Työ Terveys Turvallisuus 5/2019

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2019 15 € Jumppaa KEHO VAHVAKSI ONKO AUTONOMIAA TYÖSSÄ JO LIIKAA. KOTIHOIDON ASIAKKAAT YHÄ VAATIVAMPIA RISKIENHALLINTA KYSYY YHTEISTYÖTÄ Henkilöstön + RAKENNUSTYÖMAAN ENSIAPUVALMIUDET tarkastelussa POTENTIAALI KÄYTTÖÖN Tunteet työelämässä
Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työasennolla on oleellinen merkitys. Tutustu koko RollerMouse-valikoimaamme osoitteessa www.contourdesign.fi/ Contourin RollerMousen avulla energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään… Kokeile maksutta 14 päivää! *) Tutkimuslaitoksen Userneedsin Contour Designin tekemän tutkimuksen mukaan 93% vastaajista koki lisääntyneen fyysisen hyvinvoinnin keskitetyn hiiren käytön kautta. Meille Contour Designissa on tärkeää kehittää ja suunnitella ergonomisia hiiriä, jotka lisäävät päivittäisen työskentelysi tuottavuutta. Contour Design Suomi / Contour Design Nordic / Contour Design Europe TTT-Magazine_5_RollerMouse_220x280+5mm.indd 1 01-10-2019 15:39:38. Keskitetty hiiri, kuten Contourin RollerMouse, vähentää tietokoneella työskentelyn kuormittavuutta, jolloin energiaa säästyy kaikkeen muuhun tärkeään
Putoamis suojaus on siksi tärkeää. 18 Itseohjautuvuus – hyvää ja pahaa KANNESSA Ajaako itseohjautuvuuden vaatimus karille. 22 Jopa 15 kotikäyntiä päivässä KANNESSA Työn haasteena ovat yhä huonokuntoisemmat asiakkaat. KANNESSA Riskienhallinta kaipaa helppoutta. 29 Terveys ajassa 30 Ryhtiä rankaan KANNESSA Älä painu kasaan! Turvallisuus 36 Ensiaputaito on työmaajohdon perusasioita Rakennustyömaa varautuu pahimpaan. On vaikea mitata, kuinka monta parempaa ideaa jäi kertomatta pelon vuoksi." TUNNEKOULUTTAJA CAMILLA TUOMINEN TUNTEIDEN VAIKUTUKSESTA TYÖHÖN. Terveys 26 Vaihdevuosien kanssa sinuiksi Alakuloa ja väsymystä – voisiko kyse olla vaihdevuosista. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 5/2019 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Tunne tunteesi! KANNESSA 10 Varo tiedon urkkijaa netissä Työ 14 Osaava ja motivoitunut saa paikan! KANNESSA Pidä huolta osaamisestasi. KU VA PA SI LE IN O 40 Turvaa töihin ja työmatkalle Suomessa sattuu noin 127 000 työtapaturmaa vuodessa. Se on osa työkykyä. KANNESSA NIINA JALLINOJA KUVA PETRI HÄNNINEN 36 Rakennustyömaalla työskennellään usein korkealla. 46 Turvallisuus ajassa 48 Aisapari: Työsuojelun pitää vastata nopeisiin muutoksiin 12 Äänestä parasta 32 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 22 18. 44 Vaarat tunnistettu – miten hoituvat korjaukset. Yhteisöohjautuvuudessa tiimi pitää huolta yksilöstä. KU VA VE SA TO M PU RI Lähihoitaja Mari Hinkkanen (vas.) ja osastonhoitaja Elina Porekari esittelevät potilasnostinta
Tässä on muutamia vinkkejä: 1 Rohkaise itseäsi ja muita liikkumaan säännöllisesti Liiku säännöllisesti. Haluatko lukea lisää ergonomisista haasteista ja ratkai suista. Käy osoitteessa fi.mousetrapper.com/ergonomia MITEN TERVEYDELLISIÄ ONGELMIA EHKÄISTÄÄN SINUN TYÖPAIKALLASI. Ne työpaikat saavuttavat myös todennäköisemmin liiketoimintatavoitteensa. 3 Kysy työntekijöiltä, miten he voivat Kaikki ovat erilaisia – olipa sitten kyse kiputuntemuksis ta tai kyvystä kertoa niistä. Tutkimuksemme mukaan nuoret (18–29 vuotta) ja miehet pyytävät vain harvoin apua – tässä tutkimuksessa luku oli vain 25 %. Työpaikoilla, joilla on loppuun asti mietitty työhyvinvointistrategia, on terveet ja tyytyväiset työntekijät. Sopivien työ välineiden avulla voidaan ehkäistä monenlaisia ongelmia. 2 Valitse tarkoin työntekijöiden käyttämät työvälineet Tutkimuksen mukaan 71 % ihmisistä, jotka olivat yrittäneet päästä vaivoistaan eroon teknisten ratkaisujen avulla, kokivat tilanteen parantuneen. Kantar Sifon kanssa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolet (57 %) vähintään kaksi tuntia päivässä tietokoneen ääressä työskentelevistä ruotsalaisista on kokenut työhön liittyviä kipuja. Varmista siksi, että kaikki johtajat toimivat hyvänä esimerkkinä ergonomian ja työhyvinvoinnin suhteen. Venyttele jalkojasi työpäivän aikana, mieluiten kerran puolessa tunnissa. Terveellisen työympäristön luominen edellyttää kokonais valtaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä työympäristö että tekniset ratkaisut. Kartoitimme näyttöpäätetyöskentelyyn liittyviä kipu tuntemuksia tilastollisen tutkimuksen avulla. Kysymällä työntekijöiltä, miten he voivat ja minkälaista apua he tarvitsevat, kiputiloja ja vammoja voidaan ehkäistä tai hoitaa oikealla tavalla. 4 Johtajat – olkaa hyviä esimerkkejä Johtajat toimivat esikuvina työntekijöilleen. Korkeussäädettävän työpöydän avulla työntekijät voivat muutella työasentoaan. Mielestämme luku on aivan liian korkea. Johtajien ja henkilöstö vastaavien rooli on tärkeä. Yhä useampi työnantaja on ymmärtänyt, miten suuri merkitys työympäristön terveellisyydellä on sekä yksilöille että organisaatioille. Siirtymällä ergonomisen hiiren käyttöön vältetään hiirikäsi ja muita käsivarsiin, niskaan ja hartioihin kohdistuvia vaivoja. Vietä säännöl lisesti taukoja, käytä ergonomisia työvälineitä ja rohkaise työntekijöitä liikkumaan ja aktivoitumaan – tämä voi inspiroida henkilökuntaa siirtymään kohti terveellisempiä työskentelytapoja. Pitkään samassa asennossa istu minen lisää riskiä kärsiä kuormituskivuista ja jäykkyydestä. MAINOS. Mousetrapper kehittää ergonomisia hiiriä ja lisävarusteita. Nämä tuotteet voivat vaikuttaa suuresti päivittäiseen työhön näyttölaitteen edessä
Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 32. Suomalainen Vincit-ohjelmistoyritys uskoo perinteisen johtamismallin tulleen tiensä päähän. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTT-lehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 48. Hierarkkiset yhteisöt ovat nykymaailmaan kankeita ja hitaita, eivät siis kovin kilpailukykyisiä. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 85 euroa, kestotilaus 75 euroa. Yhdessä tekeminen täyttää myös tarvettamme nähdyksi tulemiseen. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Itseohjautuvuuden vaatimus kääntääkin vanhan ylhäältä alaspäin tapahtuvan johtamisen päälaelleen. Tuuma 2019.) esittää, että tekoälyn kehittyessä tiimin merkitys korostuu. TYÖNTEKIJÖILTÄ ODOTETAAN IDEOITA, uudistumista, uudistamista ja sitoutumista. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2019. Tarjolla on myös Pukumieslounas, jos työntekijällä on haluja keskustella toimitusjohtajan kanssa esimerkiksi yrityksen näkymistä. Yksittäisen ihmisen on vaikeaa olla konetta älykkäämpi, mutta älykäs tiimi pystyy rakentamaan vuorovaikutuksessa ajattelua, jota koneiden on vaikea korvata. Henkilöstön työskentely yhdessä paransi yrityksen suoritusta viisinkertaisesti. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Niitä ei käskyttämällä ansaita. Samassa kirjassa kerrotaan yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, joka osoitti tiimityön ylivertaisuuden yksintyöskentelyyn verrattuna. Vuositilaus 95 euroa, kestotilaus 93 euroa. Ihmiset motivoituvat eri asioista ja tarvitsevat erilaista tukea. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Johtajien ja esimiesten tehtävä on olla motivoimassa ja purkamassa työnteon esteitä. Hierarkioita lienee työelämästä purettu jo pitkään. Yritys toteuttaa palvelevaa johtamista Leadership as a Service -ohjelmallaan. Suosituimpia Vincitin järjestelmässä ovat olleet muun muassa palvelut nimeltä Mentorointi, Talousluvut tutuiksi ja Apuja projektinhallintaan. Kehnoimmat yritykset karsiutuvat yhä nopeammin muutoksissa: yritysten keskimääräinen elinikä on lyhentynyt puolessa vuosisadassa 60 vuodesta alle 20 vuoteen. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. PÄÄTOIMITTAJALTA 16.10.2019 Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen I TSEOHJAUTUVUUS POHJAUTUU haluun purkaa työelämän hierarkioita, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään fiksusti, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen tämän lehden jutussa. Näille organisaatioille ennustan lyhyttä taivalta. Siinä työntekijä valitsee itse erilaisista johtamisen palveluista itselleen sopivat. Käyttöön otettu malli on seurausta siitä, että suuri osa henkilöstöstä ei enää halunnut perinteisiä kehityskeskusteluja. RATKAISU ORGANISAATION MENESTYMISEEN ei olekaan pelkästään itsensä toteuttaminen älykkäästi vaan sama yhdessä tehden. Tästä on jo runsaasti esimerkkejä, puhutaan johtamisesta palveluna. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot KU VA JU H A SO M BY. Vasta ilmestynyt kirja Tiimiäly (Hiila, Tukiainen ja Hakola. TOISAALTA KOROSTUU MYÖS tiimitaitojen tärkeys. Sitähän me kuitenkin kaipaamme – että jotakuta edes vähän kiinnostaisi, mitä minä teen. Silti niitäkin työpaikkoja yhä on, joissa takerrutaan vanhaan eivätkä työntekijät saa itse päättää, miten pääsisivät tavoitteisiinsa. Yksilöiden erilaisuuden huomioiminen tuntuukin olevan keskeinen ajatus johtamispuheessa
Arvomme vastanneiden kesken Gymba-laudan ja kaksi Tunne & Mieli sisarlehtemme VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria! Parasta juttua voit äänestää sivun 12 lipukkeella tai verkossa 8.10. MUUT JUTUT: Syö työpäivääsi lisää vireyttä Olet mitä syöt! Tämä juttu muistutti ravinnon tärkeydestä. Rehellistä ja rohkaisevaa puhetta työuupumuksesta. MUITA PALAUTTEITA: Koko lehti taas kerran täynnä kiintoi saa asiaa! Mielenterveyssyistä sairaus lomilta palanneiden omia kokemuksia olisi kiintoisa kuulla. Siinä haastatel tiin työuupumuksen kokenutta rehtori Matti Kauppilaa. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Kerro juttuvinkkisi ja anna palautetta! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.tttlehti.fi Turvallisemman, terveellisemmän ja miellyttävämmän työn asialla jo vuodesta 1971 Takaisin pinnalle masennuksen jälkeen Syö työpäivääsi lisää vireyttä TYÖSUOJELULLA PAREMPA A TYÖELÄMÄ Ä 9.-10.1.2020 Tampere WWW.TTL.FI/TSPAIVAT. Vihapuhe kuormittaa Tämän hetkiseen tilanteeseen ja tunnetilaan aivan oivallinen juttu. Kannustavaa, että norppa nousee pinnalle, vaikka kaikki oli vaan ensin pimeää. Nyt ja aina työpaikalla ajankohtainen. Meilläkin on työuupumista havaitta vissa. Hei, olipa mielenkiintoinen ja moni puolinen kokonaisuus uusi TTTlehti! Tuli luettua kannesta kanteen. Vuorotyöläisen ruokarytmi muuttuu muun vuorokausirytmin ohessa helposti epäsäännölliseksi, ja väsymys saa mielen himoitsemaan nopeaa roskaruokaa. Kerro se tai anna muuta palautetta. Henkilöhaastattelut eri aloilta ovat aina antoisia. Mikä olisi paras tapa tukea heitä. Säännöllinen ja ravitseva ruoka todella pitää vireystason yllä. Ravinto on erittäin tärkeä tekijä ihmi sen terveydessä ja hyvinvoinnissa, niin työssä kuin vapaallakin. Erittäin hyvä, tiivis ja yksinkertainen opastus asiasta. Hyvä liikkuvuus arjen avuksi Istumatyöläisenä monipuolinen liikun ta on tärkeää. Hyvin kuvaava tilanne tämän päivän työtilanteesta. LUKIJOILTA LEHDEN 4/2019 kiinnostavimmaksi lu kijat äänestivät jutun Takaisin pinnalle masennuksen jälkeen. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvottiin tuotepalkinnot. Äänestä parasta & anna palautetta! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Uupumista aiheuttavat työvuorot. GetUpMat seisontamaton voitti Lauri Valkeamäki ja Smartumliikuntasetelit menivät Päivi Haavistolle ja Jani Oksaselle. Kirjoitus oli avoin ja antoi pohdittavaa myös itselleni, organisaatiossamme on käsillä tähän verrannollinen tilanne. Omassa työyhtei sössänikin näitä on
TUNTEET PELIIN, TYÖELÄMÄSSÄKIN! TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Häpeän käsittely edellyttää haavoittuvuuden myöntämistä. Tunteita kun ei voi eristää työpaikalta. Brownin tarkastelussa haavoittuvuus kääntyy heikkoudesta vahvuudeksi ja lähteeksi innovaatioille, muutokselle ja luovuudelle. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 H OUSTONIN YLIOPISTON PROFESSORI, johtamis konsultti Brené Brown on tutkinut työkseen rohkeutta, haavoittuvuutta, häpeää ja empatiaa. !. 8 Tunteiden johtaminen vie organisaatiot menestykseen. Häpeä estää tekemistä ja uuden kokeilua. Brené Brownin puheita suomeksi tekstitettyinä löydät Ted Talk-nettipalvelusta www.ted.com. Hänen ajatuksillaan on käyttöä myös työelämässä. Uutta luovien asiantuntijoiden työhön kuuluu epäonnistuminen ja siitä seuraava häpeä. Brown neuvoo, että työpaikoilla tulee varata aikaa pelkojen ja tunteiden käsittelyyn tai muuten syntyy tehotonta ja tuottamatonta käyttäytymistä
Tuominen perää ylipäänsä inhimil listä käytöstä työyhteisöihin. 4. Onko työtä liikaa, vai onko se liian vaikeaa. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Tunteiden johtaminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta, väittää Camilla Tuominen. Tuominen toteaa, että turvattomassa ympäristössä on aivan viisasta miettiä sanomisiaan ja himmailla ideoidensa kanssa. – On vaikea mitata, kuinka monta parempaa ideaa jäi kertomatta pelon vuoksi. Jokai sen kannattaa miettiä viisaasti, kenelle tuon lahjan antaa, kuten Brené Brown on hyvin ilmaissut. Ymmärrä linkityksiä tunteiden, ajatusten ja tekojen välillä. Mitä pientä voit muuttaa tai tehdä seuraavalla kerralla toisin. Käyttäydy töissä ihmisiksi Camilla Tuominen pitää tunteiden johtamisen taitojen opettelua suoras taan kansalaisvelvollisuutena. Silloin omia tuntemuksiaan voi tarkastella pohtien, missä syy on. Hyödynnä oppimaasi seuraavassa vastaavassa tilanteessa. Ja tässä kuvioon astuu kilpailukyky. Lisäksi pystymme kohtaa maan ihmisiä esimerkiksi asiakas tapaamisissa tai kotona aivan eri taval la, Tuominen korostaa. Esimerkiksi stressi on usein epä määräinen yleisnimitys, mutta sitä voi alkaa tarkastella pohtimalla, mikä itseä stressaa ja ahdistaa. – Usein kuitenkin toimii se, että on läsnä ja kuuntelee. Kun olet kuunnel lut, voit vaikka toistaa kuulemasi ja varmistaa toiselta, oletko ymmärtänyt hänet oikein. Töistä palattuaan voi olla huonolla tuulella, vaikka kotona ei olisikaan tapahtunut mitään erikoista. Aloita itsestäsi. Niitä voi olla useita, sekä positiivisia että negatiivisia. Tässä lajissa ei jaeta pikavoittoja, vaan Tuominen kuvaa prosessia elä mänmittaiseksi matkaksi. Silloin osoitat kiinnostuksesi toista kohtaan – että olet nähnyt ja kuullut hänet. Siinäkin tapauksessa, että mielesi tekisi kohdistaa huomio toisiin. 3. 2. Ole läsnä ja kuuntele Kun ensin on oppinut tunnistamaan omia tunteitaan, ne on helpompi tun nistaa myös muissa. Vaikka vastuu on jokaisella työ yhteisön jäsenellä, erityisen tärkeään rooliin nousevat esimiehet. tunnekouluttaja Camilla Tuominen huomauttaa. Myöskään ongelmia ei uskal leta tuoda ajoissa esille, jos viestintuoja ammutaan. TUNNE TUNTEESI! TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVA SHUTTERSTOCK Vinkki Ensiaskeleet omien tunteiden tuntemiseen: 1. – Jos opimme ymmärtämään tuntei den kieltä faktatiedon lisäksi, meistä tulee paljon parempia johtajia ja esimiehiä. Tarvitaan hänen mukaansa turval lisuudentunnetta, jotta työntekijät uskaltavat käyttää koko potentiaaliaan – kuten rohkeutta ilmaista hulluim matkin ideansa tai kertoa ongelmista heti, kun ne on huomattu. Oliko päivällä sellaisia tunteita, joita en silloin käsi tellyt ja jotka purkautuvat vasta kodin turvallisessa ympäristössä. Jos tilanne on ”mennyt tunteisiin”, saat samalla het ken aikaa rauhoittua ja pystyt vastaa maan rauhallisemmin. Pysähdy. Tunnista ja nimeä tunteesi. Jo tunne siitä, että on tullut kuul luksi ja huomatuksi, yleensä helpottaa ihmisen oloa. Toista pitää kohdella kuten itsekin haluaisi tulla kohdelluksi. – Ydinasia on uskaltaa pysähtyä omien tunteiden äärellä ja oppia tun nistamaan niitä. Vastauk sesta saat hyvää lisätietoa reagoinnin tai päätöksen tueksi. Tunteiden johtamisen vaikutusta on Tuomisen mukaan hankala saada tilas toihin näkyväksi. Jou dunko toimimaan liian yksin, vai enkö koe hallitsevani työtäni. – Omaa pahaa oloansa ei saa kaataa toisten päälle, vaan tunteitaan pitää pystyä tarkastelemaan ja purkamaan viisaasti. Toinen neuvo on kysyä aina yksi ky symys ennen reagointia. – Haavoittuvaisuuden osoittaminen ja aitous ovat lahja työympäristölle. – Eihän mikään yritys pärjää, jos se ei kehity ja uudistu, Tuominen huo mauttaa. He voivat aloittaa luottamuksen ilmapiirin rakentamisen ja näyttää esimerkkiä. Sitäkin voi pohtia, että jos työpaikan arvot ja käytöstavat ovat huonot, onko se silloin oikea paik ka olla ja elää kahdeksan tuntia päivässä. AJASSA. – Jos ei osaa tunnistaa tai ymmärrä omia tunteitaan, miten voisi tunnistaa toistenkaan tunteita. H ALUATKO JOHTAA tunteita työpaikal lasi. Toisen ihmisen tunteiden kohtaa miseen tai johtamiseen Tuomisella ei valitettavasti ole antaa yhtä yleis pätevää ohjetta. Silloin paha olo ei ole tunnistamaton mössö
Kolmen teinipojan äiti ei enää palaa töistä stressaantuneena ja puolikuolleena. Yritin olla viileämpi ja hilli tympi kuin olen. Minulla oli hieno ura, ja yhteiskunnan mittareilla kaikki oli kuten pitikin, mutta olin onneton. Hyvän työelämän vaikutus läikkyy myös kotiin. (Tammi, 2018.) IHMINEN PÄRJÄÄ MÖSSÖTAIDOILLA ”MÖSSÖTAIDOT” ovat Camilla Tuomisen mukaan tulevaisuudessa ihmisen valtti työmarkkinoilla. Kun tietomassojen käsittely on jätetty tek nologian ja tekoälyn hoidettavaksi, ihminen saa keskittyä siihen, missä on parhaimmillaan. Camilla Tuominen. LISÄÄ AIHEESTA Johda tunteita, menesty työelämässä. Aina näin ei ole ollut. Kyse on enemminkin asenteista kuin varsinaisista tai doista – samoin kuin tunteiden johtamisessa. Kotonakin jaksaa silloin esittää sen ylimääräisen kysy myksen ennen reagointia. Seitsemän vuotta sitten Tuominen irtisanoutui. – Nuorena konsulttina en osannut johtaa tunteita ollenkaan. – Nyt olen onnellisempi kuin kos kaan. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Toisaalta esimerkiksi ohjelmistojätti Googlessa tehty tutkimus osoitti, että juuri psykologinen turvallisuus oli par haita tiimejä yhdistävä ominaisuus. Hän koki, ettei voinut silloisessa työpaikassaan olla koko nainen itsensä tunteineen. Olemalla aito olen löytänyt ihmi siä, jotka ajattelevat kanssani samoin. Vielä tuolloin tunteita pidettiin yritysmaailmassa haihatteluna, mutta nykyisin Tuominen on kysytty luen noija, ja suuret suomalaisyritykset ovat kutsuneet häntä puhumaan työyhteisöilleen. Vihkon piirroskuva on Camilla Tuomisen kirjasta Johda tunteita, menesty työelämässä.. Yhteistä mössötaidoille on, että toimin nalle ei voi antaa selkeitä ohjeita, vaan ihmi sen on käytettävä esimerkiksi tunneälyään ja luovittava tilanteissa sen mukaisesti. Hyvä olo läikkyy kotiin Camilla Tuominen on itse hyvä esi merkki siitä, että tunteiden johta misen hyöty näkyy myös omassa hyvinvoinnissa eikä pelkästään tule vaisuuden kilpailukykynä. – Ihmiset saivat olla inhimillisiä omia itsejään, ja vaikeistakin asioista uskallettiin puhua. Tunnejohtamisesta luennoiva kaup patieteiden maisteri elää, kuten opet taa. Näistä ominaisuuksista Tuominen käyttää sanaa ”mössötaidot”, koska niitä on hankala kuvata tarkasti tai laittaa Exceliin
Haltuunsa saamillaan tunnuksilla rikollinen pääsee seuraamaan esimerkiksi yrityksen laskutusliikennettä ja vaihtamaan asiakkaille me neviä viestejä tilitietoineen. Vahva salasana suojaa Helpoimmat tavat suojautua tietomurroilta on huolehtia koneen tietoturvapäivityksistä ja käyttää riittävän vahvaa salasanaa. Silloin vuotanutta salasanaa ei voi käyttää ristiin esimerkiksi työpaikan sähköpostissa ja Facebookissa. On suositeltavaa käyttää salasanan hallintajärjestelmää, joka tuottaa vahvoja salasanoja. Muista siis ottaa säännöllisesti varmuuskopioita tiedostoistasi. KYBERTURVALLISUUSKESKUS – www.kyberturvallisuuskeskus.fi/ fi/nain-suojaudut-nettihuijaukselta KULUTTAJALIITTO – www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/ huijarit-kuriin KILPAILUJA KULUTTAJAVIRASTO – www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/ Ostaminen-myyminen-jasopimukset/huijaukset/ Iiro Uusitalo on palkittu vapaa ehtoistyöstään Kyberturvallisuus keskuksen Tietoturvan suunnan näyttäjä palkinnolla.. Helppo tapa suojata viestejä on käyttää salaavaa pakkaustyökalua ja viestin osien lähettämisessä eri työkaluja. Varo TIEDON URKKIJAA NETISSÄ TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA PETRI MAST Mistä tietoa ja apua. Sääntöjä on hyvä kerrata työntekijöiden kanssa. T AVALLINEN TIETOHUIJAUS etenee niin, että rikollinen lähettää sähköpostitse tietojenkalasteluviestin. Käytä turvallista yhteyttä Monella on tarve työskennellä muualla kuin varsinaisessa työpaikassa. Esimerkki on Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta. Varsinaisen tiedoston voi lähettää sähköpostissa ja tiedoston avaamisen tarvittavan salasanan eri reittiä tekstiviestillä tai WhatsAppilla. Tietojen urkinnan lisäksi yritysten koneita voidaan kaapata. Sen sijaan yleisiä wifi-verkkoja ei tulisi käyttää. Suojaa tieto Työpaikalla on yleensä arkaluontoisen tiedon käsittelystä säännöt, joilla estetään ulkopuolisten pääsy tietoihin. Yleensä sähköpostiosoitteita ja tunnuksia kalastellaan massaviesteinä. Vastaanottaja klikkaa viestin linkkiä, jonka päässä kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa. Myös puhelinoperaattorin mobiiliyhteyden käyttäminen on Uusitalon mukaan turvallista. Tietoturvahyökkäyksiltä on kohtuullisen helppoa suojautua, kun muistaa joitakin perusasioita sekä käyttää harkintakykyä linkkien klikkailussa ja tietojensa luovuttamisessa. Identiteettivarkaudetkaan eivät ole harvinaisia. Salaa viestit Organisaatioiden viestiliikenteessä kulkee usein salattavaa tietoa: henkilörekistereitä, taloustietoja, asiakastietoja ja erilaisia tunnuksia. Järjestelmässä muistettavia salasanoja on vain yksi, jonka taakse voi tallentaa salasanojen lisäksi kirjautumistunnukset, PIN-koodit ja luottokorttija verkkopankkitunnukset. Näin tavoitellaan rahaa tai tietoja. Yritykset käyttävät tällöin yhteyden suojaamiseen tavallisesti VPN-yhteyttä. Jos kiristystai muu haittaohjelma lukitsee tiedostosi tai ne korruptoituvat, tiedot voidaan palauttaa käyttöön varmuuskopioiden avulla. AJASSA 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Urkintaa tehdään massaviestein Yksittäisiin ihmisiin kohdistuu harvoin suoraan tietoturvahyökkäyksiä, kertoo tietoturva-asiantuntija Iiro Uusitalo Solita Oy:stä. Monimutkainen salasana turvaa palvelun käyttäjää hyvin, mutta jokaisessa palvelussa tulisi käyttää eri salasanaa. Usein kyse on kuukausimaksullisesta palvelusta. Huonossa tapauksessa rikollinen käyttää nettiyhteyttäsi tai identiteettiäsi haitantekoon ja rikolliseen toimintaan. Kyseinen taho on vastikään varoittanut myös tekstiviestihuijauksista, joilla houkutellaan niin sanottuun tilausansaan eli tilaamaan viestin linkin kautta jotain, mitä ei ymmärtänyt tilaavansa. Kotona työskenneltäessä vaihtoehdot ovat joko VPN-yhteys tai suljettu wifi-verkkoyhteys, joka on suojattu salasanalla
Tämä on valtavaa tiedon keruuta, on selvitettävä uusimmat säädökset ja sertifikaatit. Mikroyrittäjä ahertaa selviytymisen rajoilla Mitä tekee koneturvallisuusasiantuntija. Työpäivät voivat olla pitkiä. Työterveyshuollon vaikuttavuus paranisi, jos työterveyden ammattilaiset tuntisivat paremmin ammatin vaatimukset ja työympäristön. RAIJA LAHTINEN TEKSTI EMMA KAUSTARA KUVA SHUTTERSTOCK KU V A S U SA R ÄI KK Ä L Ä. Mikroyrittäjät eivät myöskään välttämättä pidä hallintoja toimistotöitä tärkeinä. Mikroyrittäjien työterveyshuollossa olisi Laitisen mielestä paljon kehitettävää. Paljon kotoa Raumalta käsin. Standardit muuttuvat koko ajan, ja ne maksavat. Konetta tai laitetta ei voi jättää sellaiseen kuntoon, että siitä aiheutuu vaaraa. Palautumiselle jää yhä vähemmän aikaa, ja työsuoritukset kärsivät. AJASSA 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 M IKROYRITTÄJIEN TULEVAISUUS huolettaa Työterveyslaitoksen johtavaa asiantuntijaa Jaana Laitista. Turvallisuutta on pidettävä ensisijaisena, ja asiakasta on osattava ohjata oikeaan suuntaan. Maksuttomina pienetkin yritykset voisivat hankkia niitä ja kehittää laitteitaan turvallisemmiksi. Aina kyvyt eivät vastaa työn vaatimuksia. Parasta on, kun työntekijä sanoo, että näin on parempi. Suurimmat haasteet. LISÄÄ AIHEESTA Lue koko juttu www.tttlehti.fi/ mikroyrittaja-ahertaa-selviytymisen-rajoilla Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimus ryhmä selvitti vastikään suomalaisten mikroyrittäjien työkykyä ja laati suosituksia työssä jaksamisen edistämiseksi. Laitiselle tutkimus poiki tärkeän oivalluksen: yrittäjän osaamisen kehittämisellä on huomattava vaikutus tämän työkyvyn parantamiseen. Kysyntä. Yli 55-tuntinen työviikko aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, samoin pitkittynyt stressi. – Kyselyymme vastanneiden yrittäjien keski-ikä oli alle 50 vuotta. Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosentilla suomalaisista mikroyrittäjistä on huono työkyky. Pohjakoulutuksena sähköautomaatioasentaja. Yrittäjän viikkoon saattaa kertyä huimasti työtunteja, ja vapaa-aika voi jäädä liki olemattomaksi. Mitä enemmän EU-markkinoille tuotetaan tavaraa, sitä useammin tulee laitteita, joita ei saa sellaisenaan käyttää. – Palautumiseen pitää kiinnittää huomiota niin työpäivän mittaan kuin vapaa-ajallakin. Usein heiltä puuttuu siihen tarvittavaa osaamista. Arvioin asiakkaiden laitteiden, koneiden ja konelinjojen riskejä Quant Sataservice Oy:llä. Teen myös tiimityötä yrityksemme asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Alan ammattikoulutus ei riitä. Koulutus. Teen koneturvallisuusmäärittelyjä koneiden hankintavaiheessa ja autan koneiden turvallistamisen suunnittelussa. Laajaa teknistä tietopohjaa, ymmärrystä lakien ja direktiivien suhteesta toisiinsa. PETRI JÄRVINEN etsii, ratkoo ja ennaltaehkäisee laitteisiin ja koneisiin liittyviä turvallisuusriskejä ympäri Länsi-Suomea. Syntyy paheneva kierre. Tuloksissamme huonoksi koettu työkyky ja huono työstä palautuminen selittivät erittäin vahvasti huonoa työsuoritusta neljän edeltävän viikon aikana. Näin kyseiset työt jäävät helposti rästiin, mikä lisää kuormitusta. Lisääntyy, oma kalenterini on täynnä. Mikroyrittäjältä vaaditaankin hyvin monenlaista osaamista. Annan myös yleistä koneturvallisuuskoulutusta. Esimerkiksi sähköasennuksissa on paljon virheellisyyksiä. Asiakas palveluhenkisyyttä. Päätehtävät. Sekaannun moniin asioihin! Miten työskennellään. Lisäksi muun muassa Kiwa Inspecta -koneturvallisuusohjelman kautta saatu koneturvallisuusmestarin pätevyys. Valmiita ohjelmia ei ole aina käytettävissä, on laadittava raportteja, ja oma työ on varmennettava moneen kertaan. Valitettavan usein käy päinvastoin: työpäivä pitenee, kun työtä kertyy liiaksi. – Monessa mikroyrityksessä yrittäjä hoitaa sekä yrityksen pääasiallisen toiminnan että yrittäjyyteen liittyvät työt ja vielä työsuojelunkin, Laitinen kuvailee. Kun kuormitus lisääntyy, yrittäjän pitäisi levätä ja palautua. Pistää miettimään, millaisessa kunnossa he ovat eläkeikään päästessään. Palautuminen on työssä suoriutumisen kannalta keskeistä. Parasta. Työterveyshuollon järjestäminen pienituloisille mikroyrittäjille kaipaisi yhteiskunnan tukea. Työn itsenäisyys, näen uusia laitteita ja koneita, ja pystyn vaikuttamaan turvallisuuteen. Yrityskin kiittää, kun tuotannollinen varmuus lisääntyy. Mitä edellyttää tekijältään
Voit äänestää myös verkkosivulla 8.10. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut. • On suositeltavaa aloittaa Gymba-hierontapallojen käyttö lyhyemmissä jaksoissa ja lisätä käyttöä asteittain tuntemusten mukaan. • Kaksi kovuutta, koska jokainen kehonosa reagoi erilaisiin kovuuksiin erilailla. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähkö postitse: toimitus@tttlehti.fi KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme Gymba-laudan ja kaksi Tunne & Mieli -sisarlehtemme VALON VUOSI 2020 -seinäkalenteria! Äänestä parasta Ki in no st av in ju tt u TT Tle hd es sä 5/ 20 19 ol i: Pe ru st el un i: M ik ä ju tt u ei tä llä ke rt aa in no st an ut : N im i Lä hi os oi te Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Sä hk öp os ti La ita ra st i, jo s ha lu at sä hk öp os tia TT Tle hd es tä . • Pallot tehostavat verenkiertoa, lievittävät stressiä ja jännitys tiloja. Ty ö Te rv ey s Tu rv al lis uu s -l eh ti In fo : 77 14 Tu nn us : 50 20 71 6 00 00 3 Va st au slä he ty s Va st aa no tt aj a m ak sa a po st im ak su n • Gymban mukana tulee hierontapallot, jotka lievittävät lihaskipua ja jäykkyyttä jaloissa. Tilaustiedot sivulla 32.. Halutessasi voit perustella valintasi. Kokeile 14 päivää: www.gymbakokeilu.fi Uutuus! HYVÄ TYÖSUOJELU PÄÄLLIKKÖ TAI VALTUUTETTU TILAA LEHTI TUEKSESI, KUN kaipaat käytännön vinkkejä työhyvinvointiin kehitätte työpaikallanne uutta haluat luotettavaa tietoa työturvallisuudesta. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnos tavin. Hierontapallot Gymban ostajalle
Tilanne on hankalin niillä, joilla on matala pohjakoulutus. OSAAMATTOMUUDESTA SYNTYY TYÖKYKYONGELMIA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 14 Osaava ja motivoitunut tekijä saa paikan! 18 Itseohjautuvuus – hyvää ja pahaa 22 Jopa 15 kotikäyntiä päivässä S. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 K AIKKI TYÖKYKYONGELMAT eivät liity terveyteen. Muuttuva työelämä edellyttää ennakointia niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Työntekijän tulee huolehtia työ ja työllis tymiskyvystään, mutta myös työnantajan tulisi ottaa enemmän vastuuta työntekijöiden osaamisesta ja uramahdollisuuksista. Myös osaamisen ongelmat näyttävät heijastuvan työkyvyttö myyseläkkeelle hakeutumiseen. Työntekijä jää näin jumiin huonoon työtilanteeseen, eikä hänen osaamisensa seuraa nykytyön osaamisvaatimuksia. 14 Työntekijä, pelaa korttisi oikein. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat esittäneet olettamuksen, että työkyvyttömyys voi kehittyä työsuhteessa, jossa työn antaja ei panosta työntekijän ammattitaidon kehittymiseen. Tässä numerossa
Koulutus ei ole ainoa keino osaamisen kehittämiseen.. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN Niina Jallinoja kannustaa pyrkimään töissä projekteihin ja tehtäviin, joissa voi oppia uutta. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Osaava ja motivoitunut tekijä saa paikan! Hyvä ammattitaito on tärkeää pääomaa työmarkkinoilla, ja siksi siitä kannattaa pitää huolta läpi työuran. Myös osa työkyvyttömyyden syistä voi piillä osaamisen ongelmissa
Lopulta huo Niina Jallinojan kokemuksen mukaan työntekijän innokkuus kouluttautua jää monella työpaikalla hyödyntämättä.. Nyt on ehkä menossa siirtymävaihe, jolloin havah dutaan siihen, että myös ihmisten it sensä on otettava vastuuta osaamisen sa kehittämisestä, Jallinoja arvioi. Aika ajoin on hyvä pohtia, millä tasolla oma osaaminen ja motivaa tio työn tekemiseen ovat. Työnantajien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työntekijöiden työuriin. Kas vu on jatkunut tänäkin vuonna, ja yhä yleisempi syy eläkkeelle hakeutumi seen ovat mielenterveyden häiriöt. – Jos osaaminen ei pysy sillä tasolla, kuin työantajat sen haluavat olevan, sillä on väistämätön vaikutus työllis tymiskykyyn. Yhtä tärkeää on se, että työntekijä tarttuu eteen tuleviin kehittymisen mahdollisuuksiin ja mielellään myös etsii niitä aktiivisesti. – Kun tulee uutta teknologiaa ja ale taan tehdä uutta bisnestä, osa yrityk sistä irtisanoo yt:eissä ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista. – Vahva epäilys on, että osaamisen ongelmat voivat näyttäytyä työkyky ongelmina. Tarvitsisinko uutta osaamista. Hetken päästä ne palkkaavat korkeakouluista valmistuvia ihmisiä, joilla on hallus saan uusin teknologia. Kun ihminen ei koe selviytyvänsä työssään, se aiheuttaa turhautumista ja voi jopa johtaa mie lenterveysdiagnoosiinkin, Kankainen sanoo mutta painottaa sitä, että ilmiö vaatisi lisää tutkimista. Näin arvelee työeläke yhtiö Varman johtava asiantuntija Hanna Kankainen. Se vaikuttaa myös siihen, että saa pitää nykyisen työpaikkansa, sanoo lehtori Niina Jallinoja ammatti korkeakoulu HaagaHeliasta. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 P YSYNKÖ MUKANA työn muutoksissa. Jallinojan mielestä vastuu osaami sen kehittämisestä on sekä työnanta jalla että työntekijällä. Osaamisen ja kyvykkyyden puutteet voivat hänen mukaansa johtaa työ paikalla epäselviin ongelmiin, joiden juuri syyt jäävät piiloon. Tutkimuksen mukaan yritykset hyödyntävät nih keästi henkilöstönsä potentiaalia, kun liike toiminta muuttuu. Uudet osaajat vanhojen tilalle Jallinoja on tuoreessa, vielä julkaisemat tomassa väitöskirjassaan tarkastellut yli 40vuotiaiden ja yli 50vuotiaiden italan ammattilaisten ja tradenomien osaamisen kehittämistä. Työkyvyttömyydessä uusia piirteitä Osaamisen ongelmat voivat heijastua myös työkyvyttömyyseläkkeelle ha keutumiseen. Se vaikuttaa mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä eläkeikään asti ja ylikin, jos ihminen itse sitä toivoo. Ilmiöstä on aiempaa näyttöä, jonka omat tulok seni vahvistivat, Jallinoja sanoo. Kuitenkin yt lain hengen mukaista olisi, että työn antaja ensisijaisesti kouluttaisi nykyisiä työntekijöitään uusiin tehtäviin. Olenko tyytyväinen siihen, mitä teen. Vuoden 2018 alusta sekä työkyvyttömyyseläkehakemusten että myönnettyjen eläkkeiden määrät kääntyivät selvään kasvuun pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen. – Suomessa on etenkin isoilla työ paikoilla totuttu siihen, että työn antaja tarjoaa koulutusta. Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja am mattitaitoaan on entistäkin tärkeäm pää päivittää läpi työuran. Hallitsenko tehtä väni kaikilta osin
Haavoittuvimpia ovat silloin etenkin ne, joilla on vähäinen pohjakoulutus. Reaktiiviset eivät ole yhtä aktiivisia, mutta tarttuvat eteen tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Olisi tärkeää, että työpaikalla on avoimuuden kulttuuri, jossa pystytään keskustelemaan myös mahdollisista osaamisen puutteista, hän toteaa. Sen sijaan rekrytoinnissa sitä ilmenee. Työantajien lisäksi myös työmarkkinajärjestöt voisivat olla tässä suhteessa aktiivisia. Tutkittavista suurin osa kuului reaktiivisiin ja pienin osa passiivisiin. Onko siis niin, että työkyvyttömyys kehittyy vähitellen työsuhteen turvallisessa syleilyssä, Toppinen-Tanner pohtii. – Ongelmia saatetaan medikalisoida, koska ei ymmärretä, mistä ne johtuvat. Huonot ja hyvät merkit esiin Monilla työpaikoilla on varhaisen tuen malli, jonka mukaan reagoidaan esimerkiksi sairauspoissaoloihin, mutta katse pitäisi kääntää jo aiemmin esiin tuleviin työssä selviytymisen ongelmiin. Hänellä ja tutkijakollegoillaan on olettamus, hypoteesi, jonka todenperäisyyttä he haluaisivat testata tutkimuksella. Jos työn murroksen edetessä oma tehtävä muuttuu radikaalisti tai häviää kokonaan, on vaikeaa löytää uusi paikka työelämässä. Opiskelijoiden opinnäytetöitä ohjatessaan hän on huomannut, että moni työnsä ohessa Organisaatiossa pitäisi miettiä, miten tunnistetaan oireilut ja työssä selviytymisen häiriöt." AKTIIVISUUS ei katso ikää N IINA JALLINOJA TUTKI väitöskirjassaan työuransa keskija loppuvaiheessa olevia it-ammattilaisia sekä heidän suhtautumistaan ja mahdollisuuksiaan osaamisen kehittämiseen. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Silloin työterveyshuoltoon ohjaaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaan työyhteisössä pitäisi esimiehen johdolla selvittää, mistä häiriöt työnteossa johtuvat. Osa niistä tarjoaakin jo urapalveluja jäsenilleen, ToppinenTanner sanoo. Vanhimmassa ikäryhmässä eli 55–65-vuotiaissa oli yhtä lailla proaktiivisia, aktiivisia ja passiivisia kuin nelikymppisissäkin. Kankaisen mukaan se on tärkeä osa työkykyjohtamista. Jumissa työsuhteen syleilyssä Psykologian tohtori Salla ToppinenTanner työskentelee johtajana Työterveyslaitoksessa erikoisalanaan työkykyja työurakysymykset. Kuitenkin passiivisten vähemmistö saattaa pistää silmään, ja silloin ehkä koko ikäryhmä yleistetään sen kaltaiseksi. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 – Hypoteesimme mukaan työelämässä on ihmisiä, joilla on haasteita työn ja omien taitojen yhteensovittamisessa. Passiiviset taas ovat tässä suhteessa haluttomimpia. Niina Jallinojan kokemuksen mukaan tämä potentiaali tuntuu jäävän monella työpaikalla hyödyntämättä. – Organisaatiossa pitäisi miettiä, miten tunnistetaan oireilut ja työssä selviytymisen häiriöt. – Työpaikoilla voitaisiin nykyistä enemmän vahvistaa työntekijöiden omaa toimijuutta. He jäävät jumiin huonoon työtilanteeseen, eivätkä työnantajakaan enää panosta heidän osaamisensa kehittämiseen. Työntekijän on tärkeää huolehtia työja työllistymiskyvystään, mutta työnantajankin on hyvä muistaa, että kaikki työkykyongelmat eivät liity terveyteen. Jallinoja ei havainnut ikäsyrjintää työnantajan järjestämään koulutukseen osallistumisessa. Olethan sinäkin mukana. Jokaisen kohdalla olisi katsottava, minkä tyyppinen henkilö on – ei sitä, mitä ikäryhmää hän edustaa. Kankainen kertoo, että työkyvyttömyyseläkeja myös kuntoutushakemusten joukossa on aiempaa enemmän hakemuksia, joihin ei ole pystytty määrittelemään yhtä selkeää diagnoosia. Työhyvinvointitutkijoiden mukaan myös osaaminen ja motivaatio ovat osa työkykyä. Hänen mukaansa myös keskusteluissa asiakasorganisaatioiden kanssa on tullut esiin, että työkyvyn haasteet työpaikoilla ovat epämääräisempiä ja vaikeammin selvitettävissä kuin ennen. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää!. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 4.–10.11.2019 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikille, koska ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä. Toppinen-Tanner perää ennakointia, niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Proaktiiviset ennakoivat, kouluttautuvat paljon ja hakevat uutta työpaikkaa jo siinä vaiheessa, kun työnantaja ilmoittaa työvoiman vähennystarpeista. Hän tunnisti kolme eri ryhmää: proaktiiviset, reaktiiviset ja passiiviset. nosti voiva työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. – Vaikka ihminen kouluttautuisi ja hankkisi uutta osaamista, tilastot näyttävät työllistymisessä selkeän romahduksen 55 ikävuoden kohdalla kaikilla toimialoilla. Se on äärettömän valitettavaa. Vastaavasti olisi hyvä huomata myönteisetkin merkit eli esimerkiksi se, jos joku työntekijä on innokas kouluttautumaan. – Se, mihin ryhmään ihminen kuuluu, ei riipu iästä eikä sukupuolesta. Se liittyy samaan ilmiöön, jonka Hanna Kankainenkin toi esiin
Kaiken taustalla on hänen mukaan sa ajatus siitä, että työ on voimavara. – Minusta vaikuttaa siltä, että HR:ssä ei mietitä yhtään ihmisten uraa. Myös työpaikan vaihto kehittää osaamista, ToppinenTanner sanoo. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 opiskeleva jatkaa valmistuttuaan enti sessä tehtävässään. Aktiivisuus on kaikkien etu Koulutus ei kuitenkaan ole ainoa tie osaamisen kehittämiseen. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Jallinoja huomauttaa, että myös työtä teke mällä ja osaamista jakamalla voi oppia uutta. Joskus työntekijän halu kouluttautua saate taan myös tulkita niin, että tämä ei ole sitoutunut nykyiseen tehtäväänsä. Myös Salla ToppinenTanner pitää kouluttautu mista kaikkien etuna, koska se voisi lisätä myös työvoiman liikkuvuutta. Joku työnantaja saattaa pelätä, että uutta osaamista hankkiva työnteki jä lähtee toiseen työpaikkaan. – Toivon kollektiivista heräämis tä siihen, että meidän on kehitettä vä osaamistamme läpi työuran. Kun joku on niin innostunut, että investoi itsensä kehittämiseen, pitäisi miettiä, onko meillä hänelle jokin uusi teh tävä. PORRAS PÄIVÄT tulevat jälleen 4.–10.11.2019 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Hän kannustaa pyrkimään töissä projekteihin ja tehtäviin, joissa voi op pia uutta. Ota askel terveyteen – reippailu piristää päivää! KU VA RI IT TA SU PP ER I. Niina Jallinojan mielestä työnantajan kannattaa katsoa isoa kuvaa, sillä aktii visuus on aina hyväksi. Toinen voisi ainakin teknisillä aloilla olla käänteinen mentorointi, jossa tulokas opettaa konkaria. Salla Toppinen-Tanner Olethan sinäkin mukana. Sen ei tarvitse aina tarkoittaa hierarkiassa etenemistä, vaan jotain, joka antaisi uuden kulman työn tekoon ja veisi ihmistä eteenpäin. Yksi keino on työkierto. – Taloon tulevalle vastavalmistuneel le työntekijälle annetaan pieni mento roitava ryhmä, jolle tämä opettaa uusia teknologioita ja muuta koulutuksessa oppimaansa, Jallinoja ehdottaa. Siitä on mahdollista tehdä elämän alue, joka antaa voimia eikä vain kuluta niitä. Myös verkon kautta voi löytää maksuttomia luentoja ja ottaa selvää monista asioista – kuten YouTube videoita katsovat nuoretkin tekevät
Toisaalta itseohjautuvuuden pelätään uuvuttavan työntekijät ja ajavan yritykset kaaokseen. Asiantuntijat näkevät ilmiössä runsaasti valoa, mutta myös varjoja. Sen uskotaan tuovan sekä työhyvinvointia että euroja tehokkaammin kuin perinteinen hierarkia. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 Itseohjautuvuus on työelämän muotitermi. Itseohjautuvuus – HYVÄÄ JA PAHAA TEKSTI HANNU KASKINEN KUVAT SHUTTERSTOCK
Itseohjautuvuutta sopivasti Työntekijän autonomia eli itsemää räämisoikeus on arvokas osa työ hyvinvointia, sanoo Saija Mauno, joka on Tampereen yliopiston työ ja organisaatiopsykologian professori ja Jyväskylän yliopiston vanhempi tut kija. Hakanen on tutkinut työn muok kaamista jo kymmenkunta vuotta. – Asiantuntijuus on meissä kaikissa. Hän päättelee, että itseohjautuvan työn lisääminen edel lyttää henkilöstön lisäkoulutusta tai muuta voimavarojen lisäämistä. Tiimeistä itse ohjautuvuus on levinnyt yksilöiden haasteeksi, ja organisaatiomuutokset lisäävät kuormitusta. Asiantuntijuudesta me-henkeä Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta toteaa, että itse ohjautuvuus pohjautuu haluun purkaa työelämän hierarkioita, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään fik susti. Hän korostaa, että on otettava yk silöllisesti huomioon sekä ihmisten kyky että ihmisten halu toimia itse näisesti. Ylhäältä alaspäin annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia. Mauno näkee itseohjautuvuuden mahdollisesti hy vänä johtamisen kehittämisenä ja ih misten kehittymishalujen tukemisena. Kaikkien pitää myös tietää, kuka päättää silloin, kun asioista ollaan erimielisiä. Hän näkee työn tuunauksen sujuvan pienin askelin myös perintei sessä organisaatiossa, silti organisaation tavoitteiden mukaisesti. Jos organisaatio haluaa edetä itse ohjautuvaksi, Mauno suosittaa ensim mäiseksi sopimaan työntekijöiden kanssa tavoitteista. Liian vähäinen itse ohjautuvuus heikentää motivaatiota.". Sosiaalipsykologina hän tunnistaa työn itseohjautuvuuden sisältävän sekä energisoivia voima varoja että kovia vaatimuksia. Ongelmia syntyy, jos autonomia lisääntyy enemmän kuin työntekijä haluaa. Liian vähäinen itseohjau tuvuus heikentää motivaatiota, Mau no kiteyttää. Tuen puute voi stressata, Mauno pohtii. – Kohtalainen itseohjautuvuus näyt tää edistävän työn merkitykselliseksi kokemista. Hakanen päättelee, että hypetys itseohjautuvuudesta tuottaa jo myös kriittisiä ääniä. Nyt Salovaara on mukana Business Finlandin rahoittamassa itseohjau tuvuustutkimuksessa, jossa paneu dutaan itseohjautuvan organisaation rakenteisiin. Aiemmin on totuttu ylhäältä alas käskytykseen. Erityi sen tärkeää on tuntea, että esimies luottaa työntekijöihin ja johto kuunte lee kritiikkiä. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat niin autonomia kuin kasvukin – tiet tyyn pisteeseen asti. – Hyvä tarkoitus voi kääntyä vasta kohdakseen, jos kasvokkaisen tapaa misen aina korvaa chatopas, hän varoittaa. Työelämän muutokseen erikois tunut asiantuntija Miia Savaspuro korostaa kirjassaan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kerto nut miten sellainen ollaan (Alma Talent, 2019.) tavoitteiden asettamista, joka on tärkeää sekä organisaatiolle että jokaiselle työntekijälle. Itseohjautuvuus edellyttää sitä, että työntekijät luottavat toisiinsa. 5/2019 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 I TSEOHJAUTUVUUS TYÖELÄMÄSSÄ tarkoittaa kykyä ja halua tehdä työtä itsenäisesti, ilman jatku vaa ulkopuolista kontrollia. Tämä on Hakasen mielestä myönteinen kimmoke. – Parhaimmillaan itseohjautuvuu dessa korostuu mehenki, joskin usein myös kiire, rajattomuus ja vastuu painavat. Savaspuro painottaa lisäksi psyko logisen turvallisuuden merkitystä. Itsenäisyyttä ruokkivat yh teiskunnassa varsinkin teknologia ja digitalisaatio. Tätä yhdessä ohjautuvuuden ajatusta on syytä hyödyntää. Itseohjautuvan työn tukemisessa korostuvat luottamus, vuoro vaikutus ja motivaatio. – Itseohjautuvuutta on tiimeiltä edellytetty jo vuosia. Kiinni rakenteisiin Yliopistolehtori Perttu Salovaara Tam pereen yliopistosta sanoo tutkineensa eihierarkkisia organisaatioita vuo desta 2008. Työelämässä pyritään saamaan henkilöstön voimavarat parhaiten käyttöön. Tämäkin on itseohjautuvuutta. Hän toimi itseohjautuvas sa Innotiimi Oy konsulttiyrityksessä 15 vuotta, joista kolme vuotta toimi tusjohtajana. Miten palkitut työpaikat Kohtalainen itseohjautuvuus näyttää edistävän työn merkitykselliseksi kokemista
Jos se ei auta, keskustellaan isolla joukolla vakavasti. Ihmiset reagoivat näihin eri tavoin, Salovaara vastaa. Kuka korjaa tilanteen, jos joku jättää työnsä teke mättä. Artikkelin alussa olevat itseohjautuvuuden määritelmät ovat Miili Reposen ja Maiju Huhdan. Salovaara uskoo, että itseohjautu vuutta taustoittaa pyrkimys parem paan työelämään. Tämä tarkoittaa sen näkemistä, mitä muutos merkitsee ihmisille. On vain jätetty ihmiset yksin, mikä kuormittaa. Miten itse ohjautuvuus säilyy, kun henkilöstö määrä on satoja. – Tiimijäsenet näkevät, jos joku on tehnyt koodia viikonloppuisin. LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 2/2017: Alaisesta oman itsensä pomoksi Huonosti toimivissa malleissa on annettu työntekijöille vastuu, vaan ei valtaa. Salovaara kertoo ensihavaintojen viit taavan siihen, että yritysten johto elää eri todellisuudessa kuin henkilöstö. Vincit ratkoo tätä ongelmaa sillä, että jo tiimien ko koamisessa tiimijäsenet velvoitetaan huolehtimaan toisistaan. Salovaara sanoo, että suurin osa or ganisaatioista etenee itseohjautuvuu teen hybridien kautta eli organisaatio yhdistää hierarkiaansa joitakin itse ohjautuvuuden elementtejä. Pienessäkin organisaatiossa osa nau reskelee johdolle, osa luottaa johdon viesteihin. Johtamisesta tu lee palvelua, johtaja valmentaa omaa porukkaa kehittymään. – Huonosti toimivissa malleissa on annettu työntekijöille vastuu, vaan ei valtaa. – Hierarkiasta kärsii moni, mutta sitä pidetään normaalina. Jotta työntekijä toimisi luo vasti ja pysyisi työkykyisenä, johtami selta vaaditaan läsnä olemista, yksilöl listä otetta. Tutkijat ja graduopiskelijat haastat televat seitsemästä yrityksestä 150:tä henkilöä, organisaatioiden eri tasoilta. On vain jätetty ihmiset yksin, mikä kuormittaa.". He ovat Tampereen yliopiston hallintotieteen graduntekijöitä. Varmaa on Hakasen mukaan se, että johtaminen ei katoa. Hakanen vastaa, että hyvissä malleissa ratkotaan tällaiset tilanteet eikä ongelmia sivuuteta. Joskus tarvitaan korjaus liikkeitä, sillä aina organisointi ei tule kerralla valmiiksi. Muutos koetaan usein stressaavaksi, mutta jos itse ohjautuvuuteen siirrytään sujuvasti, siitä ei haluta palata vanhaan. Silloin työkaveri kysyy vaikkapa kahden kes ken, teetkö liikaa duunia. Onnistumista edistää myös se, kun itseohjautuvuutta suunnitellaan ti lanneviisaasti. Uudistuminen on vaikeaa suomalaiselle insinöörijohtamiselle. – On esimerkkejä, joissa itseohjau tuvuuteen siirtyminen on lisännyt työtyytyväisyyttä. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2019 motivoivat työntekijöitään ja tekevät samalla hyvää tulosta. Siinä ihminen ei jää heit teille, sillä yksilöt alkavat pitää huolta toisistaan. Johtaminen palvelutehtävänä Tutkimusprofessori Hakasen mukaan toiminta ongelmatilanteissa erottaa hyvät mallit huonoista. Se on paljon suurempi ongelma kuin se, että jos sain kokeillaan itseohjautuvuutta. Hän ottaa esimerkiksi Vincitohjel mistoyrityksen, jossa huolestuttiin henkilöstön ylitöistä. Hakanen miettii, kertooko runsas puhe itseohjautuvuudesta johtamisen kriisistä. Salovaara puhuisi itseohjautuvuu den sijaan esimerkiksi yhteisöohjau tuvuudesta. Tutkijana häntä huolettaa se, että hierarkiaa pidetään niin selviönä, että sen psykososiaalista kuormittavuutta ei kyseenalaisteta, vaikka hierarkki suuden tiedetään aiheuttavan run saasti työuupumusta. Pitääkö työntekijän tehdä myös johtajan työt. – Hierarkiassa stressaavat kontrolli ja huono johtaminen, itseorganisoi tumisessa vapaus. Hierarkiasta yhteisö ohjautuvuuteen Perttu Salovaara on kuullut monia kysymyksiä siitä, rasittuuko yksilö itse ohjautuvassa organisaatiossa liikaa. – Työpaikoissa, joissa itseohjautu vuus näyttää toimivan, on ymmärretty oman työpaikan vahvuudet eikä ole kopioitu