”Parhaillaan selvitetään jäteveron soveltamisalan laajentamista tavalla, joka edistäisi kiertotaloutta, muttei muodostuisi kustannuksiltaan kohtuuttomaksi toimijoille.” Multala näkee suurimpana syynä kierrätysasteen laahaamiselle sen, että kierrätyskelpoiset jätteet päätyvät yhä energiatai sekajätteenä polttoon. Vaatelaastareistaan tunnetun FabPatch Oy:n toimitusjohtaja Taija Sailio kannattaa arvonlisän alentamista korjauspalveluissa ja -tuotteissa. (Lue Etlan raportti: bit.ly/41qM7Q8) Aiempi tutkimus tunnistaa lukuisia kiertotalouden vauhdittamiseen soveltuvia ohjauskeinoja kuten verot, tuet, sääntely, informaatio-ohjaus ja rahoitus. Ministeri Multala toteaa, että jätelain uudistaminen kiertotalouslaiksi ei yksin riitä. ovat pohdittavana myös erilaiset ohjauskeinot. ”Hintaohjauksen pitäisi edistää kierrätystä” Suomi on juuri uudistamassa jätelainsäädäntöään kohti kiertotalouslakia. Korjauspalveluiden korkea hinta on keskeinen syy jättää vaate korjaamatta, mutta korjausta ja elinkaaren pidentämistä voisi tukea ohjauskeinoilla. Kiertotalouslakityössä . Hän ei vielä halua ottaa kantaa siihen, mitkä ohjauskeinot lopulta valitaan kiertotalouden vauhdittamiseen. Hintaohjaus pitäisi jatkossa saada edistämään kierrätystä tehokkaammin”, Multala sanoo. Verolait harkintaan Ministeri Multala uskoo, että kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan sekä sääntelyä että pehmeitä ohjauskeinoja. Yksi keino kiertotaloussiirtymän vauhdittamiseksi voisi Etlan mukaan olla tutkimusja tuotekehitysinnovaatioiden tukemiseksi tarkoitetun rahoituksen ohjaaminen nykyistä enemmän juuri kiertotalousratkaisuihin
Julkisten toimijoiden tulisi vaatia kierrätysraaka-aineiden käyttöä hankintakriteereissään. Valitettavasti nyt ei näin vielä ole”, Multala toteaa. ”Meillä pitäisi olla kannustimet kunnossa siihen, että olisi kannattavampaa esimerkiksi korjata omia käytössä olevia asioita kuin ostaa halpaa ultrapikatavaraa Euroopan ulkopuolelta. järjestelmät, kestäväksi suunnitellut tuotteet, uudelleenkäytön palvelut, veroporkkana ja uuden tavaran houkuttelevuutta vähentävä sääntely kannustaisivat muovien uudelleenkäyttöön. Multalan mukaan hankintalain muutos vastaa hallitusohjelmaa ja sen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailuneutraliteettia. Multala uskoo, että jätealalle esitetty muita aloja pidempi 2,5 vuoden siirtymäaika on perusteltu: ”Jätealalla on sen ansiosta mahdollista pidempään hakea uusia tapoja toimia”, Multala sanoo. Tuottajille tulisi TYNKin mukaan taata oikeus järjestää tuotteidensa jätehuolto ja valita itse kustannustehokkaimmat ratkaisut. Ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala ei lämpene ehdotukselle, että jäteala rajattaisiin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle. Tuottajien vastuulla käsiteltiin vuonna 2022 yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia jätemateriaaleja. TuottaHANKINTALAKI ETENEE: ”JÄTEALALLE EI POIKKEUSTA” HANKINTALAKIIN suunnitellaan muutosta, jonka mukaan kunnalla tulisi olla vähintään 10 prosentin vähimmäisomistus sidosyksikössään. . • Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on myös kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Siksi valvontaa olisi tehostettava. On pohdittava myös muita keinoja toisissa ministeriöissä”, Multala sanoo ja viittaa valtiovarainministeriöön, jonka tehtäväkenttään verojen valmistelu kuuluu. Nykyisin suuri osa yli 50 000 suomalaisesta yrityksestä, puhumattakaan ulkomaisista etämyyjistä, ei ole rekisteröitynyt eikä hoida tuottajavastuuvelvoitettaan. TYNK kuitenkin korostaa, että tuottajavastuun toimivuus riippuu selkeästä sääntelystä, tehokkaasta valvonnasta ja toimivista uusioraaka-ainemarkkinoista. ”Kiertotalouslain työryhmätyö on vielä kesken ja erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan laajasti. Muutos koskisi lähes kaikkia suomalaisia jätelaitoksia. TYNK pitää tuottajavastuuta kiertotalouden moottorina. Jätealalle on esitetty 2,5 vuoden siirtymäaikaa. On tärkeää, että myös jätealalla edistetään reilua kilpailua”, Multala sanoo Uusiouutisille. TU OT TA JA YH TE ISÖ JE N NE UV OT TE LU KU NT A UUSIOUUTISET 2|2025 15. Jos hankintalain muutosta pohtineen työryhmän ehdottama muutos toteutuu, asukkaiden jätehuollon järjestelmä on purettava ja rakennettava alusta asti uudella tavalla vain kahdessa ja puolessa vuodessa. ”Valvonta kuntoon” Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK) on ehdottanut konkreettisia keinoja kiertotalouden edistämiseen. 26 jätelaitoksesta 24:ssä on kuntia, joiden omistusosuus jää nykyisin alle kymmeneen prosenttiin. Vaatimus koskisi kaikkia toimialoja kuten jätehuoltoalaa ilman poikkeuksia. Varmastikaan kiertotalouslaki ei kuitenkaan yksin riitä tavoitteiden saavuttamiseksi, koska kyseessä ei ole niin sanotusti verolaki. Ministeri: Ei perusteita poikkeukseen Kunta-ala ja kunnalliset jätelaitokset ovat vaatineet, että hankintalain sidosyksiköitä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus rajattaisiin niin, että se ei koskisi jätehuoltoalaa. Nykyisin pakkaustuottajia on yhteensä yli 30 000, koska miljoonan euron liikevaihtoraja tuottajavastuusta poistui vuonna 2024. TYNK penää alustatoimijoille kuten Temulle ja Zalandolle vastuuta vapaamatkustamisen estämisestä. Ylikulutukselle jarrua • Suomi asetti vuonna 2021 tavoitteen pysäyttää luonnonvarojen kulutuksen kasvu. (Lue raportti: bit.ly/41JiJWQ) SYKEn mukaan muovipakkausten ja -tuotteiden panttija palautusjavastuu velvoittaa yritykset järjestämään ja kustantamaan tuotteidensa jätehuollon ja kierrätyksen. Uusioraaka-aineiden kysyntää markkinoilla tulisi lisätä. Yksi keino edistää kiertotaloutta on lisätä uudelleenkäyttöä. Suomen ympäristökeskus toteaa tuoreessa raportissaan, että muovien uudelleenkäyttö on vielä alkuvaiheessa. ”En itse näe, että olisi perusteltua nimetä jätehuoltoalaa poikkeusalaksi. • Kansallinen kiertotalousohjelma tähtää siihen, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa
Yhdyskuntajätteen kierrätysaste (punainen pylväs) on kasvattanut osuuttaan jätteen käsittelymenetelmistä. ”Kyllä, kierrätys on oikeasti noussut. Sekajätemäärän väheneminen pienensi suoraan jätteen energiakäytön määrää (sininen pylväs). Kaikki käsittelyt yhteensä Uudelleenkäytön valmistelu Materiaalihyödynnys, poislukien kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys Kierrätys materiaalina Kierrätys, % Energiahyödynnys Energia käyttö, % Hävityspoltto Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Kaatopaikka sijoitettuna, % Kokonaisjätemäärä 2 612 302 4 402 758 380 411 377 1 165 355 44,61 1 409 696 53,96 20 215 12 634 0,48 Sekajäte 1 205 183 4 268 4 268 1 1931 12 13 7 790 Erilliskerätyt jätteet yhteensä 1 304 684 4 364 750 935 407 109 1 153 680 126 316 19 532 792 Erilliskerätty paperi ja kartonkijäte 408 636 2 226 389 465 387 239 19 156 1 14 Erilliskerätty biojäte 401 069 1 099 5 035 373 307 377 243 22 327 10 390 Erilliskerätty lasijäte 98 932 98 846 98 846 21 2 63 Erilliskerätty metallijäte 49 884 4 49 871 49 867 2 11 Erilliskerätty puujäte 115 621 67 154 1 363 68 517 38 613 8 491 Erilliskerätty muovijäte 69 363 50 950 50 950 8 640 9 489 284 Erilliskerätty sähköja elektroniikkaromu 88 272 2 88 034 88 032 1 237 Muut erilliskerätyt jätteet 72 907 1 033 1 580 32 439 32 986 37 556 1 291 41 Muut ja erittelemättömät jätteet 102 435 38 7 445 7 407 90 268 670 4 052 YHDYSKUNTAJÄTEKERTYMÄ 2023 EL IN A SA AR IN EN , LÄ HD E: TIL AS TO KE SK US . Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Kierrätys Energiahyödynnys YHDYSKUNTAJÄTTEET KÄSITTELYTAVOITTAIN VUOSINA 2002-2023 16 UUSIOUUTISET 2|2025. UUTISIA KIERRÄTYS NOUSI UUTEEN ENNÄTYKSEEN Jätteestä entistä pienempi osa laitetaan sekajäteastiaan. Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Espo vahvistaa, ettei kyse ole vain laskentateknisistä muutoksista, vaan tilasto kertoo aidosti siitä, että entistä suurempi osa kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä on todella saatu kierrätettyä materiaalina. Sähköja elektroniikkaromu oli vuonna 2023 harvoja jätejakeita, joita kerättiin talteen edellisvuotta enemmän, samoin puujätteen. Muutos on pieni, mutta positiivinen”, Espo sanoo. Kyseessä on korkein kierrätysprosentti koko kotimaisen jätetilastoinnin historian aikana. Tilastokeskuksen viimeisimmässä yhdyskuntajätetilastossa kierrätysaste oli kohonnut jo 44,6 prosenttiin. ELINA SAARINEN Vaikka vuoden 2023 tilastoissa tehtiinkin kierrätysennätys, Suomi on silti pahasti takamatkalla kierrätyksen kohentamisessa. Kun vuonna 2022 yhdyskuntajätettä syntyi miltei 2,9 miljoonaa tonnia, vuonna 2023 jätemäärä oli laskenut lähes kolmella sadalla tuhannella tonnilla noin 2,6 miljoonaan tonniin. Suomalaiset ovat jätetilaston perusteella petranneet yhdyskuntajätteiden syntypaikkalajittelua ja erilLÄHDE: TILASTOKESKUS 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 2002 Tonnia 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 . Muita jätteitä syntyi aiempaa pienempi määrä tonneissa laskettuna. Vähemmän sekajäteastiaan Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä putosi vuonna 2023 edellisvuodesta selvästi. Asukasta kohden laskettuna jätemäärä on siis pudonnut 521 kilosta 466 kiloon. U usi jätetilasto näyttää positiivisia merkkejä: Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste nousi ennätyskorkeaksi vuonna 2023
Kirittävää riittää Vaikka vuoden 2023 tilastoissa tehtiinkin kierrätysennätys, Suomi on silti pahasti takamatkalla kierrätyksen kohentamisessa. Juha Espo ounastelee, että viime vuosina yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset (kuten koronapandemia ja kulutustottumusten muuttuminen, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, inflaatioja korkotasokehitys, ihmisten käytettävissä olevien tulojen pieneneminen ja vähittäistavarakaupan myyntivolyymien muutokset) heijastuvat myös siihen, minkälaista yhdyskuntajätettä syntyy ja kuinka paljon. Ympäristö kiittää ja jätettä syntyy vähemmän”, Espo kiteyttää. Jätteiden kierrätys on pitkään pysytellyt matalalla tasolla, hieman alle 40 prosentissa. Vuoden 2022 tilastossa tapahtui kuitenkin selvä käänne. Kierrätyskelpoiset jätteet osataan nyt lajitella entistä paremmin oikeaan jäteastiaan, josta ne pääsevät kierrätettäviksi. EU:n jätedirektiivin mukaan kierrätysasteen pitäisi olla noussut 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Viime vuosina Suomessa on myös lisätty huomattavasti jätteen syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä. Sekajäte ohjautuu miltei sataprosenttisesti jätteenpolttolaitoksiin, joten erilliskeräys on lisännyt jätteiden materiaalikierrätystä. Se näkyy jätetilastossa. liskeräystä. Kaatopaikalle kipataan Suomessa enää tuskin mitään: vain 0,48 prosenttia yhdyskuntajätteistä loppusijoitettiin. Vuoden 2023 tilastot jatkavat tätä positiivista trendiä. Sekajäteastiaan päätyi vuonna 2023 suhteellisesti vähemmän jätettä kuin kierrätysjakeiden erilliskeräykseen. Kun vielä vuonna 2022 sekajätettä oli puolet kaikesta yhdyskuntajätteestä, vuonna 2023 sekajätettä oli 46 prosenttia. ”Jengi ei kuluta vanhaan malliin. Kierrätettävien jätteiden lajittelu on nykyisin jo Suomessa suhteellisen vaivatonta. Sekä jätemäärä että kierrätysaste kehittyvät nyt oikeaan suuntaan: Jätemäärä vähenee ja kierrätysaste kasvaa. TAMPERE 14.–15.5.2025 25 Yhdyskuntatekniikka 2025 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto • Ilmoittaudu mukaan: yhdyskuntatekniikka.fi Näyttely avoinna ke14.5.2025 klo 9–17 to 15.5.2025 klo 9–16 Alan parhaat yhdessä Kaikki käsittelyt yhteensä Uudelleenkäytön valmistelu Materiaalihyödynnys, poislukien kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys Kierrätys materiaalina Kierrätys, % Energiahyödynnys Energia käyttö, % Hävityspoltto Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Kaatopaikka sijoitettuna, % Kokonaisjätemäärä 2 612 302 4 402 758 380 411 377 1 165 355 44,61 1 409 696 53,96 20 215 12 634 0,48 Sekajäte 1 205 183 4 268 4 268 1 1931 12 13 7 790 Erilliskerätyt jätteet yhteensä 1 304 684 4 364 750 935 407 109 1 153 680 126 316 19 532 792 Erilliskerätty paperi ja kartonkijäte 408 636 2 226 389 465 387 239 19 156 1 14 Erilliskerätty biojäte 401 069 1 099 5 035 373 307 377 243 22 327 10 390 Erilliskerätty lasijäte 98 932 98 846 98 846 21 2 63 Erilliskerätty metallijäte 49 884 4 49 871 49 867 2 11 Erilliskerätty puujäte 115 621 67 154 1 363 68 517 38 613 8 491 Erilliskerätty muovijäte 69 363 50 950 50 950 8 640 9 489 284 Erilliskerätty sähköja elektroniikkaromu 88 272 2 88 034 88 032 1 237 Muut erilliskerätyt jätteet 72 907 1 033 1 580 32 439 32 986 37 556 1 291 41 Muut ja erittelemättömät jätteet 102 435 38 7 445 7 407 90 268 670 4 052. Tämän vuoden tilastot valmistuvat todennäköisesti vuonna 2027. Jatkuuko positiivinen trendi. Silloin nähdään, onnistuiko Suomi kirimään kierrätysastetta peräti kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa
Energiajakeeseen päätyy vielä paljon kierrätyskelpoista, mutta trendi on kääntymässä, osoittaa Lassila & Tikanojan yritysasiakkaistaan keräämä data. Isoille asiakkaille on lisäksi omat asiakasvastaavat, jotka tukevat asiakasta kierrätyksen lisäämisessä”, taustoittaa L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki. Lajittelutyö on helpottunut Etenkin kierrätykseen ohjattavan muovijätteen erilliskeräys on kasvamassa yrityksissä. LA SS ILA & TIK AN OJ A 18 UUSIOUUTISET 2|2025. ELINA SAARINEN ”Ei ole pitkä aika siitä, kun sekalaiset muovipakkausjätteet ohjattiin energiajakeeseen.” sessä. Yrityksistä kerätty data näyttää, että tarkalla syntypaikkalajittelulla on merkitystä siihen, kuinka suuri osa jätteistä saadaan talteen ja ohjattua nimenomaan kierrätykseen. Muovipakkausten tuottajayhteisöt ovat myös äskettäin tehneet yritysasiakkaille mahdolliseksi kerätä monenlaiset eri muoveista valmistetut muovipakkaukset samaan astiaan. L&T:n luvussa ovat mukana kaupan ja kiinteistöalan asiakkaiden jätteet, joiden voi katsoa olevan yhdyskuntajätteen kaltaista. Meillä on asiantuntijapalveluita ja -tiimejä erikseen auttamassa siinä, että koko jätehuollon logistinen ketju saadaan järjestettyä järkevästi asiakkaan tuotantotiloissa. ”Tämä mahdollisuus on helpottanut muovipakkausjätteen syntypaikkalajittelua ja auttanut asiakkaita parantamaan erilliskerätyn muovin määrää. Yhtiöllä on yhä enemmän sellaisia asiakaskohteita, joista muovi erilliskerätään kierrätystä varten. UUTISIA KIERRÄTYSKELPOISTA KERÄTÄÄN YHÄ ENERGIAJAKEENA Moni yritys on vasta ihan äskettäin alkanut erilliskerätä muovipakkausjätettä. Jäteasetuksen muutos on velvoittanut elinkeinoelämän toimijat 1.7.2022 alkaen erilliskeräämään muovijätettä, jos sitä syntyy yli viisi kiloa viikossa. Vuodesta 2019 pakkausmuovin kierrätys on L&T:llä viisin kertaistunut. L assila & Tikanojan yritysjäteasiakkaiden yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2024 yhteensä 59,7 prosenttia. ”Autamme asiakkaitamme hyvin proaktiivisesti kierrätyksen edistämi. Hän kertoo, että L&T:n yritysasiakkailta erilliskerätyn pakkausmuovin määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2023 vuoteen 2024. Ei ole pitkä aika siitä, kun sekalaiset muovipakkaukset ohjattiin energiajakeeseen”, Pitkämäki sanoo. Yrityksistä kerätään yhä paljon energiajaetta, joka sisältää paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä
Esimerkiksi kaupan alalla muovia on energiajakeen koostumusanalyyseissä ollut lähes 40 prosenttia energiajaeastian sisällöstä. On tilanteita, että kierrätysjakeen syntypaikkalajittelu vaatisi satojen metrien kävelyä tuoLA SS ILA & TIK AN OJ A/ AN TT I PIT KÄ MÄ KI tantotiloissa oikean astian luo, joten siksi materiaali menee energiajakeeseen. ”Energiajakeen täydellinen eliminointi edellyttäisi ponnistuksia asiakkaalta syntypaikkalajittelussa. Tutkimukset osoittavat, että sekä energiaettä sekajätteen joukossa on valtavasti, jopa yli 60 prosenttia, sellaista jätettä, joka olisi voitu kierrättää. Muovin erilliskeräys on monelle asiakkaalle vielä uutta. Energiajakeesta vain jalostetaan ensin kierrätyspolttoainetta. ”Energiajae on vähän puhtaampaa, palavaa jätettä. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi, kuinka paljon jätettä syntyy ja missä, millaiset välimatkat kohteessa ovat ja millaiset tilat lajitteluun on tarjolla.” 61,0 % YHDYSKUNTAJÄTTEEN KIERRÄTYSASTE 2022 2022 2023 2023 2024 2024 PAKKAUSMUOVIT, TONNIA VUODESSA 6000 5000 4000 3000 2000 1000 60,5 % 60,0 % 59,5 % 59,0 % 58,5 % 58,0 % 57,5 % 57,0 % 19 UUSIOUUTISET 2|2025. Hän kertoo, että eri vuosia on hankala vertailla datan perusteella toisiinsa, sillä asiakkuudet vaihtelevat vuodesta toiseen. Siitä asiakas näkee suoraan, kuinka yrityksen jätemäärä on kehittynyt kussakin kohteessa, mikä on ollut jätteen kierrätysja hyötykäyttöaste sekä paljonko kustannuksia ja millainen hiilijalanjälki jätehuollosta aiheutuu. Eikö pelkkä sekajäteastia riittäisi niille jätteille, jotka eivät sovellu kierrätykseen. Muovin erilliskeräys on vielä alkutekijöissään. Siitä valmistetaan kierrätyspolttoainetta. Muovin erilliskeräystä ja kierrätystä olisi potentiaalia kasvattaa, koska nykyisin muovia ohjautuu paljon polttoon. ”Viestimme asiakkaille on, että sekajätteen ja energiajakeen joukossa on aivan valtavasti sellaista jätettä, joka sopisi materiaalikierrätykseen. Uskomme kuitenkin, että tulevaisuudessa muovin erilliskeräyksen lisääntyminen alkaa näkyä myös kierrätysasteen nousuna”, Pitkämäki taustoittaa. Hänen mukaansa myös energiajakeen määrää pitäisi saada vähennettyä, koska sitä kerätään vielä todella paljon. Kohdekohtaista dataa Yritysasiakkaiden yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysytellyt noin 60 prosentin tuntumassa viimeisten parin vuoden ajan. L&T:n yritysasiakkailta erilliskerätyn pakkausmuovin määrä lähes kaksin kertaistui vuodesta 2023 vuoteen 2024. Muovi on myös kevyttä, joten se ei nopeasti nosta kokonaiskierrätysastetta. Miksi L&T sitten yhä kerää energiajaetta. Haluamme edistää kierrätystä ja kiertotaloutta, eli haluamme pienentää sekaja energiajakeena kerättävän jätteen määrää”, Pitkämäki sanoo. On katsottava aina jätelogistiikan kokonaisuutta. Miksi kierrätysaste ei ole kasvanut, vaikka muovia kerätään nyt aiempaa enemmän erilleen ja ohjataan kierrätykseen. Molemmat ohjautuvat polttoon. L&T:llä on käytössä Ympäristönetti-digipalvelu. Energiajakeessa kierrätyskelpoista L&T kerää asiakkailtaan kierrätyskelpoisia jätteitä mutta myös sekaja energiajaetta. ”Muovi ei näy yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nousuna, koska yritykset keräävät yhä muovipakkauksia suhteellisen vähän. Sekajätteeseen menee melkein mitä vain, posliininpalasia ja muuta”, Pitkämäki kertoo. Lassila & Tikanojan keräämä jätedata osoittaa, että kiinteistöalan ja kaupan asiakkaiden yhdyskuntajätteestä kierrätetään jo reilusti yli puolet
Tämä kolminkertaistaisi pääkaupunkiseudun muovipakkausjätteen kierrätysmäärät. ”Jos tällainen samanlainen sekajätteen lajittelulaitos rakennettaisiin jäteyhtiön pihaan, se olisi pitkälti rahan menoa. Miten Vantaan Energia pystyy siihen, mitä moni jäteyhtiö on suunnitellut, mutta ei ole voinut toteuttaa. Se ottaa talteen asukkaiden jo kertaalleen syntypaikkalajitteleman sekajätteen joukosta vielä lisää kierrätykseen ohjautuvaa jätettä, ennen kuin loppu sekajäte menee polttoon. Meidän konseptillamme asiakas saa samalla jätevoimalan porttimaksulla parannettua kierrätysastetta ilman lisäkustannuksia logistiikkaan tai käsittelyyn”, Patomeri näkee. HA VA IN NE KU VA : VA NT AA N EN ER GIA 20 UUSIOUUTISET 2|2025. Se ottaa talteen etenkin kierrätyskelpoista muovia. Pitkäsuontielle kulkee Etelä-Suomen kotitalouksista noin 200 000 tonnia sekajätettä. Mekaaninen lajittelulaitos käyttää tekoälyä, erottimia ja konenäköä, joiden avulla sekalaisen yhdyskuntajätteen seasta voi ehkä tulevaisuudessa erotella muutakin kierrätyskelpoista, jolle on markkinakysyntää, kuten likaisempaa muovia, kartonkija paperikuituja, tekstiilejä, jopa puuta. ”Rakennamme lajittelulaitoksen joustavaksi niin, että kapasiteetin pystyy tuplaamaan pienillä konsteilla.” Porttimaksun hinnalla Vantaan Energia myös laskee, että se voi saada noin 200 000 tonnin sekajätemäärästä irti vielä noin 18 000 tonnia sellaista muovijätettä, joka kelpaisi kierrätysraaka-aineeksi teollisuudelle. H enkinen päätös hankkeen toteuttamisesta on käytännössä jo tehty”, sanoo Vantaan Energian kiertotalousliiketoimintajohtaja Kalle Patomeri Uusiouutisille. Vantaan Energian asiakkaille kuten kunnallisille jäteyhtiöille ja yritysasiakkaille kierrätyksen petraaminen tällä tavalla ei maksaisi ylimääräistä. Syklo julkisti Hyvinkään laitossuunnitelmat. Laitos on Suomen mittakaavassa historiallinen. Lopullinen inves” . UUTISIA Kierr ätysk elvot on jäte poltt oon Kierr ätysm ateria alia raaka -aine eksi Jätevoimala Lajittelulaitos Sek ajät e MUOVILLE LAITOSINVESTOINTEJA Vantaan Energia kertoo etenevänsä sekajätteen lajittelulaitoshankkeen kanssa. Patomeri vakuuttaa, että laskelmat on tehty niin, että laitoksesta tulee taloudellisesti kannattava. Vantaan Energia aikoo rakentaa jätevoimalansa viereen Vantaan Pitkäsuontielle uuden lajittelulaitoksen. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN tointipäätös on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Kun kaikki tämä ohjataan lajittelulaitoksen kautta, saadaan suuruuden ekonomiaa. Patomeren mukaan salaisuus on jätevirtojen volyymeissä. Vantaan Energian jätevoimalan eteen on tulossa sekajätteen lajittelulaitos. Myös Pirkanmaan Jätehuolto esiselvittää sekajätteen lajittelulaitosta. Kapasiteetin voi tuplata Kyseessä on noin 50 miljoonan euron investointi