TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 6/2015 | 15 € www.tttlehti.fi Lean työturvallisuuden apuna Puoli vuotta vapaaehtoistyössä AMMANIN AMMATTILAISIA JÄMÄKKYYTTÄ PROSESSEIHIN relaa kesken päivän TIEN PÄÄLLÄ MITÄ SISU SINULLE MERKITSEE. JOUSTAVUUS LUO HYVINVOINTIA Jäähyväiset viraston jäykkyydelle Ammattikuljettajan kovin keikka UNI MAISTUU, KUN
MINNA JÄÄSKELÄISEN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT. 26 APR – ja hyvästit jäykkyydelle! KANNESSA Ajasta ja paikasta riippumatonta työtä Liikennevirastossa 28 Mitä sisu sinulle tarkoittaa. Tuomas Koskinen kohtasi maantiellä vastaantulijan, jolta jokainen toivoisi välttyvänsä. Tekee sen, mitä on tehtävä.” 30 TTT-Blogisti: Rauno Pääkkönen terveys 32 Jos uni ei tule, syitä kannattaa etsiä edellisestä päivästä KANNESSA Huolehdi hyvän unen olosuhteista 34 Kun työhuolet valvottavat Mieltä voi opettaa rauhoittumaan 35 Hellitä, hengitä, hyväksy Rentoutumisen keinoja on monia 37 Liikettä niveliin Liikuntatuokio kesken päivän suitsii stressiä turvallisuus 40 Lean tuo jämäkkyyttä myös työsuojeluun KANNESSA Lean-menetelmä sopii pitkäjänteiseen turvallisuusja hyvinvointityöhön 44 Käsimerkit kohdalleen Turvamerkeistä on annettu uusi asetus: käsimerkit muuttuivat hieman 47 Tapaturmainen kuolema Kuljetusyrittäjä puristui vetoauton ja viereisen perävaunun väliin A N N A D A M M E R T M E R JA K A R JA LA IN E N Minna Jääskeläinen rentoutuu joogan avulla. KANNESSA ”Sisu on loppuun asti viemistä. 48 Työssä ja vapaalla Kieli ja kirjallisuus täyttävät työn ja vapaa-ajan 50 Äänestä parasta 51 Ensi numerossa 35 14. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 2 Sisällys 6/2015 5 Päätoimittajalta 6 Tilauskortti 7 Ajassa 11 Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin 12 Lukijoilta 14 TTT Henkilö KANNESSA Tukkirekan kuljettajan Tuomas Koskisen raskain työkeikka työ 20 Ammattilaisia Ammanissa KANNESSA Pala Jordaniaa suomalaisen vapaaehtoistyöntekijän silmin 24 Homma hanskassa, arki balanssissa Mistä sinä saat voimaa arkeen
Kurssiin voidaan lisäksi liittää esimerkiksi ajoharjoittelua radalla tai Ennakoi ääneen Kommentoiva ajo -osuus. Osallistujia tuetaan sitoutumaan toimintatapojensa jatkuvaan arviointiin ja muuttamiseen.. Kurssi sisältää EAK-koulutuksia järjestävät Liikenneturvan EAK®-kouluttajat eri puolilla Suomea. OPI ITSESTÄSI KULJETTAJANA – ENNAKOIVAN AJON KOULUTUS Liikenneturvan Ennakoivan Ajon Koulutus (EAK®) lisää turvallisuutta työhön, työmatkoihin ja vapaa-aikaan. EAK®-kurssi järjestetään luokkamuotoisena perustuu osallistujien tekemiin ennakkotehtäviin käsittelee osallistujien omia vahvuuksia ja heikkouksia kuljettajana on keskusteleva ja vuorovaikutteinen soveltuu kaikille autolla liikkuville, esimerkiksi työyhteisöille, joiden henkilöstö käyttää autoa työtai työasiamatkoihin on laadukas ja ajantasainen, parhaiden ammattilaisten suunnittelema. EAK® sopii kaikille autolla liikkuville. Lisätietoja kurssista ja kouluttajista: www.liikenneturva.?/eak . + + ennakkotehtävän kurssipäivän 6 h palautekirjeen. Koulutus soveltuu erinomaisesti henkilöautoa työssään tarvitseville, jotka eivät aja autoa ammatikseen. Ennakoivan ajon koulutuksen tavoitteena on saada kuljettaja pohtimaan, kuinka vastuullisesti hän suhtautuu ajamiseensa ja toimii liikenteessä. Kuljettaja saa uusia näkökulmia ja toimintamalleja. Kurssi on kehitetty parantamaan erityisesti työyhteisöjen liikenneturvallisuutta
tammikuuta 2016 | Messukeskus, Helsinki TUTUSTU NÄYTTEILLEASETTAMISEEN JA VIERAILUUN OSOITTEESSA www.easyfairs.com/NHTEF KANSAINVÄLISEMPI puhuttelee Suomen lisäksi kaikkia Pohjoismaita INNOVATIIVISEMPI esittelee uusia teknologioita, ratkaisuja ja toimijoita YHTEISÖLLISEMPI ottaa huomioon yhteisöjen tarpeet terveysteknologian ja eHealthin näkökulmasta. Ammattitapahtuma täynnä innovatiivisia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoa 13.-15
Jos työyhteisön pakertamisen tulos päätyy asiakkaalle myöhässä tai hätä päissään kursittuna, se on huonoa palvelua. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI TAPATURMAPÄIVÄ 13. Opin aloit tamaan keskustelun kysymällä, onko hänellä hetki aikaa. MYÖS TYÖYHTEISÖSSÄ kiire pilaa pal jon. Työpaikalla kai ken kaveruuden keskelläkin ykkösenä sittenkin on työ ja sen tavoitteet. Yhden tai muutamien myöhästelys tä tulee kaikkien riesa, ja kiire lähtee kiertoon. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 24.11.2015 päätoimittajalta Sähläyksestä kiireen säätämiseen K IIRE PILAA PALJON ihmisessä. Jos joku ei selviydy ilman jatkuvaa kiirettä, hän tarvitsee apua: tehtävien karsimista, jonkun jakamaan tekemistä ja vastuu ta, ehkä myös koulutusta aikaa säästä vämpiin työmenetelmiin. Kiire on osasyynä niistä useimpaan. Valmistumisaikataulut lipsuvat, ja aina yhteen suuntaan, yli. Kampanja uutisoi, että työpaikoil la sattuu vuosittain 230 000 tapaturmaa. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Päivää kampanjoitiin teemalla Hopulle loppu. VAIKKA ONGELMAT HELPOSTI henkilöi tyvät, niihin pääsee neutraalisti käsiksi tarkastelemalla tehtäviä, rakenteita, kulttuuria, tiedonkulkua, delegointia, resursseja, prosesseja. Lause on jäänyt mielee ni tilanteesta, jossa veli kommentoi si sartaan, silloista esi miestäni. Työyhteisössä sellainen sanoma tuhoaa ja tulehduttaa. marraskuuta on juuri jäänyt taakse. Kuka tahan sa voi ottaa asian puheeksi ja kysyä, mitä me tässä työyhteisössä voimme tehdä toisin ja säätää uusiksi, jotta me no ei jatkuvasti kiihdy kuin loppukiris sä juoksuradan viimeisellä suoralla. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2015 ja 2016. Esimieheni ei ollut töykeä, mutta hä nestä huokui läpi: puhutaan tämä asia nopeasti, muut työt odottavat. Aikavarkaan viesti – varmaan taha ton – kanssaan toimiville on: en kun nioita sinua, en sinun töitäsi enkä si nun työaikaasi. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 6. Joku porukasta on joka kerta myöhässä sovitusta tapaamisesta. Nimeksi sopisi tapaturmaton päivä, sillä siihen pitää pyrkiä, joka ikinen päivä. Kenellä on varaa ylenkatsoa asiakkaitaan. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tuoreen tilaston mukaan vakuu tusyhtiöt korvasivat vuonna 2014 pal kansaajille sattuneita työtapaturmia 116 331. Aika varkaudet voi mitata myös menetettyi nä euroina, kun monen työaika kuluu viipyilijää odotellessa. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Kun mukaan lasketaan koti ja liikenne, päästään joka vuosi 600 000 tapaturmaan. Kun paikkaus tapahtuu muutaman kerran, voi puhua hyvästä paineensietokyvystä. Jotta jokainen voi tehdä parhaansa, siihen on annettava hänelle mahdolli suus ja turvattava olosuhteet. Voimia loppuvuoteen ja toiveikkuutta uuteen! P.S . Yhteistä projektia tekevä työkave ri lähettää toistuvasti viestejä, joihin toivoo reagointia heti tai parin tunnin sisällä. Pikkuveli suri sisarensa kohdal la jotain sellaista, josta minulle, pari kymppiselle toimittajanalulle, välittyi vain häivähdys: hieman tuskastunut ää ni puhelimessa. Kuten myös hopun suitsimiseen. Kokous perutaan tunti ennen alkamistaan. Hän oli takuuvarmasti luotettava ja tunnolli nen johtaessaan ”suurten persoonien” luovaa työyhteisöä ja kantaessaan vas tuunsa kokonaisuudesta. Kun tilanne toistuu, voi lopulta puhua jopa hyväksikäytöstä. Yleensä kiire kristallisoituu ketjussa viimeisenä olevan työpistee seen: hän paikkaa parhaansa mukaan kaikkien muiden lipsumiset ehkä kohtuuttomallakin venymisellä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 45. Määrä on 5,6 prosenttia pienempi kuin 2013.
Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2016 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. (Laskutusväli 12 kk). Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Sc an st oc kp ho to TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustantajapalvelut Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi (ja yritys) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 89 €/vsk. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 79 €/vsk. Olen kiinnostunut painetun ja/tai sähköisen lehden suurtilauksesta, ottakaa minuun yhteyttä. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. TH IN K ST O C K P H O TO S. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 045 643 7001. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa
Altistuminen on silti huomioitava. TE K S TI R A IJ A LA H TI N E N , K U V A TA M P E R E E N TY Ö V Ä E N TE A T TE R I Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistosta jo poistuneessa Addams Family -esityksessä käytettiin glykoli pohjaista tehoste savua. Riskejä voidaan hallita altistumisen arvioinnilla. Meiltä puuttuvat vielä pitkäaikaistutkimukset, toteaa Heikkinen. Terveydelle ei synny haittaa, kun käytetään turvalliseksi todettuja tehostesavuja ohjeistusten mukaisesti. – Tekninen henkilökunta altistuu savuille eniten. – Usvalla luodaan yleensä tilan tuntua niin, että valokiilat näkyvät. Tehostesavut voivat kuivattaa katsojan silmiä ja kurkkua. Tehostesavukoneilla tuotetaan joko glykolitai mineraaliöljypohjaista usvaa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa 7 Ajassa | 11 Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Tuomas Koskinen TEATTEREISSA TEHOSTESAVUJA käytetään esitysten elävöittämiseen. YSKITTÄÄKÖ TEATTERISSA. – Käytön on oltava suunnitelmallista. Tarkoitus on, ettemme käytä savuja päivän harjoituksissa, jos illalla on näytös. LISÄÄ AIHEESTA: Tehostesavujen haitalliset keuhkoja verisuonivaikutukset ja niiden torjunta (Työterveyslaitos, 2015). Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa ilmeni, että mineraalipohjainen savu ärsyttää keuhkoja glykolipohjaista enemmän. Savu lattialla jäähdytettiin nestemäisellä hiili dioksidilla. Kiusana on ollut ylähengitysteiden ja silmien lievää ärsytystä, joskus myös keuhkoperäisiä oireita ja päänsärkyä. Käytössä on myös pyroteknisiä savuja. Kuvassa näyttelijät Eriikka Väliahde ja Puntti Valtonen.. – Oikein käytettyinä en näe tehostesavuissa vaaratekijöitä. Se edellyttää savukoneiden ja -nesteiden tuntemista ja koneiden huoltoa. Pyroteknisiä savuja pyrimme välttämään niiden palamistuotteiden vuoksi, kertoo Tampereen Työväen Teatterin erikoistehostemestari Esa Heikkinen. Suuremmalle altistukselle joutuvat näyttämötyöntekijät ja esiintyjät. Tilat tuuletetaan harjoitusten jälkeen ja esitysten välillä. Esiintyjien altistumiseen vaikuttavat kiivas hengitysrytmi ja myös vaatetus, sillä aineet imeytyvät jossain määrin ihon läpi. Huoli työturvallisuudesta sai Heikkisen ideoimaan tutkimuksen tehostesavujen mahdollisista haittavaikutuksista
Tällaisia vakavia tapaturmailmoituksia on tullut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ajalla 2010–2013 vuosittain 2–6. Pienten kuntien oppilaitoksissa ja yksityiskouluissa on enemmän puutteita kuin isojen kuntien kouluissa. Messut kestävät kolme päivää, Työ terveyslaitoksen Työterveyspäivät kaksi. Tehy-lehti 14/2015 Työterveyspäivät ja Tampereen Messut yhteistyöhön Tampereella ensi vuonna 13.–15. Vuosina 2014 ja 2015 vastaavia ilmoituksia ei ole ollut. 20–74-VUOTIAAT suomalaiset arvioivat työkykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa näin: 74 % antoi arvosanaksi 8–10. 8 tai yli 74% 7 tai alle 26 % Arvosana omalle työkyvylle Tasohöylää käytettäessä suojusten on oltava paikoillaan. Oppilas toimi häiriötilanteessa vaistonvaraisesti ja vastoin ohjeita. 26 % antoi työkyvylleen arvion 0–7. Vastuu on rehtorilla ja aineenopettajalla. – Tarkastuksilla tulee toistuvasti vastaan suojaamattomia koneita, sanoo työsuojelutarkastaja Päivi Laakso EteläSuomen aluehallintovirastosta. Opettajana toimi sijainen, jota ei ollut perehdytetty kyseisiin töihin. Isojen kuntien etuna usein on toimiva työsuojeluorganisaatio. Paikka on yhteinen: Tampereen Messuja Urheilukeskus. Kone ei ollut määräysten mukainen. 27 % arvelee, että ei jaksa töissään eläkeikään. Kouvolassa Urheilupuiston koulun teknisen työn luokassa oppilaat käyttävät suojatakkeja, joiden ranteensuut on kiristetty kuminauhalla.. Tässä tapaturmien syistä yleisimpiä: Oppilas oli unohtanut saamansa ohjeet turvallisesta työmenetelmästä. Työssä käytetyt suojavaatteet olivat liian suuria, ja niissä oli liian pitkät hihat. Henkilöstön influenssa rokotukset ovat osa potilasja työturvallisuutta." “ Sairaalassa influenssatartunnan riski on lähes kaksi kertaa suurempi kuin muualla. Kun oppilaat tekevät harjoitustöitä oppitunnilla, he kuuluvat työturvallisuuslain piiriin. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 8 ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT PASI TÖYTÄRI JA SUSANNA AROKIVI Tapaturma vaanii teknisen työn luokissa Minkä arvosanan annat työkyvyllesi. Vaaroja ei aina ole arvioitu järjestelmällisesti, ja suojaukset saattavat puuttua koneista. Kansainvälisten turvallisuusalan Euro Safety-messujen rinnalla järjestetään Työhyvinvointija Logistiikka-messut sekä Työterveyspäivät. syyskuuta on tarjolla varsin ainutkertainen kattaus työturvallisuutta, -hyvinvointia ja -terveyttä. Yleinen riski teknisen työn tunnilla tai konesalissa on se, että käsi tarttuu suojaamattomaan koneeseen ja ruhjoutuu. Opettaja ei ollut paikalla. PERUSKOULUJEN TEKNISEN TYÖN luokis sa ja ammattioppilaitosten konesaleissa on paljon puutteita tapaturmien torjunnassa
Jari Hyyryläinen sai valtakunnallisen työ suojelupalkinnon. Palkinnon myöntänyt Työterveyden Edistämisyhdistys ry tukee työterveysja työsuojelualan koulutus-, tutkimusja tiedonvälitystoimintaa Suomessa. Tavoitteena on kehittää työpaikkaa ja työhyvinvointia. Kyselyn tavoite kannattaa konkretisoida. Tulosten käsittelytilaisuus tulisi järjestää niin, että kaikki pääsevät osallistumaan. Eli esimies kokoaa jo etukäteen listaa niistä asioista. Johtava konsultti Saija Koskensalmi, Työterveyslaitos Miten porukan saisi motivoitua vastaa maan vuosittaiseen ilmapiirikyselyyn. Tulokset tulee käsitellä rakentavasti sekä johdossa että jokaisessa työryhmässä. Kun tuloksista keskustellaan yhdessä, syntyy parhaimmillaan innostusta ja uusia ideoita matkalla yhteiseen hyvään. Tässä ylin johto voi ottaa innostavan roolin. Ja siitä hyötyvät kaikki. Kaikki tapaturmat tulisi tut kia ja työturvallisuusjohtaminen yhtenäistää. Parhaimmat ratkaisut saadaan aikaan neuvotellen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jari Hyyryläinen . Siinä on vielä paljon tekemistä kaikilla, valtiovallallakin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jari Hyyryläinen. Mitkä asiat toimivat meillä hyvin. Mitä pitäisi kehittää. Palkinto työsuojeluvaltuutetulle – VAIKEATKIN ASIAT on tutkittava perin juurin ja keskusteltava niistä avoimesti. Se tuli kiitoksena aktiivisesta sillanrakennustyöstä. Vastaamalla voi osallistua työpaikan kehittämiseen. Kun tulokset käydään läpi yhdessä, löytyy varmasti innostavia kehittämiskohteita – kirjatkaa ne ylös. Tutustu aiempiin vastauksiin: tyopiste.ttl.fi ILMAPIIRIKARTOITUKSIA tehdään lähes kaikilla työpaikolla – ja hyvä niin. Pari kohdetta riittää, ja ne voivat olla pieniäkin. Pieni muutos voi saada aikaan mullistavan hyvän kierteen työpaikalla. Posti aikoo puolittaa tapaturmien määrän vuoteen 2020. Hyvänä apuna ovat turvallisuushavainnot. Etenkin esimiehet on saa tava mukaan muutokseen, toteaa Hyyryläinen. Myös positiivisia asioita kannattaa vahvistaa. Käytössä ovat muun muassa turvavartit. Tulos ja aktiviteettimittarin mukaan tapaturmataajuuden suhdeluku onkin tänä vuonna KaakkoisSuomen alueella yrityksen pienimpiä (28,1). Hän on ollut vaikuttamassa siihen, että työilmapiiri ja työtyytyväisyys ovat oleellisesti kohentuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet. Vastausaktiivisuuden kannalta on tärkeää suunnitella kyselystä kehittämiseen -prosessi hyvin ja toteuttaa sitä avoimesti. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Duunitohtori Duunitohtori on Työpiste-verkkolehden kysymyspalsta. Kerro, miksi kysely tehdään. Työtapaturmien vähentämiseen Hyyryläinen on haastanut kaikki osapuolet. Kannattaa puhua työlähtöisesti ja katsoa sekä menneisyyteen että erityisesti tulevaisuuteen: Mitä voimme tehdä, jotta tulokset säilyvät hyvinä tai kehittyvät edelleen. On tärkeää tulkita tuloksia yhdessä eli keskustella niiden takana olevista asioista. Se, että pysähtyy hetkeksi miettimään omia ajatuksiaan työstä ja työyhteisöstä, on tärkeää. Hyviä kokemuksia on siitä, että tulosten käsittelytilaisuus aloitetaan muistelemalla, mitä edellisen kyselyn jälkeen on tehty. Miten saisimme kyselystä lisää käytännön hyötyä. – On ennakoitava, tehtävä jatkuvaa seurantaa ja tunnistettava riskit. Viime kerroilla vastaajien määrä on pudonnut, ja kuulen kommentteja tyyliin ”eihän mikään kuitenkaan muutu”. Jo vastatessa voi syntyä oivalluksia esimerkiksi työn voimavaroista: ”Olenkin kokonaisuuteen tyytyväinen.” Tämä kokemus voimaannuttaa. Mikkeliläinen Hyyryläinen on työskennellyt Posti Oy:ssä 26 vuotta, viisi viime vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna KaakkoisSuo men alueella. Työterveyden Edistämisyhdistys palkitsi Hyyryläisen valtakunnallisel la työsuojelupalkinnolla ansiokkaasta toiminnasta työsuojelun ja työ terveyden edistämiseksi. Hän on kehittänyt määrätietoisesti uutta toiminta ja kulttuurimallia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä verkostoitunut laajasti. Se avaa silmiä: kyselyn tulosten pohjalta onkin muutettu asioita ja tehty parannuksia. RAIJA LAHTINEN – Työ tulisi suunnitella tekijänsä mukaan. KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT PASI TÖYTÄRI JA SUSANNA AROKIVI
3 Keskustelkaa yhteisistä pelisäännöistä: miten alko holinkäyttöön suhtaudutaan työpaikan tilaisuuksis sa, entä työkaverin krapulaan. – Tipaton tammikuu tarjoaa mahdollisuuden keskustella työpaikoilla ja työterveyshuolloissa hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista, jotka kantaisivat tammikuuta kauemmaksikin, sanoo ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky. Pirkanmaalla sattui keväällä 2015 työtapaturma, kun vesikaton tekovaiheessa työntekijä horjahti päin suojakaidetta ja kaidetolpan kiinnitys petti. 4 Puhukaa yleensä työhyvinvoinnista: miten teidän työpaikkanne edistää hyvinvointia – eihän ylen määräistä työstressiä tarvitse laukaista juomalla. – Kattotuolin kunto voi olla siinä määrin heikentynyt, ettei teräsvahvikekaan varmista kaiteiden pitävää kiinnitystä. Suojakaiteen valmistajan ohjeiden mukaan kiinnityskohta olisi pitänyt vahvistaa naulalevyn avulla. Niin kävi Pirkanmaalla. Kattotuolin pää lohkesi tolpan kiinnitysreiän kohdalta, ja mies putosi kolme metriä maahan. 1.12.2015 tulee voimaan ehkäisevän päihdetyön laki. Kiinnitystapa on tyypillinen etenkin pienja rivitalorakennuksilla, tarkastaja kertoo. Kestävyyttä heikentävät myös mahdolliset oksanpaikat tai kiinnitysreikä, joka on porattu liian lähelle kattotuolin yläpaarteen päätä tai alareunaa. LISÄÄ AIHEESTA www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 523/2015 5 + 1 vinkkiä tipattomaan tammikuuhun Sirpa Rytky sai marraskuun alussa vuoden 2015 Ehkäis evä päihdetyö kannattaa tunnustuksen. Perusteluissaan tun nustuksen antanut Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry kiittää Rytkyn laajoja verkostoja sekä pitkäjänteistä toimintaa. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi telineet tai turvavaljaat, Hammo sanoo. 5 Luokaa yhteisiä keinoja terveyden ja hyvän olon vaalimiseen: esimerkiksi pysyvää ohjattua liikuntaa. 1 Työterveyshuolloille: Kysykää kuukauden aikana kaikilta vastaanotolla käyviltä heidän alkoholinkäy töstään, pitäkää alkoholiin liittyviä materiaaleja ja testejä esillä, osallistukaa työpaikkojen tempauksiin.. Tehdasvalmisteisten kattotuolien päät on usein valmiiksi ohennettu, jolloin riskit kasvavat. PÄIVI HAAVISTO Että piti sattua Räystäsrakenteisiin kiinnitetty suojakaide voi pettää, jos kattotuolin pää on heikko. Sirpa Rytkyn neuvot työpaikoille tipattoman tammikuun järjestämiseen: 1 Tehkää kampanja näkyväksi: intraan linkki Tipat toman tammikuun Facebook ja verkkosivuille (www.tipaton.fi) sekä tipatonta viettävien työkaverei den blogeja, yhteisiin tiloihin esitteitä ja julisteita. Hän onneksi välttyi kohtalokkailta vammoilta. – Metallinen ja käyrä kaidetolppa tukeutuu vaarnatapin avulla kattotuoliin, johon töytäisyn voima siirtyy. 2 Haastakaa toisianne porukkoina tai yksilöinä osal listumaan. Rytky työskentelee Oulun kaupungin ehkäisevän päihde työn suunnittelijana, ja vastaavissa tehtävissä hän on toiminut Oulussa vuodesta 1988. K U V A V E LI -P E K K A H A M M O K U V A S IN IK K A K O R P E LA Kattotuolin yläpaarre on lohjennut kaidetolpan kiinnityskohdasta. Vanhan katon korjauksessa on oltava erityisen tarkkana. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 10 Kiinnityskohta vaikuttaa suojakaiteen lujuuteen – Suojakaiteiden asennuksessa tulee noudattaa aina kaidejärjestelmän valmistajan ohjeita ja varmistaa räystäsrakenteen kestävyys, muistuttaa tarkastaja Veli-Pekka Hammo Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Vastuu ehkäisevän päihdetyön organisoinnista on kunnilla
Kolme aihekokonaisuutta etusivulla vievät suoraan sisältöihin. (Työsuojelu työpaikalla/Työsuojelun yhteistoiminta) www.tyosuojelu.fi TEKSTI MERJA KARJALAINEN. Tietoa on valtavasti, ja sen luokse löytää monen polun kautta. hyvä juttu Työsuojelutieto löytyy nyt helpommin J os työsuojeluhallinnon aiemmat verkkosivut tuntuivat kankeil ta ja hankalilta käyttää, nyt www.tyosuojelu.fisivustoa voi aidos ti suositella. Nyt tieto löytyy aiempaa helpommin, ja se on myös käytännönläheistä. Kielinä ovat suomi ja ruotsi sekä myöhemmin myös englanti. Yhteystiedot ja Tietoa meistä -linkit on sijoitettu jo etusivulle moneen kohtaan. (Työterveys ja -tapaturmat/Työterveyshuolto) Saako vuokratyöntekijä äänestää työsuojeluvaltuutetun vaalissa. Uutta ovat sekä raikkaampi ulkoasu että rakenne ja sisällöt. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu www.tyosuojelu.fi avattiin uudistettuna lokakuun alussa. Reilut pelisäännöt työelämään kertoo työsopimuksen, palkan, yhdenvertaisuuden ja työsuhteen päättymisen pelisäännöistä. Työsuojelun viisi vastuualuetta – Länsija SisäSuomi, Lounais-Suomi, Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi sekä Itä-Suomi – osoitteineen ja puhelinnumeroineen ovat lisäksi jokaisen päävalikon alla. Tässä muutamia poimintoja: Työkaveriani kiusataan töissä. Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen voi lukea myös aihepiireittäin kunkin päävalikko-otsikon kautta. Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi sisältää tietoa työsuojeluviranomaisen toiminnasta, markkinavalvonnasta, ajankohtaisista aiheista ja julkaisuista. Mitä voin tehdä. Etusivun seitsemän päävalikon – Työsuhde, Työolot, Työterveysja tapaturmat, Työsuojelu työpaikalla, Harmaa talous, Markkinavalvonta sekä Tietoa meistä – kautta pääsee käsiksi muun muassa työntekijöille ja työnantajille suunnattuihin ohjeisiin, lainsäädäntöön, oikeustapauksiin, lomakkeisiin ja lisätiedon lähteisiin. (Työolot/Epäasiallinen kohtelu) Kuinka usein putoamissuojaimet (esimerkiksi valjaat) tulee tarkastaa. (Työolot/Suojaimet työssä) En tiedä, mitä työterveyshuolto työpaikallani sisältää. Mitä minun pitäisi tehdä. Sanahaun kenttä jokaisen sivun ylälaidassa auttaa, jos ei oikein tiedä, mistä tietoa etsisi. Pidempiä työuria työsuojelulla tarjoaa työsuojelufaktaa fyysisestä kuormituksesta, epäasiallisesta kohtelusta, psykososiaalisesta kuormituksesta ja työterveyshuollosta. Tiedotteet ja uutiset ovat etu sivulla, samoin linkki usein kysyt tyihin kysymyksiin
Muun muassa potilasturvallisuus, ergonomia, tapaturmat, lääkehoito, hygienia ja paloturvallisuus ovat vuoden mittaan esillä tapahtumissa ja koulutuksissa. Korttikoulutuksissa tehdyt kehittämistehtävät on koottu PKSSK:n intran ergonomiasivustolle, jossa ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Tämän vuoksi oli tarpeen luoda tapa, miten potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen antamaa tietotaitoa viedään käytäntöön. Potilaan voimavarojen lisääntyessä apuvälineet mahdollistavat vastuksen kasvattamisen asteittain. Mallin tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia sekä työja potilasturvallisuutta. Turvallisuusteema näkyy erilaisina tapahtumina, henkilöstön koulutuksina ja turvallisuuskulttuurin kehittämisenä. Kuntoutus ja mobilisointi eivät ole vain fysioterapeuttien tehtäviä, vaan ne kuuluvat kaikille hoitotyötä tekeville. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 12 Lukijan vinkkelistä TURVALLISUUDEN TEEMAVUOTTA vietetään parhaillaan Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK). Kuntouttava hoitotyö lisää potilasturvallisuutta ja vähentää hoitotyön fyysistä kuormitusta. Lähijohtaja osaamisen johtajana ja työyksikön ergonomiayhdyshenkilö tietotaidon välittäjänä toimivat kiinteänä työparina. Myös potilaiden, asiakkaiden ja omaisten kynnystä osallistua hoitoon ja kysyä siihen liittyviä asioita halutaan alentaa. Mistä oman alasi tai työpaikkasi edistysaskelista sinä haluaisit kertoa TTT-lehden lukijoille. Ergonomiaosaamista halutaan levittää PKSSK:n työyksiköissä. Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksessa vuosina 2012–2015 edistettiin hygieenisten ja potilaskohtaisten kunPotilassiirtoergonomia on osa potilasturvallisuutta touttavien apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden kehitystä potilassiirroissa. Malli mahdollistaa, mutta muutos lähtee jokaisesta meistä itsestämme. Osaamisen johtaminen oli merkittävässä asemassa jalkauttamismallin luomisessa ja jatkossa sen viemisessä käytäntöön. Vuosikello on toimintamalli, jossa kalenterivuodelle on suunniteltu säännölliset ergonomiaosaamista ylläpitävät keinot. Laita viesti: toimitus@tttlehti.fi lukijoilta. Vuosikellon tavoitteena on pitää ergonomiaopit muistissa, kun tärkeitä asioita kerrataan järjestelmällisesti. Röntgenhoitajat Anu Lehikoinen ja Minna Romppanen sekä osastonhoitaja Sari Kulokivi tekivät vuosikellon korttikoulutuksen kehittämistehtävänä röntgenosastolle. Potilassiirtojen apuvälineet antavat potilaalle kokemuksen kevyestä siirtymisestä ja helpottavat hoitotyötä. Jalkauttamismallia kehitti osa korttikoulutuksen käyneistä sekä heidän lähijohtajistaan muodostettu ryhmä kesän 2015 aikana. Yrityksen kehittämien apuvälineiden avulla saadaan potilas siirtymään vuoteessa silloin, kun hänen voimansa ovat vähäiset. Kuntoutus olisi integroitava hoitotyöhön, ja potilaan mobilisointi tulisi aloittaa jo tehohoitovaiheessa. Toiveena on saada ergonomia osaksi arkipäiväistä hyvää työtä. Karelia-ammattikorkeakoulu, kouluttajana lehtori Anneli Muona, on järjestänyt PKSSK:n työntekijöille potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutusta vuodesta 2012. Näin uskotaan ja sen eteen myös toimitaan Pohjois-Karjalassa. Koulutuksen keskiössä on ollut kuntouttava hoitotyö sloganinaan ”älä auta avuttomaksi, ohjaa omatoimiseksi”. Ergonomian vuosikello on yksi arjen oivalluksista. Kehittäminen oli osallistavaa, ja menetelminä käytettiin yhteistoiminnallista oppimista ja toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tähän tarkoitukseen on perustettu yritys Pohjois-Karjalaan. Kaikille potilassiirtoja tekeville työntekijöille ei kuitenkaan voi järjestää esimerkiksi korttikoulutusta. Suuri osa tapaturmista ja potilasvahingoista on estettävissä työn arjessa: pienillä teoilla ja arjen oivalluksilla. Teemavuosi kokoaa yhteen turvallisuuteen liittyviä teemoja. Kirjoittajat työhyvinvointipäällikkö Helena Hanhinen, sairaanhoitaja, työnohjaaja, YAMK-opiskelija Sari Lamminsalo, työsuojeluvaltuutettu Mikko Simonen ja tiedottaja Susanna Prokkola työs kentelevät Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja lehtori Anneli Muona Kareliaammattikorkeakoulussa. Suuri osa hoitotyön tapaturmista ja potilasvahingoista on estettävissä pienillä teoilla ja arjen oivalluksilla. Sydänosaston sairaanhoitaja Sari Lamminsalo sai kuntayhtymältä toimeksiannon ergonomiaosaamisen jalkauttamismallista Karelia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä. Tämä tuo sekä säästöjä terveydenhuoltoon että elämänlaatua potilaille
17.3.2016 Helsinki Aivojen hyvinvointi työssä 12.4.2016 Helsinki Terveempi työntekijä Ajankäyttö hallintaan työkaluja ja jäsennystä oman ajankäytön suunnitteluun 4.2.2016 Tampere Pontta ja potkua projektityöhön 11.2.2016 Helsinki Työhyvinvointikortti 16.2.2016 Oulu 10.3.2016 Helsinki 5.4.2016 Tampere Pomohautomo 5.4. Arvomme kolme kirjaa. – 3.2.2016 Tampere 15. – 17.3.2016 Oulu 9. Äänestää voit sivun 50 kupongilla tai verkko sivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. 030 4741. Toimeentuloja palveluvaihtoehdot työhönpaluun tukena 2.2.2016 Helsinki Mikä työssä kuormittaa vai kuormittaako. – 7.10.2015 Tampere 15.2. – 11.5.2016 Tampere Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta osa 1: Käyttöturvallisuustiedotteen sisältö ja merkitys 15.3. – 17.3.2016 Oulu 11. -17.2.2016 Tampere 22. – 20.1.2016 Helsinki 1. Tytön persoona on todella valaiseva ja luottava, hyvin positiivinen. Kerro se, ja voit voittaa uutuuskirjan Sisu. Hän voisi olla minun idolini.” ”Asiallinen kirjoitus pakolaisesta ja hänen pärjäämisestään.” Muutakin palautetta tuli, esimerkiksi: Lukijan vinkkelistä: Eettistä kuormaa on saatava purkaa: ”Koskee läheisesti omaa alaani!” Liiman vaarat yllättivät kauneusalan: ”Kaikkien pitäisi jo tietää, että liimat ovat myrkkyä.” Palautetta antaneiden kesken arvottiin Positiivareiden Aikuisten värityskirjoja sekä Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -kirjoja. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 5. 6.6.2016 Helsinki Hankala työntekijä. POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä (PS-kustannus), arvo 39 euroa. Äänestä parasta, s. – 18.2.2016 Helsinki Työterveysneuvottelu 10.3.2016 Helsinki Liikettä työpäivään millä keinoin. Helsinki osa 2: Käyttöturvallisuustiedote riskinhallintatiedon lähteenä 16.3. Palkinnot menivät Anne Laitiselle, Päivi Forsellille, Juhani Pelttarille ja Satu Koivusipilälle. – 6.4.2016 Helsinki Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta 19.4.2016 Helsinki, 24.5.2016 Oulu Parempi työyhteisö Riskien arviointi työpaikalla 25. Helsinki Turvallisempi työympäristö PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 5/2015 KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-lehdessä 5/2015 lukijoiden mielestä oli Tyttö, jonka nimeksi sopisi Sisu. 50! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. – 3.11.2015 Helsinki Työsuojeluvaltuutetun perustieto 15. Sitä kommentoitiin muun muassa näin: ”Jokaista ihmistä vahvistava juttu. – 29.1.2015 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 18. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. – 23.3.2016 Kotka Työsuojelun peruskurssi 23. 9.2.2016 Helsinki Virtaa työterveysyhteistyöhön! Sähköiset palvelut työterveyshuollon tukena 17. – 15.1.2016 Helsinki 25. 26.11.2015 Oulu 16. – 11.5.2016 Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 8.2. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Tyttö, jonka nimeksi sopisi Sisu. – 27.11.2015 Tampere 11. – 13.4.2016 Helsinki 9
Tuomas Koskinen jäi 2,5 viikon sairauslomalle, ja hä nen työnantajansa Jari Kaarakainen soitti hänelle alussa Ammattikuljettajan RASKAIN KEIKKA Siilinjärveläinen tukkirekan kuljettaja Tuomas Koskinen kohtasi työvuorossaan maantiellä vastaantulijan, jolta jokainen toivoisi välttyvänsä. Kun näkee, että autosta soitetaan, tietää, että jokin ongelma siellä on, kertoo yrittäjä Jari Kaarakainen lapinlahtelai sesta Martti Kaarakainen Oy:stä. – Joku huusi, että apua on tulossa. helmi kuuta alkoi kuten muutkin aamuvuorot: kello herätti varttia vaille kolme, aamu palaksi kelpasi vain mandariini, sitten kahveille paikalliselle huoltamolle, jotta vaimo saa jatkaa uniaan ilman miehen kolisteluja. Kymmenen mi nuuttia siinä varmaan meni, kun poliisi ja pelastuslaitos pääsivät paikalle. Tuki tuli työnantajalta – Tuomas soitti minulle vähän yli neljä aamuyöstä. – Menin katsomaan vastapuolen autoa, mutta siellä ei näkynyt ketään. Valmiita ohjeita ei ole, mutta aiempi onnettomuus oli tuonut oppia kantapään kautta. TEKSTI JA KUVAT MERJA KARJALAINEN Onnettomuuden jälkeen Tuomas Koskinen sai ajettavakseen tämän ajoneuvoyhdistelmän – korjattu kolari auto on nyt työkaverin työvälineenä. Hänet piti saada myös käymään työ terveyshuollossa Lapinlahden terveyskeskuksessa. Kaarakainen sanoo, että pienessä firmassa toiminta tavat ovat yrittäjän sormenpäissä. Lähdin takaisin hakemaan taskulamp pua, kun huomasin, mitä oli tapahtunut. Itsetuhoisen au toilijan aiheuttama onnettomuus on yrityksen historian toinen, edellinen sattui vuonna 2007. Hän oli hy vin rauhallinen, hän on raudanluja ammattilainen, Jari Kaarakainen sanoo. Ja mi nun tehtäväni oli miettiä, miten mennään eteenpäin. Ne olivat pitkiä minuutteja. – Tuomas oli iltapäivään saakka mukanani, koska hä nen vaimonsa oli töissä eikä miestä voinut jättää yksin tuollaisen jälkeen. Kuskinsa puhelun saatuaan hän lähti onnetto muuspaikalle, jossa ”tilanne tuli silmille”. Matkaa välillämme oli noin 50 metriä. – Näin, kun vastakkaisesta suunnasta tullut henkilöauto kääntyi kaistalleni. Tieosuus oli valaistu, suora ja leveä. – Poliisilla ja palokunnalla on omat roolinsa, ja ne tekevät omat työnsä. Koskinen jarrutti ja väisti, mutta rekan matka jat kui ohjauskyvyttömänä viistosti vastakkaisen kaistan yli lumi penkkaan. Ajokistaan törmäyksessä singahtanut henkilöauton kuljettaja oli puristunut rekan alla kuoliaaksi. Kaarakainen jatkaa veljensä kanssa isän 1950luvulla perustamaa perheyritystä, jossa on 3 puutavaraautoa, oma korjaamo ja 7 vierasta työntekijää. Säpsähdin, että alleko se tulee, Tuomas Koskinen kertoo. Perävaunu jäi ajoradalle, vetoauto ylet tyi ojan puolelle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 14 T uomas Koskisen, 43, aamu 18. Työnantajansa autohallilta lähdet tyään Tuomas Koskinen ehti ajaa vä hän ennen aamuneljää tyhjällä ajoneuvoyhdistelmällä La pinlahdelta viitostietä Kuopion suuntaan alle 10 minuuttia. ttt-henkilö. Me Tuomaksen kanssa lähdimme kahveille ja kävimme tapahtunutta lävitse. Sää oli karvan verran pakkasella, lunta hieman maassa, ja satoi alijäähtynyttä vettä
Tapahtunut tulee mieleen yhä muutaman kerran viikossa. 15. Säikähdys säilyy muistissa Puutavararekkaa työkseen yli 20 vuotta ajaneen Tuo mas Koskisen ajokki on nyt vaihtunut ja 50 000 euron remontin kokenut kolariauto on työkaverin työkaluna. Oli iso kuukausia vievä prosessi saada asiat järjestykseen, myös vakuutusyhtiöi den kanssa. – Se helpotti, kun heti selvisi, että en olisi voinut estää onnettomuutta ja että ei enää tullut kolmansia osapuo lia – että minä en enää ajanut kenenkään päälle. Kaarakainen pyrki pitämään koko työyhteisöä ajan tasalla tapahtuneesta. Yöuniaan hän ei ole menettänyt, ei edes niitä ensim mäisiä onnettomuuden jälkeen, vaikka kolariiltana ohi moita jyskytti. Koskinen kertoo, että nyt hän katsoo varsinkin pimeällä jokaista vastaantulijaa entistä tarkemmin. Kun ei tarjottu, olen nukkunut il man. – Talvi on meillä kiireistä aikaa, ja yhtäkkiä kalustosta ja tekijöistä oli kolmasosa pois. – Akuutissa vaiheessa pitää saada ensin miehet kun toon ja sen jälkeen työkuviot ja talous, Kaarainen to teaa. – Jos työterveyshuollossa olisi tarjottu unilääkkeitä, olisin ehkä ottanut. Hänen mukaansa pienessä yri tyksessä keskustelu onnistuu. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 vähintään kerran päivässä. Kuljettajatkin soittelivat tapahtuneesta toisilleen, myös sairauslomalla olleelle Koskiselle. Sairausloman aikana Koski nen teki metsässään polttopuita ja kiersi välillä työn antajansa kanssa etsimässä uutta kuljetuskalustoa, kun aprikoitiin, meneekö kolarirekka lunastettavaksi vai korjattavaksi. Mutta kyllä silloin ensimmäisenä iltana piti ajatel la ihan jotain muuta. Helmikuussa sattunut onnettomuus sai puutavararekan kuljettajan Tuomas Koskisen tarkkailemaan vastaantulijoita entistä tarkemmin
Onnettomuus luonnollisesti järkyttää, ja järkytys myös yleensä tasaantuu päivien ja viikkojen ku luessa, kun alussa saa oikeanlaista apua. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 16 L iikennevakuutuskeskuksen tilas tojen mukaan itseaiheutettuja kuolonkolareita sattuu vuosit tain keskimäärin hieman yli 20. Laukaisuun voi riittää jokin pieni havainto tai aisti mus – valon välähdys tai tömähdys – joka muistuttaa tapahtuneesta, Teperi sanoo. – Kun olen tullut onnettomuuspai kalle, järkyttynyt kuski on saattanut is tua yhä hytissään. Puhua aiheesta kuitenkin täytyy vähin tään ammattikuljettajien oman alan si sällä ja myös pelastusviranomaisten sekä työterveyshuollon piirissä. Ervasti muistuttaa, että ihmisen nor maaleja kriisireaktioita ei pidä liian hel posti tulkita sairauksiksi. Kuljetusyrityksen ja työterveyshuollon kannattaa laatia yhdessä toimintamalli niiden varalle. Parkkari muistuttaa, että myös läheltä piti tilanteet voivat olla raskaita, jos ne jäävät hiertämään: mitä kaikkea olisi voinut tapahtua. päällikkö Heini Polamo Suomen Kulje tus ja Logistiikka SKAL ry:stä. – Jos raskasta kokemusta ei pureta, oireet voivat jäädä elämään ja laueta jos sakin uudessa tilanteessa. – Meillä lähdetään siitä, että veturin kuljettaja todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin joutuu työssään tilan teeseen, josta voi seurata traumaattinen kokemus, sanoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti . – Onnettomuuspaikalla kuljettaja puhallutetaan, mutta kukaan ei tutki hänen mieltään. Ervasti puhuu myös työpaikkojen ”talliparlamenteis ta”: ne ovat miesvaltaisen alan tapa toteuttaa avoimuutta. Oppia voi ottaa esimer kiksi VR:n toimintakulttuurista. Vuonna 2012 tutkinnassa itsemurhik si tulkittuja, toisen moottoriajoneuvon kanssa ajettuja kuolonkolareita oli jopa 39. Olen pyytänyt hänet autooni istumaan ja järjestänyt hänelle kyydin pois kolaripaikalta, kertoo joh tava asiantuntija Inkeri Parkkari Liiken teen turvallisuusvirastosta Trafista. Pitkittyessään oireiluista tulee uhka työn hoitamiselle. Jos vahinkoa kärsineelle on liikennevahingossa aiheutunut lääketieteellisesti todennettavissa oleva psyykkinen terveydentilan häiriö, tähän liittyvät terveydenhuollon käynnit voidaan korvata liikennevakuutuksesta. Kuljetuksista valtaosa tehdään pien ten yritysten voimin: ratissa on yrittäjä itse tai joku hänen muutamasta kuljet tajastaan. – Kun rysähtää, myös raskaan liiken teen kuljettaja on uhri, toteaa viestintä Liikenne vakuutus korvaa Liikennevakuutuksesta korvataan liikennevahingon vuoksi annettavan tarpeellisen ja välttämättömän sairaanhoidon kulut. Ei saa jättää yksin SKAL arvioi, että maantieliikenteen tavarakuljetukset työllistävät Suomessa noin 100 000 henkeä, kun lasketaan mukaan terminaali ja varastotyönteki jät. Kahdenkymmenen vuoden seuranta jakson aikana suunta ei ole ollut vähene mään päin, pikemminkin päinvastoin. Tämäkin lehtijuttu on yhdenlaista uh kapeliä. Luvussa ovat mukana myös yrittäjät. Loppujen lopuksi kysymys on työky vystä, jonka purkamaton traumaattinen kokemus voi jopa tuhota. Niiden kuskeista 41 prosentilla on alko holia veressään. Kansainväliset tutkimukset osoit tavat, että median uutisoimat itsemurhat lisäävät itsetuhoisten tekojen riskiä. Ervasti kertoo, että äkillisessä kriisi tilanteessa annettava henkinen ensiapu on VR:llä vain yksi osa isompaa koko naisuutta. Kriisitilanteista keskustelemista ja toimintatapoja VR:llä on opeteltu 1990luvulta lähtien. Korvattavuuden edellytyksenä on hoidon syy-yhteys liikennevahingossa aiheutuneeseen vammaan. Huom! Myös kuljettaja on onnettomuuden uhri Vakavat liikennetapaturmat kuuluvat kuljetusammatin riskeihin. Sen jälkeen koulutus, työterveys huolto, esimiehet ja työporukka pitävät keskusteluissa koko ajan mukana sen mahdollisuuden, että junan alle jää ih minen. Lähteenä korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta. Erikoistutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta puolestaan sa noo, että kuljettajan ja hänen työn antajansa on hyvä ymmärtää, että vakava, tavan omaisesta poikkeava tapahtuma voi aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Olkkonen on työskennellyt aiemmin Työterveyslaitoksessa ja ollut laatimassa muun muassa ammattilii kenteen työterveyshuollon ohjeistusta. Suoraan kuljetusyrityksissä työsken telee noin 50 000 henkeä. TEKSTI MERJA KARJALAINEN. – Epäonnistuneita itsemurhayrityksiä ei tilastoida missään, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Liikennevakuutuskeskuk sen liikenneturvallisuusyksiköstä. Riskit tunnistettava Vakavat liikennetapaturmat kuuluvat kuljetusammatin riskeihin, minkä vuok si kuljetusyrityksen ja työterveyshuollon kannattaa laatia yhdessä toimintamalli niiden varalle. Oireet voivat näkyä esimerkiksi unettomuutena, ma sennuksena tai alkoholin ja lääkkeiden lisääntyneenä käyttönä. Se on ihmiselle aivan normaalia. Parkkari kuuluu liikenneonnetto muuksien tutkijalautakuntaan Uu dellamaalla. Henkilökunta tulee alalle psykologisten testien kautta, joissa itse kunkin luonteenomaiset käyttäytymis tyylit kartoitetaan. Alueelliset lautakunnat, joita on 20, tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet. – Junaliikenteessä allejääntejä on 50–70 vuosittain. Ervasti pitää viime vuonna vahvistettua traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito suositusta erinomaisena ohjeena. Jos hän ei muuta kaan ohjeistusta saa, hän jatkaa töi tään, toteaa työterveyslääkäri Seppo Olkkonen
Myös toimintamallit ovat selvät: Vaka van onnettomuuden jälkeen työn 020 345 888 (0€ + pvm/mpm) RASKAAN LIIKENTEEN Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Rahtarit ry vertaistuki Mistä apua kriisitilanteessa. K U V A JA R I K A A R A K A IN E N Toisen ajoneuvon alle moottoriajoneuvonsa ohjanneista kuskeista yli 40 prosentilla on alkoholia veressään. > Maantieliikenteen työterveyshuolto > Tutustu kirjallisuuteen > Oppaan sisältö: Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto. Hätänumero 112. Tuomas Koskisen ajama rekka vaurioitui törmäystilanteessa ohjauskyvyttömäksi. Jos onnettomuus on sattunut viikon loppuna, oman työterveyshuollon pakeil le on hakeuduttava seuraavana arkipäi vänä. Työterveyshuollon henkilöstö tuntee olosuhteet ja riskit työpaikkaselvitys ten ja työpaikkakäyntien perusteella. Työterveyshuollon kontrolli käynti tai puhelinsoitto sovitaan vielä kuukauden päähän onnettomuudesta. Kuntien terveydenhuollon päivystysnumeroista saa tietoa kunkin kunnan tarjoamasta kriisiavusta. Niin oli Lapinlahdellakin. Työterveyshuollon vastuu Ervasti edustaa kantaa, jonka mukaan työterveyshuolto vastaa vakavan onnet tomuuden osapuoleksi joutuneen työntekijän tukemisesta. LISÄÄ AIHEESTA www.kaypahoito.fi > Traumaperäinen stressihäiriö www.ttl.fi > Toimialat > Liikenne (Esim. Työpaikan riskit tunteva työterveyshoitaja voi tarjota inhimillisen tuen: asia käydään läpi, tarvittaessa siihen palataan, ja onnetto muuteen joutunut tietää, että hän voi aina tulla työterveyshuoltoon uudes taan, jos tilanne pahenee. Puhelinnumeroon 020 345 888 voi soittaa mihin aikaan tahansa. Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202. SKAL sekä autonkuljettajien ja autoilijoiden yhdistys Rahtarit ry tarjoavat yhteistyössä raskaan liikenteen vertaistukipalvelua. Työterveyslaitos, 2009, verkkojulkaisu.) www.ttl.fi > Verkkokirjat > Työturvallisuus ja riskienhallinta ( Ammattikuljettajan työhyvinvointi – turvallinen ja ergonominen työpäivä. VR ostaa työterveyshuollon ulko puoliselta palveluntarjoajalta, jonka henkilöstöä se myös kouluttaa ymmär tämään junaliikenteen erikoistarpeita. Yhteys omaan työterveyshuoltoon ja sieltä puhelimitse tieto, mistä vieraalla paikkakunnalla voi hakea apua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Esimies huolehtii, että näin myös tapahtuu. TTT-lehti 5/2015, s. Työterveyslaitos, 2012.) Henkinen ensiapu löytyy läheltä (Hetipurkumenetelmä). Puhelu ohjataan raskaan liikenteen vapaaehtoiselle ammattilaiselle, joka on saanut valmennusta kuunteluavun antamiseen. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 TEKSTI MERJA KARJALAINEN. 34–35. Kun kuljettaja on palannut kotipaikkakunnalleen, hänen kannattaa käydä omassa työterveyshuollossaan, jotta sairausloman ja jatkoavun tarve selvitetään. tekijän on käytävä kolmen vuorokauden sisällä työterveyshuollossa. . Ensikon taktin ei tarvitse olla psykologi eikä lääkäri. Se auttaa kriisireaktioita hoidettaessa. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 – Lämmin, empaattinen ensivaiheen kontakti on tärkein
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 18 kysy ensin meiltä Kannattaa ilmoittaa! Kiertotalouden ja jätehuollon erikoislehti www.uusiouutiset.fi KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi Laatujukka TURVALLISUUSKOULUTUS -tietoa ja asennettaTyöturvallisuuskortit Tulityökortit Alkusammutus www.laatujukka.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. jokasafe.fi Ilmoitusmyynti Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi www.tttlehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi kysy ensin meiltä
Ihmiset elävät tavallista arkea, käyvät töissä ja ruokakaupassa, pesevät pyykkiä, perheet viettävät vapaa-aikaa kaupungilla, kotona katsotaan telkkaria. Syyrian sodan pitkittyessä kansainväliset avustukset alkavat ehtyä, ja ruoka-apua on jouduttu leikkaamaan myös huono-osaisimmilta.” Näin kirjoittaa Jordaniasta palannut valokuvaaja ja toimittaja Taina Värri. | 30 TTT-Blogisti. 6/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 VAPAAEHTOISESTI KRIISIALUEELLE TE K S TI JA K U V A TA IN A V Ä R R I K U V A LIL IT M A N U K IA N Lisää kuvia ja tarinoita vapaaehtoistyöntekijän silmin seuraavilla sivuilla. 20 Ammattilaisia Ammanissa | 24 Homma hanskassa, arki balanssissa 26 APR – ja hyvästit jäykkyydelle! | 28 Mitä sisu sinulle tarkoittaa. Maa on jo aiemmin vastaanottanut pakolaisia Palestiinasta ja Irakista, josta paetaan jälleen, nyt Isis-järjestön terroria. Lähi-idän turvallisuusasiat mietityttivät etukäteen minuakin ja etenkin läheisiäni. Oman osansa teki ennen matkaa käyty hätäensiapukoulutus, joka maalasi mieleen karuja tilanteita. Pääosin autiomaasta koostuvassa valtiossa vedensaanti, energiantuotanto ja Syyriasta virtaavat pakolaiset asettavat Jordanian taloudelle valtavia paineita. Muhkeasta ensiapulaukustani käytin puolen vuoden aikana vain laastaria, kun pistorasiasta putoileva töpseli piti teipata seinään. Myrskyn silmässä sijaitseva Jordania on kuitenkin säilyttänyt asemansa rauhallisena ja suhteellisen suvaitsevana valtiona. Syyrialaisen isän ja suoma laisen äidin tytär Sandra Nasser El-Dine tekee Ammanissa väitöskirjaa arabinuorten seurustelutavoista ja rakkauskäsityksistä. Uutisointi keskittyy konflikteihin, joita tosiaan riittää. työ/terveys/turvallisuus ”SYYRIAN SOTA, Israelin ja Palestiinan konflikti, Irakin sota ja viimeisimpänä Isis-terroristijärjestön raakuudet ovat muokanneet mielikuvaa Lähi-idästä
King Abdullah Park on leireis 1. Työrukkasenaan hänellä on yksi logistiikan työnteki jä. – Tulin tänne samassa nipussa kuin muutkin toimis tolle hankitut käytetyt kalusteet, naurahtaa Hammou deh. Jordanian väkiluku ja taloudellinen ahdinko kasvavat samaa tahtia naapurimaista saapuvien pakolaisvirtojen kanssa. Syyrian sodan alkuvaiheissa neljä vuotta sitten pako laisleireille tuotiin nopeaan tahtiin suuri määrä trau matisoituneita ihmisiä. Oman osansa tekevät kahdeksan kenttätyöntekijää. Tulipalo, mielenosoitus tai vaikka brittikuninkaallisen vierailu Ammattilaisia AMMANISSA Taina Värri vietti puoli vuotta vapaaehtoistyössä viestinnän asian tuntijana Kirkon Ulkomaanavun Jordanian-toimistossa. Hän työskenteli aiemmin Norjan kirkon ulkomaa navun NCA:n palveluksessa. Hän esittelee lukuisista tapaamistaan eri alojen ammattilaisista kolme: pääkaupungissa Ammanissa työskentelevät avustusjärjestön logistiikkapäällikön, kiihdytinspesialistin ja rakkauden maisterin. Se näkyy yhä lommona Ulko maanavun maasturin ovessa, johon singottiin Zaatarin leirissä suuri kivi. Nyt elämä leireillä on asettunut uomiinsa. Ostoskeskuksiin mennään metallinpaljastimien kautta, ja autojen takakontit tarkastetaan ennen park kihalliin ajoa. Hammoudehin vastuulla ovat turvallisuusasioiden lisäksi hankinnat paperiliittimistä toimistoparakkeihin. Ammanissa se tar koittaa autontorvien tauotonta kakofoniaa, ilman ää nenvaimentajia kaahaavia revittelijöitä, ikkunat auki auto stereoita luukuttavia poikaporukoita ja matkapu helimiinsa konsonantteja karjuvia tavallisia kansalaisia. Muuten arki sujuu rauhallisesti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 6/2015 20 MOHAMMAD HAMMOUDEH Liikenteen, turvallisuuden ja logistiikan asiantuntija tä vanhin. Siellä asuu 83 000 Syyrian sotaa paennutta ihmistä, eikä enempää mahdu, joten jatkossa pakolaisia sijoite taan yhä enemmän Azraqin vuosi sitten perustettuun 18 000 asukkaan leiriin. Zaatari on yksi maailman suurimmista pakolaisleireis tä. Se on muuttunut vastaanottoleiristä 800 syy rialaisen suljetuksi sijoituspaikaksi. TEKSTI JA KUVAT TAINA VÄRRI 2 3 L ogistiikkapäällikkö Mohammad Hammou dehilla, 52, on kädet täynnä tekemistä Suo men Kirkon Ulkomaanavun Ammanin 20 hengen toimistossa ja toimipisteissä kol mella pakolaisleirillä sekä lähiöiden nuo risoasemilla