Työ, terveys, turvallisuus 5/2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 5/2017 | 15 € www.tttlehti.fi. HÄTÄKESKUSTYÖSSÄ puhe purkaa taakan Tuunaamalla TYÖ PAREMMAKSI Syö oikein, stressaat vähemmän SIIVOUSKIN SYY sisäilmaongelmiin Ethän riko LUOTTAMUSTA! Kuka vastaa, jos ROBOTTI EREHTYY
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 2 SISÄLLYS 5/2017 5 Päätoimittajalta 7 Käyttöturvallisuustiedote — mitä, miksi, miten. Yksi askel portaissa vastaa kymmentä tasamaalla. Siksi turvallisuutta, etiikkaa ja vastuuta pitää pohtia uusistakin näkökulmista. 8 Puhdasta sisäilmaa, kiitos! KANNESSA 10 Tuunaa duuni paremmaksi KANNESSA 11 Terveisiä Työterveyspäiviltä 2017 12 Lukijoilta Työ 14 Raskaat kokemukset pitää purkaa heti KANNESSA Hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänä tukee kollegojaan 18 Arvot näkyvät ja tuntuvat Heltti Oy:ssä on yhdessä mietit ty, mitä helttiläisyys tarkoittaa 20 Niin särkyvää! KANNESSA Luottamus on työhyvinvoinnin perusta, mutta se rikkoutuu helposti 22 Ajassa: työ Terveys 23 Syö aivosi virkeiksi KANNESSA 24 Syö oikein, stressaat vähemmän KANNESSA Oikeanlainen ruoka toimii pusku rina stressin ylikierroksia vastaan 28 Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa! Tutkimusjohtaja Marko Kestin selkeä viesti johtajille 30 Ei yksin tupakka – yhteisaltistus yllättää Joillakin ammattialoilla tupakka on tavallistakin vaarallisempaa 33 Ajassa: terveys 34 Hyödynnä arjen askelmat Turvallisuus 37 Robottien myötä uusia etiikan ja vastuun kysymyksiä KANNESSA K U V A K K IO H JE LM A /J IR I H A LT T U N E N K U V A V T T JARI YRJÄNÄN KANTEEN KUVASI JUSSI PARTANEN. Robotteja alkaa olla moneen lähtöön. 38 Robotti on kone – ainakin vielä KANNESSA 40 Riskit kuriin uusin keinoin Arkea kehittää yhteisten työ paikkojen turvallisuuskulttuuria 43 Ajassa: turvallisuus 44 Aisapari Työsuojeluvaltuutettu sekä hen kilöstö ja työsuojelupäällikkö Kuopion seurakuntayhtymästä 46 Leipuri: tarkka jauhokäsi vähentää pölyä 48 Tapaturmainen kuolema Paperikone ruhjoi koneenhoitajan 35 Äänestä parasta 49 Tilauskortti 50 Vapaalla Vanhan kunnostaminen opettaa VilleMatti Rautjoelle uutta 51 Ensi numerossa
Kehon liikkeet huomioiden muotoiltu älykäs hiiri auttaa ehkäisemään toistuvista liikkeistä johtuvia rasitusvammoja. RollerMouse tuotteiden avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi ja tuot helpotusta työskente lyyn. Jos vietät runsaasti aikaa tietokoneella, hyvällä työpisteellä on oleellinen merkitys. sillä jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään ja turvalliseen työympäristöön. TTT_Magazine_220x280mm.indd 1 13/09/2017 10.41. Kaikki tietokoneen hallitsemisessa tarvittava on suoraan edessäsi ja ergonominen sijainti vähentää olkapää-, niskaja kyynärpääkipuja. ”Kaikista työntekijöistä kallein on se, joka ei ole töissä.” Täydellinen kumppani Contour Balance Keyboard -näppäimistölle Sano KYLLÄ paremmalle tavalle tehdä töitä! RollerMouse on ergonominen hiiren vaihtoehto ja se on suunniteltu sinua eikä tietokonetta varten. www.contourdesign.fi I info@contour-design.com Ko ke ile ma ks ut ta1 4 pä ivä ä! Haluaisitko työskennellä tehokkaasti koko päivän väsymättä. Ergonomiatuotteisiin kannattaa aina panostaa
Se jaetaan pai nettuna lehtenä tai näköislehtenä yli 50 000 vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle. marraskuuta 2017. Puhelin 040 7703 043, jaana.koivisto@tttlehti.fi Löydät teemanumeron tarjoushinnat myös TTTlehden verkkosivuilta: www.tttlehti.fi > Mediatiedot. Ilmoita sinäkin TTT-lehden Suomi 100 -teemanumerossa! TTT-lehden numero 6/2017 juhlii 100-vuotiasta Suomea – työn merkeissä, totta kai. Ota yhteyttä myyntipäällikkö Jaana Koivistoon. EDULLISIMMIN PÄÄSET MUKAAN jopa vain 300 eurolla teemapalstoille: • Rakennamme suomalaista työhyvinvointia • Rakennamme suomalaista työturvallisuutta • Rakennamme suomalaista työterveyttä Hyödynnä myös TTTuutiskirjeet: yli 32 000 työhyvinvoinnista, työterveydestä ja työturvallisuudesta kiinnostunutta tilaajaa. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 6/2017 ilmestyy 22. Spesiaaliaiheena on kylmä ja talvi: miten kylmässä työskentely ihmiseen vaikuttaa. Lukijoiden toimialoina ovat muun muassa työsuojelu ja hyvinvointi, terveys ja turval lisuus, kierto ja biotalous, ympäristöala ja kemia lähialoineen. SUOMI 100 -TEEMANUMERO luo katsauksen työturvallisuuden, työ hyvinvoinnin ja työterveyden historiaan – ja pitää katseen myös nyky päivässä ja horisontissa
Luottamus: työyhteisö auttaa. Tunnustan: myös minun kokemuk seni ovat nimettöminä samassa kir jassa, mutta tuo lainaus ei ole omani. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 Avoimuus: kaikesta voi puhua. Yritetään pysyä kohtuudessa. Eikä ole sinun syysi, että olet osunut ajankohtaan, jossa työelämän murros vertautuu histo riallisuudessaan teolliseen vallan kumoukseen ja jonka edessä kaikki ovat ymmällään. Töissä tai ainakin hoksottimet valppaina 24 tuntia vuorokaudessa. Toiveikkuus: yhdessä syntyy parempaa. Arvokkaimmasta omaisuudestaan on ymmärrettävä huolehtia, sillä vuosikausien ylikuorma lopulta tap paa tai sairastuttaa tavalla tai toisella, fyysisesti tai henkisesti, tai synnyttää erilaisia riippuvuuksia. Kunnioitus: kaikki työ on arvokasta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot PÄÄTOIMITTAJALTA 11.10.2017 Elä, pala ja jää henkiin M enen joka päivä töihin hymy huulilla. Ja tämä nimi merkillä Kokemusta on. Joka aamu kuitenkin mietin, miten ehdin tehdä kaikki työtehtävät työpäiväni aikana. Siispä: tar kista, tarkista ja vielä kerran tarkista. Intohimoja. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2017. 12. Ei ole si nun syysi, jos tehtävää on enemmän kuin tekijöitä. INTOHIMO POLTTAA. Ei ole sinun syysi, jos olosuh teet ylittävät kohtuuden. Sen lisäksi olemme Journalistin ohjeiden mukai sesti vastuussa tekemästämme ennen kaikkea teille lukijoille, kuulijoille ja katselijoille. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 47. Rehellisyys: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Minua mietityttää, riitänkö. MINUA MIETITYTTÄÄ, riitänkö, pohti nuorempi kollega. Ja sa noa silti uudelle kyllä, tai ei ainakaan heti ei. Joka päivä. Uteliaisuutta. Pääkoppa on kallein omaisuuteni, niin olen väittänyt. Toiminta: ongelmat voidaan ratkaista. Voisi olla, tai ainakin olisin voinut joskus noin ajatuksistani ja olostani kertoa. Tuota toimittajan työ ja journalismi ovat perinteisesti olleet. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Kaikki tuo sopii moneen muuhun kin työhön ja (palvelu)ammattiin. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. RAKKAUTTA LAJIIN . Tai parahtanut hetkinä, jolloin olen ollut väsyneim milläni ja kuormat ovat ylittäneet voimani. Totuuden etsin tää. Vaikka tekniikan voi kytkeä pois päältä (someaikana tosin sekin taito vaatii ankaraa harjoittelua), aivojaan ei voi sammuttaa. Mistä sinä haluat 100-vuotiasta Suomea ja suomalaisia onnitella. Tämän teks tin otsikko voisi hyvin olla muo dossa: Elä, pala ja kuole. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Työtä, joka menee veriin. Kyllä sinä riität. Haastatelluista jokainen on tullut irtisanotuksi tai irtisanou tunut lopulta itse. S. Aina tu lee myös uusia vaatimuksia, joko itse asetettuja tai toisten lastaamia. Jokapäiväistä uuden oppimista ja myös virheisiin kompastelua. Millaiset asiat ovat sinun työpaikallasi ja/tai suomalaisessa työelämässä hyvin. Paine ja paha olo tulevat joskus uniin. Maailmanparan tamista. Rakastan työtäni. Oikeasti. Lainaus on kesällä ilmestyneestä kirjasta Yyteistä uuteen alkuun, johon Tampereen yliopiston tutkijat ovat koonneet yhden murrosvaihetta elä vän ammattikunnan eli toimittajien kokemuksia. Aina tulee uusia ärsykkeitä, uusia haasteita ja uusia vastuita. Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt 2/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49
AMMATTIKIRJALLISUUTTA MONESTA ERI AIHEESTA TU TU ST U NY T! Sterisol System, se ainoa säilöntäaineeton ihonhoitojärjestelmä. KYSY ENSIN MEILTÄ | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 6 Varaa nyt paikka 22.11. tämän ilmoituksen hinta vain 300 € + alv 24% Pyydä tarjous: Mediamyynti Jaana Koivisto Puh. www.sterisol.fi 010 322 7680. työkyvyn, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. ilmestyvään Suomi 100 -teemanumeroon! Esim. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi www.ttl.fi/ kirjakauppa Työterveyslaitoksen kirjakaupasta löydät kirjallisuutta mm. 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p
5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 Ajassa KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET ovat teknisiä asiakirjoja vaarallisiksi luokitelluista, teollisuusja ammattikäyttöön tarkoitetuista kemikaaleista. Tämä voi olla joskus tärkeä tieto. Jos kemikaalituote on seos, mainitaan myös eri ainesosien luokitukset. Tiedotteiden olemassaolo ei silti yksin riitä – niitä on osattava myös hyödyntää. Apua käyttöturvallisuustiedotteiden lukemiseen saa myös Työterveyslaitoksen verkossa julkaisemasta malliratkaisusta Käyttöturvallisuustiedote tiedonlähteenä. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikalla on käyttöturvallisuustiedotteet ja että ne ovat myös työntekijöiden saatavilla. T E K ST I H E LI N Ä K U JA LA | K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S Seuraavalla aukeamalla asiaa sisä ilmaongelmista. Käyttöturvallisuus tiedotteet voivat liittyä niihinkin.. Mistä voi saada apua tiedotteiden tulkintaan. väliarviointi. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi työterveyshuollosta. Hyvä käytäntö on vaikkapa laatia olennaisista asioista tietokortteja työpisteisiin. (Työterveyslaitos, 2017.) KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE – MITÄ, MIKSI, MITEN. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa lähes 80 prosentilla yrityksistä oli käyttöturvallisuustiedotteet kaikista niiden käyttämistä kemikaaleista. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen kertoo, miten: Kenen vastuulla käyttöturvallisuustiedotteet ovat työpaikalla. Käyttöturvallisuustiedotteissa kerrotaan kemikaalin vaaraluokitukset. Miten tiedotteista saa selville kemikaalien haitallisuuden. Niitä on tulkittava ottaen huomioon olosuhteet ja kemikaalin käyttötavat, ja tiedot on välitettävä perehdytyksellä ja koulutuksella myös työntekijöille. LISÄÄ AIHEESTA REACH-asetuksen vaikutus työturvallisuuteen – 1. Esimerkiksi herkistävät aineet on joskus tarpeen tunnistaa tuotteesta, vaikka pitoisuus olisi niin pieni, että se ei vaikuta koko tuotteen luokitukseen
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 8 AJASSA K osteusja homevauriot ovat yleisiä suomalaisilla työpaikoilla. Oirekysely tehtiin 317:lle ja näytteitä kerättiin 175 henkilöltä. Vanha testi on luotettavin Vaurioituneissa rakennuksissa työskentelevillä oli verrokkiryhmää enemmän tukkoisuutta, silmäoireita, väsymystä ja iho-oireita. Tieto ei yllätä mutta sekin tuli esiin tutkimuksessa, jossa testattiin sisäilmaongelmista kärsiville potilaille suunnattuja uusia tutkimusmenetelmiä. – Rakennuksia korjataan, mutta huonoilla korjauksilla ongelmat eivät poistu. Tämän tekniikan pitäisi yhä kuulua työterveysja keuhkolääkäreiden työkalupakkiin, Putus toteaa. Tutkijat eristivät 18 rakennuksesta yhteensä 264 homenäytettä, joista 135 todettiin myrkyllisiksi. Verkkojulkaisuna: www.julkari.fi > Työ terveyslaitos TTL > Kirjat Tuula Putus Mirja SalkinojaSalonen K U V A H A N N A O K SA N E N / T U R U N Y LI O P IS T O N V IE ST IN T Ä K U V A H E LS IN G IN Y LI O P IS T O. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksessa. Ainakin työterveyslääkäreiden on syytä mennä työpaikkakäynnille, jotta olosuhteista voi aistinvaraisesti varmistua, hän sanoo. Kosteus ei ainoa syypää Toisessa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, millaisissa olosuhteissa rakennuksesta tulee houkutteleva mikrobeille, jotka tuottavat aineenvaihdunnassaan toksiineja eli myrkkyjä. – Se on luotettava testi homeelle ja sädesienelle herkistymisen mittaamiseen. Viemärikaasut ovat haitallisia terveydelle niiden sisältämien bakteerijäänteiden, homeiden ja muiden epäpuhtauksien vuoksi. Kiinteistöissä pitäisi huolehtia putkien tiiviydestä ja vesilukkojen toimivuudesta ja korjata viat nopeasti. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA THINKSTOCKPHOTOS Puhdasta sisäilmaa, kiitos! Jos työpaikalla oireillaan sisäilman vuoksi, ongelmiin pitää tarttua viipymättä. – On murheellista, että tutkimusraportteihin ei voi sinänsä luottaa, ellei ole itse käynyt rakennuksessa. Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorin Tuula Putuksen johtamassa tutkimuksessa oli mukana hoitoalan työpaikkoja, yliopistoja ja paloasemia, joissa oli todettu kosteusja homevaurioita. Terveyshaittoja voi tulla kosteusja homevaurioiden lisäksi myös viemärikaasuista ja puhdistuskemikaaleista. Vertailukohteeksi tutkimusryhmä etsi vastaavanlaisia rakennuksia, joissa vaurioita ei ollut. – Eri homelajeja löytyi vain 13, mikä oli hämmästyttävän vähän. Rakennukset olivat pääosin kouluja ja toimistoja, joissa oli vakavia sisäilmaongelmia. Työpaikoilla tuli Putuksen mukaan usein vastaan myös viemärin hajua. Parhaimmaksi mittariksi osoittautui jo pitkään käytössä ollut IgE-vastaainetesti. Tutkimuksessa ei löytynyt uusia, täysin luotettavia menetelmiä potilaiden herkistymisen tutkimiseen. Eräällä paloasemalla oli aiemmin käynyt insinööritoimiston asiantuntija, joka oli raportissaan todennut rakennuksen hyväkuntoiseksi, näkyvistä vaurioista huolimatta. – Toki vaurioita voi olla myös rakenteissa pinnan alla piilossa, mutta yllättävän usein niitä voi havaita. Putuksen mukaan testiä ei kuitenkaan voi vielä suositella potilasdiagnostiikkaan, ennen kuin sitä on testattu laajemmin. Tutkimuksessa mukana olleissa rakennuksissa oli Putuksen mukaan usein selvästi havaittavissa olevia vaurioita: valumajälkiä, rapautumia, irronneita lattiarakenteita ja homeen hajua. Ulkoilmanäytteistä ja terveistä rakennuksista niitä löytyy yleensä paljon enemmän, tutkimusta johtanut mikrobiologian emeritaprofessori Mirja SalkinojaSalonen huomauttaa. Putuksen käytyä paikan päällä ottamassa näytteitä rakennuksesta löytyi lukuisia homelajeja. Huom. Uusi opas! Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle, kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma. Terveysongelmia oli sekä miesettä naisvaltaisilla työpaikoilla. – Sellaisia rakennuksia oli vaikea löytää, Putus kertoo. Lupaavia tuloksia saatiin testistä, joka mittaa hormonin kaltaista FGF21-proteiinia veren seerumista. Oireilevat pitäisi siirtää ajoissa pois, jotta vakavat sairastumiset estetään, Putus sanoo
Tieto vaikuttaa sisäilmanäytteiden keruutekniikkaan ja voi selittää tuloksia niistä tutkimuksista, joissa ihmiset oireilevat, vaikka merkkejä homeesta ei löydy. Vääränlainen siivous haitaksi Tutkimuksen mukaan yksi sisäilmaa pilaava tekijä ovat siivouskemikaalit ja -menetelmät. Laitossiivouksessa yleisessä niin sanotussa leave-on-siivoustekniikassa puhdistusaineita ei huuhdota pois, mikä kerryttää kemikaaleja sisäpinnoille. Monet kemikaa lit kuitenkin aerosolisoituvat vasta, kun ilmassa on kosteutta, hän sanoo. – Tuloksemme viittaavat siihen, että sisäilmaterveyshaittaa aiheuttavien rakennusten pääongelma ei ole liiallinen kosteus, vaan sisätiloihin luotu olosuhde, joka suosii tiettyjä, vahvasti toksisia homeita. Tutkimusryhmä piti tärkeimpänä havaintona sitä, että terveyshaittoja aiheuttavien tilojen keskeisimmät homeet eivät kuljeta toksiiniaan itiöhiukkasina vaan pieninä nestepisaroina. Usein sisäilmaongelma liitetään kosteuteen, mutta Salkinoja-Salosen mukaan selitys ei ole riittävä. Kemikaalien pirstomista toksiinipisaroista, desinfiointiaineiden biosideistä ja kosteudesta syntyy haitallinen cocktail, nestesumu, jonka koneellinen ilmanvaihto levittää tehokkaasti sisäilmaan. – Tämä johtuu siitä, että käyttöturval lisuustiedotteita laadittaessa otetaan huomioon aineosan höyrystyvyys vain täysin kuivassa ilmassa. Puhdistusaineissa on kostutinkemikaaleja, jotka alentavat veden pintajännitystä pienentämällä pisarakokoa. Nykyisistä tiedotteista selviävät silmiä vaurioittavat ominaisuudet, mutta eivät välttämättä kaikki hengitysteitse aiheutuvat riskit. Työpaikoilla ei aina ole tietoa siitä, mitä kemi kaaleja tilojen puhtaana pidossa käytetään. Myöskään silmiä ärsyttäviä tai vaurioittavia aineita ei puhtaanapidos sa tulisi käyttää. SalkinojaSalonen neuvoo katsomaan käyttöturvallisuustiedotteesta vähintään eri ainesosien vaaralausekkeet eli H ja Rkoodit. K U V A H A N N A O K SA N E N / T U R U N Y LI O P IS T O N V IE ST IN T Ä. – Tilanne on pahimmillaan esimerkiksi koululuokissa, joissa ihmisiä on paljon samassa tilassa ja syntyy paljon hengityksestä tulevaa kosteutta, Salkin oja-Salonen sanoo. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 K äyttöturvallisuustiedotteetkaan eivät Mirja Salkinoja-Salosen mukaan kerro koko totuutta. Tutkijat keräsivät näytteitä pyyhkimällä pintoja mikrokuituliinalla ja saivat löydöksiä sekä vaakaettä pystypinnoilta. Hanke 112134: Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit. Niille on selitykset tiedotteen takakannessa. – Nestemuodossa olevat toksiinit näyttävät olevan sisäilmaongelmissa erittäin iso asia, Salkinoja-Salonen toteaa. Salkinoja-Salosen mielestä haitallisista siivousmenetelmistä ja -aineista pitäisi luopua. MITEN PUHDISTUSAINEEN HAITALLISUUS SELVIÄÄ. LISÄÄ AIHEESTA Työsuojelurahaston rahoittamista tut kimuksista lisätietoa hankenumerolla sivuilta: www.tsr.fi Hanke 114168: Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgDvastaaine kosteusvaurioaltis tumisen osoittamisessa. Jos jonkin ainesosan ilmoitetaan ärsyt tävän hengityselimiä tai olevan haitallista hengitettynä, ainetta ei pidä käyttää työtilojen siivouksessa, ainakaan jos sitä ei huuhdota pois
Linja-auton kuljettaja voi päättää tervehtiä ja toivottaa hyvää päivää jokaiselle matkustajalle. Tuo työssä esiin omaa persoonaasi. Rajojen muokkaaminen voi tarkoittaa myös sitä, että vaihdetaan joidenkin tehtävien tekijöitä. Psykologinen pääoma lisääntyy: toivon, optimismin, pystyvyyden ja resilienssin (joustavuuden) kokemus vahvistuu. Lainaa työkaveriltasi uusi työtapa. LISÄÄ AIHEESTA Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja. Luovuus lisääntyy. Opettele uusi taito. OMAN TYÖN MUOKKAAMINEN voi suojella työuupumukselta silloin, kun se lisää työn mielekkyyttä, työn imua ja kannustaa hyvään suoritukseen. Lähteenä Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehti: Tuunaaja tekee työstä itsensä näköistä. AJASSA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 10 TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS TUUNAAMINEN TARKOITTAA, että tekijä itse muokkaa oma-aloitteisesti työtään niin, että se vastaa aiempaa paremmin hänen tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan. Mitä olet viimeksi tehnyt oman työnhyvinvointisi kohentamiseksi. Valitse myönteisyys. Kokeile eri työympäristöjä. Niiden työhyvinvointi, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita, säilyi tutkimuksessa samalla tasolla kuin niiden, jotka kokivat kuormitusta vain vähän. Miten työni liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Tuunaa duuni paremmaksi TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVA THINKSTOCKPHOTOS Vaikuta työn sisältöön ja työ tapoihin. Hahmota työsi osana laajempaa kokonaisuutta. Lähde lounaalle sellaisen työ kaverin kanssa, jota et tunne hyvin. Työn imu voimistuu ja työssä tylsistyminen vähenee. USEIDEN TUTKIMUSTEN MUKAAN työn tuunaamisella on paljon myönteisiä vaikutuksia: Työn voimavarat lisääntyvät. Käy tutustumassa toisen yksikön työskentelyyn. Voiko työn rajoja muokata: lisätä tai vähentää tehtäviä, ottaa uusia haasteita ja luopua joistakin vanhoista tehtävistä. Työssä suoriutuminen paranee. Tehtaan työntekijä leipoo viikkopalaveriin pullaa, koska hän kaipaa työpaikalleen lisää yhteisöllisyyttä ja työkavereiden kohtaamisia. Kirkasta itsellesi työsi merkitys ja tarkoitus. Pyydä esimieheltäsi palautetta työstäsi. . Halukkuus jatkaa työuralla lisääntyy. Miksi minun työni on tärkeää. Yhdistä työhösi asioita, joista olet muutenkin kiinnostunut. kysyi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kuulijoiltaan syyskuussa Työterveyspäivillä Helsingissä. Anna itsellesi tunnustusta ja iloitse saavutuksistasi. Tuunamisen apuna voi käyttää esimerkiksi näitä kysymyksiä: Voinko tehdä tämän fiksummin. Hakanen muistuttaa, että kaikkea ei ole kirjattu työsopimukseen eikä tehtävänkuvaan. Miten muut voivat tukea, antaa palautetta ja auttaa kehittymään. Voiko työn sosiaalisiin piirteisiin vaikuttaa: millä tavalla ja kuinka usein kohtaa muita ihmisiä työnsä kautta . Muuta näkökulmaasi. Keiden kanssa olen tekemisissä työpäiväni aikana. asiakkaita, työkavereita, esimiehiä. Kehitä vuorovaikutusta. Työn mielekkyys paranee. Suhtaudu muihin ystävällisesti. aiemmin hän on kirjannut vain tekemättä jääneitä töitä. Tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä. (Työterveyslaitos, 2015.) M ikä on tuorein teko, jonka olet viimeksi tehnyt oman työhyvinvointisi parantamiseksi. 1 3 2. VINKKEJÄ TUUNAAJALLE Keskity kunnolla kuuntelemaan kes kustelukumppaniasi. Ja toisinpäin: työn kuormitus rasitti selvästi niiden hyvinvointia, jotka eivät työtään paljon tuunanneet. Pitkän uran tehnyt sairaanhoitaja voi ryhtyä vapaaehtoisesti mentoroimaan alalle tulevia nuoria työyhteisössään. Krooninen väsymys vähenee. Esimies alkaa kirjata itselleen ylös viikon lopulla niitä asioita, joita hän on saanut edistettyä . Jari Hakasen mukaan työn tuunaaminen kannattaa kuormittuneessakin tilanteessa
Se on tehokkaampaa ja kuormittaa aivoja vähemmän kuin multitaskaus. syyskuuta EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Turvallisuusja Logistiikka-ammattilaistapahtumien yhteydessä. opiskella uusia asioita." Luova johtaja Saku Tuominen Idealist Groupista Harrastukset, liikunta ja lepo auttavat palautumaan työstä. Jos luottamus puuttuu, on vaikeaa viedä mitään eteenpäin." Pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta Kaikista ei tule huippukoodareita. Mutta tärkeintä on oma tunne, että pärjään ja että saan . Mitä on tulevaisuuden suorittava työ. Toinen koira on ilkeä ja toinen iloinen, anteeksiantava ja empaattinen. Intiaanivanhus kertoo kuulijoilleen sisällään taistelevasta kahdesta koirasta. Myöskään asiakas ei saisi unohtua: palvelun helppous, saatavuus, edullisuus ja asiakkaan tyytyväisyys." Toimitusjohtaja Jukka Suovanen Odum Oy:stä Työ on oppimista ja oppiminen on työtä." Vanhempi tutkija Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Toimiiko yhteisöllisyys työpaikalla: tuemmeko toisiamme niin, että työkaveri pääsee itselleen tärkeän harrastuksen pariin?" Johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. Jo minuutin paussi tekee hyvää: sen sijaan, että luet tauon aikana sähköposteja, kävele vaikka kulman ympäri." Työterveyspsykologoi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta Pitkäaikainen liikakuormitus muuttaa aivojen rakenteita ja toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja tunnesäätelyä. Työuupumus ei parane itsestään vuosienkaan kuluessa." Erikoistutkija Satu Pakarinen Työterveyslaitoksesta Aivoterveyteen sopii nyrkkisäännöksi: mikä on hyväksi sydämelle, se on hyväksi myös aivoille." Johtava psykologi Teemu Paa janen Työterveyslaitoksesta Kannattaa ottaa työhyvinvointiasiat jokaisen työpaikkakokouksen asialistalle." Apulaispalopäällikkö Petri Tuomi Oulu-Koillismaan pelastuslai tok sesta Nukkuminen on tärkeä työelämän taito." Luova johtaja Saku Tuominen Idealist Groupista TERVEISIÄ TYÖTERVEYSPÄIVILTÄ 2017 Kukaan ei voi tietää, millainen työelämä on 20?30 vuoden päästä. Esimerkiksi hoivatyö ei häviä mihinkään." Johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja Sitrasta Digitalisaatio vaatii johtamista. ei että minun on pakko . Panosta edes lyhyisiin taukoihin. syyskuuta Helsingissä. Tarvitaan luottamuspääomaa ja yhteinen visio. 11 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS TYÖTERVEYSLAITOKSEN järjestämät Työterveyspäivät olivat 12.?13. Kun lapsi kysyy, kumpi koirista voittaa, vanhus vastaa: Se, jota ruokit." Työsuojelupäällikkö Anne-Marie Kalla Inarin kunnasta, jossa on esimiehille vertaistukea tarjoava EsimiesfoorumiX-kokeilu Tulevaisuus selviää yhteisen keskustelun kautta. Vuonna 2018 ne pidetään Tampereella 11.?12
K U V A M A R JA A N A A N T T I L A K U V A M A R JA SE P PÄ LÄ K U V A T H IN K ST O C K P H O T O S. Tärkeä aihe, jota pitäisi enemmän ottaa esille." VAKAVIMMAT TAPATURMAT SATTUVAT KONKAREILLE antoi ajattelemisen aihetta. Arvomme 2 ensiapulaukkua ja yhden 10 kappaleen nipun liikuntaja kulttuuriseteleitä. Mistä sinä olet omalla työpaikallasi ja/ tai suomalaisessa työelämässä ylpeä. "Työturvallisuudesta tuskin koskaan voi olla liian paljon asiaa. Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Toivottavasti myös kollegat innostuvat lukemaan koko jutun." KUOPIOON AVATTU UUSI TURVAPUISTO otsikolla Ota mallia! kiinnosti myös. Työterveyspäivillä TTT-lehden osaston arvonnassa TTT-lehden vuosikerran voittivat Jenni Vainio ja Pirjo TalvelaBlomqvist sekä kirja palkinnot Sami Taskinen ja Kristiina Kuisma. LUKIJOILTA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 12 KIINNOSTAVINTA LUETTAVAA TTT-LEHDESSÄ 4/2017 lukijapalautteen mukaan oli Treeni iän mukaan. Se herätteli monia miettimään omaa liikkumistaan ja työkyvyn tukemista liikunnan avulla. Mistä työhön liittyvästä saavutuksesta tai meille kenties jo arkipäiväisestä asiasta suomalaisia kannattaa onnitella. Mikä oli paras juttu. Tästä jutusta saa paljon lisätietoa ja ideoita, joita voisi yrittää ehdottaa meillekin kokeiltavaksi. TTT-lehden vuosikerrat saivat Mika Niilonen ja Anto Nurminen. Kerro se tai anna muuta palautetta, niin voit voittaa Cederroth First Aid Kit Medium -ensiapulaukun, arvo noin 42 euroa, tai 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä, arvo 50 euroa. "Olin yllättynyt artikkelista, koska olen pitänyt asiaa juuri päinvastaisena. Parasta juttua voit äänestää sivun 35 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Äänestä paras juttu Treeni iän mukaan Ota mallia! Kuntoutus pitää kiinni työssä Mistä sinä onnittelet 100-vuotiasta Suomea. Hyvää tietoa kokonaisuudessaan." "Hyvä saada ihmisten tietoisuuteen tällainen paikka. Ensiapulaukun voitti Aki Mursula ja liikuntaja kulttuurisetelit Raili Styf-Mikola. SUOMALAISET TYÖOLOT on hiljattain arvioitu Euroopan kolmanneksi parhaiksi Työelämä 2020 -hankkeen mukaan. "Tärkeää meille kaikille eri-ikäisille työntekijöille. FinnSec-messuilla TTT-lehden ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisen osaston arvonnassa TTL:n koulutuspäivän voitti Tuija Vihinen. Hyvää arvokasta tietoa omankin työn hoitamiseen ja koulutuksiin." KAIKKIEN VIIME NUMEROSTA PALAUTETTA ANTANEIDEN kesken arvottiin Cederrothin ensiapulaukku ja 10 kappaletta Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. TTL:n kirjapalkinnot menivät Kalle Kyröhongalle, Heli Auliolle, Marjuska Falckille ja Eija Kupille. "Meillä työpaikalla on tällä hetkellä todella olematon työkykyä ylläpitävä ohjelma. Jutusta käy hyvin ilmi, miten jo nuorena keho alkaa vanhentua varsinkin, jos ei liiku, ja mitä tapahtuu kunkin kehossa ikääntyessämme. Muutenkin tästä aiheesta on yleisesti ollut vähän juttuja. Liikunnalla voidaan estää tai hidastaa muutoksia ja vaikuttaa työkykyymme sekä loukkaantumisalttiuteen." "Tosi hyödyllistä tietoa. Urheilijana en itse muista lihastreenin tärkeyttä. Oulun puistossa olen käynyt, mutta hyvä tieto, että Kuopiossa on myös erilaisia kohteita, kuten säiliötyöskentely." KUNTOUTUS PITÄÄ KIINNI TYÖSSÄ -kokonaisuus tarjosi uutta tietoa. Kerro oma ylpeydenaiheesi ja/tai onnentoivotuksesi 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille: TTT-lehden verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Vastaajien kesken arvotaan palkintoja
Siksi sitä pitää työyhteisössä vaalia. T E K ST I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T JU SS I PA R T A N E N , JU LI A H A N N U LA JA T H IN K ST O C K P H O T O S SIVUT 18–19 SIVUT 20–21 SIVUT 14–17 14 Raskaat kokemukset pitää purkaa heti 18 Arvot näkyvät ja tuntuvat 20 Niin särkyvää! 22 Työ ajassa Tässä NUMEROSSA. Nyt hän auttaa kollegojaan purkamaan painostavat tilanteet tuoreeltaan. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Työ Luottamus on työhyvinvoinnin perusta. Siellä kohtaavat työterveyshoitaja Mirja Niininen ja toimitusjohtaja Timo Lappi. Hätäkeskuspäivystäjä Jari Yrjänältä kului 15 vuotta, ennen kuin nuorena poliisina koettu raskas työtehtävä nousi pintaan. Työterveysyritys Heltti Oy:n oman kahvilan nimi on Lempi. Se rakentuu hitaasti mutta murtuu helposti
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 14 O li 1990-luvun alkupuoli. TEKSTI ELINA VÄLIMÄKI KUVAT JUSSI PARTANEN. Kurssilaiset ja kouluttaja saivat esimerkki tapauksen elävästä elämästä. Hän meni paikalle partiokaverinsa kanssa. Rehellisesti ja peittelemättä Psyykkisen kuormituksen ja traumatisoitumisen tunnistaminen on kehittynyt huimasti 90-luvun jälkeen. Poliisi oli hälytetty maalaistaloon, jossa vanhemmat olivat löytäneet poikansa kuolleena. Seuraavat pari viikkoa Yrjänä näki painajaisia. – Aistin hajut ja olisin voinut nimetä huoneessa olevat tavarat. Tapauk sesta ei puhuttu partiokaverien kesken, eikä sitä käsitelty työyhteisössä. Työntekijöiden henkiseen jaksamiseen panostetaan, myös hätäkeskuslaitoksessa. Yrjänä on yksi Porin hätäkeskuksen seitsemästä kouHätäkeskuspäivystäjä, vanhempi konstaapeli Jari Yrjänä uskoo puhumisen voimaan. Elin uudelleen koko tilanteen. Laitos on antanut ohjeet järkyttävien työtilanteiden jälkikäsittelyyn, ja sen kuudessa hätäkeskuksessa käytäntöä on muokattu niiden omaan toimintaan sopivaksi. Yrjänä vakuuttui tilanteiden purkamisen tärkeydestä. Parin tunnin kuluttua poliisit lähtivät. Maalaistalon tapahtumat eivät kuitenkaan kadonneet hänen mielensä sopukoista. Eivät edes viidessätoista vuodessa. Patoutunut muisto palautui mieleen turvallisessa ympäristössä defusing-ohjaajakurssilla, ja se purettiin perin pohjin. Olin taas siellä maatalon olohuoneessa pojan vanhempien kanssa, Yrjänä kertoo. Yrjänä oli kolmentoista vuoden jälkeen vaihtanut työpaikkaa hätäkeskuslaitokseen ja oli jo ehtinyt kiinnostua psyykkisesti raskaiden työtehtävien käsittelystä. Vatsanpohjassa tuntui tosi pahalta, ja ahdistavat tunteet tulvivat mieleen. Poliisit joutuivat toteamaan itsemurhan ja jäivät odottamaan ruumisautoa vanhempien kanssa. Vähitellen uudet tehtävät veivät nuoren poliisin huomion. – Ne pulpahtivat pinnalle kertarysäyksellä. Raskaat kokemukset PITÄÄ PURKAA HETI Jari Yrjänän työkavereita oikealta lukien Tanja Salmi, Piia Rantala ja Heidi Novari. Jari Yrjänä oli valmistunut poliisiksi vain vähän aiemmin. Tunsin vanhempien valtavan hädän. Vanhempien hätä, itsesyytökset ja ahdistus vyöryivät Yrjänän ylle. Defusing eli jälkipurku auttoi häntäkin, kun rankan työtehtävän jättämä ahdistus nousi pintaan vuosien jälkeen
Ratkaisu sekunneissa Hätäkeskuspäivystäjän työ on kuormittavaa monesta syystä. Hän esimerkiksi hakeutuu työkaverinsa kanssa kahvitauolle ja kuulostelee tämän jaksamista. Käydyt keskustelut tilastoidaan mutta niiden sisältöä ei kirjata. Järjestetään kolmen vuorokauden sisällä tapahtumasta. Istunnossa kerrotaan ensin tapahtuman faktat. Lopuksi painotan, että jos asiat pyörivät edelleen mielessä, niiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Hän voi saada hälytyksen työpaikalle purkamaan tapahtumia, jos työvuorossa ei ole defusing-ohjaajaa tai heitä tarvitaan samalla kerralla useita. Lähteet: www.mielenterveystalo.fi, www.yths.fi DEFUSING JA DEBRIEFING Päivystäjät pääsevät tauoille vain harvoin yhdessä. Jälkipuintia ohjaa ammattilainen. Sen aikana yksi päivystäjä saa keskimäärin 120–130 puhelua, vapun kaltaisina juhlaöinä kymmeniä enemmän. Debriefing kestää yleensä 2–3 tuntia. Aloite purkukeskusteluun voi tulla työntekijältä itseltään tai päivystyssalissa tilanteen huomanneelta työkaverilta tai vuoromestarilta. Sitten käsitellään faktoja, ajatuksia ja tunteita. Lopuksi tarkastellaan kokemusten luonnollisuutta, hahmotetaan tulevaa ja sovitaan mahdol lisista jakotoimista. Porin hätäkeskuksessa tehdään kahdentoista tunnin työvuoroja. Yrjänä huomauttaa, että purkukeskustelu ei välttämättä sovi kaikille. – Muistutan myös, että jälkikäteen voi tulla fyysisiä tuntemuksia, vielä muutamankin päivän kuluttua. Defusing perustuu aina vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Työnantajakin hyötyy: hätäkeskuspäivystäjät jaksavat työssään eivätkä vaihda alaa. Tapahtuu muutaman tunnin sisällä kriittisestä tilanteesta. DEFUSING ELI PURKUKOKOUS Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. Istunnon aluksi käsitellään tilaisuuden tarkoitus. Stressi nousee ja puheluiden hoitamisen laatu saattaa heiketä. Tavoitteena on kokemusten ja mielikuvien normalisointi ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievitys. Tarvittaessa voidaan järjestää debriefing. Jälkipurku nopeasti Defusing pyritään järjestämään mahdollisimman pian tilanteen jälkeen ja ainakin ennen työvuoron loppua. – Jälkipurkua varten on erillinen palkkaus, johon on varattu rahaa, Yrjänä kertoo. Istunnon rakenne on vapaamuotoisempi kuin debriefingissä. Ei vaadi ulkopuolisia asiantuntijoita. Tunnen työkaverini ja näen heistä, milloin asia tulee käsitellyksi, Yrjänä sanoo. Tarkoituksena on käsitellä äkillisen tapahtuman aiheut tamia psyykkisiä reaktioita, helpottaa ahdistusta ja ehkäistä jälkireaktioita esimerkiksi suuronnettomuuden tai vakavan rikoksen jälkeen. Yrjänä ottaa esimerkiksi perjantain yövuoron, joka alkaa seitsemältä illalla ja päättyy seitsemältä lauantaiaamuna. Sitten käsitellään vaiheittain tapahtumaan liittyviä reaktioita, aistimuksia ja ajatuksia. Istunnon päättävät yhteenveto, normalisointi ja tiedot jatkotoimista. – Asia pyritään hoitamaan niin, ettei se jää kenenkään mieleen. Stressaavista työtilanteista voidaan jutella myös vapaamuotoisesti, ilman järjestettyä istuntoa. Purkukeskustelu kestää niin kauan kuin tarvetta on. Oikeanlaisen tauotus helpottaisi kuormituksen purkamista.. Defusing on debriefingiä lyhyempi. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 lutetusta defusing-ohjaajasta. Asianosaiset purkavat keskustellen kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Työpaine tuppaa kasaantumaan, sillä tauoille ei ole mahdollista päästä normaalissa rytmissä. Koulutettuna ohjaajana hän käyttää myös muita toimintamalleja. Raskaat kokemukset PITÄÄ PURKAA HETI DEBRIEFING ELI JÄLKIPUINTI Debriefing-ryhmäkeskusteluun osallistuu saman traumaattisen tapahtuman kokeneita ihmisiä. Täysin rehellisesti ja peittelemättä. – Jotta purusta olisi hyötyä, ihmisen täytyy sanoa täsmälleen, miltä hänestä tuntuu. Purkukeskusteluilla pyritään ehkäisemään sairauslomia ja pysyviä traumoja. Defusingin tavoitteena on, että työntekijä pystyy toimimaan jatkossa normaalisti sekä työssä että vapaalla
Hätäkeskuspäivystäjän on tehtävä ratkaisu avun lä hettämisestä sekunneissa. Yrjänä muistuttaa, että stressin purkamisessa ei auta analyysi siitä, mikä itse tehtävän hoitamisessa tehtiin oikein ja mikä meni väärin. PORRAS PÄIVÄT Ota askel terveyteen 6.–12.11.2017 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Uhoaminen on vähättelyä Yrjänä on koulutuksen ja harjoittelun myötä oppinut kä sittelemään rankkoja puheluita itsekseen. #porraspäivät Porrasnousijan paras kaveri! stairforce.com. Käytetään sitä! Turvattomuuden tunne LISÄÄ YHTEYDENOTTOJA Jari Yrjänä pitää hyödyllisenä pitkää kokemustaan poliisin työstä. Olethan sinäkin mukana. Päivystäjät joutuvat ajoittain kuuntelemaan myös sadattelua kansalaisilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa palvelua hätäkeskuksen kautta. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Jari Yrjänän mielestä organisaatioiden välisessä yhteistyössä on vielä kehitettävää. Päivystäjäkin on ihminen: tunnekuohu voi haitata seu raavan puhelun hoitamista. Turun hätäkeskukseen soitettiin vartissa 84 hätäpuhelua. – Itselleni ehdottomasti vaikeimpia ovat tilanteet, joissa on mukana lapsi, esimerkiksi perheväkivalta tilanteessa tai päihtyneiden vanhempien seurassa. Turussa sattui elokuisena perjantai-iltapäivänä joukkopuukotus. Samaan suurtapahtumaan osallistuneiden suorittavien työntekijöiden – kuten hätäkeskuspäivystäjien, poliisien ja ensihoitajien – olisi hyvä päästä keskustelemaan yhdessä. Silloin linjan toisessa päässä voi olla uusi elvytystilan ne tai taskussa ollut puhelin on soittanut vahingossa hätäkeskukseen – tai mitä tahansa siltä väliltä. Sitten hän käy tilanteen läpi: miten hän reagoi, mitä tunsi, mitä ajatteli. Hän oli yli kymmenen vuotta järjestyspoliisissa ja reilun vuoden rikostutkinnan puolella. Puukotusten ja kouluampumisten kaltaiset tragediat vaikuttavat hätäkeskuspäivystäjien työhön myös jälkikäteen. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 16 – Saatan antaa soittajalle äkkielottoman elvytysohjeita ja puhelun päätyttyä voin joutua ottamaan uuden puhe lun vain muutaman sekunnin kuluttua, Yrjänä kertoo. – Ihmiskunta on kehittänyt puhetaidon. Paineen kasaantuessa työntekijä voi kehitellä haital lisiakin selviytymiskeinoja. Sen sijaan on keskityttävä jokaisen kokemuksiin, tuntemuksiin ja jaksamiseen. Ensimmäiseen ilmoitukseen vastattiin kahdessa sekunnissa, mutta myöhemmin puhelut vääjäämättä ruuhkautuivat. Kasvanut turvattomuuden tunne lisää joksikin aikaa yhteydenottoja hätäkeskukseen. Tilanne tulee käsiteltyä, ja se normalisoituu. Jos ihminen ei halua puhua tuntemuksistaan, häntä on mahdotonta auttaa. Hän tallentaa puhelun mieleensä, kunnes pääsee tauolle. Yrjänän mukaan pahinta on oman hämmennyksen tai järkytyksen kieltäminen. 16 Hätäkeskuksissa ei voida täysin varautua psyyk kisesti kuormittaviin ja ruuhkahuippuja aiheutta viin tilanteisiin
Defusing-istunnot hoitavat koko työyhteisöä, vaikka ne olisivat kahdenkeskisiä. Kehutaan, että oltiinpa me kovia, kun pitäisi puhua siitä, miltä itsestä tuntui. Ennalta estäminen on oleellista, Yrjänä painottaa. Omasta kokemuksestaan hän tietää käsittelemättömän asian kyllä ponnahtavan pintaan. Yrjänä näkee, että vääränlaiset keinot vain painavat asian mielessä syvemmälle. Silloin on helpompi seurata työkaverin jaksamista ja huomata stressin lisääntyminen tai muutokset työtehtävien hoidossa. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. Mieltä kuormittaneita työtilanteita voidaan kuitata myös liian hurtilla ja sysimustalla huumorilla. Jos ihminen ei halua puhua tuntemuksistaan, häntä on mahdotonta auttaa. Jos huono meininki pääsee valtaamaan työyhteisön, sitä on vaikea korjata. – Yhden työntekijän paha olo leviää herkästi ja nopeasti. Hätäkeskuspäivystäjän jokainen työvuoro on erilainen. Yrjänä pitää tärkeänä tavata työkavereita myös vapaalla ja oppia tuntemaan heitä. – Railakkaissa saunailloissa voidaan kyllä puhua, mutta se ei ole oikea tapa. Olethan sinäkin mukana. — Ei tule kahta samanlaista puhelua! Jokainen päivä opettaa ja tuo jotain uutta, sanoo Jari Yrjänä. PORRAS PÄIVÄT Ota askel terveyteen 6.–12.11.2017 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. #porraspäivät Porrasnousijan paras kaveri! stairforce.com
Silloin Heltissä ymmärrettiin, että oli tullut aika miet tiä, millainen yhteisen työpaikan halu taan oikeasti olevan. Niin olemme aidosti lähellä asiakaskokemuksen synty sijoja, kertoo toimitusjoh taja Timo Lappi. Arvot näkyvät ja tuntuvat Heltin päätoimipisteessä vastaanottotiskin on korvannut kahvila Lempi. – Kukin huone on sisustettu kyseistä arvoa kuvaavalla tavalla. Muistamme ne itse paremmin ja viestimme niitä myös asiak kaillemme, kertoo työterveyshoi taja Mirja Niininen. Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Sitä ennen yrityksessä oli keski tytty toiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen. Sisääntulokäytävän neljä huonetta on nimetty yrityksen arvojen mukaan. Huoneiden kautta arvot herää vät todella eloon. – Jokainen helttiäinen työsken telee vuorotellen kahvilassa. Esimerkiksi Tarmossa seinää koristaa juoksurata ja Pokassa sisustus on rouhean roh kea. Toimi pisteet eivät ole vastaanottoja vaan hyvinvoinnin huol tamoja. Siinä ei pysähdytty mietti mään arvoja vaan lähdettiin tekemään töitä, Lappi muistelee. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Siltä todella tuntuukin, kun sukeltaa sisään EmoHelttilään Helsingin ydin keskustassa. Se on lainannut liiketoimintamallinsa kiinalaisilta kylälääkäreiltä, joiden työn tuloksia mitattiin terveiden kyläläisten lukumäärällä. LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 18. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 18 H eltissä työntekijät ovat helttiäisiä ja asiakkaat tai potilaat ovat jäseniä. TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT JULIA HANNULA Heltti haastaa työterveyspalvelujen toimintatapoja. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Sitten yksi alusta asti mukana ollut työntekijä irtisanoutui. Kahvikupposella työterveyshoitaja Mirja Niininen ja toimitusjohtaja Timo Lappi. – Alkuvaiheessa meillä oli töissä vain pieni porukka ja valtava määrä asioita tehtävänä. Siellä kahvia tarjoilee HelttiMummo, jonka virkaa tällä kertaa toimittaa työ terveyspsykologi Heli Rautjärvi. Irtisanoutuminen pysäytti Heltin arvot puettiin sanoiksi keväällä 2016. Aulassa ei ole perinteistä vastaanottotiskiä vaan kahvila Lempi. Lempi, Tarmo, Hehku ja Pokka tarjoavat sekä fyysiset tilat Heltin jäsenten ja asiantuntijoiden kohtaamisille että henkiset suuntaviivat päivittäiselle toi minnalle
Henkilöstöä on noin 40. Pohdintojen jatkamiseksi päätet tiin järjestää vuorokausi yhteistä aikaa koko työyhteisölle. Oli to della avartavaa kuulla tällaista ulko puolista havainnoijaa, Lappi myöntää. Uudesta työstä oli sovittu jo aiemmin kesällä. Arvojen mukaisia rekrytointeja Niininen aloitti työt Heltissä elokuus sa 2016. – Kun arvot on sanoitettu, ne näky vät myös ulkopuolelle ja muutkin kuin helttiäiset ymmärtävät, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Meistä jokaisella on myös eniten itseä edus tava ja kuvaava arvo, jota muut arvot sitten täydentävät. – Kaikkia päätöksiä tulee mietittyä arvojen kautta, ja niiden tekeminen on helpompaa, Lappi pohtii. Olen vähän sellainen äitihah mo, joka huolehtii niin työkavereista kuin jäsenistäkin empaattisesti ja lä himmäisenrakkautta huokuen. – Tuli sellainen olo, että olen jo osa Helttiä. www.heltti.fi. Jokainen saa tilata sellaisen paidan, jonka kokee itselle parhaaksi. Lisäksi kaikki saivat valita uusiin käyntikortteihin kaksi itseään parhai ten kuvaavaa arvoa. Heltti Oy on vuonna 2013 perustettu työterveysyritys, joka panostaa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja etäpalveluihin. – Kaikki palasivat töihin täynnä energiaa. Liikevaihtoennuste vuodelle 2017 on 2,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Heltin kesäjuhlissa jaettiin arvopalkin not, ja arvopaidat ovat tilauksessa. 5/2017 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 – Kutsuimme mahdollisimman no peasti kaikki helttiäiset koolle ja puhuimme puoli päivää ihmisten tun nelmista ja tavoitteista, Lappi kertoo. – Niitä ei ole tarvinnut opetella, har joitella tai tuoda erikseen esille. Kun teemat olivat selvillä, arvot alkoivat saada sanallisen muotonsa. – Sinuthan oli niiden perusteella jo valittu, hymyilee Lappi. Sen jälkeen keskustelua jatkettiin oman väen kesken. Kun löysimme vielä tavan nimetä arvot niin, että ne kuvasivat meitä ihmisinä ja organisaationa, ne oli helppo viestiä eteenpäin, Lappi toteaa. – Jakauduimme ryhmiin miettimään, mikä meidän mielestämme on toivot tua käytöstä tai toimintaa ja mikä taas ei. Arvo jen esiin tuominen on silti tärkeää. Minulle vahvin on Lempi. Keskustelua käytiin erilaisten har joitusten avulla. Kaikki uudet helttiäiset tapaavat tulevia työkaverei taan jo rekrytoinnin aikana, koska sen on todettu olevan kaikille hyväksi. Toimitusjohtaja Lappi on uudistuksesta silminnähden innoissaan. Arvot näkyvät myös ulospäin Helttiä voi kuvailla itseohjautuvaksi työyhteisöksi. Kokoontumisen alussa omista havainnoistaan kertoi palvelumuotoilututkija, joka oli osal listunut yli vuoden ajan Heltissä jär jestettyihin tapaamisiin ja kokouksiin. Onnistuessaan tällä kokoontumisella voi olla samanlainen vaikutus meihin helttiäisiin kuin arvotyöskentelyllä. Hänen mielestään Helttiin hakeu tuu ihmisiä, jotka jo valmiiksi jakavat samat arvot. Niininen yllättyi iloi sesti nähdessään sosiaalisessa medias sa humoristisen Heltin arvojen synty mäilmoituksen. Niin pääsimme aske len lähemmäksi arvoja, Lappi sanoo. Ei tarvitse ihan hirveästi miettiä, mitä mikäkin arvo mahtaa tarkoittaa, Nii ninen iloitsee. Yhdessä tehty arvotyö voi auttaa myös seuraavassa harppauksessa, kun Heltissä kokoonnutaan pohtimaan johtamisjärjestelmää. Arvoja vahvistetaan monin tavoin myös yhteisön sisällä. Tai sitten voi tilata vaikka kaikki neljä paitaa ja laittaa niistä päälle sen, joka sopii parhaiten omaan fiilikseen, Nii ninen kertoo. Arvot kolahtivat heti. – Pokka on musta ja Lempi vaalean punainen. Olemme myös käyneet kaikki arvot läpi ja kysyneet hakijoilta suoraan, miten ne näkyvät heidän toi minnassaan, Niininen kertoo. – Olemme hakemassa aivan uuden laista, itseohjautuvaa tapaa toimia. Niininen uskoo, että töi tä tehtäisiin yhteisten arvojen mukai sesti, vaikka arvoja ei olisikaan tehty niin näkyviksi kuin ne nyt ovat. Johtamisjärjestelmä uusiksi Kirkkaat, kaikille yhteiset arvot hel pottavat päätöksentekoa. – Hän kertoi, mikä työyhteisössäm me on hienoa ja toimivaa mutta toi esiin myös kipeämpiä aiheita. Arvot ovat todella kuvaavat. – Kortteihin piti myös määritellä, kuinka paljon kyseistä arvoa itsessä on, esimerkiksi kuinka monta sydäntä lempeä. Timo Lappi ja Mirja Niininen iloitsevat arvoista, jotka tuntuvat ja näkyvät kaikessa tekemisessä. Arvoihin kiinnitetään huomiota ha kemusvaiheesta alkaen. – Hakijoiden kanssa jutellessani mie tin, kuuluvatko arvot heidän vastaus tensa taustalla
Epäluottamus syö elinvoimaa ja tuloksellisuutta. Työhyvinvoinnin peruskiviä Luottamus on työhyvinvoinnin peruspilareita, sillä se luo edellytykset yhteistyölle. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2017 20 TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Luottamus on työhyvinvoinnin perusta. Asetumme alttiiksi sille, että haavoitumme ja petymme, jos odotukset eivät täyty. Silloin osa työajasta voi mennä asioiden selvittelyyn. L uottamus on oletus, että toinen pitää lupauksensa, on sanojensa mittainen, tekee mitä on sovittu ja toimii hyvin aikein, kuvailee Itä-Suomen yliopiston johtamisen professori, kauppatieteiden tohtori Taina Savolainen. Horjuttaminen helppoa Savolaisen mukaan luottamus on luonteeltaan aineetonta, särkyvää ja herkkää. Mutta jos ei puhuta kasvotusten, yhteydenpidosta puuttuvat inhimilliset ulottuvuudet, kuten ilmeet ja äänensävyt sekä mahdollisuus tarkistaa heti, mitä toinen tarkoitti, Savolainen huomauttaa. Luottamus on yleensä vastavuoroista, joten se tarkoittaa myös keskinäistä riippuvuutta ja haavoittumisen riskiä, jos lupauksia ei pidetä. Siksi sitä pitää vaalia. – Luottamus yhdistää organisaatiota ilmapiirin kautta ja tuo työyhteisöön vapautta, luovuutta ja innovatiivisuutta, Savolainen sanoo. Luottamusta voivat horjuttaa myös esimiehen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten vuorovaikutuksen ongelmat tai arvaamattomuus ja ennakoimattomuus. Työpaikalla luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Luottamus heikkenee tai voi rikkoutua, jos työntekijä kokee esimiehensä epäpäteväksi esimerkiksi siksi, että esimies ei tunnu osaavan asioita tai kontrolloi liikaa. – Toisia tulkitaan helpommin väärin, jos yhteisössä on taipumusta epäilyyn. – Luottamus voi kyllä syntyä myös pelkästään sähköisessä vuorovaikutuksessa. – Silloin kommunikointi on niukempaa ja suoraviivaisempaa, joten esimerkiksi tunteiden käsittely on esimiehille haasteellista ja konfliktien ratkaiseminen hankalampaa. Se syntyy sitkaasti ajan kanssa, mutta se voidaan menettää nopeasti. Se rakentuu hitaasti mutta murtuu helposti. Niin särkyvää!. – Luottamus edellyttää riskinottoa. Perinteisesti se tarkoittaa viestintää kasvotusten, joten sähköinen vuorovaikutus tuo haasteita