MITÄ SUOMALAINEN VOI TEHDÄ MAAILMAN MUOVIROSKAONGELMALLE. 1|2019 MUOVINKERÄYS KÄY KALLIIKSI MALESIAN MITTA TÄYTTYI ROSKIIN RUOKAA ILMASTA!
Lue meistä lisää: www.kiertokapula.fi Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjaa vastaanottamistaan jätteistä yli 90 % hyödynnettäväksi!
Vastineeksi kummiudesta saatte vastaavalla summalla mediahintaista mainostilaa Uusiouutisten kanavissa vuonna 2019. Lisäksi saatte näkyvyyttä asiasta kertovassa uutisoinnissa. www.tttlehti.fi > Lehden tilaus Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Kiertotalous mullistaa elämäntapamme KEMIA pyörittää kiertotaloutta Painetun TTT-lehden kestotilaus 85 euroa (6 numeroa, sisältää tunnukset digilehteen) . Lue Kemia-lehdestä, kuinka se tapahtuu. TILAUKSET: meilitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai www.kemia-lehti.fi > tilausasiat Mainitse tilauskoodi Uusiouutiset. Kiinnostuitko. Tulisiko organisaationne kummiksi ympäristöalan opiskelijoille. Pelkkä digitilaus 75 euroa (kesto) . Ota yhteyttä: Päätoimittaja Elina Saarinen, puhelin 040 844 9208, elina.saarinen@uusiouutiset.fi Haluamme lahjoittaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran mahdollisimman monelle ympäristöalan opiskelijalle ja ympäristöasioista kiinnostuneelle uudelle ylioppilaalle. KEMIA Kemi. Tarjolla on 2 500 euron ja 5 000 euron kummipaketteja. Katamme itse puolet vuosikerran lahjoitusja postituskuluista, ja etsimme organisaatioita sponsoroimaan kuluista toista puolta. Uusiouutisten lukijana saat Kemia-lehden kestotilauksen nyt erikoishintaan 69 euroa/vuosi (normaalihinta 95 euroa) . Uusiouutiset-lehti etsii kumppaniorganisaatioita auttamaan ja tukemaan tulevia ympäristöalan osaajia. Tue ympäristöopiskelijaa! Avuksi töihin TTT-lehti! TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta
SISÄLTÖ 1|2019 Luonnonvarakeskuksen tutkija Sanna Kukkonen pääsee perehtymään kädet mullassa tutkimus aiheeseensa, kierrätyspohjaisiin kasvualusta ratkaisuihin. 17 36 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kunnat kirineet kierrätyksessä 14 Ruokaa ilmasta 16 Kiertotalousnimiset: Pirjo Kaivos 17 Työnsä taitajia, Sanna Kukkonen: Kädet mullassa 18 Kolumni, Jussi Huotari: Jätevesien ravinteet kiertoon levien avulla 19 Muovinkeräys käy kalliiksi pikkukunnille 22 Ratkeaako muoviroskaongelma. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi MAINOSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30. Lääkkeitä pääsee ympäristöön valmistuksen, hävityksen ja etenkin käytön aikana. Jokinäkymä Borneosta. 27 Länsimaat "kierrättävät" jätteet kaukomaiden meriin 28 Lisää muovinkeräyspisteitä 30 Jätelaitosten digiloikka yltää jo pitkälle 32 Puuttuva lenkki löytyi Kanadasta 34 Turkin jätehuolto huutaa rahoitusta 35 Tapahtumakalenteri 36 Lääkejäämät pois vesistöistä 38 Sekalainen rakennusjäte minimiin 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Asenteella asiantuntijaksi Osateemoina muovijäte ja uusiomuovit, jätteen keräys ja kuljetus, ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. Monet länsimaat ovat "kierrättäneet" muoviroskaansa KaakkoisAa siaan ja sysänneet ympäristö ongelmat köyhimpien har teille. vuosikerta KANNEN KUVA Mustankorkea Oy 22 EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN HO OI HO CK TA N 4 UUSIOUUTISET 1|2019. Lääke ala ja ympäristötutkijat kes kustelivat ympäristöriskeistä joulukuussa Helsingin yliopis ton Tiedekulmassa. Mitä suomalainen voi tehdä
Kuitenkin juuri he tulevat kärsimään, jos maailman päättäjät eivät nyt saa aikaseksi riittävän suurta muutosta. Lapset ja nuoret eivät saa äänestää. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla on sama syy: ylikulutamme surutta maailman luonnonvaroja. Ylikuluttamiseen voi vaikuttaa nopeaakin tietä muuttamalla kulutustottumuksia. Päättäjiin vaikuttaminen on hidasta ja poliittiset järjestelmät kankeita. Teollisen vallankumouksen alusta asti päästöt on sysätty luontoon ”laimentumaan”. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 1|2019. Osta palvelu, älä tuotetta, ja muuta maailma setelinippua viuhuttamalla. Yritykset ja yhteiskunnat ovat liian kauan toimineet niin, että toiminnan ympäristöseurauksilta on suljettu silmät. tammikuuta eduskuntatalon portaille vaatimaan kansanedustajilta entistä jämäkämpiä ja nopeampia päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nuoret ovat lakkoilleet ympäristön puolesta ympäri Eurooppaa. Sitäkö on ihmisyys vuonna 2019. Että jos tahdot muutosta, vinguta luottokorttia tässä kaupassa, älä tuossa. Kuitenkin juuri he tulevat kärsimään, jos maailman päättäjät eivät nyt saa aikaseksi riittävän suurta muutosta. Ei ole ihme, jos nuoret ottavat megafonin käteen ja lähtevät eduskuntatalolle. Brändiomistajat ovat joutuneet reagoimaan viime aikoina yhä äänekkäämmiksi käyviin vaatimuksiin esimerkiksi vähentää muoviroskaa. Punainen merkintä Wilmassa oli monen mielestä vihreä merkintä ilmastolle. Teknis-taloudellisessa sanastossa ihmisen synonyymi on kuluttaja. Eivätkä aikuisten saavutukset päätä huimaa: Katowicen ilmastokokouksen anti jäi heiveröiseksi, Brasilia ja Suomi suunnittelevat hakkaavansa alas yhä enemmän metsiä, eikä ”maailman mahtavimman maan” päämies suostu edes uskomaan, että ilmastonmuutos on totta. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 30.1.2019 Lapset ja nuoret eivät saa äänestää. Lukiolaiset korostivat, että päätökset on tehtävä nyt, niitä ei voi enää lykätä. ”Nyt on aika tehdä päätöksiä!” ”Teillä on yksi tehtävä: suojata planeettaamme tulevia sukupolvia varten.” ”There is no planet B!” Kantaakseen plakaattejaan mielenosoituksessa lukiolaisten oli oltava poissa koulusta, mutta osanottajat uskoivat ilmastoasian menevän tärkeysjärjestyksessä muutaman oppitunnin edelle. Nyt meret ovat täynnä muoviroskaa, vesistöissä kummittelee lääkeja hormonijäämäcoctail ja ilmakehä saturoituu hiilidioksidilla ja metaanilla. Mutta onko todella niin, että tavallisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa muutokseen kaventuvat näihin kahteen: äänestämällä ja kuluttamalla. ÄÄNESTYSLAPPU JA LUOTTO KORTTI LIEHUMAAN! S adat lukiolaiset kokoontuivat 11. Englannin sana consume kääntyy suomeksi näin: kuluttaa, käyttää, kalvaa, syödä, tuhota, niellä, hukuttaa
Tarasten Kierto talousalueelle, 9 tien pohjois ja eteläpuolelle sijoit tuu kaikkiaan 155 hehtaarin alue, jolle kiertotaloustoimin taan on kaavoitettu 66 hehtaaria. Tarasten Kiertotalousalueen asemakaava on valmis. Tänä aikana se on auttanut suomalaisia autoilijoita, yrityksiä, kaupunkeja ja tapahtumia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä yli 40 miljoonaa kilogrammaa, joka vastaa noin 14 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. ”Forssassa kasvun rajat ovat tulleet vastaan. TARASTEN KIERTOTALOUSALUE ETENEE . Alue on liitetty eritasoliittymällä valtatie 9:ään Kangasalan ja Tampereen rajalla. Jätteenpolton pohjakuonien, pilaantuneiden materiaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen sekä raaka-aineiden hyödyntämisen asiantuntijayritys Suomen Erityisjäte on hankkinut alueen kehitykseen perustetusta Tarasten Kiertotalousalue Oy:stä 60 prosenttia. Suomen Erityisjäte aikookin sijoittaa toimintoja alueelle heti ensimmäisten yritysten joukossa. Vastuullinen toiminta vaatii jatkuvaa kehittymistä ja haluamme edistää jätteiden käsittelyn valtakunnallisia ja kansainvälisiä kiertotaloustavoitteita.” Synergiaa Tarasten Kiertotalousalueen keskeinen sijainti Pirkanmaan kasvualueella on Manskisen mukaan erinomainen. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle jo tänä syksynä. 40 prosenttia kiertotalousalueesta omistaa sitä viisi vuotta rakentanut ja kehittänyt Harri Oesch, joka jatkaa aktiivisessa roolissa yhtiön kehittämistä yhdessä Suomen Erityisjätteen kanssa. Yrityksen nykyiset toimipisteet löytyvät Forssasta, Espoosta ja Lahdesta. Tuotetta saa nyt yhteensä 37 liikenneasemalta, joista on 22 kevyen liikenteen asemia ja 15 raskaan liikenteen Neste Truck -asemia. Sijaintinsa ja saavutettavuutensa johdosta alueelle on myös osoitettu tontti raskaan liikenteen huoltoasemalle ja pysäköintiin. ”Tahdomme olla siellä, missä asiakkaammekin ovat. Alueen välittömään läheisyyteen on jo nyt sijoittunut huomattavia kiertotalouden toimijoita kuten Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Suomen Erityisjätteen toimitusjohtaja Jukka Manskisen mukaan hankinta tukee yrityksen kasvustrategiaa kasvavilla kiertotalousmarkkinoilla. https://www.metsakeskus.fi/ vahahiilinen-lappi Jätteistä valmistettu diesel on vähentänyt päästöjä KOKONAAN jätteistä ja tähteistä valmistettu Neste MY uusiutuva diesel tulee henkilöautoilijoiden saataville entistä laajemmin, kun se otetaan jakeluun seitsemällä uudella paikkakunnalla Lahdessa, Karkkilassa, Joensuussa, Kuopiossa, Kokkolassa, Kiimingissä ja Oulussa. Neste MY uusiutuvaa dieseliä on ollut saatavilla valikoiduilla liikenneasemilla vuoden 2017 alusta lähtien. Osatoteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus. Tarastentie valmistuu tämän vuoden kesällä. Haluamme kasvaa, ja Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurimpana kasvukeskuksena ihanteellinen alue”, Manskinen näkee. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ TA RA ST EN KIE RT OT AL OU SA LU E OY Lapin kunnista vähähiilisiä ENONTEKIÖ, Kolari, Ylitornio, Kemi, Tervola ja Ranua sekä Iin Micropolis haluavat vähentää lappilaisten kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilisen energian käyttöä Vähähiilinen Lappi eli Väppi-hankkeessa. ELY-keskuksen EAKR-hanke on kolmivuotinen ja siinä päävastuu on Metsäkeskuksella. Ympäristövaikutusten arviointia valmistellaan parhaillaan. 6 SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 1|2019 6. KANGASALLE Tampereen kupeeseen rakentuva Tarasten Kiertotalousalue on saanut merkittävän veturiyrityksen. Yhteistyöja synergiamahdollisuudet ovat siis hyvät. Kunnat tekevät suunnitelmat päästöjen pienentämiseksi ja vauhdittavat myös kuntalaisia hyödyntämään uusiutuvia ratkaisuja. Investointi valtakunnallisesti merkittävään kiertotalouden keskittymään antaa Suomen Erityisjätteelle mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin ja tehokkaammin. ”Meidän kannaltamme toimintojen liikevaihtopotentiaali on varovasti arvioiden 1—3 miljoonaa euroa, todennäköisesti huomattavasti enemmänkin”, Manskinen arvioi. Työssä auttaa valtakunnallinen Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-verkosto sekä kunta-alan energiatehokkuussopimukset
Hyvä ystävämme ja työtoverimme Irene Sillanpää nukkui pois 12.1.2019. Mitä aikaisemmin pääsemme aloittamaan keskustelut potentiaalisten toimijoiden kanssa, sitä paremmin saamme kokonaisuuden synkronisoitua ja pääsemme hyvissä ajoin aloittamaan sijoittumisalueiden esirakentamisen. Voin nähdä silmissäni alueella esimerkiksi sähköja elektroniikkaromun terminaalitoimintaa” Sundholm pohtii. SC AN ST OC KP HO TO Näin monta prosenttia sekajätteestä on biojätettä. Lisää leipäkuutiot salaattiin, ja kaada päälle hieman oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa. Kiertotalouden hybridimalli Suomen Erityisjäte Oy on osa LHJ Groupia. Alueesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Oeschiin. Puh. Tämä resepti jäi hänen viimeiseksi kirjoituksekseen Uusiouutiset-lehdessä. Kuutioi neljä kuivahtanutta leipäviipaletta, ja paista ne pannulla valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa rapeiksi. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n johtajan haku on jo käynnistynyt. ”Suomen Erityisjätteen keskeinen etu on syvällinen tuntemus ympäristöja kiertotalousalan ja siihen liittyvän liiketoiminnan lainalaisuuksista, kuten luvituksen ja viranomaisyhteistyön prosesseista, materiaalivirtojen muutoksista sekä toimintaan kohdistuvista vaatimuksista. Se avaa mahdollisuuksia entistä valtakunnallisempaan toimintaan: ”Pyrimme kasvamaan ja hakemaan menestystä markkinoilla toimivien tytäryhtiöidemme kautta. Seuraavaksi kehittäjät käynnistävät neuvottelut yritysten ja toimijoiden kanssa alueelle sijoittumisesta. Näin merkittävän kiertotalousalueen kehittäjänä täytyy olla tahoja, jotka ovat hyvin sisällä näissä asioissa”, Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. 03 3143 5000 I weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Tarkka ja nopea punnitus u Summaus ja taaraus langattomasti u Laskuta punnitun materiaalin perusteella AUTONOSTURIVAAKA TAMTRON ANV HELPPOA LASTAUSTA – ANV PUNNITSEE KUORMAT Suomen Erityisjäte tulee toimimaan alueella operaattorina, mutta alkuvaiheessa yrityksellä on myös asiantuntijarooli alueen kehittämisessä, johon on tarkoitus rakentaa oma organisaatio. toimitusjohtaja Harri Oesch sanoo. toimitusjohtaja Harri Oesch kutsuu alueesta kiinnostuneita yrityksiä olemaan häneen yhteydessä.. LHJ on perustanut ensimmäiset yhteistyöyritykset julkisen ja yksityisen sektorin välillä jo 2000-luvun alussa markkinoiden tarpeeseen vastatakseen. Metallia oli 2,4 ja lasia 1,1 prosenttia. Haluamme löytää pian ne yritykset, jotka muodostavat kokonaissynergian näkökulmasta toimivan palapelin”, Oesch kutsuu. Kutsun tätä mallia kiertotalouden hybridimalliksi.” Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. Keitä mukaan. HÄVIKKIHERKKU Italialainen panzanella-salaatti Kuivahtanutta leipää 2 pihvitomaattia Kurkku Oliiveja ja/ tai sipulia (Muita kasviksia ja salaattia) Basilikaa Valkosipulia Oliiviöljyä Valkoviinietikkaa PILKO kaksi pihvitomaattia, kurkku, basilikaa, oliiveja ja salaattia tai muita kasviksia, joita on jäänyt kaappiin. LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholmin mukaan Tarasten Kiertotalousalueen hankinta osui LHJ Groupin strategiaan erittäin hyvin. ”Haluamme heti alusta alkaen rakentaa alueelle synergisiä liiketoimintoja kiertotalouden ympärille. Sen omistavat Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) ja Kuusakoski Oy. Tarasten alue voi tarjota muillekin tytäryhtiöillemme kasvumahdollisuuksia suhteessa elinkeinoelämän palvelujen tarjoamiseen. 33,9 TARASTEN KIERTOTALOUSALUE ON SAANUT MERKITTÄVÄN VETURIYRITYKSEN. Neljän pohjoisen jäteyhtiön Solekko lajitella -kampanjan tutkimuksen mukaan polttoon menevässä jätteessä on yhä paljon kierrätyskelpoista. Myöhemmin tapahtuneet lainsäädännölliset muutokset kuntavastuun kaventamisessa ovat osoittaneet mallin toimivaksi: ”Olemme pystyneet erittäin hyvällä ja tehokkaalla tavalla tuomaan julkisen ja yksityisen toimijan osaamisen yhteen ja luomaan hyviä ja kilpailukykyisiä palveluita tarvitsijoille
Jätä hakemuksesi palkkatoiveineen ja liitä mukaan CV:si osoitteessa uratori.mps.fi 20.2.2019 mennessä. Ymmärrät verkostoitumisen merkityksen ja olet tottunut toimimaan tiiviissä yhteistyössä niin eri alojen asiantuntijoiden, viranomaisten kuin kaupallisten toimijoidenkin kanssa. Kaikkiaan Suomi saa Life-rahoitusjärjestelmästä tukea yli 32 miljoonaa euroa. 050 553 0709, Tarasten Kiertotalousalue Oy:n vt. Sitran, Nordic Innovationin ja Avanto Venturesin yhteishanke haastaa suuryritykset, kasvuyritykset ja julkiset toimijat mukaan luomaan kiertotaloudesta liiketoimintaa. T A R A S T E N K I E R T O T A L O U S A L U E O Y. Lisäksi hanke tukee prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta. 050 557 1023 ja MPS-konsultti Harri Viitanen, puh. Hankkeen tavoitteena on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Hankkeessa vähennetään myös maaja metsätalouden päästöjä turvemailla. YVA ja valmis asemakaava mahdollistavatkin jatkossa alueelle niin teollisten toimijoiden kuin vaativien ympäristöluvallisten kiertotaloustoimintojenkin sijoittumisen. Sinulla on kiertotalouden, maanrakennuksen ja/tai vaativien projektien johtamisen tulosvastuullisten roolien parissa hankittua kokemusta. Lisätietoja tehtävästä antavat Suomen Erityisjäte Oy:n toimitusjohtaja Jukka Manskinen, puh. Valio lähtee hankkeessa etsimään innovatiivisia välipaloja eri raaka-aineista ja kuitupohjaisia vaihtoehtoja muovipakkauksille. SC AN ST OC KP HO TO VA LIO Tarasten Kiertotalousalue Oy on rakenteilla oleva, valtakunnallisesti merkittävä kiertotalouden keskittymä, jonka sijainti ja liikennöintiyhteydet ovat ensiluokkaiset Pirkanmaan kasvualueella, Kangasalla Tampereen kupeessa. Käytännössä LOOP tarjoaa konkreettisia, kiertotaloutta edistäviä työkaluja, kuten yhteistyökumppaneita, palvelumuotoilua, tekijöitä ja asiantuntijoita. Alueella on parhaillaan suunittelussa Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA), joka toimii pohjana ympäristölupaa edellyttäville kiertotalouden liiketoiminnoille. Hankkeeseen on sitoutunut suomalaisia yrityksiä, kuten Kesko, Valio, Unilever Finland, Orthex ja Paperinkeräys. https://www.sitra.fi/hankkeet/ kiertotalouskiihdyttamo-loop-ventures/#mista-on-kyse Kunnan kiertotalouspäivät 2019 19.–20.3.2019 | Helsinki Tutustu ohjelmaan: koulutus.almatalent.fi/kunnan-kiertotalouspaivat Suomi on menestynyt hyvin Euroopan unionin ympäristöalaan keskittyvän Life-rahoitusjärjestelmän hankehauissa. CANEMURE -hankkeessa toteutetaan lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta vuosina 2018–2014. Kesko, Unilever Finland, Paperinkeräys ja Orthex puolestaan rakentavat yhdessä uutta palvelumallia, jossa kuluttajille toimitetaan arjen tarvikkeita suoraan ovelle ja haetaan samalla vanhat muovipakkaukset kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Tarjoamme sinulle ainutkertaisen mahdollisuuden olla luomassa Suomessa ennennäkemätöntä kiertotalouden keskittymää. Hankkeen koko budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Hanke myös luo edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Alueen välittömässä läheisyydessä toimii jo ennestään huomattavia kiertotalouden toimijoita. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n omistajina toimivat Suomen Erityisjäte Oy (60 %) ja kiertotalousaluetta viisi vuotta rakentanut ja kehittänyt Harri Oesch (40 %). Suomen ilmastotyöhön miljoonia SUOMI on saanut 9,1 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Life-ohjelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeelle. 040 661 2858, LHJ Group Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm, puh. Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/suomen-ilmastotyohon-miljoonahanke/ LOOP vauhdittaa kiertotaloutta JOULUKUUSSA käynnistyi pohjoismainen LOOP Ventures -hanke, joka luo yrityksille uusia kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Hanke yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella Suomessa. toimitusjohtaja Harri Oesch, puh. Toimintamme siirtyessä seuraavaan vaiheeseen haemme PROJEKTIJOHTAJAA/TOIMITUSJOHTAJAA vastaamaan alueen rakentamisesta, hallinnoinnista ja palveluiden myynnistä. 040 719 9411
Vuodesta 2016 vuoteen 2017 energiakäyttö kasvoi peräti kuusi prosenttiyksikköä nousten 60 prosenttiin. ”Sitten nähdään, osuttiinko oikeaan vai ammuttiinko pahasti ohi.” Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/ kierratysaste-laski-johtuuko-vain-tilastoinnin-tietopuutteista/ MHK-KULJETUS OY • Jätehuollon kokonaispalvelut • Tietoturvapalvelut • Eri jätesäiliömallien pesut ja huoltokorjaukset • Laadukkaat Luowia-jätesäiliöt, myös asennettuna PUHTAASTI PAREMPI www.mhkkuljetus.fi • 0400 697 510 • 0400 891 908 Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Arjen pienillä valinnoilla tehdään suuria ekotekoja. Kaiken lisäksi ympäristöhallinto vaihtoi VAHTI-järjestelmästä YLVA-järjestelmään juuri 2017. Tilastokeskus julkaisi tuoreen, vuotta 2017 koskevan yhdyskuntajätetilaston 9. Kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2017 jo yli 60 000 tonnia vähemmän jätettä kuin vuonna 2016. Suomalainen tietää, että luetut lehdet viedään keräykseen. Ei tuottajavastuutietoja Tilastosta pistää silmään se, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on kiristyneistä tavoitteista ja lisääntyneestä neuvonnasta huolimatta heikentynyt edellisvuodesta. Kierrätysasteen laskusta ei siis kannata tehdä liian suoria johtopäätöksiä yhdyskuntajätehuollon toimien epäonnistumisesta: ”Toisin kuin vuoden 2016 tilastossa, meillä ei nyt ollut käytettävissä pakkausten osalta tuottajavastuutietoja, jotka Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa ja raportoi EU:lle vasta keväällä. Tilastokeskuksen Juha Espo kuitenkin varoittaa, että vuoden 2017 tilastoon liittyy aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. SUOMESSA yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin vuonna 2017 jopa 99 prosenttia. Tiedot pohjautuvat siis pääosin ympäristöhallinnon omaan järjestelmään. Suomessa poltetaan energiana nyt jo 1 646 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Eläköön paperi!. 20 286 Kierrätysaste laski – Johtuuko vain tilastoinnin tietopuutteista. Kaatopaikalle yhdyskuntajätettä meni enää yksi prosentti eli alle 26 000 tonnia. Vuonna 2017 kierrätettiin enää 39 prosenttia yhdyskuntajätteistä, kun vielä vuonna 2016 kierrätysaste oli 42 prosenttia. Maamme paperiteollisuus saa uutta raaka-ainetta, paperi uuden elämän ja ympäristöllä on aihetta juhlaan. Järjestelmän muutosvaiheessa tavanomaiset tarkistusja ennakkovarmistusmenetelmät eivät ole olleet Tilastokeskuksen käytettävissä. Energiahyötykäyttö sen sijaan on jatkanut roimaa kasvuaan. Pakkausten osalta meillä on ollut vain kuitupakkausten tuottajavastuuraportointitiedot”, Espo korostaa. Tilastokeskus odotti saavansa pikaisesti myös tuottajavastuutiedot mukaan yhdyskuntajätetilastoon. Suomessa on kerätty paperia jo 1940-luvulta lähtien. tammikuuta
Pilottihankkeita ollaan aloittamassa myös jo olemissa olevilla asuinalueilla yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden, esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n, kanssa. Virheissä puhutaan siis merkittävistä rahasummista”, laskeskelee kunnossapitoinsinööri Hannu Partanen Pursialan voimalaitokselta. Näin mahdollistetaan sujuva lajittelu myös pientaloalueilla jopa kahdeksalle jätelajille ilman pitkiä ajomatkoja. Perinteiset mineraaliset lannoitteet tuotetaan rajallisista resursseista paljon fossiilista energiaa vaativin menetelmin. Laitoksen entisissä vaaoissa ei ollut lämmitystä, mikä aiheutti haasteita. EU:n lannoiteasetussopu on lahja myös Itämerelle.. Itämeren kannalta toimivat kierrätysravinteiden markkinat tarkoittaisivat, että tulevaisuudessa arvokkaita ravinteita ei hukattaisi vesistöjä rehevöittämään. Jos sen voi korjata, löydät palvelun läheltäsi! www.korjaa.se MO LO K SC AN ST OC KP HO TO Korttelikeräyksestä on toteutettu pilotteja esimerkiksi Ruotsin Falunissa. Ympäristöystävällinen uusi tapa on hyödyntää vaakojen lämmityksessä CHPja lämpölaitosten omaa kaukolämpöä. Korttelikeräyspiste sijoitetaan yhteen keskeiseen paikkaan palvelemaan useampaa kotitaloutta samanaikaisesti. ”Tämä on merkittävä virstanpylväs Baltic Sea Action Groupin ravinteiden kiertoon liittyvälle työlle, joka alkoi Suomen hallituksen Itämeri-sitoumuksesta tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ja eteni nyt ravinnekierrätyksen saamiseen EU:n lainsäädäntöön”, toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt. Asetuksen ulkopuolelle jää lannoitteiden käytön ohjaaminen, jota säädellään tällä hetkellä muun muassa nitraattidirektiivillä ja ympäristötukien kansallisilla säädöksillä. Biomassoista tuotettavilla lannoitteilla on mahdollisuus tukea maatalouden kestävää kehitystä ja omavaraisuutta. Pientaloalueilla elää tällä hetkellä noin miljoona suomalaista. Korttelikeräys on aloitettu myös Oulussa, uudella Hiukkavaaran asuinalueella. Esimerkiksi mikkeliläinen Etelä-Savon Energia lämmittää Pursialan voimalaitoksellaan pihan kahta autovaakaa omalla kaukolämmöllä, joka on tuotettu pääasiassa uusiutuvalla energialla. Autovaaka lämpenee omalla kaukolämmöllä SUOMEN talvi laittaa autovaa’at koetukselle. Selvitys: Uusi keräystapa nostaisi kierrätysastetta EU:N ASETTAMIEN tavoitteiden mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste tulisi olla 50 prosenttia vuonna 2020 ja 55 prosenttia vuonna 2025. Vaa'alle kertynyt jää sai vaa'an näyttämään väärin. EU:n lannoitelainsäädännöstä sopu EU-KOMISSIO kertoi joulukuussa EU-elinten päässeen yhteisymmärrykseen lannoitelainsäädännön muutoksista. Uudet säädökset tuovat kierrätyslannoitteet samalle viivalle nykyisten epäorgaanisten lannoitetuotteiden kanssa ja mahdollistavat niiden kaupan EU:n sisämarkkinoilla. Autovaa’at Pursialaan toimitti Tamtron Systems Oy, joka on toimittanut ensimmäiset nestelämmitysjärjestelmät Scalex 1001 -autovaakoihinsa jo 2010. Perinteisesti vaa’at on pidetty sulana sähkölämmityksen avulla. Suomen hallitus teki vuonna 2010 Itämerisitoumuksen luvaten tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen mukaan korttelikeräys nostaisi pientaloalueiden kierrätysprosenttia nykytilanteen 25 prosentista 50 prosenttiin. Korttelikeräys on uusi, Molok Oy:n kehittämä jätteiden keräyksen toimintamalli, jonka avulla pyritään helpottamaan jätteiden lajittelua tiheästi asutuilla pientaloalueilla. Koko Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta korttelikeräys pystyisi selvityksen mukaan korottamaan noin 2,3 prosenttiyksikköä. Laitoksen pihalle ajaa tiuhaan tahtiin rekkoja ja kuorma-autoja tuomaan haketta energiantuotantoon. ”Jos on sata punnitusta päivässä ja niissä on jokaisessa yhden prosentin heitto, periaatteessa voimalaitokselta häviää rahaa yhden hakekuorman verran
Ker??mme J?TERASVAT sek. raaka-aineita. Kasvaako Vantaan Energian jätevoimalan polttokapasiteetti 600 000 tonniin vuodessa. Arviointiselostuksessa täytyisi esittää, millä keinoin tämä tilanne estetään. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Kaupunki on huolissaan tilanteesta, jossa kierrätykseen kelpaamatonta jätettä ei saadakaan polttolaitokselle tarpeeksi, ja päädytään polttamaan kierrätykseen soveltuvaa jätettä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/ Vantaan_Energia_Oyn_jatevoimalan_laajennus_Vantaa Jalostamme k?ytetyt kasvi?ljyt ja elintarvikerasvat teknisten tuotteiden raaka-aineiksi korvaamaan neitseellisi. Useat lausujat pitävät hyvänä Vantaan Energian tavoitetta leikata hiilidioksidipäästöjään vuoden 2010 tasosta kymmenesosaan vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa kivihiilen käyttö energiantuotannossa kokonaan 2020-luvulla, mitä jätevoimalahanke tukee. Moni lausujataho muistutti, ettei YVA-ohjelmassa ole mainittu, mistä kasvavat jätevirrat olisivat peräisin ja millainen olisi niiden koostumus, ja ettei ohjelmassa huomioida pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen tiukentuvia jätehuoltomääräyksiä, jotka todennäköisesti lisäävät kierrätyskelpoisten jätteiden erilliskeräystä ja muuttavat näin polttoon ohjautuvan yhdyskuntajätteen koostumusta ja vähentävät sen määrää. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys kun haluat laittaa j?terasvojesi ker?ysasiat kuntoon. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan juuri. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää tarpeellisena sitä, että alueen länsipuolisen Rudus Oy:n toiminnan ja itäpuolelle suunnitellun Remeo Oy:n kierrätyslaitoksen yhteisvaikutukset Vantaan Energian hankkeen kanssa huomioidaan. Jälkimmäisessä tapauksessa jätevoimalan kokonaiskapasiteetti kasvaisi 600 000 tonniin vuodessa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta huomauttaa, että tiettyjen erityisalojen kuten terveydenhuollon jätteiden, PVC-jätteiden ja autopalottamoiden seulajätteiden polttoon tarvittaisiin lisäkapasiteettia. Vantaan Energian YVA etenee VANTAAN Energia Oy suunnittelee laajentavansa vuonna 2014 valmistunutta jätevoimalaansa joko lisäämällä olemassa olevien kattiloiden kapasiteettia 76 000 tonnia, tai rakentamalla kokonaan uuden arinakattilan noin 150 000 jätetonnin polttamista varten. Vantaan Energian hanke ei kuitenkaan vastaa tähän tunnistettuun tarpeeseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittää, että hankevaihtoehtoihin tulee lisätä vaihtoehto, jossa jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehitetään jätehierarkian mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala muistuttaa, että hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi pyrkiä ennakoimaan kiertotalouden tuomia muutoksia jätehuoltoon. EL IN A SA AR IN EN. Vuoden loppuun mennessä hankkeesta on annettu 11 lausuntoa
Tieto auttaa kuntaseutuja löytämään ja kehittämään kierrätystä. ”Alueelliselle tiedolle on tarvetta, sillä Suomelle on suositeltu, että alueellinen tarkastelu voisi olla yksi keino saavuttaa EU:n tiukentuvat kierrätysastetavoitteet. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla. KUNNAT OVAT KIRINEET KIERRÄTYKSESSÄ Uusi tutkimushanke on tuottanut ensimmäistä kertaa alueellista tietoa kotitalous jätteiden kierrätysasteista. Suomen ympäristökeskuksen jäteselvitys antaa siis kuntaseutujen käyttöön alueellista tietoa, jonka avulla nämä voivat arvioida kotitalousjätteisiin kohdistuvien toimiensa vaikuttavuutta ja riittävyyttä, sekä seurata alueiden sisäisiä trendejä. Kierrätysasteyli 51 prosenttia Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Lisäksi ne voivat ohjata kierrätykseen jätehuoltomääräyksillä”, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta korostaa. EU:n tiukentuneiden kierrätystavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Edelläkävijäkunnissa kotitalousjätteistä on saatu kierrätettyä vuonna 2016 keskimäärin 50 prosenttia ja vuonna 2017 keskimäärin hieman yli 51 prosenttia. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Suomen ympäristökeskus kokosi alueellisia tietoja jätteiden määristä. Kuntaseutuja ei kuitenkaan voi suoraan vertailla keskeKUOPION SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 420 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 62% JOENSUUN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 303 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 49% LAPPEENRANNAN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 320 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 59% PORVOON SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 343 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 45% JYVÄSKYLÄN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 348 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 58% RIIHIMÄEN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 330 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 42% HYVINKÄÄN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 330 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 42% 12 UUSIOUUTISET 1|2019. . Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. ELINA SAARINEN SYKE, KUVAN LÄHDE UUTISIA Kotitalousjätteen määrä oli tarkastelluilla kuntaseuduilla vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia. Yhdyskuntajätteitä tarkastelevan valtakunnallisen tilaston mukaan Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 39 prosenttia vuonna 2017. Kunnat ja maakunnat voivat toimia kiertotalouden kiihdyttämöinä. Näistä seitsemän kuntaseudun Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet. Suomen ympäristökeskus on selvittänyt osana Circwaste-hanketta kolmentoista kuntaseudun kotitalousjätteiden määrää ja kierrätysasteita. Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätemäärää ja kierrätystä on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. Ne voivat aktivoida alueen toimijoita, kasvattaa oman kuntansa asukkaista kestäviä kuluttajia ja tehdä kestäviä julkisia hankintoja. K untaseudut näyttävät petraavan kotitalousjätteiden kierrätystä. Näillä kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Kotitalousjätten määrä ja kierrätys aste vuonna 2017. Tilastokeskus julkisti viimeisimmän valtakunnallisen yhdyskuntajätetilaston tammikuun alussa. Tarkastelussa käytettiin uutta näkökulmaa, kotitalousjätteen määrää
Seuraavaksi Suomen ympäristökeskus analysoi tarkemmin alueellisia eroja ja poimii alueilla löydettyjä hyviä käytäntöjä, joita muutkin voivat ehkä hyödyntää. Tulosten perusteella biojätteen erilliskeräys näyttää olevan avainroolissa hyvän kierrätystuloksen saavuttamisessa: Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätettä on saatu erilliskerättyä paljon, myös kierrätysaste on korkea. Kekseliäät materiaalien uudelleenkäyttötavat ja kierrätysmateriaalien tuotteistamisideat kannattaa siis jakaa materiaaliloikka.fi -verkkopalvelussa, jonne kuka tahansa voi avoimesti päivittää kiertotaloustekoja. Pakkausjätetiedoista saatiin nyt hyviä taustatietoja Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:ltä. Biojäte avainroolissa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tiina Karppinen kertoo, että alueellinen jäteseuranta on varsin haastavaa, koska tietoa on vaikea saada ja koostaa. PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI Tiistai 9.4.2019 Helsingin Messukeskus Aiheita mm: • EU:n kiertotalouspaketti • Pakkausten kierrätys osana kiertotaloutta –osapuolten työnjako • Ympäristövaikutusten arviointi – milloin oikeasti kannattaa kierrättää. Tutkijat ovat yhdistelleet monia lähdetietoja, täydentäneet niitä kyselyillä ja koostaneet niistä yhteneväisen arvoin. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Suomen ympäristökeskus lanseeraa Kiertopalkinnon nostaakseen esiin jätteen syntyä ehkäiseviä ja kierrätystä edistäviä tekoja. Jatkamme kehitystyötä”, Karppinen sanoo. ”Annamme alustan kaikkien käyttöön ja toivomme, että hyvät käytännöt lähtisivät tätä kautta leviämään mahdollisimman laajalle”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola. KUOPION SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 420 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 62% JOENSUUN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 303 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 49% LAPPEENRANNAN SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 320 /asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 59% PORVOON SEUTU Kotitalousjätteiden määrä 343 kg/asukas Kotitalousjätteiden kierrätysaste 45% Suomen Pakkausyhdistys järjestää kevätkauden aikana seuraavat ympäristöaiheiset tilaisuudet: SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen www.pakkaus.com PAKKAUSMUOVIT JA YMPÄRISTÖ Tiistai 12.3.2019 Helsingin Messukeskus Aiheita mm: • Muoveja koskeva eurooppalainen säädösympäristö • Kertamuoveja koskeva regulaatio • Suomen Muovitiekartta ja sen asettamat haasteet pakkausalalle • Kierrätysmuovin hyödyntäminen pakkausteollisuudessa • Kädenjälki – viesti ympäristövaikutuksista positiivisesti • Muovien kemiallinen kierrätys Tilaisuuden pääpuhujana on ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Esimerkiksi kuljetusjärjestelmä vaikutti: ”Tietomäärä oli vankempi alueilla, joissa kunta hoitaa keskitetysti jätteiden kuljetusten järjestämisen”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hanna Salmenperä. PARHAAN KIERTOTALOUSTEON tehnyt kunta, yritys, organisaatio tai tavallinen kansalainen palkitaan maaliskuun puolivälissä ensimmäistä kertaa jaettavalla Kiertopalkinnolla. Esimerkiksi kotikompostoitujen puutarhajätteiden ottaminen mukaan arvioon voi nostaa yhden henkilön jätemäärää jopa 20 prosenttia”, Karppinen havainnollistaa. Etenkin kunnalliset jätehuoltolaitokset ovat olleet korvaamaton apu pohjatietojen toimittamisessa. Suomen ympäristökeskus on koonnut Circwaste-hankkeen yhteydessä verkkopalveluun jo yli neljäkymmentä kiertotaloustekoa. ”Tämä on alku, josta lähdetään liikkeelle. Myös se vaikuttaa tuloksiin, lasketaanko esimerkiksi kotikompostoitu bioja puutarhajäte mukaan vai ei. ”On yllättävää, miten suuri vaikutus kotikompostoinnilla voi olla tuloksiin. • Kiertotalous – ympäristöasiaa vai politiikkaa. Alueellista raportointia on tarkoitus jatkaa ja kehittää niin, että kunnat saavat seurannasta käyttökelpoisia työkaluja kustannustehokkaiden kierrätyskeinojen käyttöönottoon. KENELLE KIERTO PALKINTO 2019. nään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Palkittavan valinnassa huomioidaan idean innovatiivisuus ja monistettavuus sekä yhteisöllisyyden mahdollisuudet
Yritys tuottaa soluviljeltyjä proteiineja hiilidioksidista, vedestä, hivenaineista ja sähköstä bioreaktorissa. Menyy Marsiin Pitkällä tähtäimellä voidaan siirtyä peltoviljelystä ruoan reaktorija soluviljelyyn, johon raaka-aineet saadaan suoraan ilmakehästä. Jatkossa ruoka voidaan tuottaa kysynnän mukaan ja personoida syöjälle sopivaksi”, summaa VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Tavoitteena on kehittää ruoantuotantomenetelmiä miehitetylle avaruuslennolle Marsiin. Ruokaa tuotetaan myös lähellä kuluttajaa, hajautetusti. Jo kaksi kolmasosaa eurooppalaisen syömästä proteiinista tulee eläinpohjaisista lähteistä. Tulevaisuudessa älykone valmistaa sinulle terveellisen, maistuvan ja juuri sinun dieettiisi sopivan välipalan nappia painamalla. Solar Foods valittiin juuri Euroo14 UUSIOUUTISET 1|2019. RUOKAA ILMASTA! Mitä jos peltoja ei tarvittaisi enää ruoan tuotantoon. Ruoan tuotantotapojen on pakko muuttua jo demografisista syistä. Hän kertoi tulevaisuuden ruoantuotannosta marraskuun lopussa VTT:n resurssien riittävyyteen keskittyneessä Growth Lab -seminaarissa yli 150 kuulijalle. Ilmakehän hiilestä luodaan yksisoluproteiineja jo nyt”, Poutanen sanoo. Vuonna 2050 meitä saattaa olla maapallolla jo 9,8 miljardia ihmistä, joista lähes 70 prosenttia tulee asumaan kaupungeissa. Kuluttaja voi tulevaisuudessa kaupassa jopa tilata itselleen paikan päällä valmistetun yksilöllisen tuotteen. Kaupallisen proteiinituotannon on määrä alkaa vuonna 2021. ”On tulossa isoja muutoksia siinä, miten ruoka tuotetaan ja tuodaan meille. Yksi tätä teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä on suomalainen Solar Foods. VTT:n tutkijat ideoivat parhaillaan Food My Way -projektissa tulevaisuuden ”minitehtaita”, joiden avulla kuluttaja voi räätälöidä itselleen mieleisen, terveellisen tuotteen. Maailman noin 7,8 miljardista nyky. ”Tuotteemme on hienoa puuteria, jota voi käyttää ruokatuotteiden raaka-aineena”, toimitusjohtaja Pasi Vainikka kuvailee. VTT:n visiossa ruokaa voidaan kasvattaa reaktoreissa suoraan ilmasta. Käytämme nykyisiäkin viljelysmaita epätehokkaasti: 70 prosenttia peltoalasta käytetään rehun tuotantoon. Tarvitsemme siis nykyistä enemmän ruokaa, mutta ongelmana on se, ettei kunnollista viljelysmaata enää ole tarpeeksi. Otamme ruoantuotannosta ihmisruoaksi lähinnä valkoiset jauhot, rasvat ja sokerit. ELINA SAARINEN VTT, KUVA UUTISIA Solar Foods valittiin juuri Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomo-ohjelmaan. asukkaasta 1,6 miljardia on ylipainoisia samaan aikaan, kun yli 800 miljoonaa ihmistä on aliravittuja. Tuotantomenetelmä pohjautuu VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimukseen. VTT uskoo, että teknologinen kehitys tulee mullistamaan ruoan tuotantoketjut. ”On jo olemassa esimerkkejä ruoasta ilman peltoja. VTT lisää ruoanvalmistusreseptiin tieteen ja teknologian. H iukooko
VTT, Fazer ja IBM ovat avanneet IBM:n tiloihin tutkimusja pilottiravintola TestEatin, jossa tutkitaan tulevaisuuden ruokailuun ja ruoantuotantoon liittyviä ratkaisuja oikeassa ravintolaympäristössä tekoälyn avulla. IBM hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita Food Trust -alustalle rakentuvaan ekosysteemiin, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Se jäljittää kotimaisen kalan alkuperän ja kertoo avoimesti ja läpinäkyvästi, miten ja missä ruokakala on kalastettu. Siihen liittyvät hyvinvointi, kätevyys, ihmisen elämäntavat ja kokemukset. ”Ruoka on intiimi ja tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Yhteistyön tavoitteena on ruokaan liittyviä ratkaisuja tuottava, avoin crEATe-innovaatioekosysteemi. LOHKOKETJU KERTOO, MISTÄ LOUNASKALA PÄÄTYI LAUTASELLESI. Lohkoketjun idea on, että jokainen ketjun toimija eli niin kutsuttu lohko pystyy tallentamaan omalta osaltaan tietoa, jota muut lohkot hyödyntävät. Lohkoketjun jäljitettävyyden luotettavuus perustuu siihen, että kerran syötettyä tietoa ei voida enää muuttaa. Viime kesänä IBM lanseerasi S-ryhmän kanssa ensimmäisen lohkoketjuun pohjautuvan sovelluksen nimeltä Kuhatutka. Miten ruoka tulevaisuudessa tuotetaankaan, yksi asia on varmaa: teknologian ja tuotantoketjujen kehittämisen lähtökohtana on oltava kuluttaja. Tavoitteena on kehittää ruoantuotantomenetelmiä miehitetylle avaruuslennolle Marsiin. Helsingin Munkkiniemessä saa maistiaisen tulevaisuuden ruokailutavoista ja pääsee myös itse osallistumaan tutkimustyöhön. Tekoäly voi esimerkiksi antaa vinkkejä ihmisen syömän ruoan ravintoarvoista. Lohkoketju on maailmalla käytössä rahoitusalalla, mutta elintarvikeketjussa teknologian käyttö on vielä uutta. Ruoantuotannon on oltava kuluttajakeskeistä”, Poutanen summaa. Ruokakalan reitti selville IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman-Manninen näkee tekoälyn tuovan uusia mahdollisuuksia yhdistää ruoka ja terveys. Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi. Asiakkaiden liikkeistä ravintolassa kertyy dataa, jota IBM:n tekoäly Watson louhii ja analysoi. TestEat-tutkimusympäristössä voidaan havainnoida kuluttajien valintoja ja suhtautumista aidossa tilanteessa. pan avaruusjärjestön yrityshautomo-ohjelmaan. Lounaalle tekoälyn kanssa. ”Testaamme esimerkiksi, miten ruokalan valaistus, äänimaisema ja esillepano vaikuttavat ruokaan liittyviin valintoihin”, kertoo Fazer Food Servicesin kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto. Wicked Rabbit -vegebuffetista voi valita vaikkapa täydellisen kasvislounaan tai piipahtaa kahvilla. ”Uudet proteiinilähteet, ostotilanteessa viimeistellyt välipalat, älykkäät pakkaukset, digitaaliset suosittelijat ja ruokailuympäristön muokkaus ovat esimerkkejä tutkimuskohteista, joiden kehittämisessä ravintolaa tullaan hyödyntämään", VTT:n Kaisa Poutanen sanoo
Asumme ja työskentelemme Helsingin keskustassa. Ruokavaliomme on kasvisja kalapainotteinen. Perinteitä vaalimme Kaivosten kesämökillä Porvoon Gäggdragissa. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Mielestäni tämä Kaivos-laki ei kaipaa kokonaisuudistusta. Olemme tuotteestamme erittäin ylpeitä. ”Tuotteistettuja ja CE-merkittyjä kierrätysbetoneja ei ole kovin monia Suomessa. Olemme urbaaneja, mutta samalla perinteitä kunnioittavia Kaivoksia. Vihreiden innovaatioiden lähde olen ainakin työnantajani CLIC Innovationin kautta. Kaivos-lain kulmakivi on eläminen sopusoinnussa ympäristön kanssa. Koko ala on tehnyt töitä sen eteen, että kierrätysbetoni saadaan vakiintuneeseen käyttöön infrastruktuurirakentamisessa”, kiittää Purkupihan markkinointija kehittämispäällikkö Kati Tuominen. Yhtiö on tuotteistanut betonija tiilijätteestä valmistetun uusiokiviaineksen Demorock-tuotteiksi, jotka soveltuvat lukuisiin maanrakennuskohteisiin pengertäytteestä kantavaan kerrokseen asti korvaamaan neitseellistä kiviainesta. CLIC on yritysten ja tutkimuslaitosten omistama innovaatioklusteri, jossa kehitämme yhdessä kiertoja biotalouden ja energia-alan ratkaisuja globaaleihin tarpeisiin. Purkupiha avaa uuden kierrätysaseman Vantaalle Purkupiha Oy avaa maaliskuussa Vantaalle uuden kierrätysaseman. Uudella kierrätysasemalla on logistisesti erinomainen sijainti. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN CLIC INNOVATION, KUVA PIRJO KAIVOS Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Purkupihalla on jo Lahdessa kierrätysasema rakennus-, energiaja puujätteen käsittelyä varten. Kesämökki lisää Kaivosten ympäristövaikutuksia ja vaatii myös auton käyttöä. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa ja myydä Purkutorilla uusiokäyttökelpoista tavaraa. Millä tolalla ovat Kaivosten ympäristöasiat. ”Pääkaupunkiseudulla syntyy betonijätettä eniten Suomessa. ”Usein kokonaisina purettavat elementit, vaikkapa kierreportaat, kattopalkit tai jopa kokonaiset hallit, voidaan ottaa sellaisenaan uuteen käyttöön jossain muualla” , Tuominen sanoo. Asema on vastaanottoja käsittelypaikka ennen kaikkea rakennusjätteille, betonille ja puulle. Nämä virrat on jo painonsa ja kuljetuslogistiikkansa takia tärkeää käsitellä lähellä”, Rinne tähdentää. Osaamiskokonaisuus tarjoaa asiakkaalle paljon synergiaetua, kun palvelut saa samasta paikasta. Jätteitä lajittelemme, mutta siinä voisimme vielä parantaa. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Oletko kulta-Kaivos, vai kenties vihreiden innovaatioiden lähde. Pyrimme minimoimaan Kaivosten ympäristövaikutukset, mutta parannettavaa toki riittää.Kuljemme pääasiassa jalan tai julkisilla. Minua on kyllä joskus kutsuttu kulta-Kaivokseksi. Purkupiha on yksi Suomen suurimmista purkualan yrityksistä ja yksi johtavista rakennusten purkajista. Mikä on Kaivos-lain kulmakivi. Nyt Purkupiha-konserniin kuuluvat teollisuuslaitosten ja rakennusten purkutöihin erikoistunut Purkupiha Oy sekä haitta-ainetöihin ja vaativiin saneerauspurkutöihin keskittynyt Dammega Oy. Betonit kiertoon Betonin kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseksi Purkupiha on investoinut uuden murskaimen, joka jauhaa raekooltaan 0/45 mm:stä ja 0/90 mm:stä CE-merkittyä Demorockia. Kasvua haetaan edelleen erityisesti ydinliiketoimintoja tukevista liiketoiminnoista. Kaivosten ympäristö muodostuu perheestä, ystävistä, työyhteisöstä, ympäröivästä yhteiskunnasta ja monimuotoisesta luonnosta. Ovatko teidän perheen Kaivokset urbaaneja vai perinteisiä. ”Vantaan kierrätysaseman pääasiallisena roolina on tukea ydinliiketoimintaamme: pääkaupunkiseudun massiivija haitta-ainepurkamista. Kierrätysasemalla on mahdollisuus vastaanottaa myös muiden toimijoiden rakennusjätettä”, kertoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja ja Vantaan-toimintojen vastaava Kimmo Rinne. MAINOS www.purkupiha.fi www. purkutori.fi https://www.purkupiha.fi/ demorock-betonimurske/. Purkupiha edistää kierrätystä ja uusiokäyttöä myös perustamallaan ilmaisella Internet-kauppapaikalla www.purkutori.fi
KOULUTUKSENI: FM ja FL bioja ympäristötieteistä Jyväskylän yliopistosta. 17 UUSIOUUTISET 1|2019. ”Pääasiassa olemme tutkineet Äänekosken biotuotetehtaan alueelta syntyviä sivuvirtoja, esimerkiksi sellunkeiton sivujakeita ja jätevesilietteen mädätettä. Kasvipohjaisena osana tutkimme ruokohelpeä.” Kukkonen on suunnitellut kasvualustoihin liittyvät kokeet ja ohjaa niitä. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVA J yväskyläläisen Sanna Kukkosen työ käy esimerkiksi tutkijan työstä, joka ei ole teoreettista kirja-arkistojen kaivelua. Noin 400 000 euron hankkeessa on mukana teollisuutta ja kiertotalousyrityksiä, joiden sivuvirtojen, lannoitevalmisteiden tai mädätysjäännöksen soveltuvuutta kasvualustoiksi tutkijat nyt selvittävät. Lähden sinne haalarit päällä.” KÄDET MULLASSA KUKA: Sanna Kukkonen, Luonnonvarakeskuksen tutkija. MISTÄ: Jyväskylästä. Ensimmäiset koesarjat käynnistyivät Saarijärven Biotalousinstituutissa viime kesänä. Myös itse kasvualustasta on tarkoitus tehdä kierrätettävä ja korvata muoviruukut niin, että kasvualusta kelpaisi käytön jälkeen puutarhaan maanparannusaineeksi. Tavoitteena on kehittää teollisuuden sivuvirroille nykyistä arvokkaampia käyttökohteita sekä korvata kierrätyspohjaisilla materiaaleilla turvetta. Kukkonen on tehnyt tutkijan töitä jo yli 20 vuotta. Siihen liittyy paljon koereissuja Helsingin Viikkiin, Suonenjoelle ja Joensuuhun. SEURAAVAKSI: Luken tutkimusasemalla Piikkiössä teemme kasvihuonekokeita ja testaamme kasvualustojen toimivuutta viljely-ympäristössä. Ihmiselle on tärkeää olla konkreettisesti yhteydessä luontoon ja maahan. Hän on kehittänyt esimerkiksi mansikanja puutarhanviljelyä sekä peltomaan laatumittausmenetelmiä. Aluksi kasvualustat on tarkoitus suunnata kotitarveviljelyyn, vähitellen ammattiviljelyynkin. Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa tutkijana työskentelevä Kukkonen on kaivellut uransa varrella paljon konkreettisempiakin asioita: ”Pitkään olen istunut pelloilla ja kaivellut lieroja!”, hän nauraa. Kasvualustat ovat Euroopassa noin 2,5 miljardin euron bisnes. SUOSITTELEN: Puutarhaharrastusta. Hän tekee samalla myös puutarhakasvilajikkeiden talvenkestävyystutkimusta. ”Tutkimusasemalla työ on käytännön työtä. AIEMMIN: Tulin koulusta suoraan tutkijaksi MTT:lle vuonna 1996. ”Valmistamme seokset, ruukutamme ne ja seuraamme ominaisuuksia: Miten ravinnetalous käyttäytyy, miten lannoite vapautuu, miten rakenne säilyy ja millaiset vedenpidätysominaisuudet alustalla on?” Jyväskylän toimistolla hän tekee suunnittelua, tulosten käsittelyä ja osallistuu kokouksiin. Nyt on menossa kolmas koesarja. Yli vuosi sitten hän aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä, kierrätyspohjaisia kasvualusta ratkaisuja kehittävässä tutkimusprojektissa
Lopputuloksena on ravinteiden talteenoton ja kierrättämisen tehostumisen lisäksi ravinnevalumien pieneneminen, mikä johtaa vesistöjen tilan paranemiseen. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Jätevesilähteistä hankkeeseen on valikoitunut yhdyskunnan jätevesi, jätteidenkäsittelyalueen suotovesi, biokaasulaitoksen rejektivesi sekä erilliskerätty ihmisen virtsa. Leväbiomassan hyödyntäminen ravinteiden talteenotossa olisi KOLUMNI JUSSI HUOTARI JONNA PIIPARINEN JA LAMMIN BIOLOGINEN ASEMA, KUVAT Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. JÄTEVESIEN RAVINTEET KIERTOON LEVIEN AVULLA Jätevesien sisältämien typen ja fosforin talteenotto mikrolevien avulla voisi tehostaa kierrätystä ja parantaa vesistöjen tilaa. Leväkasvatusta laboratoriossa biokaasulaitoksen rejektivedessä. 50 vuodessa. Vaikka typen kohdalla rajallisuus ei ole ongelma, vaatii typpiyhdisteiden tuotanto paljon energiaa. Tavoitteena on vesistökuormituksen vähentäminen ja levien sitomien ravinteiden hyötykäyttö. Huotari on toiminut vierailevana tutkijana myös Sisä-Mongolian maatalousyliopistossa. rasvahapot, pigmentit), tai biomassaa voidaan käyttää rehuna. 18 UUSIOUUTISET 1|2019. Nykyisessä jätevedenpuhdistuksessa suuri osa ravinteista jää kierrättämättä. Jussi Huotari toimii tutkijana Leväsieppari-hankkeessa, jossa tutkitaan jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. . Hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Vanajavesikeskus. Vaihtoehtoisesti leväbiomassa voidaan jalostaa energiaksi, siitä voidaan ottaa talteen arvokkaita komponentteja (esim. helpointa sisällyttää käsittelyprosessiin lähellä päästölähdettä ennen jätevesien viemäriverkostoon laskemista, sekä pienillä jätevedenpuhdistamoilla, joita on valtaosa Suomen noin 500 puhdistamosta. vanajavesi.fi/levasieppari-hanke-ravinteet-talteen-ja-kiertoon-luonnonmukaisesti/ LEVÄBIOMASSAA VOISI HYÖDYNTÄÄ ETENKIN PIENILLÄ JÄTEVEDEN PUHDISTAMOILLA. https://www. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sisältävät valtavan määrän ravinteita, jotka nykyisessä energiaja kemikaali-intensiivisissä jätevedenpuhdistusprosesseissa poistetaan kaasuna ilmaan (typpi) tai saostetaan kasvien kannalta huonosti hyödynnettävissä olevaan muotoon (fosfori). Kehitetyn puhdistustekniikan avulla olemme pelastaneet sisävetemme, mutta samalla poistaneet käyttämämme ravinteet peltojemme ravinnekierrosta ja ruoantuotannosta. Käyttämällä mikroleviä osana jätevedenpuhdistusta jätevesien sisältämistä ravinteista on mahdollista palauttaa merkittävä osa biomassan muodossa hyötykäyttöön lannoitteena. Ravinteiden talteenotto levien avulla on menetelmänä suhteellisen yksinkertainen ja vakaa, kun kasvuolosuhteista huolehditaan. On esitetty laskelmia, joiden mukaan helposti hyödynnettävä louhittava fosfori loppuu maailmasta n. Maailman energiankäytöstä 2 % kuluukin pelkästään typentuotantoon. Siksi se on toteutettavissa monissa erilaisissa jätevesikohteissa. P itkän aikavälin kehityksen näkökulmasta fosfori muodostaa kriittisen resurssin. Ympäristöministeriön rahoittamassa Leväsieppari-hankkeessa selvitetään mikrolevien käyttöä erityyppisten jätevesien ravinteiden sidonnassa sekä leväbiomassan käyttöä lannoitteena
Nyt vain noin 30 prosenttia kerätystä muovista kierrätetään Euroopassa. Myös kustannukset karkaavat korkeiksi. Muovinkeräys käy kalliiksi pikkukunnille 19 UUSIOUUTISET 1|2019. Jopa 18 prosenttia sekajäteroskapussin painosta voi olla muovipakkauksia. Koostumustutkimukset ovat todenneet, että sekajätteen painosta jopa 15—18 prosenttia on muovipakkausjätettä. Keski-Suomessa syntyy vuodessa yhteensä 39 341 tonnia sekajätettä, josta 6 352 tonnia on muovipakkausjätettä. Ilmastohyötyjä saadaan etenkin suurissa kunnissa kuten Jyväskylässä, Äänekoskella, Saarijärvellä ja Muuramessa, jos muovipakkausten erilliskeräys laajennettaisiin kiinteistökohtaiseksi ja jopa vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin. Hyötyykö ilmasto, jos muovipakkausjätteet kerättäisiin asukkailta nykyistä laajemmin. Muovipakkausjätteen kiinteistökeräystä on kokeiltu vasta pieninä pilotteina. Keski-Suomessa muovipakkausjätteitä kerätään tällä hetkellä lähinnä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ja kuntien jäteyhtiöiden ekopisteillä. . Kotitalouksien sekajätteen joukossa on paljon muovipakkausjätettä. Pienissä kunnissa sen sijaan muovipakkausten erilliskeräys kannattaa nykytiedon valossa toteuttaa ekopistekeräyksenä, sillä kiinteistökohtaisessa keräyksessä kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat syövät kierrätyksestä saavutettavat hyödyt. Jyväskyläläiset kotitaloudet ilmoittautuivat innokkaasti mukaan vapaaehtoiseen muovipakkausten keräyskokeiluun. Kevyt muovi valtaa sekajäteroskiksesta painoaan suuremman tilan. Euroopan unionin kiertotalousdirektiivit edellyttävät, että seitsemän vuoden päästä muovijätteistä kierrätettäisiin 50 prosenttia ja vuonna 2030 jo 55 prosenttia. ELINA SAARINEN LCA CONSULTING, KUVIOT, ANNE KALLIOLA/ MUSTANKORKEA OY, KUVAT K eski-Suomen liiton tilaama ja LCA Consulting Oy:n toteuttama elinkaaritutkimus osoittaa, että lisäämällä kotitalouksien muovipakkausjätteen erilliskeräystä ja kierrätystä voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä. Entä mitkä olisivat täydennetyn erilliskeräyksen kustannukset kerättyä muovijätetonnia, asukasta ja päästösäästötonnia kohti
Jyväskylässä, Äänekoskella ja Saarijärvellä ilmaston lämpenemisen ehkäisyn kannalta selvästi paras vaihtoehto on kerätä muovipakkausjätteitä vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä sekä ekopisteiltä täydentävänä keräyksenä. Pienemmässä kunnassa kuten Karstulassa täydentävä ekopistekeräys lisäisi kustannuksia noin neljä tuhatta euroa vuodessa. Kerättävä pakkausmuovi paalataan Mustankorkean jätekeskuksella ja toimitetaan Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon jatkojalostukseen. . Mustankorkea kerää puolivuotisessa pilotissa kokemuksia asukkaiden lajitteluinnosta ja selvittää edellytyksiä kiinteistökohtaiselle pakkausmuovin keräilylle. Laadun voi kuitenkin olettaa paranevan ajan kuluessa. Sen sijaan erilliskeräyksen laajentaminen kiinteistöihin ei näyttäisi ympäristön kannalta kannattavan. Päästöjä vähentää se, että muovipakkauksia ei poltettaisi enää sekajätteen joukossa, sekä se, että jalostettu uusiomuovi korvaisi kierrätyksessä neitseellisiä muoveja. Kiinteistökeräyksen järjestäminen kunnan kahdeksalle yli 20 huoneiston kiinteistölle maksaisi 8 500 euroa lisää ja kiinteistökeräyksen laajentaminen kaikkiin vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin yli 20 UUSIOUUTISET 1|2019. Jyväskylässä ekopistekeräyksen täydentäminen seitsemällä keräyspisteellä kasvattaisi kustannuksia nykyisestä noin 30 000 euroa. Esimerkiksi Karstulassa, jossa selvityksen tekohetkellä ei erilliskerätty lainkaan muovipakkausjätettä eikä kunnassa ollut vielä muovinkeräysastiaa ekopisteellä, muovipakkausten täydentävä ekopistekeräys tuottaisi kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästösäästöt. Tällöin tonnihinta olisi vähän yli 500 euroa. LCA Consulting laski, paljonko muovipakkausten täydentävä erilliskeräys maksaisi per asukas Keski-Suomen kunnissa. Jyväskylässä tiheimmällä kiinteistökeräyksellä olisi saatavissa jopa yli 21 prosentin päästövähenemä nykytilaan verrattuna, eli vältettäisiin lähes 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöjen syntyminen. Karstulassa muovijätettä ei kannattaisi erilliskerätä suoraan kiinteistöiltä, koska keräyksen päästöt kasvaisivat niin suureksi, että kierrätyksen kokonaispäästöt voisivat jopa hieman kasvaa pelkkään ekopistekeräykseen verrattuna. Vapaaehtoisessa keräyksessä saadaan todennäköisesti laadukkaampaa materiaalia kuin pakollisessa keräyksessä. Ilmoittautuneiden taloyhtiöiden määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys. Puoli miljoonaa euroa nykyistä enemmän maksaisi muovipak kausten kerääminen kaikista Jyväskylän vähintään viiden huoneiston kiinteistöistä. Sadan tonnin päästösäästöt Täydentävän ekopistekeräyksen avulla lisääntynyt muovin kierrätys pienentäisi kasvihuonekaasupäästöjä nykytilasta Mustankorkean kohdekunnissa yhteensä noin 133 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa ja Sammakkokankaan kunnissa noin 95 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Kustannukset on jaettu kaikkien kunnan asukkaiden kesken ja kuvattu euroina yhtä asukasta kohden vuodessa. roa. Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentämistä selvittänyt tutkimus ennakoi, että Keski-Suomen alueella on odotettavissa, että ainakin alussa muovinkeräysastiaan päätyy paljon muutakin kuin kierrätykseen kelpaavaa muovimateriaalia. Tutkimuksen laskelmat on tehty tiettyjen taustaoletusten perusteella (esimerkiksi käytetyistä polttoaineista ja keräyksessä käytettävästä kalustosta), koska kaikkia mahdollisia skenaarioita olisi vaikeaa ja työlästä huomioida. ”Osasimme toki odottaa, että muovinkeräys kiinnostaa. Saimme mukaan kattavan pilottijoukon”, iloitsee Mustankorkean kuljetusvastaava Terttu Nyberg. Taloyhtiöt ovat vaihtaneet yhden kolmesta sekajäteastiastaan muovinkeräysastioihin tai hankkineet uuden astian muovipakkausten erilliskeräämistä varten. Jos muovipakkauksia erilliskerätään vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä, keräyskulut lisääntyisivät 300 000 euTALOYHTIÖT INNOSTUIVAT KERÄYSKOKEILUSTA LÄHES KAKSISATAA jyväskyläläistä taloyhtiötä innostui lähtemään mukaan Mustankorkea Oy:n marraskuussa käynnistämään, vapaaehtoiseen muovinkeräyskokeiluun. Kaksi kuljetusyritystä tyhjentää muovijäteastiat kerran viikossa. Muovipakkausten keräämisen hyötyjä ja kustannuksia selvitettiin nyt kehitystyön jatkoa varten. Tiheämpi keräys ei aina hyödytä ympäristöä Pienissä kunnissa, kuten Hankasalmella, Karstulassa, Uuraisilla, Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kannonkoskella, täydentävällä ekopistekeräyksellä voidaan saavuttaa ilmaston näkökulmasta hyötyjä, vaikkakin hyödyt ovat Jyväskylään verrattuna pienemmät. HSY:n alueella toteutetussa vapaaehtoisessa muovikeräyksessä ja siitä tehdyssä koostumustutkimuksessa huomattiin, että muovijätteeseen kuulumattoman materiaalin osuus pieneni kolmestakymmenestä prosentista vähän yli kymmeneen prosenttiin kahdessa vuodessa, kun asukkaat oppivat lajittelemaan. Joissain tapauksessa kiinteistökeräys jopa kasvattaisi muovipakkausten keräyksen ja kierrätyksen aiheuttamaa ilmaston lämpenemisvaikutusta. Kulut tuhansia euroja tonnilta Mitä enemmän halutaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä keräyspisteitä ja sitä kautta lisätä kierrätykseen ohjautuvan muovijätteen määrää, sitä enemmän kustannukset nousevat. HSY:n lajittelukokeessa suurin osa muovista kelpasi kierrätykseen