Uudelleenkäytölle vihdoin arvoa Hyvästi, kaatopaikkajäte! Laatuongelmat kiusaavat lasinkierrätystä Kiertotalouden erikoislehti. 3 1/2016 Mitä mieltä kiertotalouspaketista
Laivaromuja ei ole enää vuosikausiin rahdattu köyhien maiden rannikkovesiin purettavaksi, vaan ne tekevät viimeisen matkansa takaisin kotitelakalle Suomeen, jossa ne aloittavat uuden elämän. Tietokone onkin eri kuin viime viikolla, sillä sait juuri päivitetyn version laitetoimittajalta, joka kerää koneet käyttäjiltä säännöllisesti uusien raaka-aineeksi. Ruudulta luet uutisen: suomalaisfirma on jalostanut romanialaiselta vanhalta kaatopaikalta kaivamistaan jätteistä niin paljon hopeaa, että siitä valmistetaan täkäläisen aurinkopaneelitehtaan neljännesvuoden tuotantoerä. Käyt aamutoimilla taloyhtiön viherhuoneessa, jossa asukkaiden jätökset ravitsevat tomaattija lehtikaaliviljelmiä. pääkirjoitus 1.2.2016 Utopian ensihetkiä. Ne kuljetetaan suomalaisilla telakoilla luoduilla laivoilla, jotka on koottu elinkaarensa loppuun seilanneista aluksista. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Vähän sen jälkeen Venäjä luopui viimeisenä maana öljyntuotannosta. Terien kulumisesta ei tarvitse murehtia, koska blenderiä ja muitakin taloyhtiön kodinkoneita vuokraava leasing-firma huoltaa ne säännöllisesti. Kuvittele taloutta, jossa kaikki tavarat ja palvelut tuotettaisiin niin, että vältettäisiin viimeiseen asti ottamasta käyttöön uusia luonnonvaroja ja pyrittäisiin korvaamaan ne kaikki kierrätetyillä materiaaleilla. Muistat, kuinka sijoitusmarkkinat menivät uusiksi siinä vaiheessa, kun yhtiöiden aiheuttamat ympäristövaikutukset alkoivat näkyä kirjanpidossa ja bruttokansantuotteen tilalle otettiin globaalisti käyttöön ympäristön kuormituksen ja resurssien hyödyntämisen huomioiva mittaristo. P ariisin ilmastokokous onnistui joulukuussa solmimaan historiallisen sopimuksen, joka saattaa säästää elämän edellytykset pallollamme. Millainen olisi tällainen maailma. Suomeen on syntynyt metsäteollisuuden veroinen uusi teollisuudenala, joka kuiduttaa ex-halpaketjujen muinoin Aasiassa teettämistä vaatteista uusiopuuvillakuituja. Seuraava Uusiouutiset numero 2 ilmestyy 23.3.2016. Tätä ajatusta on kutsuttu megatrendiksi ja paradigmamuutokseksi hyvästä syystä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Susa Junnola/ Sitra Jyri Seppälä (SYKE), Johanna Pirinen (Konecranes), Anni Huhtala (VATT) ja Pertti Tammivuori (Enevo) puhuivat Sitran paneelissa kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista Finlandia-talolla joulukuun alussa. Jos ajatus konkretisoituisi täydessä mittakaavassa, sillä olisi yhtä suuret vaikutukset tulevien sukupolvien elämään kuin globaalisti toteutetulla ilmastotyöllä. Ilmeisesti tätä uutta muovia on aiempaa helpompi kierrättää. Nappaat kasviksia smoothieen, jonka valmistat yhteiskeittiössä blenderillä. Joulukuussa saimme myös toisen historiallisen toimenpidesuunnitelman, joka jäi vähemmälle mediahuomiolle: Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa kiertotalouden toimenpideohjelmaksi. ISSN 0787-0663, 27. Kaikki taisi alkaa siitä, kun Euroopan komissio teki sen kiertotalouspaketin vuonna 2015… n Elina Saarinen, Päätoimittaja. Kivihiilikin on historiaa. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on kova tavoite. Avaat tietokoneen ja aloitat etätyöpäivän. Lehden osateemoja ovat huomisen ratkaisut, lajittelu ja erilliskeräys, materiaalija ravinnekierrot. Uusiouutiset 1/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Vesa Keinonen, Päivi Kuisma, Teemu Saralampi ja Lauri Turpeinen. Nyt Venäjä tuottaa osan lämmitysenergiastaan vanhojen kaatopaikkojensa niillä jätteillä, joita ei pysty kierrättämään. Koneen pintamateriaalia on muutettu. Metsäteollisuuden vanhoista tehtaista lähtee uusiokuituja vaateja tekstiilitehtaille ympäri maailmaa. Se pohjautuu ajatukseen siirtymisestä lineaarisesta kulutusmallista resurssien kiertoon. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Työt kutsuisivat, mutta katsahdat ikkunassa leijailevia lumihiutaleita, ja ajatukseksi ajelehtivat menneisiin vuosiin. Tämä tietänee hyvää osakesalkullesi, sillä olet sijoittanut molempiin yrityksiin. Heräät aamulla sängystä, jonka patja ja kaikki vuodevaatteet on tehty kierrätyskuiduista. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa
Laatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Hyvästi, kaatopaikkajäte! Rode-Jore vetoaa: Lukekaa lehtiä! Monitilatoimisto säästää myös ympäristöä Betonimurske korvaa kiviaineksia Kivikossa Gasum Oy ostaa Taaleritehtaan Biotehtaan Jäte korvaa kivihiiltä Yhdyskuntajätteestä poltetaan nyt puolet Lukijalta: Jäterasvojen polttoa pitäisi välttää Kiertotaloudessa kuluttajien valinnoilla iso rooli Biotalousohjelmaan uusi rahoitusmalli Tapahtumakalenteri Nimitysuutisia Uutisia lyhyesti Kolumni: Teemu Saralampi Kiertolainen. 4 Uusiouutiset 1/2016 SISÄLTÖ 1/2016 3 5 6 8 10 12 15 16 18 22 25 26 28 29 30 33 34 35 36 37 38 39 40 42 Tämän numeron osateemat: jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, lajittelu ja erilliskeräys, uusioraaka-aineet sekä kierrätysalan murros. Uudelleenkäyttö arvoonsa Veisitkö roskat, Heikki Salo. Olli Urpela Jiri Halttunen Elina Saarinen Pääkirjoitus Kerro mielipiteesi Uusiouutisista! Suurten vaikutusten lakiesitykset valmisteltavana Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta Uusioraaka-aineille luotava eurooppalaiset sisämarkkinat Mitä mieltä kiertotalouspaketista. Miljoonasade julkaisee uuden levyn. 36. 16. Nyt kisaavat ekosysteemit, sanoo Tekesin Teija Lahti-Nuuttila, s. Heikki Salo kertoo, miksi sen kannessa on tuulimyllyjä, s. 26. Käyttämättömät toimistoneliöt kuormittavat ympäristöä, muistuttaa Päivi Hietanen, s
2) Mitä mieltä olet Uusiouutisetlehdestä. Uusiouutiset 1/2016 5 Kerro mielipiteesi ja voita kylpylähemmottelua! Osallistu Uusiouutist en lukijaäänestykse en! Voit voittaa Holiday Clubin 50 euron kylpylälahja kortin. Vastaa näihin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Lahjakortin voi käyttää osissa ja se on voimassa 12 kuukautta toimituspäivästä. 3) Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme?. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut tavoittaa arkisin työpäivän aikana, jotta voimme tavoittaa sinut, jos voitat. Lahjakortilla voi maksaa mieluisia tuotteita ja palveluita kaikissa Suomen Holiday Club -kylpylähotelleissa ja loma-asunnoissa. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Holiday Clubin lahjakortin voi käyttää hyvään oloon, hemmotteluun tai herkutteluun. Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Arvomme lahjakortin kaikkien vastanneiden kesken. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 26.2.2016 osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi
Työryhmän ehdotuksen mukaan sidosyksiköiden muille kuin omistajilleen harjoittama myynti saisi olla enintään 10 prosenttia niiden toiminnasta. Työja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Elise Pekkala arvioi tammikuun alussa Uusiouutisille, että hankintalakiesitys annettaisiin eduskunnalle helmikuun aikana. Mukana on edustus ympäristöministeriöstä, työja elinkeinoministeriöstä, sosiaalija terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Sen on tarkoitus valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Julkisia hankintoja koskevia EU-direktiivejä on sovellettava kansallisesti 18.4.2016 alkaen. Selvitys tarkastelee, millaisia vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja yrityksiin on hallitusohjelman mukaisella jätehuollon vastuujaon muuttamisella verrattuna nykytilanteeseen ja mahdollisiin muihin vaihtoehtoihin. 6 Uusiouutiset 1/2016 n ELINA SAARINEN S uomen hallitus on linjannut strategisessa hallitusohjelmassaan, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kuntasektori pelkää, että rajaus johtaisi jätehuollon kaaokseen ja huonontaisi sellaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka ovat tukeutuneet jätehuollossaan kuntainfraan. Ohjausryhmää vetää ympäristöministeriön Anna-Maija Pajukallio. Direktiivi sallisi 20 prosentin myynnin muille kuin omistajille. n Suurten vaikutusten lakiesitykset valmisteltavana Kevään aikana tehdään sekä Suomessa että EU:ssa päätöksiä ja lainsäädännöllisiä linjauksia, jotka mullistavat jätehuollon toteuttamisen käytäntöjä Suomessa. Hankintalain kokonaisuudistusta on valmisteltu pitkään laajassa työryhmässä. YTP:n mukaan kuntien yksinoikeuksien purkaminen edistäisi palveluinnovaatioiden syntymistä ja kierrätystä. Ne muistuttavat kunnallisten jätelaitosten jo tehneen satojen miljoonien eurojen investoinnit jätehuoltoinfrastruktuuriin nykyisen vastuujaon pohjalta. Työryhmän ehdotus oli kompromissi, sillä osa jäsenistä olisi sitä mieltä, että rajan tulisi olla jopa nolla prosenttia. Se tuotti kesän kuulemiskierroksella yli 200 lausuntoa. p Suomi päättää pian muun muassa hankintalaista ja hallitusohjelman mukaisesta kuntien jätehuoltovastuiden muuttamisesta. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys vastustavat kuntien jätehuoltovastuun kaventamista. Vaikutusten arvioinnissa lähetetään myös kyselyjä jätehuollon asiakkaille. Yksi keskeinen tarkasteltava aihealue on niin sanotun toissijaisen vastuun (TSV) toteuttaminen jatkossa: nykylain mukaan kunta vastaa toissijaisesti myös yritysten jätehuollosta, jos sitä ei ole saatavissa markkinoilta ja jos jäte soveltuu kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Työryhmän ehdotus uudeksi hankintalainsäädännöksi valmistui jo viime toukokuussa. Lopullinen linjaus on nyt poliittisten päättäjien käsissä. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry puolestaan pitää rajausta tervetulleena. Hankintalaki eduskuntaan helmikuussa. EU taas käsittelee kiertotalouspaketin jätedirektiiviuudistuksia.. Ministeriöiden yhteinen ohjausryhmä on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kirjauksen toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Vastuiden muuttaminen tässä vaiheessa olisi taloudellisesti kestämätöntä. Ehdotukseen on sen jälkeen tehty lukuisia korjauksia ja parannuksia. Työ on käynnistynyt taustaselvityksillä ja keskeisten sidosryhmien syvähaastatteluilla. Yksi kiperimmistä kysymyksistä on sidosyksiköiden asema. Poistuuko TSV
Uusiouutiset 1/2016 7
Se korvaa paketin, jonka komissio veti viime vuoden alussa pois käsittelystä ja jonka tilalle komissio lupasi sorvata entistä kunnianhimoisemman aloitteen. Kiertotalouspakettiin sisältyykin jätehuollon lisäksi mm. Ecodesign-direktiiviin komissio haluaa lisätä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteereitä. Susa Junnola/ Sitra Kiertotalouspaketti katsoo koko elinkaarta Euroopan komission uusi kiertotalouspaketti keskittyy yhdyskuntajätteisiin, mutta tavoittelee myös entistä kestävämpää tuotantoa. n ELINA SAARINEN. 8 Uusiouutiset 1/2016 E uroopan komissio julkisti joulukuun alussa (2.12.2015) uuden tiedonantonsa kiertotalouspaketista. kiertotalous Komissio haluaa ohjata yhteiskuntaa lineaarisesta kulutusmallista materiaalien ja resurssien viisaaseen ja kestävään käyttöön. Kiertotalous on saamassa 5,5 miljardin euron rahoituksen EU:n koheesiorahastosta ja lisäksi Horizon2020-ohjelmasta vielä 650 miljoonan euron potin. Tuottajavastuu laajenee koskemaan myös tuotteen elinkaaren loppuvaihetta. kestävää tuotantoa, teollisia symbiooseja ja tuotesuunnittelua sekä kestävää kuluttamista koskevia ehdotuksia
Tuore puheenjohtajamaa Alankomaat informoi jäsenmaita direktiivien valmistelusta kesäkuun ympäristöneuvoston kokouksessa. Samassa kokouksessa hyväksytään myös jäsenmaiden päätelmät komission toimenpidesuunnitelmasta. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on tarkoitus vähentää 10 prosenttiin vuoteen 2030.. Ne valmistuvat tämän vuoden aikana. Jokainen jäsenmaa esittää oman kantansa komission esitykseen. Valtioneuvosto on juuri tehnyt jätedirektiiviehdotuksista U-kirjelmän ja komission tiedonannosta E-kirjelmän eduskunnalle. Ministeri osallistui joulukuussa Sitran kiertotalousseminaariin. Eduskunta muodostaa oman kantansa esitykseen kevään aikana. Suomen esittämiä huolia ja ehdotuksia on monilta osin otettu huomioon ja painopistettä on siirretty jätepolitiikasta laajemmin kiertotalouden edistämiseen”, Tiilikainen näkee. Lisäksi kiertotalouspakettiin kuuluu kuuden jätealan direktiivin muuttaminen. EU:n ympäristötyöryhmä on aloittanut jätedirektiiviehdotusten käsittelyn jo tammikuussa. Kierrätyksen laskentaan uusi ohje Komissio aikoo harmonisoida myös sitä, kuinka kierrätys määritellään ja miten se lasketaan eri maissa. ”Suomen huolet kuultiin” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan komission paketti antaa Suomen kiertotalouden kärkihankkeelle vahvan selkänojan. n Pakkausmateriaaleille kovat kierrätystavoitteet n Pakkausmateriaaleille komissio esittää uusia uudelleenkäyttöja kierrätystavoitteita. Suomessa kaatopaikalle meni viimeisimmän Tilastokeskuksen tilaston mukaan enää 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2014. Kiertotalouspakettia käsitellään myös EU:n kilpailukykyneuvostossa. Nämä ovat: – Muovipakkausjätteestä valmisteltava uudelleenkäyttöön tai kierrätettävä 55 % vuoteen 2025 mennessä – Puupakkausjätteestä 60 % vuoteen 2025 mennessä ja 75 % vuoteen 2030 mennessä – Metalleista, lasista, paperista ja kartongista 75 % vuoteen 2025 ja 85 % vuoteen 2030 mennessä n Eduskunnan kanta kevään aikana E uroopan komission toimintaohjelma kiertotaloudesta sisältää suunnitelman toimenpiteistä parille seuraavalle vuodelle. ”Suomen kannalta komission ehdotus on huomattavasti parantunut aiempaan ehdotukseen nähden. Kierrätyksessä Suomen on tehtävä merkittäviä muutoksia jätehuoltojärjestelmäänsä, sillä Suomen olisi jotenkin onnistuttava kaksinkertaistamaan kierrätyksensä vajaassa kymmenessä vuodessa. Komissio valmistelee myös jätteet ja energia -tiedonantoa sekä biomassan kestävyyskriteereitä koskevaa tiedonantoa. n t Ministeri Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen siihen, että ravinteiden kierrätys on kiertotalouspaketissa niin hyvin mukana. Uusiouutiset 1/2016 9 Komissio aikoo selvittää, kuinka tuotteiden takuuaikaa voitaisiin pidentää ja estää sellainen tuotanto, jossa tuotteet suunnitellaan vanhentumaan ja rikkoutumaan nopeasti. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tiukentuu 60 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on tarkoitus vähentää 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat erittäin kovia, sillä EU:ssa on jäsenmaita, joissa kaatopaikalle viedään yhä lähes kaikki yhdyskuntajäte. Erityistä huomiota komissio kiinnittää muovijätteeseen, ruokajätteeseen, biomassaan sekä kriittisiin raaka-aineisiin. Kiertotalouspaketti keskittyy jätteiden kokonaismäärän sijasta lähinnä yhdyskuntajätteisiin. Ympäristöministeriö on kuullut joulu-tammikuussa ympäristöja jätealan keskeisiä sidosryhmiä näiden mielipiteistä. Lisäksi komissio haluaa uusioraaka-aineille ja kierrätystuotteille kuten kierrätysravinteille ja -lannoitevalmisteille toimivat markkinat. Kiertotalouspaketti antaa selkänojaa, luo liiketoimintamahdollisuuksia ja tukee Suomen hallituksen tavoitteita”, Tiilikainen sanoo. ”Kiitokset varapuheenjohtaja Kataiselle valmisteluvaiheen yhteistyöstä. Kiertotalouspaketin valmistelun etenemistä voi seurata ympäristöministeriön jäteosio-nettisivujen kautta. Komissio antaisikin huonoiten pärjänneille maille lisäaikaa. Myös jätteenpolton tuhkasta kierrätetty metalli voitaisiin laskea kierrätysprosenttiin mukaan. Kierrätysprosentit tulisi laskea lopulliseen kierrätysprosessiin menevästä jätemäärästä painon mukaan (input). Tässä on tekemistä, sillä kierrätysaste on madellut 32–35 prosentin tuntumassa jo pitkään
Komissio on etsinyt pragmaattisia keinoja luoda tasainen pelikenttä bisnesmallien muuttamiseen ja kuluttajien ostopäätösvoimaan. n ELINA SAARINEN hipstereiden harrastus, vaan malli, jolla markkinatalous toimii tehokkaammin kuin nyt. 10 Uusiouutiset 1/2016 kiertotalous E i mennyt kahta päivää siitä, kun EU julkisti kiertotalouspakettinsa 2.12.2015, ennen kuin Sitra järjesti jo ensimmäisen kansainvälisen tason keskustelutilaisuuden paketin käytännön merkityksistä ja mahdollisuuksista. Yli neljäsataa kutsuvierasta kokoontui 4. Tuotantovaiheeseen tulemme laajentamaan ecodesign-direktiivin p Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo Suomen hyötyvän kiertotaloudesta: ”Suomessa on paljon yrityksiä, jotka pystyvät tallentamaan vesistä tai jätteistä arvoaineita. Vieraiden joukossa olivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, europarlamentaarikko Heidi Hautala, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Rooman klubin varapresidentti Anders Wijkman. Mikäli lainsäädäntö on oikeanlaista, sekundäärimateriaalit kulkevat rajojen yli ja niille on toimivat sisämarkkinat. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää myös luoda selkeät säännöt jäteaineen päättymisen kriteereistä ja sivutuotteista.” Susa Junnola/ Sitra. Hän avasi tilaisuuden kertomalla kiertotalouspaketin perusfilosofiasta: ”Meille kiertotalous ei ole fundamentalistinen ekstremistien tai Uusioraaka-aineille luotava eurooppalaiset sisämarkkinat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toivoo, että uusi kiertotalouspaketti synnyttää uusioraaka-aineille toimivat sisämarkkinat EU:ssa. joulukuuta Finlandia-taloon pohtimaan kiertotaloutta EU:ssa. Lineaarisessa mallissa ollaan tilanteessa, jossa raaka-aineita lojuu käyttämättömänä kaatopaikalla.” Katainen korostaa, ettei kiertotalous toteudu, ellei markkinatalous ole siinä mukana. Komission esityksessä on kaksi osa-aluetta: lainsäädäntöesitys jätteiden kierrättämisestä ja kaatopaikkasijoittamisen vähentämisestä, sekä toimintasuunnitelma, jossa kuvaillaan seuraavia askeleita. ”Sen sijaan, että katsoisimme pelkkää jätettä, haluamme katsoa koko kiertoa. Katainen uskoo Suomen olevan yksi maista, jotka tulevat eniten hyötymään kiertotalouden malleista
Uusiouutiset 1/2016 11 käyttöalaa. ”Toivon, että materiaalitehokkuudesta tulee pilari ilmastostrategioiden toteuttamisessa”, Wijkman sanoo. Jos regulaatio on oikeanlainen, rahasta ei tule olemaan pulaa. Tulemme tarjoamaan kuluttajille valinnan mahdollisuuksia. Parlamentti on hyvin valmis tarttumaan näihin haasteisiin”, Hautala näkee. Katainen mainitsee erikseen, että EU aikoo luoda ensimmäiseksi Euroopan laajuiset muovin uusiotuotemarkkinat. Tätä varten komissio laatii uusiomuoveille kysyntään pohjautuvat laatukriteerit. Tuotetakuuseen tulee laajennuksia. ”Vetoan yrityksiin, että on myös kuluttajien etu saada kestävämpiä, paremmin valmistettuja ja vähemmän jätettä tuottavia tuotteita.” Kiertotalous avuksi ilmastotyössä Rooman klubin varapresidentti Anders Wijkman korostaa julkisten hankintojen asemaa kiertotalousratkaisujen edistämisessä. Samaan aikaan kiertotalouspaketin julkistamisen kanssa Pariisissa mietittiin ilmasto-ongelmien ratkaisua. Lisäksi on uusi Euroopan investointipankin EFSI-rahasto, joka tukee yksityisiä sekä julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia (PPP, public-private-partnership-hankkeita). Ennen aikojaan vanhenemaan suunniteltujen tuotteiden vastaiseen taisteluun luodaan erityissääntöjä. Susa Junnola/ Sitra. ”On merkitystä, että meillä on suomalainen poliitikko vetämässä koordinointia”, toteaa Sitran asiantuntijaksi siirtynyt Timo Mäkelä. Europarlamentaarikko Heidi Hautala löytää paketista jotain parannettavaakin. Ne voisivat pyytää tarjouksia ratkaisuista, ei tuotteista”, hän esittää. ”Yleensä julkiset tahot eivät etsi innovaatioita vaan halvinta ratkaisua. Rakennerahastoista voidaan tukea demonstraatiohankkeita ja uutta teknologiaa 5,5 miljardilla eurolla. n p Europarlamentaarikko Heidi Hautala pitää hankaluutena sitä, että EU-tasolla on äärettömän vaikea ottaa käyttöön kaikkein tehokkaimpia taloudellisia keinoja, verotusta. Tuottajavastuun järjestelmiin tulee harmonisoituja minimivaatimuksia”, Katainen listaa. Hän kaipaa pakettiin sitovia tavoitteita sekä materiaalitehokkuuteen että jätteen synnyn ehkäisyyn. Ruokahävikin vähentämiseen ja merten jäteongelman ratkaisuun tarvittaisiin tavoitteita. Kannustamme suunnittelemaan tuotteita, jotka ovat resurssitehokkaita. ”Euroopan parlamentti tulee varmasti kiinnittämään huomiota siihen, ettei voida edetä ilman kunnianhimoisia tavoitteita, indikaattoreita ja keinoja niiden saavuttamiseen. Komissio haluaa vahvistaa muidenkin uusioraaka-aineiden sisämarkkinoita, esimerkiksi jäteja biopohjaisten lannoitteiden. ”Odotan mielenkiinnolla, miten komissio edistää taloudellisia ohjauskeinoja kiertotalouteen”, Hautala totesi Sitran seminaarissa. Hän kiittää ecodesign-direktiivin laajentamisen suunnitelmaa, mutta muistuttaa, että sitä on myös vahvasti vastustettu. Silloin firmat hoitavat homman, koska niiden kannattaa se tehdä.” Kataisen mukaan kiertotalouspaketti tulee avaamaan Suomelle uusia mahdollisuuksia, koska teknologiainnovaatiovetoisuus on kiertotalouden ydintä. Ilmastokokous pääsi yhteiseen sopimukseen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, ettei ilmasto saisi lämmetä yli 1,5 astetta. Hän kiittää esimerkiksi BSAG:n työtä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Katainen jatkaa kiertotalousohjelman koordinointia Euroopan komissiossa. Horizon2020rahoituksesta on varattu kiertotalouteen 650 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Rahoituksen puutteesta kiertotalouden toteuttaminen ei Kataisen mukaan jää kiinni. ”Haluan silti korostaa sääntelyn merkitystä
Yhtenä huolenani on massapohjaisen RMC-indikaattorin keskeiseksi kaavailtu rooli resurssituottavuuden mittaamisessa ja tavoitteen asettamisessa. On hienoa, että tuotesuunnitteluun ja sitä kautta tuotteiden pitkäikäisyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden ja kierrätettävyyden edistämiseen panostetaan monin keinoin. Mitä näkemyksiä Euroopan komission kiertotaloustiedonanto herätti ympäristöja jätealan toimijoiden keskuudessa. 1) Mikä on mielestäsi hyvää kiertotalouspaketissa. 2) Tulee selvittää tarkemmin ”lopullisen kierrätysprosessin” määritelmä, ettei se johMitä mieltä kiertotalouspaketista. 3) Mitä toivot paketin jatkovalmistelulta. 12 Uusiouutiset 1/2016 kiertotalous Johanna Laaksonen, valtakunnallisen jätesuunnitelmatyön koordinaattori, SYKE: 1) Uudelleenkäytön huomioiminen kierrätysprosentin rinnalla on olennainen parannus kestävän jätehuollon mittaamisessa, samoin laskentamenetelmien yhtenäistäminen EU-tasolla. Elinkaarinäkökulma ei saisi unohtua. Kierrätysmateriaalien kysynnän kasvattaminen on hyvä asia, jos ei luoda keinotekoisia markkinoita huonolaatuisille tuotteille. Tuotesuunnittelun tulisi kulkea käsi kädessä kierrätystavoitteiden asettamisen kanssa, jotta tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Sami Lamberg Jari Aalto Paula Eskola, Resurssitehokas elinkeinoelämä -vastuualueen johtava asiantuntija, Motiva: 1) Se on selkeästi edellistä kunnianhimoisempi ja ottaa laajemmin käyttöön keinot, joilla vaikutetaan tuotteiden koko elinkaareen ja pyritään sulkemaan kiertoja tiukemmin, eli siten, että materiaalien arvo säilyy entistä korkeammalla tasolla. 2) Edelleen tarvittaisiin lisää konkretiaa. Vaaralliset aineet pitäisi saada pois kierrosta, muuten kierrätystavoitteiden kasvun myötä riskit kasvavat. Lisätäänkö kierrätystä kierrätyksen vuoksi. Samoin komission ehdottamat kierrätysmäärien yhtenäiset laskentamenetelmät ovat erittäin tärkeitä sekä kierrätystavoitteiden seurannan, että eri maiden keskinäisen vertailtavuuden vuoksi. 3) Laskentatapojen ja määritelmien selkeyttäminen Suomen kommenttien pohjalta. Jotta kiertotalouspaketilla tavoiteltavia hyötyjä voidaan arvioida, tarvitaan oikeita asioita kuvaavat ja luotettavat indikaattorit. Pidän hyvänä myös sitä, että komissio ehdottaa toimia (EU-tasoiset laatustandardit ja end-of-waste-kriteerien selkiyttäminen) kierrätysraaka-aineiden käytön edistämiseksi. 2) Entä huonoa. n ELINA SAARINEN da matalan jalostusasteen kierrättämiseen. Pelkkä massapohjainen tarkastelu/ vertailu ei riitä, vaan aina tulee huomioida myös materiaalien laatuja. Samoin se, että teollisia symbiooseja tukemaan komissio aikoo selkiyttää ja yhtenäistää jätteitä ja sivuvirtoja koskevaa lainsäädäntöään
3) Luvassa on lukuisia pakollisia ja vapaaehtoisia toimia kiertotalouden tavoitteiden edistämiseen. Asiaperusteet ja faktat jatkovalmisteluun. Lisäksi tarvittaisiin enemmän konkreettisia kannusteita ja velvoitteita ohjaamaan yritysten toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä sekä julkisia hankintoja. Marko Laakkonen/ JLY ry. Myöskään jätehuollon kokonaisvaikutuksia ympäristön tai talouden kannalta ei haluta säädellä. Aikaisempi korkean kierrätysasteen vaatimus saattaa joissakin tapauksissa johtaa jopa uudelleenkäytön välttelyyn. Esitettyjen toimenpiteiden toteutus vaatii myös kansallisella tasolla vahvaa panostusta toimenpiteiden käytäntöön viemiseen ja viestintään. Pekka Kiirala Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja, Rinki Oy: 1) Uudelleenkäytön mukaanotto kierrätysasteen laskentaan on tärkein hyvä asia. 3) Paketin valmistelusta puuttuu edelleen monia tulkintoihin vaikuttavia yksityiskohtia, jotta kokonaisuutta voisi tarkemmin Riikka Kinnunen, asiantuntija, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry: 1) Yhdyskuntaja pakkausjätteelle asetettavilla kierrätystavoitteilla ja niiden toteuttamisella vaikutetaan ensisijaisesti kuluttajien asenteisiin. 2) Kiertotalouspaketti kohdistuu edelleen lähinnä vain yhdyskuntajätehuollon säätelyyn ja siinäkin vain määriin perustuviin prosentteihin. Isot materiaalivirrat mm. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun tavoitellaan materiaalien ja niiden arvon pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän tulee varata riittävästi resursseja. 2) Vaikka paketti huomioi aiempaa paremmin myös kierrätysmateriaaleja markkinoille vetävät tekijät, ei näihin tekijöihin kohdistu samalla lailla sitovaa lainsäädäntöä kuin jätteisiin. Jäsenmaiden tilastoinnin ja raportoinnin yhdenmukaisuus tulee myös toteuttaa. 3) Nyt olisi vielä aikaa laskea, millaisia vaikutuksia kierrätysasteeseen seuraa, kun laskentatapa muuttuu ja uudelleenkäyttö otetaan mukaan. Lisäksi kiertotalouspaketin tavoitteet kohdistuvat vain yhdyskuntajätteeseen, vaikka tavoitteita pitäisi asettaa myös elinkeinotoiminnassa syntyvälle jätteelle. Uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä korkeammalla hierarkiatasolla. 3) Paketin jatkovalmistelussa on tarpeen varmistaa, että kierrätysasteen laskentaan ehdotetut säännöt eivät romuta kierrätystavoitteiden ohjaavuutta. Tämän lisäksi luvataan laatia erilaisia strategioita, työsuunnitelmia ja ohjeita. Pitäisi ensin tietää nykytila. Koska siirtyminen kiertotalouteen on myös systeeminen muutos, on hienoa, että paketti ohjaa parempiin kannustimiin tuotesuunnittelun puolella sekä antaa rahoitusta innovatiivisille demonstrointihankkeille. Laskentamenettelyn yhdenmukaistaminen on oleellista vertailukelpoisen seurannan ja sääntelyn kehittämisen aikaansaamiseksi. tuotannossa ovat isolta osalta sääntelyn ulkopuolella. Tuotannon sääntely ja esimerkiksi tuotteiden ecodesign ovat ainakin toistaiseksi jääneet paketin hurskaiksi toiveiksi. Positiivista on myös, että komissio kannustaa jäsenmaita sivutuoteja end-of-waste -määritelmien käyttöön, ohjaa erilliskeräämään biojätettä ja ottamaan taloudellisia ohjauskeinoja käyttöön. Esitetyt korkeat kierrätystavoitteet voivat yhä estää käytännössä elinkaariajattelun mukaisen etusijajärjestyksestä poikkeamisen jätehuollon kokonaisvaikutusten perusteella. 2) On huonoa, että on asetettu tavoite, ennen kuin tiedetään, mistä se lasketaan. Uusiouutiset 1/2016 13 ympäristöominaisuudet. YTP ry Markku Salo, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys JLY ry: 1) Uudelleenkäytön valmistelun laskeminen mukaan kierrätykseen on hyvä ja toivomamme lisäys
Ilmastonmuutos ja uusiutuva energia eivät näy riittävästi kiertotalouspaketissa. 2) Selkeät indikaattorit, verotukselliset kannusteet ja investointien rahoitusmekanismit vauhdittaisivat kiertotalouteen siirtymistä nopeammin. Biotalouteen, digitalisaatioon ja ecodesigniin liittyviä näkökulmia on tuotava jatkossa vahvemmin esiin. Se on selkeä signaali yrityksille investoida kiertotalouden alueelle. 14 Uusiouutiset 1/2016 Kari Herlevi arvioida. n kiertotalous Sami Lamberg. Kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta kierrätysmateriaalien kysyntä on keskeistä. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra 1) Euroopan komission julkaisema kiertotalouden edistämisohjelma sisältää tärkeitä linjauksia työllisyyden, yritysten kilpailukyvyn ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseksi. Pelkkä jätehuollon sääntely johtaa näennäiskierrätykseen, jos ei säädellä lisää materiaalien kysyntää. Samoin painotusta konkreettisiin kokeiluihin. Uusi paketti tarkastelee kiertotaloutta edellistä ehdotusta monipuolisemmin, mutta lisää kannusteita tarvitaan. Paketin kehittelyssä tulisi edelleen huomioida paremmin jäsenmaiden erilaiset ilmastoja maantieteelliset olosuhteet ja yhdyskuntien infrastruktuuri. 3) Tarvitaan nopeasti konkreettisia kannusteita ja velvoitteita ohjaamaan yritysten innovaatiotoimintaa, kuluttajien käyttäytymistä sekä julkisia hankintoja
Esimerkiksi tynnyreiden kunnostus ja käyttäminen uudelleen monta kertaa päihittää kertakäyttöiset tynnyrit elinkaaripäästöissä. Kunnostettu tynnyri voidaan käyttää teollisuudessa uudelleen viisi tai kuusikin kertaa ennen romutusta. Ne ajattelevat, että se sotkee muutenkin hankalaa jätetilastointia”, kertoo Rinki Oy:n Juha-Heikki Tanskanen. n Uudelleenkäyttö arvoonsa Euroopan komission uuden kiertotalouspaketin ehkä paras uutinen Suomelle on, että komission mielestä uudelleenkäyttö pitää huomioida entistä paremmin myös kierrätysasteita laskettaessa. Suomessa on toimivat ja tehokkaat järjestelmät esimerkiksi puisten kuormalavojen, pantillisten juomapullojen ja muovisten leipomolaatikoiden uudelleenkäyttöön. Suomessa kaikista pakkauksista kierrätetään nyt vajaa 60 prosenttia. Ilman uudelleenkäyttöä muovipakkausten kierrätysaste on vain 23 prosenttia ja puupakkausten 15 prosenttia. Kunnostukseen tulevien tynnyreiden määrä on pudonnut kolmasosaan 1990-luvun huippuvuosista, koska uudelleenkäyttöön ei ole kannustanut mikään. Puupakkauksissa on todella vaikea saavuttaa kierrätysastetta ilman uudelleenkäytön hyväksilukemista. Onni Forsell Oy Rajamäellä kunnostaa käytettyjä tynnyreitä. Uusiouutiset 1/2016 15 T ähän saakka EU on ylenkatsonut uudelleenkäytön lähes kokonaan omassa tavoiteseurannassaan, vaikka uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä korkeammalla tasolla kuin kierrätys. ”Uudelleenkäytön valmistelulla on aivan ratkaiseva merkitys Suomelle, mutta on jäsenmaita, jotka eivät halua uudelleenkäyttöä laskea. Jos uudelleenkäytön saa laskea prosentteihin mukaan, muovien uudelleenkäyttöja kierrätysaste onkin jopa 74 prosenttia ja puullakin 62 prosenttia. n ELINA SAARINEN p Sitra järjesti kiertotalousseminaarinsa välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli julkaissut kiertotalouspakettinsa. Ainoastaan kuitupakkauksissa uudelleenkäyttöä on vähän. Asiakkaiden täytyisi kierrättää tynnyrinsä kunnostajien kautta. Nyt tynnyrit päätyvät helposti romutettavaksi”, Jouko Forsell sanoo. Toimitusjohtaja Jouko Forsell kertoo yhtiön kunnostavan nykyisin noin 60 000 tynnyriä vuodessa uudelleenkäyttöön. Toisaalta puupakkauksille on bioenergiatavoitteiden takia kova imu poltettavaksi. Uudelleenkäytön huomioiminen auttaisi lasi-, metalli-, puuja muovipakkausten tavoitteisiin pääsemistä. Metallipakkauksissa tynnyrien kunnostus nousisi ansaitsemaansa arvoon, samoin metallisten rullakoiden uudelleenkäyttö. ”Kiertotalouspaketin periaate on hyvä, mutta vaatisi konkreettisia työkaluja, jotta toimintatavat markkinoilla muuttuisivat. Susa Junnola/ Sitra. Uudelleenkäytön huomioiminen olisi järkevää paitsi tavoitteiden saavuttamisen, myös ympäristön kannalta. Konsulttitoimisto Tauwin tutkimuksen mukaan kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki voi olla jopa kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttötynnyrin. Suomessa puupakkaukset erilliskerätään hyvin, mutta niille ei oikein ole materiaalikierrätyskohteita kotimaassa. Komissio on tiukentamassa pakkausjätteiden kierrätysvaatimusta nykyisestä 55 prosentista vaiheittain 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus kuitenkin parantaa mahdollisuuksia laskea pakkausten kuten puulavojen ja pantillisten juomapakkausten uudelleenkäyttö mukaan tavoitteen toteutumiseen, mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista Suomessa huomattavasti
Tämä on vähän kuin olisi saanut uuden tilaisuuden. Levyn nimi on tarkoitettu humoristiseksi viittaukseksi Jimi Hendrixin Electric Ladylandiin. Mistä uuden levyn nimi tulee. Kun viime vuonna lähdimme uudestaan keikkailemaan, valitsimme esitettäviä biisejä ja huomasimme, että ympäristöteema on ollut jo varhaistuotannossa. n ELINA SAARINEN M iljoonasade julkaisee helmikuussa uuden albumin Sähköinen Rouva Maa. Mehän emme olisi tässä, jos se ei tuntuisi tosi kivalta. Ympäristöasiat eivät ole tietoisesti uudella levyllä esillä, mutta niihin viitataan tarinoiden kautta, ei luennoiden. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja luontoon. Olin ensin sitä vastaan, ajattelin että vanhoja hömpötyksiä. Jonkin sortin yhteiskunnallisuus on aina liittynyt Miljoonasateeseen. Olet sanoitusmestari. Esimerkiksi Maa pohjoinen -biisissä puhutaan veden käytöstä. Jouduimme uudestaan yhdessä studioon vähän vahingossa. Vastausvuorossa Miljoonasateen Heikki Salo. Mutta innostuin ja niin muutkin jätkät. Nimikkokappaleessa isä antaa kitaralleen nimeksi Sähköinen Rouva Maa. Mietin joskus, että eipä meikäläisenkään muutosyrityksillä ole ollut mitään seurauksia. Säännöllisesti tulee palautetta, että hienoa, kun on saanut paljon ajateltavaa. Miltä paluu tuntuu. Nuoli ja väri -albumilla oli ympäristöpoliittisia juttuja. Jo aiemmalta Veitsen valossa -albumilta löytyy laulu Keltainen metsä. Jiri Halttunen p Miljoonasade kävi promokuvauksissa uutta levyä varten Jyväskylässä tammikuussa. Ja onhan levyn kannessa tuulimyllyjä. Miljoonasateella on paljon pitkäaikaisia faneja 1980-luvulta asti. Edellisestä Miljoonasateen levystä tulee kuluneeksi 16 vuotta. 16 Uusiouutiset 1/2016 Veisitkö roskat, Heikki Salo. Voiko sanoituksilla muuttaa maailmaa. Onko levyllä viitteitä ympäristöasioihin. Ne laulut ovat nyt ehkä vieläkin ajankohtaisempia. Laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo kuvassa toisena vasemmalla.
Minulla on Tampereella kaupunkiviljelyksiä ja mökillä hyötykasveja. Minulla on 25 ruukkua ympäri tonttia Pispalassa. Viime syksyltä on loistava esimerkki: Raikun kyläkoulu Kangasalta meinattiin lakkauttaa. Minulla on yritys, mutta sen infra on kevyt: toimisto eli läppäri kulkee mukanani. Mikä on oma luontosuhteesi. Kateviljely on loistava kiireisen miehen ratkaisu: valkosipulit syksyllä maahan ja lehtiä päälle. Millaista jätettä syntyy työssäsi muusikkona ja kulttuurintekijänä. Summat ovat pieniä, mutta on tosi tärkeää, että sijoittamalla voi tehdä samalla eettisiä asioita. n. Marraskuussa valtuusto perui lakkauttamisen. Sitten meillä on sellainen Made in Pispala -juttu, jossa Linkolan Pentti tulee meidän pihaan aina tammikuussa myymään vastakalastettua madetta ja kuhaa. Euroopan komissio julkaisi ennen joulua kiertotalouspaketin. Se on hieno kaleidoskooppi tai kaukoputki luontoon. Teimme erään oppilaan kanssa koulusta biisin. Autolla ajamisesta tulee enimmät päästöt. Olen jo pitkään ajatellut, että muutos lähtee siitä, että bisnes ja ympäristö nivotaan yhteen. Onko sinulla joitakin kierrätysniksejä, joita haluaisit vinkata muille. Olen kesämökkimiehiä. Siinä on tärkeää se, että kierrätys ja talous ovat samassa. Olemme vaimoni kanssa esimerkiksi mukana Taaleritehtaassa sijoittajana rakentamassa tuulimyllyjä ja biokaasulaitoksia Suomeen. Ei tarvitse kitkeäkään. Mitä sana kiertotalous sinusta tarkoittaa. Siihen tehtiin aseistariisuva video, joka levisi YouTubessa. Viime vuosina olen ruvennut viljelemään ja hoitamaan mehiläisiä. Kaupunkiviljelyä varten olen tehnyt itse altakasteluruukkuja. Uusiouutiset 1/2016 17 Joten luulen, että sittenkin voi. Mehiläistarhaus on uusin juttu. Ne pärjäävät viikonkin, vaikka en ehtisi kastelemaan. Viljelen tomaattia, lehtikaalia, fenkolia, valkosipulia ja Suomessa viihtyviä yrttejä kuten nukulaa ja iisoppia
Kisan voitti englanLaatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Pakkauslasijätettä on jo saatu kierrätettyä uuden Rinki-ekopisteverkoston kautta lasipakkausten raaka-aineeksi. Tämä on edellytys sille, että lasipakkausjätteen tiukentuvat kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa. Aiemmin lasipakkauksista lähes puolet on mennyt lähinnä maanrakennuskäyttöön. Tai siis siitä osasta lasiätettä, joka on lajiteltu oikein. Jopa kaksi keräyslasikuormaa kolmesta on laadultaan niin huonoa, ettei lasijäte sovellu kierrätettäväksi. ”Lasipakkausjätteessä on ollut laatuongelmia. n ELINA SAARINEN tilainen Berryman-yhtiö, joka valmistaa suomalaisesta lasijätteestä esimerkiksi virvoitusjuomapulloja. 2/3 materiaalista menee maanrakennuskasaan. Rinki Oy ja lasin tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry haluavat nyt lasipakkausjätteen aitoon kierrätykseen, jossa lasipakkauksista valmistetaan uusia lasipakkauksia. Lasieriä pilaavat varsinkin terveydenhuollosta peräisin olevat lasipakkaukset. Kuitenkin vasta kolmasosa tuottajien terminaaleissa vastaanotetuista lasipakkauksista kelpaa kierrätykseen. ”Noin kolmasosa lasijätteestä kelpaa kierrätykseen. 18 Uusiouutiset 1/2016 T ammikuussa käynnistynyt uusi pantittoman pakkauslasin keräysjärjestelmä on kohdannut lajitteluongelmia. Oma astia juomalaseille. Ensimmäinen laivalasti on jo toimitettu kierrätyskumppanille”, hän jatkaa.. Rinki Oy kilpailutti kierrätysvaihtoehdot. Ongelmana ovat olleet erityisesti materiaalin joukkoon kerätyt terveydenhuollon pakkaukset”, kertoo Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen
Hän kehottaa kuljetusyrityksiä poistamaan esimerkiksi vanhainkodit, terveyskeskukset ja eläinlääkäriasemat ajoreiteiltä, joilla kerätään tavallista lasipakkausjätettä. Ongelmana injektionestepullot Tanskanen korostaa, että uusien lajitteluohjeiden sisäistäminen vie kuluttajilta aikaa. ”Järjestämme kevään aikana Rinki-verkoston kauppakeräspisteiden yhteyteen oman astian lasijätteelle kuten peileille, juomalaseille ja kahvikupeille”, sanoo Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Uusiouutiset 1/2016 19 Laatuongelmat kiusaavat lasin kierrätystä Alueilla, joilla lasi on aiemmin käytetty soran korvaajana maarakentamisessa, kuluttajat ja yritykset eivät vielä ole oppineet uusia lajitteluohjeita. ”Kotitalouksien apteekkipakkaukset kuten yskänlääkepullot ovat ok, mutta terminaaleihin on tuotu kuormia, joissa on muun lasipakkausjätteen joukossa tai jopa erikseen 200-litran jätesäkissä injektiopulloja. Jätelaitokset pohtivatkin nyt oman keräysastian järjestämistä keramiikkaa ja juomalaseja varten. Rinki Oy Pakkausjätteen tuottajat perustavat uusia Rinki-ekopisteitä Suomeen noin 450.. Kuluttajalasin kuormaan on selvästi tyhjennetty väärien asiakkaiden astioita”, Tanskanen sanoo. Hänen mukaansa yllättävää olisi ollut, jos mitään lajitteluongelmia ei olisi ilmennyt. Terveydenhuollon lasipakkaukset eivät kuulu ollenkaan kuluttajilta kerättävän lasipakkausjätteen joukkoon. Nyt näitä ei enää saa laittaa pakkauslasiastiaan. Esimerkiksi Metsäsairila Oy Mikkelin seudulla on jo päättänyt alkavansa kerätä erikseen kotitalouksista muun kuin pakkauslasin. Ne eivät oikein sovellu myöskään energiakäyttöön menevään sekajäteastiaan, koska polttolaitoksessa niistä on vain haittaa. ”Olemme sopineet kierrätyskumppanin kanssa, että keramiikan ja kotitalouslasin määrää vähennetään neuvonnan avulla pitkäjänteisesti”, kertoo Tanskanen. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole syypäitä siihen, ettei kaikki kerättävä lasipakkausjäte ole kelvannut uusien lasipakkausten raaka-aineeksi. Berrymanilla on lasisirulleen niin sanottu end-of-waste-status. Silti niitä on tuotu Rinki-ekopisteverkoston keräysterminaaleihin huomattavia määriä, jopa niin paljon, että ne ovat pilanneet kokonaisia keräyslasieriä. Siellä pakkauslasin joukkoon on ennen laitettu myös keramiikka ja juomalasit. Lasin kierrätyksen estävät terveydenhuollon kohteista peräisin olevat injektionestepullot. ”Jotta materiaalin voi tuoda tuottajien käsittelyyn, on terveydenhuollon lasipakkauksille perustettava oma ajopiiri”, Tanskanen sanoo
Sille Rinki kilpailuttaa oman käsittelytapansa. Verkostossa oli tammikuussa noin 1 500 pistettä, joissa kerätään kartonki-, lasija metallipakkauksia. Suurin osa pisteistä saa vihreän Rinki-ekopistekyltin. ”Keskustelemme parhaillaan eri toimijoiden kanssa terveydenhuollon lasipakkausten lajitteluohjeesta. Se vaatii ihmisiltä uuden oppimista ja alan toimijoilta skarppaamista.” n. Rinki tekee yhteistyötä paperin tuottajayhteisöjen ja vaatteiden kierrätystä hoitavien organisaatioiden kanssa. ”Terveydenhoidon lasipakkauksia on vain yksi tai kaksi tuhatta tonnia kaikesta lasipakkausjätteestä, jota syntyy vajaat 30 000 tonnia. Keräyssäiliöt tarroitetaan lajitteluohjeilla kevään aikana. Verkostoon on tulossa myös viitisensataa pistettä muovipakkausten keräämistä varten. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n alueella kerätyn lasin laatu on ollut hyvää. Koko verkosto on käytössä heinäkuun loppuun mennessä. Useissa Rinki-ekopisteissä on mahdollisuus palauttaa myös keräyspaperia ja tekstiiliä. Suomessa on jo seutuja, joilla terveydenhoidon lasipakkaukset eivät ole ongelma. Se on pieni virta, joten logistiikka on saatava tehokkaaksi”, Tanskanen sanoo. ”Teemme jokaisen terminaalin kuormista kokoomanäytteitä ja analysoimme ne. Mikäli joku toimija ei saa terveydenhuollon pakkauksia pois kuormista, joudumme kieltämään näitä kuljetusyrityksiä tuomasta kuormiaan meille, kunnes kuormien laatu vastaa ohjeitamme.” Tyhjät terveydenhuollon lasipakkausjätteet voi tuoda Ringille. End-of-waste-kriteerit eivät salli yhtään terveydenhoidon lasia muun lasin joukkoon. Jos kuormissa on terveydenhuollon lasipakkauksia, etsimme kuljetusyritykset, jotka ovat niitä tuoneet. Rinki Oy Oy ovat keskustelleet paitsi kuntien ja kuljetusyritysten, myös terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Ongelmat pyritään ratkaisemaan aina yhteistyössä. Kuluttajakeräyksessä sallitaan lajitteluvirheitä, mutta yritysasiakkailta edellytetään ohjeiden mukaista lajittelua. Lisäksi tuottajayhteisöt ovat perustaneet terminaaleja, joissa otetaan vastaan kuntien ja yksityisten toimijoiden keräämää pakkausjätettä. Se rakentaa alkukeväästä osaan terminaaleistaan niitä varten erilliset vastaanottopaikat, jotta tällekin lasipakkausjätteelle olisi olemassa tuottajien ylläpitämä järjestelmä. Useissa on myös muovipakkausten keräyssäiliö. Kunnan olemassa olevia keräyspisteitä on muutettu monilla paikkakunnilla Rinki-ekopisteiksi. ”Lasi konkretisoi koko kiertotalouden tavoitteen: lajittelun on oltava tarkkaa, jotta materiaali voidaan saada aitoon kierrätykseen. Myös itse korkit on tehty sellaisiksi, ettei niitä ole helppo irrottaa.” Rinki valmistelee nyt sopivaa lajitteluohjetta terveydenhuollon toimijoiden lasipakkausjätteelle. Terveydenhuollon lasia ei kuitenkaan voi toimittaa kierrätyskäyttöön Iso-Britanniaan. 20 Uusiouutiset 1/2016 Se tarkoittaa, että kun jätelasi on puhdistettu ja lajiteltu Berrymanin laitoksella, sitä ei pidetä enää jätteenä vaan tuotteena. ”Monet toimijat sanovat, ettei pulloja voi huuhdella, koska jäämiä ei voi päästää viemäriin. Niitä täydennetään uusilla keräyssäiliöillä niin, että kaikissa Rinki-ekopisteissä on vähintään lasija kartonkipakkausten sekä metallin keräyssäiliöt. Kuluttaja voi siis palauttaa vähintään kolmea eri pakkausjätelajia kaikkiin Rinki-ekopisteisiin. n p Terveydenhuollon injektionestepullot ovat pilanneet kerättyjä pakkauslasijäte-eriä. Jos on riski, että tavanomaisen jätteen joukkoon päätyisi lääkejäämiä, tulee injektiopulloista ottaa korkit pois ja ne on huuhdeltava”, Tanskanen jatkaa. Jotta lasijäte soveltuisi limsapullojen raaka-aineeksi, lasijätteessä ei saa olla terveydenhuollon pakkauslasia. Tanskanen kertoo, että Suomen Keräyslasiyhdistys ja Rinki Ilme yhtenäistyy kevään aikana K aupan ja teollisuuden omistama Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on perustanut Rinki-ekopisteverkoston kuluttajien pakkausjätteiden keräämistä ja kierrättämistä varten. Tanskanen muistuttaa, että kuntien ja kuljetusyrittäjien velvollisuutena on opastaa asiakkaitaan, jos ne järjestävät pakkausjätteen keräystä