TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6 / 2024 20 € TYÖMATKAT turvalli siksi PUHETAPA VOI ÄRSYTTÄÄ ÄLÄ ETÄÄNNYTÄ JARGONILLA JOPA VIIDENNES ON NEUROKIRJOLLA + VARMISTA AVUNSAANTI YKSINTYÖSKENTELYSSÄ Jesse Launia Into oppia uutta
Osallistu sivulla tttlehti.fi/kansikuvakilpailu. Mistä vuoden 2024 kannesta sinä pidät eniten. AistiSiimes muuttaa sisätilan luonnon siimekseksi. UHKATILANTEET OVAT KASVUSSA VANKILOISSA + PALOKUNTANUORESTA PIKAVAUHTIA YLITARKASTAJAKSI Rebekka Bwanga-Koba Odotus päättyi onnellisesti TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5 / 2024 20 € TYÖUUPUMUKSEN juurisyyt MIKÄ SINUA INNOSTAA TYÖSSÄ. Samoja elämyksiä tarjoaa ensi vuoden alkupuolella aukeava verkkokauppa. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2024 20 € Uutta! LAKIPALSTA VALITTAJA PILAA TYÖPAIKAN TUNNELMAN TYÖIDENTITEETTI MURTUU PAINEISSA TELAKKA SEILAA MUUTOKSEN TUULISSA + RIKOSYLIKONSTAAPELIN TYÖPÄIVÄ Kristiina Saaristo Erilaisuus on inspiroivaa TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4 / 2024 20 € KÄSINEEN SUOJAAVUUS ON KOMPROMISSI RASKAS TUNNEKUORMA ON HYVÄ PURKAA HÄNNÄNHEILUTTAJAT TOIMISTOLLA + RA JAVARTI JAN TYÖTURVALLISUUS Laura Roos Työväkivaltaa ei pidä hyväksyä Työterveyslaitoksen koulutukset S. Äänestä suosikkiasi 21.1.2025 mennessä, voit voittaa Siimestuotepalkinnon, joka sisältää hyvinvointiteen, huonetuoksun sekä käsin kudotut villasukat haluamassasi koossa (S,M,L). TIIMINVETÄJÄ HALLITSEE MUUTOSTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN VAARAT + KOULUTUSYHTEISTYÖLLÄ TEHDASTYÖNTEKIJÖITÄ Katja Savolainen Töihin syöpäleikkauksen jälkeen TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3 / 2024 20 € Uusi velvoite VILJELIJÄ TUKIIN KARU KOKEMUS PUHELINMYYNNISTÄ PALAUTETTA TOIVOO JOKAINEN MARKETTIVAATE EI KÄY KAIKKIIN TÖIHIN + SYDÄNKOHTAUS RAKENNUSTYÖMAALLA Antti Rimpineva kehitteli työhyvinvointikävelyn TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 6 / 2024 20 € TYÖMATKAT turvalli siksi PUHETAPA VOI ÄRSYTTÄÄ ÄLÄ ETÄÄNNYTÄ JARGONILLA JOPA VIIDENNES ON NEUROKIRJOLLA + VARMISTA AVUNSAANTI YKSINTYÖSKENTELYSSÄ Jesse Launia Into oppia uutta Kaikki äänestäneet sekä muuta palautetta antaneet osallistuvat myös vuorokauden kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Seuraava arvonta on 23.5.2025. Palkinnon arvo on noin 50 euroa. MISTÄ TUNNISTAA MUISTISAIRAUDEN. Se yhdistää luonnon, taiteen ja kaikki aistit luontohyvinvointia tuovaksi elämykseksi. 25–28 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2024 20 € Säännöt KÄNNYKÄN KÄYTÖLLE KUKA SAIKUTTAA JA MIKSI
10 Lain mukaan: Kohtuullisten mukautusten vaatimus Yhdenvertaisuuden vaatimus edellyttää toimia työnantajalta. Asiakkuuspäällikkö Jouni Sipponen Työterveyslaitoksesta. K 36 Hyvä yhteishenki ehkäisee kuormitusta Ergonomian tukea ja keskusteluja sopivasta työkuormasta 40 Odotettavissa livettäviä kelejä K Pitoa jalan alle 42 Urapolulla Pitkä tie asiantuntijaksi Flunssaisena kannattaa varjella ääntään. Rasittuneet äänihuulet ovat alttiit vaurioille. 16 Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia K Tarjoa viitekehyksiä ja jäsen tämisen keinoja muutokseen! 18 Ammattikorkeakoulussa on erityisen hyvä henki “Opettajana voi tehdä työtä omalla tavallaan.” TERVEYS 24 Paniikki helpottaa, kun sitä ei salaa Paniikkihäiriö oli kaataa juristin urahaaveet. 36. Eini Allegren työskentelee palkkaja HR-asiantuntijana taloushallinnon yrityksessä. 28 Kun kollega on kirjolla K Neuromoninaisia voi tukea monin eri tavoin. Hän toimii työsuojeluvaltuutettuna kolmatta vuotta. TYÖ 12 Osaamismatriisi osoittaa kehitystarpeet K Osaamisen lisäksi palkkaan vaikuttaa muun muassa muiden opastaminen ja neuvominen. 8 KU VA JU H A SA RK KI N EN KU VA AD O BE ST O C K K Minulle termi jalkauttaminen edustaa mekanistista ihmiskäsitystä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 6/2024 KANNESSA JESSE LAUNIA KUVA KARL VILHJÁLMSSON = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Avautuminen teki vain hyvää 8 Kun tekniikka on hallussa, puhe kulkee K Ääni myy ja vakuuttaa, suostuttelee ja ohjaa. TURVALLISUUS 32 Kaveria ei jätetä yksin Öljynjalostamolla on korkean riskin töitä, joita ei voi tehdä ilman turvajärjestelyjä
Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. Revolutionise your safety with real-time dust and silica monitoring solutions today. PROTECT IT. Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. Kysy tarjous asiakaspalvelustamme, p. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Uusi palvelu – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. AIR S SILICA MONITOR Optical Refraction Technology (ORT) to distinguish RCS content from total dust monitored in real time. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi ONE LIFE. 050 549 6751 (ark. Lämmin onnentoivotus voittajalle! Kiitos kaikille uusille uutiskirjeen tilaajille ja palautetta antaneille! Arvomme seuraavan kylpyläpalkinnon keväällä 2025.. Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittaessa palvelua aloitettaessa. astq.fi · myynti@astq.fi · +358(0)20 7780 790 GET IN TOUCH TÄMÄ JUTTU TILAAJILLE VAIN VERKOSSA! Tue oppimista – osaaminen pysyy organisaatiossa, kun työntekijät sitoutuvat Ruissalo Span lahjakortin TTT-lehden arvonnassa voitti Pia Salkolahti Kangasalta. D1+ PERSONAL DUST MONITOR At only 170 g, a truly wearable personal dust monitor, with real-time data on respirable and inhalable dust levels. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. 050 549 6751 (ark. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015
Somessa avautuminen alkukesästä toi kannustusviestejä päivityksen alle. Tapasin ihmisiä sairaalakäyntien yhteydessä, kahvilla tai kävelyllä. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) tuntunut luontevalta. Ajattelin, että salailu vain rasittaisi. Moni vanha ystävä, työkaveri ja tuttava otti yhteyttä ja halusi tavata. Käyntejä Meilahden sairaalassa tulee vuoden loppuun mennessä yli kolmekymmentä. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2025. 32 Kaveria ei jätetä yksin työpaikallakaan. Lehden teko on pitänyt kiinni arjessa ja mielen virkeänä. Halusin myös, että työnantajani viestii asiasta sidosryhmille, jos poissaoloni aiheuttaa kysymyksiä. Juhlapyhinä moni tuntee itsensä erityisen yksinäiseksi. Siskojen ja muiden sukulaisten kanssa viestittelemme nyt tiheämmin. Olen siis kertonut sairaudestani sekä työssä että vapaa-ajalla, jos se on Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Yksin ei ihminen jaksa. Huomio ja tuki ovat tuntuneet hyvältä, kohtaamiset kannatelleet ja tuoneet turvantuntua. Toisaalta tuumasin, että voisin olla osaltani purkamassa sairauden stigmaa ja jopa valistaa ihmisiä. Nyt on minun vuoroni. Työni on sen luonteista, että olen voinut tehdä sitä hoitojen välissä – jaksamiseni mukaan. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 54. Raskaimmat vaiheet ovat jo takana, ja voin olettaa hoidon parantavan minut. Kirjoitustyön ulkoistaminen ja työyhteisön tuki ovat helpottaneet kiirehuipuissa. Muutama tuli pistäytymään kesämökilläni. Päätoimittajalta 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Avautuminen teki vain hyvää S AIN KEVÄÄLLÄ VAKAVAN sairauden diagnoosin. Mutta enpä arvannut, millainen vaikutus avoimuudella oli ja miten se ilahdutti ja muutti arkeani. Joitakin heistä olin nähnyt viimeksi toistakymmentä vuotta sitten. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Lukuisat ihmiset ovat myötäeläneet ja toivottaneet jaksamista sairauden kanssa. Näin lienee, vaikka en koe sairauden sen kummemmin jalostaneen minua. Sosiaalinen elämäni on ollut näin vilkasta viimeksi kai opiskeluaikoina. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 105 euroa, kestotilaus 95 euroa. Otan kontaktia ihmisiin, katson silmiin ja tervehdin, heittäydyn juttusille vieraiden kanssa. Tutuille ehdotan tapaamisia. Pitkä parisuhde on tiivistynyt entisestään ja teinikin hieman pehmennyt. Vuositilaus 118 euroa, kestotilaus 108 euroa. Päätin jo melko alussa, että en peittele sairauttani. Lääkärissä ja toimenpiteissä käynnit ovat vieneet aikaa, ja hoidoista toipu minen on kestänyt useita päiviä. Sovi tapaaminen, vieraile tai soita. Voittopuolisesti ihmiset ilahtuvat. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 4.12.2024 S. Myös itse saan kohtaamisista paljon. Olen toki oppinut uutta, mutta sitä toimittajan työ on muutenkin. Näin asiantunteva lääkäritiimi on lausunut. JOTKUT SANOVAT, ETTÄ on elämä ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin
mennessä, osallistut 50 euron arvoisen Aistisiimestuotepalkinnon arvontaan. Koko lehti on kyllä aina täynnä luettavaa. Rintasyöpä panee aikataulun uusiksi Hyvin kirjoitettu! Työn henkisen kuormittavuuden vuoksi olen itse ollut koko hoitojakson sairauslomalla. Itseni lisäksi lehden lukee monta muutakin henkilöä. Lähete työterveyshuoltoon on hyvä, jos työterveyshuolto toimii ja siihen voi luottaa. Toivottavasti jokaisen ominai suudet otetaan huomioon ja tuetaan jaksamista työssä ja kiinnittymistä elämään. Olipa pysäyttävä, elämänmyönteinen tarina syöpään sairastuneen työntekijän työhön paluusta! Millainen työ innostaa sinua. Työterveyshuolto on työn anta jan talutusnuorassa. Syöpädiagnoosi pysäytti – paluu töihin tapahtui asteittain Hyvä juttu monia ihmisiä kosket tavasta asiasta. Työkin voi viedä ajatukset pois sairastamisesta. Välillä tuntuu, että entisajan inhimillisyys ja empatia toisia kohtaan ovat kadoksissa. KU VA AD O BE ST O C K Uutiskirjeen oikeustapauksista voi oppia. Itse sain tukea, kun puolisoni sairastui. Työyhteisössä voi olla paljon ikäänty viä henkilöitä, ja asiakkaan vaatimukset ja työtehtävien muuttuminen eivät kohtaa työvoimaresurssien kanssa. Pelätään tai harmitellaan tekemättä jääviä töitä ja poissaoloja. Sen olen saanut kokea. Tämä juttu antoi myönteisen kuvan joustavasta suhtautumisesta ja työntekijän sitkey destä. Arvostus on kaikille työntekijöille tärkeää. Se sisältää hyvinvointiteen, huonetuoksun sekä käsin kudotut villasukat. En jaksaisi olla riittävästi läsnä ja kuunnella potilaan tarpeita, kun omassa elämässä on muuttuvia tekijöitä. Hyvä, positiivisesti haastava artikkeli pohtia omaa työelämää. Työkyvyn menettämisen riski nuorilla lisääntyy, kun sekä työ että henkilö kohtainen elämä kuormittavat. Jokaiselle pitää suoda mahdollisuus sairauslomaan, oli työ mitä tahansa. Toivoisin, että jokainen esimies ja hrhenkilö heräisi asian suhteen. Esihenkilöt joutuvat painimaan tämän haasteen kanssa päivittäin. Nuorten on päästävä työelämään kiinni myönteisellä tavalla. Lisää tällaisia. Vakava sairastuminen on usein tabu, johon työyhteisö ei osaa suhtautua. Muut jutut Pääkirjoitus: Työkyky kaipaa tukea Selkeä, napakka juttu tärkeästä aiheesta. Psykologinen turvallisuus siivittää nuoren työuraa. Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 21.1. Sallitaan opettelu ja ettei tyhmiä kysymyksiä ole. Ihanaa kun jo otsikko oli positii vinen eikä sellainen, josta pitää olla huolissaan. Hyvä, että työterveyshuolto on otettu hoitoketjuun mukaan. Kiitos. Syövän aiheuttamia pitkän ajan hait toja on hyvä tuoda esille, että ymmär retään, miten kokonaisvaltainen muutos syöpään sairastuminen on ja miten se vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn. Myös rintasyöpää koskevat artikkelit pysäyttivät. Opiskelen työn ohessa työnohjaa jaksi, ja tämä aihealue on erittäin kiinnostava. Pieniltäkin tuntuvilla teoilla ja sanoilla voi joko kasvattaa tai kuihduttaa työ paikan psykologista turvallisuutta. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Lukijoilta LEHDEN 5/2024 JA UUTISKIRJEEN lukijoita kiinnosti eniten juttu Psykologinen turvallisuus siivittää nuoren työuraa. Lue lisää aistisiimes.fi
Kuten ulkonäkö myös ääni luo vaikutelmaa ihmisestä. Näkemättä puhujaa äänestä voi yleensä päätellä puhujan sukupuolen ja iän – jopa koon. Se on tärkeä osa vuorovaikutusta ja yhä useamman työväline. Puhumista kannattaa harjoitella. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K S. Monista entisistä lukijoista on tullut podcastien ja äänikirjojen kuuntelijoita.. Ääni paljastaa tunneja vireystilan: onko puhuja ärtynyt, jännittynyt, iloinen, väsynyt vai virkeä. 8 Pidä huolta äänestäsi! 6/2024 Pinnalla ÄÄNI MYY JA VAKUUTTAA, SUOSTUTTELEE JA OHJAA. Äänellä on yhteiskunnassakin yhä suurempi merkitys, kun media sisältöjä kulutetaan entistä enemmän kuunnellen
– Sovelsimme samoja keinoja hieman hillitymmässä muodossa Äänestään kannattaa pitää yhtä hyvää huolta kuin mistä tahansa työvälineestä. Analyytikko puhui pörssikursseista englanniksi ja piti omaa puhetapaansa monotonisena verrattuna muunmaalaisiin kollegoi hinsa. Härkösen avulla pörssianalyytikon esiintyminen parani. Ääni väsyy, jos tapa käyt tää ääntä kuormittaa liikaa. Puhetapaankin on hyvä kiinnittää huomiota, kun haluaa saada viestinsä perille vakuuttavasti. Teoksen julkaisutilaisuudessa Risto Härkönen kertoi esimerkin pörssi analyytikosta, joka esiintyi työkseen webinaareissa. Voi keskittyä asiaan, kun puhuminen on vaivatonta. Keinot olivat siis ole massa. Marja Suurpalo, Terhi Meriläinen ja Risto Härkönen julkaisivat tänä syk synä kirjan Äänitreeni – opas parempaan puheääneen. – Kävi ilmi, että kaveri luki iltasatuja lapsilleen ja oli sadunkertojana aivan ilmiömäinen. Hän mietti, miten saisi puheen sa elävämmäksi, ja päätti hakea apua Härköseltä. Hyvällä äänenkäytöllä saa sano mansa välitettyä ja ääni virtaa esteettä. Kirjoittajat ovat vokologeja eli puhetekniikan ja äänenkäytön asiantuntijoita. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Pinnalla V AIKKA EMME OLISI ammat tipuhujia, puhe tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK KUN TEKNIIKKA ON HALLUSSA, PUHE KULKEE. Härkönen käyttää ohjauksessaan yhtenä harjoituksena sadun luke mista, sillä sen avulla useimmille on helppoa saada puheilmaisuunsa lisää sävyjä, painotuksia ja vaihtelua. Samaa draamaa löytyisi myös pörssikursseista. He halusivat kirjoittaa jo kaiselle sopivan opaskirjan harjoituk sineen
Älä huuda Ääni kuormittuu puhuttaessa voimakkaalla äänellä. Sen vaihte lut ovat pieniä, ja siksi puhetapaam me on luonnehdittu yksitoikkoiseksi. Juo vettä Vesi pitää limakalvot kosteina, mikä estää äänihuulia rasittumasta. Vältä oleskelua huonossa sisäilmassa. Tieto siitä, että pystyy it se vaikuttamaan puheen selkeyteen ja oikeanlaiseen hengitykseen, voi rauhoittaa mieltä. Suomen kielessä intonaatio eli sävelkulku on laskeva. Suojaudu ilman epäpuhtauksilta Tupakka, katupöly ja huoneilma kuivattavat äänielimistöä. Usein myös artikulaatiolle on hyväksi, jos puhuja nousee seisomaan tai liikus kelee puhuessaan. Vaikka vakuuttavinta on puhua itselle luontaisella sävelkorkeudella, jonkinmoinen korkeuden vaihtelu kuuluu luonnolliseen puheeseen ja tekee kuuntelemisesta miellyttäväm pää. Kun Suurpalo alkoi tehdä ääniharjoituk sia, ääni sai voimaa. Harjoittelu auttaa ääntä kestämään vaativissakin tilanteissa. Anna äänen levätä Tauota puhetta. Käytä pölyisissä tiloissa hengityksensuojainta. Rasittuneet äänihuulet ovat alttiita vaurioille. Voitko esimerkiksi saada huomion hälyisässä ympäristössä pillillä tai käyt tämällä mikrofonia. Asiakaspalvelutyöhön lii tetään korkeampi, iloisuutta viestivä puhetyyli. Liiku ja venyttele useasti päivän mittaan. Painotuksen tehtäviä ovat paitsi ym märrettävyyden ja elävyyden lisäämi nen myös vuorovaikutuksen palvele minen, kun vuoro siirretään toiselle. Melussa puhumista kannattaa välttää. Löysä artikulaatio hankaloittaa äänteiden ja sanojen ymmärtämistä. Jos puhe tapa kovin poikkeaa totutusta, se koe taan helposti häiritseväksi. Myös outo intonaatio tai kummalli nen tapa painottaa sanoja voi puhees sa haitata. Monia puhuminen varsinkin suu relle yleisölle jännittää. Korkeusvaihtelun avulla voi ko rostaa viestin pääkohtia ja elävöittää puhetta. Joku esimerkiksi puhuu liian nopeasti tai hitaasti, kovalla äänellä tai niin hiljaa, että puheesta on vaikea saada selvää. Asennon pitää kuitenkin olla ryhdikäs, jotta hengitys ja ääni kulkevat esteettä kehossa. Tarinallisuus nou si esiin ja teki puheesta kiinnosta vampaa. Narahduksia voi esiintyä sekä kor keassa että matalassa puhekorkeu dessa, mutta usein ääni narisee, jos yrittää puhua liian matalalta. Suomessa sanan pääpaino on tavalli sesti ensimmäisellä tavulla. Kun suomen kielessä sävelkorkeus on las keva, tämän huomaa erityisesti lau seiden lopussa. Äänteiden tuottamista voi harjoitella. Asiantuntijatyössä vakuuttavana on perinteisesti pidetty melko matalaa puheääntä. Toinen kirjoittajista, Marja Suur palo, taas kertoi työskennelleensä opiskeluaikoinaan Särkänniemessä eli hyvin meluisassa työympäristössä. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 vinkkiä äänenhuoltoon Pidä hyvä asento Hyvässä asennossa selkäranka ja niska ovat pitkinä, hartiat rentoina. Jännittynyt keho lisää jännitystä myös kurkunpäässä, jossa ääni muodostuu. Harjoittelemalla voi oppia jopa nauttimaan puheiden pitämisestä. pörssikursseihin. Jos on pakko puhua, puhu hiljaisella äänellä, mutta älä kuiskaa. Itselle sopivaa puhekor keutta ei kuitenkaan kannata keino tekoisesti yrittää muuttaa. Juo vettä jo ennakoivasti ennen puhetta ja varaa juotavaa myös puheesi ajaksi. Puheesta pitää tietenkin saada sel vää. Luenta muuttui helpommin ymmärrettäväksi, kun analyytikko osasi painottaa tärkeitä sanoja ja asioita. Puhetapa voi myös ärsyttää Joidenkin ihmisten puhetapa ärsyttää, vaikka ei oikein edes tiedä, mistä se johtuu. Hengitä, rytmitä, artikuloi Rentous luo pohjan puheäänelle. Ääni väsyy helposti, jos hengittää pinnallisesti. Hartiat ja leuka eivät ole eteen työntyneinä. Myös rytmitys tuo vaihtelua ja selkeyttä puheeseen. Silloin ääni soi ja kantaa. Suurpalo koki sen tuoneen buustia nuoren työntekijän itsetunnolle. 5. – Painotus toteutetaan pääasiassa äänen korkeutta, nopeutta, voimak kuutta ja sävyä muuntelemalla, Härkönen sanoo. Oikeanlainen sisään hengitys näkyy vatsan pullistumisena ulospäin. Näin puheen tuot tamiseen saa energiaa ja lisä pontta. Kantava ääni antoi auk toriteettia ja uskottavuutta. Painotuksen tehtävä on osoittaa, mihin sana tai lause päättyy – muun muassa erotettaessa yhdyssanoja sana liitoista. Älä siis ainakaan vedä vatsaa sisään puhetta pitäessäsi. Ohjatessaan huvittelijoita hän joutui usein korottamaan ääntään. Älä puhu flunssaisena. Epäsopiva puhekorkeus voi aiheuttaa ääneen puristeisuutta ja narinaa, mikä rasit taa kurkunpäätä ja äänihuulia. Muista, että kahvi ja tee kuivattavat elimistöä. Silloin on vaikea keskittyä itse viestiin
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen ihmisen tarpeet ja lisäksi työnantajan koko, taloudellinen asema, toimin nan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kus tannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024. Toistuvasti vastaani tulee tilanteita, joissa velvolli suutta ei tunnisteta rekrytointitilanteissa. Tässä auttaisi jo se, että työnantajan ja vammaisen henkilön välillä olisi avoin vuoropuhelu. Työnantaja olisi voinut niin ikään selvittää mahdollisuutta mukauttaa työn tekijän työtehtäviä siten, että esimerkiksi yhtiö kokouksissa hänelle olisi voitu järjestää avustaja pöy täkirjan pitämiseen. Niitä voivat olla tekniset apuvälineet tai työtilojen tai työtehtävien kohtuulliset mukautta miset. Työsuhteen alettua työntekijä osallistui perehdyttä miskokouksiin, joissa ei tullut esille, että kuulovamma haittaisi työntekoa. Työn antaja ei ollut ennen työsopimuksen päättämistä sel vittänyt, voisiko työntekijä suoriutua työtehtävistään kuulovammastaan huolimatta kohtuullisten mukau tusten avulla. Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Tämän jälkeen työnan taja purki työsopimuksen. Tapauksen esimerkissä työntekijälle olisi voi tu hankkia tekninen kuuloapuväline, joka helpottaa kuulemista suurissa tiloissa. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Työntekijä oli ilmoittanut työnantajalle kuulovammastaan ja kuulolaitteen käytöstä jo työ haastattelussa. Tyypillisesti työnantajan toiminta menee pieleen jo siinä, ettei mukautusten tarvetta edes selvitetä. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Kohtuullisten mukautusten vaatimus AKI ERIKSSON VASTAA KORKEIN OIKEUS ANTOI vastikään ratkaisun, joka koski kuulovammaisen henkilön työ suhteen päättämistä koeajan aikana. Päteekö sama rekrytointitilanteissa. Vammainen henkilö on usein hyvin perillä niistä mahdollisuuksista ja tar peista, joita työstä suoriutumiseen liittyy. Kohtuulliset mukautukset edellyttävät konkreet tisia toimia. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Vasta kun työntekijää pyydettiin itse näisesti pitämään pöytäkirjaa yhtiökokouksessa, hän kertoi kuulemisvaikeuksistaan. Väitänkin, että työnantajan on helpompi ymmärtää kohtuullis ten mukautusten vaade, jos työntekijä vammautuu työsuhteen aikana ja kyse on fyysisestä rajoitteesta. Työntekijä oli palkattu isännöintiyhtiöön toistai seksi voimassa olevaan työsuhteeseen isännöitsi jän tehtäviin. Korkein oikeus katsoi, toisin kuin alemmat oikeusasteet, että työnantajan olisi tullut selvittää kohtuullisten mukautusten mahdollisuus
– Ajatellaan, että työssä oppimista tarpeellisempaa on työn tekijöiden koulutus ja heidän kurssittamisensa. Yli 80 prosenttia työssä tarvittavasta oppimisesta tapahtuu huomaamatta yhdessä työtä tehden ja toinen toisiaan opastaen ja ohjaten, mutta aika harva organisaatio tunnistaa tämän. Tärkeintä on se, miten organi saatiot pystyvät tukemaan työssä tapahtuvaa oppimista, sanoo kasvatustieteen tohtori Kaija Collin. 12 Uuden oppiminen tuo ja vie voimavaroja. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI TI IN A KO M I työ / terveys / turvallisuus TYÖSSÄ OPPIMINEN EI VAADI KURSSEJA JA KOULUTUKSIA. Hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeämpää tutkia työtä ja sitä, miten porukka kehittää yhdessä asioita. Tässä numerossa 12 Osaamismatriisi osoittaa kehitystarpeet 16 Muutos kaipaa ihan muuta kuin jargonia 18 Ammattikorkekoulussa on erityisen hyvä henki 22 Lyhyet S. Työ
12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 TEKSTI TIINA KOMI KUVAT KARL VILHJÁLMSSON Tuotannon työntekijä, työsuojeluvaltuutettu Jesse Launia ja tuotanto päällikkö Sami Varjonen toivovat, että työsuojelu asioihin on jatkossa enemmän aikaa.
Meillä on toimihenkilöitä, joilla on sellaista osaamista, jota on vain yhdellä henkilöllä koko yrityksessä, Varjonen sanoo. Esimerkiksi varastopuolen työntekijöiden osaamista kuvataan neljällä työvaiheella. Matriisi toimii tukena myös kehityskeskusteluissa. Retermia Oy:ssä työntekijöiden osaamista ja kehitystarpeita seurataan aktiivisesti. Hän päivittää matriisin kerran vuodessa ja kaivaa taulukon esiin esimerkiksi silloin, kun joku vanhoista työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle ja yritykseen rekrytoidaan uutta työntekijää. Moni työ edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja uuteen orientoitumista. Kokenut osaaja saa nelosen, ja viitosen pisteet saanut voi perehdyttää muita työntekijöitä kyseiseen tehtävään. Osaamismatriisista apua Matriisissa ei tällä hetkellä ole toimihenkilöitä. Pisteet näkyvät myös väreinä. – Jatkossa heidätkin voisi ottaa mukaan. Palkkaukseen vaikuttavat osaamismatriisin lisäksi muun muassa tavoitteisiin sitoutuminen, huolellisuus ja siisteys, työkavereiden huomioiminen ja kunnioittaminen sekä muiden opastaminen ja neuvominen. Nolla tarkoittaa, ettei työntekijällä ole kyseistä osaamista ollenkaan. Myös siksi on tärkeää seurata työntekijöiden osaamista ja sen kehittymistä. Se voi olla sekä palkitsevaa että kuormittavaa. Ala kehittyy nopeasti, ja työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. Retermian työntekijöiden ”moniosaamista” painotetaan muita kriteerejä enemmän palkkauksen perusteena. Yrityksen ydinosaamiseen kytkeytyvään neulaputkialueeseen liittyvä osaaminen taas on jaoteltu seitsemään työvaiheeseen. Matriisista Varjonen näkee yhdellä silmäyksellä, minkälaista osaamista työntekijöillä ja koko yrityksellä on. OSAAMISMATRIISI osoittaa kehitystarpeet. Niillä, joilla on eniten sinistä, on eniten osaamista. Tuotannon tehtävät on jaettu viiteen osaamisalueeseen, joiden työtehtävät on luokiteltu matriisissa karkeasti eri työvaiheisiin. Tuotantopäällikkö Sami Varjonen on kehittänyt Excel-taulukkolaskentaohjelmaan osaamismatriisin, josta näkee yhdellä silmäyksellä jokaisen tehtaan viidentoista työntekijän osaamisen ja mahdolliset kehitystarpeet. Kaikki osaaminen on pisteytetty nollasta viiteen. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 H EINOLASSA SIJAITSEVA Retermia Oy tuottaa räätälöityjä lämmöntalteenottoja ilmanvaihtoratkaisuja suuriin rakennuksiin
Launia tuli valituksi tehtävään mutta ehti vain kä väistä kasaajan töissä, kun hänen osaamisensa levy seppähitsaajana huomattiin ja hän siirtyi toisiin hommiin. Alun perin levyseppä hitsaajaksi opiskellut Jesse Launia on oppinut työtä tekemällä kaikki tuo tantopuolen tehtävät.. Arki toiminnan rekisteröinti tapahtuu joustavasti työn ja normaalin kanssakäymisen lomassa, eikä siitä ole muodostunut ongelmaa. Kehityskeskusteluissa käytyjen keskuste lujen ja niissä hyödynnettävien lomakkeiden suhteen henkilöstö kokee tulevansa kohdelluksi tasaarvoisesti. En jaksaisi tehdä samaa asiaa vuosikymmeniä. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Nämä taidot pisteytetään ykkösestä kahteentoista ja lasketaan yhteen. – Arviointi on vaikeaa, mutta tuloksista ei ole tullut sanomista. Hän toimii myös työsuojelu valtuutettuna. Sami Varjonen tekee arvioinnit yksin mutta hyö dyntää niissä myös muiden kokemuksia ja näkemyk siä. Uudet tehtävät haltuun Jesse Launia, 35, valmistui levyseppähitsaajaksi vuon na 2008. Arviointeja tehdessään hän on tarpeen mukaan yhteydessä tuotannon esimieheen ja käy hänen kans saan myös pitkin vuotta vuoropuhelua aiheesta. Hänestä on mukavaa oppia uutta. Meitä on sen verran pieni porukka, että tunnemme toisemme ja luottamus on molemminpuolista. Olen aina itse tyrkyttänyt itseäni uusiin tehtäviin. Sen jälkeen Launia on tehnyt tuotantopuolella kaik kea muuta paitsi tuotteiden kasaamista. Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi työttömäksi ja haki Retermiassa avoinna ollutta koneiden kasaajan paikkaa. Launia on oppinut paljon sekä kokeneemmilta työn tekijöiltä että yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällä hetkellä hän valmistaa ja kokoonpanee kuparisia jakotukkeja
Projektipäällikkö Jaana LerssiUskelinin mukaan yritysten on tärkeä suunnitella toimintaansa riittävän että työntekijät kertovat epäkohdista. Retermiassa on tapahtunut paljon muutoksia muutaman vuoden aikana, eikä kaiken ohjeistusmateriaalin tekemiseen ole ollut riittävästi aikaa. Pienten yritysten on vaikea irrottaa työntekijöitä koulutuksiin. Se on osa toimintastrategiaa. – Me emme tee asennuskäyntejä, joten työntekijöidemme ei tarvitse olla virallisia sähköasentajia. Laitteet on tehtävä heille sähkökytkentöjä myöten valmiiksi. Suurin osa henkilöstöstä on halukas kehittämään osaamistaan, Lerssi-Uskelin sanoo. Joku taas näkee heti kuvista, miten homma hoituu. Tämä rassaa etenkin silloin, kun omien töiden kanssa on kiirettä. Heidän täytyy kuitenkin tietää sähköpuolen asioista sen verran, että ymmärtävät, mitä tehdään, Varjojen kertoo. Jesse Launia innostuu. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 – Olen aina itse tyrkyttänyt itseäni uusiin tehtäviin. Sami Varjosen mielestä on tärkeää, LISÄÄ AMMATTITAITOA TEOLLISUUTEEN A MMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN saatavuus on haaste pienille, alle sadan hengen teollisuusalan yrityksille. Mitä aiemmin uudet osaamistarpeet tunnistetaan, sitä helpompi niihin on vastata. Usein koulutustarpeisiin herätään vasta sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. – Toiset oppivat itse tekemällä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään Launiaa motivoi halu vaikuttaa asioihin ja päästä vähän päättämäänkin niistä. Osa tiedosta on kulkenut suullisesti työntekijältä toiselle. Kohti uutta osaamista Uuden oppimisen tarpeet eivät lopu. Kaikki työntekijät eivät suhtaudu jatkuvaan uuden oppimiseen innokkaasti. Asiakkaat toivovat aiempaa enemmän avaimet käteen -toimituksia. Uusien laitteiden asennus ja käyttö vaativat sellaista teknistä osaamista, jota työntekijöillä ei vielä ole. Loppusuoralla olevan LOSSI-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda ketterä toimintatapa henkilöstön osaamisen kehittämiseksi pienissä päijäthämäläisissä teollisuusalan yrityksissä. – Jesse pystyy tarttumaan nopeasti uusiin tilanteisiin ja asioihin, Varjonen kertoo. Niistä täytyykin pitää vähän meteliä. Tavoitteena on suorittaa lähitulevaisuudessa työsuojelun peruskoulutus. – Mikro-oppimista tapahtuu koko ajan työn ohessa. Jesse Launia opastaa usein työkavereitaan. – Vaikka valittaminen kuormittaa, se on parempi vaihtoehto kuin se, että ollaan hiljaa ja pärjäillään. Sami Varjonen on ryhtynyt tekemään sitä varten kirjallista ohjeistusta, mutta lisäksi tarvitaan koulutusta. Osaamattomuus kuormittaa Määräysten tiukentuessa ja vaatimusten koventuessa yrityksessä on tarvittu uudenlaista osaamista. – Siinähän on minulle uusi osaamisalue vallattavaksi. Lähitulevaisuudessa Retermian tuotteisiin tehdään uusia sähköja automaatioratkaisuja. Retermia on mukana yrityslähtöistä osaamista kehittävässä LOSSI-hankkeessa, jonka yhteydessä aiemmin varatyösuojeluvaltuutettuna toimineelle Launialle tarjoutui mahdollisuus osallistua koko tuotantohenkilöstölle järjestettyyn työturvallisuuskoulutukseen. Monipuolisen osaamisen miinuspuolena Launia pitää sitä, että hänet lähetetään helposti tehtävästä toiseen silloin, kun jossain tarvitaan osaavaa työntekijää. Ihmiset ovat erilaisia oppijoita, minkä Launia kertoo ottavansa huomioon työkavereita opastaessaan. TILAAJA, LUE VERKKOSIVULTAMME: Tue oppimista – osaaminen pysyy organisaatiossa, kun työntekijät sitoutuvat pitkälle eteenpäin ja tunnistaa, millaista osaamista ne tulevaisuudessa tarvitsevat. Hän on ollut yhteydessä Päijät-Hämeen ammatilliseen oppilaitokseen, Koulutuskeskus Salpaukseen, ja kysynyt mahdollisuutta räätälöityyn koulutukseen. Ennakkotieto osaamistarpeista antaa myös oppilaitoksille aikaa reagoida osaamistarpeisiin. Tämä näkyy esimerkiksi suullisena napinana. Sami Varjonen pitää yhtenä hidasteena uuden oppimiselle puutteita kirjallisissa ohjeissa. Työntekijät jakavat osaamistaan ja oppivat toinen toisiltaan. En jaksaisi tehdä samaa asiaa vuosikymmeniä. Jatkuvan oppimisen tueksi LOSSI hanke avaa loppuvuodesta verkkosivut, johon on koottu osaamisen kehittämiseen liittyviä toimijoita ja koulutuksia Päijät-Hämeen alueelta: osaavapienyritys.fi. Jos en kuule puutteista, muutosta ei tapahdu. – Jos ei tiedä, mitä tehdä, kun ei ole kuvia tai selvää suunnitelmaa uudesta työvaiheesta, se kuormittaa, hän sanoo. Joillekin täytyy näyttää kädestä pitäen, miten asia tehdään
Jokainen katsoo työtapojen uudistumista omien koke mustensa pohjalta. aiheuttama etätyö ja digiloikka on vielä tuoreessa muistissa. Joskus niinkin voi silti käydä – koronapandemian Työelämän myllerryksissä tarvitaan kykyä johtaa muutosta inhimillisesti. Äkillisiä heilahduksia on vaikea ennakoida, ja pikkuhiljaa ete. Joustavuutta voi treenata Monesti muutos saatetaan nähdä pal jon mutkikkaammaksi kuin se todel lisuudessa on. Se ei aina ole helppoa, Sipponen myöntää. – Johtajan kannattaa asettaa muu tosta raameihin, tarjota ihmisille viitekehyksiä ja jäsentämisen keino ja. Työelämä muuttuu vauhdilla, ja muu toksessa toimimisesta on Sipposen mukaan tullut keskeinen työelämä taito. – Minulle termi jalkauttaminen edustaa mekanistista käsitystä ihmi sistä ja yhteistyöstä. Ehkä johtaja motivaatiopuheessaan muistuttaa siitäkin, että muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus ja että nykytyö elämässä vain muutos on pysyvää. Monta kulmaa muutoksessa Toteamus muutoksen pysyvyydestä on kulunut hokema mutta myös totta. Kyse ei välttämättä ole suuresta mullistuksesta, joka vaikut taisi itse ydintyöhön. Sipponen puhuisi osallistamisen sijaan ennemmin kaik kien mukaan ottamisesta tai siitä, että jokaiselle tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuus. omassa työssään uhaksi, toinen taas mahdollisuudeksi. Silloin joku ajat telee ja päättää ja toinen on vain koh de, johon ajatus potkaistaan sisään. Väitän, että aika harva haluaa olla tällaisen toiminnan kohteena. Sillä, miten sanoitamme asioita, on merkitystä, koska puhe tuottaa todellisuutta, hän toteaa. Totta on sekin, että yksi voi ko kea vaikkapa tekoälyn kehittämisen – Meillä ei riitä kädet eikä ymmärrys ottaa koko eläimestä kiinni, vaan sitä tarkastellaan osa kerrallaan. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Fiksusti töissä T EHDÄÄNKÖ TEIDÄN työ paikallanne uudistuksia, jotka jalkautetaan käytän töön. Sipponen havainnollistaa asiaa kertomalla tarinan pimeässä luolas sa lymyävästä norsusta, josta ihmiset yrittävät saada selkoa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK MUUTOS KAIPAA ihan muuta kuin jargonia Johtamisessa keskeinen tehtävä on miettiä työyhteisön kanssa yhdessä, mitä asioita voimme yhdessä edistää ja mitä emme. Ennen sitä henki löstöä kuitenkin osallistetaan eli pyritään saamaan esiin heidän ajatuksiaan siitä, miten toivottuihin tavoitteisiin päästäisiin. Sekä itselle että työyhteisölle on tärkeää hahmottaa, minkä kokoisesta asiasta on kyse. Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Jouni Sipponen ei pidä muutoksen jalkauttamisesta tai implementoinnista, jota sanaa myös kuulee toisinaan käytettävän. Iso eläin tuntuu jokaisesta erilaiselta sen mukaan, tun nustelevatko he sen korvaa, jalkaa tai häntää. Se tarkoittaa aitoa yhteistyötä ja myös kriittisten äänten kuuntelemista. Johtajalta se vaatii kykyä johtaa muutosta tavoitteellisesti ja niin, että muutos koetaan mielekkääksi. Johtamisessa on pyrittävä ymmär tämään näitä moninaisia kokemuksia. Muutosta tavoitellessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta puhutaan. Samoin jokaisella on oma käsityksensä muu toksesta, mikä on ihan luonnollista. Sama sävy on hänen mielestään osallistamisessa: aktiiviset muutok sentekijät yrittävät vaikuttaa passii visiin kohteisiin, jotta hekin innos tuisivat asiasta
Porukassa on todennäköisesti innostujia, joiden mielestä asiat voisivat kehittyä paljon ripeämminkin. Mihin voimme vaikuttaa. Muutos herättää ihmisissä aina tunteita, joille on annettava aika ja tilaa keskusteluissa. Kriittisiin kysymyksiin kan nattaa suhtautua vakavasti ja pyr kiä yhdessä löytämään niihin ratkaisuja. Organisaattorit alkavat suunnitella, miten homma tehdään järkevästi, ja tarkkailijat haluavat katsoa tilannetta rauhassa. Ota kritiikki vastaan ja pyri löytämään ratkaisuja yhdessä!. Tunteet vaikuttavat myös siihen, millaisen roolin omaksumme. Muutosta johtavan kannattaa huolestua vasta, jos esiin nousee vain kyynisiä kommentteja tai asia ei herätä henkilöstössä minkäänlaista reaktiota. Kriitikot muistuttavat kaikesta siitä, mikä voi mennä pieleen. – Johtamisessa keskeinen tehtävä on miettiä työyhteisön kanssa yhdessä, mitä asioita voimme yhdessä edistää ja mitä emme. Ihmiset sopeutuvat muutoksiin eri tavoin sen mukaan, miten hyvin he sietävät epävarmuutta ja kuinka avoimia he ovat uusille asioille. Huomio kannattaa suunnata niihin juttuihin, joihin voi vaikuttaa. Epäily voi perustua täysin aiheelliseen huoleen siitä, että suunnittelut ratkaisut eivät vie yrityksen toimintaa hyvää suuntaan. Tähän vaikuttavat luonteenpiirteet mutta myös harjoiteltavissa olevat taidot. Jouni Sipponen puhui työhyvinvoinnin johtamisesta muutoksessa Työhyvin vointimessuilla syyskuussa 2024. Sipposen mukaan voimme esimerkiksi tietoisesti treenata myönteistä ja joustavaa asennoitumista. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 nevän muutoskulun hahmottaa parhaiten vasta jälkeenpäin. Kriitikoiden esittämä epäily usein leimataan muutosvastarinnaksi, mikä Sipposen mukaan on virhe. Kyynikot tietävät jo etukäteen, että niin kuitenkin käy. Innostuja, kriitikko vai kyynikko. Älä etäännytä jargonilla! Älä mutkista asiaa! Tarjoa viitekehys ja jäsentämisen keinoja. Toinen tärkeä apukeino on erotella muutoksesta ne asiat, joihin voi itse vaikuttaa. i HELPOTA MUUTOSTA Mieti, miten asiasta puhutaan. – Silloin jalkauttaminen on mennyt työyhteisössä jo niin pitkälle, ettei siellä enää jakseta edes yrittää, Sipponen karrikoi. – Kaikkia rooleja tarvitaan, paitsi kyynikoita, Sipponen sanoo
18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Savonia-ammattikorkeakoulu valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kilpailussa. Huippuluokan työtyytyväisyyden eteen on tehty seitsemän vuotta tietoista työtä. AMMATTIKORKEAKOULUSSA on erityisen hyvä henki TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVAT SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Risto Nylund opettaa koruja jalometallimuotoilua.
Luokissa on aina ajantasaiset laitteet ja koneet muotoilun opetukseen. Asiaa kysyttiin henkilöstötutkimuksessa. Koruja jalometallimuotoilun opettaja luettelee vaivatta listan muitakin asioita, joiden ansiosta hän on viihtynyt kuopiolaisessa oppilaitoksessa jo 26 vuotta. Hän mainitsee esimerkkinä pariopettajuuden. – Täällä omaa koulutusalaa arvostetaan ja se tulee talon sisällä kuulluksi. Kehitysmyönteisyys yllätti Myös henkilöstöjohtaja Minna Kaija-Kortelainen viihtyy Savoniassa. Täällä pääsee kehittämään itseään, Kaija-Kortelainen kiittää. Hän hyppäsi loppumetreillä mukaan työtyytyväisyyttä parantavaan työhön. Tuolloin Savonian työntekijätyytyväisyyttä kuvaava luku oli 56 prosenttia, kun se viime vuonna oli peräti 93 prosenttia. – Täällä työntekijöitä ei pakoteta samaan muottiin, vaan opettajana voi tehdä työtä omalla tavallaan, Nylund sanoo. Hän tuli taloon vuonna 2015 ja oli aluksi sosiaalialan lehtorina Iisalmen kampuksella. Ei Savoniassa ollut huono työilmapiiri ennen sitäkään, kun työ viihtyvyyden eteen alkoi työntekijätutkimuksia tekevän Great Place To Workin kanssa. – Myös kulttuurisetelit, työsuhdesähköpyörä, lounasetusetelit ja kehityskeskustelut parantavat konkreettisesti työhyvinvointia, hän luettelee. Tämän työn Diov aloitti vuosina 2016–2017 muun johdon ja henkilöstön kanssa. Jos opettajat itse haluavat, tunnilla voi olla kaksi opettajaa, mikä monipuolistaa opetusta. Vuosien 2021–2024 strategiassa Savonia on luvannut olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö vuonna 2024. Kyselyssä työntekijöiltä kysytään muun muassa työpaikan uskottavuudesta, yhteishengestä ja oikeudenmukaisuuden kokemisesta. Savoniassa talon henki tuntui niin hyvältä, etten ollut uskoa, millaiseen työpaikkaan olin tullut. – Olen päässyt nauttimaan siitä työstä, jota on tehty henkilöstön viihtyvyyden hyväksi. Sen takia opettaminen on motivoivaa. Kun hän tuli tuntiopettajaksi taloon, muotoilun yksikkö sijaitsi eri kaupunginosassa kuin muut isot kampukset. Henkilöstöjohtaja Minna Kaija-Kortelainen työskenteli aiemmin sosiaalialan lehtorina.. Nykyisin suurin osa työskentelee samassa rakennuksessa yhteisellä Microkadun kampuksella ja Nylund tuntee olevansa kiinteämmin osa porukkaa. Kaija-Kortelainen vastaa muun muassa uusien työntekijöiden palkkaamisesta, palkoista ja työntekijöiden osaamisen kehittämisestä sekä toimii esihenkilöiden tukena ja on apuna konfliktitilanteissa. 6/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 K UN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA työskentelevältä lehtorilta Risto Nylundilta kysyy hänen työtyytyväisyyttään asteikolla nollasta kymmeneen, hän antaa numeroksi yhdeksän. – Tulin Savoniaan kunta-alalta, jossa elettiin säästöliekillä. Hänet valittiin myöhemmin henkilöstöpäälliköksi ja tänä vuonna henkilöstöjohtajaksi tehtävää hoitaneen Päivi Diovin eläköidyttyä
– Kanssani voi vapaasti juttelemaan. Hän kokee, että tiimikokoukset osallistavat häntä Savonian päätöksentekoon. Savonia haluaa olla ei-muodollinen organisaatio. Vuosittainen Savonia-päivä kokoaa työntekijät yhteen. Tiimeissä on viety päätösvastuuta Savonian toiminnasta johdolta henkilöstölle. Tai työuran lopussa voi tehdä lyhyempää työpäivää. Jokainen koulutusala myös koostaa vuosittain tiimeissä esityksen oman alan kehitysnäkymistä. Tiimien avulla Savoniasta on tullut tunneilmastoltaan rento matalan kynnyksen organisaatio. Risto Nylund kuuluu tuotemuotoilun tiimiin, jossa on 22 työntekijää. – Esimerkiksi kun uutta strategiaamme laadittiin, johto ei esitellyt sitä valmiina henkilöstölle, vaan olimme koko henkilöstö mukana strategian ja arvojen laatimisessa. Aina voi kääntyä esihenkilön puoleen. Great Place to Workin henkilöstötutkimus on työntekijäkokemusta mittaava kaupallinen tutkimus. Seitsemän vuotta sitten koko henkilökunta jaettiin noin 40 tiimiin. Savonia-ammattikorkeakoulu valittiinkin vuonna 2023 Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten yritysten sarjassa. Henkilöstöjohtajan mukaan sallivassa ilmapiirissä on lupa myös epäonnistua. Merkityksellistä työtä Yhteisiä arvoja eli luotettavuutta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä rakennetaan jatkuvasti. Meillä ei voi kuitenkaan täysin vetäytyä ja olla tulematta esimerkiksi tiimikokouksiin, henkilöstöjohtaja toteaa. Valoisaa joulun aikaa ja iloista uutta vuotta 2025! toivottaa TTT-lehden toimitus. Päivä huipentuu yhteiseen isoon juhlaan. Minna Kaija-Kortelaisen mukaan etätyöskentely on mahdollista, mutta pääosin työntekijöiden toivotaan olevan läsnä yhteisellä kampuksella. Tiimit toimivat myös keskenään. – Jos joku väsyy työssä, toinen tiimiläinen voi ottaa silloin enemmän vastuuta. Haluan olla tukena vaikeissakin tilanteissa, Kaija-Kortelainen sanoo. Jokainen työntekijä kuuluu johonkin tiimiin. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2024 Tiimityö lisää osallisuutta Matka kohti parempaa työtyytyväisyyttä aloitettiin luomalla ammattikorkeakouluun matala hierarkia. Koko henkilöstön halutaan pyrkivän samaan tavoitteeseen. Näin koko henkilöstö osallistuu talon strategian ja yhteisesti valittujen arvojen toteutumiseen sekä päätöksentekoon. Yhteisöllisyyttä vaalitaan Ammattikorkeakoulu korostaa yhteisöllisyyttä. Nähdään, että oppilaitoksen tehtäviä ovat tutkintokoulutus, tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen. Menestystä hyvän työkulttuurin kisassa Tiimeissä henkilöstö miettii vaikka sitä, kuinka oman alan kansainvälistymistä voisi kehittää. Yhteisöllisyyttä vaalitaan myös tiedottamalla kaikille talon asioista Santra-intranetissä. – Tämän syksyn Savonia-päivään osallistui jopa 520 työntekijää noin 600 työntekijästä eli suurin osa väestämme, Kaija-Kortelainen kertoo. Esimerkiksi sosionomeja opettavat ja alan tutkimusja kehitystoiminnan parissa työtä tekevät kuuluvat sosiaalialan tiimiin. Esimerkiksi digipedatiimiläiset auttavat muihin tiimeihin kuuluvia opettajia käyttämään tekoälyä opetuksen suunnittelussa. Ensimmäisen kerran voittajaksi valikoitui koulutusorganisaatio. Opettajien on mahdollista osallistua ilmaiseksi oppilaitoksen omiin koulutuksiin sekä olla mukana KUN SAVONIA TEETTI Great Place to Work -instituutilla työntekijäkyselyn, selvisi, että 93 prosenttia työntekijöistä pitää Savoniaa todella hyvänä työpaikkana. Pääasia on, että arki sujuu ja kampukselle on kiva tulla, Minna Kaija-Kortelainen toteaa. – Tiimeissä henkilöstö miettii vaikkapa sitä, kuinka oman alan kansainvälistymistä voisi kehittää, Kaija Kortelainen havainnollistaa. Näkymät esitellään johdolle tulevaisuuskatsauksessa, jossa mukana ovat sen koulutusalan opetusja tki-henkilöstö. – On supersosiaalisia, ja sitten on myös niitä, jotka ovat arkoja tulemaan kahvihuoneeseen. Kaikkien myös toivotaan osallistuvan ajoittain esimerkiksi yhteisiin epämuodollisiin kahvihuonetapaamisiin. Introvertitkin silti sallitaan – ketään ei pakoteta samaan muottiin. Siksi henkilöstöjohtaja pitää tärkeänä, että hän on itse säännöllisesti kahvihuoneessa työntekijöiden tavattavissa. Tyypillisessä suomalaisessa organisaatiossa vastaava luku on 38 prosenttia