2|2023 Ideanikkari Johanna Kohvakka Katainen ja Pantsar, kiertotalouden vaikuttajat TÄLTÄ NÄYTTÄÄ OULUN KIERTO TALOUSBISNES KULUTTAJAT KAIPAAVAT KIERRÄTYSTUOTTEITA
35 euroa). Lähetä yhteystietosi otsikolla PARASTASUOMESSA osoitteeseen tilaukset@matkailulehti.fi. 09 276 6980 onniforselloy Matkailulehdessä tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin ihastelemme luontoa ja maisemia Innostu ja inspiroidu kotimaanmatkai lusta! Saat neljä upeaa numeroa tutustumishintaan (norm. Tilausmaksu suoritetaan laskulla, jonka saat sähköpostiisi ensimmäisen lehtesi yhteydessä. Etuhinta koskee uusia kotimaantilauksia. TILAA Matkailulehti vuodeksi 25 eurolla! matkailu_UU210x144.indd 2 matkailu_UU210x144.indd 2 10.3.2023 9.29 10.3.2023 9.29. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh
Kiertotalouden tutkimusryhmä pyrkii saamaan toimillaan aikaan systeemisen muutoksen, joka vaikuttaisi laajasti koko yhteiskuntaan. Samalla kiertotalousperiaate leviää laajemmalle yhteiskuntaan ja tulee osaksi yritysten arkipäivää. Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2023 uusi ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä Kestävä kiertotalous -koulutus. Hae mukaan nyt! Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2023 uusi ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä Kestävä kiertotalous -koulutus. Nurmen mukaan Suomi on kyllä edelläkävijä, mutta lähinnä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Teksti: Siiri Welling | Kuva: Siiri Welling Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous: https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/insinoori-ylempi-amk-kestava-kiertotalous/ Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous: https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/tradenomi-ylempi-amk-kestava-kiertotalous/ Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/kiertotalouden-liiketoimintamallit/ turku_uu223.indd 1 turku_uu223.indd 1 28.2.2023 15.29 28.2.2023 15.29. Vuoden mittainen koulutus antaa hyvät valmiudet kehittää ja luoda kestävää kiertotaloutta. Vuoden 2018 Ellen McArthur Foundationin kansainvälisessä kiertotalousverkostossa Sitran kiertotalouden erikoistutkija Tim Forslund esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomi olisi Hollannin jälkeen kakkonen kiertotalouskoulutuksen tarjoajana. Kiertotalousopinnoilla luodaan tulevaisuutta Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän lehtori Piia Nurmi muistuttaa, että kestävän kiertotalouden periaatteilla on mahdollista tehdä liiketoimintaa ja parantaa yhteiskunnan tilaa. Veikkaisin, että tietoisuuden kasvu ja lisääntynyt tutkimustieto ovat vaikuttaneet tähän merkittävästi, sanoo Nurmi. Tutkimusryhmän nimi on muuttunut välillä, mutta tavoite kestävämmän liiketoiminnan tukemisesta on säilynyt. Nyt kiertotalous on noussut voimakkaammin esiin, sillä luonnonvarat alkavat todellakin olla vähissä. – Kiertotalouden täytyy olla mukana yhteiskunnan rakenteissa, kuten julkisten ja yksityisten toimijoiden toiminnassa. Esimerkiksi 1970-luvulla fokus oli energiakriisissä ja luonnonvarojen riittävyydessä. Piia Nurmi muistuttaa, että kiertotaloudesta on puhuttu tasaisesti jo usean vuosikymmenen ajan, vaikka sitä ei välttämättä tunnettu kiertotaloutena. Globaali kestävyyskriisi lisää tarvetta asiantuntijoille, jotka hallitsevat kestävän kiertotalouden periaatteet. Koulutukseen voi hakeutua aiemman liiketaloustai insinööritaustan pohjalta. Suomesta puhutaan monesti kiertotalouden edelläkävijänä. Tarkoituksemme on siis auttaa esimerkiksi yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa siten, että se olisi kiertotalouden mukaista. Olisitko sinäkin seuraava kestävän kiertotalouden asiantuntija. MAINOS Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä on tutkinut kiertotalousasioita jo yli kymmenen vuoden ajan. Kiertotalous on monialainen, koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja koskeva aihe ja tutkinnossa tehdäänkin tiiviisti yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. – Kestävyyskriisistä on puhuttu jo kauan
Laakson avajaisissa huokui innostus. Nanna Nikunen valmistaa pajallaan Kouvolan Voikkaalla paljasjalkakenkiä. SISÄLTÖ 2|2023 Uudenmaan kiertotalouslaakso yhdistää suuren joukon toimijoita, jotka tähtäävät kiertotalouden kärkeen yhteistyöllä. no. Nikunen kutsuu kenkiä Hukkasiineiksi, sillä ne syntyvät esimerkiksi huonekalutehtaiden hukkanahkapaloista. Mari Pantsar luovutti tekemänsä selvityksen ministeri Maria Ohisalolle maaliskuun alussa. vuosikerta KANNEN KUVA Kati Lehtonen 24 TE RO PA JU KA LL IO YM PÄ RI ST ÖM IN IST ER IÖ KA TJA PU LK KIN EN Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 2|2023. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Mika Viitanen ja OlliMikko Muroke Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 34. Markkinatalous tulisi selvityksen mukaan valjastaa luontokadon pysäyttämiseen. 20 18 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouskikka 13 Työnsä taitajia 14 Kiertotalouden osaamiskeskus 16 Muovikomposiiteille kierrätyslaitos 18 Luonnon arvo huomioon 20 Uudenmaan kiertotalouslaakso vauhtiin 21 Kymmenisen vuotta myöhemmin 24 Ketterä materiaalien käyttäjä 25 Kolumni: Tiina Saukko 26 Monen mallin markkinat 32 Läpimurron kynnyksellä 34 Kuluttaja kaipaa kierrätystuotteita 37 Pakina 38 Kierrätysteollisuus haluaa toimintaa 40 Pidä Lappi Siistinä -juhlaseminaari 42 Kultasieppari löytyi ”tuurilla” 44 Ympäristöosaajien perintö elää 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkitut ja nimitykset 50 Opiskelijoilta Osateemoina kiertotalouden tekijät, osaaminen ja ura, vastuullinen kuluttaja sekä kiertotalousbisnes
Ympäristön pilaamisesta on selvinnyt pikku rapsuil la. Luontopääoma hupenee, koska ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen kulutus ylittää luonnon kyvyn tarjota niitä. Jätettä ei kierrätetä, jos on halvempaa polttaa se. Kiertotalous alkaa kui tenkin valtavirtaistua vasta, kun sillä voi saavuttaa markkinoilla selvää kilpailu etua lineaarisiin malleihin nähden. Dasguptan sanoma on tavoittanut päättäjät. Sitten kun yritykset tekevät voittoa edistämällä luonnon monimuotoisuutta, hidastamalla ilmaston lämpenemistä ja vähentämällä luonnonvarojen ylikulutusta, se on kaikkien voitto. Sama kylmä markkinatalouden laki pätee myös kiertotalouteen. Tai kun luonnon tilan heikentämisestä tulee riittävän kallista. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kestämättömästi. Luontokato hidastuu, kun luonnon tilan edistämisestä tulee yrityksille kannatta vaa, voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 2|2023. Suomessakin on tehty aihees ta tuoreita selvityksiä ja esityksiä. Tuotteita ei kannata valmistaa kestämään pitkään, jos nopeasta hajoamisesta on valmistavalle yritykselle hyötyä. Ekosysteemien romahtaminen vaaran taa sekä talouden että hyvinvointimme. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 23.3.2023 Luontokato hidastuu, kun luonnon tilan edistämisestä tulee yrityksille kannattavaa, voittoa tuottavaa liiketoimintaa. VOITTOJA LUONNOSTA K aksi vuotta sitten taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta julkaisi käänteentekevän raportin. Minkä hintaista on se, ettei voi enää poimia mustikoita lähi metsästä. Vasta hiljattain, kun hiilitonnin hinta on ruvennut nousemaan päästökaupas sa, ilmastotoimista on alettu keskustella vakavasti. Tai kun luonnon tilan heikentämisestä tulee riittävän kallista. Voisivatko luonnonvaravero tai ekologisen kompensaation vaatimukset nostaa luontotoimet vastaavalla tavalla bisnesmaailman agendalle. On alettu keskustella siitä, millä mittareilla luontoriskejä tulisi arvioida ja kuinka luontohaittoja voisi suitsia. (Lue lisää sivulta 18.) Yksi vaihtoehto olisi hinnoitella luonto, tai ainakin haitalliset luontovaikutukset. Sitran jättävä Jyrki Katainen sanoo Uusiouutisten haastattelussa tässä nume rossa, että markkinatalous tulisi valjastaa nykyistä voimallisemmin ekologisten kriisien ratkaisemiseen. Ehkä metsää ei olisi niin helppo kaataa, jos luonnon jyräämiselle olisi kustannuspidäke. Uudelleenkäyttö ei etene, ellei jonkun bisnekseksi muodostu pitää tavarat käytössä. Luonnonvaroja on saanut ylikuluttaa rauhassa. Mustikkametsien kaatamisesta palkitaan. Ei ole it sestään selvää, että nykymarkkinoilla kiertotalous olisi kannattavaa bisnestä. Sen sanoma oli, että talousjärjestelmä on unohtanut laskuista ympäristön. Muutamat edelläkävijäyritykset ovat suuntaamassa liiketoimintamallinsa kohti kiertotaloutta. Entä miten arvottaa yritysten luontopositiivisia toimia. Markkinoiden ohjauskeinot ovatkin olleet pitkään pielessä
Energiavirasto on myöntänyt Jär venpään tankkausasemalle 790 000 euron tuen. Euroopassa käytössä on jo myös vetykäyttöisiä pakettiautoja, takseja, busseja ja henkilöautoja. AJANKOHTAISTA KOONNEET PÄIVI IKONEN, LEENA JOUTSEN, PIIA KOKKO JA ELINA SAARINEN WE EE FIN ER SC AN ST OC KP HO TO Helsingin seudulle vedyn tankkausasemia VETY-YHTIÖ P2X Solutions kertoo rakentavansa vetytankkausaseman Järvenpäähän valtatie 4:n varteen. UUSIOUUTISET 2|2023 6. Puolitoistavuotinen projekti keskittyy pääasiassa kalojen kierto vesikasvatuksesta jääviin ravinteisiin, mutta siinä kartoitetaan myös muita kohteita, joissa liuenneiden ravinteiden talteenottoon olisi potentiaalia. ”Tyypillisesti kalojen lietteessä oleva fosfori sidotaan kemikaaleilla ja typpi haihdutetaan ilmaan, jolloin niillä ei ole enää hyötykäyttöä”, Pulkkinen kuvaa nykytilannetta. Aseman suunnitelman tekee konsulttiyhtiö Sweco, joka laatii perussuunnitelman myös Vuosaareen kaavaillulle vetypilottihankkeelle 3H2 – Helsinki Hydrogen Hubille. P2X:llä on rakenteilla vety tankkausasema myös Harjavaltaan, jossa asema sijoittuu yhtiön tulevan vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen. Myös suodatinten materiaalikoostu musta voidaan säätää halutun mukaiseksi, minkä ansiosta 3Dsieppari laajenee jopa 4Dratkaisuksi. Liuenneiden ravinteiden kiinni saamiseen on ollut hyvin vähän keinoja. Vety sopii erityisen hyvin pitkän matkan raskaan liikenteen poltto aineeksi ja lisäksi myös paikallisiin, energiaintensiivisiin kuljetuksiin, kuten trukkien käyttöön. Energiayhtiö Helen puolestaan aikoo rakentaa vihreän vedyn tank kausaseman Helsingin Vuosaareen. ”Aiemmin haasteita tuottaneet liuenneet ravinteet saadaan selektiivisesti talteen 3D tulostetun siepparin avulla”, lupaa Weeefinerin teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen. WEEEFINER KIERRÄTTÄÄ KALARAVINTEET . P2X Solutions aikoo rakentaa lähivuosina Suomeen kokonaisen vetytankkausasemien verkoston. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa alkunsa saanut talteenottotekniikka pohjautuu räätälöitäviin, tulostettaviin suodatinyksikköi hin, joiden läpi vedet pumpataan. Hanke toteutuu, jos se saa työ ja elinkeinoministeriöltä anotun uuden energiateknologian investointituen. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pulkkinen ja Weeefiner Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hänninen esittelevät tutkimushankkeen pilottikohdetta, Luken Laukaassa toimivaa kalankasvattamoa. Typestä, nitraatista, fosfaatista ja kaliumista, jotka ovat tähän asti jääneet hyödyntämättä tai päätyneet jätteeksi, voidaan talteenoton jälkeen tuottaa raakaaineita kierrätyslannoitteisiin. Helenin asema palvelisi raskasta liikennettä. Vuosaaren laitos muuntaisi vedyn takaisin sähköksi polttokennon avul la ja syöttäisi sähkön verkkoon, kun siitä on niukkuutta. EteläPohjanmaan ELYkeskus on myön tänyt Weeefinerin projektille tukea Ravinteiden kierrätyksen kokei luohjelmasta. Vuosina 2020–2022 toteutettu ohjelma on saanut maa ja metsätalousministeriön päätöksellä jatkoajan ja lisärahoituksen uusiin tutkimus ja innovaatiohankkeisiin. Asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024. Hankkeessa mukana myös Luonnonvarakeskus Weeefinerin yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Luonnonvarakeskus (Luke), joka tarjoaa jyväskyläläisyrityksen teknologialle pilotointi ympäristön Laukaan kalankasvattamossaan. ”Kalojen kiertovesikasvatus on ympäristö luvanvaraista toimintaa, jolloin ravinnepääs töjen hallinta on olennaisena osana kasvatus toimintaa”, taustoittaa tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta. JÄTEVESIEN arvo ja haittaai neiden talteenottoon erikoistunut Weeefiner Oy kehittää uutta mene telmää, jolla saadaan hyötykäyttöön kalojen kiertovesikasvatuksessa muodostuneet liuenneet ravinteet. Helenin vetyä voitaisiin toimit taa konteissa myös teollisuuden tarpeisiin. Weeefinerin teknologialla tehdyt tutkimuk set ovat kuitenkin antaneet erittäin lupaavia tuloksia talteenoton toimivuudesta. Päätöstä edelsi viraston viime vuoden lopulla toteuttama kil pailutus vaihtoehtoisten polttoainei den infrastruktuurin rakentamiselle. Vedyntuotanto ja jakelu käynnistyisivät Vuosaaressa vuonna 2024
Samalla mahdollistettiin myös jätekuormien ennakkomaksu ja itsepalveluasiointi. 7 UUSIOUUTISET 2|2023. Itsepalve lua RE-apilla TA PIO AU LU / MA IN OS TO IM IST O PR EC IS Kiertokapula uudisti Karanojan HÄMEENLINNAN Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle on avattu uudistettu henkilöasiakkaiden asiointialue. Riko 2-3 kananmunaa kulhoon. Silppua sipuli. Reseptivinkit on tuotettu Tampereen talouskoulun säätiön tuella. Lisäksi valmistui vastaanottokenttä risuille ja haravointijätteille. Sekoita joukkoon 1-2 desilitraa kypsää pastaa tai nuudelia tai keitettyä riisiä. Nyt alueen kaikki pientuojien vastaanottopisteet on keskitetty samalle alueelle ja kuorma-autoliikenne ohjautuu toisaalle. Kuormat voi maksaa tai ilmoittaa ennalta verkkokaupassa. Hankkeessa pääurakoitsija oli JTR-Rakennus Oy, asiointija vaakajärjestelmän sekä verkkokaupan toteutuksesta vastasivat Pinja Digital ja Hedengren Security. . Avajaisjuhlia vietettiin tammikuun lopussa 2023. Ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa 2022, kun jätelavojen keskitetty alue eli niin kutsuttu lavakaari otettiin käyttöön. Siellä sijaitsee mm. Toimitusjohtaja Mikko Koivulehto esittelee lavakaarta Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaiselle ja muille avajaisvieraille. Tämä ratkaisu tehostaa alueen liikenneturvallisuutta. AD OB E ST OC K Suomen suurimmista kiertovesikalankasvattamoista voisi olla mahdollista saada talteen jopa yli 200 000 kiloa typpeä vuodessa, arvioivat Weeefiner ja Luke. Tässä Maaja kotitalousnaisten Hyvästi ruokahukalle -reseptissä saat hyödynnettyä ne herkullisella tavalla. Mausta pippurilla, suolalla ja soijakastikkeella. Karanojan asiointialueen investointi on suuruudeltaan noin 5,5 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2022 valmistui urakan toinen vaihe, eli käyttöön saatiin monitoimihalli. HÄVIKKIHERKKU Pastalettuset 2-3 kananmunaa ripaus pippuria ja suolaa loraus soijakastiketta ½ dl vehnäjauhoja 1 sipuli 1 kesäkurpitsa/paprika/muu kasvis tai tomaatteja 1-2 dl kypsää pastaa/ nuudelia/ riisiä (1-2 dl kypsää proteiinia) 1 tl öljyä paistamiseen USEIN RUOKAILULTA jää yli pieni määrä keitettyä riisiä tai pastaa. Jos jääkaapista löytyy jotain kypsää proteiinia (kalaa, lihaa, härkistä jne), lisää niitä mukaan silputtuna halutessasi. Paista lettupannulla miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi lettusiksi. Sekoita sipuli ja kasvikset munaseokseen. Jos sinulla on nahistuneita tomaatteja tai muita kasviksia kuten kesäkurpitsaa, paprikaa yms, kuutioi ne. 200 000 Ympäristösi hyväksi. Vatkaa sekaan vehnäjauhot. Koko urakka alkoi syyskuussa 2021. Silppua niitä tarvittaessa pienemmäksi. vaarallisten jätteiden vastaanotto
Neste valmistaa lentopolttoaineensa pelkästään uusiutuvista jätteistä ja tähteistä, kuten käytetystä paistorasvasta ja eläinrasvajätteestä. Neste toimittaa jätepohjaista, uusiutuvaa lentopolttoainetta Wizz Airille NESTE on sopinut uusiutuvan lentopolttoaineen toimituksista unkarilaisen lentoyhtiön Wizz Airin kanssa. CCU-pilotin myötä Fortumista tuli yksi maailman ensimmäisistä yrityksistä, joka on onnistuneesti saanut otettua talteen omia hiilidioksidipäästöjään ja valmistanut niistä metaania. Toimitukset alkavat vuonna 2025. WI ZZ AIR • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖISTÄ MUOVIA UUSIOUUTISET 2|2023 8. Lentoyhtiö pyrkii pienentämään hiilidioksidipäästöjä 25 prosenttia matkustajakilometriä kohti vuoteen 2030 mennessä. Seuraava vaihe on hiilidioksidipohjaisten muovien tuotanto. Uusiutuva lentopolttoaine sekoitetaan tavanomaiseen lentopolttoaineeseen. Sopimuksen myötä Wizz Air voi ostaa Nesteen MY-polttoainetta 36 000 tonnia vuodessa kolmen vuoden ajan. Wizz Air on hankkinut uusia Airbus A321neo -koneita, joilla se on korvannut vanhoja koneitaan. FO RT UM JÄTTEENPOLTTOSEKTORISTA on tulossa ilmastohyvis, sillä Fortumin pilotti onnistui Energiayhtiö Fortum on vienyt onnistuneesti päätökseen pilottihankkeen, jossa Riihimäen jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidipäästöistä syntyi metaania. Lentoyhtiö käyttää polttoainetta Euroopan ja Ison-Britannian reiteillään. Yhtiö rakentaa seuraavaksi Riihimäen laitosalueelleen tutkimuslaboratorion, joka on määrä ottaa käyttöön kuluvan vuoden lopulla. Uusia koneita voidaan lentää polttoainesekoitteella, jossa uusiutuvan polttoaineen osuus voi olla jopa 50 prosenttia. ”Hiilidioksidin talteenoton liittäminen jätteenpolton yhteyteen ja sitä kautta päästöjen muuntaminen muoveiksi auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, parantamaan Euroopan omavaraisuutta sekä eliminoimaan jätteenpolton hiilidioksidipäästöjä”, sanoo Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn. Puhtaassa muodossa uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna jopa 80 prosenttia. Suomalaisyhtiö kertoo olevansa nyt askeleen lähempänä koko jätteenpolttosektorin mullistamista
Innovaatio mahdollistaa myös huomattavat energiasäästöt, sillä jopa 40 prosenttia rakennusten energiankäytöstä menee lämmitykseen. ”Taulakäävän rakenteellinen koostumus ja biokemialliset toimintaperiaatteet avaavat uusia mahdollisuuksia materiaalikehitykseen, esimerkiksi ultrakevyiden teknisten rakenteiden tai mekaanisilta ominaisuuksiltaan parannettujen nanokomposiittien valmistamiseen”, erikoistutkija Pezhman Mohammadi sanoo. Eristemateriaalin lisäksi Fiberwoodin teknologialla voidaan valmistaa ympäristöystävällinen ja kestävä vaihtoehto paisutetulle polystyreenimuoville eli styroxille. . Noin puolet kerätystä rahoituksesta on Business Finlandin lainarahoitusta. Uusiutuvaa sisältöä on perusöljyissä vähintään 60 prosenttia. Taulakäävän ominaisuuksien yhdistelmää matkimalla voidaan tutkijoiden mukaan kehittää samanaikaisesti vahvoja ja keveitä, ympäristön kannalta kestäviä seuraavan sukupolven materiaaleja eri sovelluksiin. ”Olemme viime syyskuusta pystyneet ensimmäisen vaiheen koelinjallamme valmistamaan kaupallisesti saatavilla olevien tuotteiden kokoisia eristelevyjä. Yritys on kehittänyt teknologian ja tuotantoprosessin, joilla mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista saatavista raaka-aineista tehdään biopohjaisia eristelevyjä ja pakkausmateriaaleja. FIB ER WO OD WI KIM ED IA CO MM ON S NE ST E 9 UUSIOUUTISET 2|2023. VTT:n tuore tutkimus paljasti, että itiöemä muodostuu kolmesta toiminnallisesti erillisestä kerroksesta, joiden taustalla vaikuttaa monitasoinen hierarkia. Fossiilimuovien korvaamiseen inspiraatiota biomimiikasta TAULAKÄÄPÄ opettaa tutkijoita rakentamaan ultrakeveitä materiaaleja. Karita Kinnunen-Raudaskoski kertoo, että Fiberwoodin vaahtoteknologiaan perustuva tuotantoprosessi on energiaja vesitehokas. VTT on selvittänyt salaisuuden taulakäävän ainutlaatuisten ominaisuuksien, etenkin keveyden takana. Sienten rakennetta jäljittelemällä eli biomimiikan keinoin on mahdollista luoda uusia, erittäin suorituskykyisiä materiaaleja korvaamaan fossiilisia muoveja. Nesteeltä vastuullisempia voiteluöljyjä NESTE tuo markkinoille uuden voiteluainetuote perheen, jonka valmistuksessa hyödynnetään uusiutuvia tai uudelleen jalostettuja perusöljyjä. Fiberwoodin rahoituskierroksen johtavana sijoittajana toimi Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring. ”Olemme kiitollisia sijoittajillemme uskosta tuotteemme potentiaaliin sekä mahdollisuudesta käyttää Metsä Groupin metsäteollisuuden sivuvirtoja raaka-aineena”, kertoo Fiberwoodin toimitusjohtaja Tage Johansson. Eduskunnan maaliskuussa hyväksymä rakentamislaki astuu voimaan tällöin. Lisäksi rahoituskierrokseen osallistui pääomasijoitusyhtiö Stephen Industries. Muun muassa traktoriin voi valita vastuullisemman voiteluaineen jo tulevalla satokaudella. Materiaalit ovat vaihtoehtoja kivija lasivillalle sekä styroxille. 1.1.2025 Miljoonarahoitus fossiilivapaille lämmöneristeille SUOMALAINEN Fiberwood on kerännyt kolmen miljoonan euron rahoituksen tuodakseen markkinoille kierrätettäviä, puukuidusta kehitettyjä lämmöneristyksen ja pakkausteollisuuden tuotteita. Saadulla rahoituksella rakennamme jatkuvatoimisen koelinjan, jonka tarkoitus on varmistaa tuotantomittakaavaisen linjan teknologiset ratkaisut, sillä valmiita koneita ja prosesseja ei ole kaupallisesti olemassa tuotteittemme valmistamiseen”, kertoo Fiberwoodin teknologiaja tuotekehitysjohtaja Karita Kinnunen-Raudaskoski. Koivujen ja muiden lehtipuiden rungoilla kasvava taulakääpä on Suomen yleisimpiä kääpiä. Fiberwoodin pakkauspehmusteet ovat täysin maatuvia ja kierrätettäviä. Neste ReNew -nimiseen tuoteperheeseen kuuluvat moottori öljyt henkilöja pakettiautojen bensiinija dieselmoottoreihin ja hybridikäyttöön, traktoreiden yleisöljy sekä maatalouden ja työkoneiden tarpeisiin tarkoitetut hydrauliöljyt. Uuden lain tarkoituksena on sujuvoittaa rakentamista ja vauhdittaa kiertotaloutta. Mahdollisia sovellusalueita ovat muun muassa iskunkestävät implantit, urheiluvälineet, vartalosuojat, lentokoneiden kuorirakenteet, elektroniikka ja tuulilasien pinnoitteet. Potentiaalinen markkina tuotteelle on valtava, sillä globaalin rakennuseristeteollisuuden markkinan on arvioitu olevan noin 25 miljardin euron arvoinen. Tutkimuksesta kertoi Science Advances -lehti sekä Suomessa Kemiamedia.fi
SU OM EN MA LM IJA LO ST US KIERTOTALOUS voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokrausja korjaustoimintaa. Kierrätyshuovan käyttö vähentää merkittävästi valmistusprosessiin tarvittavan veden ja energian määrää. Kestomagneetteja tarvitaan muun muassa sähköautoissa, tuulivoimaloiden turbiineissa, aurinkopaneeleissa, kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa. Puolet huovasta on merinojätevillaa, toinen puoli kierrätettyä villaa. Huopalipokas on yrityksen määritelmän mukaan yhdistelmä kesäkenkänä käytettyä perinnejalkinetta lipokasta ja yhtä perinteikästä huopatossua eli huopikasta. ”Lahtiset on valmistanut huovutettuja jalkineita jo yli sadan vuoden ajan, joten on hienoa tuoda markkinoille uusi tuote heidän kanssaan.” Vanonen kertoo ylijäämävillan hyödyntämisen olevan tulosta pitkäaikaisesta tuotekehityksestä. ”Meille suomalaisuus on aina ollut tärkeä osa tuotteita. ”Kaikkea toimintaa ei ole välttämättä järkevää sijoittaa syrjäiselle kaivosalueelle pitkien liikenneyhteyksien päähän, vaan osa toiminnoista voidaan sijoittaa ympäristön, muiden elinkeinojen ja asukkaiden kannalta sopivampaan paikkaan.” Louhittavaa kymmeniksi vuosiksi Jos alustavat tulokset vahvistuvat ja hanke päätetään toteuttaa, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi käynnistyä 2030luvun alkupuolella. Kaivosinvestoinnin arvo olisi noin 1–1,5 miljardia euroa. Uudet huopakengät koostuvat täysin kierrätetyistä materiaaleista. Tämä tarkoittaa, että louhittu malmi kuljetettaisiin maanalaista putkea pitkin rikastettavaksi muualle, esimerkiksi jonnekin Soklin ja Kemijärven väliselle alueelle. Kotitalousvähennystä korjauspalveluista Vihreän siirtymän teknologioihin tarvittavia raaka-aineita löytyi Savukosken Soklista LAPIN Savukoskelle suunniteltavan kaivoksen alueelta on paljastunut huomattava harvinaisten maametallien varanto. ”Tähtäämme ratkaisuun, jolla voidaan maksimoida kotimaisten mineraalien arvo mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla ja matalalla hiilijalanjäljellä”, kertoo kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino tiedotteessa. Kemiamedia.fi kertoo, että Soklin maametalliesiintymä löytyi Suomen Malmijalostus Oy:n juuri päättyneessä alustavassa analyysija selvitystyössä, jossa kartoitettiin kuitenkin jo myös kaivostuotannon logistiikkaa. Villapipojen leikkuujätteistä jalkineita MERINOVILLAPIPOISTAAN tunnettu VAI-KO valmistuttaa nyt leikkuujätevillastaan uudenlaisia huopajalkineita, lipokkaita. Ne tehdään käsityönä Lahtisten huopatossutehtaassa Jämsässä. Sokli voisi tuottaa jopa kymmenesosan vuosittaisesta maametalli määrästä, joka Euroopassa kuluu kestomagneettien valmistukseen. Nykyisen tutkimustiedon perusteella louhittavaa riittäisi kymmeniksi vuosiksi. ADOBE STOCK UUSIOUUTISET 2|2023 10. VA I-K O Euroopassa ei nykyisin tuoteta harvinaisia maametalleja juuri lainkaan, vaikka niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Materiaali syntyy, kun pipojen leikkuujätteet hajotetaan mekaanisesti uusiksi villakuiduiksi, joihin kierrätetty villa lisätään. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin. Savukosken Soklissa arvokkaita raaka-aineita olisi tarjolla merkittävä määrä. Jätelangasta tehtiin aikaisemmin öljyntorjuntamattoja, mutta nyt materiaali voidaan hyödyntää ”arvokkaammalla tavalla” jalkojen lämmittämiseen. Selvityksen mukaan osa toiminnoista voitaisiin sijoittaa kauemmas kaivoksesta. Siksi oli luontevaa aloittaa yhteistyö perinteisen kotimaisen huopikasvalmistajan kanssa”, sanoo VAI-KO:n toimitusjohtaja Henri Vanonen
Laiskottelijalle on hyvä uutinen, että hallittu hoitamattomuus runsastuttaa pihalajistoa. Luontosuhde muuttuu vuosien varrella. Luonto antaa sukupolvien ketjulle kaiken: Rakennustarpeet taloihin, lämmön ja elinkeinon. Marjasadon, riistan ja laitumet. Terrafame on Euroopan suurin nikkelintuottaja, ja sen akkukemikaalien tuotantolinja on yksi maailman suurimmista. Luontokirjan valitsi Mikko ”Peltsi” Peltola. Stellanis on ilmoittanut tavoitteekseen, että yhtiön koko Euroopan-myynti syntyy vuoteen 2030 mennessä akkukäyttöisistä sähköajoneuvoista. Mitä sillä teemme. Nikkeli on yksi litiumioniakkujen pääraaka-aineista. Jos kirjan alussa 1600-luvulla ihmisten tärkein omaisuus mahtui esiliinaan, nykyaikaan kurottuva lopetus osoittaa omistusten paljouden kasvaneen jo taakaksi. Jääkö luontoa vielä meidän jälkeemme. ”Eurooppalaiset vastuullisesti tuotetut akkukemikaalit herättävät kiinnostusta. Jäljitettävä, läpinäkyvä tuotantoketju on asiakkaillemme tärkeää”, Terrafamen laboratoriopäällikkö Jonna Jokiniemi sanoo. Teos palkittiin WWF:n vuoden 2022 luontokirjana. Hätävaran, kun nälkä uhkaa, piilopaikan, kun venäläiset vainoavat. JULKAISIJA: Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 84 KERTOO: AFRY ja vesihuoltoalan toimijat selvittivät, miten kiertotaloutta voidaan edistää vesihuoltolaitoksissa. Umicore ohjaa nikkelin Puolaan, jossa sen viime vuonna avattu katodimateriaalitehdas toimii täysin uusiutuvalla sähköllä. Ihminen omistaa tilat, talot ja luonnonkin. Kiertotaloutta edistäviksi teemakokonaisuuksiksi tunnistettiin materiaalija ravinnekierrot, energiankäyttö, prosessien kehittäminen sekä kiertotalousosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen. Terrafamen tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjäljen on laskettu olevan 60 prosenttia pienempi kuin keskimäärin perinteisillä tuotantoteknologioilla tuotetun. Kirjan päähenkilöksi nousee Nevabackan sukutila pohjalaisen nevan kupeessa. Pienen hiilijalanjäljen salaisuus piilee Jonna Jokiniemen mukaan mikrobitoimintaan perustuvassa bioliuotuksessa. Kiertotalous vesihuollossa TEKIJÄT: Henna Tihinen, Maija Ahonen, Essi Huntus, Minna Pirilä, Reijo Kuivamäki, Maija Vilpanen, Jussi Ristimäki, Maija Ijäs ja Johanna Herttuainen, Afry Finland Oy. GoByBiken arvion mukaan Suomessa on vuoden lopussa enemmän työsuhdepyöriä kuin -autoja. Laskelma perustuu Sphera Solutions GmbH:n tekemään varmennettuun elinkaarianalyysiin, joka kattaa koko tuotantoprosessin. Vähähiiliset akkukemikaalit käyvät kaupaksi SOTKAMOLAINEN Terrafame vahvistaa asemiaan sähköajoneuvojen eurooppalaisessa akkuarvoketjussa. 38 000 ”Terrafame on siirtynyt akkukemikaalituotannon myötä jalostusketjussa eteenpäin erikoiskemikaalien valmistajaksi”, Jonna Jokiniemi sanoo. Käytännönläheinen teos osoittaa, että luontokatoa voi torjua jo omalla kotipihalla. Julkaisu on saatavilla Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta maksutta: https://bit.ly/3mypwAw Näin monta suomalaista hyödynsi työsuhdepolkupyöräedun vuonna 2022. LE EN A JO UT SE N 11 UUSIOUUTISET 2|2023. Voi myös jättää nurmikon istuttamatta ja suosia perhosten lempikukkia tai perustaa lintulaudan talvilinnuille. Yhtiön uusimpia kumppaneita ovat akkumateriaaleja valmistava Umicore sekä autovalmistajat Stellanis ja Renault, joiden kanssa se on solminut pitkäaikaiset sopimukset nikkelisulfaatin toimituksista. Perhosbaarista liskonpetiin – Näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta KIRJAILIJA: Antti Koli KUSTANTAJA: Kirjapaja KERTOO: Risukot ja pöheiköt kunniaan! Helsinkiläinen biologi, luontokuvaaja ja tietokirjailija Antti Koli on julkaissut kaikille sopivan oppaan luontoja ympäristötekojen tekemiseen. Tilan hengittää ja vapauden kasvaa omaksi itsekseen. Prosessi tuottaa itsessään lämpöä, jolloin säästyy energiaa.” LUE NÄMÄ Suomaa KIRJAILIJA: Maria Turtschaninoff KUSTANTAJA: Tammi KERTOO: Maresi-nuortenkirjallaan palkittu Maria Turtschaninoff mahduttaa yksien kansien väliin neljänsadan vuoden ihmiskohtalot, joita yhdistää sama elinpiiri metsän keskellä. ”Bioliuotuksessa malmiainesta ei tarvitse jauhaa yhtä pieneksi kuin tavanomaisissa menetelmissä. Selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa kiertotalouden toteutumista vesihuollon kaikilla osa-alueilla. Renaultille toimitettava nikkelisulfaatti riittää jatkossa yli 200 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa
Kokonaisuuden hahmottamiseen olen käyttänyt hyödyksi monenlaisia tietolähteitä ja erilaisia laskureita, kuten vaikkapa Sitran elämäntapatestiä. maaliskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Kuluttajana mietin, että olisipa hienoa, jos kiertotaloutta hyödyntävät ja edistävät yrittäjät löytäisi helpommin, olipa kyse palvelusta tai tuotteesta! Isommin asiaa ajatellen kaipaan ratkaisuja kiertotalousosaamisen lisäämiseen kautta linjan, niin yrityksissä, julkisella sektorilla, koulutusorganisaatioissa kuin ylipäätään ihmisten keskuudessa. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 2/23, tai 23. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Äänestä parasta juttua, voita Matkailulehti! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Tykkään pohtia asioita kokonaisuuksien kautta. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Pyrin näkemään asioista monta puolta tai hahmottamaan niitä ”isomman kuvan kautta”, jotta pystyn tekemään parempia ratkaisuja. Mistä ajatus lähti. Itselleni merkittävä apu kohti kestävämpää ja vastuullisempaa elintapojen muutosta on ollut kokonaisuuden hahmottaminen. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Heidi Colliander toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa osatoteuttajan projektipäällikkönä Mission Positive Handprint -hankkeessa. Vastaa viimeistään 20. Taloudellisesta näkökulmasta katsoen huomaa myös säästävänsä melkoisen summan kiertotalouden ja vastuullisen elämäntavan myötä. huhtikuuta 2023, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 1/23 parhaaksi äänestettiin juttu "Miksi kierrätys ei nouse?" Palautetta lukijoilta: "Kiinnostava juttu, jossa on hyödyllistä tietoa.” KIERTOTALOUSKIKKA HEIDI COLLIANDER, TEKSTI HEIDI COLLIANDERIN ALBUMI, KUVA KATSO KOKONAISKUVAA Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Hän on myös kirjoittanut Piia Kepasen kanssa kirjan Kestävä ja ketterä ympäristöterveys.. Mihin arjen epäkohtaan kaipaisit kiertotalousratkaisua. Rutiineja ja toimintatapoja voi muuttaa vastuullisempaan suuntaan askel kerrallaan. Meillä on vielä osaamisvajetta kiertotalouteen liittyen. Osallistu lukijaäänestykseen. Voit voittaa kiinnostavaa luettavaa vastuullisesta kotimaanmatkailusta! Arvomme vastanneiden kesken Matkailulehden vuosikerran (arvo 35 euroa/ neljä numeroa). Tiedon ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan avulla olen pystynyt hahmottamaan paremmin merkittävimmät kehityskohteet omasta arjestani
13 UUSIOUUTISET 2|2023. HARRASTAN: Kaikenlaisia maailmanparannusprojekteja, yhdistystoimintaa, lautapelejä ja juoksua. Kuten tavarat kiertotaloudessa, myös ideat on Kohvakan mukaan tehty jaettaviksi: ”Mitä useamman saa innostumaan, sitä paremmin löytyy myös resursseja toteutukseen.” Juuri nyt Kohvakka suunnittelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankkeessa Helsingin Koskelaan kiertotalouteen perustuvaa ostoskeskusta. ”Haluan muuttaa maailmaa sellaiseksi, ettei uusia luonnonvaroja tarvitsisi enää ottaa käyttöön arjen pyörittämiseksi.” Taloushallinto-osaaminen on osoittautunut hyödylliseksi. Kohvakka päätti, että hän muuttaisi asiat. Hän tekisi jotain merkityksellistä, ryhtyisi parantamaan maailmaa. Haaveissa on myös kirjoittaa kirja veganismin edistämiseksi. MISTÄ: Olen syntynyt Haukivuorella, mutta nyt asun Helsingin Kampissa. Muovien kiertotaloutta hän on edistänyt kirjoittamalla yhdessä materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa kirjan Hyvä, paha muovi. IDEOIDEN KIERTOTALOUTTA KUKA: Johanna Kohvakka, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankepäällikkö. Siitä tuli enemmän coolia ja vähemmän noloa”. Tongaan matkaavalla lautalla eräs pieni tyttö pudotti muovipullon tyynen rauhallisesti veteen. Sen puitteissa perustettiin suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola, ravintola Loop. Sinne on ideoitu kiertotalouskeskittymä, Second Hand Market. Aasiassa hän järkyttyi: Kaikkialla on valtavasti roskaa. SUOSITTELEN: Kasvispainotteista ruokavaliota planeetan, eläinten ja oman terveyden takia. Nykyinen hanketyö Kohvakalla päättyy heinäkuussa. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan kauppatieteitä ja ajautui töihin taloushallintoalalle. Tuon reissun jälkeen Kohvakka on tietoisesti hakeutunut yhä uusiin projekteihin ja lähelle ihmisiä, joilla on sama tavoite: vähentää luonnonvarojen kulutusta, saada kaikki kiertämään ja tehdä kiertotaloudesta ihmisten arjessa helppoa ja houkuttelevaa. Kolmekymppisenä hän lähti maailmanympärysmatkalle. Vuonna 2016 Kohvakka veti EU-rahoitteista From Waste to Taste -hanketta. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI JOHANNA KOHVAKAN ALBUMI, KUVA J ohanna Kohvakka on pienestä saakka ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja kierrättämisestä. Hän ei vielä tiedä, mitä sen jälkeen tekee. Kohvakka on innostanut muutkin toteuttamaan kiertotaloutta käytännössä. Kaksikko myös pilotoi takeawayastioiden panttijärjestelmää ympäristöministeriön tuella. Kohvakan päätehtävä on rakentaa kiertotalousostarin liiketoimintamalli sellaiseksi, että se on taloudellisesti kannattava. Yksi mahdollisuus on ryhtyä kehittämään vastaavaa toimintaa esimerkiksi johonkin naapurikaupunkiin. Toimintamallia kokeiltiin jo käytännössä kauppakeskus Redissä. KOULUTUS: KTM Jyväskylän kauppakorkeakoulusta. ”Yksi tärkeä tavoitteemme oli nostaa hävikkiruoan imagoa, ja uskon, että siinä onnistuttiinkin
Lähtökohtana on, mitä yritykset tarvitsevat. Ohjausryhmässä ovat mukana puolet Suomen kaikista ammattikorkeakouluista sekä Suomen Yrittäjät, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus. Uusi osaamiskeskus kokoaa kierto talouden kurssit, työkalut ja palvelut helposti jokaisen saataville. Kesäkuussa avautuu uusi alusta kiertotalousbisneksen vauhdittamiseen ja oman kiertotalousosaamisen kehittämiseen: valtakunnallinen kiertotalouden osaamiskeskus. I nfopaketteja kiertotaloudesta, verkkokursseja, avoimen yliopiston luentoja… Mitä valita. Keskus tarjoaa perustietoa kiertotaloudesta, työkaluja kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseksi sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Osaamiskeskuksen kautta saattaa myös avautua yrityksille tilaisuuksia tehdä yhteistyötä ja innovointia opiskelijoiden kanssa. Kovin moni yrittäjä ei ole valmis sitoutumaan neljän vuoden tutkintokoulutukseen, vaan paremmin voisivat sopia lyhyemmät, jatkuvan oppimisen opintosisällöt, joita voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta”, taustoittaa Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun kiertotalousosaamiskeskus.fi-projektin vetäjä Sami Nykter. Tiedot koulutuksesta saattavat olla hajallaan eri korkeakoulujen ja muiden koulutustarjoajien omilla sivuilla. Osaamiskeskuksen konsepti perustuu 45 yrityshaastattelun tuloksiin ja kirjallisuustutkimukseen. Osaamiskeskuksesta löytyvät ytimekkäässä muodossa myös tuoreet tutkimustiedot ja viimeisimmät kiertotalouteen liittyvät korkeakoulujen uutiset. Työkaluja ja tietoa Kiertotalousosaamiskeskus.fi palvelee yrityksiä ja työntekijöitä kokoamalla samaan paikkaan kaikki suomalaisten ammattikorkeakoulujen yrityksille suunnatut osaamispalvelut. TYÖELÄMÄN KIERTOTALOUS KURSSIT YHDESTÄ PAIKASTA Työpaikoillakin tulee nyt entistä helpommaksi kehittää omaa kiertotalousosaamistaan. TE RO PA JU KA LL IO 14 UUSIOUUTISET 2|2023. Suomessa on tarjolla jo paljon kiertotalouden koulutusta paitsi eri koulutusasteille ja korkeakoulututkintoina, myös työelämään soveltuvina täydennyskoulutuksina ja lyhyempinä täsmäkoulutuksina. ”Koko osaamiskeskus on rakennettu palvelumuotoiluprosessissa. Koulutuksista on kuitenkin vaikea saada kootusti tietoa ja valita juuri itselle sopivin. Avautuu kesäkuussa Osaamiskeskus on rakennettu Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteiskehittämishankkeessa. ELINA SAARINEN UUTISIA ”Kovin moni yrittäjä ei ole valmis sitoutumaan neljän vuoden tutkintokoulutukseen, vaan paremmin voisivat sopia lyhyemmät, jatkuvan oppimisen opintosisällöt, joita voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Sami Nykter. . Alustalle on koottu korkeakoulujen tarjonta ja kiertotaloustapahtumat. ”Jos Suomen noin 400 000 yrityksestä puolikin prosenttia saisi osaamiskeskuksen avulla tukea kiertotalousosaamisensa kasvattamiseen, se olisi jo hyvä tulos”, Sami Nykter linjaa
Henkilöstö saattaa tarvita oman alan täsmäkoulutuspakettia. Yksi voi kaivata ihan perustietoa siitä, mitä kierto talous tarkoittaa. Erilaisia tarpeita Sivusto on rakennettu niin, että tarjonta on esitelty jäsennellysti sen perusteella, millainen henkilö tietoa etsii. https://kiertotaloussuomi.fi/ KESÄKUUSSA AVAUTUU UUSI ALUSTA KIERTOTALOUS BISNEKSEN VAUHDITTAMISEEN.. TEEMARYHMÄÄN KIERTOTALOUSOSAAMISEN solmukohtana ja sateenvarjona toimiva Kiertotalous-Suomi-verkosto on käynnistänyt Kiertotalouden koulutus ja osaaminen -teemaryhmän. ”Toivotamme teemaryhmän toimintaan tervetulleiksi kaikki, jotka kytkeytyvät kiertotalouden osaamiseen ja koulutukseen jollain tavalla, esimerkiksi toimijat, jotka järjestävät kiertotalouteen liittyviä koulutuksia tai jotka kokoavat tai levittävät koulutustietoa. Kolmas saattaa olla jo kiertotalousbisneksessään siinä vaiheessa, että hän etsii globaalin tason kumppaneita koko arvoketjun toteuttamiseksi kiertotalousperiaattein. Sekin on arvokasta, jos toiminnan avulla tunnistetaan osaamisen pullonkaulat ja katvealueet”, kutsuu Kiertotalous-Suomen toimintaa kehittävä tutkija Hanna Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta. Kiertotalouden osaamista kehittävät muiden muassa Kiertotalous-Suomi, Sitra, ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö, Suomen ympäristökeskus, Motiva, Kuntaliitto, FCG sekä Green Building Council Finland. Työja elinkeinoministeriö on tukenut noin puolen miljoonan euron hanketta 75 prosentin osuudella. Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja LAB ammattikorkeakoulu ovat myös koonneet kansallista kiertotalouden helpdeskiä, joka tuo ammatti korkeakoulut yhteen yritysten kiertotalousliiketoiminnan tueksi. Tavoitteena on rakentaa palvelukokonaisuus, josta jokainen löytäisi kootusti ja helposti tietoa itselle sopivista kiertotalouden koulutuksen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista. Toiselle hyödyllisiä olisivat askelmerkit ja työkalut, joilla pääsee kehittämään yrityksen liiketoimintamalleja kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulu ylläpitää koulutustakiertotalouteen.turkuamk.fi-palvelua. Vaikka TEMin rahoittama hanke päättyy kesällä, tavoitteena on löytää toiminnalle jatkorahoitus. Teemaryhmän tavoitteena on muun muassa tukea toimijoita oman kiertotalouspolun löytämisessä. Monta verkostoa Kiertotalousosaamiskeskus tukee Suomen muita kiertotalouden osaamisen kehittämisen palveluja ja verkostoja. Saman verran yrityksiä olisi saanut osaamisensa kehittämiseen apua alustan kautta. Tähtäimessä on, että vuoden loppuun mennessä osaamiskeskukseen olisi linkittynyt jo satoja asiantuntijoita. kesäkuuta avautuvasta keskuksesta löytyvät aluksi vähintään hanketta toteuttavien kolmen ammattikorkeakoulun tarjoamat opintosisällöt, mutta jatkossa kattaus laajenee. 5
Tuulivoimaloiden lavoillekin aukeaa uudessa laitoksessa kierrätystie. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen Kierrätysmenetelmä on peräisin Sak sasta, jossa se on ollut käytössä jo pit kään. K ierrätysyhtiö Kuusakoski tekee Hyvinkäälle neljän miljoonan euron investoinnin muovikom posiittien kierrätykseen. Olemme aina olleet tulevaisuuden teollisuusvir tojen kierrätysratkaisujen kehittäjä. Hyvinkäällä on myös jo voimassa komposiitin murskauslupa, joten uut ta ympäristölupahakemusta ei tarvita. ELINA SAARINEN UUTISIA Laitos voi valmistuessaan – vii meistään vuonna 2025 – käsitellä esimerkiksi teollisuuden muovi komposiittia sisältäviä sivuvirtoja sekä tuotantojätettä. ”Tässä haetaan markkinoille ko konaan uudentyyppistä kierrätys ratkaisua. Myös Tanskassa on käsittelyä, mutta Hyvinkään laitos tulee olemaan pohjoisen Euroopan ensimmäinen. Niin sanotussa rinnakkaisprosessoinnissa komposiittimateriaalit hyödynnetään sataprosenttisesti. Laitoksen linjasto koostuu kah desta murskaimesta, suljetuis ta kuljettimista, magneetista ja pölynhallintajärjestelmästä. Summasta 35 prosenttia tulee Busi ness Finlandilta osana Recovery and Recilience Facility (RRF) rahoitusta. . Kuusakoski kerää komposiitti jätteen ympäri Suomea sijaitsevilla 19 kierrätyspihallaan, joista jäteerät kul jetetaan Hyvinkäälle. On iso osa päätöksentekoa, että Suomessa on tarjolla yrityksil le rahoitustukea tämänkaltaiselle riskiinvestoinnille.” Hyvinkää valikoitui laitoksen si jaintipaikaksi hyvän sijaintinsa vuok si. Varautuu tulevaan Kuusakosken investointi onkin osit tain varautumista jo tulevaisuuden jätevirtoihin. Tuella on Kuusilehdon mu kaan erittäin suuri merkitys investointipäätöksessä. Myös tuulivoimaloiden komposiit tilavat voidaan käsitellä laitoksessa, kunhan voimalat aikanaan poistuvat käytöstä. ”Tämä on meille tietyllä tapaa samanlainen riskiinvestointi kuin päätöksemme rakentaa autopalot tamo 50 vuotta sitten. Kevyttä ja kestävää muovi komposiittia on monissa sovelluk sissa, esimerkiksi urheiluvälineissä sekä kulkuneuvoissa kuten veneissä, sähkö autoissa ja lentokoneissa. Luotamme, että laitos löytää paikkan sa arvo ketjussa ja sille tulee olemaan kysyntää teollisuudesta, joka haluaa saada jätteensä hyödynnettyä ilmasto vastuullisesti”, Kuusakosken toimitus johtaja Mikko Kuusilehto perustelee. KU US AK OS KI Bioenergia, huoltovarmuus & hiilensidonta 18.4.2023, Bio Rex, Helsinki Bioenergia ry:n kevätseminaari kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat! Elsi Katainen Euroopan parlamentti Pasi Kuoppamäki Danske Bank bioenergia.fi/kevatseminaari Hanne Siikavirta ympäristöministeriö Kenneth Juul Carbon Centric Vaidotas Jonutis Baltpool Jonne Hirvonen Carbonaide 16 UUSIOUUTISET 2|2023. Kevyttä ja kestävää muovikomposiittia käytetään nykyään monissa sovelluksissa sähköautoista urheiluvälineisiin. Sopivaan muo toon käsitelty materiaali kuljetetaan Hyvinkäältä Finnsementin tehtaalle katetuilla lavoilla. Riskinottokykyä Neljän miljoonan euron investointi pitää sisällään nykyisen Hyvinkään rakennuksen peruskorjauksen sekä uuden linjaston rakentamisen. Laitoksen lopputuote eli kompo siittimurske menee sementinvalmis taja Finnsementin käyttöön. Nämä jätteet on toistaiseksi jouduttu Suomessa joko loppu sijoittamaan tai polttamaan. Näille jätteille ei aiemmin ollut kierrätysvaihtoehtoa kotimaassa. MUOVIKOMPOSIITEILLE KIERRÄTYSLAITOS Kuusakoski perustaa Suomeen kierrätyslaitoksen muovikomposiittijätteille
Söderena kertoo, että on ollut haastavaa arvioida, kuinka paljon muovikomposiittijätettä Suomessa syntyy vuositasolla, koska esimerkiksi lasikuituveneiden elinkaari voi olla pitkäkin. KiMuRa-hankkeessa Kuusakoski löysi menetelmän, jossa ilmassa leijuva pöly saadaan talteen vettä sumuttamalla. ”Kun olemme näin etupainotteisesti rakentamassa kierrätysjärjestelmää, meillä on hyvin aikaa valmistautua isompiin jätemassoihin. Paljonko komposiittia. Laitos pystyy täydellä kapasiteetilla pyöriessään käsittelemään jopa 10 000 Bioenergia, huoltovarmuus & hiilensidonta 18.4.2023, Bio Rex, Helsinki Bioenergia ry:n kevätseminaari kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat! Elsi Katainen Euroopan parlamentti Pasi Kuoppamäki Danske Bank bioenergia.fi/kevatseminaari Hanne Siikavirta ympäristöministeriö Kenneth Juul Carbon Centric Vaidotas Jonutis Baltpool Jonne Hirvonen Carbonaide. Laitos on mitoitettu niin, että se pystyy käsittelemään käytöstä poistuvat tuulivoimaloiden lavat. Pilotista kertyneiden kokemusten ansiosta Hyvinkään laitokseen saadaan juuri komposiittimateriaaleille parhaiten soveltuva murskaintyyppi, kertoo Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderena: ”Teimme paljon murskaintestejä ja löysimme parhaat ratkaisut. Saamme jokaisesta purusta hyvää kokemusta”, Söderena sanoo. Tämäkin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Muutama tuulivoimala on purettu ja tänä keväänä teemme vielä kaksi purkua lisää. Muoviteollisuus ja Kuusakoski ovat arvioineet, että jätettä saattaisi syntyä nelisen tuhatta tonnia vuodessa. Kaikki kuljettimet ovat suljettuja, jotta pöly ei pääse missään vaiheessa leviämään.” Lasikuitua murskatessa syntyy hieno jakoista pölyä, joka on terveydelle vaarallista. Toukokuussa on tarkoitus järjestää vastaava kampanja käytöstä poistuville urheilu välineille. Alkuvaiheessa kapasiteetti on tätä pienempi. Roottorin ja terien pitää olla komposiitille juuri tietynlaiset. ”Kun olemme näin etupainotteisesti rakentamassa kierrätysjärjestelmää, meillä on hyvin aikaa valmistautua isompiin jätemassoihin. teollisuuden komposiittijätteelle keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Komposiittien muoviosat eli matriisipolymeerit hyödynnetään sementtitehtaan tarvitsemana energiana, eli ne korvaavat fossiilisia polttoaineita. Tietyt terät Komposiitin kierrätysratkaisua on pilotoitu Suomessa KiMuRa-projektissa, joka kokosi koko muovikomposiittien arvoketjun. Komposiitin kierrätys vähentää hiilidioksidipäästöjä ja luontovaikutuksia, joita kalkkikiven louhinta aiheuttaa kaivoksilla. Tarkemmat laskelmat hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ovat vielä tekeillä. Kuitujäämät sulavat prosessissa. Muutama tuulivoimala on purettu ja tänä keväänä teemme vielä kaksi purkua lisää.” HYVINKÄÄN LAITOS TULEE OLEMAAN POHJOISEN EUROOPAN ENSIMMÄINEN. Muoviteollisuus ry, ympäristöministeriö sekä seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja Finnsementin kanssa tonnia komposiittijätettä. Kuusakoski toimi operaattorina myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n kampanjassa, jossa kerättiin ja kierrätettiin vanhoja lasikuituveneitä. Komposiitin sisältämät lujite kuidut käytetään Finnsementin tehtaalla sementinvalmistuksen ainesosan, klinkkerin, tuotannossa. Lujitekuidut korvaavat sementtiklinkkerin pää raakaainetta, kalkkikiveä
”Tämä lähestymistapa tulisi kirjata jo seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta elinkeinoelämä tietää, että tällaista perälautaa valmistellaan”, Pantsar totesi selvityksen julkaisutilaisuudessa. LUONNON ARVO HUOMIOON MARKKINOILLA Kuinka luontokatoa voisi hillitä talouden keinoin. ”Luontokadon pysäyttämisestä toivottaisiin innostavaa, yhteistä kansallista projektia”, Pantsar nostaa esiin. Markkinat tulisi valjastaa pysäyttämään luontokatoa. S uomalainen elinkeinoelämä ymmärtää, että luontokato on pysäytettävä kiireellisesti. Vapaaehtoisuudelle raja Haastattelujen pohjalta Pantsar teki 20 suositusta elinkeinoelämälle ja valtiolle sekä näiden väliselle yhteistyölle, jotta luontotoimia vahvistettaisiin. Yhteinen visio Selvityksestä käy ilmi, että elinkeinoelämä toivoo selkeää näkymää tulevaan. Suojeltujen alueiden lisäksi merkitystä on myös sillä, miten kohdellaan ja käytetään suojelemattomia alueita, lähimetsiä ja kaupunkiluontoa. Ekologiset kompensaatiot voisi ehkä valjastaa tähän tarkoitukseen. Mikäli vapaaehtoisilla toimilla ei olla oikealla polulla ajoissa, tehtäisiin ekologisista kompensaatioista velvoittavia. Näin toteaa selvityshenkilö, dosentti Mari Pantsar. Pantsarin mukaan kannattaisi selvittää mahdollisuutta rakentaa päästökaupan kaltaista markkinamekanismia, joka asettaa luontohaitoille hinnan EU-tasolla. Yritysten luontotoimia tulee kuitenkin vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Miten valjastaa markkinat luonnon suojelemiseen. Näin myös pk-yritykset voisivat hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja. ELINA SAARINEN UUTISIA Pantsarin mukaan kannattaisi selvittää mahdollisuutta rakentaa päästökaupan kaltaista markkinamekanismia, joka asettaa luontohaitoille hinnan EU-tasolla. kesäkuuta. Yhteiskompensaatiota Elinkeinoelämällä olisi halua tehdä laajoja, luonnon tilaa parantavia yhteiskompensaatiohankkeita. Hän luovutti maaliskuun alussa ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalolle selvityksensä elinkeinoelämän valmiudesta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Ekologiset kompensaatiot voisi ehkä valjastaa tähän tarkoitukseen. Elinkeinoelämän mukaan täytyisi luoda yhteinen visio siitä, miltä näyttää ilmastoja luontopositiivinen Suomi vuosiin 2030–2035 mennessä. Ekologinen kompensaatio sai kannatusta Pantsarin mukaan on innostavaa, että vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio saa yrityksiltä laajaa kannatusta. Elinkeinoelämä toivoo, että luonto. Sekä ekosysteemit, luontotyypit että yksittäiset eliölajit ovat yhä ahtaammalla. Suomen tunnetuista lajeista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Vain 13 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja sisä vesistä on nykyisin suojelun piirissä. Pantsar ehdottaa, että valtio edistää vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden ja muiden luontoarvoAD OB E ST OC K markkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla vivutetaan yksityistä rahoitusta mukaan. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on mukana uudessa luonnonsuojelulaissa, joka tulee voimaan 1. Pantsar haastatteli tammikuussa noin viittäkymmentä yritystä, toimialaliittoa ja rahoituslaitosta. Näihin kysymyksiin vastauksia tarjoavat tuoreet selvitykset. Päätös ekologisten kompensaatioiden velvoittavuudesta tehtäisiin vuonna 2027. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tarkoittaa, että ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla, esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. katoa ratkaistaisiin pääasiassa vapaaehtoisin toimin markkinalähtöisesti ja nykyisen sääntelyn puitteissa. 18 UUSIOUUTISET 2|2023. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia
Pantsarin mukaan lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin huoli, riittääkö Suomessa luonto-osaajia, jotka ymmärtäisivät myös liiketoiminnan lainalaisuudet. Pantsar tekisi perälaudan myös kiertotalouden strategisen ohjelman linjausten toteuttamiseen. 10 muutospolkua Ympäristöministeriön kokoama selvitystyöryhmä Luonnon varakeskuksen johdolla on puolestaan hahmotellut 10 muutospolkua, jotka hillitsisivät biologisen monimuotoisuuden heikentymistä. Hänen lisäkseen selvitystyöryhmässä olivat mukana Juha Hiedanpää, Antti Iho, Matleena Kniivilä, Sami El Geneidy, Heini Kujala, Simo Kyllönen, Marita Laukkanen, Niina Mykrä, Milla Nyyssölä, Johanna Pakarinen, Hanna Silvola, Nina Tynkkynen sekä Markus Vinnari. Toimia tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla”, summasi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eija Pouta. Ota yhteyttä ja kysy tarjous kokonaisvaltaisen jätehuollon järjestämisestä yrityksellesi: info@lhjgroup.fi www.lhjgroup.fi Hae alan uusin tieto ja ideat kiertotalousmessuilta sekä tulevaisuutta luotaavasta seminaarista. Luonnon systeemitason ymmärtämistä vahvistavaa koulutusta ja opetusta tarvitaan kaikilla tasoilla. Yksityishenkilö voisi tehdä verovähennyksen sijoittaessaan biodiversiteettiä vahvistaviin säätiöihin. Kansalaisten osallistumiselle lähiluonnon hoitoon tulee tarjota työkaluja. Haitallisia luontovaikutuksia voisi hinnoitella. Resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen olisi kaksinkertaistuttava. Suojelijalle verohyötyä Pantsar esittää myös taloudellisia kannustimia maanomistajille ja yksityishenkilöille. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin. Ekologien ja biologien asiantuntemukselle on kasvava kysyntä yrityksissä. Lue lisää: https://bit.ly/3kG6Huw ja https://bit.ly/3EPiLAo AIDOSTI VASTUULLINEN KIERTOTALOUSTOIMIJA Järjestämme kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset käsittelyratkaisut kaikille materiaaleille yrityksesi toimialasta riippumatta. Luontopääomalle tarvitaan mittarit ja suojelemiseen rahoitusta. Ekologien markkinat Selvityksen mukaan elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen. Kiertotalousohjelma asetti tavoitteeksi, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Tutkijat ehdottavat toimenpiteitä, jotka lisäisivät luonnon suojelua ja ennallistamista ja muuttaisivat kulutusja tuotantotapoja. Vuonna 2020 materiaalien kiertotalousaste oli Suomessa vain 4,5 prosenttia. Yksi tällainen kannustin olisi, että perintövero poistettaisiin tapauksissa, joissa perinnöksi saatua metsää suojeltaisiin hakkuiden sijaan Maanomistaja voisi puolestaan saada verovähennystä suojellessaan metsää puuaineskauppojen yhteydessä. helmikuuta 2023. Luonnonvaravero. Hän puhui muutospolkujen julkaisutilaisuudessa 9. Pantsar esittää, että mikäli alkaa näyttää, ettei kiertotalous ohjelman vuoden 2035 tavoitteisiin olla pääsemässä, kannattaisi ottaa käyttöön tiettyjä toimia, esimerkiksi luonnonvaraverotusta. ”Muutos on mahdollinen. 24.5.2023 | OULU Ilmoittautuminen ja lisätietoa: oulu.com/kiertotalousareena. Kulutustottumuksista yhtenä esimerkkinä koulujen kasvisruokavaihtoehtojen saatavuuteen ja maistuvuuteen kannattaisi satsata
”Kiertotalous ei tunne rajoja”, Laiho kiteyttää. ”Tämä tarkoittaa, että lähdemme nyt yhdessä murtamaan kaikkia estei tä. Taustalla iloitsivat Nina Hurme, Simo Karetie, Pirjo Kaivos, Inka Orko, Venla Virkamäki, Kaisa Seppänen ja Pipsa Salolammi. pajoja pidetään jakamistaloudesta. ”Eikä tarvitse odottaa olevansa heti täydellinen. Esimerkiksi vuon na 2021 Uudellamaalla kiertotalou den parissa toimi yli 300 hanketoimi jaa lähes 70 hankkeessa. Pia Tynys leikkasi nauhan. Rohkeutta kokeilla Käynnistystilaisuuden alussa puhunut Holland Circular Hot Spotin johtaja Freek van Eijk kertoi Amsterdamin ja Rotterdamin kiertotaloustyöstä ja summasi, että kiertotaloudessa yh dessä voi olla menestyneempi kuin yksin. ”Toivon, että näin saisimme tuotua toimijoita aidosti yhteen ja konkreti soitua työtä liiketoiminnan iduiksi ja arvoketjuiksi”, Orko toteaa. Näin käynnistetään kiertotalouden laakso. Lisäksi työ . Kevään aikana käynnistyvät näistä teemakohtaiset työpajat. ”Yhdessä pystymme ratkaisemaan systeemisiä haasteita”, Kaivos sanoo. CLIC Innovationin Pirjo Kaivos ja VTT:n Inka Orko toivovat laaksosta alustaa, joka vahvistaa yhteistyötä ja nostaa jo tehdyn hyvän työn lentoon. ”Uusimaa on otollinen paikka toi mia kiertotalouden kokeilualustana sekä tiennäyttäjänä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | TERO PAJUKALLIO, KUVA S akset leikkasivat poikki nauhan, joka yleensä estää kulkua ja ra jaa alueita. UUDENMAAN KIERTOTALOUSLAAKSO VAUHTIIN Laakso tavoittelee kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja liikevaihdon kasvua yrityksille sekä yhteistyön lisäämistä. Tällä symbolisella eleellä Uuden maan liiton johtava ilmasto asiantuntija Pia Tynys lanseerasi käyntiin Uudenmaan kiertotalous laakson 9. Voi kokeilla ja erehtyä ja oppia vähitellen yhdessä.” KIERTOTALOUS EI TUNNE RAJOJA. Laakso tuo kunnat, yritykset, tutkimus ja kehitysyhtiöt, hanke toiminnan ja paikalliset klusterit yhteiselle kehit tämisalustalle, joka kyt kee toimijat yhteen ja tarjoaa mahdol lisuuksia kokeilulle ja pilotoinnille. 20 UUSIOUUTISET 2|2023. Alueen toimijat vievät yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maail man terävintä kiertotalouden kärkeä”, Tynys kuvaa. Alkuja liiketoimintaan Pia Tynys muistuttaa, että seudulla tehdään jo paljon. Työpajoista ja niiden valmistelusta tiedotetaan lisää kiertotalouslaakson verkkosivuilla ja uutiskirjeissä. helmikuuta 2023, yli 250 osanottajan edessä. Siksi laakson toimijat korostavat kin myös yhteistyötä eri maakuntien ja eri alueiden kiertotaloustoimi joiden välillä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tiina Laiho CLIC Innovationista kertoo, että laakson esiselvitysvai heessa terävöityi neljä pilaria, joiden varaan työtä kannattaa rakentaa: yhteistyö, verkostoituminen, yhteis kehittäminen ja osaaminen. Neljä teema-aluetta Uusia ratkaisuja, pilotteja ja työpaik koja haetaan erityisesti rakentamisen, ruoan, sähkö ja elektroniikkaromun sekä muovin ja tekstiilien parista. Uudenmaan liitto ja CLIC Innovation mahdollistavat laakson toiminnan. Täällä on materi aalivirtoja, vahvoja toimialueita, laaja toimijaverkosto ja osaamista”, kertoo Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie Uudenmaan liitosta