TEKOÄLY ON KÄTEVÄ APURI OMA PALOKUNTA TURVAA TELAKKAA KEPPI JA KUMINAUHA TAUOTTAVAT TYÖTÄ + LIHAVUUSLEIKKAUS PALAUTTI TYÖKYVYN VUOROTYÖ KUORMITTAA Minna Malkamäki. TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5 / 2025 Oletko tykätty työkaveri
54 % vastaajista kertoi kokevansa esteitä; heillä oli esimerkiksi diagnosoituja tai itsediagnosoituja fyysisiä/kognitiivisia vaivoja, kuten ihottumaa, kroonista kipua, yleistä ahdistusta, klaustrofobiaa. Siksi Tork pyrkii muuttamaan saniteettitilojen hygienian kaikille sopivammaksi tarjoamalla tuotteita dermatologisesti testatuista saippuoista aina Ruotsin reumaliiton akkreditoimiin annostelijoihin. Tork, an Essity brand Minulla on ollut ihottumaa syntymästäni lähtien. Kun saippuassa on paljon kemikaaleja, tuntuu kuin työntäisin käteni nokkospuskaan.. tork.fi *Kysely, johon vastasi 11 500 vastaajaa (US, UK, DE, FR, MX, CA, ESP, SWE, NL ja PL), 2025. Joka toinen kävijä kohtaa todennäköisesti hygieniaan liittyviä esteitä julkisissa saniteettitiloissa* Kaikkien saatavilla oleva hygienia ei ole hyväksi pelkästään ihmisille – se on hyväksi myös liiketoiminnalle. Koska on kaikkien etu, että yhä useammat voivat käyttää saniteettitiloja vaikeuksitta. Lue, miten Tork voi auttaa sinua tarjoamaan hyvää hygieniaa kaikille
Palkansaajille sattuu vuosittain 700–1 000 sähköiskusta aiheutu nutta työpaikkatapaturmaa. 40 Valmentajan tuella kiinni työpaikkaan Työkokeilu johti osaaikatyöhön kirjastossa. TURVALLISUUS 44 Telakalla pelastajat löytyvät läheltä K Laivanrakennusta turvaa oma palokunta. Palopäällikkö Tero Niemi, Meyer Turku Oy Jutussamme psykologi ja valmentaja Jarkko Rantanen kertoo, millainen on ihannetyökaveri. Satu Pihala onnistui pudottamaan painoaan lihavuusleikkauksen avulla. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 5/2025 KANNESSA MINNA MALKAMÄKI KUVA LEO LEPPÄNEN = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Työn ja somen rajat 8 Some muuttaa hoivatyön käytäntöjä Päivitykset ovat kurkistusikkuna asukkaiden arkeen. 12 30 KU VA AD O BE ST O C K KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN K. TERVEYS 30 Painonpudotus palautti työkyvyn K Lihavuusleikkaus ei yksin riitä laihtumiseen. 22 Tekoäly on väsymätön apuri K Miten tekoälyä hyödyntävät projektipäällikkö, opettaja ja työturvallisuuspäällikkö. 14 Ei lääkkeitä työpaikan ensiapukaappiin Lääkkeen antaminen kuuluu vain ammattilaisille. 36 Taukoliikunta hiipi työarkeen K Venyttely virkistää, kun työ nuuduttaa. 48 Ethän saa sähköiskua. 26 Aistiva neukkari näyttää, jos palaveri sakkaa Tila aistii läsnäoloa ja vuoro vaikutusta. TYÖ 18 Jaksaminen paranee, kun saa vaikuttaa K Vuorotyössä palautumiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. 39 Ryhtivoimaa Pysytkö tasapainossa. 12 Tykätty työkaveri K Suosio voi perustua myös asemaan tai karismaan. 10 Lain mukaan Työntekijän on oltava lojaali. 50 Urapolulla Kaupungin ääni maailmalle Pitkien vapaiden ansiosta ehtii tehdä muutakin kuin käydä töissä
TARVITAAN SELKEÄT PELISÄÄNNÖT. Joille kin ajatus omien kasvojen käyttämi sestä työnantajan viestinnässä herät tää vastenmielisyyttä, jopa häpeää. Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 12.11.2025 S. 10 Missä on työntekijän sananvapauden raja. Organisaatioiden olisi uskallettava kysyä, miksi me haluamme työnteki jöiden näkyvän somessa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 5 painettua numeroa vuonna 2025. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) toutumisen puutteeksi. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Ne suojaavat kaikkia – työnantajaa, joka haluaa positiivista näkyvyyttä, ja työntekijää, joka ei halua joutua mark kinointimateriaaliksi. Eettisesti kestävä somekulttuuri tunnistaa inhimillisen rajan. Parhaat teot, osaaminen ja vaiku tus syntyvät kulissien takana. Silloin some esiintyminen tuntuu yleensä luon tevalta. Hyvä ohjeistus ei vain määrittele, mitä saa tehdä, vaan tunnustaa myös sen, mitä ei tarvitse tehdä. Työntekijälähettilyyttä ei voi edellyt tää, jos se aiheuttaa epämukavuutta tai ahdistusta. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Nuori tai määräaikainen voi pelätä, että näky vyydestä kieltäytyminen tulkitaan si Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Työnantajalla on oikeus ohjata työtä, mutta se ei tarkoita oikeutta työntekijän identiteettiin. Henkilökohtainen some muuttuu työvälineeksi ja oma profiili markki nointikanavaksi. Ei siksi, etteivät he olisi sitoutuneita työhönsä, vaan koska he kokevat yksi tyisen ja ammatillisen rajan rikkoutu van. Kun työsuh teen jatkuminen on epävarmaa, harva uskaltaa sanoa ei. Eettisesti hankalinta on se, ettei jokaisella työntekijällä ole todellista mahdollisuutta kieltäytyä. Huonot työnantajakokemukset taas leviävät verkossa ilman, että työnantaja voi niihin vaikuttaa. Somessa leviävät paitsi asiantuntijapostaukset myös tuotevideot ja työpaikan yhtei söllisyyttä alleviivaavat kuvat. Kaikille asia ei ole neutraali. Onko kyse aidosta asiantuntijuuden jakamises ta ja keskustelun herättämisestä vai työnantajamielikuvan rakentamises ta. Jokaisella on oikeus päättää, missä määrin hän näkyy – ja kenen hyväksi. Jos tarkoitus jää epäselväksi, työn tekijälle voi jäädä paha maku suuhun. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Somevies tintä ei saa olla keino mitata lojaali suutta. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Onko vastentahtoinen esilläolo työnantajankaan etu. Profiilityö voi kuulua tehtävän kuvaan, jos siitä on sovittu. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Päätoimittajalta 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Työn ja somen rajat Y HÄ USEAMPI TYÖNTEKIJÄ esiintyy työnantajansa kasvona – halusi tai ei. Aitoutta on helppo vaatia, mutta vaikea tees kennellä. Viestin nän, myynnin ja asiantuntijatyön rooleissa se voi olla perusteltu osa työnantajan näkyvyyttä. Ihmisellä on oikeus yksityisyyteen
Lyhyet jutut ovat kivoja lukea senkin puolesta, että hektisessä työarjessa pienikin lukutauko tekee hyvää :) Melkein kaikki jutut ovat kyllä mielen kiintoisia. /mai/koulutus puh: 0294 48 7355 Draama queenit työpaikalla. Muuta palautetta Kiinnostavimmat jutut uusimmassa lehdessä olivat Lyhyetpalstalla, josta luin työkykyarvion merkityksestä työ hön paluun tukemisessa sekä istumisen vähentämisen merkityksestä sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen. Master of Safety TM Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiskoulutus Lisätietoa ja ilmoi autuminen: oulu.. Erittäin hyvä artikkeli. Luonnollinen kysymys onkin, miten asiaa voisi parantaa, jotta kaikilla olisi hyvä työilmapiiri. Kiitos hyvästä lehdestä! Jutut ovat ajankohtaisia ja toimivia. Kiitos hyvästä artikkelista työelämän drama queeneista! Toimin itse 30 hen kilön esihenkilönä suun terveydenhuol lossa ja artikkeli sai minut pohtimaan aihetta oman henkilöstöni näkökul masta. Näin on! Ääripäät ovat kärjistyneet – on ihania työntekijöitä ja työkavereita, joiden kanssa voi rohkeasti pohtia tule vaisuutta, muutostarpeita ja toteuttaa niitä, ja sitten on entistä herkemmin stressaantuvat, mielensä pahoitta jat, vain muiden toiminnasta virheitä löytävät ja suorasuut, joilla ei ole mitään suodatinta puheissa ja se on muka re hellisyyttä. /. Hijab, niqub ja burka puhuttavat. Työnantaja vastuulla toimivana viime vuodet ovat olleet parin ihmisen takia hyvin raskaita, riitelyjen selvittely vie työaikaa hyvien ja organisaation kannalta todella tärkei den asioiden hoitamiselta, eikä kaikkiin ongelmiin ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Erittäin tunnistettavia tilanteita. Työterveys on tällä hetkellä muutenkin hyvin ajankohtainen aihe, joten koko lehti on yleensä täyttä asiaa. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Lukijoilta LEHDEN 4/2025 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten pääkirjoitus Draamaqueenit työpaikalla, jossa käsiteltiin riitojen lisääntymistä työkavereiden kesken. Sotealalla ku vattu käytös on valitettavan yleistä tänä päivänä. Ajankohtainen aihe, hyvin jäsennellyt ja perustellut näkemykset. KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kun annat palautetta 19.1.2026 mennessä, voit voittaa vuorokauden kylpylälomasen Ruissalon kylpylässä kahdelle hengelle. En johtajana kaipaa mitään pokkurointia mutta odotan keskinäistä kunnioitusta ja peiliin katsomista, ja se on selvästi vähentynyt
42 Miten selvitä ansiotyön murroksessa?. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K TEKOÄLY JA ROBOTIIKKA MUUTTAVAT TYÖTÄ JA YHTEISKUNTAA PERUSTAVANLAATUISESTI. 5/2025 Pinnalla S. Tekijät uskovat, että ihmiset voivat tekoälyn ja robottien avulla tuottaa itse suuren osan tarvitsemastaan ilman rahallista vaihdantaa, mikä vähentää ansiotyötä ja muuttaa talouden rakenteita. Tekoälyn aikakaudella ansiotyön merkitys identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentajana heikkenee. Ihmisten on etsittävä uusia merkityksiä – yhteisöllisyydestä, auttamisesta tai luovuudesta – sen sijaan, että työ yksin määrittäisi arvon ja tarkoituksen. Näin esittävät Kari Angeria ja Risto Linturi yhteisteoksessaan Elämän tarkoitus ja tekoäly! – Tarinoita ihmisyyden rajalta
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK Some MUUTTAA HOIVATYÖN KÄYTÄNTÖJÄ. Tuoreen tutkimuksen mukaan somepäivitysten teko voi muuttaa hoivan käytäntöjä ja rakentaa empatiaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Pinnalla Hoivakodin arjesta kertominen sosiaalisessa mediassa kuuluu hoitajien työhön joissakin hoivakodeissa. Samalla se herättää myös eettisiä pohdintoja
Tutkimus osoitti, että somepäivitysten teko jossain määrin muutti työn suunnittelun tapoja. Levonius haastatteli hoitajia ja havainnoi heidän työtään isohkossa hoiva-alan organisaatiossa, jossa somen käyttö kuului osaksi hoitajien työnkuvaa. Somepäivitykset hoivakodin mukavista hetkistä ja välittävistä eleistä tekevät empatiaa omalla tavallaan näkyväksi. Esimerkiksi tänään paistaa aurinko, niin tarjoillaan iltapäiväkahvit ulkona. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa esitykset ovat aina rajattuja ja valikoituja ja kuvaavat vain välähdyksiä työn arjesta. Samoja asioita hoitajat olisivat ehkä tehneet muutenkin, mutta some motivoi ja sysäsi liikkeelle tietynlaista suunnittelua ja toimintaa. – Empatia on työn voimavara, joka voi auttaa työyhteisöä ja organisaatiota voimaan paremmin. Tosin tekstit päivityksissä olivat usein lyhyitä, sillä pääpaino oli valokuvissa. Kaikki tutkijan kohtaamat hoitajat eivät suhtautuneet yhtä innostuneesti somepäivitysten tekoon. Somepäivitykset voi mieltää myös hoivakodin markkinointimateriaaliksi. Eettisyyttä on tärkeä pohtia Päivityksiä tehneet hoitajat pitivät somea viestinnän välineenä, jonka kautta omaiset ja läheiset saavat kurkistusikkunan asukkaiden arkeen. – Empatia voi myös kuormittaa ja velvoittaa työntekijöitä, jos siitä tulee osa työyhteisön ulkoista kuvaa somessa, Levonius huomauttaa. Heistä oli tärkeää tuoda esiin hoivatyötä ja kertoa myös kaikesta hyvästä, jota siihen liittyy – julkisuudessa kun painottuvat usein vain alan ongelmat. Jos someen taltioidaan arjen mukavia hetkiä, jäävätkö he niistä paitsi. Tutkijan mukaan empatiaa on mahdollista oppia sekä yksilöettä organisaatiotasolla. – Osa hoitajista miettii, että tämä tai tuo näyttäisi hyvältä somessa. Asiaa on Levoniuksen mukaan hyvä tarkastella esimerkiksi niiden asukkaiden näkökulmasta, joiden valokuvaamiseen ei ole saatu lupaa. Empatia on johtamisen ydintä Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella myös empatiaa, joka Levoniuksen mukaan ei ole vain yksilön tunne tai spontaani reaktio vaan koko työyhteisön asia. Osa hoitajista korosti myös somenäkyvyyden yhteiskunnallista merkitystä. Se rakentuu viestinnällisesti sanojen, eleiden, teknologioiden ja organisaation käytäntöjen kautta. Tämäkin näkökulma on hyvä tiedostaa ja käydä asiasta keskustelua organisaatiotasolla. puhujina: tämä ei ole kauhea, vaan tosi ihana duuni, Levo nius kuvailee. Lisäksi Levonius kertoo pohtineensa eettisyyttä markkinoinnin näkökulmasta. Jotkut kieltäytyivät tehtävästä kokonaan, koska heistä se ei kuulu hoitajien työhön. Somen käyttö ikääntyneiden hoivassa herättää myös eettisiä kysymyksiä. Jotkut taas kokivat, etteivät he osaa suomen kieltä riittävän hyvin päivityksiä tehdäkseen. – Tällaisia esimerkkejä tuli vastaan, monia pieniä arjen hetkiä. Ja toimia myös alan puolestaEmpatia on työn voimavara, joka voi auttaa työyhteisöä ja organisaatiota voimaan paremmin.. Osana väitöstutkimusta syntyi Empatia-niminen videoreflektiomenetelmä, joka kiinnittää huomiota arvostavaan kohtaamiseen ja hyvästä oppimiseen. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 T YÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIJA Vilja Levonius selvitti väitöstutkimuksessaan hoivakodin arjesta kertovien somepäivitysten, hoitajien työn ja empatian yhteyksiä. Päivityksen teko toimi motivaattorina myös eräänä sadepäivänä, jolloin kaksi hoitajaa keksi ottaa asukkaita mukaan askartelutarvikekaapin siivoukseen. Siitä saa kauniita kuvia, ja samalla asukkaillakin on kivaa, Levonius kertoo. – He kokivat tehtäväkseen toimia lähettiläinä ja viestinviejinä esimerkiksi mahdollisille tuleville asukkaille ja heidän perheilleen. Kaapin sisällön esittelystä saatiin näin hauskaa sisältöä somekanavaan. Empatian tietoinen vahvistaminen luo turvallista ilmapiiriä, jossa on sallittua keskustella esimerkiksi siitä, mikä omassa työssä kuormittaa. – Vaikka muistisairaan asukkaan omaiselta olisi saatu kuvauslupa, asukas itse ei välttämättä ymmärrä, mikä on sosiaalinen media, eikä ehkä sitäkään, että kännykällä otetaan valokuvia. Se ei ole pehmeää, vaaleanpunaista höttöä vaan johtamisen ja liiketoiminnan kovaa ydintä, etenkin kun ollaan tekemisessä hoivan tai muiden palvelujen tuottamisen kanssa, Levonius sanoo
Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole rajaton. KU VA AV I 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025. Asiallinen, perusteltu kritiikki on osa sananvapautta, kun taas loukkaava, halventava tai virheellinen viestintä voi rikkoa lojaliteettivelvollisuutta. MERKITYSTÄ ON MYÖS SILLÄ, MISSÄ ROOLISSA työntekijä kirjoittaa. Työntekijät jakavat kokemuksiaan, mielipiteitään ja joskus myös kritiikkiä työnantajastaan julkisesti. Jos hän mainitsee työpaikkansa, käyttää työsähköpostia tai esiintyy työnantajan edustajana, sananvapauden rajat kapenevat. Velvollisuus ulottuu myös vapaa-ajalle – erityisesti silloin, kun työntekijä esiintyy somessa tavalla, joka yhdistyy hänen työpaikkaansa. Mutta missä kulkee raja. Myös konteksti vaikuttaa: luottamusmiehellä on laajempi oikeus tuoda esiin epäkohtia, kun taas poliisin tai tuomarin sananvapaus voi olla rajoitetumpaa heidän asemansa vuoksi. Työntekijän on oltava lojaali AKI ERIKSSON VASTAA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS ILMAISTA mielipiteensä. Milloin kyse on hyväksyttävästä sananvapauden käytöstä – ja milloin työnantajalla on oikeus puuttua. Sen tulee perustua lakiin, olla hyväksyttävää, välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Somessa julkaistu mielipide ei ole irrallinen – se voi vaikuttaa työyhteisöön, asiakassuhteisiin ja työnantajan luottamukseen. Sananvapaus on arvokas oikeus, mutta työelämässä se kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Työsuhteessa työntekijää sitoo lojaliteettivelvollisuus: velvollisuus toimia työnantajan etujen mukaisesti ja pidättäytyä vahingoittamasta työnantajaa. TYÖNANTAJAN PUUTTUMINEN SANANVAPAUDEN käyttöön ei saa olla mielivaltaista. Käytännössä työnantaja voi puuttua työntekijän some kirjoitteluun, jos se vaarantaa työnantajan maineen, asiakassuhteet tai työyhteisön toimivuuden. Johtavassa asemassa olevilta odotetaan erityistä harkintaa – heidän lausuntonsa voivat vaikuttaa koko organisaation uskottavuuteen. Työntekijän asema, lausunnon sisältö, sen julkisuus ja vaikutukset – kaikki nämä punnitaan tapauskohtaisesti. Sosiaalinen media on tuonut työelämään uuden ulottuvuuden. Esimerkiksi kehotus boikotoida työnantajaa tai perättömien väitteiden levittäminen voi johtaa varoitukseen tai jopa työsuhteen päättämiseen. Kritiikin tyyli ratkaisee paljon
Kuka vastaa kokonaisuudesta, jos henkilö työskentelee kahdelle työnantajalle ja lopun ajan yrittäjänä. kysyy työsuojelun asiantuntija, tuotepäällikkö Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. – Työpaikan vaarojen arvioinnissa pitäisi pohtia, mitä teknologinen, väestöllinen, sosiokulttuurinen ja ilmastollinen muutos tarkoittavat juuri meidän työssämme. Tapahtumassa esitellään, miten yritykset voivat päivittää työsuojelun osaamisensa ja johtamisensa vastaamaan muuttuvaa työn todellisuutta. T yösuojelutehtävät on laissa määritelty väljästi. Väestörakenne, teknologiat ja sosio kulttuuri ovat muutoksessa. Nykytyössä ratkaistaviksi tulevat ongelmat taas ovat usein psykososiaalisia – sekä työntekijöillä että toimihenkilöillä. Niiden painoarvo ja sisältö ovat vaihdelleet suuresti työpaikoittain. – Työsuojelun asiantuntijan tehtävä lavenee tulevaisuudessa väistämättä ja edellyttää yhteisesti käytyä keskustelua ja siitä syntyvää näkemystä, Liuhamo pohtii. Näin työsuojelu on sitä, mitä sen pitää olla – ennakoivaa työn ja työympäristön suunnittelua, ei jälkikäteistä reagointia. Liuhamo kehottaa kaikkia suomalaisia organisaatioita hyödyntämään skenaariotyötä omassa varautumisessaan. Perinteisesti työsuojelu toimi maailmassa, jossa altisteet olivat fyysisiä ja riskit mitattavia. Kuinka arvioida riskiä, joka syntyy epävarmuudesta, ei kemiallisesta altisteesta. MAINOS Työelämä muuttuu vauhdilla. Työterveyslaitoksen mittavassa skenaariotyössä pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia on odo tettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat perehtyneet näihin muutosvoimiin ja esittäneet skenaarioita, miten ne vaikuttavat työelämän tulevaisuuteen. – Työkyvyn ongelmat voivat johtua esimerkiksi siitä, että työn tavoitteet ovat epäselviä tai muuttuvat jatkuvasti. Kun toimeentulo muodostuu useista eri tulonlähteistä, työturvallisuusvastuun jako hämärtyy. SORVILTA VERKKOON JA VERKOSTOIHIN – TYÖSUOJELU SEURAA MUKANA Työsuojelupäivät 2026 – Työsuojelu työelämän muutostrendeissä MIKA LIUHAMO. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaikuttavat jatkossa enenevästi työpaikan riskeihin ja työskentelyolosuhteisiin. Miten työsuojelu organisaatiot voivat varautua näihin muutoksiin. Työ on usein rajatonta ja riippuvaista muiden päätöksistä ja tekemisistä, mikä kuormittaa henkisesti. Työterveyslaitoksen järjestämät Työsuojelupäivät 2026 kokoavat työelämän tulevai suuden skenaariot käytännön esimerkeiksi. Työelämä pirstaloituu. Työsuojelun näkökulmasta tämä tarkoittaa uusia riskejä. Työelämän muutokset haastavat myös muilla tavoin. Tänä vuonna julkaistussa Työelämän suunta -raporttisarjassa on esitetty paitsi uhkia ja mahdollisuuksia myös suositeltavia toimenpiteitä
Millaisesta työkaverista pidetään, ja minkälaisen ihmisen kanssa on helppo tehdä töitä. Viihdymme sellaisten ihmisen kanssa, joiden seurassa tulee hyvä olo. Läsnäolon taito ei ole aika vaan laatukysymys. Häntä ehkä ihaillaan, mutta hänen kanssaan ei ole välttämättä helppo työskennellä.. perustua esimerkiksi esi henkilöasemaan, ei niin kään siihen, millainen hän on. Suosittu työkaveri ei välttämättä ole aina pidetty. Arvostamme pystyvyyttä ja osaa mista. Sellaisen ihmisen kanssa on helppo tehdä töitä, joka on läsnä. Ammattitaitoon sisältyy kyky haas taa muita. Läsnäolo ilmenee kykynä kohdata toi nen ja ottaa hänet huomioon. Arvostamme sitä, ettei koko ajan tarvitse jutella, vaikka työtä tehtäisiin kin ripirinnan. Arvostamme sellaista työ kaveria, joka on meidän puolellam me ja tahtoo meille hyvää. Neljäsosa vastaajista pi ti tärkeänä sitä, että työkaverilta voi oppia uutta. Hän nostaa rohkeasti esiin uusia näkökulmia ja ajatuksia. Pidämme ihmisestä, joka auttaa pyyteettömästi odottamatta vastapalvelusta. Tunneja vuoro vaikutustaitojen kehittämiseen erikoistunut psykologi ja valmentaja Jarkko Rantanen kertoo, millainen on ihannetyökaveri. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tervehtiessä. Pari vuotta sitten tehdyn TYÖ2030ohjelman Työkaverikyse lyssä työkaverin tärkeimmiksi omi naisuuksiksi nousivat reiluus, tiimi taidot ja hyvät kommunikaatiotaidot sekä se, että työkaveri on helposti lähestyttävä. TEKSTI TIINA KOMI KUVA ADOBE STOCK TYKÄTTY työkaveri LUOTETTAVISTA, hyväntuu lista ja huumorin tajuisista työkavereista pidetään eni ten. Pidetty ammattitaitoinen Kenen kanssa on helppo tehdä töitä. Hänen suosionsa voi työkaveri voi olla kanssasi eri mieltä siitä, miten joku asia tehdään, mutta hän osaa ilmaista sen rakentavasti. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Pinnalla Millaisesta työkaverista tykätään. Pidetyllä työkaverilla on tilanne tajua, joka näkyy esimerkiksi taitona kuunnella ja kommentoida asioita tilanteeseen sopivalla tavalla. Tykätty työkaveri on ammatti taitoinen ja osaa hommansa. Tervehtiminen on tapa osoittaa kiin nostusta. Aidosti hyväntahtoiset, hauskat ja kan nustavat tyypit ovat tykättyjä. Sama pätee karismaat tiseen henkilöön. Luottamus on todella tärkeä omi naisuus. TYÖKAVEREIDEN KANSSA on mahdollisuus kokea in nostavia ja energisiä koh taamisia. Joskus tärkeintä on kuiten kin se, että työkaverin seurassa voi levätä ja olla rauhassa ilman, että pitää koko ajan höpöttää jotain
Kannattaa kokeilla myös ilmeistä tarttuvin ta: aitoa hymyä. Pidetty työkaveri huomaa muiden tunnetilat ja osaa ilmais ta omia tunteitaan itselleen ja tilanteeseen sopivalla tavalla – olipa hän luonteeltaan värikäs ja räiskyvä tai hillitty ja rauhallinen. Fyysinen läheisyys, sosiaalinen asema ja samankaltaisuus vaikuttavat ystävyys suhteiden muodostamiseen. Työkaverikyselyn mukaan kolmannes kaverisuhteista alkaa työ kaveruudesta. YSTÄVYYKSIÄ SYNTYY joskus työpai kalla. Tunnolliset ihmiset solmivat turvallisia ja pe rinteisiä ystävyyssuhteita. Yksin kertaisimmillaan se on toisen seurassa viihtymistä. Itse kukin voi harjoitella arvostamisen taitoa. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Millaisia tunnetaitoja mukavalla työkaverilla on. He ovat geneettisesti yhtä läheisiä kuin neljännen asteen serkukset. Jos sinulla on tunne, ettei sinusta oikein pidetä, kannattaa tutkiskella itseään ja kuulostella, miltä sinusta tuntuu muiden seurassa. Millaisen työkaverin kanssa ystävystytään. Työkavereilta kannattaa kysellä kuulu misia ja tiedustella, mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Toista voi kehua esimerkiksi siitä, että hän osaa keventää tunnelmaa tai uskaltaa kyseenalaistaa asioita. TYKKÄÄMINEN ON PYYTEETÖNTÄ. Erään tutkimuksen mukaan per soonallisuus vaikuttaa ystävyys suhteisiin. Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on värikkäimmät ystävät. Eitunnolliset puolestaan viihtyvät muiden einiintunnollisten kanssa. Testaa, mitä tapahtuu, kun hymyilet työkaverille ystävällisesti. Muilta voi myös ky syä, miten he kokevat yhteistyön kanssasi. Työkaverilta voi myös kysyä, tarvitseeko hän apua jossain. Tunneälykkäät, empaattiset, sosiaalisesti taitavat, reilut ja rehelliset ihmiset kykenevät rakentamaan pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Heitä yhdistää jatkuva opiskelun ja kouluttautu misen palo iästä riippumatta. Tunnolliset viihtyvät tunnollisten kanssa. Sitä, että työkaverin kanssa on mukava olla. Sen voi aloittaa esimerkiksi listaamalla viisi asiaa, joita arvostaa toisessa ja kertomalla ajatuksensa ääneen sopivassa tilanteessa. Minusta ei tykätä, mitä teen. Läheiset ystävät ovat keskenään geneettisesti yllättävän samankaltaisia. Kiinnostus muita kohtaan on hyvä keino parantaa yhdessäoloa. ARVOSTAMME TYÖKAVERIA, jolla on kyky aistia muiden tunteita ja tunnelmia. Ystävyyssuhteiden luomisessa tärkeää on luotta mus, molemminpuolinen avunanto, rehellisyys ja puhuminen.. Pidämme työkavereista, jotka huomaavat muiden onnistumiset, arvostavat niitä ja kiittävät niistä. Jo pienten lasten on huomattu ystävystyvän kaltaistensa kanssa. Ei ole sattumaa, kenen kanssa ystävystymme
Lääkekaappeja oli aikoinaan erityi sesti isoilla tehdastyöpaikoilla, joissa oli oma integroitu työterveyshuolto. Ei voi myöskään ajatella lääkkeiden tarjoamista "työsuhdeetuna" tai hyvänä työnantajan toimintana, koska edellä mainitut riskit ovat todellisia, eikä työn antaja eiterveydenhuollon osaajana voi kantaa riskiä, että joku työntekijä saisi työpaikalla tarjolla olleesta lääkkeestä hengenvaarallisen reaktion. Työnantajan on järjestettävä työ paikalle ensiaputarvikkeet, mikä tar koittaa sidetarpeita ja haavapyyhkeitä eli pienten tapaturmien hoitamiseen tarvittavaa välineistöä. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 K ENEN ASIA ON VASTATA LÄÄKKEIDEN säilyttä misestä työpaikoilla ei tunnu olevan täysin selvää viranomaisille. Jos työpaikka alkaa jakaa tai varastoida lääkkeitä henkilöstölle, kyse on lääkehoidon toteuttamisesta, joka on luvanvaraista. Lääkkeen antaminen on terveydenhuollon toimintaa missä tahansa ympäristössä. Kun toimittajana halu sin selvittää asiaa, otin yhteyttä ensin Valviraan, joka valvoo sosiaali ja terveydenhuollon yksiköi den toteuttamaa lääkehoitoa. Fimean viestinnäs tä neuvottiin AVIn työsuojeluun. Lääkkeiden tarjoaminen aiheuttaisi riskin mahdolliseen väärinkäyttöön ja lääkeaineyliherkkyyksiin, joista työn antajan ei kuulu kantaa vastuuta työ turvallisuusvelvoitteissaan. AVIn ylitakastaja Emma Helenius taas totesi, että ensiapukaapin sisällön määrit täminen kuuluu työterveyshuollon toimijalle. Työpaikan tapaturmavaarat ja niiden aiheuttamat riskit tulee huomioida työpaikan omassa vaarojen ja riskien arvioinnissa, jota täydennetään työ terveyshuollon työpaikkaselvityksessä. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK EI LÄÄKKEITÄ TYÖPAIKAN ensiapukaappiin Lääkkeet, edes käsikauppavalmis teet, eivät lukeudu ensihoitovälineiksi vaan ovat kunkin työntekijän itsensä vastuulla olevia hoitokeinoja. Työterveyshuolto määrittää kaapin sisällön Otin yhteyttä työterveysyhtiö Mehiläi seen, josta johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti vastasi kysymyksiini näin: Työpaikan ensiapuvalmiutta suun niteltaessa ja ensiapuvälineitä hankit taessa on otettava huomioon työn ja työpaikan luonne ja erityisolosuhteet. Silloin lääkekaapin huollosta vastasi usein työterveyshoitaja.. Myöskään työterveyshuollosta vas taava kumppani ei voi pitää lääk keitä tarjolla asiakasyrityksen tilois sa, koska terveydenhuoltoa koskee oma lääkehoitosuunnitelmansa itse vastaan ottotyössä eikä se ulotu asiakas yrityksen tiloihin. Valvirasta minut ohjattiin Lääke alan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimeaan, jonka tehtävänä on lääke hoitojen arviointi
Niitä sattuu työikäisille noin 6 000 vuodessa, kertoo ensiavun ja terveystiedon kouluttaja ETK® Kati Lehtonen Punainen Risti Ensiavusta. KATI LEHTONEN. Toimistolla ei ole enää välttämättä ensiaputaitoista paikalla. Osoitus välittämisestä Ensiapukoulutus on työnantajalle pieni, mutta merkityksellinen panostus tur vallisuuteen. SPR ensiapukoulutus voidaan to teuttaa webinaarina tai hybridinä, ja sisältö mukautetaan osallistujien työ olosuhteisiin: mitä tehdä yksin ollessa, miten hälyttää apua, ja miten toimia. ETÄTYÖN TURVALLISUUS EDELLYTTÄÄ ENSIAPUTAITOJA MAINOS Yhä useampi tekee työnsä kotona, yksin. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja sen mukana kasvaa tarve huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta myös kotona. Siksi entistä useamman toi mistotyötä tekevän olisi hyvä suorittaa ensiapukurssi. Työnantaja arvioi yhdessä työterveyshuollon kumppanin kanssa ensiapuvalmiuden tarpeen. H ätä ei katso työntekopaikkaa. Etätyöntekijä on usein yksin tilanteessa, ja viive avun saa misessa voi olla kohtalokas. Se on osa työpaikan riskienkartoitusta. Koulutusten tarve on kasvussa Koska niin moni työskentelee nykyisin etänä, ensiapukoulutukselle on synty nyt entistä suurempi tarve. Työterveystoimijat ovat päätyneet suosittamaan etätyötä tekeville ensiapukoulutusta. Varaa SPR ensiapukoulutus osoitteessa www.ensiapukoulutus.fi. Työterveyshuollon toimijat ovat alkaneet suositella ensiapukursseja etätyöntekijöille – hyvästä syystä. Silloin jon TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS EI RIITÄ Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn turvallisuudesta myös etätyössä. kun toisen on osattava auttaa, Lehto nen muistuttaa. Työnantaja ei voi aina tietää, millaiset olosuhteet kotona ovat, mutta hänen pitää varmistaa, että työntekijällä on riittävät tiedot ja välineet toimia turvallisesti. – Esimerkiksi nopeasti yleistynyt aivoverenkierron häiriö olisi tärkeää tunnistaa. – SPR ensiapukoulutus antaa hyvät valmiudet ja varmuutta toimia, kun jotain sattuu, Lehtonen sanoo. Liukastutaan portaissa, kompastutaan, tai viilletään sormeen keittiössä. Se viestii välittämistä ja vastuullisuutta, mikä näkyy työntekijän turvallisuudentunteena. – Täytyy myös muistaa, että juuri tämä ensiaputaitoinen henkilö saattaa olla se, joka tarvitsee apua. Käytännössä se tarkoittaa kotityö pisteen riskien arviointia ja varautumista myös poikkeustilanteisiin. Kurssilla käydään myös läpi, millainen ensiapu välineistö on hyvä olla kotona ja autossa. Osallistujat harjoittelevat sekä hätä ensiapua että tavallisimpien sairauskoh tausten tunnistamista. Sairauskohtaus voi yllättää kotona työs kentelevän itsensä tai hänen läheisensä. Kun kollegaa ei ole vieressä auttamassa, myös ensiaputilanteet näyttäytyvät uudessa valossa. Ensiaputaitoinen etätyöntekijä on va rautunut, rauhallinen ja kykenevä autta maan, kun jotain sattuu. Sairauskohtauksia yleisempiä ovat kuitenkin pienet tapaturmat kotona
Käytännönläheisestä oppaasta saat konkreettisia vinkkejä, kuten toimenpidesuunnitelmapohjan, apua tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen. Tunnustuksen jakaa Liikenneturva. Lue lisää Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksesta ja hae: Liikenneturvallisia työpaikkoja haetaan jälleen. Toimitko työturvallisuuden kehittämisen parissa. Työnantajan velvollisuudet ja vastuut on tärkeää saattaa kuntoon, mutta yhtä lailla olennaista on tukea työntekijöitä kohti turvallisempia valintoja. Itsearviointia käytetään myös Liikenneturvallinen työpaikka -tunnustuksen arvioinnissa. Mikä on Liikenneturvallinen työpaikka. Työtapaturmatieto osaamisesi tukena työtapaturmatieto.fi Löydät viimeisimmät työtapaturmaja ammattitautitilastot sekä työpaikkaonnettomuustutkinnan tuottamat raportit ja animaatiot yhdestä paikasta helposti. MAINOS K un liikenneturvallisuus on osa työpaikan työsuojeluja työhyvinvointitoimintaa, se on myös kiinteä osa työpaikan kulttuuria. LIIKENNETURVALLINEN TYÖPAIKKA. Tarvitsetko tietoa työpaikkasi toimialan työturvallisuustilanteesta. Alkuun pääset käyttämällä Työmatkaliikenteen työkirjaa. TÄHTÄIMESSÄ. Työliikenteen turvallisuuden Itse arvioinnilla saat käsityksen, mitkä asiat ovat hyvin ja missä on kehitettävää. Se on palkinto pitkäjänteisestä työstä, jota työyhteisö on tehnyt työliikenneturvallisuuden eteen. Onko nyt sinun työpaikkasi vuoro
Lakimuutos toi työntekijöille jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan. Lakimuutos ei kuitenkaan kiellä kokonaan yksitoistatuntisia vuorovälejä. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 TE KS TI TI IN A KO M I työ / terveys / turvallisuus VUODEN 2020 ALUSSA VOIMAAN TULLUT TYÖAIKALAKI MUUTTI SOTEALAN TYÖVUOROSUUNNITTELUA MERKITTÄVÄSTI. Työ. Sen jälkeen liian lyhyiden vuorovälien määrä väheni noin puoleen, ja myös sairauspoissaolojen kasvu hidastui. 20 Pitkät työrupeamat lisäsivät vuorotyön haittoja. Tässä numerossa 18 Jaksaminen paranee, kun saa vaikuttaa 22 Tekoäly on väsymätön apuri 26 Aistiva neukkari näyttää, jos palaveri sakkaa 28 Lyhyet S. Niitä voidaan käyttää, mutta vain poikkeuksellisesti – ei jatkuvasti eikä suurina määrinä. Tämä tarkoittaa, että työvuorojen väli ei saa olla lyhyempi kuin yksitoista tuntia
18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 TEKSTI TIINA KOMI JAKSAMINEN PARANEE kun saa vaikuttaa
Työ aikatauluttaa kaikkea Malkamäen tekemistä, mikä on välillä todella kuormittavaa. Potilaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, ja heitä tulee osastolle myös iltaisin ja öisin. Hän halusi heti valmistuttuaan työhön, jota tehdään tiiminä. Yhteisöllinen lista aukeaa pari kuukautta ennen työvuorolistan alkamista. Näen työni tulokset, kun potilaat kuntoutuvat. Malkamäki tekee kolmivuorotyötä psykiatrisella vastaanotto-osastolla Pirkanmaan hyvinvointialueella Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Sairaalatyö osastolla tuntui luontevalta vaihtoehdolta, vaikka kolmivuorotyö määrittää muuta elämää. Lähipiiri tietää, että kaikesta on sovittava ajoissa, mutta ystäväni eivät tätä aina muista. Siksi hän suorittaa työn ohessa terveystieteen maisterin tutkintoa. Minna Malkamäen työpaikalla työvuorot suunnitellaan kolmeksi viikoksi kerrallaan. Työ kuormittaa sekä fyysisesti että henkisesti. MINNA MALKAMÄKI Vuorotyölistan suunnittelussa on huomioitava sekä työn antajan että työntekijän tarpeet ja toiveet, joiden pitäisi olla kestävästi hyvinvointia tukevia. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on vakavia mielenterveyshäiriötä. Väkivallan uhka on työssä läsnä. Vuorotyö kuormittaa, mutta työajan epäsäännöllisyydellä on myös kääntöpuolensa. KU VA LE O LE PP ÄN EN. Esihenkilö varmistaa, että lista on lainsäädännön ja tessin mukainen. – Tykkään työstäni tosi paljon. Potilaat ovat huonokuntoisia, joskus harhaisia, itsetuhoisia ja pelokkaita. Vuorovaikutus voi olla sairauden vuoksi haastavaa. Työntekijällä on usein mahdollisuus tavallista pidempiin vapaisiin ja päivätyötä tekevää kollegaa parempi palkka – eikä maanantai niin ahdista. Minna Malkamäen työpaikalla työvuoroja suunnitellaan yhdessä. Heidän voinnissaan tapahtuu usein merkittävää paranemista varsin nopeasti, mikä on palkitsevaa. Omien toiveiden mukaiset vuorot Työpaikalla käytössä oleva yhteisöllinen työvuorosuunnittelu helpottaa vuorotyön rasitusta. Niin paljon kuin työstään pitääkin, Malkamäki arvelee, ettei hän välttämättä jaksa tehdä kolmivuorotyötä työuransa loppuun asti. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 P SYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA Minna Malkamäki viihtyy työssään. – Kaikki menot on suunniteltava hyvissä ajoin etukäteen
Tämä lisää pitkällä aikavälillä vuorotyöstä johtuvia haittoja. Malkamäki oppi jo nuorena, ettei työasioita kannata miettiä vapaalla, jos haluaa jaksaa työelämässä. Se auttaa jaksamaan. Nuorena osasin nukkua univelkoja pois, mutta enää en osaa nukkua 10–12 tunnin yöunia, 46-vuotias Malkamäki kertoo. Se parantaa hallinnan tunnetta tämän haasteellisen kalenterielämän keskellä, jossa ei ole perjantaita, eikä maanantaita. Työstä on tärkeä palautua, eivätkä liian lyhyet vuorovälit tee sitä mahdolliseksi. Nuorena osasin nukkua univelkoja pois, mutta enää en osaa nukkua 10–12 tunnin yöunia.. Malkamäki yrittää nukkua edelliset yöt ennen yövuoroa mahdollisimman hyvin ja nukkuu vuorojen välissä sen, mitä pystyy. Aikataulujen ennustettavuus on työntekijöille tärkeää. Ei perjantaita, eikä maanantaita Suurin osa Minna Malkamäen työurasta on kulunut niin, että joku muu on suunnitellut hänen työvuoronsa. Ohjelmat mahdollistavat sekä yksilöllisten toiveiden että terveyden huomioimisen. Minulle yövuorot ovat fyysisesti hyvin raskaita, vaikka osaankin minimoida niihin liittyviä haittoja. Ne ovat aina peräkkäin. – Onneksi työkavereissa on hyviä nukkujia, jotka tykkäävät tehdä yövuoroja, ja ne sopivat heille. Malkamäki kuvailee itseään päiväihmiseksi. Esimerkiksi iltavuoroa seuraava aamuvuoro koetaan hankalana. Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työntekijä pääsee vaikuttamaan omiin vuoroihinsa ja suunnittelemaan niitä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Malkamäelle vaikeita ovat yövuorot sekä iltavuoroa seuraava aamuvuoro. Hän nousee aikaisin silloinkin, kun menee iltavuoroon. Hänen on vaikea rauhoittua nukkumaan etenkin vilkkaan iltavuoron jälkeen. Hän palautuu kohtalaisen hyvin, vaikka joskus töissä on niin raskaita jaksoja, että palautuminen kärsii. Työn, perheen ja vapaa ajan yhdistäminen on haastavaa. Vuorotyö sinänsä ei ole terveydelle haitallista, vaan siihen liittyvät tietyt piirteet. Näitä ovat työpäivien ja työviikkojen pituus, työvuorojen ajoittuminen vuorokauden eri aikoihin, vuorojen intensiteetti ja vuorojen väliin jäävät palautumisajat. Yövuorojen jälkeen Malkamäki pyrkii pitämään vähintään kaksi vapaapäivää palautuakseen. Niissä työvuorolistoissa, jotka suunniteltiin terveyttä ajatellen, sairauspoissaolot eivät lisääntyneet. Pitkät työputket pitkien vapaiden mahdollistamiseksi ovat riski V uorotyö voi paitsi kuormittaa myös rajoittaa sosiaalista elämää. Yövuoroja Malkamäki tekee kolmessa viikossa korkeintaan kaksi. – Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia on säädeltävä, jotta työvuorolistat pysyvät reiluina eivätkä nopeat syö hitaita, Turunen sanoo. Työterveyslaitoksen asiantuntija, kauppatieteen tohtori Jarno Turusen väitöstutkimuksessa ilmeni, että vuorotyön kuormittavuutta voi ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin. – Vuorokausirytmini säilyy hyvin, vaikka teen vuorotyötä. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa vähentää sairauspoissaoloja, kunhan vuorot pysyvät hyvinvointia tukevissa raameissa. Sairauslomien määrä lisääntyi tutkimuksen mukaan kolmessa vuodessa niillä työntekijöillä, jotka saivat suunnitella omat työvuoronsa. – En osaa nukkua päiväsaikaan. Ongelma on se, että osa työntekijöistä suosii mielellään tiiviitä työviikkoja ja niiden mahdollistamia pitkiä vapaita. – Tunne siitä, että pystyn itse vaikuttamaan elämääni, on voimauttava. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin on parantanut merkittävästi hänen jaksamistaan. Vastuussa oleva vuorosuunnittelija tarkistaa ne. Kun perhe on poissa, voin mennä päivällä muutaman tunnin ihan omien juttujeni mukaan. Ne näyttävät punaista, jos työvuorot ovat liian pitkiä tai vuorojen väliset palautumisajat liian lyhyitä. Yövuorot muodostavat riskin terveydelle. – Tarjolla on työvuorojen suunnitteluohjelmia, jotka hyödyntävät liikennevaloja. Tutkimusaineisto käsitti kymmenien tuhansien sairaanhoitopiireissä työskennelleiden vuorotyöntekijöiden työaikakirjaukset usealta vuodelta
Siksi satsaamme siihen aikaa ja resursseja. Kierron suunta jakoi henkilöstön kahtia. Vuorotyö kuormittaa fyysisesti, ja omien tarpeiden ymmärtäminen on jaksamisen kannalta oleellista. Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajapalveluista vastaava johtaja Hanna Hämäläinen kertoo, että hänen alaisuudessaan asiakaspalvelupuolella työskentelee noin 140 henkeä, joista osa tekee osaaika työtä. Sitä pyritään maksimoimaan niin, että vapaapäivää edeltävä työvuoro on aamuvuoro ja vapaalta palataan iltavuoroon. He tuovat palavereihin palautetta henkilöstöltä. Lentomatkustajien tarpeet ohjaavat työvuorojen muodostumista. Työntekijät testasivat, oliko heille helpompi siirtyä iltavuorosta aamuvuoroon vai aamuvuorosta iltavuoroon. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa pitkien vapaiden vastapainoksi jollain viikolla on vain yksi vapaapäivä. Vastausten mukaan tämä on hyvin yksilöllistä. Erilaisia työvuorokokeiluja Helsinki-Vantaan lentoasemalla on testattu erilaisia työvuoromalleja. Työpäivät suunnitellaan monipuolisiksi, jotta työpäiviin tulee vaihtelua. Työvuorosuunnittelulla on iso merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille ja se vaikuttaa työntekijäkokemukseen. – Pyrimme ottamaan erilaiset tarpeet huomioon, mutta aina tämä ei onnistu. Myös elämäntilanne vaikuttaa. Laajamittainenkaan kehitystyö ei poista kaikkia vuorotyöhön liittyviä ongelmia. Etenkin aikaiset aamuvuorot, jotka alkavat kesäisin puoli neljältä, koetaan haastaviksi. – Priorisoimme henkilöstön vapaapäivätoiveita. Hämäläisen mukaan on hyvin yksilöllistä, kenelle vuorotyö sopii. Tarvittaessa työntekijöitä pyritään ohjaamaan sopivan mittaisiin työputkiin keskustelemalla ja lisäämällä ymmärrystä työaikojen vaikutuksista. – Pyrimme siihen, että töitä tehdään viitenä päivänä viikossa ja vapaata pidetään kaksi päivää. Yrityksessä työskentelee monen eri alan ammattilaisia, joista osa tekee vuorotyötä. Työntekijät kokevat vuorotyön eri tavoin. Yksi niistä on Finavia, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta sujuvaa ja mutkatonta. Se auttaa jaksamaan. Tästä tuli positiivista palautetta, vaikka se ei mahdollista työvuorotoiveita muuten kuin työvuoroja vaihtamalla. Työntekijöiden toiveet otetaan huomioon henkilöstöosaston työvuorosuunnittelijan tekemässä ensimmäisessä luonnoksessa, josta esihenkilöt jatkavat. Apuna käytetään työvuorosuunnitteluohjelmaa. Luottamushenkilöt ovat mukana työvuorojen kehittämisessä. Sen sijaan pitkä kokemus voi auttaa löytämään itselle sopivia hyvinvointikeinoja. Kehitämme työvuorosuunnittelua yhdessä esihenkiköiden ja työvuorosuunnittelusta vastaavan ryhmän kanssa, Hämäläinen kertoo. He opastavat matkustajia ja ohjaavat pysäköintiä. Yksi kokeilu koski työvuorojen kierrättämistä. – Finavialle on tärkeä olla hyvä työnantaja. Siksi satsaamme siihen aikaa ja resursseja, sanoo Hanna Hämäläinen. KU VA FI N AV IA O YJ. Palaute käydään yhdessä läpi ja henkilöstölle viestitään, millaisia kehitysaskelia kulloinkin tehdään. Toisen kerran kokeiltiin, millaista on tehdä aina viikko kerrallaan samaa vuoroa. – Laajamittainenkaan kehitystyö ei poista kaikkia vuorotyöhön liittyviä ongelmia, mutta yhteistyössä henkilöstön kanssa pyrimme löytämään parhaita mahdollisia ratkaisuja, Hanna Hämäläinen sanoo. Tähän on etsitty ratkaisua esimerkiksi tekemällä samaa vuoroa useampi peräkkäin, jotta unirytmi säilyisi mahdollisimman hyvin. Finavialla tunnistetaan vuorotyön kuormittavuus. Vapaapäivätoiveet ykkösenä Lentokenttä on auki jokaisena vuoden päivänä ympäri vuorokauden. Yhdelle listalle tulee helposti jopa kolmesataa työvuorotoivetta. Ikä ei Hämäläisen mukaan välttämättä vaikuta vuorotyössä jaksamiseen. Työvuorolista julkaistaan kolmeksi viikoksi kerrallaan. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Lentoasema ei nuku koskaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee noin 15 000 työntekijää eri yrityksissä. Työtä tehdään vaihtelevasti 5–12 tunnin työvuoroissa. Osalla on vaikeuksia unirytmin ja palautumisen kanssa. Työntekijöiden toiveita pystytään täyttämään hyvin, vaikka se vaatiikin sovittelua. HANNA HÄMÄLÄINEN Työvuorosuunnittelu on hyvä keino parantaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työssä jaksamista
22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 ”Oma assistentti kulkee aina mukana” Maarit Takavainio, projektipäällikkö, Graniitti Services Tekoälypalvelujen käyttö yleistyy kovaa vauhtia työelämässä. TEKSTI HELINÄ KUJALA TEKOÄLY ON väsymatön apuri TYÖSSÄNI MENEN asiakas yrityksiin yleensä johtamaan jonkin projektin. Maarit Takavainion mielestä tekoäly on hyvä apuväline oman työn tehostamiseen ja johtamiseen. Kun sille antaa neutraalin, faktoihin perus tuvan tehtävänannon, saa puolueetto man pohjan, jota voi itse analysoida. Toimeksi annon alussa sparrailen tekoälyn kans sa saadakseni käsityksen asiakkaasta ja sen toimialasta. Näin pääsen no peammin liikkeelle ja saan hyödyllistä pohjatietoa. Omaan ammattitaitoon täytyy kuiten kin luottaa ja tarvittaessa kyseenalais taa tekoälyn vastaukset. Kolme eri alan ammattilaista kertoo, miksi he ovat innostuneet tekoälyn hyödyntämisestä työssään. Ja kun tekoälylle kuvailee hankkeen kokonaisuutta ja aikataulua, sen avulla voi arvioida muun muassa, tarvitaanko projektiin junior vai se niortason kehittäjiä ja kuinka monta. Projektisuunnitelmaa tehdessä teko äly voi auttaa esimerkiksi riskien enna koimisessa. Aina pitää silti tarkistaa, että käytetyt lähteet ovat relevantteja. K U V A ULLA VI RT A S E N KU V AAR K IS TO KU VA G RA N IIT TI SE RV IC ES. Jos tekoälyltä kysyy, mitä se suositte lee, se voi pyrkiä miellyttämään
ChatGPT:stä on tullut vähän kuin oma, aina mukana kulkeva assistentti. Olen myös tehnyt tekoälyn avulla itselleni kuntosaliohjelmia, jotka eivät liä. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 ”Tekoälystä on opettajalle hyötyä ja iloa” Ulla Virtanen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Kymintehtaan koulu OLEN TYÖSKENNELLYT työurastani suurimman osan it-alalla ja ollut aina kiinnostunut erilaisista sovelluksista. Koska olen ollut innostunut tekoälystä, olen ollut omalla työpaikallani se henkilö, joka on puskenut asiaa eteenpäin, sparraillut ja antanut sisäistä koulutusta. Asiakasyrityksissä työskennellessäni käytän sen organisaation teko älytyökalua, usein esimerkiksi Copilotia. Käyn kokeet toki käsityönä läpi, mutta vaihtoehtokysymykset ja lyhyiden vastausten tehtävät tekoäly arvioi ja pisteyttää todella sujuvasti. Lisäksi voi ottaa somessa seurantaan tekoälyn asiantuntijoita. K U V A ULLA VI RT A S E N KU V AAR K IS TO. TEKOÄLY AUTTAA ARJEN askareissa työn ulkopuolellakin. Kuten aina tekoälyn kanssa, tässäkin pitää muistaa terveen järjen käyttö. Siihen en ollut aiemmin juuri perehtynyt, joten pyysin ChatGPT:ltä apua ohjelman opetteluun. Tekoäly on hyvin kärsivällisesti kertonut, millaisia kaavoja pitää laatia saadakseen haluamansa taulukon tai miten solut kannattaa merkitä. Tosin aina tekoälyä ei saa toimimaan siten kuin oli ajatellut, mikä voi myös viedä aikaa ja turhauttaa. Saan siltä pohjan, jolle rakentaa suunnitelmaa. Opetustyön ohella toimin koulumme apulaisjohtajana, ja niissä tehtävissä joudun käyttämään Excerasittaisi niskaa, koska olen viime aikoina kärsinyt niskavaivoista. Esimerkiksi web-opettaja Esa Riutta jakaa mielestäni hyviä vinkkejä aiheesta.” Omaan ammattitaitoon täytyy kuitenkin luottaa ja tarvittaessa kyseenalaistaa tekoälyn vastaukset. Kannustan muitakin rohkeasti kokeilemaan tekoälyä. Olen myös pyytänyt tekoälyltä ideoita opetuskokonaisuuksien suunnitteluun ja päivittämiseen. Kun ChatGPT-kielimalli julkaistiin, otin sen heti käyttöön ja aloin testailla. Myös töissä käytin tekoälyä viimeksi kuvan tuottamiseen. Jos vain istuisin itsekseni koneen ääressä miettimässä, aikaa kuluisi enemmän. Kotona lasteni kanssa kokeilimme, miten Grokin avulla voi elävöittää kuvia. EN KOSKAAN ANNA ChatGPT:lle mitään asiakasyrityksen tai oman työnantajani dataa tai henkilötietoja, vaan pidän tiedot tunnistamattomina jo työhöni kuuluvan salassapitovelvollisuudenkin vuoksi. Enää en haluaisi toimia ilman sen apua. OLEN KÄYTTÄNYT ChatGPT:n lisäksi muun muassa Copilotia, ja viime aikoina kokeilussa on ollut Grok. Tai otan kuvan oman jääkaapin sisällöstä ja pyydän tekoälyltä reseptin niiden perusteella. Viimeksi pyysin sitä luomaan aiheeseen sopivan visuaalisen ilmeen PowerPoint-esitykseeni. Se tekee kätevästi myös palaverimuistiot ja yhteenvedot sovituista asioista. Lasten hämmästys ja riemastus oli suurta, kun tekoäly loi kesällä kalansaaliista otetusta valokuvasta kuvan, jossa kalat heräsivät henkiin. Mutu-tuntumani on, että tekoälyn ansiosta minulta säästyy työaikaa tehtävien mukaan 20–40 prosenttia aiempaan verrattuna. Myös tekoälyn sääntelystä on tarjolla koulutuksia, jos on epävarma, mihin tekoälyä saa ja ei saa käyttää. Tekoäly hakee, selvittää ja analysoi tietoa – tekee sellaisia juttuja, jotka itse koen hieman tylsiksi työvaiheiksi. Netti on pullollaan hyviä, lyhyitä webinaareja, joissa opetetaan muun muassa promptausta eli kehotteiden ja ohjeiden antamista. Pyysin tekoälyä KÄYTÄN TEKOÄLYÄ APUNA muun muassa sähköisesti vastattavien kokeiden korjaamisessa ja arvioinnissa. Ja pari kertaa tekoäly on myös yllättänyt tarjoamalla aiheeseen sellaisen näkökulman, jota en itse olisi tullut ajatelleeksi. Saatan esimerkiksi syöttää sille ruokakaupan tarjouslehtisen pdf-muodossa ja pyytää mainostetuista tuotteista vaikka kolme kasvisruokareseptiä ja niihin liittyvät ostoslistat. Ensi vuonna tekoäly onkin koko vuoden teemana oppimisverkostossamme. Nykyisin käytän siitä yhtä sen maksullisista versioista. Tarkistin ja korjasin oppilaiden kirjoittamat novellit ja tein niistä kokoelman. Tarpeen mukaan käytän muitakin kielimalleja sekä muutamaa maksullista kuvaja videogeneraattoria
Sieltä voi nousta esimerkiksi asioita, joita ei itse olisi siinä hetkessä muistanut ottaa huomioon – ihmis muisti kun on rajallinen. Pyrin tuottamaan meille tekoälyagenttia, joka hakisi tietoa itse valitusta, rele vantista lähtödatasta. Kuvat taas näyttävät usein liiankin täydellisiltä. YLE JÄRJESTI VIIME VUONNA opettajille suunnatun kilpailun tekoälyn hyödyn tämisestä työssä. Peli esimerkiksi vai keutuu sen mukaan, kuinka valistunut pelaaja on. Kyse on työmaan olo suhteiden tarkastelusta ja vaaratilan teiden ehkäisystä, ei ihmisten tark kailusta. Tähänastisen palautteen mukaan se on sujuvoitta nut työnjohdon työtä ja arjen toimen piteiden määrittämistä, kun tieto löy tyy selvästi aiempaa nopeammin. Kun työmaille tuodaan tällaista tekniikkaa, on tärkeä käydä se läpi henkilöstön kanssa ja laatia selkeät pelisäännöt, joissa huomioidaan myös GDPRasiat. Tänä syksynä olen alkanut opettaa myös tietotekniikkaa alakoulun puolel la, mikä on itselleni aivan uusi tehtävä. Näitä taitoja myös opetan oppilailleni erilaisin tehtävin. Käytän työssäni päivittäin apuna Microsoftin Copilottekoälyavustajaa ja sen tuotteita. Varmasti tällaista tek niikkaa tulee arjessa käytettyä mones sa muussakin yhteydessä, esimerkiksi autossa ja puhelimessa. Äidinkielen opettajana tulee paasat tua siitä, että kirjoitelmissa on tärkeä turvautua omaan ajatteluun. Kun samankaltaiseen tek niikkaan saisi työmaakontekstin, teko äly voisi huomioida ja oppia tunnista maan tiettyjä asioita työmailla – onko kulkutie riittävän leveä siellä liikku valle kalustolle tai onko siellä esteitä. Olemme tarkastelleet oppilaiden kanssa myös sitä, ettei tekoälyn kokoa miin tietoihin voi aina luottaa, vaan ne kannattaa hakea alkuperäisistä lähteistä. Kun itse katsoo tuloksia analyyttisin silmin, saa ihan fiksuja aihioita eteen päin vietäväksi. Palautteessa annettiin kiitosta monipuolisista ja hauskoista tavoista käyttää tekoälyä. Toivon myös, että jo lähitulevaisuu dessa meillä olisi sellainen ennakoi va työturvallisuusavustaja, joka osaisi hanketta koskevan datan sekä erilais ten sensorien ja videokuvan avulla huomioida työmaan olosuhteita ja ympäristöä, ehkä jopa säätilaakin. Oppilaat olivat lopputuloksesta innoissaan. Osallistuin kilpailuun, koska palkintona oli tekoälykoulutus omalle koululle. Se hakee ja pu reskelee tietoa laajasti ja ehkä vähän avartaakin omaa katsantokantaa. Se voisi tuottaa ennakoivaa dataa turvallisuus havaintoja, vaaratilanteita ja tapatur mia koskevan tiedon perusteella. Samalla on tärkeä pitää mielessä, ettei tekoälyyn voi sokeasti luottaa, vaan ihmisälyä tarvitaan sen rinnalla.” NÄEN TEKOÄLYN KÄYTÖSSÄ paljon tu levaisuuden mahdollisuuksia. Käyn säännöllisesti työmailla ja tarkastelen, miten turvallisuuskäy täntömme siellä toteutuvat. Yksi esimerkki ovat puhetta ymmärtävät älykaiuttimet ja käyttötarpeen mukaan mukautuvat älyvalaisimet. Samalla se oppii tuntemaan yhä paremmin käyttäjän mieltymyksiä. Voitto meni harmilli sesti ohi, mutta sain kuitenkin kunnia maininnan. Olen laittanut tekoälyn vaikkapa etsimään yhteisiä nimittäjiä tapatur makertomuksista. KU VA T I IN A SII KA A HO. Tyypillinen tekoälyn tuot tama teksti on yleistason höttöä ilman konkreettisia esimerkkejä ja henkilö kohtaisuutta. Videopeleissäkin tekoälyä on jo aika paljon mukana. Tai jos tekee esitelmää, tekoälyltä ei pyydetä aiheesta valmista PowerPointesitystä, vaan siltä voi kysyä vinkkejä esityksen sisältöön ja rakenteeseen. Itse voi sitten katsoa, saako tuotetusta datasta jotain uutta irti. Teksteissä myös toistu vat samat, melko kapulakieliset raken teet ja ilmaisut. Siihenkin olen saanut tekoälyltä vink kejä hyödyllisistä sisällöistä ja opetus menetelmistä.” ”Tekoäly voi parantaa työturvallisuutta” Antti Mitrunen, Infra-segmentin työturvallisuuspäällikkö, YIT TYÖNI ON YHDISTELMÄ työmaiden ja projektien tukemista ja hallinnollisia tehtäviä. Osallistun moniin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joissa käsitellään työturvallisuuteen liittyviä analyysejä ja strategioita sekä kehittämistoimia niiden pohjalta. Tekoäly myös eh dottaa toimenpiteitä. Mielestäni tekoälyä kannattaa roh keasti opiskella, jotta tietää, miten se toimii ja mihin sitä voi hyödyntää – ja varsinkin mihin sitä ei saa soveltaa. NYKYISIN TÄRKEÄ OSA medialuku taitoa on osata erottaa tekoälyn te kemä kuva, video tai teksti ihmisen tekemästä. Tekoäly auttaa datan käsittelyssä ja analysoinnissa sekä erilaisten näkö kulmien sparrailussa. Olemme myös kehittämässä Co pilotista apuria vaarojen tunnista miseen ja riskienhallintaan. Kannustan menemään näissä asioissa rohkeasti eteenpäin ja ole maan vähän pelle peloton. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 tekemään kokoelmaan kansikuvan kir joitusten aiheiden perustella. OLEN KIINNOSTUNUT KAIKISTA lait teista ja koneista, joissa tekoäly jollain tavalla parantaa toiminnallisuutta ja käyttömukavuutta. Tämän reaaliaikaisen tiedon perus teella se antaisi ennakoivia varoituksia ja suosituksia. Tämän työkalun käyt tö on alun kokeilun jälkeen työpaikal lamme laajenemassa, ja olemme saa neet siihen myös koulutusta
TAPATURVA360° selvittää vahvuutenne ja kehityskohteenne. Entä onko lakien seuraaminen yhtä tervan juontia. www.tapaturva.. tttlehti.fi/tilaa-uutiskirje Toimivat ratkaisut työpöydälle Työskentele vaivattomasti ja tuottavasti Signature Slim Solar+ näppäimistöllä ja Lifthiirellä suunniteltu mukavuus edellä ja innovaatio ytimenä. Tai sparrikumppania. Seuraava arvonta on 19.1. Vai haluatko selvittää yrityksesi työturvallisuustilanteen. Muuta terva mehuksi Tapaturva Laki -palvelun avulla. 360.indd 1 360.indd 1 24.10.2025 17.48 24.10.2025 17.48 Tilaa TTT-uutiskirje Kaikki uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat kylpyläloman arvontaan. atea.fi/eshop. Kysy lisää: Päivi Sihvonen: 040 537 2975 paivi.sihvonen@tapaturva.fi Työsuojelupäällikkö! Kaipaatko starttiapua uuteen pestiin
Samalla ratkaisu auttaa arvioimaan neuvottelutilojen käyttöastetta ja tukee päätöksentekoa tilasuunnittelussa ja ajankäytössä, Takala toteaa. Kaikki kokouksessa kerätty tieto on myös organisaation käytettävissä. Teknologia voi olla markkinoilla muutaman vuoden kuluttua. Mittari on tarpeen, koska kokouksissa voi olla erilaisia vaiheita – välillä keskustellaan, välillä edistetään omaa tehtävää. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT VTT AISTIVA NEUKKARI näyttää, jos palaveri sakkaa. Yhteistyössä VTT:n kanssa demonstraatiota ovat kehittäneet Helvar, joka toimittaa valaistusohjausjärjestelmiä ja Framery, joka rakentaa työtiloja. Muut merkkivalot osoittavat valon, äänen ja huoneilman laatua. Sensorit eivät kerää tietoa yksittäisistä osallistujista, vaan analyysi tehdään ryhmätasolla. – Aistiva tila tuo konkreettista dataa organisaatioiden käyttöön: mitä kannattaisi muuttaa, jotta työ sujuisi paremmin. Tila aistii läsnäoloa ja vuorovaikutusta Kehitteillä oleva teknologia sopii kokouksiin, jossa kaikki ovat fyysisesti läsnä samassa tilassa. Se on kehittänyt teknologiaa, joka auttaa ymmärtämään ihmisten vuorovaikutusta ja käyttäytymistä kokouksissa. Mittari ilmaisee, että vaikka yhteinen tekeminen on vähäistä, kokouksen vaihe voi silti olla toimiva. – Väärinkäytön mahdollisuuksiakin menetelmällä olisi, sanoo Helvarin tuotepäällikkö Pasi Takala. Älyneukkari analysoi reaaliaikaisesti ryhmän toimintaa ja tekee tilaisuudesta yhteenvedon myöhempää tarkastelua varten. Voisiko ryhmän dynamiikkaa aistiva tila ratkaista kuluttavien kokousten ongelman. Kokoustajien tunteitakaan aistiva neuvotteluhuone ei tarkastele tai mittaa, vaikka tekoäly voisi helposti tuottaa tietoa tunteista ihmisten ilmeiden pohjalta. 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 K ETÄPÄ TOISTUVAT JA TUOTTAMATTOMAT kokoukset eivät harmittaisi! Turhautumisen lisäksi ärsyttää, jos yksi on aina äänessä eikä ryhmän fokus pysy käsiteltävässä asiassa. Ryhmä saa kokouksen aikana palautetta merkkivaloin. Tavoitteena on, että älykäs neukkari aistii kokoustajien aktiivisuutta ja tunnistaa, milloin kokous ei ole tuottava. Työ on osa Business Finlandin rahoittamaa co-innovation-hanketta, jossa mukana ovat myös Ambientia, Isku, Teleste sekä Lapin yliopisto. VTT yrittää ratkaista ongelman hankekumppaniensa kanssa. Kun yhteinen keskustelu ja keskittyminen yhteiseen asiaan hiipuu, sitoutumisen ( engagement) mittarin merkkivalo vaihtuu vihreästä keltaiseksi ja huonoimmassa tapauksessa edelleen punaiseksi. Palaute ohjaa kokousten kehittämiseen Koska kokoustajat näkevät itse merkkivalot, he voivat halutessaan mukauttaa käyttäytymistään kokouksen toimivuuden parantamiseksi. – Mittaamme neuvotteluhuoneen dynamiikkaa: miten vuorovaikutus sujuu, pysyykö osallistujien huomio kokouksessa, miten aktiivista keskustelu on ja miten ympäristö – valo, ääni, ilmanlaatu – siihen vaikuttaa, kertoo johtava tutkija Johannes Peltola VTT:ltä. Teknologian ansiosta myös henkistä läsnäoloa näyttäisi olevan mahdollista varmistaa. Yksi tekee omia töitään, toinen vahtaa kännykkää ja kolmas keskeyttää joutavilla jorinoillaan. – Synchkrony ja engagement eivät siis välttämättä ole molemmat vihreinä, kun on paras tilanne kokouksessa, vahvistaa erikoistutkija Sari Järvinen VTT:ltä. Toinen mittari kertoo ryhmän samatahtisuudesta ( synchrony). Tehoton palaveri hukkaa kallista asiantuntijatyötä. Kehittäjien mukaan aistiva tila voisi tukea organisaatioita palaverikäytäntöjen kehittämisessä: kokousdataa analysoimalla kokouksia voidaan lyhentää, valmistella paremmin tai korvata kevyemmillä kohtaamisilla
Ne antavat tarvittaessa tietoa myös sydämen sykevälivaihtelusta. Kasvojen suunta, katsekontakti ja istuma-asennon muutokset kertovat, kuinka aktiivisesti kokouksessa ollaan läsnä. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27. Näin raportoituja lukuja ei voi liittää mihinkään yksittäiseen kokoukseen. Asento ja syke kertovat osallistumisesta Älyneukkarissa on kaksi kameraa. Punainen engagementvalo kertoo, että kokouksen vuorovaikutuksessa on haasteita. Tuoleille sijoitetut istuinanturit kertovat, kuka puhuu ja milloin. Tosin nykyisessä demovaiheessa mittarit eivät hyödynnä sykevälivaihtelua. Työpaikalla suostumus on harvoin riittävä perusta, vaan perusteita tiedon keruuta varten tarvitaan. Hankkeen jäsenet testaavat uutta teknologiaa. Ääriesimerkki olisi, että mitään tietoa ei tallenneta tai välitetä, vaan se on vain näkyvillä palaverihuoneessa juuri sillä hetkellä ja häviää välittömästi valon näyttämisen jälkeen. Keho reagoi tunnetilaan, vaikkei itse tunnetta voisikaan antureilla paljastaa. Merkityksellistä on, ovatko osallistujat kääntyneinä toisiaan kohti vai katsovatko he läppäriä tai kännykkää. Samoin työntekijän kuvaaminen on sallittua vain tietyin ehdoin. Kysyntää tuotteelle uskotaan olevan, koska se lupaa tuottavuuden parantumista. – Tehottomassa palaverissa voi kulua kalliita asiantuntijaresursseja ilman todellista hyötyä. Yksityisyydensuojan näkökulmasta ratkaisevaa on, mitä tietoa tallennetaan ja missä. Käytännön toteutus ratkaisee, voiko yksilö paljastua – erityisesti pienissä ryhmissä tai kun data yhdistyy muihin tietoihin. – Sykevälivaihtelusta voidaan päätellä, missä määrin osallistujat ovat synkroniassa eli sitä, mukautuvatko he toistensa vuorovaikutukseen. – Esimerkiksi järjestelmä voi odottaa, että tilassa on pidetty vaikka vähin tään kymmenen kokousta ja sitten lähettää eteenpäin koosteen, josta näkyy millaisia arvoja indikaattorit ovat saaneet pidemmällä aikajaksolla. Reaaliaikaiset valot kertovat neuvottelu tilanteen dynamiikasta. Peltola kertoo, että edellytyksiä palvelun käyttöönotolle ei vielä ole tarkasti selvitetty. Teknologia kykenisi siihen, mutta ominaisuutta ei vielä ole hyödynnetty. Miten yksityisyydensuojasta huolehditaan. Demotilan teessa laitteet ovat tarkoituksella kaapanneet kokouksen osal listujien huomion. Järjestelmä voi myös kytkeytyä pois päältä, jos osallistujia ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi sykevälivaihtelu on terveystieto, jonka keräämisellä on tiukat säännöt. Kun tunnistamme nämä hetket ajoissa, voimme parantaa sekä työpäivien mielekkyyttä että organisaation tuottavuutta, Peltola tiivistää. Toinen on kehon asentoja kuvaava 3D-kamera, ja toinen kamera ottaa tilanteesta kuvan puolen minuutin välein. Peltolan mukaan tieto voidaan koostaa eteenpäin erilaisilla tarkkuustasoilla, mikä varmistaa yksityisyyden säilymisen. Näiden avulla voidaan tunnistaa passivoitumisen hetkiä tai tilanteita, joissa yksi henkilö dominoi keskustelua, Johannes Peltola sanoo. Tehtävää hankaloittaa se, että projektin osallistujat toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja lainsäädäntö vaihtelee maakohtaisesti. Helvarin Pasi Takala arvioi, että aistiva neuvottelutila voisi olla markkinoilla 3–5 vuoden kuluttua. Kuvassa vasemmalta: Sari Järvinen, Andy Nolan, Pasi Takala ja Johanna Närväinen. – Konsepti ja teknologia on kuitenkin suunniteltu siten, että se mukautuu hyvinkin tiukkaan raamiin tarvittaessa
Elon työkykyjohtaja Kati KorhonenYrjänheikki huomauttaa, että työn muutoksen vaikutuksista yksittäisiin työntekijöihin puhutaan liian vähän. – Jos organisaation perusrakenne on yhä suunniteltu vain toimistotyöhön, yksittäisten käytäntöjen viilaaminen on kuin laittaisi talvirenkaat avoautoon. YLE 29.9.. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Työntekijät ovat pomojaan uteliaampia uudistumaan Kielitaito ja esihenkilön tuki ratkaisevat, jääkö hoitaja Suomeen Etätyön umpikuja on ratkaistavissa Onnistumisen takana on se, että otettiin varhain mukaan yksiköt, joihin hoitajat tulivat. Pelkkä toimistoläsnäolon vaatiminen turhauttaa työntekijöitä, joten asiaa tulisi lähestyä etätyön autonomian ja siihen liittyvän vastuun näkökulmasta. Pitoa saattaa tulla vähän lisää, mutta matkanteko on silti tehotonta ja epämukavaa, koska auton rakenne on väärä talviolosuhteisiin, Jansson sanoo. On määriteltävä selkeästi, mitä työntekijöiltä odotetaan vastineeksi etätyöjärjestelyistä. Elon tuoreen Muutoskyvykkyys-tutkimuksen mukaan osuus on liian pieni ottaen huomioon työelämän muutosten vauhdin. Tulijoiden kielitaito, perehdytys ja työyhteisöön kiinnittyminen ratkaisevat sen, jäävätkö he Suomeen ja kykenevätkö tekemään työtään täysimääräisesti. – Suomalaisilla työpaikoilla on matala hierarkia, mikä mahdollistaa mutkattoman keskusteluyhteyden johdon ja työntekijöiden välillä. Olisi pysähdyttävä myös kriittisesti tarkastelemaan omia etätyötaitoja, kuten itsensä johtamista, teknologioiden hallintaa ja digitaalisia vuorovaikutustaitoja, Jansson korostaa. Organisaation on suunniteltava luottamusta tukevat rakenteet, jotka tukevat itsenäistä työtä. Kielitaito kehittyy parhaiten arjen tilanteissa. V AIN JOKA TOINEN suomalainen työntekijä kokee, että hänen työpaikallaan kehitetään työtä yhdessä. Tuottavuushyödyt saadaan lunastettua vain, jos henkilöstö otetaan mukaan kehittämiseen. Rekrytointi ei kuitenkaan yksin riitä. Yksittäiset muutokset HR-käytännöissä ovat vain osa ratkaisua. Kyselyssä merkittävimmiksi muutoskykyä tukeviksi tekijöiksi nousivat toivon luominen, selkeä suunta, psykologinen turvallisuus ja avoin viestintä keskeneräisistä asioista. 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Lyhyet S OTE-ALAN TYÖVOIMAPULAA pyritään paikkaamaan rekrytoimalla ulkomailta hoitajia. Tämä vahvistaa paitsi työpaikan pitovoimaa myös tulijoiden halua sitoutua pitkäksi aikaa. Työterveyslaitoksen uusi opas työnantajille ja esihenkilöille tarjoaa vinkkejä rekrytoinnin eri vaiheisiin, perehdytykseen, esihenkilötyöhön ja kielikysyJ OHTO VAATII PALUUTA toimistolle, ja työntekijät haluavat jäädä etätöihin. Koulutusvastaava Anne Isoniemi, EteläPohjanmaan hyvinvointialue, vietnamilaisten hoitajien rekrytoinnista. Se korostaa, että ulkomailta rekrytoiduille tulee turvata samat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen kuin muulle henkilöstölle. Johanna Janssonin henkilöstöjohtamisen alan väitöskirjatutkimus pureutuu tähän dilemmaan. – Työntekijän on mietittävä, miten hänen toimintansa tukee koko tiimin ja organisaation onnistumista. Lähestymistavan ytimessä on siirtymä kontrollista koordinointiin. – Suomi on iskukykyinen vain, jos yrityksissä otetaan eturintamassa käyttöön tekoäly ja muut uudet teknologiat. KU VA AD O BE ST O C K myksiin. Innovaatiokykyä, organisaatiokulttuuria ja tiedonjakoa on vaalittava kaikenlaisissa työmalleissa. Hänen mukaansa suomalaisilla työntekijöillä on usein enemmän valmiutta kokeilla uutta kuin heidän esihenkilöillään. Puhuttiin avoimesti ja otettiin esihenkilöt mukaan. Lisäksi tulijoille voidaan järjestää kielityöpajoja, mentorointia sekä tuottaa sanastoja ja selkokielisiä ohjeita. Etätyössä keskiössä eivät voi olla pelkät henkilökohtaiset toiveet. Tämä on kansallinen kilpailuetumme – mutta sitä ei hyödynnetä täysimääräisesti, Korhonen-Yrjänheikki arvioi
Lihavuutta ei pidä selittää tahdonvoiman puutteella, sillä se on moni mutkainen, monitekijäinen sairaus, johon vaikuttavat genetiikka, ympäristötekijät, hormonit ja aivojen toiminta. 32 Lihavuusleikkaus ei aina tuo pysyvää painomuutosta.. Tässä numerossa 30 Painonpudotus palautti työkyvyn 35 Lyhyet 36 Taukoliikunta hiipi työarkeen 39 Pysytkö tasapainossa. 40 Valmentajan tuella kiinni työpaikkaan S. – Jos painoindeksi on merkittävästi koholla, ihminen tarvitsee kokonaisvaltaista tukea, hoitoa ja pitkäjänteistä apua. Tutkimusten mukaan lääkehoidon vaikutta vuus voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna pelkkiin elämäntapa muutoksiin, sanoo sisätautien erikoislääkäri Johan Fagerudd Pihlaja linnan Painonhallintaklinikalta. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN Terveys työ / terveys / turvallisuus LIHAVUUDEN HOITOKEINOT OVAT KEHITTYNEET VIIME VUOSINA. Pysyvään muu tokseen painonhallinnassa tarvitaan elämäntapavalintojen lisäksi usein myös lääkehoitoa
Painonpudotus PALAUTTI TYÖKYVYN TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN. Satu Pihalan paino sahasi koko aikuisiän viisikymppiseksi asti. Mahalaukun ohitus pudotti peräti 80 kiloa. Help deskiä ohjelmistoyrityksessä johtava Pihala muistuttaa, ettei leikkaus ole oikotie vaan tuki. 30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Työelämän selviytyjä Satu Pihala olisi kaivannut enemmän mielentukea lihavuusleikkauksen jälkeen
Koronaaika ja lisääntyneet polvivaivat katkaisivat kokin uran. Pitää opetella uudet elä mäntavat. Ihmedieetit eivät toisi kestävää apua. Pihala kokeili myös myyntiedus tajan hommia. Leikkaus on vain tuki keino Mahalaukun ohitus tehtiin syyskuussa 2022 julkisessa terveydenhuollossa. Tiimissä on kuusi henkilöä. Istuminen ei tunnu samalta, selkä ja niska eivät jomota koko ajan.. Nykyisessä työpaikassaan HeadPo werissa hän on työskennellyt kolmisen vuotta, josta vuoden verran help deskin lähiesihenkilönä. Kesällä 2022 leik kausta valmistavien tutkimusten jälkeen Pihala totesi puolisolleen ääneen: hän menee leikkaukseen. Olen roh keampi ja jaksan vetää porukkaa. Koska hänellä oli peruskoulutus ja kokemusta kaupalli selta alalta, työeläkeyhtiö tuki hänen liiketalou den am mattiopintojaan. Leikkausajan voisi kyllä peruuttaa. Se on työkalu, joka auttaa – mutta arki ratkaisee. Koska ylipainoa oli reilusti, lääkäri ehdotti liha vuusleikkausta. Hän ilmoitti haluavansa opetella ter veelliset ruokailutavat. Pihala pääsi ammatilliseen kuntoutukseen. Pihala oli kärsinyt polven nivelrikosta jo muutaman vuoden. – Olen pudottanut elämäni aikana satoja kiloja – ja saanut kerättyä ne hyvin takaisin, hän sanoo. Jo ensimmäinen kuukausi toi muutoksen: paino putosi kymmenen kiloa. Prosessi kohti lihavuusleikkausta lähti kuitenkin tästä hetkestä. Poissaoloa töistä kertyi noin kol me ja puoli viikkoa. Varsinainen havahtuminen tapahtui, kun hän hie man myöhemmin näki itsensä lapsenlapsen ristiäis kuvissa. En ole viittäkymmentä ja olen taas tässä kunnossa! Kun Satu Pihala vuonna 2021 puki vaateliikkeen sovituskopissa ristiäis mekkoa päälleen, vedet valuivat sil mistä ja hän sadatteli itsekseen. Tuolloin Pihala oli isoimmillaan ja painoi 145 kiloa. Kevään mittaan mieli teki työtään. Valmistumisen jälkeen työt sähköyhtiössä oli vat osaaikaisia. Pihala tekee itsekin osan aikaa työtä asiakaspalvelussa, seuraa sen laatua sekä pitää tiimin sisäisiä koulutuksia. Kun tehtaalla vähennettiin väkeä, hän kouluttautui kokiksi. Istuminen ei tunnu sa malta, selkä ja niska eivät jomota koko ajan. Uusi työ ja jaksaminen Satu Pihala oli työskennellyt erilaisissa asiakaspalvelun tehtävissä ja reilun vuoden verran Uudenkaupungin autotehtaallakin. Pihala muistuttaa, että uudelleenlihominen on to dellinen riski, jos rutiineja ei muuta. Arki töissä on erilaista, kun ei ole ylimääräisiä kiloja rasitteena. Elokuussa 2024 Pihalalta poistettiin ylimääräistä ihoa vatsan alueelta, ja edelleen korjaavaa kirurgiaa tehtiin vielä tämän vuoden syyskuussa. Ajattelin, että kyllä minä pystyn laihduttamaan. Välissä oli myös jaksoja, jolloin vaakalukema pysyi viikkokausia paikallaan. – Astmalääkkeet jäivät pois. Siinä vaiheessa Pihala ei innostunut lähetteestä lihavuusleikkaukseen, mutta ajatteli, ettei menettäisi mitään, vaikka ilmoitus leikkaukseen pää semisestä tulisi. Kaatuminen pihajäillä vuodenvaihteessa vei tilanteen siihen pisteeseen, jossa lääkäri totesi suo raan, että ennen polven korjausleikkausta painon on pudottava. – Olin aluksi jyrkästi leikkausta vastaan. – Leikkaus ei ole oikotie onneen. Saman vuoden syksynä Pihala meni hakemaan apua terveysasemalta. On paljon ihmi siä, jotka ovat lihoneet leikkauksen jälkeen. Työn ohessa hän suorittaa valmentavan johtajuuden opintoja. Ja niin hän taas laihduttikin, tällä kertaa parikym mentä kiloa. Pituutta hänellä on 174 senttiä. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 V OI HELVETIN PERHANAN KAIKKI
Elimistö ottaa uuden painon lähtöpisteeksi. Jonotusajoissa ja hoitoon pääsyssä on suuria eroavuuksia. Ensimmäinen oli ristiäis kuvien näkeminen ja toinen polven kunto. Kaikilla leikkaus ei kuitenkaan tuo toivottuja tuloksia, tai paino palaa pian takaisin entisiin lukemiin. Jotta Suomessa voisi päästä lihavuus leikkaukseen, painoindeksin pitää olla yli 40. Jälkikäteen Pihala on miettinyt, mikä katkaisi vuosi kymmenten painokierteen. Useimmiten edelly tyksenä on myös leikkausta edeltävä painonpudotus. Tiedoksi ! Kommentit, katseet ja rajat Työyhteisössä Pihala on kertonut lihavuusleikkaukses taan. – Syön pieniä annoksia 2–3 tunnin välein. Kommentit tarkoittavat hyvää, mutta niihin väsyy. Jotkin kipulääkkeet eivät ohituksen jälkeen sovi, joten hän muistuttaa asiasta tarvittaessa myös tervey denhuollossa. Kaikki eivät halua puhua. Hän kehottaa jokaista piirtämään itse omat avoimuu den rajat. Pihala perehtyi edessä olevaan asiaan perusteelli sesti ennen leikkausta. Rasva imulla ei voida vähentää vatsaontelon sisällä olevaa rasvaa, josta lähes kaikki lihavuuden aiheuttamat sairaudet johtuvat. Facebookin lihavuusleikattujen vertaisryhmässä hän on myös huomannut, että sairaanhoitopiirien tavoissa ohjeistaa on eroja ja että moni tarvitsisi kädestä pitäen apua rutiinien ja ruokailujen raken tamiseen. 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Ruokarytmi ja annoskoot muuttuivat Nyt Satu Pihala painaa noin 65 kiloa. – Ilman painonpudotusta minua ei olisi leikattu. Negatiivista palautetta ei hänen mukaansa ole tullut, mutta positiivisia kommentteja on tullut pal jon, ja joskus myös ”älä enää laihdu” huudahduksia. Lähteet: terveyskirjasto.fi sekä Paskat geenit. Uniapneaoireet helpottavat useimmilla, ja syöpäriski vähenee. Emilia Huvinen (Minerva Kustannus 2024) Puhutaan paljon kiloista, mutta vähemmän siitä, mitä päässä tapahtuu.. Lihavuusleikkaus voi olla pysyvä keino painonhallintaan S UOMESSA TEHTIIN VIIME VUONNA noin 1 600 lihavuus leikkausta. Ruokailun tahti on muuttunut, ja ravintolassa hän pyytää pienemmän annoksen tai jättää perunat vähemmälle. Lihavuusleikkauksen jälkeen voi ilmetä suolisto vaivoja. Jos on matkapäivä, otan valmiin proteiinijuoman mukaan. Sen avulla paino laskee keskimäärin 25 prosenttia, ja keski määräinen laihtumistulos on 35–40 kiloa. Koska keho pyrkii pitämään saavut tamansa painon ja nälkähormoni ohjaa syömään, kestävä painonhallinta on vaikeaa. Lihavuuden hoitokeinoista leikkaus on tehokkain. Rasvaimua ei terveydenhuollossa käytetä lihavuuden hoidossa. Nesteytyksen hoidan omalla rytmilläni, Pihala kuvaa. Leikkauksen jälkeen annos koot ovat pieniä, koska kehoon ei mahdu suurta ruokamäärää kerrallaan. Leikkaus vaikuttaa perussairauksiin Leikkaus tuo painon putoamisen lisäksi positiivisia muutoksia aineenvaihdun taan. Moni voi lopettaa diabetes lääkityksen, verenpaine ja kolesteroli arvot laskevat. – Jos ihminen on kertonut avoimesti leikkaukses taan, kysyä saa – luvalla. Aina ei tulla ajatelleeksi, että leikkaus vaikuttaa lääkityksiin. Silti muutoksen mittakaava mielessä yllätti. – Puhutaan paljon kiloista, mutta vähemmän siitä, mitä päässä tapahtuu. Vitamiinien ja hivenaineiden sannista on huolehdit tava – tämä koskee erityisesti B12 ja Dvitamiinia sekä rautaa ja kalsiumia. Säännöllinen ruokarytmi on tärkeä, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Leikkauksen tehon arvellaan perustuvan energian saannin vähene misen lisäksi tämän suoja mekanismin kumoamiseen. – Uutta tietoa ylipainon syistä ja sen hoidosta. Jos potilaalla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, painoindeksi voi olla myös tätä alempi. Olisin kaivannut systemaatti sempaa mielentukea. Hän luki ohjeita, etsi tietoa ja keskusteli toisten kanssa. Suomessa käytetyimmät menetelmät ovat maha laukun ohitus ja mahalaukun kavennus. Ja jos polvi olisi jäänyt hoitamatta, moni muukin asia olisi jäänyt. Nykyi sin leikkaushoitoon yhdistetään usein lääkehoito
”Haluamme olla mukana toiminnassa, jolla työnantajat voivat fiksusti jatkaa pyöräedun tarjoamista. Työsuhdepyörien suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 2021 veromuutoksen jälkeen ja liikenteessä on jo yli 115 000 työsuhdepyörää, mikä ylittää reilusti työsuhdeautojen määrän. ”Aikaisemmin työsuhdepyörien kuukausierä on ollut kiinteästi sata euroa, mikä on ollut monelle liian suuri kuukausittainen vähennys palkasta. Pyöräetu on lisännyt työntekijöiden liikuntaa, mikä tutkitusti näkyy sairauspoissaoloissa. Erityisesti kuukausivuokraa on saatu laskettua merkittävästi. Säästöä jopa verovapautta enemmän S U O M E N R E I LU I N PYÖ RÄ ET U MAINOS. Työntekijän taloudellinen hyöty pyörän hankinnassa nousee parhaimmillaan yli 500 euroon sopimusaikana. Kehitimme uuden etukonseptin, jotta pyöräetu kannattaa jatkossakin tarjota”, GoByBiken perustaja Heikki Tiittanen sanoo. Tässä yhdistyy kahden kotimaisen Avainlippu-brändin osaaminen ja innovointi”, Helkaman toimitusjohtaja Tero Valtonen kertoo. PYÖRÄETUKONSEPTI perustuu GoByBiken valmistajien kanssa sopimiin etuhintoihin. euroa www.gobybike.fi Varmistaakseen pyöräedun jatkumisen kehitti alan suurin toimija GoByBike uuden veroetuakin toimivamman mallin. Tämän me halusimme korjata säilyttäen lisäksi työsuhdepyörän merkittävän taloudellisen hyödyn kuluttajakauppaan verrattuna”, Tiittanen taustoittaa. Palvelua on muokattu asiakkaiden toivomusten perusteella. euroa www.gobybike.fi Varmistaakseen pyöräedun jatkumisen kehitti alan suurin toimija GoByBike uuden veroetuakin toimivamman mallin. Nyt solmittu yhteistyö on kokoluokaltaan ainutlaatuinen, eikä alalla ole vastaavaa aikaisemmin nähty Suomessa. Esimerkiksi suosittuja Helkaman sähköpyöriä saa työsuhdepyöräksi alkaen 40 euron kuukausimaksulla. Palvelua on muokattu asiakkaiden toivomusten perusteella. Pyöriä on tarjolla kaikista kategorioista. GoByBike on maan suurin työsuhdepyöräpalvelu, joka on toimittanut asiakkailleen työsuhdepyöriä jo lähes 200 miljoonalla eurolla. Pyöräetu on lisännyt työntekijöiden liikuntaa, mikä tutkitusti näkyy sairauspoissaoloissa. PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIKSI valikoitui pyörävalmistajista suomalaisten suosikkipyöriä valmistava Helkama, joka lähti innolla mukaan uuteen malliin. Työntekijän taloudellinen hyöty pyörän hankinnassa nousee parhaimmillaan yli 500 euroon sopimusaikana. Säästöä jopa verovapautta enemmän S U O M E N R E I LU I N PYÖ RÄ ET U Työsuhdepyörän taloudellinen hyöty säilyy H allituksen päätös oli kova isku suuren suosion saaneelle työsuhdepyöräilylle. ”Aikaisemmin työsuhdepyörien kuukausierä on ollut kiinteästi sata euroa, mikä on ollut monelle liian suuri kuukausittainen vähennys palkasta. Yritykset myös kampanjoivat keväällä yhdessä voimakkaasti pyöräedun verovapauden jatkumisen puolesta. Tässä yhdistyy kahden kotimaisen Avainlippu-brändin osaaminen ja innovointi”, Helkaman toimitusjohtaja Tero Valtonen kertoo. Työsuhdepyörien suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 2021 veromuutoksen jälkeen ja liikenteessä on jo yli 115 000 työsuhdepyörää, mikä ylittää reilusti työsuhdeautojen määrän. GoByBike on maan suurin työsuhdepyöräpalvelu, joka on toimittanut asiakkailleen työsuhdepyöriä jo lähes 200 miljoonalla eurolla. Kehitimme uuden etukonseptin, jotta pyöräetu kannattaa jatkossakin tarjota”, GoByBiken perustaja Heikki Tiittanen sanoo. Erityisesti kuukausivuokraa on saatu laskettua merkittävästi. Työsuhdepyörän taloudellinen hyöty säilyy H allituksen päätös oli kova isku suuren suosion saaneelle työsuhdepyöräilylle. PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIKSI valikoitui pyörävalmistajista suomalaisten suosikkipyöriä valmistava Helkama, joka lähti innolla mukaan uuteen malliin. ”Haluamme olla mukana toiminnassa, jolla työnantajat voivat fiksusti jatkaa pyöräedun tarjoamista. Yritykset myös kampanjoivat keväällä yhdessä voimakkaasti pyöräedun verovapauden jatkumisen puolesta. Näin uudistunut pyöräetu toimii • Työsuhdepyörät alkaen 40 €/kk • Työntekijä säästää 380-540 € • Pyörissä koeajo-oikeus • Pyöriä tarjolla kaikista kategorioista sekä sähköavustuksella että ilman • Pääyhteistyökumppanina yksinoikeudella Helkama Tutustu uuteen pyöräetukonseptiin osoitteessa www.gobybike.fi GoByBike Finland Oy • Perustettu 2020 Espoossa • Perustajat Tommi Ylönen ja Heikki Tiittanen • Vuoden kasvuyritys 2024 • Espoon Vuoden yrittäjä 2025 • Toimittanut työsuhdepyöriä lähes 200 miljoonalla eurolla • Yli 4 500 työnantajaa asiakkaana • Liikevaihto vuonna 2024 oli 55,3 milj. PYÖRÄETUKONSEPTI perustuu GoByBiken valmistajien kanssa sopimiin etuhintoihin. Näin uudistunut pyöräetu toimii • Työsuhdepyörät alkaen 40 €/kk • Työntekijä säästää 380-540 € • Pyörissä koeajooikeus • Pyöriä tarjolla kaikista kategorioista sekä sähköavustuksella että ilman • Pääyhteistyökumppanina yksinoikeudella Helkama Tutustu uuteen pyöräetukonseptiin osoitteessa www.gobybike.fi GoByBike Finland Oy • Perustettu 2020 Espoossa • Perustajat Tommi Ylönen ja Heikki Tiittanen • Vuoden kasvuyritys 2024 • Espoon Vuoden yrittäjä 2025 • Toimittanut työsuhdepyöriä lähes 200 miljoonalla eurolla • Yli 4 500 työnantajaa asiakkaana • Liikevaihto vuonna 2024 oli 55,3 milj. Pyöriä on tarjolla kaikista kategorioista. Nyt solmittu yhteistyö on kokoluokaltaan ainutlaatuinen, eikä alalla ole vastaavaa aikaisemmin nähty Suomessa. TYÖSUHDEPYÖRIEN verovapauden poistuminen vuoden 2026 alusta sai GoByBiken kehittämään uudistetun pyöräetukonseptin, jossa on korjattu veroetuusmallin epäkohtia. Esimerkiksi suosittuja Helkaman sähköpyöriä saa työsuhdepyöräksi alkaen 40 euron kuukausimaksulla. TYÖSUHDEPYÖRIEN verovapauden poistuminen vuoden 2026 alusta sai GoByBiken kehittämään uudistetun pyöräetukonseptin, jossa on korjattu veroetuusmallin epäkohtia. Tämän me halusimme korjata säilyttäen lisäksi työsuhdepyörän merkittävän taloudellisen hyödyn kuluttajakauppaan verrattuna”, Tiittanen taustoittaa
TILAAJA, KATSO OHJEET tttlehti.fi/kirjautumisohjeet TTTLEHTI.FI tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Juttupoimintoja vain tilaajille Johtaja ei ole kone – vaatimukset kasvavat, mutta tuki ei aina seuraa perässä Miten luoda tehokas, mutta miellyttävä toimistovalaistus. – Välineitä tarvitaan myös henkisen kuormituksen hallintaan Moi, miten menee. Tue oppimista – osaaminen pysyy organisaatiossa, kun työntekijät sitoutuvat Miltä kiirekypärä näyttäisi. Työn imu katosi – miten ulos urajumista. – Sooloilu synnyttää riitoja työpaikalla Treeni työn mukaan – täytyykö fyysistä työtä tekevänkin harrastaa liikuntaa töiden jälkeen. – Nuori viihtyy työssä, jossa voi tuntea kuuluvansa porukkaan Pelataanko teillä yhteisillä säännöillä. Miten unen puute vaikuttaa työhön – ja kuinka edistää jaksamista
Tutkijat suosittelevat yövuorojen määrän vähentämistä ja riittävien palautumisjaksojen sisällyttämistä työvuorosuunnitelmiin. Tämä taas nostaa verenpainetta, häiritsee sokerija rasvaaineenvaihduntaa ja lisää tulehdusta elimistössä. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet: tällä hetkellä noin 22 prosenttia pohtii usein työpaikan jättämistä, erityisesti alle 30-vuotiaiden vaihtohalukkuus on laskenut. Tutkimus osoitti, että toistuvat epävarmuusjaksot kertyivät ja lisäsivät terveyden heikkenemistä. Työuupumusriski on suurin nuorilla ja esihenkilöillä. Sukupuolten välillä erot olivat vähäisiä, mutta naisilla pitkäaikaiset vaikutukset olivat osin voimakkaampia. Lähde: Shortand long-term health effects of job insecurity. Kaulavaltimon seinämä paksuuntui kaikilla vuorotyöläisillä, myös päivävuoroja tekevillä. Tutkimuksen mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Toimitusjohtaja Mikko Mursula, Ilmarinen, blogissaan eläkeiän nostosta. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Työpaikan epävarmuus voi johtaa terveyden heikkenemiseen Irtisanoutumisaikeet laskussa, työn imu vahvistunut Yötyö voi altistaa sydänja veri suonitaudeille Keskustelussa olisi hyvä kääntää painopiste pois pelkästä ikärajojen nostamisesta kohti työkyvyn tukemista, työelämän joustavuutta ja ikäystävällisiä asenteita. Osa heistä teki raskaampia yövuoroja, osa kevyempiä yövuoroja ja osa vain päivävuoroja. Työn epävarmuutta mitattiin kysymällä, kuinka huolissaan vastaajat olivat työnsä menettämisestä. Työn imun vahvistuminen sekä heikko työmarkkinatilanne selittävät osaltaan V UOROTYÖ JA ERITYISESTI YÖVUOROJEN TEKEMINEN suurentavat merkittävästi sydänja verisuonitautien riskiä. Norjalaistutkimuksessa havaittiin, että varsinkin raskaita yövuoroja tekevien paino nousi, valtimot jäykistyivät ja CRP-tulehdusarvot suurentuivat. Tutkimukseen osallistui 80 työntekijää kahdesta eristetehtaasta. Erikoistutkija Janne Kaltiainen painottaa, että työpaikoilla voidaan vastata epävarmuuteen ihmislähtöisellä johtamisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla. -seurantatutkimus. Tämä voisi lieventää vuorotyön haitallisia vaikutuksia sydänja verisuoniterveyteen. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet. K OETTU EPÄVARMUUS TYÖN JATKUMISESTA vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkijoiden mukaan vuorokausirytmin häiriintyminen ja univaikeudet voivat lisätä kehon stressijärjestelmän eli sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health. Työntekijät ja esihenkilöt uskovat aiempaa harvemmin työn muuttuvan parempaan suuntaan. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Lyhyet T YÖHYVINVOINNISSA ON NÄHTÄVISSÄ myönteisiä merkkejä, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi. Jokainen uusi altistuminen lisäsi riskiä, vaikka vaikutuksen voimakkuus väheni vähitellen. Myös sokeriaineenvaihdunta heikentyi ja diabetesriski kasvoi. Kestävyyskunto ja siihen liittyvä maksimaalinen hapenottokyky heikkenivät eniten niillä, jotka olivat olleet pisimpään yövuoroissa. KU VA AD O BE ST O C K irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Laaja saksalainen tutkimus vahvistaa, että kokemus ei ole pelkästään ohi menevä stressitekijä, vaan se voi johtaa pysyvään terveyden heikkene miseen. Terveyttä arvioitiin kahdentoista kysymyksen standardoidulla mittarilla, joka antaa pistemäärän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Epävarmuuden vaikutukset olivat voimakkaampia vähemmän koulutetuilla työntekijöillä
Liikkeelle työkyvyn puolesta hanke kannusti organisaatioita ottamaan käyttöön muun muassa liikunnan vuosikellon, kävelypalaverit ja aktiivi set tauot. Keppi ja kuminauha kulkevat kahvitauoille, ja taukorata houkuttaa kesken työpäivän alakertaan. Tulokset ovat jääneet elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Betsetillä pilottina toimi Kyyjärven toimipaikka. TAUKOLIIKUNTA hiipi työarkeen. Taustalla on Jyväskylän ammatti korkeakoulun hanke, jossa 19 työ paikkaa eri aloilta kehitti liikuntaan ja palautumiseen kannustavia tapoja. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT BETSET Kyyjärven toimipiste toimi Betsetin pilottina Jyväs kylän ammattikorkea koulun liikuntahankkeessa. 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 B ETSETIN TEHTAILLA TAUKO ei tarkoita enää pelkkää kahvittelua. – HR:stä tuli kyselyä työntekijöille, Betonielementtivalmistajalla liike siirtyi puheista tuotantoon ja toimistoon. Lähettiläiksi sohvaperunoita Betsetin jälkilaskentavastaava Jaana Honkanen muistaa, miten hanke alkoi. Kahden vii me vuoden aikana arkeen on ujuttautunut liike: keppijumppaa toimistol la, venytyksiä tuotannossa ja alaker ran taukorata, jonka kiertäminen vie kymmenisen minuuttia
– Ajatus on, että betonivalua odottaessa voi vaikka venytellä. Mutta ihmiset eivät aina hoksaa hyödyntää työn lomassa olevia taukoja. Betset valmistaa betonituotteita BETSET OY on betonirakentamisen ammattilainen ja perheyritys, joka on perustettu vuonna 1950. – Kun porukkaa on paikalla enemmän, Paula on huhuillut, että nyt pois kopeista ja heiluttelemaan keppiä tai kuminauhaa. Osa työasennoista on hankalia. olisiko kiinnostusta lähteä Liikkeellelähettilääksi. Kyyjärven-toimipisteessä työskentelee parikymmentä toimihenkilöä ja tehtaalla työntekijöitä on ollut parhaimmillaan 150. Taukoliikunnalla ei silloin tarkoiteta mitään fyysisiä ponnistuksia. Se sammuu kahdentoista minuutin jälkeen, jos se ei tunnista liikettä. Liikuntaa on sovitettu munkkipäiväänkin. Meidän lähettiläiden tehtävä on ollut muistuttaa ja pitää virettä yllä. He korostavat, että liikuntahetken voi hyvin pitää myös omalla työpisteellä – voi tehdä töitä seisten nostamalla sähköpöydän yläasentoon, nostaa katseen näytöltä ja jumpata silmiään katsomalla kauas horisonttiin tai pyörittää hartioitaan. – Se on fyysisesti raskasta. Lähettiläiksi toivottiin nimenomaan ihan tavallisia ihmisiä, ettei kynnys mukaan lähtemiseen nousisi liian korkeaksi. Huumarkangas korostaa, että palautua pitäisi ainakin osin jo työpäivän aikana, ei vasta työpäivän jälkeen. – Onhan täällä vanhan liiton ihmisiä – sekä toimistolla että tehtaalla – jotka eivät lähde mukaan taukojumppaan. Tuotannon tilat ovat erillään toimistosta, ja siksi tuotannossa on omat lähettiläänsä. Käsitellään raskaita muottikalustoja, ja ollaan suuri osa työajasta polvien varassa muotilla. Munkkipäivästä liikuntapäivään Keskiviikko on Betsetin munkkipäivä – silloin myös etätöitä tekevä väki kerääntyy toimistolle. Toimistotyössä voi olla pitkiä aikoja paikallaan, jos asiaan ei kiinnitä huomiota. Mutta ketään ei pakoteta. Honkanen kysyi kaveriksi tarjouslaskija Paula Huumarkangasta, joka lähti Honkasen rinnalle toimistoporukan liikuttajaksi. Betsetin Liikkeelle-lähettiläät kannustavat kaikenlaiseen taukoliikuntaan. Se työllisti vuonna 2024 reilut neljäsataa henkeä. Yrityksen kymmenestä toimipaikasta Kyyjärvi on pohjoisin.. Myyntipäällikkö Jarkko Hänninen havainnollistaa, että joskus, kun on oikein keskittynyt työhön ja vain hiirikäsi liikkuu hieman, toimistohuoneen liiketunnistimella toimiva valo havahduttaa. Raskas työ kaipaa vastaliikkeitä Työ toimistossa ja tuotannossa vaatiikin erilaisia taukoja. Hänninen on työskennellyt aiemmin tuotannossa. Sitten on vähän aikaa jumpattu yhdessä, Honkanen sanoo. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 Yhteinen tauko innostaa liikkumaan, mutta selkää voi toki oikaista myös työtehtävien välissä. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, mutta sanoin suoraan, että en tiedä olenko sopiva, kun olen tyypillinen sohvaperuna enkä kovin liikunnallinen. Tuotannon tiloihin on hankittu keppejä ja kuminauhoja ja asennettu tankoja roikkumista varten. On hyvä pitää palauttavia taukoja, venytellä ja oikaista selkää
Mutta asenne on muuttunut. Hän on linkittänyt taukoliikuntavideoita ja teemoja intrassa sekä tehtaan näyttöruuduilla. Tehdasporukan lisäksi myös toimistolaiset pääsevät nyt venyttämään selkäänsä. On lupa tehdä pieniä venyttelytaukoja, silmän lepuutusta tai vastaliikkeitä päivän mittaan. Betsetin toimistolla uskotaan mikrotaukoihin. – On todettu, että päivän aikana otetut lyhyet mikrotauot ovat hyödyllisempiä kuin puolen tunnin venyttely illalla. – Meillä on ollut viikkojuttuja: jos osallistui viiden viikon aikana kolme kertaa viikossa taukojumppaan, osallistuneiden kesken arvottiin pieniä palkintoja, kuten käsipainoja tai mölkkypeli. Tauoille ollaan suopeita. Joulun alla oli kinkkuarvonta, se sai porukan hyvin mukaan, Jaana Honkanen kertoo. Asenteet muuttuivat Hankkeen alussa kaikki eivät olleet innostuneita. – Tärkeintä on, että sallitaan muille ja itsellekin se, ettei tarvitse olla täydellinen. Betsetin viestintäpäällikkö Saila Ukkonen on välittänyt organisaation johdon viestiä liikuntaan kannustamisesta. Vaikutukset tuntuvat Konkreettisia vaikutuksia työntekijät huomasivat jo hankkeen aikana. Taukoliikunta on virkistänyt sopivasti, jolloin iltapäivän jaksaa tehdä näyttöpäätetyötä. Haastatellut uskovatkin, että ne ovat herättäneet positiivista työnantajakuvaa, että työntekijöistä välitetään ja heistä pidetään huolta. – Ei minun ennen hanketta tullut tehtyä tällaisia liikkeitä. Sen kiertää alle kymmenessä minuutissa. – Itsellä ei ole enää samanlaisia niskan ja selän särkyjä kuin ennen. Hankkeen perintö Betsetin Kyyjärven-toimipisteestä toimintatapoja on levitetty myös yrityksen muihin toimipisteisiin. Johto on hyväksynyt myös puolapuiden asentamisen toimiston yleisiin tiloihin. Tosin viimevuotinen kinkkuarvonta tuntui saavan enemmän liikettä aikaan. – Hän kävi katsomassa tuotannon työskentelyasentoja ja laati toimiston väelle taukojumpparadan. – Tärkeintä on, että on saatu hyväksyntä oman pään sisälle. Hän arvelee, että jonkinlainen porkkana olisi jälleen paikallaan, kun hanke on päättynyt, jotta väen saisi taas innostettua liikkeelle. Tietokoneella työskenneltäessä on monesti huonossa asennossa. Kun kerran pari päivässä pyörittelee keppiä, se auttaa, kertoo Paula Huumarkangas. Koen, että niska-hartiavaivat ovat vähentyneet. Oman väen lisäksi myös vieraat ovat ihastelleet puolapuita. Ristiselkä on ollut asentoherkkä, mutta nyt kipuja on vähemmän, Jarkko Hänninen sanoo. Se ei ole työnteosta pois, vaan suotavaa ja kannustettavaa. Taukoliikunta hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa, sataa työnantajan laariin. 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Kisoja ja taukorata Motivaatiota liikkumiseen on herätelty liikunnallisilla palkinnoilla. Tärkeintä on, että sallitaan muille ja itsellekin se, ettei tarvitse olla täydellinen.. Jaana Honkanen viittaa omien kokemusten lisäksi myös tutkittuun tietoon. Taukorata sopii parhaiten muutaman ihmisen kierrettäväksi kerrallaan. Radalla on kymmenkunta pistettä, käsipainoja, tasapainolautaa, askellusta, kuminauhoja ja venytyksiä. Kaksivuotinen hanke tarvittiin, jotta asenneilmapiiriä saatiin muokattua siihen, että työpäivän aikana on tosiaan lupa ottaa aikaa jumppaamiseen. Jos sormet eivät yllä varpaisiin, se ei haittaa, Hänninen sanoo. Minulle se on ollut iso asia, ja uskon että monelle muullekin, Jaana Honkanen kiteyttää. Suomalainen kun on niin työorientoitunut ja tunnollinen. Useimmiten kuntopiirityyppistä rataa on hyödynnetty ruoan ja kahvitauon välissä, kun olo on nuutunut. – Aluksi pelättiin, mitä omistajat sanovat toiveesta saada puolapuut toimistotiloihin. Työntekijöiden vireys paranee ja jaksaminen lisääntyy. Honkanen kiittelee toimipaikassa säännöllisesti vierailevan työfysioterapeutin tukea. – Jotkut naureskelivat. Lähettiläät ja johdon rohkaisevat viestit varmistavat, ettei liike jäänyt hankkeen mittaiseksi tempuksi. Mutta vastaus tuli heti, että ilman muuta – se on signaali ulospäin, että täällä välitetään, Hänninen sanoo. Nyt ei enää katsota vinoon, vaan tulee kannustavaa palautetta, Huumarkangas sanoo
Toista liikettä 10–15 kertaa. Nouse varpaille, nosta jalkaa Liikettä niveliin 1. Vie käsivarret eteen ja jalka suorana taakse hallitusti. Seiso ryhdikkäässä asennossa, jalat hartioiden leveydellä. 5. 3. Vie kädet sivukautta alas vartalon viereen. 2. Nouse samalla varpaille. Liikkeet kehittävät kehonhallintaa ja lisäävät liikkuvuutta. Tasapainoilu vahvistaa pohkeita, pakaroita ja jalkojen pieniä lihaksia. Toista liikettä 10–15 kertaa. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO Ryhtivoimaa PYSYTKÖ TASAPAINOSSA. 4. Nosta jalka eteen niin, että se muodostaa 90 asteen kulman. Vaihda lopuksi puolta.. Vie käsivarret etukautta ylös. ! Hyvä kehonhallinta pitää pystyssä talviliukkaillakin. Laskeudu samalla alas varpailta
Siedätyshoitoa jännitykseen Väinämö Vaahteralehti jännitti työkokeilun alkamista, mutta hänestä olisi ollut noloa luovuttaa. JännitetVäinämö Vaahteralehden työhön kuuluvat muun muassa kuorman purku ja hyllytys.. Suurimmat kiinnostuksen kohteet, kirjallisuus ja kirjoittaminen, antoivat suuntaa työnhakuun. Sanoit silloin, että mistä ihmeestä tällaiselle otukselle voisi löytyä töitä. 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 M IELENTERVEYDEN HAASTEIDEN kanssa 16-vuotiaasta saakka paininut Väinämö Vaahteralehti, 35, ehti jo tottua työkyvyttömyyseläkkeellä lokoiluun. Idea työkokeilusta kirjastossa syntyi yhteistyössä. Niinpä minut heitettiin IPS-työhönvalmennukseen Päivin kiusaksi, Vaahteralehti toteaa hymyillen. Heikentynyt keskittymiskyky ja mielen hajanaisuus koettiin VaahteraTyökyvyttömyyseläkkeellä töihin. Tyks Psykiatrian Turun kuntoutustyöryhmän IPS-työhönvalmentaja Päivi Väihköstä huvittaa. TEKSTI LIISA KÄIVÄRÄINEN KUVA KIRSI VÄISÄNEN VALMENTAJAN TUELLA kiinni työpaikkaan lehden työllistymisen suurimmiksi haasteiksi. Kiehtova ajatus vei Väinämö Vaahteralehden elämän uusille raiteille. Vuosikausien toimettomuus sai kuitenkin riittää, kun tuttu toimintaterapeutti alkoi kysellä hänen kiinnostustaan osaaikatyöhön. – Pelkäsin, etten oppisi siihen vaadittavia käytäntöjä ja taitoja, kuten kassakoneen käyttöä, hän kertoo. Kävin siellä säännöllisesti kerran viikossa, ja tutustuin uusiin ihmisiin. Nyt olet töissä ja pidetty työyhteisön jäsen. Alkulämmittelystä tositoimiin Ensin kotiinsa hautautunut mies piti saada ulkomaailmaan kohtaamaan ihmisiä. Yhteistyö IPS-työhönvalmentajan kanssa johti kiinnostavaan työhön ja rooliin työyhteisössä. Soittokierros päättyi Paimion kirjastoon, jonne mies toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi kolmen kuukauden työkokeilujaksolle. Väihkönen soitteli Varsinais-Suomen kirjastoihin etsien Vaahteralehden toiveisiin ja tarpeisiin soveltuvaa kirjastoa. Kevään ja kesän hän harjoitteli Itussa yhteisöön kuulumista ja herätteli tekemisen tahtoa ja taitoa. Esimerkiksi kirjakaupassa työskentelyä hän ei itse pitänyt mielekkäänä vaihtoehtona. Sen jälkeen tehtäisiin päätös työkokeilun päättämisestä tai jatkamisesta kolmeksi lisäkuukaudeksi. – Muistatko, Väinämö, meidän ensimmäisen tapaamiskertamme talvella 2024. En ole mikään kokki, mutta en keitä teevettä pohjaankaan, Vaahteralehti kuvailee. – En ollut suorastaan erakoitunut, mutta olihan se vaikeaa lähteä keksimään tekemistä. – En viihtynyt enää siivelläeläjänä, vaan minuun iski halu tehdä oma osuuteni yhteiskunnan hyväksi. Päivi löysi Mielenterveysyhdistys Itu ry:stä minulle keittiöhommia
Otin tavaksi käydä työ päivän jälkeen paikallisessa kahvilassa munkilla ja lasillisella maitoa ennen bussiin menoa, Vaahteralehti toteaa. IPS-työhönvalmentaja etsii yhdessä kuntoutujan kanssa sopivan, kiinnostavan sekä osaamiseen ja voimavaroihin täsmäävän työpaikan. Kaksikon yhteinen taival päättyi syyskuun alussa. Työ päivän viimeisillä minuuteilla vintissä humisee ja laskeskelen minuutteja, Vaahteralehti tunnustaa. Hän on alusta asti kertonut omista toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan ja myös ollut avoin kaikille mahdolli suuksille. Voimavaroihin sopiva pesti raaputtaa ruosteen työelämätaidoista T oipumisorientaatioon pohjautuvan IPS Sijoita ja valmenna -toimintamallin tavoitteena on kuntoutujan työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Halu palata normaaliin on voimakas – ja sen eteen he ovat valmiita tekemään töitä. – Työkokeilu sujui hyvin. – Minulla on tapana sanoa, että vaikka minut onkin diagnosoitu Aspergerin syndroomaiseksi, koen silti itseni sosiaaliseksi introvertiksi, Vaahteralehti kuittaa. Työnantajan tehtävänä on varmistaa perusteellinen perehdytys ja riittävä aika sopeutumiseen. Vaahteralehti viihtyy työpaikallaan ja on saanut elämäänsä uudenlaista otetta. Se osui huonoon koh taan, ja harmitti melkoisesti, mutta esi henkilö ei pahastunut yhtään. Paniikkihäiriön takia pidemmät matkat olivat olleet vaikeita. Valmennuksen avulla työllistyneet kuntoutujat ovat motivoituneita oppimaan, raaputtamaan ruosteen työelämätaidoistaan ja säilyttämään työpaikkansa. – Myöhästyin ensimmäisenä työpäivä nä 30 minuuttia. Yksi on säi lynyt mielessä, nimittäin ensimmäinen oikea työpäivä elokuun alussa. Mikä tärkeintä, hän on ollut valmis muuttamaan arkeaan päästäkseen tavoitteeseensa eli takaisin työelämään. Koko ajan on mennyt hyvin, eikä työnantajalla ole ollut huolenaiheita. Väinä mölle tarjottiin jatkoa samalla tun timäärällä ja samoilla työtehtävillä. Vaahteralehti työskentelee maa nantai ja perjantaiiltapäivisin neljän tunnin ajan. Työtehtäviin kuuluvat aineistokuorman purku, palautus hyllyn täyttö, varauslappujen tulostus ja hyllytys. Tekstin kirjoittanut Liisa Käiväräinen on IPS-työhönvalmentaja Tyks Psykiatriasta Varsinais-Suomen hyvinvointialueeelta.. Työyhteisön täysivaltainen jäsen Työtaipaleellaan Väinämö Vaahteralehti on kokenut onnistumisia, mutta harmai takin päiviä on ollut joukossa. Väihkönen sanoo, että Vaahtera lehden esihenkilö on kertonut tämän olevan auttavainen, sopivasti sosiaali nen ja tulevan hyvin toimeen asiak kaiden kanssa. Työhönvalmentajan tuki jatkuu työsuhteen aikanakin niin pitkään, kuin sille on tarvetta. – Pärjään kyllä omillani. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 tävää oli paljon: pitkä bussimatka, työkaverit, työtehtävät ja asiakkaat. Hän kehuu muutenkin esihenkilöään ja koko pientä työyhteisöä. Keho tottui uuteen arkeen, ja väsy myskin väistyi. – Jos en tiedä jotain, pyydän kirjasto virkailijalta apua. – Väinämö voisi toimia malliesimerk kinä IPStyöhönvalmennuksen asiak kaana. Jännityk sestä huolimatta motivaatio ja tahto työllistyä voittivat kohtauksen lähes tymisen pelon. Vuoden 2024 marras kuussa alkanut työkokeilu päättyi toukokuussa 2025. Lisäksi osa reiteistä oli koululaisten kesäloman takia pois käytöstä. – Päivän päätteeksi ruoto tuntui ole van niin mutkalla, että sen suorista minen kävi työstä. Edellinen työkokeilu kirjastomaail massa oli kahdentoista vuoden takaa, eikä siitä ollut jäänyt hyviä muistoja. Kesällä tehty runkolinjauudistus muutti linjaautojen reittejä ja aikatau luja. – Olen kertonut heille avoimesti myös henkilökohtaisesta elämästä ni, mikäli jokin aasinsilta on sattu nut kuljettamaan keskustelun siihen suuntaan. Ensimmäisten viikkojen aikana sei somiseen ja edestakaiseen kävelyyn tottumattoman alaselkä jumiutui ja polvet kipeytyivät. Työmatkatkin suju vat jo omalla painollaan. Uutta otetta elämään Työhönvalmentaja Päivi Väihkösen mukaan Vaahteralehden esimerkki muistuttaa oikeaaikaisen työhön valmennuksen ja moniammatillisen tuen merkityksestä. Työkykyiseksi kuntoutuminen ei tapahdu hetkessä, mutta oikeaan kohtaan osuessaan sillä voi olla valtava merkitys ja kauas kantoiset positiiviset seuraukset. – En myöhästynyt työkokeilun aikana minuuttiakaan yhtenäkään päivänä! Tunnin työmatka toimi hyvänä siedä tyshoitona. Edellisestä työpaikasta saattaa olla aikaa vuosia, joten työkulttuuriin on päästävä uudelleen sisään. Käytännössä tie työelämään kulkee usein työkokeilun, palkkatuetun työn tai opintojen kautta. Työ tehtävät ja työkaverit ovat jo tuttuja, joten jännit tämisen aiheita ei oikeastaan enää ole, Vaahteralehti pohtii. Tarvittaessa työaikoja, -olosuhteita tai -tehtäviä muokataan kuntoutujalle sopiviksi. Muutenkin työ vaatii totuttelua, sillä kirjaston tehtävissä riittää opettelemista. Työkaverit tietävät, etten ole koulutettu kirjastoalan ammattilai nen, eikä taustani ole heille salaisuus. Jouduin käymään ruokakaupassa jo ennen töihin me noa, sillä olin fyysisesti ja psyykkisesti väsyksissä työpäivien jälkeen. Vaahtera lehti nousi bussiin, joka kiersi tavallista pidemmän reitin. Kirjasto saa palkkaukseen 70 pro sentin palkkatuen, joten elokuusta alkaen solmittiin kymmenen kuukau den mittainen työsuhde, Päivi Väih könen kertoo
Kauneus, luonto, taide ja inhimillinen kokemus ovat asioita, joita tekoäly voi tukea mutta ei korvata. 7 Säilytä luottamus Tekoäly ei todennäköisesti johda dystopiaan, mutta se johtaa murrok1 Ymmärrä muutos Tärkeintä on nähdä todellisuus sellaisena kuin se on: tekoäly kehittyy nopeammin kuin useimmat haluavat myöntää. Turvallisuutta ei tuo toiveikkuus, vaan valmistautuminen. Sitä kannattaa käyttää apuna työn, ajattelun ja oppimisen tukena. 8 Ole utelias Oppiminen on ainoa pysyvä etulyöntiasema. Työsuojeluvaltuutetun on oltava työntekijöiden luottamusta nauttiva ja riippumaton toimija, etenkin kun kyse on esimerkiksi häirintätapausten käsittelystä. Kari Angeria ja Risto Linturi (Basam Books, 2025) 3 Harjoita kriittistä ajattelua Tekoälyn tuottama tieto ei ole automaattisesti totta. KU VA AD O BE ST O C K. Uhka syntyy ihmisistä, jotka käyttävät tai kouluttavat tekoälyä huonosti. Taito syntyy käytöstä, ei seuraamisesta. Niin kuin lukeminen tai kirjoittaminen aikanaan. Tekoälyä kannattaa käyttää myös oman ajattelun terävöittämiseen – ei sen korvikkeena. 2 Opi käyttämään tekoälyä tukiälynä Tekoäly on uusi perustaito. 6 Älä demonisoi tekoälyä Tekoäly ei ole paha – se on väline. Sosiaalinen verkosto ja yhteisöt tarjoavat tukea, merkitystä ja suojaa muutoksen keskellä. Uudelleenkouluttautuminen ja uuden oppiminen ovat välttämättömyyksiä, eivät vaihtoehtoja. Tekoäly on kuin uusi kieli – se on opittava puhumalla sitä. Pelko lamauttaa, nautinto vahvistaa. 9 Nauti kauneudesta ja ihmisyydestä Teknologian rinnalla kannattaa muistaa, miksi elämme. Syy on eturistiriita: Työnantajaa edustava esihenkilö ei voi puolueettomasti ajaa alaistensa etua työsuojelun yhteistoiminnassa. Usein isot muutokset tapahtuvat ensin hitaasti, ja sitten hujauksessa. Lähde: Elämän tarkoitus ja tekoäly! –Tarinoita ihmisyyden rajalta. Jos työpaikalla kuitenkin valitaan esihenkilö työsuojeluvaltuutetuksi, valinta ei ole pätevä, eikä henkilö voi toimia tehtävässä sosiaalija terveysministeriön linjauksen mukaan. Esihenkilö ei voi olla alaistensa työsuojeluvaltuutettu – eturistiriita estää tehtävän työsuojeluasioissa. Monitaitoiset robotit ja tekoäly muuttunevat niin halvoiksi, ettei niiden käyttö ole kehitysmaiden vähäosaistenkaan ulottumattomissa. Ihmissuhteet ovat turvaverkko teknologisen epävarmuuden ajassa. Kyseenalaistaminen ja lähdekritiikki ovat välttämättömiä taitoja. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja ainoa kestävä strategia on pysyä liikkeessä, kysyä, kokeilla ja innostua. siin: ammatteja, yrityksiä ja kokonaisia toimialoja katoaa. 10 Tee tekoälystä osa arkea Tee kokeiluista tapa: käytä tekoälyä kirjoittamiseen, suunnitteluun, oppimiseen ja arkisiin tehtäviin. Jos henkilö käyttää työnantajan johtoja valvontavaltaa, esimerkiksi päättää työajoista, palkkaa tai irti sanoo työntekijöitä tai muuten edustaa työnantajaa työehdoista neuvoteltaessa, hän ei voi samalla edustaa työn tekijöitä TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Miten selviydyt tekoälyn ja robotiikan aikakaudella. 4 Arvioi oma työsi tulevaisuus Jos oma ala on katoamassa tai muuttumassa radikaalisti, tunnusta se ajoissa. Ei riitä, että seuraa sivusta – on ymmärrettävä, mitä teknologia tekee mahdolliseksi ja mitä se vie mennessään. Tämä koskee myös tilanteita, joissa esihenkilö tekee ajoittain samoja tehtäviä kuin alaisensa. Ne, jotka eivät sitä käytä, jäävät jälkeen. 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Lyhyet T YÖSUOJELUVIRANOMAINEN muistuttaa somepostauksessaan, että esihenkilö ei voi toimia alaistensa työsuojeluvaltuutettuna. Se ei halua mitään, eikä tunne mitään. 5 Luo yhteisöjä Yksin ei pärjää. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että ehdokkaat täyttävät kelpoisuusehdot ja työntekijöitä tiedotetaan asiasta ajoissa ennen vaaleja
44 Laivan omat järjestelmät tukevat rakentamisen paloturvallisuutta. Turvallisuus. S. Tarkastus pitää tehdä kahden vuoden välein. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 TE KS TI H EL IN Ä KU JA LA työ / terveys / turvallisuus UUSI PALOTURVALLISUUSLAITELAKI ON OLLUT VOIMASSA KOHTA VUODEN . Vuoden 2026 alusta merkintä huoltovälistä on oltava sammuttimeen kiinnitetyssä käyttöja huolto-ohjeessa. Laki selkeytti aiemman sääntelyn rakennetta ja sisältöä – muutoksia keskeiseen sisältöön ei juuri tullut. Jos sammutin on alttiina kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle, tarkastusväli on yksi vuosi. Sammutin huolletaan enintään kymmenen vuoden välein, ellei valmistaja ole ilmoittanut lyhyempää huoltoväliä. Tässä numerossa 42 Lyhyet 44 Telakalla pelastajat löytyvät läheltä 48 Ethän saa sähköiskua. Velvoite ei koske kotien käsisammuttimia, mutta nekin on suositeltavaa tarkastaa säännöllisesti. Laissa säädetään muun muassa käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta
44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 TELAKALLA PELASTAJAT löytyvät läheltä TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA Taustalla näkyvän Legend of the Seas -aluksen lisäksi telakalla rakennetaan parhaillaan toistakin jättiristeilijää. Töiden paloturvallisuutta valvovat apulaispalopäällikkö Ville Rahkala (vas.) ja teollisuuspalomies Tuomas Soininen sekä palopäällikkö Tero Niemi kollegoineen.
Tulitöillä on omat riskitasonsa Vuoden 2024 joulukuussa tiedotusvälineet uutisoivat Meyer Turun telakkaalueella syttyneestä tulipalosta, jossa alihankkijan työmaakontissa syttyi palo. Meyer Turku Oy:n telakalla rakennetaan maailman suurimpia risteilyaluksia. – Laivoissa on rakennusaikainen paloilmoitinjärjestelmä, joten erheellisiä hälytyksiä tulee kyllä päivittäin, lähinnä hitsauskärystä. Itse laivan rakennus alkoi Turussa jo 1700-luvulla. Jokainen kohde kierretään kerran viikossa, esimerkiksi tänä aamuna on tehty konealueiden turvakierros laivassa, Niemi sanoo. Tätä työtä turvaa omalta osaltaan yhtiön palokunta, jonka henkilöstövahvuutta on lisätty tilauskannan kasvaessa. Kun töitä voi tehdä hyvällä kalustolla, se myös motivoi henkilöstöä, palopäällikkö Tero Niemi sanoo.. Aineelliset vahingot olivat isot, mutta henkilövahingoilta vältyttiin silloinkin. Pelastajien työ painottuu tulitöiden hallintaan ja turvallisen työskentelyn varmistamiseen. Hänestä on arvokasta, että laivanrakennusta turvaa oma palokunta. Palokunnassa työskentelee 53 henkilöä, ja he kuuluvat Meyer Turun HSSE-tiimiin. – Palokunnan ajoneuvoja uusitaan säännöllisesti ja myös varusteet ovat korkealaatuisia. Ja uskon, että omalle väellemmekin on ylpeyden aihe, että olemme telakan omaa väkeä. Edellinen uutisiin päätynyt tulipalo telakalla sattui vuonna 2023 rakenteilla olleessa risteilijässä. Niihinkin aina reagoidaan ja käydään tarkistamassa tilanne. – Näen asian myös niin, että antamillamme määräyksillä ja ohjeistuksilla on isompi painoarvo, kun olemme Meyer Turun omilla kirjoilla. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 M EYER TURKU OY:LLÄ on oma palokunta, mutta sammutusja pelastustöihin sen henkilöstöä tarvitaan harvoin. Ne käydään läpi, ja vastaavat tapaukset pyritään ehkäisemään jatkossa ennalta. Yhteistyö työsuojeluhenkilöstön ja vartioinnin kanssa on tiivistä, kertoo palopäällikkö Tero Niemi. Muutamia paloturvallisuuteen liittyviä läheltä piti -tilanteita sattuu Niemen mukaan telakalla vuosittain. – Telakalla tehdään joka päivä yksi tai useampi turvakierros, ja olemme niissä aina mukana. Kummastakaan tapauksesta ei koitunut henkilövahinkoja. Se pysyy hyvin perillä siitä, mitä missäkin päin laajaa telakka-aluetta tapahtuu, ja voi tarjota palveluja myös alueella toimiville yhteistyökumppaneille. Hitsaus, polttoleikkaus ja muut palovaaraa aiheuttavat työt ovat arkipäivää laivoja rakennettaessa. Turun telakalla onkin toiminut oma paloasema ainakin vuodesta 1940. Suuri laivapalo telakalla on sattunut viimeksi vuonna 1999
Hyvä noste telakalla jatkuu, sillä vii dennen Iconristeilijän tilaus varmis tui tänä syksynä, samoin kuin optio kuudennen ja seitsemännen aluksen rakentamiseen. Pitkät vuorot, pitkät vapaat Tilauskannan kasvu on lisännyt myös palokunnan valvontatöitä, minkä vuoksi pelastushenkilöiden määrää on hieman lisätty. Laivanrakennuksen edetessä riskitaso nousee vaiheittain. – Mitään estettä ei ole sille, että pelastushenkilömme äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi. – Jo varhaisessa vaiheessa pyritään siihen, että laivan omat järjestelmät tukevat rakentamisen paloturvalli suutta. Eri työvaiheiden yhteispeli on suunniteltava tarkkaan, kun samaan aikaan alusta varustellaan ja tehdään tulitöitä. Palosammutinten tarkastus on yksi palokunnan tehtävistä. Se, että laivoista tehdään paloturvallisia, edistää tur vallisuutta aluksia rakennettaessakin. Toistaiseksi palo kunta on Niemen mukaan saanut hyvin työvoimaa. Virkistysja harrastustoimintaa telakalla tarjoaa Messis, joka on telakan työntekijöiden vapaaehtoisesti ylläpitämä vapaa-ajan ja harrastustoiminnan työryhmä. Seuraavalla riski tasolla tulevat taas sitä korkeamman riskin työt, Tero Niemi kertoo. – Messissä voi harrastaa monia lajeja – on muun muassa lentopalloa, koripalloa ja ohjattuja jumppia telakan omalla kuntosalilla. Palokunnassa työ kielenä on suomi, ja tällä hetkellä kaikki sen työntekijät ovat suomenkielisiä. – Riskitaso ykköseen kuuluvat poltto leikkaamiset ja siihen liittyvät korkean lämpötilan työt, jotka ovat ensimmäisiä luvanvaraisia töitä. – Jokaisen telakalla työskentelevällä pitää olla työturvallisuuskorttikoulutus ja telakan turvallisuusperehdytys. 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Tulityötä on kaikki työ, jossa syntyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palo vaaraa. Oppilaitos vastaa myös esimerkiksi henkilöstön työturvallisuuskorttija tulityöpassikoulutuksista. Ja kaikki, jotka tekevät tulitöitä, käyvät talon oman tulityökoulutuksen, johon kuuluvat myös alkusammutusharjoitukset, palopäällikkö Tero Niemi kertoo. Työnjohtajalla on merkittä vä rooli töiden yhteensovittamisessa niin, että kaikkien osapuolten turval lisuus varmistetaan. Telakalla tulityöt on luokitel tu viiteen riskitasoon. Telakan oma työterveysasema taas huolehtii muun muassa palokunnan väen vuosittaisesta kuntotestauksesta. Laivanrakentajina on paljon ulko maalaistaustaisia, joten telakalla käy tetään usein englantia ja perehdytys ja koulutusmateriaalit on käännetty 18 eri kielelle. Niille työntekijöille, joille kuntotestin läpäisy on tuottanut haasteita, on tänä vuonna perustettu oma ryhmä, joka saa ohjausta ja tukea fysioterapeutilta. Koska palokunnan työ painottuu ennakointiin ja valvontaan eikä päivystykseen, henkilöstöllä ei ole Koulutusta, terveydenhuoltoa ja virkistystä M EYER TURKU OY:LLÄ on oman palokunnan lisäksi myös oma laivanrakennusoppilaitos, joka kouluttaa muun muassa laivalevyseppähitsaajia, koneasentajia ja laivasuunnittelijoita. Kokeilun tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja tukea työurien jatkumista. Sen on määrä valmistua kesällä 2026. Loistoristeilijöitä maailmalle Parhaillaan Meyer Turun telakalla ra kennetaan kahta uutta Iconkokoluo kan risteilijää yhdysvaltalaiselle Royal Caribbean varustamolle. Icon 4 alus on vielä ulkopuolisten katseilta pii lossa rakennusaltaassa, mutta Icon 3 eli Legend of the Seas laskettiin vesille telakan edustalle alkusyksystä. Esimerkiksi viime kesänä tarjolla oli myös melontakurssi, Niemi kertoo. Mutta suomen kieli pitää hallita niin hyvin, että työs sä pärjää, Niemi huomauttaa. Katsotaan, että palojärjes telmät tulevat käyttöön ja paloovet ajallaan paikoilleen. Kun riskitaso on nolla, kyse on vakituisesta tulityö paikasta, jonka työympäristössä on vain metallia. – Näitä riskejä turvallisuusorgani saatio hallitsee yhdessä tuotannon kanssa. Laivan materiaa livalintoihin emme vaikuta, mutta oh jeistamme, että esimerkiksi pakkaus materiaalit olisivat lähtökohtaisesti palojatkamatonta, Niemi kuvailee. Merellä seilaavissa laivoissa tuli palojen riski on minimoitava kaikin mahdollisin tavoin. Meyer Turun palve luksessa työskentelee tätä nykyä yli 2 300 henkeä, ja lisäksi telakalla toimii iso joukko alihankkijayrityksiä. Käsisammuttimia on laivoissa noin 3 000 ja telakka-alueella noin 1 300.
Palokunnan päivävuorossa on aina toistakymmentä ja yövuorossa kah deksan työntekijää. Telakan palokunta on kuitenkin yksi VarsinaisSuomen hyvinvointialueen ensivasteyksiköis tä, eli sille tulevat hälytykset muun muassa telakkaalueella tapahtuvis ta sairauskohtauksista. Niitäkin isolla työpaikalla toisinaan sattuu. Yhtiö kuuluu myös Nolla tapaturmaa foorumiin sekä Euroopan risteilijä telakoiden yhteiseen Safety Interest Group ryhmään. Aiemmin sekä työvuorot että vapaajaksot olivat lyhyempiä. Samoin jaamme myös hyviä ideoita ja käytäntöjä, Tero Niemi kertoo. – Safety Interest Group kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jo varhaisessa vaiheessa pyritään siihen, että laivan omat järjestelmät tukevat rakentamisen paloturvallisuutta. Sittemmin hän on toiminut vuororyhmän johtajana, palomestarina ja apulaispalopäällikkönä, kunnes siirtyi palopäällikön tehtävään vuosi sitten.. Työrupeamaa seuraa kuuden päivän vapaa. – Pitkien vapaiden ansiosta ehtii tehdä muutakin kuin käydä töissä. Hänestä telakan turvallisuustyötä kehitetään systemaattisesti ja johdon vahvalla tuella. Vuorojärjestelmä alkaa kahdesta 12 tunnin päivävuoros ta, jonka jälkeen tehdään kaksi 12 tun nin yövuoroa. Mittavassa operaatiossa työt keskeytetään ja kaikki alueella olevat henkilöt lasketaan. Sen periaattee na on, että emme kilpaile turvallisuu dessa, vaan jaamme toisillemme lä heltä piti tilanteita ja opimme niistä. Telakan turvallisuusorganisaa tio hakee oppeja muiltakin telakoil ta, sekä Suomesta että ulkomailta. Ylipäätään nykyään ihmisillä vapaa ajan merkitys on kasvanut, ja hyvä tasapaino työn ja vapaaajan välillä auttaa jaksamaan työssä, Niemi arvioi. – Yksi esimerkki on myös sähköinen järjestelmä, jonka avulla hallitaan tuli työlupia ja jota on kehitetty koko ajan käytännöllisempään suuntaan. Lisää aiheesta TTT-lehti 1/2024: Jatkuva muutos on telakan normaali Tero Niemi tuli telakalle palomieheksi 20 vuotta sitten. Turvallisuudessa ei kilpailla Noin kerran vuodessa Meyer Turun telakalla järjestetään kaikkia toimin toja koskeva palo ja evakuointihar joitus. Palokunnan toimin nassa se näkyy muun muassa inves tointeina kalustoon sekä turvallisuus järjestelmiin ja laitteisiin, kuten paloilmoitinjärjestelmään ja lämpö kameroihin. Lisäksi muutaman kerran vuodessa järjestetään pienem piä, rakennuskohtaisia palo ja eva kuointiharjoituksia. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 47 varallao loaikaa, kuten pelastuslaitok sissa yleensä. Sen ansiosta pysymme koko ajan kartalla, kuinka paljon tulitöitä laivoissa teh dään, mikä auttaa kohteiden valvon nassa, Niemi toteaa. Tähän järjestelmään palokunta pää tyi muutama vuosi sitten, kun kokei lun jälkeen enemmistö työntekijöistä sitä kannatti
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK ETHÄN SAA sähköiskua?. Yksi tapauksista sattui viime vuonna, kun puunhoitaja sai kuolet tavan sähköiskun puunoksien har vennustyössä. Kun työpaikalla sähkölaitteet ja johdot ovat kunnossa ja oikeat työtavat hallussa, myös sähköturvallisuudessa päästään pitkälle. Kuolemaan johtaneet sähköiskun aiheuttamat työtapaturmat ovat harvinaisia: niitä on kymmenen vii me vuoden aikana sattunut yhteen sä viisi. Määrä on melko pieni siihen nähden, että työsuojelutarkastuksia tehdään vuo sittain koko maassa noin 20 000. Luvut perustuvat Tapaturmavakuutuskes kuksen (TVK) tilastoihin, ja ne koske vat palkansaajille sattuneita työpaik katapaturmia. Suurin osa näistä on lieviä, enintään kolmen päivän sairaus poissaoloon johtavia tapauksia. – Työsuojelutarkastajat kiinnittä vät työpaikkatarkastuksilla huomiota esimerkiksi sähkölaitteiden kuntoon ja katsovat, onko jatkojohtoja sellaisis sa paikoissa, joissa pitäisi olla kiin teät asennukset, kuvailee ylitarkastaja Janne Laakkonen ItäSuomen alue hallintovirastosta. Suoraan sähköturvallisuutta koske via velvoitteita annettiin työnantajille työsuojelutarkastuksen perusteella viime vuonna noin 160. 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 Fiksusti töissä S UOMESSA SÄHKÖISKUN aiheuttamia työtapatur mia sattuu vuosittain noin 700–1 000. Vuonna 2024 sähköturvallisuus nousi käsiteltäväksi aiheeksi noin 200 työsuojelutarkastuksessa. – Velvoitteet liittyivät usein juuri Sähkö on hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä. Yleistä sähköturvallisuutta ja sähkö turvallisuuslain noudattamis ta maassamme valvoo Tukes. Työsuo jeluviranomainen taas valvoo työ turvallisuuslain noudattamista ja siten myös sähköturvallisuutta yhtenä osa na työolosuhteiden turvallisuutta
Valokaaresta voi pahimmillaan aiheutua vakava tapaturma. Ilmiötä hyödynne tään esimerkiksi hitsauksessa. Laakkonen muistuttaa työnantajan velvollisuudesta valvoa työvälineiden kuntoa sekä sähköturvallisuuteen liit tyviä käytäntöjä siinä missä muitakin työskentelytapoja. Onko jännitettä vai ei. Tarkastuksella on voitu havaita esimerkiksi, että sähköjohtoja on kul kuväylällä tai muussa paikassa, jossa ne ovat rikkoutumisvaarassa. Tapaturma olisi voitu estää, jos hitsauskopin raot olisi tiivistetty. Kehonosista loukkaan tumisvaarassa ovat useimmin kädet ja sormet. Viime vuonna sattu nut puunhoitajan sähköiskuturma on mainittu listauksessa. Työsuojeluviranomainen tutkii kaikki tietoonsa tulleet vakavaan louk kaantumiseen tai kuolemaan joh taneet työpaikkatapaturmat. Se tarkoittaa jännitteen syntymistä johonkin kappaleeseen toisen lähellä sijaitsevan kappaleen sähkövirran ja sen aiheuttaman magneettikentän vaikutuksesta. Työntekijä oli hitsannut siltaa hitsauskopista, joka oli rakennettu junaradan yläpuolelle. Tästä kertoo muun muassa hitsaajan vakava loukkaantuminen työtapaturmassa yhteisellä työmaalla vuonna 2021. Tai käy tössä on jo rikkoutuneita laitteita tai teipattuja johtoja, Laakkonen sanoo. – Jos esimerkiksi suurjännitejohtojen lähellä maassa kulkee maadoittamaton kaapeli, siihen voi indusoitua jännite suurjännitejohdon vaikutuksesta, vaikkei se olisi kiinni sähköverkossa. Silloin sähkö isku voi sattua myös sellaisissa kohteissa, joissa on suurjännite, joka on merkittävästi voimakkaampi kuin tavallisessa pistorasiassa oleva pien jännite. Tyypillisimmin ne tapahtuvat esineitä käsitellessä, käsikäyttöisillä työkaluilla työskennellessä ja koneita käytettäessä. Vioittuneista johdoista ja laitteista saa dut sähköiskut korostuvat myös niissä työsuojeluviranomaiselle tutkittavaksi tulevissa työtapaturmissa, joissa sähkö on ollut osallisena. Määrällisesti tällai sia tapauksia sattuu enemmän muille työntekijöille kuin sähköalan ammat tilaisille, Janne Laakkonen arvioi. Kun työntekijä oli katkaissut hitsauslankaa, siihen oli tullut valokaari. Kun riskienarvioin nit tehdään huolellisesti ja työturvalli suustyötä muutenkin asianmukai sesti, sähköturvallisuudessakin päästään pitkälle. – Sähköalan ammattilaisten työ tapaturmissa taas on tyypillisempää, että työkohteessa onkin jostain syystä ollut jännite, kun oletuksena on ollut, että kohde on jännitteetön. Laakkonen muistuttaa myös vaa rasta, joka liittyy induktioilmiöön. Tähän sisältyvät myös riit tävä perehdytys ja opastus koneiden sähkö turvalliseen käyttöön. Tapaturmien riski kasvaa, jos vaara ei tunnu enää vaa ralta ja varmistuksista aletaan lipsua, Laakkonen toteaa. 5/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 i VALOKAARESTA VAKAVA LOUKKAANTUMINEN T ÄSSÄ JUTUSSA MAINITTUIHIN TVK:n tilasto lukuihin eivät sisälly työpaikkatapaturmat, joissa aiheut tajana on valokaari. Usein niiden syynä on korkean esineen osuminen ilma johtoon. Työmaalla oli rakennettu junaradan ylikulkusiltaa. Janne Laakkonen arvioi, että tutkittavien tapausten joukossa on vuosittain joi takin kymmeniä sähkötapaturmia. Tarkkana kaapeleiden kanssa Tapaturmavakuutuskeskus kerää tiedot kaikista tietoonsa tulleista kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista ja ylläpitää niistä listausta Työtapaturma tietosivustollaan. Vanerista tehdyssä suojakopissa oli ollut pieniä rakoja. Työntekijä oli ilmeisesti vahingossa painanut hitsaus langan automaattisyötön päälle sillä seurauksella, että osa langasta oli kulkeutunut kopin raosta ulos ja osunut juna radan jännitteisiin ajolankoihin. Silloin siitä voi saada sähköiskun. Myös Tukes päivittää verkkosivuil leen listaa kaikista sen tietoon tul leista, kuolemaan johtaneista sähkö tapaturmista sitä mukaan, kun niiden perustiedot ja syyt on selvitetty. Ja vaaratilanteita voi aiheutua myös maakaapelien katkeamisesta. Sähköalan ammattilaisten on luon nollisesti noudatettava oman alansa turvallisuusmääräyksiä. jatkojohtoihin ja sähkölaitteiden kun toon. TVK:n tilastojen mukaan palkan saajille sattuu sähköiskutapaturmia eniten rakennusalalla ja teollisuudessa. Valokaari tarkoittaa sähkö purkausta, joka syntyy, kun sähkö virtaa ilman tai muun kaasun läpi kahden elektrodin välillä. – Jos esimerkiksi metsäkoneen puo mi tai kaivinkoneen kauha ottaa kiinni ilmajohtoon, sähköiskun riski on ole massa. – Ammattilaisia saattaa uhata oman työn riskeille sokeutuminen ajan ja toistojen myötä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi rakennusalalla toimineen yhtiön edustajalle päiväsakkoja työturvallisuus rikoksesta ja vammantuottamuksesta. Lisää aiheesta www.tukes.fi/sahko/sahkotapaturmat www.tyotapaturmatieto.fi. Kaikista palkansaajista sähkötapa turmia on viime vuosina sattunut eniten nuorille eli 20–34vuotiaille tekijöille. Mukana ovat niin yksityishenkilöiden kuin työtekijöidenkin tapaturmat. Ottamatta kantaa puunhoitajan tapaukseen Laakkonen pitää ulkona luonnossa sattuvia sähkötapaturmia harvinaisina
Työni vaatiikin päivittäistä harkintaa siitä, mitä julkaistaan. Itsetarkoitus ei kuitenkaan ole hauskuus tai huumori, vaan ne ovat keinoja, joiden avulla pyrimme viesti mään kaupungista jotain olennaista. SOMESSA VIESTIVÄT MYÖS kaupungin eri toimialoilla työskentelevät vies tinnän asiantuntijat ja virkamiehet. PIDÄN ENITEN SOMEVIDEOIDEN teke misestä ja sen pohtimisesta, millä ää nensävyllä asiat postataan. 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2025 URAPOLULLA KUOPION SOMEILMEEN HALUTAAN olevan leikkisä, samaistuttava, rakas tettava, älykkäästi huumoripitoinen ja luotettava. Esimerkiksi keväällä arvuutimme kuntalaisilla, milloin kaupungintalon rikki mennyt kello taas toimii. Tar koitus oli lisätä asukkaiden yhteisölli syyttä ja yhteenkuuluvuutta nyt, kun Kuopio täyttää 250 vuotta.. On välil lä haastavaa muotoilla virkakielellä kir joitettu asia niin, että sen voi kertoa ymmärrettävästi kuntalaisille. Tarkastelen, onko Kuopio saanut lisää seuraajia, mikä heidän ikäjakaumansa on ja mitkä ovat olleet kymmenen sitouttavinta videota. Toimittajana olin kuin turisti na Kuopiossa, pääsin eri tapahtumiin, Kuopio tanssii ja soi esityksiin tai vaikkapa sisävesiristeilylle. Vuonna 2013 Kuopiolla oli sosiaalisessa mediassa vain Facebook sivut. VALMISTUTTUANI KOLME VUOTTA myö hemmin minut vakinaistettiin Kuo pion kaupungille viestinnän asian tuntijaksi. Teen neljästi vuodessa someseu rantakoosteen. Ihastuin Kuopioon, sillä näin ja koin heti kaupungin parhaat palat. ItäSuomen yliopistossa Joensuussa olin opiskellut suomen kieltä, mediakulttuuria ja viestintää. Itse saan sparrausapua muilta viestinnän työntekijöiltä. Sen perus teella päätetään, mitä ajankohtaisia aiheita jaan edelleen somessa ja kau pungin verkkosivuilla. Artikkeleiden kirjoittamisen ja some kuvien ohessa teen muun muassa somevideoita. Työhöni kuului esimerkiksi ajan kohtaisten uutisten ja artikkeleiden kirjoittamista kaupungin verkko sivuille. TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVA SANNA PIETIKÄINEN/KUOPION KAUPUNKI Kaupungin ääni maailmalle Elina Saarela 32-vuotias viestinnän asiantuntija työpaikka: Kuopion kaupungin markkinointija viestintäyksikkö harrastaa ryhmäliikuntatunneilla barrea Urapolulla Työni vaatiikin päivittäistä harkintaa siitä, mitä julkaistaan. T ULIN ENSIMMÄISEN KERRAN kesätöihin Kuopion kau pungin viestintään verkko toimittajaksi. Autan heitä teknisissä ja sisällöllisis sä pulmissa. Näitä huomioita käymme läpi, ja kehitämme siten someviestintäämme entistä vaikuttavammaksi. Työnkuvaani kuuluu myös seurata kaupungin asioista käytävää keskus telua ja sen ilmapiiriä. Nykyisin kaupunki näkyy somessa myös Instagramissa ja LinkedInissä
Ensi numerossa TTT-LEHTI 1/2026 ILMESTYY 25.2. Kaikki toimialatietonsa lisänneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on Ruissalo Span yhden vuorokauden kylpyläloma kahdelle hengelle. KU VA AD O BE ST O C K. Toimialatieto lisätään syöttämällä sähköpostiosoite uudelleen tilaussivun laatikkoon. 25.2. Uudet työikäisten ruokasuositukset Varmista vierailijan turvallisuus TYÖ PIRSTAL OITUU Hyvä uutiskirjetilaajamme, päivitä tietosi ja osallistu samalla kylpyläloman arvontaan Keräämme toimialatietoa palvellaksemme teitä paremmin. tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje/ SEURAAVA ARVONTA ON 19.1. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Miten johtaa tunteita
Parempi hygienia, parempi liiketoiminta www.tork.fi/toimistonhygienia Tork, an Essity brand. Efficiency made easy Uutta Helppoa tehokkuutta Maksimoi siivoojien aika Tork-toimistohygieniaratkaisuilla, jotka on suunniteltu parantamaan tehokkuutta ja säästämään arvokasta siivousaikaa