TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2020 15 € OPETTAJAN TYÖ MYLLERRYKSESSÄ RYYPÄTESSÄ OLI MENNÄ HENKI KOLMEN LUOKAN VAROITUSVAATTEET Työporukka + HOUKUTTELEEKO monitilatoimisto työpaikalle. HITSAUTUU HUUMORILLA Melua EI PIDÄ SIETÄÄ
Contour Rollermouse Red plus auttaa sinua tekemään työpäivästäsi tehokkaamman, ja huomaat suurempia hyötyjä jokapäiväisessä elämässäsi. Löydät ergonomisten tuotteiden koko valikoiman osoitteessa www.contourdesign.fi TOIMINNALLISUUTTA, MUKAVUUTTA JA ERGONOMIAA ilmainen kokeilu päivän 14 TTT-Magazine_5_Rollermouse-Ergo_220x280+5mm.indd 1 21-09-2020 15:14:20
31 Terveys ajassa 32 Riippuvuus oli viedä hengen K Mikään ammatti ei suojele päihderiippuvuudelta. 22 Teknostressi uhkaa älylaitteiden ja sovellusten suurkuluttajaa Teknoaddiktio vaikuttaa kehoon, käyttäytymiseen ja aivoihin. Yrittäjä Ilkka O. 48 Tapaturmainen kuolema Huoltomies menehtyi klapikoneen ääreen. 49 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa KANNESSA HENRI KORKELAINEN KUVA PETRI JAUHIAINEN K = kannessa Sisällys 5/2020 50 44 Virtuaalitodellisuuteen voidaan luoda monenlaisia työtiloja. 24 Työ ajassa Terveys 26 Terästehdas mittelee melua vastaan Tavoitteena on luopua joskus kuulonsuojaimista. Turvallisuus 38 Tee itsesi näkyväksi K Mitä varoitusvaatteen hankin nassa on otettava huomioon. KU VA SU VI SI EK IL Ä KU VA TY Ö TE RV EY SL AI TO S, VI RT U AR IO ™, JO SE U U SI TA LO. HELSINGIN KAUPUNGIN PERUS OPETUKSEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TIMO SAARINEN. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Maailman parhaat opet muutosmyllerryksessä K 10 Painavaa puhetta työuupumuksesta Työ 14 Nikulaisia – ja ylpeitä siitä K Huumori tuo työhyvinvointia. 18 Uudet tilat, uudet tavat K Monitilatoimisto tarjoaa vaihtuvia työpisteitä. 29 Meluntorjunta on kuin palapeliä K Kuulonsuojaus ei ole melun torjuntaa. 42 Turvallisuus ajassa 44 Aitouden tunne yllätti virtuaali koulutuksessa Innostus näkyy myös oppimis tuloksissa. 34 Terveenä töissä Painonhallinta puheeksi ihmistä kuunnellen. Lavas ajaa työmatkat sähköllä. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita
Monet silmänhuuhtelunesteet ovat fosfaattipuskuroituja Kun silmät altistuvat tapaturmassa syövyttävälle aineelle, on silmien välitön huuhtelu useimmiten ratkaisevan tärkeää. cation during treatment of ocular burns”. Burns 27(5):459-464. (2019) ”Irrigation with phosphate-buffered saline causes corneal calci. Fosfaatilla onkin neutraloiva vaikutus syövyttävissä emäsja happoroiskeissa, mutta jos se joutuu kosketuksiin kalsiumionien kanssa, syntyy reaktio, joka saattaa aiheuttaa kalkkeutumista. l C., Dutescu R.M. Aina sitä ei voida poistaa edes kirurgisin toimenpitein, joten silmän pysyvän vaurioitumisen riski on olemassa. “Tiedetään, että fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste voi aiheuttaa sarveiskalvon kalkkeutumista, mikäli se pääsee kosketuksiin kalsiumionien kanssa, mutta kyse ei ollut nyt tästä. cation”. Sarveiskalvon kalkkeuma on sarveiskalvon pinnalla olevaa valkoista saostumaa, jota ei saa huudeltua pois. Silmässä on luontaisesti kalsiumioneja. Monet markkinoilla olevista silmänhuuhtelunesteistä ovat fosfaattipuskuroituja. “Tutkimuksessamme paljastui jopa pelottavia lopputuloksia. Varmista turvallinen silmänhuuhtelu! Käytä 100 % fosfaatitonta Cederroth silmänhuuhtelua. Moist swabs, compresses, phosphate buffers, and other forms of malpractice”. Pahimmassa tapauksessa syövyttävän aineen aiheuttamat silmävauriot voivat johtaa pysyvään vaurioon, kuten näön heikentymiseen tai sokeuteen. Tästä huolimatta fosfaattipuskuroidut silmänhuuhtelunesteet ovat yleisiä työpaikoilla ja teollisuuden eri aloilla. (2010) ”Current Recommendations for optimum treatment of chemical eye burns. (2001) ”Phosphate buffer in alkali eye burns as an inducer of experimental corneal calci. Mielestäni fosfaattipuskuroitu silmänhuuhteluneste pitäisi asettaa käyttökieltoon ja poistaa markkinoilta. Tutkimuksessamme ilmeni, että sarveiskalvon vaurioituessa näitä kalsiumioneja voi “vapautua”, ja joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo kahden minuutin huuhtelun jälkeen”, sanoo Schrage. Burns 45:1871-1879 Schrage N.F. Silmätautien erikoislääkäri, professori Norbert Schrage Kölnin kaupunginsairaalasta tapasi vastaanotollaan potilaan, joka oli saanut silmäänsä syövyttävää emäksistä ainetta. Silmään kohdistuu pysyvän vaurion riski jo kahden minuutin fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön jälkeen. Schrage N.F., Schlossmacher B., Aschenbrenner W., Langefeld S. Kalsiumioneja löytyy yleensä työpaikoilta, missä käsitellään sementtiä, betonia ja kalkkia. Br J Ophthalmol 94(11):1519-1522. Voin suositella joitakin fosfaatittomia huuhtelunesteitä”, sanoo Schrage. Sarveiskalvon kalkkeumariskin poistamiseksi pitäisi käyttää fosfaatitonta silmänhuuhteluainetta. (2010) ”Changing the composition of buffered eye-drops prevents undesired side effects”. Viime vuosina useat raportit ovat osoittaneet fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen käytön vaaroista silmää syövyttävien aineiden huuhtelussa. Nyt uusi tutkimus vahvistaa nämä havainnot. Potilas oli huuhdellut silmänsä fosfaattipuskuroidulla silmänhuuhtelunesteellä, minkä jälkeen hänellä ilmeni sarveiskalvon kalkkeutumista, vaikka syövyttävä aine ei ollut sisältänyt kalsiumia. Schrage N.F., Frentz M., Reim M. Mitä sarveiskalvon kalkkeuma tarkoittaa. “ Joutuessaan kosketukseen fosfaattipuskuroidun silmänhuuhtelunesteen kanssa sarveiskalvon kalkkeutumisen riski on olemassa jo kahden minuutin huuhtelun jälkeen...” Terve silmä Silmä, jossa on sarveiskalvon kalkkeumaa Lähteet: Schrage N.F., Abu Sabah S., Hermanns L., Pan. Viimeisimmässä tutkimuksessa varoitetaan fosfaattipuskuroidusta silmänhuuhtelunesteestä www.cederroth.com
Sama pätee seistessä. Yleistyvätkö siis sähkösäätöiset yleispöydät. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. KIINNOSTUSTA ETÄTÖIDEN TEKEMISEEN pysyvänä ratkaisuna tuntuu olevan yhä enemmän. Tietokone oheisvälineineen ei kaunista olohuonetta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. PÄÄTOIMITTAJALTA 14.10.2020 Ergonomiaa ja tyyliä etätyöpisteisiin P ITKÄÄN ON PUHUTTU, miten työ valuu älylaitteiden myötävaikutuksesta vapaa-ajalle. Kesäkuussa julkistettu työolobarometri 2019 kertoo, että ennen koronakriisiä etätyötä teki säännöllisesti jo liki neljännes ja lisäksi satunnaisesti 14 prosenttia palkansaajista. HARVA ON KUITENKAAN HALUKAS rakentamaan pysyvää etätyöpaikkaa keittiöpöydän ääreen tai hyväksyy lautapelipinon pitkäaikaisena työpisteen korottajana. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Jakavatko koululainen ja vanhempi säädettävän työpisteen päiväja iltavuorossa. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. Etätyösuosituksen seurauksena työ on valtaamassa kodin myös ihan konkreettisesti. Kotoa tosin voi olla vaikea löytää optimaalista kalustekorkeutta seisten työskentelyyn. Jakkaralla kököttäminen ilman kunnollista selän ja käsivarsien tukea poikii ennen pitkää niskaja hartiavaivoja tai hiirikäden. Joustaville etätyöratkaisuille ja välineille löytyisi varmasti kysyntää suomalaisten verraten pienissä asunnoissa. Kokemus on opettanut, että pika-avun saa pinoamalla näytön ja näppiksen alle muutaman lautapelin tai paksuja kirjoja. Vastamelukuulokkeisiin lieneekin jo turvauduttu monessa kodissa työrauhan säilyttämiseksi. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 50. Etätyön yleistyessä sekä työnantajien että työntekijöiden on syytä ruveta miettimään, miten kotiin järjestetään sellaiset olosuhteet, että työntekijä pysyy toimintakykyisenä ja työ voidaan hoitaa tehokkaasti. Yhä useampi tuskailee, mistä löytää tilaa etätyöskentelylle. Kyse ei ole vain tiloista tai työergonomiasta, vaan etätyö vaatii sopimista. Koronakeväänä etätöitä tehneiden osuus oli Suomessa EU-maiden suurin, liki 60 prosenttia. Nähdäänkö työtuoleissa ja laitteissa uutta kotiin sopivaa muotoilua. Myös ergonomiaa kaivattaisiin etätyöpisteisiin. Koululaisen huone työpöytineen on usein paremmin varusteltu kuin etätyötä tekevän vanhemman, jonka työpiste taas tuntuu rakentuvan usein keittiönpöydän ääreen – ehkä siksi, että siihen mahtuu parhaiten levittämään tavaransa. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa KU VA JU H A SO M BY AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619. Jutun etätyöstä sopimisesta löydät TTT-lehdestä 2/20. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. Asuntomessujen etätyöpisteitä tutkailimme jutussa, joka löytyy nettisivultamme aihetunnisteella “asuntomessut”. Hyvässä työasennossa kyynärvarret lepäävät pöytätasolla ja selän asento on luonnollisen ryhdikäs. Ruokapöytä toimiikin monella ihan joustavasti väliaikaisena työpöytänä, jos kiinnitetään huomiota työasentoon ja tuolin korkeuteen. Entä minne ihmeeseen piilotetaan kaikki kaapelit ja johdot
Asiantuntijat suosittavat yövuoroihin rajoituksia (artikkeli nettisivullamme) Entäs me, joille yövuorot ovat ainoa mahdollinen keino selviytyä hoitotyös KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA AN N AM AR IA PA LS IIK O N EN. Parasta juttua voit äänestää verkossa 2.11. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin Selvittiinpä siitäkin! Ulkoinen miellyttävyys on pääomaa Juttu antoi ajattelemisen aihetta ja aloin miettimään, onko ulkonäkö voinut vaikuttaa omiin työllistymismahdolli suuksiini. Kiitos. MUUT JUTUT ”Jokainen pitää omat mikrobinsa” Ajankohtainen aihe, joka toi hienosti esiin hoitohenkilökunnan venymisen ja uuden opettelun. Suositus painot taa kuitenkin peräkkäisten yövuorojen määrää, joka sotkee vuorokausirytmiä, se ei suoraan kohdistu yövuorojen kokonaismäärään. Hyvää työtä! Taas oli useampi ajankohtainen ja mielenkiintoinen artikkeli, joten niistä kiinnostavin on haastavaa valita. Liian usein puhelias ajatellaan päsmä riksi. Lopeta puurtaminen löydä kutsumuksesi Teksti pani miettimään omaa suhdetta työhön. On toisaalta havaittu, että myös suuri yövuorojen kokonaismäärä lisää rinta syövän riskiä ja esimerkiksi sairaus poissaoloja. LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 LUKIJAT PITIVÄT LEHDEN 4/2020 kiin nostavimpana juttua Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin. Juttu aut taa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja erilaisten mielipiteiden tärkeyttä ja on hyvä työkalu esimiesten, projekteista vastaavien ja myös työryhmien käyttöön. Kiitos kaikille vastanneille! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutis kirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Päivätyöhön vaihta mistakin kannattaa harkita iän myötä, jos unettomuus alkaa kasvaa." PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Arctic Team Oy:n vieterituoli. Hyvin usein esimerkiksi työkokouksis sa jää sanomatta oma tärkeä mielipide tai sitä ei osaa sanoa kehittävästi. Juttu toimii hyvänä keinona avata keskustelua työyhteisössä siitä, kuinka ottaa paremmin huomioon hiljaisten tarkkailijoidenkin mielipiteet. Artikkeli kannusti puuttumaan risti riitaiseen tilanteeseen. Sen voitti Sari Makkonen Iisalmesta. Juttua varten haastateltu asiantuntija, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä, vastaa: Kysymys on aiheellinen ja tärkeä. Nyt hoitohenkilö kunta sai arvoisensa jutun. Turvallisesti kohti korkeuksia Mielenkiintoinen ja täysin uusi ammatti. Selvittiinpä siitäkin! Lehti oli täynnä hyviä juttuja, mutta resilienssi koskettaa jokaista työpaikkaa. Mei lahden koronatehoosastoa käsittelevä artikkeli ehkä tällä kertaa kiinnostavin. Terveysriskit kasvavat lisäksi vasta vuosien kuluttua. Positiivinen juttu, kun monessa muussa lehdessä aihetta on käsitelty lähinnä työtaakan ja eimaksettujen korona lisien kautta eli muualla sävy on ollut hyvin negatiivinen. Kerro se tai anna muuta palautetta. Itse olen tehnyt kohta kaksi vuotta pelkästään 12 tunnin yövuorotyötä, enkä koskaan ole voinut näin hyvin! Me kaikki olemme yksilöitä ja sekin olisi hyvä muistaa. Juttu korosti, kuinka merkittävää työtä sairaaloissa tehtiin. Siinä konflikteihin ja johtamisen psykologiaan perehtynyt tutkija Paula Rossi kannusti puuttumaan epäkohtiin rakentavasti. Vuorotyön terveyshaitat ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja mikäli yötyöhön ei liity omalla kohdalla selviä unihäiriöitä tai muita oireita, se viittaa onneksi pienempään riskiin. Arvomme palautetta antaneiden kes ken kolme kotimaista Nolla-käsidesiä. sä tai työelämässä. Joskus mielipiteitä voisi kuunnella kin ja muuttaa niitä tarpeen vaatiessa. Oletuksista on myös vaikea luopua. Teen itselleni tästä juttuaukeamasta jonkinlaisen huoneentaulun, jotta muistaisin pitää asian puheenaiheena jatkuvasti
Yksi houkutin voisi olla entistä viihtyisämmät työtilat, jotka palvelevat yhdessä ideoin tia ja lisäävät näin työn tehokkuutta. PALAAVATKO TYÖNTEKIJÄT TOIMISTOIHIN. 18 Miten monitila toimisto muutti työtä Kevan pääkonttorissa?. Jotta työpaikoille palaavat ihmiset tuntisivat olonsa turvalliseksi, joudutaan miettimään paitsi turvavälejä, kosketuspintoja ja ilmastointia myös vierailukäytäntöjä, työssä matkustamista ja työhön matkustamista. Todennäköisesti toimistoissa tulee olemaan jatkossa kin vähemmän työntekijöitä yhdellä kertaa. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 K UN PANDEMIA AJOI entistä useammat etätöihin, yritysten tilat jäivät tyhjilleen tai vähintäänkin vähälle käytölle. Siirtyvätkö yritykset kehityksen myötä pienempiin tiloihin vai tar vitaanko vapautuva tila muun muassa turvavälien varmistamiseen. Voi olla, että kaikki eivät kovin innokkaina palaa etätöistä toimistolle. TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA KE VA Ajassa S
– Ammatillisessa koulutuksessa opettaminen etänä on todella vaikeaa, kun normaalisti opettaja neuvoo ja näyttää kädestä pitäen. Helsingin kaupunki teki keväällä selvityksen koulutyön sujumisesta ja opettajien työhyvinvoinnista poikkeus Opettajien työ muuttui radikaalisti ja kertaheitolla, kun koulut siirtyivät etäopetukseen viime keväänä. Hän arvelee, että suurim man haasteen edessä olivat ne opetta jat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta Teamsin ja muiden etäohjelmien käy töstä. Myös Timo Saarisen mukaan moni opettaja kokee, että itse perustyöhön ei jää riittävästi aikaa. Kummallakin on pitkä kokemus opettajan työstä, ja molem mat hoitavat valtuutetun tehtävää nykyisin päätoimisesti. Saarinen kertoo, että maaliskuussa juuri ennen etäopetukseen siirtymis tä Helsingissä opettajilta tuli jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja käytännön järjestelyistä. Opetus oli muovattava uudenlaiseen muotoon esimerkiksi videoiden avulla. Opettajien kyky sopeutua muutok siin ei Läärää yllättänyt, sillä heidän työssään on viime vuosina ollut tur bulenssia muutenkin. Silti voi käydä niin, että oppilas lähtee vähillä tie doilla ja taidoilla työpaikalla tapahtu va koulutukseen. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 A LUKSI SHOKKI, sitten todella nopeaa toi mintaa. Näin kuvailevat koulutusalan työ suojeluvaltuutetut Timo Saarinen ja Virva Läärä opettajien työn mullistus ta, kun peruskoulut ja oppilaitokset siirtyivät pääosin etäopetukseen parin päivän varoitusajalla viime keväänä. Kun työssä tapahtuu uutta, kuormitukseen on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota. – Sen jälkeen etäopetus saatiin toimimaan hämmästyttävän hyvin. – Opettajat joutuvat miettimään, mikä on se kaikkein tärkein ydin, joka ainakin pitää opettaa. Etenkin kontakti eli lähiopetuksen radikaali vähentyminen on lisännyt kuormitusta. Eettinen kuormitus kasvaa, kun työtään ei pysty tekemään sillä tasolla kuin haluaisi. Siihen on kyllä ollut kohtalaisen hyvät valmiudet, vaikka on laitteissa ja oh jelmistoissa vielä kehitettävääkin. Keväästä selviydyttiin, vaikka opettajat olivatkin kevään lopulla väsyneitä ja kuormittuneita. MAAILMAN PARHAAT OPET muutosmyllerryksessä TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK oloissa. – Työmäärän kasvun lisäksi psyko sosiaalista kuormitusta lisäävät muun muassa erilaiset uhka ja vaaratilan AJASSA Virva Läärä Timo Saarinen KU VA M AR KK U VI LL M AN KU VA RI ST O KO KK O LA. Valtava työ, uskomaton digi loikka. Runsas kolmannes kertoi olevansa jonkin verran kuormittunut ja viidennes erittäin kuormittunut. Saarinen toimii Helsingin kaupun gin perusopetuksen työsuojeluval tuutettuna, Läärä toisen asteen kou lutuksen työsuojeluvaltuutettuna Tampereella. Noin 40 prosenttia vastaajista piti omaa tilannettaan hyvänä tai mel ko hyvänä. Se syö jak samista. Läärän mie lestä muutostahti on ammatillisessa koulutuksessa ollut niin nopeaa, että se on nakertanut työhyvinvointia. Uudistuksia tiiviissä tahdissa Virva Läärä toimii reilun 700 työnte kijän työsuojeluvaltuutettuna Tam pereen seudun ammattiopistossa Tredussa
Ryhmiä välillä vaihdellaan, jotta järjestely olisi tasapuolinen. Siihen ohjeena on, että tarvittavat työjärjestelyt arvioidaan työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Erityisopettajista näin koki 49 % ja lehtoreista sekä tuntiopettajista 46 %. Toisaalta kyselytietojen perusteella jopa kolme neljästä luokanopettajasta kokee työn imua, työyhteisöissä on paljon sosiaalista pääomaa eli mehenkeä ja työyhteisöön liittyvien asioiden ylipäätään arvioidaan olevan hyvin, asiantuntijat toteavat. Kouluissa pitää sopia näistä asioista, ja on sovittukin, Saarinen kertoo. Osassa Suomen kouluista on syksyn aikana ollut tartuntoja, jotka ovat johtaneet karanteenijärjestelyihin. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Kauppi, erityisasiantuntija Suvi Vesa ja vanhempi konsultti Nina Olin kirjoittivat syyskuussa julkaistussa blogissaan, että opettajien jaksamiseen korona-aikana on entistä suurempi tarve kiinnittää huomiota. Helsingin peruskouluissa syksy on Saarisen mukaan alkanut työsuojelun näkökulmasta melko rauhallisesti. Myös OAJ on tuonut esiin huoltaan opettajien työhyvinvoinnista. – Koulutyö on käynnissä, ja hyvä näin – se on yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa. Työtä ovat jo ennestään myllertäneet uuden opetussuunnitelman käyttöönotto, lisääntynyt vieraskielisten oppilaiden määrä ja oppilaiden inkluusio eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mukaan ottaminen normaaliin opetukseen. – Yhteydenottoja opettajilta ei juuri ole tullut. Miten syksy käynnistyi. Niiden hallinta vaatii erittäin hyvää turvallisuuskulttuuria ja tiukkaa johtamista. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita ja tekevät erinomaista työtä, Saarinen tiivistää.. Eniten on puhuttanut se, miten riskiryhmään kuuluvien työturvallisuus taataan. Sekä Saarisen että Läärän mukaan opettajien työssä suurin voimavaratekijä ovat työkaverit ja työyhteisön tuki. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 HUOLI OPETTAJISTA KASVAA T YÖTERVEYSLAITOKSEN vuoden 2018 Kunta 10 -tutkimuksessa luokanopettajista noin 57 % ja lastentarhanopettajista 54 % pelkäsi työmääränsä kasvavan tulevaisuudessa yli sietokyvyn. Syyslukukauden alussa suurin osa kouluista ja oppilaitoksista palasi lähieli kontaktiopetukseen. Järjestön vuonna 2017 tekemän työolobarometrin mukaan opettajien arviot työoloistaan ja työkyvystään olivat selvästi heikentyneet ja opettajilla oli terveydelle vaarallista työstressiä enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin. Tredussa toteutetaan niin sanottua hybridimallia, eli osa opiskelijoista käy paikan päällä koulua kahdessa vuorossa, ja osa opiskelee etänä tilojen väljyyden takaamiseksi. Kevään jälkeen ainakin osa opettajista lienee silti hyvillään siitä, että he voivat kohdata oppilaat ja kollegat taas kasvokkain. – Yksi hankala asia on ollut se, miten työtä ehtii tauottaa, kun esimerkiksi valvontatehtävien vuoksi opettajat ovat tavallista enemmän menossa. teet. Käytäväkeskustelujen perusteella jo tässä vaiheessa on kuitenkin havaittavissa jonkinlaista väsymistä, jonka määrä vaihtelee aloittain, Läärä sanoo
Yhteistä heidän tarinoilleen on kokemus siitä, miten helposti ylikuormitus voi ”jäädä päälle” ja muuttua normaalitilaksi, vaikka oikeasti se on kaukana normaalista. PAINAVAA PUHETTA työuupumuksesta TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK AJASSA Ex-suorittajien koko tarinan voi lukea Tunne & Mieli -lehdestä 4/2020. Kuormaa kertyi liikaa Susanna Tiljander työskenteli esimiestehtävissä rakennusalan mediassa ja koki olevansa unelma-ammatissaan. Lomalle päästyäni olin kuitenkin aivan poikki ja vain toivuin työrupeamasta. Tiljander jäi sairauslomalle työuupumuksen ja pitkittyneestä uupumustilasta aiheutuneen masennuksen vuoksi joulukuussa 2014. Pidin kuuliaisesti ruokaja kahvitauot, ja jäsentelin lomani tasaisesti pitkin vuotta. Start up -yrityksessä talousjohtajana toiminut Laura Ruotsalainen taas yritti selviytyä suuresta työmäärästään työpäivää venyttämällä. Ruotsalaisella taas todettiin vakava työuupumus talvella 2017. Kun lupasin tehdä jonkin asian, en ajatellut sitä, mahtuuko se kalenteriini. Hän kuvailee painaneensa töitä täysillä ja urakkavauhdilla mutta olleensa silti tarkka työajoistaan. Olinkin tosi paljon toimistolla yötä myöten – silloin oli rauhallista työskennellä, kun päivä oli niin hektinen. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 vastuiden lisääntyessä yhdentoista vuoden aikana. – En koskaan miettinyt, onko ajankäyttöni järkevää. – Vastaanotolla tekemäni alustava testi viittasi vakavaan työuupumukseen. Yhteistä oli hillitön itkukohtaus ja tunne siitä, että elämä ei enää ole hallinnassa. Se herätti ymmärtämään, että nyt ei riitäkään viikon tai kahden loma, jonka jälkeen palaisin töihin ja kaikki olisi hyvin, Ruotsalainen kertoo. Romahdus vei sairauslomalle Kummallakin ylikuormitus johti lopulta katkeamispisteeseen – tai romahdukseen, kuten he itse sanovat. Aluksi innostus kannatteli, mutta parissa vuodessa voimavarat kuluivat loppuun. Ruotsalainen “romahti” työterveyshoitajan vastaanotolla, Tiljander käydessään työterveyspsykologin puheilla. Aihe on heille tuttu omakohtaisesta kokemuksesta. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Voimat voivat kulua loppuun, vaikka työ tuntuisi alkuun kuinka innostavalta. Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen kehottavat ottamaan työuupumuksen riskin vakavasti. Työnkuva oli laajentunut. Videoilla he keskustelevat muun muassa siitä, miten vaivihkaa työuupumus kehittyy ja miltä tuntuu, kun seinä lopulta tulee vastaan. Jälkikäteen häntä hieman huvittaa se, että diagY STÄVYKSET Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen perustivat puolitoista vuotta sitten Facebookiin Ex-suorittajat-nimisen sivuston, jossa he ovat julkaisseet kymmeniä videoita. Tiljander kuvailee romahduksen jälkeisiä ensitunnelmiaan hämmentyneiksi. – Ajattelin, että kaikki pysyy hallinnassani, kun teen töitä kahdeksasta neljään
– Koin, että olen hirveän tärkeä ja että minun täytyy kertoa töissä kaikki asiat muille. Uusien rekrytointien osalta kontaktoin lääkäreitä, käsittelen hakemuksia ja teen työhaastatteluja. Useita tapahtumia on peruutettu tai siirretty myöhemmäksi. Mitä edellyttää tekijältään. Suurimmat haasteet. Molemmat sanovat hyötyneensä psykoterapiasta, joka on auttanut käsittelemään tapahtunutta. Yksi Ex-suorittajien tavoitteista onkin antaa toivoa kohtalotovereille. Teen Mehiläisellä päivystystiimissä lääkäri rekrytointia ja resursointia kolmeen Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopiirin päivystyssairaalaan: Haartmanin ja Malmin sairaaloihin sekä Uuteen lastensairaalaan. JONI KOISTINEN rekrytoi pääosin päivystäviä lääkäreitä, jotka voivat olla sekä vakituisia että tarpeen tullen töihin kutsuttavia keikkapäivystäjiä. Työ sisäl tää myös hallinnon puhelinpäivystystä. Miten työskennellään. Toisaalta heitä painoi syyllisyys siitä, etteivät he olleet itse ymmärtäneet hellittää tahtia. Ruotsalainen oli kaksi kuukautta sairauslomalla, minkä jälkeen hän palasi töihin osasairauspäivärahan turvin. On, olen nyt paljolti etätöissä. Työllä on suora, konkreettinen merkitys yleisen terveydenhuollonkin sujuvuudelle. Tiljander yritti 2,5 vuoden ajan palata vanhoihin tehtäviinsä, mutta paluu onnistui vasta, kun hänen työnkuvaansa kevennettiin tuntuvasti. KU VA JE N N I KI VI M ÄK I Työuupumus oli Laura Ruotsalaisen (vas.) ja Susanna Tiljanderin mielestä rankka mutta opettavainen kokemus.. Toipumisprosessi on heidän mukaansa opettanut monenlaista: itsetuntemusta, avun tarpeen hyväksymistä, oman ja perheen hyvinvoinnin asettamista etusijalle. Koulutus. Vihaa, syyllisyyttä – ja toivoa Molemmat naiset kertovat toipumisen alkuvaiheessa olleensa vihaisia siitä, että heidän työpaikallaan ei puututtu ylikuormitukseen. Koulutukset tapahtuvat etänä. – Mieluiten olisin tässä pisteessä ilman romahdusta, koska työuupumus ei ole mikään mukava kokemus. Keikkatöitä tehdään paljon, eikä työnantajilla ole aina tarjolla vakitöitä. Liiketalouden tradenomi, suuntauduin henki löstöhallintoon. Parasta. Huippuammattilaisille on lisätar vetta ja kysyntää meilläkin, vaikka olemme vetovoimainen yritys. Vanhassa työpaikassa jatkaminen tuntui kuitenkin ahdistavalta, joten hän irtisanoutui, hakeutui koulutukseen ja ryhtyi yrittäjäksi. Sittemmin kumpikin on jatkanut työuraansa ja elämä on tasapainottunut. Päätehtävät. Kun olemme saaneet tiimityöllä homman rullaa maan päivystyksessä pitkäjänteisesti ja voittaneet haastavia tilanteita. Kasvaa selvästi. Siitä on silti seurannut myös paljon hyvää, Ruotsalainen summaa. Lääkäritapaamiset ja haastattelut hoituvat puhelimitse tai Teamsin tai Skypen kautta. RAIJA LAHTINEN K UV A LO T TA S O IN I noosin saatuaan hän järjesteli töissä asioita vielä parisen viikkoa voidakseen jäädä sairauslomalle. – Olisi myös tärkeää, että työuupumukseen liittyvä leimaantumisen pelko ja häpeä poistuisivat, jotta siitä uskallettaisiin puhua ajoissa, he sanovat. – Olin töissä pitkään iloinen ja energinen, mutta loppuaikoina minusta varmasti näki, ettei kaikki ole kunnossa. Onko korona vaikuttanut. Työnantajakin on kouluttanut, ja tiimi kavereilta olen saanut apua uudelle alalle siirtyessä. Haluaisin silti nähdä työkavereita myös livenä enemmän. Esimieheltä voi kuitenkin olla vaikeaa kysyä, onko sinulla kaikki hyvin, Tiljander pohtii. Yhteistyökykyä, itsensä johtamista, vastuunottoa ja ihmistuntemusta. Työsuhteet lyhenevät ja pilk koutuvat. Osallistun lisäksi messuille, opiskelija tapahtumiin ja lääkäripäiville, tosin koronan vuoksi niitä ei ole nyt juurikaan järjestetty. Koronaaika on tuonut uusia työskentely ja yhtey denpitotapoja. Työskentelen itsenäisesti, mutta tiimityötä on paljon. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Mitä tekee rekrytointikoordinaattori. Jokaisella on tiimissä omat vastuunsa. Töitä on joskus myös iltaisin ja viikonloppuisin puhelin päivystyksen vuoksi. Liikkuvuus lisääntyy, joten rekrytoijia kin tarvitaan yhä enemmän. Helpotti, kun työkaverit vakuuttivat pärjäävänsä. Kysyntä
040 770 3043, jaana.koivisto@tttlehti.fi TUTUSTU TTT-LEHDEN uudistuneisiin nettisivuihin WWW.TTTLEHTI.FI !. Tiedätkö, mitä ilmassa on. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Joka päivä jossakin päin maailmaa, joku altistaa itsensä tietämättään terveydelle haitallisille kaasuille – rahtikonttia purettaessa, tehdasolosuhteissa, laboratorioissa tai tulipalon sattuessa. Päivitä käyttäjäkokemuksesi uudelle levelille! Ei tunnu missään! www.etra.f i ttt-lehti pikkuilmoituspohja 94x59 mm.indd 2 12.11.2019 15.06.07 Oletko kiinnostunut mainostamaan tällä paikalla. Ota yhteyttä: Jaana Koivisto, p. GT5000 Terra – työkalu vaarallisten kaasujen mittaamiseen > Kevyt kantaa mittauspaikalle > Heti valmis mittaamaan > Välittömät tulokset > Akkukäyttöinen & kestävä (IP54 luokitus) > Jopa 50:n kaasun yhtäaikainen mittaus Lue lisää: www.gasmet.com/fi/sovellukset/turvallisuus Gasmet Technologies Oy +358 9 7590 0400 / contact@gasmet.fi / gasmet.com KASK-kypärä tuntuu mukavalta päässä, koska se ei juurikaan tunnu. Kaasumittauslaite on nykyisin työturvallisuudesta vastaavalle yksi tärkeimmistä investoinneista turvallisen työpaikan takaamiseksi
Jos työkaveri käyttäytyy yksittäisessä tilanteessa epäsopivasti, se on huonoa käytöstä, eikä sitäkään toki pidä hyväksyä. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 N AURU ANTAA VOIMAA kohdata asioita, viisautta ottaa askel taaksepäin ja kykyä ihmetellä elämän kummallisuuksia. Miten sitten erottaa huumori kiusaamisesta. Johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitoksesta on todennut asiasta näin: – Työpaikkakiusaamisessa olennaista on nimen omaan se, että se jatkuu pidempään. Huumoria sopii viljellä myös työpaikoilla, kun muistetaan, ettei naureta kenenkään kustannuksella eikä hauskanpito käänny kiusaamiseksi. HUUMORI KUULUU MYÖS TYÖPAIKOILLE TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Nikulaisia – ja ylpeitä siitä 18 Uudet tilat, uudet tavat 22 Teknostressi uhkaa älylaitteiden ja sovellusten suurkuluttajaa 24 Työ ajassa S. Näin opastaa meitä Suomen Mielenterveys ry:n Mieli.fi-sivusto. 14 Huumori lisää viihtyvyyttä Niiralan Kulmassa. Nauru lisää myös terveyttä vahvistaen immuunijärjestelmää, tuoden energiaa ja vähentäen kivun tunnetta. Se rentouttaa ja suojaa stressiltä. Nauru on myös tarttuvaa, se yhdistää ihmisiä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Tässä numerossa
14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Vuokrataloyhtiössä puhalletaan yhteen hiileen Nikulaisia – JA YLPEITÄ SIITÄ TEKSTI MAIJU KORHONEN KUVAT PETRI JAUHIAINEN, NIIRALAN KULMA Kiinteistönhoitajan työ vuokrataloyhtiössä vie Henri Korkelaisen joskus korkealle.
Kiinteistönhoitaja Henri Korkelaisen työssä ei voi välttää ihmiskontakteja, mutta hän sai tulla turvallisin mielin työpaikalleen. Hän kertoo aistineensa työpaikan tuttavallisen ilmapiirin jo ensimmäisinä työpäivinään. Muiden osastojen kanssa teemme yhteistyötä puhe limen ja sähköpostin välityksellä, kiinteistönhoitaja Henri Korkelainen sanoo. Kerran vuodessa järjestettävä yrityksen yhteinen virkistäytymispäivä on Korkelaisen mielestä hyvä het ki astua ulos omista pienistä ympyröistä ja tutustua sähköpostiyhteyttä lähemmin muidenkin osastojen työntekijöihin. Siitäkin huolimatta, että osastot ovat vahvasti sukupuolen mukaan jakau tuneita ja toimivat fyysisesti erillään. – Huomasin perehdytysviikollani, että työntekijöillä on todella pitkiä työhistorioita. Pitkiä työhistorioita Taloushallintaosaston laskentaasiantuntija Tarja Tikkanen on ollut Niiralan Kulman palveluksessa 1,5 vuot ta. Uskon, että osaaikainen etätyö mahdollisuus jää voimaan, koska tästä on niin hyviä kokemuksia, Tikkanen sanoo. Ulos omista ympyröistä Korkelaisen työpäivä alkaa kello seitsemän. – Työhöni sisältyy paljon asiakaspalvelua. Monet ovat olleet ta lossa jo yli 30 vuotta. Sinä aikana hänelle on välittynyt vahva tunne siitä, että yhtiön kaikki työntekijät puhaltavat yhteen hii leen. Tikkanen nostaa esiin johtoportaan antaman mallin läpinäkyvästä ja reilusta toiminnasta, mikä vaikuttaa suotuisasti koko yrityksen henkeen ja ilmapiiriin. Korona toi suojautumisjärjestelyt. Se kertoo siitä, että työpaikassa on viihdytty. Aamun ensimmäinen tehtävä on kiertää kaikki kuusi vas tuualuetta ja tarkistaa, ovatko pihaalueet kunnossa. Tänä keväänä päivä tosin jäi pois ko ronan takia. – Saimme käsidesin ja suojavälineet käyttööm me, taukotiloja jaettiin ja ruokatunteja rytmitettiin. kasta huokuu henki, että olemme nikulaisia kaikki ja ylpeitä siitä, Tikkanen sanoo. Kuopiolaisessa Niiralan Kulmassa työhyvinvointia vahvistaa myös yhteinen huumori. Olemme tiivis porukka. Tikkanen on ollut puolestaan oikeutettu etätyös kentelyyn jo ennen poikkeusoloja. Porukka vaikutti olevan myös hyvin sa manhenkistä, Tikkanen sanoo. Hän toteaa, että osaaikaisessa etätyössä on mah dollista myös ylläpitää työpaikan sisäisiä kontakteja, mikä takaa sen, että tuntuma työyhteisöön säilyy. – Alusta lähtien on otettu avosylin vastaan. Myös hän on viihtynyt työpaikassaan erittäin hyvin. Saan työ pyyntöjä puhelimen, huoltomieslaatikoiden ja sähkö postin kautta. Toisinaan työajan ulkopuolisia tapaa misia järjestetään myös pienemmällä porukalla oman osaston kesken, ja nekin ovat tärkeitä kohtaamisia yh teenkuuluvuuden tunteen ylläpitämiseksi. Poru Kun työpaikalla pidetään huolta tiedonkulusta ja hyvästä porukkahengestä, siellä viihdytään. 5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 K UOPION SUURIMMAN vuokratalo yhtiön Niiralan Kulman henkilö kunta tuntee olevansa hyvissä kä sissä. Lisäksi kuukauden aikana tehdään tar vittavat huoltokirjan määräämät toimet. Läpinäkyvää johtamista Vahva yhteishenki on vaikuttanut siihen, että yhtiön sisäiset kuppikunnat loistavat poissaolollaan ja tiimien välinen vuorovaikutus on avointa. – Meillä oli jo ennen koronaa mahdollisuus etä työhön, mutta koronan myötä siitä tehtiin aiempaa pysyvämpi käytäntö. Kun koh taamme toisemme työtehtävien parissa, pysähdymme usein juttelemaan ja kertomaan kuulumiset. – Kesällä 2019 kävimme oman tiimimme kanssa aja massa muutaman tunnin kartingia, ja samana vuonna kevättalvella olimme viettämässä yhteistä henkilöstö päivää Tahkolla. K UN COVID-19 lähti leviämään koko maapalloa piinaavaksi pandemiaksi, myös Niiralan Kul massa havahduttiin suojautumisen tarpeeseen ja siirryttiin työskentelemään kotikonttoreihin. Olemme yhtä isoa perhettä kaikki, vaikka töitä tehdäänkin ha jallaan, Korkelainen toteaa. – Meillä on kentällä oman osas tomme kesken aina ollut hyvä yh teishenki. Vaikka työntekijöitä on 150 ja henkilöstö jakautuu useisiin osas toihin, yrityksessä on aimo annos pienen työpaikan yhteisöllisyyttä. – Esimerkiksi kiinteistöpuolen kaikki tekijät ovat miehiä, ja siivouspuolta hallitsevat naiset. Priorisoimme töitä ja siirsimme vähemmän kiireelliset tehtävät myöhempään ajankohtaan. On kan nustettu, ja olen päässyt oppimaan paljon uutta
Hän pitää huumoria tervetulleena lisänä työpaikkojen arkeen. Lisäksi se on keskinäinen liima, minkä vuoksi se kuuluu olennaisena osana ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen, Vesa toteaa. Lisäksi tehtäviä hoitaa suuri joukko erityisammattihenkilöitä, kuten sähköja putkiasentajia, kirvesmiehiä ja märkätilojen korjaajia. Henri Korkelainen säätää ohjauslaitteelta kiinteistön käyttöveden lämpötilaa. Huumori rakentaa luottamusta ja ylläpitää suhteita. Hyvä olo näkyy ulospäin, ja tunteet tarttuvat helposti. NIIRALAN KULMA Kuopion suurin vuokra-taloyhtiö huolehtii kaupungin omistamista vuokra asuntokiinteistöistä. – Jokaisessa yhteisöksi muodostuneessa työpaikassa on paljon huumoria, ja työpaikalle sopivalla huumorilla on tutkitusti myönteinen vaikutus työhyvinvointiin. Kenties juuri yhteinen huumori on syy sille, miksi yhtiön työntekijät viihtyvät työssään. i. Mielestäni huumori sopii työpaikalle, kunhan se on hyvän maun mukaista, Korkelainen jatkaa. Syntymäpäiväsankarit olivat pukeutuneet juhliin asiaankuuluvalla tavalla. – Toki otamme puheissamme huomioon työntekijöiden erilaisuuden ikävien tilanteiden välttämiseksi. Niissä asuu yhteensä yli 10 000 kuopiolaista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveystieteiden tohtori ja yliopettaja Pirjo Vesa on Korkelaisen kanssa samaa mieltä. Huumori yhdistää Henri Korkelainen ja Tarja Tikkanen arvostavat myös työpaikkansa rentoa ilmapiiriä, jossa huumorille on tilaa. – Täällä saa ja uskaltaa nauraa. Niiralan Kulmassa vietettiin viiden viisikymppisiään juhlineen toimistolaisen merkkipäivää pari vuotta sitten. Työntekijöiden keski-ikä on reilut 40 vuotta. Sen on huomattu parantavan työn tuottavuutta. – Sen lisäksi, että ilmapiiri on hyvä, meillä on käytössämme työterveyspalvelut sekä hyvinvoinnin e-passi ja lounasetuudet, Tikkanen lisää. Henkilöstöön kuuluu noin 160 ammattilaista, jotka vastaavat kiinteistöjen hoidosta, huollosta ja korjauksista ja jotka ovat jakautuneet useisiin osastoihin työtehtävien mukaisesti. Aiheina ovat usein päivänpoliittiset aiheet ja uutiset, Tikkanen sanoo. Kenties juuri yhteinen huumori on syy sille, miksi yhtiön työntekijät viihtyvät työssään. Suurimmat työntekijäryhmät ovat kiinteistönhoitajat ja siivoojat. Arvostan toimitusjohtajamme tapaa pitää tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan avoimesti kaikesta, mitä hallinnon puolella tapahtuu, Tikkanen sanoo. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 – Koen, että yrityksen toiminnan läpinäkyvyys nostattaa yhteishenkeä
PÄÄSET KYSELYYN NETTISIVUN LINKISTÄ www.tttlehti.fi/tietoja-lehdesta/lukijatutkimus Kiitos avustasi ja ajastasi! TUTUSTU UUSITTUIHIN KOTISIVUIHIMME www.tttlehti.fi. Miten lehti voisi palvella sinua ja työyhteisöäsi entistä paremmin. HITSAUTUU HUUMORILLA Melua EI PIDÄ SIETÄÄ Mitä mieltä olet TTT-lehden painetusta lehdestä ja digilehdestä. SINÄ VOIT VAIKUTTAA TTT-lehden sisältöön! Teemme lukijatutkimuksen Työ Terveys Turvallisuus -lehdestä. Arvomme vastaajien kesken 380 euron arvoisen vieterituolin sekä kolme 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää K-ryhmän liikkeissä. Lisäksi 5 vastaajaa saa kotimaisen Nolla-käsidesin. Vastaathan 6.11.2020 mennessä. Vastauksesi on meille erittäin tärkeä, joten osallistuthan tutkimukseen! ! TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2020 15 € OPETTAJAN TYÖ MYLLERRYKSESSÄ RYYPÄTESSÄ OLI MENNÄ HENKI KOLMEN LUOKAN VAROITUSVAATTEET Työporukka + HOUKUTTELEEKO monitilatoimisto työpaikalle. Aikaa vastaamiseen tarvitset alle kymmenen minuuttia. Millaista tietoa tarvitset. Samalla kysymme muutaman yleisen kysymyksen lehden lukemisesta. Kartoitamme näkemyksiäsi artikkeleista ja mainoksista
Tulevat tilan käyttäjät kävivät myös tutustumassa muihin monitila ympäristöihin talon ulkopuolella. Esimerkiksi hyvään valais tukseen ja kalusteiden ergonomiaan kiinnitettiin paljon huomiota. Käyttäjien ääni kuuluviin Henkilöstö mukaan suunnitteluun alkumetreiltä asti – se on Helinin ja Sundqvistin mukaan yksi onnistuneen tilauudistuksen kulmakivistä. Tilat ovat vielä uudenkarheat, sillä talo on hil jattain käynyt läpi mittavan remontin. Tilalle tuli avaruutta, muunneltavuutta ja tilan käytön joustavuutta. – Muutos ei koske vain tilaa, vaan myös toimintakulttuuria. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 Siirtyminen omista työhuoneista monitilatoimistoon ei muuta vain työympäristöä vaan myös tapaa tehdä töitä. Työntekijät ovat opetelleet valitsemaan sopivan työtilan päivän tehtävien mukaan: keskittymistä vaativaan työhön hiljai sen ympäristön ja vuorovaikutukseen kokoushuoneen tai muun työtilan, jossa keskustelu ei häiritse muita. Kalus teet myös testattiin etukäteen. Suunnittelu alkoi vasta sitten, kun oli selvitetty, miten silloisia tiloja käytetään, Helin kertoo. – Monesti näkee prosesseja, joissa henkilöstö voi kommentoida jo tiettyyn pisteeseen asti tehtyjä suunnitelmia. Henkilöstö arvosti hänen mukaan sa myös sitä, että työhyvinvoinnin ja työsuojelun näkökulmaa pidettiin vah vasti esillä. Kevassa suunnittelutyö alkoi kaksi vuotta ennen remontin alkua, ja hankkeesta järjestet tiin tuona aikana noin 60 henkilöstö tilaisuutta. Vuonna 2004 valmistunut rakennus muutettiin moderniksi monitilatoi mistoksi kerros kerrokselta vuosina 2017–2019, ja samalla sinne tehtiin tilat koko 530 hengen organisaatiolle. Meillä lähdettiin liikkeelle eri tavalla, käyttäjälähtöisesti. Siksi Kevassa henkilöstö otettiin tilauudistuksen suunnitteluun mukaan alusta asti. Henkilöstöpäällikkö Sonja Helin (vas.) ja henkilöstökehittäjä Laura Sundqvist esittelevät kuudennen kerroksen työpistealuetta.. Ne kulkevat käsi kädessä, eikä toista tapahdu ilman toista, korostavat Kevan henkilöstö päällikkö Sonja Helin ja henkilöstö kehittäjä Laura Sundqvist. Lisäksi meillä on ergonomiaparkki, jossa on yhteisessä käytössä olevia ka lusteita ja välineitä, kuten satulatuole ja ja rullahiiriä, myös työsuojelupääl likkönä toimiva Helin kertoo. – Kaikkiin työpisteisiin tulivat säh köpöydät, ja myös työtuolit uusittiin. Kuten monitilatoimiston ideaan kuuluu, Kevassakin luovuttiin hen kilö kohtaisista työhuoneista. UUDET TILAT, uudet tavat TEKSTI JA KUVAT HELINÄ KUJALA K EVAN PÄÄKONTTORISSA Helsingin keskustassa on alkusyksystä hiljais ta, koska koronan vuok si ihmiset ovat yhä pää osin etätyössä. Aiemmin julkisen alan työeläkelaitos toimi kolmessa eri osoitteessa
5/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Työrauha tärkeä kysymys Uuteen ympäristöön ja työskentely tapoihin sopeutuminen ei silti aina ole helppoa. Suurin osa henkilöstöstä on Sonja Helinin mukaan ollut tiloihin tyytyväisiä. Kevan ala-aula sai uuden ilmeen samalla kun koko talokin.. Koronan aikana kerrosten kahvitilat ovat olleet poissa käytöstä. Yhteiset tilat kutsuvat viettämään taukoa tai juttelemaan työkavereiden kanssa. Moni on todennut, että lopputulos on ollut hienompi ja toimi vampi kuin osasi odottaa. Yksi tyytymättömyyden ai he on ollut kokemus siitä, että työrau haa ei ole riittävästi. – Mutta on myös pieni joukko niitä, joiden mielestä tämä ei ole ollut hyvä uudistus. Tämä tuli esiin myös Työterveyslaitoksen tutkimuk sessa, johon Keva remontin valmistut tua osallistui. Lisäksi on niitä, jotka ovat pääosin tyytyväisiä mutta joiltain osin tyyty mättömiä. Heidän määränsä on kuiten kin pienentynyt – alkuun epäilijöitä oli enemmän. Myönteistä palautetta taas herättivät muun muassa yhteisöl lisyys ja yhteistyön mahdollisuudet
Osaltaan kyse on siitä, että opitaan hyödyntä mään monitilan mahdollisuuksia, mut ta myös siitä, että haasteisiin on löydet tävä ratkaisuja, Laura Sundqvist sanoo. Etätyö monelle tuttua Työrauhan parantamiseksi on Sund qvistin mukaan pohdittava esimerkiksi sitä, luotaisiinko kerroksiin rauhalli sen työn vyöhykkeitä. Toimistossa on yksi täysin rauhoitet tu, lyhytaikaiseen työskentelyyn tar koitettu tila, jossa on toistakymmentä työpistettä. Rakennusta remontoitiin kerros kerrallaan, ja ihmiset siirtyivät siksi ajaksi evakkoon muihin kerrok siin. Vaikka olisimme täällä kaik ki yhtä aikaa, jokaiselle löytyisi kyllä työpiste, Helin vakuuttaa. Koronan aikana työpaikal le tulevien on pitänyt varata itselleen työpiste etukäteen, sillä paikkoja on harvennettu. Arkipuheissa monitilatoimistot sekoitetaan yhä usein avotoimistoihin.. Molemmat HRammattilaiset ovat sitä mieltä, että modernit, viihtyisät työtilat ovat tulevaisuudessa entistä suurempi vetovoimatekijä, joka vai kuttaa myös rekrytointiin. Ylipäätään tilauudistuksessa toimin nan muutos jatkuu senkin en jälkeen, kun tilat ovat jo käytössä. Melko moni kevalainen on tehnyt etätyötä jo ennen koronaaikaakin, keskimäärin yhtenä tai kahtena päivä nä viikossa. Ylin eli kahdeksas kerros oli aiemmin johdon käytössä ja edustustilana. Myös työyhtei sön yhdessä sopimia käytäntöjä on vie lä terävöitettävä. Viihtyisyys lisää vetovoimaa Jos uudistus tehtäisiin vasta nyt, yhtä asiaa henkilöstöpäällikkö harkitsisi uudelleen. Hiljattain taloon tulleet ovatkin antaneet työym päristöstä erityisen hyvää palautetta. – Miettisin, olisiko parempi remon toida koko talo kerrallaan niin, että henkilöstö olisi sen ajan evakossa talon ulkopuolella, Helin sanoo. Nyt sauna kabinetissa voi pitää vaikka tiimipalaverin. Lisäksi useassa kerroksessa on ser mein rajattujen työpisteiden alue, jossa hiljaisuuden vaatimus ei ole yhtä ehdoton. – Monella saattaa olla jo aiempaa kokemusta monitilaympäristöstä työs kentelystä. – Remontin suunnitteluvaiheessa yhtenä huolena henkilöstöllä oli se, löytyykö kaikille varmasti paikka työn tekemiseen, jos ei ole omaa työpöytää ja tuolia. Koolla ovat Arja Leinonen (takana vas.), Taina Uronen, Asta Suvanto ja Jukka Lehtiö asiakaspalveluyksiköstä. Näissä tilanteissa työhyvinvointi jonkin verran notkahti. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2020 – Työrauha on iso kysymys. Silloin tämän kaltaiset tilat ovat jo oletusarvo, Sundqvist toteaa. Pako tettu etätyö on varmasti saanut monen havainnoimaan omia työskentelytapo jaan, niin kotona kuin työpaikallakin, hän arvelee. Pitkät ja työhön liittymättö mät keskustelut eivät silti kuulu sin nekään. Siellä puhelin on pidettävä hiljaisella ja mahdolliset keskustelut on käytävä ovien ulkopuolella. On käytävä keskustelua siitä, mikä toimii jo nyt ja missä on parannettavaa, Sundqvist painottaa. – Kun koronan jälkeen pääsemme normaaliin arkeen, voimme kannus taa ihmisiä talon sisällä liikkumiseen ja monitilan hyödyntämiseen