TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttlehti.fi Suomi 100 -juhlanumero! NRO 6/2017 | 15 €
Mastotyössä on suojauduttava viimalta päästä varpaisiin. Kylmä koettelee ihmisen lämmöntuotantoa. JULISTEET LEHDEN KANNESSA JA KESKIAUKEAMALLA OVAT TYÖSUOJELUNÄYTTELYN ARKISTOSTA.. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 2 SISÄLLYS 6/2017 5 Päätoimittajalta 8 Meillä menee hyvin — ja petrattavaakin riittää 14 Terveisiä Düsseldorfista! 16 Yrittäjäkin tarvitsee työ terveyshuollon! 18 Lukijoilta Työ 20 "Maahanmuuttajan hymy voi tarttua" Monikulttuurisuus on arkea HH-kiinteistöpalvelut Oy:n työntekijöille 25 Ajassa: työ 26 Arjen ankkurointia ja yhdessä oppimista Yhteiset arvot siivittävät työtä Bonnier Books Finlandissa Terveys 30 Jopa yhdeksän päivää sairaus lomalla esimiehen luvalla Hämeenlinnan kaupungin käytäntö on lyhentänyt sairauslomia 37 Ajassa: terveys 38 10 kysymystä työhyvin voinnista Dosentti Erkki Yrjänheikki kertoo, miten edistää työhyvinvointia 40 Niska jumissa – syy kaula rangassa. Kaularangan rappeuma voi vaivata jo kolmikymppisiäkin Turvallisuus 46 Kerros kerrokselta pakkasta vastaan Kylmältä suojaava pukeutuminen alkaa hyvästä alusasusta 48 Mastoasentaja: Painavissa asuissa korkealle Varusteiden ja asenteiden on oltava kunnossa mastotyössä 50 Ennakoi, varaudu ja välitä kaverista Yaran Siilinjärven tehtaalla on varauduttava niin kemikaaliriskeihin kuin kalliosortumiinkin K U V A JE M IN A LI U K K O N E N 54 Aisapari Poliisin valtakunnallinen työ suojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö 56 Silmänsuojustimista äly teknologiaan Martti Humppila on selvittänyt henkilönsuojainten historiaa 60 Jotta sama ei toistuisi TOT-tutkinta etsii työpaikkakuoleman syyt 63 Tapaturmainen kuolema Maalari kuoli palovammoihin konepajahallin räjähdyksessä 33 Vanhat työsuojelujulisteet 44 Äänestä parasta 65 Tilauskortti 66 Vapaalla Janessa Ngo ja Kati Jaakonen tekivät kirjan slimejen valmistuksesta 67 Ensi numerossa K U V A R A M I M A R JA M Ä K I Yuli Wang tuli Kiinasta Suomeen töihin vuonna 2009
Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. • Puh. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kaikki Racerit on tehty Suomessa. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As
* • 100 % fosfaatiton – voidaan turvallisesti huuhdella kalsiumpitoisia aineita (esim. rstaid.cederroth.com MUOTOILTU HUUHTELUKUPPI KOHDISTAA HUUHTELUN TEHOKKAASTI SUORAAN SILMÄÄN PULLO IRROTETAAN TELINEESTÄ KIERTÄMÄLLÄ * Vaikutus on yleisesti tehokkaampi emäksiin kuin happoihin. Neutraloiva huuhteluneste lisää mahdollisuuksia pelastaa silmäsi www.. • Markkinoiden pisin säilyvyysaika 4,5 vuotta. rstaid.cederroth.com/?. SILMÄLLE OPTIMOITU MUOTOILU Katso lisätietoja ja tutustu käyttövideoihin www.. • Silmänhuuhtelupullo avautuu samalla, kun se kierretään irti telineeestä. Pullo on heti käyttövalmis, joten voit aloittaa huuhtelun välittömästi. sementti, betoni tai kalkki). Puskuroitu Cederrothin silmänhuuhteluneste vaikuttaa neutraloivasti emäsja happoroiskeisiin, joten sillä saadaan nopeampi ja tehokkaampi vaikutus kuin tavallisella keittosuolaliuoksella
Hän oli jo nousemassa pohjamontusta, sylki vähän verta, kirosi ja lähti portista ulos. Mitä koet saaneesi edellisiltä sukupolvilta. Juoksin nopeasti alas kellariin aut taakseni häntä ylös kuilun pohjalta. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ohjeiden julkaisemisen välissä on ehtinyt kulua yli sata vuotta. Traktorin moottorin kierroksien ja vauhdin nostamiseksi ilmanpuhdistajan koppa oli otettu irti. Naiset kuolivat vuonna 1917 keskimäärin 40-vuotiaina, miehet 37-vuotiaina. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Kirjoitusjärjestelmä on yksitai kaksisorminen ja konttorin tuolit sopisivat malliltaan nykyisinkin ruokapöydän ympärille. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Luottamus: työyhteisö auttaa. Miten sinä haluat Suomea kehittää ja keiden kanssa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Elämme maassa, jossa kekseliäisyydellä, tarmokkuudella ja yhteistyöllä saa paljon aikaiseksi. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Niin ovat aiemmatkin suku polvet saaneet. Topi pääs teli tilin saatuaan suoraa soittoa Kittilästä Nivalaan. Mistä sinä olet Suomessa ylpeä. Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava al tiste. Suomi vuonna 2017 on oikeasti uskomaton saavutus! Sitä voi katsoa vaikka terveyden näkökulmasta: Sata vuotta sitten yli 10 prosenttia suomalaisista vastasyntyneistä kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. "NÄIN LAASTINKANTAJANA työsken nelleen Ida Matssonin putoavan hormikui luun. Vapaaajan lisääntynyt melualtistus uhkaa erityisesti nuorten kuuloa." Oman aikamme tilanteesta kertovat Kuuloliitto ja Työterveyslaitos. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 22.11.2017 Kovaa kyytiä ja toivoa paremmasta K umarassa istuminen estää hengitystä ja verenkier toa sekä ahdistaa ruoan sulatuselimiä." Näin lukee 1910-luvun piirretyssä opastustaulussa, jossa naiset kumartelevat kaula pitkällä kirjoituskoneen yllä. Tärkeintä lienee se, että säilytämme uskon eteenpäinmenoon ja sitkeyden toimia. Paljon olemme saaneet aikaiseksi, ja uusia haasteita väistämättä tulee. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. "Niskan etukumara asento venyttää selkäydintä ja voi vaikuttaa hengitykseen, sydämen sykkeeseen sekä verenpaineeseen. Pakoputken kulkiessa ohjaamon kautta meteli oli sellainen, että vasta kolman tena päivänä ristiäisistä kuulo alkoi palailla ja Topille selvisi, mikä tytölle oli pantu nimeksi." Lainaus on Tapio Vilkunan kirjasta Kylmä kyyti traktorilla, joka kertoo Lapin savotoista 1950—1960-luvuilla. Vastasyntyneiden tyttöjen eliniänodote oli 49 vuotta, poikien 43. TÄMÄ TTT-LEHDEN NUMERO sisältää kurkistuksia historiaan ja katsoo myös eteenpäin. Pää pystyyn — vältä someniska", opastetaan Selkäliiton selkäkanava.fi-verkkosivulla. Kello kolmentoista aikaan hän palasi työ maalle ja jatkoi työtänsä entiseen tapaan." Tarina sijoittuu 1920-luvun lopulle Tampereelle, ja se löytyy Rakennusliiton julkaisemasta kirjasta Ihmisiä ja telineitä. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Hommat jatkuvat, vaikka pientä kremp paa — niin luki TTT-lehden kannessa tänä keväänä. "Jonkinasteinen kuulon alenema on noin 750 000 suomalaisella. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. Onnea itsenäiselle Suomelle ja meille suomalaisille! Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 65. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428. "TOPILLE OLI SYNTYNYT TYTTÖ, ja ristiäisetkin olisi pitänyt pitää. Yhtäläisyyksiä nykyhetken ja historian välillä löytyy näköjään helposti
2211_Specs_B2B_Suojalasit_TyoTervjaTurv_220x280.indd 1 02/11/2017 10.15. 0400 811 624 Valikoimassamme sekä näyttöpäätetyössä käytettävät erityistyölasit, että suojalasit omilla voimakkuuksilla. Jotta yrityksesi näkisi kirkkaammin Lue lisää: specsavers.fi/naonhuolto/tyonako Specsaversin luotettava ja vaivaton Työnäönhuoltopalvelu Lisätietoja: jannika.ehrling@specsavers.com / puh
Meillä esimiehiin luotetaan muita harvemmin. Esimerkiksi sosiaa lisessa työympäristössä Suomessa esiintyy häirintää ja kiusaamista Norjaa ja muita EUmaita useammin. LISÄÄ AIHEESTA Suomen työelämä Euroopan 3. Parannettavaa kuitenkin vielä on. Työelämä 2020 hankkeen välitilanteen tarkastelua (14.6.2017). Elise Ramstad ja Erno Mähönen. Lue sivuilta 8—12, mistä työelämän saavutuksista asiantuntijat ovat ylpeitä ja miten he näkevät Suomen tulevaisuuden. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on eurooppalaista kärki tasoa, kertoo Työelämä 2020 hankkeen tuore selvitys. Olemme kolmantena Norjan ja Tanskan jälkeen, ja tavoit telemme ykkössijaa vuoteen 2020 mennessä. T E K ST I R A IJ A LA H T IN E N | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S ONNEKSI OLKOON, SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ. Työntekijöitä voisimme ottaa nykyistä enemmän mukaan työorganisaation ja työ prosessien kehittämiseen. Emme loista myöskään uusien innovaatioiden tuotteistamisessa. Vahvuuksiamme ovat erityisesti työntekijöiden osaami nen, vaikutusmahdollisuudet ja motivaatio tehdä työssä parhaansa. parasta. Vahvoilla olemme myös sovittaessamme yhteen työtä ja perheelämää, ja meillä on käytössämme innovointiin sopivia toimintatapoja
Työelämä ei ole kuitenkaan koskaan valmis, meillä on vielä matkaa jäljellä. Koulutus antaa valmiudet uuden luomiseen. On inhimillistä pelätä, kun töitä häviää paljon. Työntekijöitä pitää kannustaa kaikin tavoin uuden oppimiseen. Turvaa ei tuo enää pysyvyys vaan halu uuden oppimiseen. Se vaatii todella paljon työpaikkojen kehittämiseltä. Uusia tapoja pitäisi edes kokeilla. Myös yhteiskunnan rakenteiden tulee kannustaa uudenlaiseen työhön. Suomea onnittelen hyvästä yhteistyöstä työelämässä. Työnantajien ja työntekijöiden on löydettävä yhdessä tavat mennä muutokseen. Meillä on matalat hierarkiat, ja pystymme edelleen puhumaan ja sopimaan asioista. MINNA HELLE TEKSTI RAIJA LAHTINEN JA MERJA KARJALAINEN Luottamusta, myönteistä suhtautumista muutoksiin, rohkeutta uudistua ja kokeilla, jatkuvaa kouluttautumista, henkilöstön näkemysten hyödyntämistä, riskinottokykyä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 8 Minna Helle , valtakunnansovittelija ROHKEUTTA UUDISTUKSIIN SUOMI PÄRJÄÄ kansainvälisissä mittauksissa todella hyvin. Heidät on otettava osaksi yhteiskuntaa. Tasa-arvossa on silti vielä paljon parannettavaa. Meillä varmistellaan etukäteen liikaa, että kaikki toimii. Vahvuuksiamme ovat hyvä koulutustaso ja tasa-arvo työelämässä. Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta luopua vanhasta ja hypätä uuteen. Käsitys siitä, mikä luo turvaa, muuttuu. Taloudellinen epävarmuus on iso stressitekijä etenkin nuorille. Vakituisten työpaikkojen aika voi olla ohi. Näin kesällä eräällä nuorella miehellä t-paidassa kirjoituksen: ”Dear Future, I am ready.” Tätä me tarvitsemme – tunnetta, että olemme valmiita ottamaan muutokset vastaan. Luotetaan vakiintuneisiin rakenteisiin, ja uusien ratkaisujen löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. Tasa-arvossa olemme kansainvälisestikin arvioiden edistyneitä. Meillä kaikilla on mahdollisuus edetä uralla. Nyt emme ole. Virheiden tekemisen pitäisi olla sallittua. Työt muuttuvat entistä mielekkäämmiksi. Kolmikantaa ei pidä romuttaa. Sopiminen on nyt hieman hakusessa. Itse uskon, että vaikka töitä katoaa, uusia tulee tilalle. Se on ollut vahvuutemme. Meillä menee hyvin — ja petrattavaakin riittää K U V A IL A R I P O U SI. Niillä eväillä suomalainen työ elämä kehittyy, asiantuntijat uskovat. Teknologian kehitys, kuten digitalisaatio, robotisoituminen ja keinoäly, haastaa nyt kovaa vauhtia työelämän. Epävarmuutta on opittava sietämään. TULEVAISUUDESSA JOUSTAVUUS työelämässä lisääntyy. Työelämässä kaikki ovat samassa veneessä, ja intressit ovat yhteiset. Neuvottelut ovat paljolti mulle–sulle-vaatimusten esittämistä ja niiden yhteensovittamista. Työelämämme tarvitsee myös maahanmuuttajia. Sopimusten sisällöistä ja toimintatavoista tulisi tehdä rohkeita, työelämän uudistamista edistäviä ratkaisuja. Toisaalta epävarmuus lisääntyy. IHMISTEN PERUSLUOTTAMUS on tärkeää säilyttää. Työnantajien on huolehdittava muutosprosesseista ja ennakoitava niitä. Mutta sitäkin pitää kehittää
Jatkon kannalta keskeisintä olisi muistaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin työelämä menee. Yleisesti ottaen suomalainen työelämä on hyvää, ja meillä on syytä tuntea siitä ylpeyttä. Mielenkiintoista on nähdä, miten tekoäly tulee sitä muuttamaan, vielä sitä ei tiedetä. Se on vahvuutemme, vaikka siinä on viime aikoina otettu takapakkia. Nyt rakennemuutos haastaa sen, kun esimerkiksi työ ja työajat ovat muuttuneet. Suurin uhka suomalaisessa työelämässä on fokuksen hukkuminen. Olemme ennenkin pystyneet sopimaan asioista. ANU JÄRVENSIVU Antti Koivula , pääjohtaja, Työterveyslaitos LUOTTAMUS TAKAISIN SUOMI ON MENESTYNYT työelämässä eurooppalaisittain hyvin, koska työelämän kehittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti. Muutokset asettavat johtamiselle isot haasteet. Koko työelämän järjestelmä perustuu luottamukselle. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Anu Järvensivu , erikoistutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus TYÖN YDIN KESKIÖÖN MAIDEN VÄLISET VERTAILUT työelämässä ovat todella vaikeita, koska kullakin maalla on omia kulttuurisia ja järjestelmiin liittyviä piirteitään. Uskon kuitenkin, että pystymme yhdessä rakentamaan jatkossakin hyvän työelämän. Sodan jälkeen työterveyden ja työsuojelun pelisääntöjä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Luottamuksen osalta olemme kuitenkin viime aikoina pudonneet eurooppalaisesta kärkipäästä. Onnittelen Suomea siitä, että meillä on upeita esimerkkejä hyvin johdetuista uuden ajan yrityksistä sekä paljon tärkeää pienyrittäjyyttä. Meillä olisi kehitettävää muun muassa tuotteiden ja palveluiden uudistamisessa. Meillä haaskataan resursseja turhan byrokratian pyörittämiseen ja tietojärjestelmien tyytyväisenä pitämiseen. Pitkät perinteet yhteistoiminnassa ja luottamus ovat vahvuuksiamme. Olemme teknologisesti taitavia, otamme uusia innovaatioita nopeasti käyttöön. Niissä ovat tulevaisuuden kulmakivet. Valmiiksi rakennetun systeemin muuttaminen ei ole helppoa. VAHVUUTEMME OVAT SAMAT kuin heikkoutemme. Kannattaisi tutkia, mitä kilpailukykysopimuksen kuusi lisäminuuttia työaikaan teki luovuudelle vai tekikö mitään. Uudentyyppiset palvelut edellyttävät luovuutta ja monenlaista tietoa. Mallista tuli lähes valmis. Markkinoiden valloittamisessa voisimme ottaa mallia tanskalaisista. Valmiin mallin muuttaminen on paljon vaikeampaa kuin uuden luominen. Digitalisaatiossa ja globalisaatiossa monet ovat jääneet osaamisen väliinputoajiksi. Osaamistasostamme voimme olla ylpeitä. ANTTI KOIVULA K U V A T A M P E R E E N Y LI O P IS T O K U V A T Y Ö T E R V E Y SL A IT O S. Miten pitää porukka tyytyväisenä, kun maalia ei useinkaan tiedetä. Siksi tarvitaan kokeilukulttuuria. Samalla tärkein eli varsinainen työn ydin saattaa hukkua ja mielekkyyden kokemukset sen myötä. En ole hirveän innostunut tällaisista rankkauksista muussa kuin ehkä hengennostatusmielessä. Sille maamme hyvinvointi on rakennettu. Esimerkiksi tekoäly edellyttää poikkitieteellistä osaamista. Kiitän siitä työstä, mitä on tehty suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Monet tahot ovat työskennelleet kovasti työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Osaaminen on toinen vahvuutemme. Teknologia muuttaa työelämää. Se on hienoa. Osaamme myös toimia yhdessä. Tärkeintä on nyt luottamuksen palauttaminen ja kehittäminen. Se ei liiku itsestään. Muutaman kerran voi epäonnistua, mutta jos viidennelläkään kerralla ei onnistuta, tekemisessä on jotain pielessä. Jos on vuosia toimittu tietyllä tavalla, ei kerralla tule valmista. Olemme kansakuntana joutuneet kohtaamaan työelämän suuret rakennemuutokset irtisanomisineen. Yhteistä tavoitetilaa on jumpattava ja työelämän rakenteita mietittävä uusiksi
HAASTEITA JA KEHITETTÄVÄÄ kuitenkin yhä riittää. IHMISTEN JAKSAMINEN TYÖSSÄÄN on yksi työelämän haaste. Automaation — te koälyn ja robotiikan — lisääntyessä monelta voi mennä työpaikka alta. Toivon, että nuoremmat sukupolvet ovat valmiimpia ottamaan riskejä. Siksi keskitytään liikaa tämän päivän tekemiseen. Työpaikoilla työsuojelun yhteistoi minta ja työsuojeluvaltuutettujen ja päälliköiden asiantuntemus mahdol listavat ennakoivan otteen. Työ muuttuu, uusia altisteita löytyy, myös työsuhteet ovat muu toksessa. Parhaim mat tarvitsevat tietoa ja ohjausta — ja jotkin myös keppiä. Tulevaisuu dessa tuskin tunnetaan ”kahdeksasta neljään” työtä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 10 Raimo Antila , osastopäällikkö (1.12. Halutaan pelata liikaa varman päälle ja tehdään tulevaisuu desta laskelmia, jotka saattavat pe rustua vääriin arvioihin. Jatkuva kouluttautuminen on tule vaisuudessa välttämätöntä. Suomalaisilta puuttuu uskallus ottaa riskejä. Epäonnistuminen on kuitenkin ensimmäinen askel onnistumiseen. Työtur vallisuuslaki sisältää fyysisten ja psyykkisten vaarojen arvioinnin, ja mahdollisen vahingon sattuessa tapa turmavakuutuslaki tuo turvaa. Menetetyn työpanoksen hinta on Suomessa 24 miljardia vuodessa. Turhien kommunikaatioesteiden poistuessa ideat voivat virrata paremmin myös organisaation alakerroksista yläkerrok siin. Ei uskalleta testata ja epäonnistua pienimuotoi sesti. Työsuojelun tason voidaan siis arvioida paranevan myös jatkossa. Työstä pitäisi saada tapaturmia ja poissaoloja aiheuttavat sähläykset pois, sillä niistä syntyy tuotannollista hukkaa ja inhimillisiä menetyksiä. K U V A SO SI A A LI JA T E R V E Y SM IN IS T E R IÖ K U V A W H A T ´S N E X T C O N SU LT IN G. Tärkeintä on saada työpaikat itse oivaltamaan, että työsuojelu ei ole mikään erillinen asia tai kuluerä. alkaen), sosiaalija terveysministeriön työja tasa-arvo-osasto TUOTTAVUUTTA TYÖSUOJELULLA TYÖSUOJELUN PERUSEDELLYTYKSET ovat meillä kunnossa sekä työpaikka tasolla että kansallisella tasolla. Esimer kiksi masennus on maailmanlaajui sestikin suuri haaste, joka vie ihmisiä ennen aikaisesti eläkkeelle. Suomea voi onnitella siitä, että työsuoje lus sa meillä on yhteinen tahtotila tehdä hyvää ja pyrkiä parempaan. Se on tapa oppia uutta ja parempaa. Ehkä epäonnistumisen kulttuu rin puute johtuu pitkään vallinneesta ytaikakaudesta. Yksi ma sennuksen syy on pitkään jatkunut stressi. Työterveys huolto kattaa valtaosan palkansaajista, ja meillä on aito kolmikantayhteis työ, jonka tavoitteet ovat yhteiset. Työsuojelu ja työhyvinvointi on useis sa organisaatioissa tunnistettu keskei seksi johtamisen osaalueeksi. Kuormi tustekijöitä — fyysisiä ja psykososiaalisia — tarkastellaan aiempaa kokonaisvaltai semmin. Toivon myös, että Suomessa us kallettaisiin katsoa pidemmälle kuin vain muutamaan seuraavaan kvar taaliin. Sen monet fiksut työnantajat ovat ymmärtäneet. Tuki ja liikuntae linsairaudet, mielenterveyssyyt ja psy kososiaalinen kuormitus aiheuttavat poissaoloja ja vievät väkeä pois töistä. Työsuojeluvalvonnan haaste on löytää riittävä keinovalikoima työ paikkojen tukemiseen ja auttamiseen, kun työ muuttuu ja moninaistuu. Kun työnteko on kaikissa vaiheis saan terveellistä ja turvallista, se tu kee liiketoimintaa. RAIMO ANTILA Elina Hiltunen , futuristi, What´s Next Consulting Oy USKALLUSTA RISKINOTTOON HIERARKIAN VÄHÄISYYS on vahvuus suomalaisissa organisaatioissa. Kun 30 vuotta sitten kuolemaan johtaneita työtapa turmia sattui 70—80 vuodessa, nyt niitä tapahtuu parikymmentä. Paljon hyvää on saatu aikaiseksi. Kun työsuojelutarkastuksia tehdään vuo dessa 28 000, mukaan mahtuu myös niitä työpaikkoja, joiden olosuhteisiin viranomaisen on puututtava. Meilläkin on tässä vielä tekemistä, mutta muissa maissa ollaan keskimää rin hierarkkisempia kuin täällä. Työelämä kansainvälistyy, pirsta loituu ja automatisoituu. Rohkeus suunnata tulevai suuteen puuttuu monelta organisaa tiolta. Tyytyväinen ei tietenkään voi olla niin kauan kuin yksikin vakava turma sattuu. Vakavien työtapaturmien määrä laskee edelleen, samoin tapaturmataajuudet monilla toimialoilla
Toivon enemmän Safety Differently -ajattelua, jossa keskitytään ongelmien sijaan siihen, miksi asioita on tehty oikein. TURVALLISUUSTYÖN tuottavuutta ei sen sijaan ole juurikaan mietitty. Uskallamme myös sanoa, jos luottamus ei ole kunnossa. Fokusta on nyt siirrettävä työhyvinvointiin. VIIME VUOSIEN ILMIÖ ON, että tekeminen ja suunnittelu halutaan eriyttää. Kokeilemme ennakkoluulottomasti uutta ja näemme teknologian pääosin mahdollisuutena emmekä uhkana. Työntekijää on autettava myös vapaa-ajan ratkaisuissa. Vahvuuksiamme työelämässä ovat teknologia, yhteistyö ja luottamus. Yritykset satsaavat avainhenkilöihin. Luottamus on ikävä kyllä rapautunut viime vuosina. Osaaminen on kansallinen vahvuutemme. Esimerkiksi SAK:n jäsenistä puolet ei saa mitään koulutusta työnantajalta. Koulutuspanokset ovat suuria, mutta mahdollisuus kouluttautua työajalla ja työnantajan kustantamana ei ole kaikille mahdollista. Kunnia kuuluu ennen kaikkea niille miehille ja naisille, jotka aikoinaan taistelivat suomalaisen itsenäisyyden puolesta. Tähän asti esimerkiksi työturvallisuus on ollut sidoksissa työaikaan. Heille järjestetään johtamista, kielitaitoa ynnä muuta henkilökohtaista osaamista vahvistavaa koulutusta. Olemme hyviä ilmoittamaan epäkohdista, meillä uskalletaan puuttua niihin ja esimerkiksi kuolemaan johtavia työtapaturmia on saatu vähenemään huomattavasti. Tavoitteena on saada tehoja irti nopeasti, entistä halvemmalla ja sitä samaa kuin ennenkin. Onnittelen Suomea sellaisen yhteiskunnan rakentamisesta, jossa on ollut mahdollista luoda erittäin turvallinen, terveellinen, toimiva ja tasa-arvoinen työympäristö. Työntekijöiden tulisi saada mahdolliOnnea Suomelle siitä, että olemme vieläkin itsenäisiä. On raskasta, jos jokaisen on opittava itsensä johtamista. Heidän upeaa työtään ei pidä unohtaa. Työpaikoilla tarvitaan jatkossa yhä enemmän psykologitaustaisia henkilöitä valmentajina. Nyt mukaan täytyy saada myös ne organisaatiot, joissa näitä asioita ei pidetä tärkeinä. Tuon pudonneen luottamuksen palauttaminen on yksi kriittisistä menestystekijöistä, jotta nostamme tasomme maailman kärkeen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla työelämän laadun parantaminen, ei muiden maiden ohittaminen siinä. Tulevaisuudessa työ ja vapaa-aika limittyvät entistä enemmän. Suomessa ymmärretään työturvallisuuden tärkeys ja siihen liittyvää työtä tehdään yhdessä. Siinä on silti edelleen kehittämistä. Suorittava porras saa korkeintaan lyhyempää, halvempaa ja työtehtävään sidottua koulutusta. Työ on yhä itsenäisempää, joten työnantajan on pystyttävä tukemaan K U V A SA K K U V A N O R D SA FE T Y. Työelämän yleiskuva on hyvä mutta ei ruusuinen. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 työntekijää. TYÖNTEKIJÄT TULISI NÄHDÄ mahdollistajina eikä epäonnistumisen syinä. Sijoitushan voi parantua senkin vuoksi, että jollain maalla alkaa mennä huonosti. Uusien tuotteiden, palvelujen ja menetelmien kehittämiseen ei satsata eikä siihen, että jotain syntyisi henkilöstön aloitteesta. Joillakin organisaatioilla työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi ovat huippuhyvällä tasolla. Luottamuksessa meillä on Suomessa vahva pohja. TIMO KRONLÖF Juha Antila , kehittämis päällikkö, SAK TYÖMARKKINAKELPOISUUS ON SÄILYTETTÄVÄ MEILLÄ ON PITKÄÄN jatkunut työmarkkinoiden ja valtion yhteispeli, minkä vuoksi sijoitumme työelämän vertailussa kärkeen. Digitalisaation ja robotisaation vähentäessä suorittavaa työtä on panostettava toimistoja asiantuntijatyötä tekevien hyvinvointiin, kuten stressin ja masennuksen ehkäisemiseen. Siihen liittyy paljon raportointia ja muuta työtä, jota pitäisi helpottaa. ELINA HILTUNEN Timo Kronlöf , hallituksen puheenjohtaja, NordSafety, Oy FOKUS TYÖHYVINVOINTIIN TYÖTURVALLISUUDEN ETEEN ON Suomessa tehty paljon töitä, ja tilanne on hyvä
Moninaisuuden johtaminen on vielä lapsenkengissä. Työn tekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja kehittää osaamistaan. Tanskassa vuorovaikutus työnanta jien ja ammattiliittojen kesken toimii hyvin ja osapuolilla on pitkälti yhtei nen näkemys työntekijöiden osaami sen jatkuvasta kehittämisestä. Tärkein tä on antaa kaikille mahdollisuus ja velvollisuus oppia uusia asioita. Tiheät muutokset stressaavat ihmisiä, mikä voi heikentää koko organisaation tuotta vuutta ja todellista uudistumiskykyä. Vahvuudet on haettava suurten vir tausten keskellä. Täällä ei kukaan ole rakenteelli sesti eriarvoisessa asemassa, vaan kaikki voivat periaatteessa saada hyvän pohjakoulutuksen ja työtä. Se luo hedelmällisen maaperän. Se on moraalitonta, eikä pienellä kan sakunnalla ole siihen varaa. Työn tekijät osallistuvat omine ideoineen aktiivisesti yritysten kehittämiseen. Luottamus on yksi vahvuuksistamme. simman laaja työnkuva, johon he voi vat vaikuttaa. Meidän on pidennet tävä työ uria ja parannettava laatua. Työmarkkinat ovat toimi neet vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Se motivoi työntekijää ja parantaa yrityksen selviytymistä. Onnittelen Suomea pohjimmiltaan toimivasta työehtosopimusjärjestelmästä. TUOMO ALASOINI K U V A T E K E S. Suomalainen yhteiskunta on perustaltaan luotta musyhteiskunta, mikä helpottaa kes kinäistä vuorovaikutusta ja kommu nikointia myös työpaikoilla. Ihmisten sitoutumisen varmis tamiseen ja pelkojen hälventämiseen pitäisi uhrata enemmän aikaa. Meillä on koulutet tu työvoima, jolla on vahva työetiikka. Asiakkaiden tarpeita, myös pii leviä, pitäisi osata lukea tarkemmin. Henkilöstön – ja varsinkin asiakasraja pinnassa työskentelevien – näkemyksiä ja ideoita tulisi osata hyödyntää. Onnittelen Suomea mahdollisuuksien tasa-arvosta. Muutosjohta misessa olisi paljon kehitettävää varsin kin julkisyhteisöissä. Esimiesten ja alaisten välillä on kuitenkin monilla työpaikoilla paljon kitkaa. Tästä kannattaa kertoa muullekin maailmalle. JUHA ANTILA Ota yhteyttä: (03) 42 351 www.forssaprint.fi Forssa Print_220x60 mm uusi oma ilmoitus.indd 1 9.11.2017 10:44:38 Tuomo Alasoini , johtava asiantuntija, Tekes MUUTOSJOHTAMISTA ON KEHITETTÄVÄ TYÖTEHTÄVÄT OVAT SUOMESSA varsin monipuolisia ja vaativia. Jotta niistä tulisi totta, tarvitaan satsauksia työelämän kehittämiseen ja tutkimuk seen osana teknologian muutoksia. Teknologinen murros sisältää monia mahdollisuuksia työn laadulliseen kehittämiseen. Ihmiset saadaan sitoutu maan työhönsä, kun heitä kunnioite taan ja heidän hyvinvoinnistaan huo lehditaan. Työmarkkinakelpoisuus on säilytet tävä työtehtävien muuttuessa. DIGITALISAATIO, INTERNETPOHJAINEN TALOUS, tekoäly ja työtehtävien ja menetelmien muutokset muokkaa vat työtä entistä nopeammin. Samaa koskee työyhteisöjen si säisiä sosiaalisia suhteita. Osaamisemme ja kyky tarttua esiin nouseviin mahdollisuuksiin vaikuttavat työelämän muutokseen. Hyggeily ulottuu myös työpaikoille. Se onnistuu lisäämällä luottamusta työpaikoilla. Päivittäiset työajat joustavat. KOKEILUKULTTUURIA JA out-of-theboxajattelua pitäisi saada työpaikoille lisää. Työmarkkina osapuolet ovat viime vuosikymmeninä olleet valmiita viemään yhteistyössä eteenpäin monia tärkeitä uudistuksia. Muutosjohtamisen malleja ei usein ehditä tai osata soveltaa muutostilan teissa. Pienenä kansakuntana emme voi dominoida maailmanmarkkinoilla. Hierarkiat ovat matalia. Koemme yhteiskunnan aika oikeuden mukaiseksi. Eten kään nuoria ei saa jättää putoamaan
020-150 5210 asiakaspalvelu@leijonagroup.com www.leijonagroup.com TURVALLINEN TEKNIN EN & Yli puoli vuosisataa Suomen teollisuudessa ÄÄRIMMÄISIIN TYÖOLOSUHTEISIIN ÄÄRIMMÄINEN SUOJAVAATETUS MULTI U UTUUS! TECH HIGH VIS &. Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16, puh
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 14 Terveisiä DÜSSEL DORFISTA! AJASSA TEKSTI JA KUVAT MERJA KARJALAINEN Vauhdikkaat muotinäytökset kuuluvat perinteisesti A+A-messupäiviin. Palosuojattuihin kankaisiin keltaisen rinnalle on tullut lisää punaisia ja oranssisia materiaalivaihtoehtoja. Digitaaliset sovellukset, vaaratilanteista ja työntekijästä reaaliajassa tietoa keräävät anturit ja vuorovaikutteinen yhteys työntekijän ja työnjohdon välillä siirtävät myös henkilönsuojaimet uudelle aikakaudelle. A+A-messuilla on ennen ollut erikseen "kiinalaiskorttelit". Prototyyppejä ja uuden sukupolven tuotteita esittelivät muun muassa Honeywell ja Uvex.. Nyt aasialaiset näytteilleasettajat olivat jakautuneet aiempaa tasaisemmin yhdeksän hallin ja yli 70 700 neliömetrin alueelle. Työturvallisuuden ja -terveyden A+A-ammattimessuille Düsseldorfiin saapui lokakuussa yli 67 000 vierasta yli sadasta maasta
– Jos tuotteessa ei ole niitä suojausominaisuuksia, joita siinä oletetaan olevan, se on myös turvallisuuskysymys. Kivisoja on ilmoittanut tapauksesta Suomen valvontaviranomaisille ja Euroopan kuluttajakeskukseen. Väkivalta ja psykososiaaliset riskit työssä. Näytteilleasettajia oli yli 1 900. Maailmassa työperäisiin sairauksiin kuo lee vuosittain noin 2,4 miljoonaa ihmistä. Heistä 60 prosentilla digi vaikutukset ovat suuria tai erittäin suuria. JALKINEET OLI OSTETTU verkkosivustolta, johon oli kopioitu tietoja suomalaisesta verkkokaupasta. Suojatun yhteyden tunnistaa https-alkuisesta osoitteesta ja osoitekentän vieressä olevasta lukon kuvasta. Sivustoilla pistää silmään myös se, että suomenkieliset tekstit vilisevät outoja ilmauksia, eli ne ovat ilmeisesti koneen kääntämiä. – Harkinnassa on, tulisiko Työterveyslaitos seuraavan kerran näytteilleasettajana, totesi tuotepäällikkö Anna Ruhala Työterveyslaitoksesta. Tärkeitä aiheita Kansainvälisen työ järjestön (ILO) mukaan ovat nyt: Työterveys ja turvallisuus kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Sievin Jalkineen uutuutta on ollut suunnittelemassa mallimestari Vilja Latvakoski. Kyseiset sivustot toimivat epämääräisissä osoitteissa, eikä niiden verkkoyhteyttä ei ole suojattu. – Verkkokaupassa kannattaa aina olla erittäin tarkkana. Hän muistuttaa, että verkko-ostoksia tekevän kannattaa hankkia tuotteet tunnetuista ja luotettavista verkkokaupoista. Niiden joukossa oli myös ergonomiatuotteita valmistava siilinjärveläinen Ergorest. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 15 A+A-UUTISISTA POIMITTUA Noin 160 000 ihmistä kuolee Euroopassa vuosittain työperäisiin sairauksiin. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton STYL:n tietoon tullut tapaus kertoo siitä, että alan tuotteita kaupitellaan myös huijausverkkosivustoilla. Tällaisia epäilyttäviä, työvaatteita ja -jalkineita myyviä sivustoja on STYL:n selvittelyssä tullut esiin viisi. Yli 270 jalkinevalmistajalla oli osasto A+A-messuilla. Saksalaisen tutkimuksen mukaan digi talisaatio vaikuttaa työhön yli 80 prosentilla työntekijöistä. Miten yritykset ja työnantajat keräävät ja arvioi vat työstä ja työntekijöistä kerättävää tietoa niin, että sitä käytetään työterveyden ja turvallisuu den parantamiseen. Jos hinta on epäilyttävän halpa, siitä voi jo päätellä, ettei tuote ole se, jolta näyttää, sanoo liiton varapuheenjohtaja Esa Kivisoja. – Saksan 75 000 postinkantajaa käyttää suomalaisia liukuesteitä, kertoi vientijohtaja Elisa Nikander (oik.) Devisys Oy:stä. HELINÄ KUJALA K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Huom! Varo huijareita verkkokaupassa Asiakas tilasi verkkokaupasta kotimaisen valmistajan turvakengät ja sai Kiinasta toimitetut jalkineet, jotka eivät lainkaan vastanneet tilausta. Perheyrityksestä vastaavat sisarukset Jarmo ja Anne Hölttä
Kela korvaa kustannuksia Työantajayrittäjät kokevat työterveyshuol lon palvelujen hankkimisen usein byrok raattiseksi ja aikaa vieväksi. – Yritin jo aiemmin kilpailuttaa palve luntarjoajia, mutta tarjoukset olivat keskenään niin erilaisia, että vertailu oli mahdotonta. Könönen uskoo, että työterveyshuollosta tulee ole maan hänelle etua. Esimerkiksi terveystarkastuksessa hän ei ole käynyt yrittäjänä toimiessaan, mutta se on pian edessä 50 ikävuoden täytyttyä. Näin ei synny päällekkäisyyksiä enkä maksa turhasta. Kaikki eivät myöskään tiedä, mitä palveluja työntekijöil le on järjestettävä ja miten kustannuksista saa korvauksia. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 16 oensuulainen Päivi Könönen on tuore työterveys huollon asiakas. – Työterveyshuollon suunnitelma laadittiin minulle niin, että palvelu täydentää vakuutusturvaani. Työnantaja on lain mukaan velvollinen järjestämään ennalta ehkäisevän työterveyshuollon henkilöstölleen, mutta yrittäjille it selleen se on vapaaehtoista. Hän hankki itselleen työterveys huollon palvelut uuden yhteishankintamallin kautta. Yhteishankinnassa yrittäjäjärjestöt kilpailut tavat palvelut ja valitsevat yhden tai useamman palveluntuottajan, jonka kanssa järjestöt tekevät puitesopimuksen. – Myös yksinyrittäjät tarvitsevat tukea työkyvylleen. PohjoisKarjalan Yrittäjänaiset ry teki sopimuksen paikallisen terveyspalveluja tuot tavan PK Terveyden kanssa. Työterveyshuollon tarkka sisältö määräy tyy yrityksen tarpeiden mukaan. Nyt kilpailutus tehtiin asiantuntijoiden avustuksella yhtenäistä loma ketta käyttäen, HRalan yrittäjänä toimiva Könönen kertoo. Yleis TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA MINNA MÄNNIKKÖ Yrittäjäkin tarvitsee työterveyshuollon! Vain joka seitsemäs yksinyrittäjä on työterveyshuollon piirissä. Päivi Könönen kertoo pohtineensa, tarvitseeko hän työterveyshuoltoa. Uusi yhteishankintaan perustuva malli helpottaa palvelujen ostamista. Lisäksi hänellä on terveydenhoitoa korvaava vakuutus. Henkilöstöasioiden valmentaja na ja konsulttina hän tietää paljon työhyvinvoinnista. Mallia voivat hyödyntää sekä yksinyrittäjät että pie net yritykset, joilla on työntekijöitä. PohjoisKarjalasta on mukana myös PohjoisKarjalan yrittäjät ry, joka on tehnyt puitesopimuksen kolmen palveluntuottajan kanssa. Heistä vain noin joka seitsemäs on työterveyshuolto palvelujen piirissä, sanoo kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta. Kela kor vaa noin 60 prosenttia ennalta ehkäisevän toiminnan, kuten työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten, kustannuksista. Nyt järjestön jäsenet voi vat ilmoittautua työterveyshuollon asiakkaiksi ilman sopimusneuvotteluja. AJASSA Päivi Könönen (oik.) ja PK Terveyden edustaja, toimialajohtaja Tiina Tolvanen allekirjoittivat puitesopimuksen viime kesänä.. Kokeilua useassa maakunnassa Yhteishankintamalli on kehitetty Työterveyslaitoksen TyhyverkostoX TTT-palvelut hankkeessa. Sitä kokeillaan useissa maakunnissa eri yrittäjäjärjestöjen kanssa. Könösen sopimukseen sisältyy myös sairaanhoito. Siitä on ollut jo hyötyä, kun hän sai polvivaivaansa varten nopeasti ajan työterveysaseman lääkärille. Työter veyshoitaja on jo kartoittanut ergonomiaa ja muita työoloja paikan päällä. Könönen toimii PohjoisKarjalan Yrittäjänaisten puheenjohtajana. Yhdistykseen kuuluu hieman al le sata jäsentä
Yrityksen henkilöstö arvioi itse terveyttään, työtään ja työolojaan 1–3 vuoden välein. Muut tarkastukset tehdään itsearviontien pohjalta tai asiakkaan tarpeiden perusteella. Lähde: Työterveyslaitos TÄTÄ ON ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Ehtona on, että kustannukset eivät ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää. Mukana on jo 16 yrittäjäjärjestöä. Työterveyshuolto antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työkyvyn tukemiseksi. – Yhteishankinta vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Työterveyslaitoksessa on myös alkamassa yliopistojen kanssa tehtävä tutkimus, jossa selvitetään, miten yksinja mikroyrittäjien palautumista ja työkyvyn yllä pitoa voi tukea mobiilisovelluksen avulla. Helena Palmgrenin mukaan kokemukset ovat lupaavia. ENNALTA EHKÄISEVÄ työterveyshuoltopalvelu pienissä yrityksissä sisältää muun muassa seuraavat asiat: Työterveyshuolto on yhteydessä yritykseen vuo sittain. Mallin vaikuttavuudesta ja osallistujien tyytyväisyydestä saadaan tutkimustuloksia, kun Työterveyslaitoksen selvitys valmistuu vuonna 2018. Työterveyshuolto antaa suosituksia toimista työkyvyn ylläpitämiseksi ja neuvoo niiden toteuttamisessa. Työpaikkaselvitykset ja tarvittaessa riskinarviointi tehdään sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan. Jo 16 yrittäjäjärjestöä mukana Työterveyspalvelujen yhteishankintaa kokeillaan myös muun muassa Uudellamaalla, Savossa, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Tutkimukseen voi ilmoittautua mukaan osoitteessa: www.ttl.fi/palaudu LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Syötä hakukenttään TyhyverkostoX TTTpalvelut www.ttl.fi/yrittaja/pienyrityksen-tyoterveyshuolto/ Verkostot pienyrittäjän tukena -opas: www.ttl.fi/ verkos totpienyrittajan-tukena/ Opas työn ja muun elämän yhteensovittamiseen: www.ttl.fi/tyo-muu-elama-ja-ajanhallinta/ TTL:n Yrittäjän työterveyshuolto ja työturvallisuus -opas ilmestyy joulukuussa 2017. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 lääkäritasoisen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannuksista Kela-korvaus on 50 prosenttia. Sen avulla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia ja vastaavat yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita, hän sanoo. Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran vuoksi tehdään niitä koskevien erillisten ohjeiden mukaisesti
Hyvin argumentoitu ja käytännönläheiset neuvot esimiestyöhön." TUUNAA DUUNI PAREMMAKSI rohkaisi muokkaamaan työtään. Hengityshaitallisuutta koskevassa KTT:n kohdassa voi olla myös tyhjä ruutu. Se tarkoittaa, että kyseinen aine ei haihdu, jos ilman kosteus on nolla prosenttia. Ongelman ratkaisemiseksi siivoustuotteiden hengityshaitallisuuden tutkimusta säätelevää direktiiviä tulisi tiukentaa. "Aloin heti miettiä, miten omalla työpaikallani hoidetaan psyykkisesti raskaat asiat. Silenta suunnitteli Suomi 100 -kuulonsuojaimet juhlavuoden kunniaksi. Jos et voi luottaa työtovereihin / esimieheen, sillä on suuri merkitys työssä viihtymiseen, motivaatioon sekä tulokselliseen työntekoon." Verkosta poimittua Verkkosivuilla www.tttlehti.fi ollut uutinen Siivouskin voi olla syy sisäilma ongelmiin sai lukijan kysymään, mikä on ratkaisu. Tästä syystä nykyinen EU-direktiivi ei edellytä sen hengityshaitallisuuden tutkimista. "Ajankohtaista muistuttelua, mitä voi itse tehdä työhyvinvoinnin eteen." "Kaipaisin työpaikalleni enemmän työnohjausta, mentorointia ja parannuksia. Samaa aihetta käsiteltiin painetussa TTT-lehdessä 5/2017. Palkinnon arvo on noin 180 euroa. Myös ihminen itse tuottaa kosteaa ilmaa. Tätä juttua oli ilo lukea." MUUTAKIN PALAUTETTA TULI , esimerkiksi: Työpaikan luottamusilmapiiriä käsitellyt juttu Niin särkyvää!: "Luottamus on merkittävää työhyvinvoinnille. Jonittomat ja kationiset pinta-aktiiviset aineet, tensidit, liikkuvat kosteuden mukana, toisin kuin anioniset. Liikuntaja kulttuurisetelit menivät Riina Pensikkalalle. Ilmankosteus nousee etenkin tiloissa, joissa ihmistiheys on suuri, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Uloshengitysilman suhteellinen kosteus on 100 prosenttia. Joskus kuntoutuslaitoksessakin on elvytystilanteita tai kuolemantapauksia. Se vie aikaa, joten toistaiseksi paras käytännön ratkaisu on muuttaa siivousmenetelmiä niin, että pesuaineita ei jää pinnoille." KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA palautetta antaneiden kesken arvottiin kaksi Cederrothin ensiapulaukkua ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. Tutkimustieto osoitti oletuksen kuitenkin vääräksi: useat toksisiksi (solukokein, eläinkokein) osoitetut kemikaalit liikkuvat kosteassa ilmassa. Gymba-lauta mahdollistaa liikehtimisen pitkin työpäivää oman työpisteen ääressä. Kosteus kuljettaa rakennushomeiden tuottamat toksiinitkin sisäilmaan. Ehkäpä olisi hyvä, jos meilläkin olisi koulutettu defusing-ohjaaja." "Opin paljon uutta. Kosteus voi tulla vaurioituneista rakenteista. Ensiapulaukun voittivat Satu Hautala ja Minna Sandström. Yhden palkinnon arvo on noin 20 euroa. Itse uskon, että hyvinvointiin satsatut eurot maksavat itsensä tuplasti takaisin, kun työntekijät voivat hyvin ja jaksavat työssä paremmin." "Selkeä artikkeli tärkeästä asiasta. Esimerkiksi defusing oli termi, joka aiemmin on jäänyt epäselväksi. Olen kiinnostunut hätäkeskuspäivystäjän työstä." kultaakin kalliimpi. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Gymba-aktivointilaudan tai Silenta Suomi 100 -kuulonsuojaimet. LUKIJOILTA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 18 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 5/2017 lukijapalautteen mukaan oli hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänän haastattelu Raskaat kokemukset pitää purkaa heti. Parasta juttua voit äänestää sivun 44 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Raskaat kokemukset pitää purkaa heti K U V A J U SS I P A R T A N E N DOSENTTI JA TIETOKIRJAILIJA Marko Kestin asiantuntija-artikkeli Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! kiinnosti myös. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Mikä oli paras juttu. Mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen kommentoi näin: "SIIVOUSTUOTTEISSA ON AINEITA , jotka käyttöturvallisuustiedotteessa (KTT) on ilmoitettu silmiä / hengitysteitä vaurioittaviksi tai (vakavasti) ärsyttäviksi. On oletettu, että nämä aineet eivät altistaisi hengitysteitä. "Työelämässä on nykyään unohdettu se, että hyvinvoiva työntekijä on firmalle Työhyvinvointi on fiksua liiketomintaa! K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S
Työkaverin kahvi tauolle tuoma synttärikakku taas on kaikille ilonaihe. TYÖELÄMÄN MONIKULTTUURISTUMISTA kohtaan on paljon ennakkoluuloja, itse kullakin. Jonkinlaista alkukan keutta on saattanut olla, mutta ongelmista on aina päästy yli. Virolaiset puolestaan hakevat ongelmiin uudenlaisia ratkaisuja. Kutsutaan siis tulokkaat mukaan kahviporukoihin ja harrastus piireihin. Tilannekomiikkakin luo keskinäistä luottamusta – siitä kumpuaa se hyvä työtoveruus. Olen ihaillut somali ja arabitaustaisten työkavereideni palvelualttiutta ja iloista mieltä. Kesken pala verin pettävä tietotekniikka harmittaa jokaista. Jos yhteistä kieltä ei heti ole, tutustumisessa pääsee alkuun sanattomalla viestinnällä. Ulospäinsuuntautunut siivooja on sopeutunut hyvin suomalaiseen työelämään.. 6/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 K U V A R A M I M A R JA M Ä K I Työ UHKA VAI MAHDOLLISUUS. Yuli Wang on yksi HH-kiinteistöpalvelut Oy:n kiinalaisista työntekijöistä. Uudet asiat pelottavat, mikä on aivan normaalia. Voisimmeko me kantasuomalaiset oppia uusilta tulijoilta jotakin. Monet muista maista tulleet työkaverit ovat yllättäneet minut myönteisesti useaan kertaan työrani aikana. VESA KEINONEN 20 "Maahanmuuttajan hymy voi tarttua" 25 Työ ajassa 26 Arvojen ankkurointia ja yhdessä oppimista Tässä NUMEROSSA Lue aiheesta lisää seuraavilta sivuilta. Ihmisillä on enemmän yhteistä kuin eroavuutta. Nähdään monien kulttuurien työelämä mahdollisuu tena, ei uhkana
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2017 20 TEKSTI VESA KEINONEN KUVAT RAMI MARJAMÄKI HH-kiinteistöpalveluissa tehdään töitä monikulttuurisessa työyhteisössä. Mies muistuttaa siitä, että eri aikoina suomalaisiakin on lähtenyt muualle töihin. ” Maahanmuuttajan hymy voi tarttua ” Imer Sfarqa on esimiesasemassa mutta ei pelkää liata käsiään työssä. Nyt meille tullaan.. Kun eri maista kotoisin olevat työtoverit viihtyvät toistensa seurassa myös tauoilla, se on yksi merkki yhteisen sävelen löytymisestä