on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti on Magneetti Valkoinen kotka, pyhä henkesi TIENNÄYTTÄJÄ RAJATIEDON 11/2020 7, 90 € Kvanttifysiikan todellisuus Elokuva Fatimasta Rajatietopäivässä tavattiin! Pentti Suutarisen terveysteesit Tukahdetut tunteet Kansi 11-2020.indd 1 20.10.2020 12.13
Ultran musiikki lehtipaketti tiedot paketin artikkeleista, kirjoittajineen: www.ultra-lehti.com / lehdet / teemapaketit 18 € hinta sis. 13 valikoitua lehteä Kansi 11-2020.indd 2 20.10.2020 12.13. Mitä tiedämm e todellis uudesta
Lehden paperi valmistettu alhaisin päästöin, kestä vän kehityksen mukaan hoidetuista metsistä. Katolisille se taas on merkki heidän uskonsa oikeassa olemisesta. 11/20 2.11. 3/20 2.3. 9/20 2.9. 2/20 3.2. Itse kirjoitin aiheesta Ultran Ufot 50-vuotta juhlanumeroon kesällä 1997 kahdeksansivuisen artikkelin otsikolla Vuosisadan merkittävin ufoilmiö. 10/20 1.10. Pääkirjoitus ULTRA 11/2020 4 TU U LA -m A Ri A k A n g A sL A m Pi TOIMITUS / ILMOITUKSET Puh. En tiedä, moniko lukija asian huomasi, mutta onnistuimme tekemään lokakuun Ultran ilman, että mainitsimme koronaa kertaakaan. Jälleen näemme ruuduissamme ja uutiskuvissa vakavia viranomaisia ja ministereitä ylöspäin osoittavien käyrien edessä kertomassa uusista rajoituksista elämäämme. En ole sitä vielä ehtinyt näkemään, mutta kaikesta päätellen se on kunnon budjetilla ja eturivin näyttelijöillä toteutettu. 5-6/20 4.5. En ole itse päässyt käymään paikanpäällä, mutta siellä vieraillut ystäväni toi minulle patsaan ”Neitsyt Mariasta ja kolmesta pyhästä paimenlapsesta”. Hetken ehti jo näyttää paremmalta ja tässäkin lehdessä kerrotaan useammasta alan tapahtumasta, jotka ehdittiin pitämään ennen tilanteen huonontumista. 4/20 1.4. 03-555 8101 e-mail: tilaukset@ultra-lehti.com TAITTO Avendis (artikkelit) oriveden kirjapaino (kannet ja ilmoitussivut) JULKAISIJA kustannus oy Rajatieto hallituksen pj. Tämän Ultran jutussa Johanna Blomqvist kertoo ikivanhasta vertauksesta, jossa joukko sokeita kohtaa norsun ja jokainen tekee eri tulkinnan riippuen siitä, mitä osaa eläimestä tunnustelee. Ihmiskunta on oppinut tulemaan toimeen vaarallisempienkin tautien kanssa, ja uutisia lääkkeiden ja rokotteiden edistymisestä tulee lähes päivittäin. Fatiman Ilmestystä voi hyvällä syyllä pitää kaikkien aikojen todistusvoimaisimpana ufotapauksena, tai rajatietotapauksena. Fatiman ilmestykseen tuntuu sopivan samankaltainen logiikka: jokainen löytää selityksen, joka omaan maailmankuvaan parhaiten sopii. 12/20 2.12. oitu PeFc ja Fsc serti. Tapahtumapaikka on nykyään valtavan pyhiinvaeltamisen kohteena, ja matkamuistobisnes on voimissaan. Ultran oma rajatietopäivä Kylämän toimituksella oli menestys, ja kaikesta näki kuinka paljon tällaista yhteistä kokoontumista oli kaivattu. kulttuurija mielipidelehtien yhdistyksen (kultti ry) jäsen. henkilötietoja käsitellään euroopan Unionin tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Kolme paimenessa ollutta lasta tapasi useamman kerran vierailijan, ja kuuluisaa lokakuun kohtaamista ”auringon tansseineen” oli seuraamassa 70000 todistajaa. kaatein. No, tässä lehdessä se ei enää onnistunut. suomen Yrittäjien jäsen. Fatiman ilmestys ei unohdu T ässä Ultrassa Hollywoodin kirjeenvaihtajamme Erkki Kanto kertoo uudesta Fatima-elokuvasta. (03) 555 8101 045 679 6920 045 7831 9701 (päätoimittaja) e-mail: toimitus@ultra-lehti.com ToimiTUsjohTAjA Arja kuningas PÄÄToimiTTAjA marko kananen ToimiTUsAssisTenTTi kimmo kuningas TILAUKSET ULTRA-lehti salojärventie 36, 17950 kylämä Puh. Alueella vaikutusvaltainen katolinen kirkko omi tapauksen heti itselleen ja on käyttänyt sitä omien päämääriensä ajamiseen. eero mattila 12/2020 ilmestyy 2.12.2020 ULTRA ILMESTYY VUONNA 2020 1/20 2.1. 7-8/20 22.6. Portugalissa vuonna 1917 tapahtunut Fatiman ilmestys on varmasti tuttu monille Ultran lukijoillekin. serti. Tulevaisuutta on tässä turha lähteä enempää ennustamaan, mutta tätä kirjoittaessa tuntuu siltä, että tilanne voi muuttua vielä huonommaksi, ennen kuin se kääntyy paremmaksi. Pidemmällä perspektiivillä on mielestäni kuitenkin täysin mahdollista katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti. issn 0357-2846 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Ultra 11 2020.indd 4 19.10.2020 19.13
Toni Brander sai henkilöapurahan englanninkielisen Mysterium Tremendum -esoterialehden julkaisemiseen. Tulokseen päätyi prof. hänen vierellään Rajatiedon Yhteistyön väkeä: Ari-Pekka hyrkäs, Tarja saario ja puheenjohtaja juha Pennala. Toni Brander, joka sai stipendin englanninkielisen mysterium Tremendum -lehden julkaisemiseen. Teologian väitöstutkija Miia Kontro sai stipendin jälleensyntymäkokemuksia tutkivaan kirjahankkeeseen "Heijastuksia menneisyydestä – suomalaisten kokemuksia edellisistä elämistä". Tutkimustuloksemme avaavat uuden tavan tarkastella tietoisuuden evoluutiota ja sen neurobiologisia rajoitteita, sanoo Nieder. Atte Huhtala, Janne Bäckström sekä muu työryhmä sai stipendin "Esoteerinen ja okkultti Turku" –kirjahankkeeseen. Taiteilija, bioteknologian maisteri ja graa. Evoluution historian näkökulmasta tämä tarkoittaisi tutkijoiden mielestä sitä, että tietoisuuden alkuperä voi olla paljon vanhempi ja eläinkunnassa laajempi, kuin tähän saakka on luultu. uni-tuebingen.de www.sciencemag.org Tänä syksynä stipendien jako striimattiin livenä nettiin. Vas. Tutkimus julkaistiin Science-tiede julkaisussa. Hermosolujen, jotka edustavat visuaalista syötettä ilman subjektiivisia komponentteja, odotetaan reagoivan samalla tavalla jatkuvaan visuaaliseen ärsykkeeseen, selittää Nieder. Tällä kertaa stipendit jaettiin suorassa nettilähetyksessä, yleisö ja suurin osa stipendin saajistakin oli siis läsnä etäyhteydellä. Vallitseva näkemys on, että ainoastaan ihmisten ja kädellisten aivokuori mahdollistaisi tietoisen ajattelun. Stipendit jaettiin etänä Korona peruutti Hengen ja Tiedon messut, mutta ei perinteistä Rajatiedon Yhteistyö ry:n stipendien jakamista. Trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja Timo Päivänsalo sai stipendin uusien suomenkielisten mantrojen sanoitus-, sävellyssekä äänitystyöhön. Lintujen uskotaan myös kykenevän jonkinlaiseen myötätuntoon. Hänen kirjansa Portilla – Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia oli keväällä 2019 Vuoden Rajatietokirjaehdokkaana. Ultran sivuilta sekä Ultrapäiviltä. Stipendejä annettiin peräti kuudelle hakijalle. Saksalaisen Tübingenin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita, että linnuilla voisi olla jonkinlainen tietoisuus. nen suunnittelija Tiina Tolvanen sai puolestaan stipendin Uuden Ajan Suomalaiset Voimaeläimet korttipakan kehitystyöhön. Jakotilaisuus on ollut vuosittain yksi messuohjelman kohokohtia. Miia on tuttu mm. Nokivariksia elää Länsi-Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Linnut pystyvät tietoiseen ajatteluun. Linnuilla ei ole rakenteellisesti aivokuorta. Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijatohtori, arkeologi ja maantieteilijä Oula Seitsonen sai apurahan työhönsä Lapin sota-aikaisilla kohteilla havaittujen yliluonnollisten ilmiöiden, kuten etiäisten ja paranormaalien ilmiöiden, ja maagisten löytöjen kartoittamiseksi ja julkaisemiseksi. Tuloksemme kuitenkin osoittavat ratkaisevasti, että varisten aivojen korkeammalla prosessointitasolla oleviin hermosoluihin vaikuttavat myös subjektiiviset kokemukset tai tarkemmin sanoen: ne tuottavat subjektiivisia kokemuksia. Työtä ovat innoittaneet 1990-luvun alussa Iso-Britanniassa julkaistu magialehti Chaos International, sekä nyt jo toimintansa lopettanut Abraxas -lehti. RA jA Ti eD o n Y h Te is TY Ö /j A n i LA ss iL A Bhutanin nubdingin kylän varislinnut ovat varsin uteliaita ja viihtyvät ihmisten läheisyydessä. siniharakan on havaittu jakavan ravintoa vähemmän ravintoa saaneiden yksilöiden kesken. Andreas Niederin tutkimusryhmä, joka mittasi nokivaristen (Corvus corone) aivojen signaaleja ja käyttäytymistä. Hiljattain julkaistussa tutkimusraportissa mm. Mittauksia tehtiin, kun linnut suorittivat niille opetettua tehtävää. k im m o k U n in g A s ULTRA 11/2020 5 Ultra 11 2020.indd 5 19.10.2020 19.14
Siitä ei näe juttuja iltapäivälehdissä eikä somessa. Me emme juuri pohdi sitä, mitä todellisuus on. TeksTi johAnnA BLomQVisT Me emme juuri pohdi sitä, mitä todellisuus on. Kuitenkin todellisuuskäsitys on tärkeintä, mitä meidän pitäisi ymmärtää, sillä todellisuuskäsitys määrittää sen, miten maailmaa tarkastelemme ja mitä näemme. Siitä ei näe juttuja iltapäivälehdissä eikä somessa. TeksTi johAnnA BLomQVisT Sen näet, mitä olet valmis näkemään 7 ULTRA 11/2020 Ultra 11 2020.indd 7 19.10.2020 19.14. Kuitenkin todellisuuskäsitys on tärkeintä, mitä meidän pitäisi ymmärtää, sillä todellisuuskäsitys määrittää sen, miten maailmaa tarkastelemme ja mitä näemme
Maailmankuva ohjaa ajattelua: sen näemme, mitä olemme valmiita näkemään. Jos koronapandemiasta rajoituksineen voi löytää jotakin hyvää, niin ainakin sen, että se on laittanut meidät priorisoimaan asioita uudella tavalla ja pohtimaan sitä, miten elämme ja ajattelemme. Ehkäpä nämä ilmiöt kuitenkin kertovat jotakin vallitsevasta todellisuuden mallistamme ja siitä, että se on puutteellinen. Harvey teki havainnon sydämenlyönneistä noin vuonna 1618. Tuohon asti vallalla oli ollut antiikin ajalta peräisin ollut malli ihmisen fysiologiasta, jonka mukaan sydämen tehtävä oli toimia lämmittimenä: sydän lämmitti aivojen toiminnassa jäähtynyttä verta. Ehkäpä ohitamme nykyisinkin ilmiöitä, kun emme osaa niitä nähdä. Eikö vallitseva todellisuuskäsitys olekaan oikein. Vaaleanpunaisten lasien läpi maailma näyttää erilaiselta kuin mustien lasien. Itseasiassa on monia anomaalisia ilmiöitä, sellaisia kuin telepatia, ESP, etätarkastelu (remote viewing) ja energiahoitaminen, joita ei osata selittää, tai jotka katsotaan tieteeseen kuulumattomiksi, paranormaaleiksi, tai mielen tuotoksiksi. Ajattelu ja käsitys todellisuudesta ovat muuttuneet kautta vuosisatojen. Vallitseva länsimainen käsitys on (tieteellinen) materialismi ja sen mukaan me olemme karkeasti ottaen vain lihakoneita, joiden tehtävä on syntyä, kasvaa, Tarkemmin tarkasteltuna me ja ympäristömme olemmekin vain pelkkää tyhjää tilaa. Harveyn julkaistessa löytönsä koko Eurooppa paheksui. Aivan kuin katselisimme maailmaa tietynlaisten lasien lävitse. Eräs esimerkki tästä on Englannin kuninkaan lääkärin William Harveyn oivallus sydämenlyönneistä. J os jotain ei ole olemassa todellisuuskäsityksessämme ja sitä tukevissa teorioissa, emme yleensä ymmärrä sitä tai ohitamme sen mahdottomana. ULTRA 11/2020 8 Ultra 11 2020.indd 8 19.10.2020 19.14. Harvey ei uskonut voimassa ollutta vallitsevaa tapaa tehdä havaintoja ihmisen fysiologiasta, ja havaitsi tutkiessaan koiria, että sydän todella liikkui ja pumppasi verta. Venetsialainen Emilio Parisano, yksi tuon ajan lääketieteen ja filosofian edustajia kirjoitti: ”Venetsiassa ei ole ketään, joka kuulisi sydämen lyövän.” Toki sydämen tiedettiin lyövän, tuon ajan ihmiset olivat toki huomanneet oman kehon sydämenlyönnit ja sen miten lyöntitiheys muuttui toisinaan. Ehkäpä näin on kuitenkin yhä edelleen. Ilmiönä sitä ei kuitenkaan ollut tieteessä olemassa, joten tieteellä ei ollut teoriaa kuvaamaan sitä. Jälkikäteen on toki helppo ihmetellä, miten näin on voitu ajatella. Verenkierto oli siis peräisin lämpöliikkeestä, eikä sydämen tehtäviin kuulunut veren pumppaaminen. Niinpä hän muotoili sydämen tehtävän uudelleen ja määritteli sen pumpuksi, joka pumppaa verta verenkiertojärjestelmään tuottaen samalla erityisen äänen, sydämenlyönnit eli sykkeen, jonka voi havaita. Ehkä nyt olisi aika myös pohtia omaa todellisuuskäsitystä, sitä minkälaisten lasien lävitse itse maailmaa tarkastelen
Müncheniläinen fysiikan professori Philipp von Jolly neuvoi 1870-luvun alussa Max Planckia valitsemaan jonkin muun kuin fysiikan erikoistumiskohteekseen, sillä hänen näkemyksensä mukaan ”fysiikassa melkein kaikki oli tuolloin jo keksitty ja jäljellä oli vain aukkojen paikkailua”. Vaikutammeko todellisuuteen jota havaitsemme. Itse asiassa tarkemmin tarkasteltuna me ja ympäristömme onkin vain pelkkää tyhjää tilaa. Sen hypoteesit on yksi toisensa jälkeen kokeellisesti vahvistettu, ja se on ollut edesauttamassa huimaa teknistä kehitystä, joka 1900-luvun alkupuoliskolta lähtien on ollut käynnissä. ULTRA 11/2020 9 Ultra 11 2020.indd 9 19.10.2020 19.14. Tieteessä ajatellaan, että kykenemme muodostamaan Kaiken Teorian, joka antaa ratkaisun kaikkeen. Tieteen teoriat ovat nekin vain malleja, eivätkä muuttumattomia tai täydellisiä kuvauksia todellisuudesta. Meillä on taipumus ajatella, että kukin aikakausi on kehittyneempi kuin edellinen ja me olemme kehityksen kruunu, huipentuma. Luotamme myös tieteen realismiin, siihen, että tieteen teoriat ovat todellisia kuvauksia, siitä, mikä on todellista. Ehkäpä siis materia ei olekaan perustavin, vaan pitäisi hakea vastauksia muualta, etsiä toisenlaista näkökulmaa. Oletus oli mullistava, sillä jatkuvuuden oletus oli siihen asti ollut luonnollinen, luonnon sanelema käsitys. Kuten Albertin Einstein totesi: ”Helposti unohdamme teorioiden ja käsitteiden inhimillisen alkuperän ja hyväksymme ne muuttumattomiksi, pysyviksi.” Jopa kvanttiteoria on vain malli, ihmisen luomus, eikä lopullinen kuvaus, vaikka se onkin kaikkein menestyksellisin tieteen teoria. Pohjimmiltaan olemmekin energiaa, värähtelyä ja hiukkastasolla yhtä, eikä ole edes mahdollista erottaa mihin minä lopun ja mistä joku toinen alkaa. Nykyisin Planckia pidetään yhtenä kvanttifysiikan isistä, sillä hän teki oletuksen kvanteista, eli energiapaketeista, jotka voivat olla vain tietyissä energiatiloissa. Modernin fysiikan todellisuus. Näin ei kuitenkaan ole. Monelle tämä ajattelu varmasti särähtää korvaan minä en ainakaan ajattele näin! Kuitenkin olemme huomaamattamme omaksuneet materialismin mukaisen ajattelun ympäriltämme: kotoamme, koulusta, yhteiskunnasta, mediasta. Kvanttifysiikka maalaa todellisuudesta aivan erilaisen kuvan, kuin mihin olemme arjessa tottuneet. Niinpä hän aloitti fysiikan opinnot Münchenin yliopistossa vuonna 1874. lisääntyä, pyrkiä taloudelliseen menestykseen ja sitten kuolla pois. Vielä 1800-luvun lopulla ajateltiin, että fysiikka alkaa jo olla valmis. Itseasiassa materialismi nojaa ”vanhaan” 1600-luvulta peräisin olevaan Newtonin klassiseen fysiikan malliin, vaikka moderni fysiikka on jo kehittynyt tästä. Ajattelemme, että ymmärryksemme maailmasta ja todellisuudesta lisääntyy ja tulee aika, jolloin kaikki ymmärretään. Planck vastasi, että hän ei halunnutkaan keksiä uusia asioita, vaan ainoastaan ymmärtää tunnettuja tosiasioita
Jänis-ankka illuusioon ei tietenkään ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Vastaavan ilmiön voi esittää myös kansantarinan muodossa, jota erityisesti Intian ja Kaakkois-Aasian alueella on kerrottu eri muodoissaan: Ryhmä sokeita miehiä ei ollut koskaan ennen tavannut elefanttia. Tulokseen näytti vaikuttavan jopa vuodenaika: eräässä tutkimuksessa huomattiin, että keväällä pääsiäisen aikoihin kokeeseen osallistuneet amerikkalaiset näkivät todennäköisemmin jäniksen, kun taas syksyllä ankan. Molempien esimerkkien tapauksessa todellisuuden hahmottaminen on helppoa, sillä voimme toiselta tasolta nähdä oikean vastauksen: sylinterin tapauksessa siirtymällä kolmiulotteiselle tasolle ja elefantin tapauksessa esimerkiksi sokeiden vaihtaessa paikkaa tai pyytämällä näkemys esimerkiksi joltakulta näkevältä. Mikä merkitys meillä tarkastelijoilla, kaiken havaitsijoilla, on siis todellisuuteen, jonka havaitsemme. Näetkö sinä oheisessa kuvassa ankan vai jäniksen. Vasta kun muutat tarkastelusuuntaa ulos näistä tasoista 3-ulotteiselle tasolle, josta kappaletta havainnoit, voit nähdä, että kyseessä onkin sylinteri. Näiden tutkimusten pohjalta vaikutti siis siltä, että mitä nopeammin tarkastelija kykenee näkemään myös toisen vaihtoehdon, eli jäniksestä tulee ankka, tai toisinpäin, sitä nopeammin aivot toimivat ja myös sitä luovempi tarkastelija on. Eräs tällainen kysymys, johon tulkinnoissa otetaan kantaa, ja jonka ratkaisemiseen itse asiassa kvanttifysiikkakin perustuu, on havaitsijan vaikutus (Observer Effect). Ne, joilla oli vaikeuksia vaihtaa hahmosta toiseen nopeasti, kykenivät keksimään keskimäärin alle kaksi uutta käyttötapaa. Usein tiede on meille se keino, jolla pyrimme tavoittamaan todellisen. Toinen koskettaa korvaa ja sanoo kyseessä olevan jonkinlainen tuuletin. Kuva on julkaistu ensimmäisen kerran saksalaisessa Fliegende Blätter -lehdessä vuonna 1892 kevennyksenä otsikolla ”Mitkä eläimet ovat eniten toistensa näköisiä?” Amerikkalainen psykologi Joseph Jastrow osoitti myöhemmin vuonna 1899 kuvan avulla, että havainnointi ei ole vain sitä, mitä näemme, vaan mielen toimintaa. Joskus käsityksemme todellisuudesta eivät edes kohtaa Eräs esimerkki, josta tämä käy selkeästi ilmi, on oheinen kuva sylinteristä. Objektiivinen todellisuus. Jos siis tarkastelet 2-ulotteisesti sylinteriä, se näyttää joko ympyrältä tai suorakaiteelta. Itse asiassa missään ei ole suljettu pois myöskään sitä, etteikö vielä löytyisi uusi malli, joka selittäisi kaiken paremmin. Miten on mahdollista, että pelkkä tarkastelija pystyy muuttamaan kokeen lopputuloksen. Tai emme ainakaan kykene sitä näkemään. Itse asiassa moderni fysiikka on edennyt jo näistäkin, mutta ajattelumme ei ole edennyt samaa tahtia. Emme vieläkään kykene ymmärtämään, sisäistämään, mitä tämä kaikki todella tarkoittaa. Pystytkö muuttamaan sen mielessä nopeasti ankasta jänikseksi ja taas takaisin. Kun katselet sylinteriä päältä päin, näet vain ympyrän. Toisessa tutkimuksessa (Wiseman et al.) huomattiin, että osallistujat, jotka helposti pystyivät vaihtamaan mielessä eläimestä toiseen, pystyivät keksimään keskimäärin viisi uutta käyttötapaa jollekin arkipäivän esineelle. Kukin siis kuvaa oman rajoittuneen näkemyksensä ja kaikki kuvaukset ovat erilaisia. Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria ovat vain sata vuotta vanhoja, eli verrattain lyhyen aikaa sitten fysiikassa on tapahtunut suuria mullistuksia. Jos taas tarkastelet sitä sivulta, näet vain suorakaiteen. Miksi kvanttifysiikan kuuluisimmassa kokeessa, kaksoisrakokokeessa, välillä havaitaan aaltoja ja välillä hiukkasia, eikä mikään muu muutu kuin se mitä kokeessa tarkastellaan. Kvanttifysiikan monet tulkinnat yrittävät selittää mitä kvanttifysiikka todella tarkoittaa. Kolmas, jalkaa koskettava sanoo olennon olevankin puunkaltainen pilari. Tiedämme, että luonnossa ei ole tällaisia jänisankkoja, ja illuusio on vain kuvaustavasta johtuva. Tarinan opetus on, että jokaisella meistä on taipumus luoda kuva todellisuudesta perustuen omaan rajoittuneeseen subjektiiviseen kokemukseemme, sulkien pois muiden rajoittuneet subjektiiviset kokemukset, jotka voivat olla aivan yhtä tosia. Elefantin kylkeä koskettava pitää olentoa seinänä, häntää koskettava köytenä ja syöksyhampaita koskettava kovana keihään kaltaisena. Emme voi aina antaa yksiselitteisiä vastauksia kysymyksiimme. Kukin koskettaa eri kohtaa elefantin kehosta, mutta vain yhtä kohtaa. Tiedekään ei kuitenkaan välttämättä aina ULTRA 11/2020 10 Ultra 11 2020.indd 10 19.10.2020 19.14. Ehkä yhtä oikeaa, objektiivista todellisuutta ei olekaan. Voitko nähdä molemmat samaan aikaan. Siihen, kumman hahmoista näet, näyttäisi vaikuttavan monet erilaiset tekijät, kulttuuriin ja sosiologisiin tekijöihin liittyvistä biologisiin ja psykologisiin tekijöihin. Yksi koskettaa kärsää ja sanoo olennon olevan kuin paksu käärme. Nämä yrittävät hahmottaa tätä koskettaen. Se kertoo kuitenkin jotakin havainnoinnista. Filosofi Ludwig Wittgenstein julkaisi myös useita artikkeleita aiheesta ja käsittelee sitä myös kirjassaan Philosophische Untersuchungen
kykene saavuttamaan ylemmän tason todellisuutta ja kertomaan miten asiat ovat. Millainen todellisuus on ja miksi sillä on väliä. Voimme nähdä vain hyvin pienen osan koko sähkömagneettisesta spektristä, eli näkyvän valon alueen ja kuulla samoin vain hyvin pienen osan akustisesta spektristä. Havaitsija luo hiukkasen tilan, ennen havaintoa sitä ei ole edes olemassa. Riippuen siitä, miltä pohjalta vastauksia lähdetään hakemaan, eri asiat nähdään merkityksellisinä ja tärkeinä. Esimerkiksi tietoisuuden vaikea ongelma, jonka filosofi David Chalmers muotoili muutamia vuosia sitten muotoon: ”Miltä tuntuu olla ”minä”?” katoaa kokonaan, jos sitä tarkastellaan idealismin silmälasien kautta. Kvanttifysiikan mukaan olemme energiaa, väräh telyä ja hiukkastasolla yhtä, eikä ole edes mahdollista erottaa mihin minä lopun ja mistä joku toinen alkaa. Se, mitä ja miten kysyt määrittää myös vastauksen Eräs tieteen haaste, johon ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta on tietoisuuden luonne. Meidän olisi tämä osattava myöntää ja avoimesti esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta. Keskitymme hyvin pieneen osaan koko todellisuudesta ja pitäydymme tiukasti siinä näkökulmassa, jonka olemme omaksuneet. Ajattelepa tätä ensi kerralla kun näet taivaalla sateenkaaren: Näet sen, koska silmissämme on tappisoluja. Pohjimmiltaan olemme energiaa ULTRA 11/2020 11 Ultra 11 2020.indd 11 19.10.2020 19.14. Itse asiassa atomit kehossamme ovat lähes kokonaan vain tyhjää tilaa. Tämän artikkelin tarkoitus on lähinnä laittaa pohtimaan todellisuutta. Mitä oikeastaan voimme tietää ja mistä olla varmoja. Ehkä tietoisuus pitäisi ottaa samalla tavalla perustavaksi suureeksi kuin fysiikassa ovat esimerkiksi gravitaatio ja valonnopeus. Jos mistään voimme olla varmoja, niin siitä, että emme tiedä oikeastaan vielä mitään. Tältä pohjalta on välttämätöntä myös muuttaa sitä miten tarkastelemme asioita: objektiivista todellisuutta ei olekaan olemassa, vaan näemme jokainen todellisuuden omassa kokemusmaailmassamme. Tämän näkemyksen vastakohta on idealistinen näkemys, jonka mukaan tietoisuus on perustavampaa kuin materia. Jänis näkee vain sinistä ja vihreää, monet linnut taas voivat nähdä myös ultraviolettivaloa, eli enemmän kuin me. Kvanttifysiikan tapauksessa vaikuttaisi jopa siltä, että objektiivista todellisuutta ei ole ollenkaan. Eläimet, joilla tappisoluja ei ole, eivät näe värejä. On eri asia kysyä, miten aivomme luovat tietoisuuden, eli miten materiasta syntyy jotakin ei-materiaalista, kuin olettaa, että kaiken taustalla on jotakin yhteistä perustavaa ja olemme vain kaikki ilmentymiä tuosta yhdestä yhteisestä mielestä. Artikkelin kirjoittaja FT Johanna Blomqvist on fyysikko, kirjailija, yrittäjä ja luennoitsija. Johannan uusi kirja Hypertodellisuus Olet olemassa ja merkittävä ilmestyi lokakuussa 2020. Havaitsija, tietoinen olento, ei ole erillinen koejärjestelystä. Materialismin, eli vallitsevan tieteen näkemys on, että keho on perustava ja tietoisuus on aivojen ominaisuus. Luomme sateenkaaren mielessämme. Aivot ovat vain käyttöliittymä ja tietoisuus on jossakin muuallakin. Kirjassa Johanna käsittelee todellisuuden luonnetta ja kyseenalaistaa sen, miten maailman miellämme. Ehkä on mahdotonta muodostaa objektiivista järjestelyä vaan tietoisuus vaikuttaa aina lopputulokseen
Päivän avaussanat lausui tällä kertaa Ultran hallituksen edellinen puheenjohtaja Matti Mikkola: – Joudumme jättämään kättelyt, halailut ja muut hellyyden osoitukset. Paikalle tulikin jopa odotettua enemmän Ultran ystäviä ja rajatiedon harrastajia. Risto Skottman oli tullut Siilinjärveltä asti kertomaan maasäteilyn vaaroista ja niiden torjunnasta. Tapahtuman siirtäminen marraskuulta syyskuuhun oli kaivattu uudistus, semminkin kun koronakevät perui toukokuun perinteisen Avoimet ovet. Sisäja ulkoalueitten yhteenlasketut istumapaikat ylsivät hieman yli sataan. Ohjelma oli monipuolinen, eikä yksikään esiintyjistä ollut aikaisemmin esiintynyt Kylämän tapahtumissa. Häneltä on tänä vuonna ilmestynyt aiheesta kirja Mikä täällä kummittelee. A urinko paistoi ja helli lämmöllään Ultran pihamaata – ja hyvä niin, sillä turvavälien noudattamiseksi suurin osa ohjelmasta pidettiin ulkona. Jos tulee tarvetta, niin voitte käydä halaamassa Ultran pihapuita. Aaveen sielunmaisemaa ja maasäteilyä Paikallista väriä päivään toi Suomalaisen aaveen sielunmaisemalla teologi Antti Salo, jolla on kesämökki Isojärven rannalla, Kylämällä. Hän esitteli uudehkoa, 2019 tammikuussa TV1:n Ultran Rajatietopäivää oli totisesti odotettu. Mutta halatkaa mieluiten eri puita, niitähän täällä kyllä riittää, murjaisi Matti vitsiksi. kUVAT: eeRo mATTiLA & ULTRA Syksyn odotettu Syksyn odotettu Syksyn odotettu RajatietoRajatietoRajatietoSyksyn odotettu RajatietoSyksyn odotettu Syksyn odotettu Syksyn odotettu RajatietoSyksyn odotettu RajatietoSyksyn odotettu RajatietoSyksyn odotettu Syksyn odotettu Syksyn odotettu RajatietoSyksyn odotettu päivä! päivä! päivä! Rajatietopäivä! RajatietoRajatietoRajatietopäivä! Rajatietopäivä! Rajatietopäivä! RajatietoRajatietoRajatietopäivä! RajatietoULTRA 11/2020 12 Ultra 11 2020.indd 12 19.10.2020 19.14. Tapahtumaa oli selvästi kaivattu, olihan tämä ensimmäinen kerta sitten maaliskuun alun, kun pääsimme tapaamaan toisia rajatietoihmisiä kasvokkain
Ultran kaivonpaikan varvullaan aikoinaan katsonut luontomystikko Esko Jalkanen (1921-2007) osoitti tietävänsä mitä tekee, sillä kaivo on osoittautunut niin hyväksi, että siitä ei lopu vesi edes silloin kun on kuivempia kausia. alueuutisissakin nähtyä, maasäteilyn estin -laitettaan. Jossain määrin arvoitukseksi jäi laitteen toimintaperiaate ja mistä materiaaleista estimet on tehty. Joka tapauksessa Ristosta huokui innostus ja pitkä perehtyminen aiheeseen. Risto demonstroi erilaisilla heilureillaan, kuinka estimet pysäyttävät maasäteilyn. Voittajien jännittäminen paikan päällä Ultran toimituksella on aina ollut yksi vuoden kohokohtia. Arja Kuningas esitteli valitsija”diktaattorin”, astrologi Seppo Tanhuan, joka kävi kaikki ehdokkaat perusteellisesti läpi. Mutta nyt päästiin juhlistamaan ehdokkaita ja voittajia jälkikäteen. Vuoden Rajatietokirjat saivat juhlansa Toukokuun Avointen ovien peruuntumisessa ehkä eniten jäi harmittamaan Vuoden Rajatietokirjan valinnan kohtalo. Virallinen tiedehän ei tätä väitettä purematta niele. ULTRA 11/2020 13 Ultra 11 2020.indd 13 19.10.2020 19.15. Risto on toiminut yli 40 vuotta maasäteilyn parissa ja kertoi isosta verkostosta alaan vihkiytyneitä aina Australiaa ja Kanadaa myöten. Olen suunnattoman kiitollinen, että sain tämän tehtävän Ultralta, kosVuoden Rajatietokirjan valitsija Seppo Tanhua ja yleisöäänestyksen voittaja Mika Nikkilä. Risto uskoo, että haitallista säteilyä esiintyy kaikkialla
Mika on tutkinut jo lähes 10 vuotta rajatiedon ilmiöitä. – Kun jotain olen päättänyt, vien sen aina maaliin. Markulle luonnonhenget maahiset, tontut ja keijut tarkoittavat energioita, jotka vaikuttavat luonnon kiertokulussa. Markulle itselleen se on metsä, toiselle se voi olla vaikkapa meri. ka luettuani kirjat, maailmankuvani ei ole ollut enää sama, vaikka luulin tietäväni, missä tässä maailmassa mennään, Seppo totesi. On olemassa kaksi totuutta: tieteellinen ja henkinen. Luonnonhengistä astrologiaan Pienen hengähdystauon ja kahvittelun jälkeen Markku Mäkinen luennoi luonnonhengistä tässä ajassa. Seppo Tanhuan valinta Vuoden Rajatietokirjaksi oli Pentti Tuomisen kirjoittama Gnosis. Markku Siltalan Hän oli siinä -kirjaa pidin erityisen rakkaana, Seppo herkistyy. Se on myös ensimmäisiä muistikuvia elämästä. Luonto on paras parantaja, hän totesi. Päivän päätti Seppo Tanhua luennollaan astrologiasta ja kohtalosta 2020. Muuta vahinkoa ei tullut taloon, sillä se kulki siististi kamarin oven ja avoimen ikkunan kautta ulos. Erityisesti luonnontilaiset ikikuusikot ovat hänelle tärkeitä ja myös Lapin laajat erämaat. Markku tiesi kertoa, että 90-luvulta lähtien luonnonhenget ovat tulleet meille näkyvämmäksi. Kun hän sai sovittua kirjan kirjoittamisesta Basam Books -kustantamon kanssa, hän venytti kirjoitusurakkansa aloittamista niin, että lopulta joutui kirjoittamaan öisin, kun päivät kuluivat rekkaa ajaessa. Valinta oli vaikea, suorastaan tuskallinen. Virtain ja Alavuden rajalla, lapsuuskodissani iski salama sisään. Suomen aavemetsästäjät 3. ULTRA 11/2020 14 Ultra 11 2020.indd 14 19.10.2020 19.15. Yleisöäänestyksen voitti Suomen aavemetsästäjät. Kaikille on omat voimapakkansa. Markulle opetettiin 13-vuotiaana syvempää luontotietoutta. Jos emme ota molempia huomioon, meille jää aika vajavainen näkemys maailmasta. kirja ilmestyy ensi keväänä tavalla tai toisella, Mika lupasi lopuksi. Sepon luento herkisti monia, sillä hän puhui aluksi hyvinkin henkilökohtaisista aiheista. Koin salaman iskun jälkeen, että huone on täynnä henkiä. Olen tutkinut Raamatun kaikkein vanhinta käännöstä, ja Gnosis tuo uskon ja jumaluuden käsityksen esille aivan uudella tavalla, Seppo totesi. Mika on 47-vuotias valkeakoskelainen rekkakuski, tavallinen mies, niin kuin hän itseään luonnehti. Äitini nappasi minut syliinsä radion luota leikkimästä juuri ennen salaman iskua. Markku on pitkän linjan metsäläinen, joka on viettänyt vuodenkin erämaassa. Markku on pikkulapsesta lähtien ollut kiinnostunut luonnosta. 14 vuotta hän on asunut Lapissa ja tällä hetkellä hän vaikuttaa puolisonsa kanssa Padasjoella. Hatunnosto siitä rohkeudesta hänelle. Salama tuli vanhan radion kautta ja hajotti sen mennessään. Seppo kertoi itsekin kokeneensa kuolleen läheisensä läsnäolon. Seppo kertoi, kuinka hän oli noin 30 vuotta sitten vakuutuskeskuksessa työskennelKesäkuhmoislaisen Antti Salon kummitus-luento nostatti vilkkaan keskustelun. Löysin kirjasta oman tarinani. Markku kertoi, että kaikki lähti liikkeelle siitä, kun hän oli 2-vuotias. Sen kirjoittaja Mika Nikkilä pääsi paikan päälle kertomaan itsestään ja kirjoittamisprosessistaan. Markku puhui myös metsänpeitosta, rinnakkaistodellisuuksista ja energioiden voimistumisesta
En väitä, etteikö koronaa ole olemassa. lessään löytänyt Ultra-lehden kahvilan lehtipisteestä ja päätynyt rajatiedon pariin. Seppo mainitsi Rauni-Leena Luukasen kirjan Kuolemaa ei ole olleen hänelle hyvin vaikuttava kokemus nuoruudessa. Astrologisesti tässä ajassa on jotain erityistä. Risto Skottman esitteli ikivanhaa kaivonkatsomisen taitoa sekä kertoi maasäteiArja Kuninkaan Platon kissa vilahti Ultran välikatolta alas kesken Mäkisen luennon, aiheuttaen hilpeyttä yleisössä. Omakohtaisilla koko loppuelämään vaikuttavilla kokemuksilla on iso vaikutus siihen, miten asioihin jatkossa suhtautuu. Arja Kuninkaan Platon kissa vilahti Ultran välikatolta alas kesken Mäkisen luennon, aiheuttaen hilpeyttä yleisössä. Se on olemassa ja on ollut jo kymmeniä, satoja vuosia, Seppo pohti. Risto Skottman esitteli ikivanhaa kaivonkatsomisen taitoa sekä kertoi maasäteiArja Kuninkaan Platon kissa vilahti Ultran välikatolta alas kesken Mäkisen luennon, aiheuttaen hilpeyttä yleisössä. Hän puhui myös kultaisesta ajasta ja päätti luennon – ja samalla koko antoisan Rajatietopäivän visualisaatioharjoitukseen. ULTRA 11/2020 15 Ultra 11 2020.indd 15 19.10.2020 19.15. Ensimmäisen kerran minun historiani aikana Jupiter, Saturnus ja Pluto kohtaavat toisensa yhden vuoden sisällä, useita kertoja. Risto Skottman esitteli ikivanhaa kaivonkatsomisen taitoa sekä kertoi maasäteilyn haitoista ja niiden torjunnasta. Hän otti luennossaan kantaa nykytilanteeseen ja ihmisten kuoleman pelkoon. Pluto taas on kuoleman planeetta, uudelleen syntymisen planeetta. Jupiter ja Saturnus kuvaavat yhteiskunnallista maailmaa. Seppo puhui luennossaan myös aiheista, jotka ovat mediassa hyvinkin tabuja
Meillä on paljon tutkimatonta asiaa tuolla kosmoksessa, että meidän pitää pysyä nöyrinä, muistuttaa Pentti. Ruoka olkoon lääkkeemme, on Pentin motto 16 ULTRA 11/2020 Ultra 11 2020.indd 16 19.10.2020 19.15
Paikka oli sen verran onneton, että en siellä kauaa viihtynyt. Suutarisella on varaa kertoa elämänohjeita, onhan hän jo 86-vuotias ja kokemusta on karttunut aina sotavuosista lähtien. Isällä oli n. Julkaisin useita vihkosia, joissa toin esiin asiaa, mm. Kolme kertaa ennätin käydä Venäjän puolella sodan jälkeen. Hermot olivat kovilla ja sota muutti isääni pysyvästi. Minulla ei ollut kunnolla vaatteitakaan, niinpä sain äidiltä pienen matkarahan junaja bussimatkalle. Siitä ei mennyt kauaakaan, kun jouduimme lähtemään evakkoon, Pentti kertoo. Hän oli 11 sisarestaan vanhin ja joutuikin monesti roolinsa mukaisesti pitämään huolta nuoremmista. Meistä tuli sitten ystäviä, vaikka en kieltä osannutkaan. Menin pikkupoikana katollemme katsomaan isojen kaksimoottoristen koneiden laskeutumista kentälle. Kerran hän meni ruumisreen alle suojaan, kun venäläinen hävittäjä hyökkäsi, ja niin hän säästyi hengissä. Suutarinen on toiminut pitkään Ultran avustajana ja hän hankki aikoinaan Kustannus Oy Rajatiedon osakkeita. Jouduin myös useasti tappeluihin. Hän kuskasi alokkaita sotatantereelle hevosella ja toi seuraavana päivänä ruumislastin rintamalta. Isälläni oli hyvä tuuri, kun hän toimi hevosmiehenä sodassa. Sain kylvettyä isän määräämät rukiit ja kaurat ja saimme pienen sadon syksyllä. Jäinkin heti ensimmäiselle luokalleni, kun kaikki piti opetella alusta. Kerran toukokuussa eräs saksalainen lentäjä toi mukanaan pienen Caterpillarin meille avuksi. Suutarisen vuodet rajatiedon parissa Vuonna 1968 Kristiinankaupungissa asuva tohtori Jaakkola toi paljon terveystietoa Suomeen, Pentti kertoo. Heidän kotitalonsa sijaitsi aivan nykyisen Venäjän rajan tuntumassa Mensuvaarassa, jonne saksalaiset rakensivat suomalaisten avustuksella 3 km pitkän lentokentän. Meidän isoa hirsitaloa ei kuitenkaan enää löytynyt, sillä se oli siirretty muualle. 1,5 metrinen justeeri, jolla piti auttaa kaatamaan iso tukkipuu. Koulussa minua kutsuttiin "ryssän kakaraksi", koska olin menetetyn Karjalan puolelta, eihän siinä mitään tolkkua ollut. Halikosta tuli lopulta kirje ja lähdin vähän isältä salaa. Lentokoneista tuleva ilmanpaine olisi tiputtanut minut, ellen olisi pitänyt savupiipusta kiinni. Kun täytin 14 ja rahaa ei ollut kotona, laitoin Maaseudun Tulevaisuuteen muutaman rivin ilmoituksen, että haetaan renkipaikkaa. Siellä aloitin myös kouluni, joka oli haastavaa. TeksTi jA kUVAT kimmo kUningAs P entti syntyi Uukuniemellä, Kummun kylässä, marraskuussa 1933 klo 1:30 yöllä. Isäni kuoli 86-vuotiaana ja äitini eli 94-vuotiaaksi. Auran osuessa kiveen, lensin auran sarvista kaaressa, Pentti muistelee. Jouduimme maksamaan talon lainaa vielä vuosikymmeniä jälkeenpäin, vaikka taloa ei enää ollutkaan. Elämä oli tiukkaa kotona. Kun sota syttyi, Pentin täytyi n. Pentti tutustui Tapani Kuninkaaseen Pentti suutarinen elää oppiensa mukaan ”Etsikäämme oma terveyspolkumme” ULTRA 11/2020 17 Ultra 11 2020.indd 17 19.10.2020 19.15. Hänen oppejaan tuli seurattua. Ainoastaan kaivo, vanha aitta ja perunakellari löytyivät paikoiltaan. Naapurista haimme toisen äkeen ja meidän äes laitettiin ketjuilla kiinni siihen. 9 vuoden ikäisenä opetella kyntämään pellot pienehköllä auralla isän joutuessa rintamalle. Olin täyttänyt 5 vuotta kun oli marraskuu, isä lähti metsään, pakkasta oli kymmenisen astetta ja paljon lunta, Pentti kertoo. Kaikesta kuitenkin selvittiin. Ruoka olkoon lääkkeemme. Tätä sitten jatkui pidemmän aikaa. Elämä oli raakaa silloin, Pentti tokaisee. Evakkoon lähdimme Peltosalmelle, Iisalmen lähelle
Sepä sitten hajosi jo alkumatkasta, kun se oli kasattu niin huonosti. Kävin Tapanin luennoilla mm. Myin matkoillani mm. Ultrapäivilläkin olimme vakioasiakkaita monia vuosia, aina Kreivilästä lähtien. ULTRA 11/2020 18 Ultra 11 2020.indd 18 19.10.2020 19.15. Siellä jouduin sitten kädet jäässä laittamaan uutta rengasta. Vähän käytettynä ostin toisen, jolla ajoinkin sitten 404 000 km. Välillä asuimme vaimoni kanssa Espanjassa. Pidimme useasti Kuortaneen Ultrapäivillä Urantia-iltoja Beyn kanssa. painos. Oulussa ja siellä sitten tutustuttiin. Eräs vakioasiakkaani oli Kautokeinon lähellä asuva lappalainen. Nyt tänä vuonna tehty uusin painos suositusta "Elä terveesti, vanhenet elinvoimaisena" terveysvihkosta on jo 20. Bey Hengin kanssa opiskelin Urantiaa ja opimme tuntemaan hyvin toisemme lähes 40 vuoden ajan. Onneksi polttoaine riitti, niin pääsin Kuusamoon asti. Päätyökseen Pentti toimi yli 30 vuoden ajan myyntihommissa, provisiopalkalla. Aikoinaan rakensimme useamman huvilan Pohjanmaalle. Kilometrejä kertyi autolla yli 2 miljoonaa. Esko Jalkasen ja Reino Puskalan ja pitänyt itsekin aikoinaan terveysluentoja. Suutarinen on käyttänyt omaa havupuu-uutejuomaansa jo kymmenen vuotta ennen kuin kansanparantaja Kari Herttua lanseerasi sen markkinoille. jo paljon ennen ensimmäisen Ufoaikalehden ilmestymistä. Pentti on ollut lukemattomilla kursseilla, mm. Saksalaiset kuskasivat sitä suuria määriä rekoilla ja löysivät siitä monia hyviä ainesosia. Kihniössä meillä oli talviasuttava huvila, jossa oli paljon puuhommia ja lämmitystä. 90-luvulla turpeen käytön monipuolistamisesta ja ihmetteli miksi Suomessa ei asiaa edistetä. Kerrankin ajoin Pellosta Kokkolaan postiauton perässä lumipyryssä, kun muuten ei olisi nähnyt mitään, Pentti muistelee. Nuorena Kuusamon tienoilla olin ajamassa huonoa hiekkatietä, oli kova lumipyry ja reilu -38 C astetta pakkasta, kun rengas hajosi. Myös varvun käyttö on hänelle tuttua. Nyt olemme kuusi vuotta asuneet tässä kerrostalossa Kuninkaankadulla. Ensimmäiset painokset olivat vain 10 sivun pituisia, nyt siihen on kertynyt jo 64 sivua. Minulla oli Peugeot 404 autoja kaksi, joista ensimmäisen ostin uutena. peurojen ja hirvien taljoja, isoja 1,5m korkeita kuusen tyvestä veistettyjä karhuja ja toimin myös rautakauppa Otran edustajana. Ollessani kiinteistövälittäjänä tutustuin Bey Hengiin. Pentti puhui mm. Minun mielestäni Urantiaa ei kukaan tule ymmärtämään täysin, Pentti Pentti Suutarinen on koonnut tietonsa ja taitonsa Elä terveesti, vanhenet elinvoimaisena vihkoon, joka on täydentynyt vuosien saatossa. Hän oli miellyttävä persoona. Urantia Pentti on tutkinut Urantia-kirjaa vuosikymmeniä, siitä lähtien kun se ilmestyi suomeksi 1993
Terveyttä luonnosta Pentille yrtit ovat tärkeässä osassa. Suola on hyvin tärkeä, kun sitä ei käytä liikaa. Ultrassa on hyvä olla jatkossakin ihmisen terveyttä ja ihmisen kehitystä käsitteleviä artikkeleita, Pentti muistuttaa. Aniksen kasviominaisuuksia kun tutkii, niin siitä löytyy monia hyviä asioita. Pentti Suutarinen ULTRA 11/2020 19 Ultra 11 2020.indd 19 19.10.2020 19.15. Luonnosta löytyy terveyttä äärimmäisen paljon, sanoo Pentti. Pentti laittaa myös anisviinaan hieman suolaa ja hunajaa. Puutetta ei saa olla. Kävele päivittäin, Pentti sanelee. Se selviää sitten jokaiselle aikanaan. Pentti pitää tärkeänä sinnikkyyttä ja periksi antamattomuutta. Hymy ja positiivisuus on tärkeää jokaisena päivänä. Se tuo terveyttä ja hyvää oloa. Pentin pohdintoja metsänhoidosta, suolatasapainosta ja kasvatuksesta Pentti on sitä mieltä, että kaikki aavat suot pitäisi ojittaa ja istuttaa metsää, koska puut puhdistavat ilman kosteikkoja unohtamatta. Käytän ihan tavallista puhdasta merisuolaa, ilman mitään mausteita. Kehomme ja vatsamme ravinnon nopea sulaminen tarvitsee hapantuotteita. Myös pihlajanmarjat, kuusenkerkät ja katajanmarjat ovat tärkeitä ravintokasveja. "Pentin korontialääke" 8 osaa valkosipulin kynsiä pienennettynä ja 10 osaa juoksevaa hunajaa kannelliseen purkkiin. Menestys elämässämme vaatii toimintaa, sillä opittu viisaus on käytettävä oman elämämme ja ympäristön hyväksi. Mutta jos vasta 5-vuotiaana aloitetaan, niin se on jo myöhäistä. Kun istumme kahvipöytään taustalla ikkunasta näkyvät hyvin Ratinan stadionin tornit. Kiitollisuus elämästä edistää aina meidän terveyttämme. Heti ei saa ruveta syömään. Pentti kertoo suolatasapainon tärkeydestä. 5-6 vuoden vanhana kävin sitten aina mummoni määräämänä kastelemassa näitä kasveja, mutta silloin en tiennyt mitä kasveja oli kyseessä. Peurat pitäisi myös pitää kurissa, että ne eivät syö kaikkia puun taimia. Hymy avaa monet portit ja helpottaa elämää. Toinen ja kolmas annos otetaan sitten muutaman tunnin kuluttua. Mummoni keräytti kaikki sadevedet puuränneillä puusaaveihin. Männyn kuoren alla oleva kostea nila otetaan talteen raapimalla, laitetaan sankoon ja vettä päälle. Sen kun antaa olla aikansa lehvänä, niin sen voi raakana laittaa ruokaan, jolloin se kypsyy ruuan mukana tai sitten kuivatettuna. nokkonen on äärimmäisen tärkeä villivihannes. Se määräytyy meille kaikille jo varhain äitimme kohdussa ja tiede ei vielä osaa selvittää, miksi se on hyvin yksilöllinen jopa kaksosilla. Solumme kuuntelevat aina ajatuksiamme ja ne tarvitsevat myös hyvää voitelua. Pakastaminen sopii joihinkin, mutta pakastettu marjakaan ei ole enää sama kuin luonnon marja. Vuorokauden liotus ja sekoitetaan se esim. 3 ruokalusikallista aamulla tyhjään vatsaan, on Pentin ohje. Vähäinenkin määrä mm. Sitten vaihdammekin jo aihetta lasten kasvatukseen. Hunajan annetaan imeytyä valkosipuliin, että sipulit pehmenevät. Rakkauden täyttämä kasvatus on tärkeää. Valitse ravinnoksi sellaista ruokaa minkä vatsa sulattaa nopeasti, Pentti neuvoo. Mikä on tämä tuleva avaruusmatka, Pentti kysyy. Terveys on monen asian summa. Tämä kirja ei ole uskontoa, vaan kosmologiaa, filosofiaa, metafysiikkaa, biologiaa, Pentti lukee muistiinpanoistaan. Avohakkuuta en pidä järkevänä, jos kilometrikaupalla hakataan ja siihen iskee silloin myös myrskytuulet ja muut. Pentti tekee yleensä useamman viikon satsin. Terva on terveellistä, puun pihka ja nila. Hymy Hymy on jokaisen kielen ensimmäinen sana. Kiitollisuus antaa tilaa myönteisille muistoille elämästä. Mikä on Pentin pitkän iän salaisuus. Isäni äidillä oli pellon pätkä, jossa oli niin kuin perunavakoja, jotka olivat täynnä kasveja. Usein tavallinen arkinen sukupolvien takaa tuttu maalaisruoka on juuri sopivaa. Lapsia pitää neuvoa hellästi, kun he alkavat kävelemään, että pidetään järjestystä yllä. Valmistuu 10-12 päivässä. Enkelit ovat ajallisuuden hoivaavia henkiä, kirjan sanoma kutsuu ja kehittää meitä lukijoita tulevalle avaruusmatkalle. Vaimoni Saaran kanssa meillä on kuitenkin eri tarve suolalle. anisviinaan. Meidän pitää etsiä sellaiset tuotteet jotka sopivat juuri meidän vatsallemme, koska olemme yksilöitä. Jos haluat muistaa minua: hymyile vastaantulijallesi. Kymmenkunta erilaista. Aamuvenytykset ovat tärkeitä ja luonnossa tehtävä hikiliikunta. Mm. -Viisaat isät suunnittelevat lasten kurin ja hillinnän kaukonäköisesti. flunssan oireita. Minä olen sellainen sekaluonnon ystävä, metsän pitää antaa kasvaa. Koilliskeskuksessa käyn bussilla Urantia-piirissä; koko ajan olemme hakeneet Tampereen keskustasta paikkaa. piimää, kefiiriä, hapankaalia, jogurttia tai marjoja auttaa. Myös yksityisen ihmisen täytyy olla järkevä, mitä se tekee metsällään. Onnellisuuden saavuttaa kun yrittää tehdä juuri tästä päivästä parhaan mahdollisen. Myöhemmin aloin perehtyä enemmän yrtteihin, Pentti kertoo. Jossakin paikkaa voi sopia ison määrän kaataminen, mutta maalaisjärkeä käyttäen. Suositaan kotimaisia raaka-aineita. Pentti suosittelee tätä viinaa nautittavaksi vain lääkkeenä yrttien kera, jos kokee esim. kertoo. Pentti pyytää ajallisuuden hoivaavia henkiä opastamaan elonpolulla ja korostaa hiljentymistä nykyajan ihmisille. Kuivaaminen on kaikista paras keino kasvien ravintoarvojen säilyttämiseen
kuuntele sydämesi ääntä ja ihmeitä tapahtuu ULTRA 11/2020 20 Ultra 11 2020.indd 20 19.10.2020 19.15