Ammattikuljettajien TAPATURMAISET KUOLEMAT Tällaista on hyvä työterveyshuolto. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 5/2016 | 15 € www.tttlehti.fi TYÖ MUUTTUI PITKÄN sairausloman jälkeen KIIRE EI OLE vain oma ongelmasi NOUSE SOHVALTA! KONEPAJA KOHENSI kemikaaliturvallisuuttaan Elämäntaparemontin tehneen neuvo: TYÖKUNNON MITTARIT – hyötyä vai ei
Metso Mineralsin kemikaalikaapin äärellä koneistaja Artturi Uuramo (vas.) ja kunnossapitoasentaja Jyri Nieminen. terveys 28 Työterveyshuolto lähtee aina asiakkaan tarpeista KANNESSA Rajavartiolaitoksen ja ohjelmistoyrityksen erilaiset ratkaisut 32 Esimies, puutu päihdehaittoihin! Tunnistatko ongelma juomisen merkit. Työhyvinvoinnin tuottavuus – myyttikö vain. 32. 34 "Toivon toistenkin pääsevän samaan fiilikseen" KANNESSA Kalle Sipponen laittoi elämäntapansa remonttiin 36 Liikettä niveliin Portaita pitkin huipulle turvallisuus 38 Konepaja kohensi kemikaaliturvallisuuttaan KANNESSA Metso Mineralsilla muutokset lähtivät arjen tarpeista 41 6 x pakkaa auto huolellisesti Älä päästä tavaroita seilaamaan vapaasti 42 Käytä oikein putoamissuojaimia 44 Tapaturmainen kuolema KANNESSA Ammattikuljettajan riskit: kiire, väsymys ja kehno ajokalusto HANNA KORHOSEN KANTEEN KUVASI ANNA DAMMERT. 37 K U V A R A M I M A R JA M Ä K I K U V A TH IN K S TO C K P H O TO S 46 Työssä ja vapaalla Hevosista hyvää oloa 48 Lukuvinkit 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti 51 Ensi numerossa ”Alkoholiongelman puheeksi ottaminen on välittämistä.” ERITYISASIANTUNTIJA LEENA HIRVONEN, S. Kiireen hillitseminen on koko työyhteisön asia. 20. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 2 Sisällys TTT 5/2016 3 Päätoimittajalta 5 Ajassa 9 Terveisiä Tampereelta 11 Lukijoilta 13 Työkunnon mittaukset on kohdistettava oikein KANNESSA 14 TTT-Henkilö KANNESSA Hanna Korhonen siirtyi sairausloman jälkeen uusiin töihin työ 20 Kiire kuriin KANNESSA Työpaikan yhteiset peli säännöt avuksi ajanhallintaan 24 Miten työhyvinvointi käännetään tuottavuudeksi
Ja silloin voisi sanoa, että minun mo kani: mitä tästä yhdessä opimme. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Toimitusneuvosto Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Kati Kalliomäki/ETK Merja Karjalainen/TTT-lehti Esa Kivisoja/STYL Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelupäälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Sanna Sinkkilä/TVK Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 46. Häpeän pelon voittaminen voi olla askel rohkeuteen ja itsensä likoon lait tamiseen. Oppi minen tosin vaatii nöyryyttä, joka ei ole ihan helppo taito sekään. Kuinka monen työpaikan tai tien risteyksen järjestelyjä onkaan muu tettu vasta vakavan onnettomuuden jälkeen. ”KUN ON MUUTAMAN KERRAN häpäissyt itsensä julkisesti, siihen tottuu, eikä se tunnu enää niin pahalta.” Jotakuin kin noin kertoi näyttelijä Seela Sella työstään, kun haastattelin häntä vuosia sitten. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. 34 4041 0428. S. Vaikka tekee parhaan sa (enempää ihmiseltä ei voi vaatia), virheitä tulee ja niistä voi oppia. Silloin saisi myöntää, että en selviä työkuormastani. Tai unohtuiko paluumatkalla kyydistä kauppakassi tai peräti lapsi. 27 "Sohva ei ole enää kaiken keskipiste. Joskus mokan hinta on mittaama ton. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2016. Oli tunne, että kun ojennan käden, joku tarttuu siihen auttaakseen tai teh däkseen kanssani jotain sellaista, mitä meistä kumpikaan ei ollut ennen tehnyt. Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Häpeä on pitkälti kulttuurin tuotta ma tunne ja sidoksissa ympärillä ole vaan yhteisöön. 4.10.2016 PÄÄTOIMITTAJALTA Millainen on teidän työyhteisönne yhteinen lento. Silloin rohkenisi eh dottaa, että kokeillaan ja opetellaan. Silloin uskaltaisi kertoa, että tulipa koh dalle tehtävä, jota en osaa. Työyhteisöiltä toivoisi, että häpeä olisi jo selätetty. Virheiden mahdollisuus kasvaa, jos työpäivä menee vastaavanlaisessa pyö rityksessä ja suuntaamme huomiomme moneen asiaan samanaikaisesti. Mutta mokaaminen voi olla kiinni myös olosuhteista: kiireestä, väsymykses tä, tietokatkoksista, työn kehnoista jär jestelyistä tai siitä, että työn vaatimukset jostakin syystä ylittävät tekijän kyvyt. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Emme pysty keskittymään kunnolla mihinkään emmekä kehenkään. Luottamukseen liittyi myös tuki: tiesin, että voin pallotella vaihtoehtoja esimieheni kanssa, kun epäröin tai töihin tuli solmukohta. ”Multitaskingia ei ole olemassakaan”, sanoi tutkimusinsinööri Henriikka Ratilainen Työterveyspäivillä Tampereella. Se on vain huonekalu." KALLE SIPPONEN, S. Tai työkavereideni kanssa – oikeastaan kenen kanssa tahansa. Hän kysyi, muistammeko esimerkiksi työmatkastamme muuta kuin lähdön kotiovelta ja saapumisen töihin. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi Twitter @ merjattt Mokaamisen monet mahdollisuudet OS EI USKALLA TEHDÄ VIRHEITÄ, ei uskalla tehdä mitään.” Näin sanoivat sekä esimieheni että organisaation ylin johtaja taan noisessa työpaikassani. USEIN KUULEE SANOTTAVAN , että moka on lahja. Kokenut ammattilainen voi uudestaan ja uudestaan antaa parhaan sa miettimättä, mokaako pahasti ja mitä muut ajattelevat
Pidä yrityksesi tärkein resurssi 100?% kunnossa. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa yrityksen menestyksen tiukassakin liiketoimintaympäristössä. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 4 100 % TASAPAINOSSA. TYÖELÄMÄPALVELUT. Kokonaisvaltaisten työterveysja hyvinvointipalveluiden avulla pidetään huolta henkilöstön terveydestä ja jaksamisesta vuoden jokaisena päivänä niin töissä kuin kotona. Lue lisää mehilainen.fi/uusisuunta Lue lisää aiheesta: mehilainen.fi/ uusisuunta Henkinen hyvinvointi näkyy tuloksessa, niin työssä kuin vapaa-ajalla
TYÖELÄMÄPALVELUT Ajassa Tu n ne n i ts e n i fyys i se sti t er vee ksi Ko en pä r jä äv ä n i ty ös s än i T u nn e n i t sen i psy yk kises t i hyv inv o ivak s i Nuku n h yv i n j a r ii t t ä v äs ti Ti ed ä n , m i tä m i n ult a o d o t et a a n t u ke a t y ö ni te k em is ee n S a an r ii t tä vä st i Vo i n ke s ku st e lla a v o i m es ti Minu ll a on r ii t tävästi o s aam ista eri lai s i st a a s i oi s t a Au t an m iel e l lä n i t yö to ve rei ta n i o n n is tu m aa n teh t ä vi s s ä än P idä m m e to i s em m e aj a n t a sa lla t y öa si o i s s a t yö te h tä vään i H a lu a n k eh i t tä ä it se äni ja o s aa mist a n i Koe n, e t t ä osaa m is tan i h yödy n n e t ä än t y ö y h te i sös sä T u n ne n v ah v u u t eni ja k e hit tä m is k o h t een i S uh ta ud u n m y ön t ei se s t i u us iin a s i o ihi n N au t i n ty ös t än i P ys ty n p i t äm ää n pu o li an i t ar pe e n tu lle n U sk on vo i v a ni va ik ut ta a e lä m ää ni P ys ty n i rr ot t au t um aa n t yö st ä v ap a aaj a l la ni E sim ie h e ni t u k e e j a ka n n u s t aa m inu a ty össä n i Es im i eh e ni on ri itt äv ä sti tav oit ett av issa Es i mi e he n i kyke ne e t eke mä ä n p ää t öks i ä TER VE Y S JA TY Ö K YK Y T YÖ N H A LL I N TA EL Ä M Ä N TA SA PA I N O E SI MI E H EN TU K I T Y Ö YH T E IS Ö OS A A M IN EN 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 IT S E LU OT T AM US J A M O TI VA A T IO ANNA PISTEET TYÖHYVINVOINNILLESI KUKAAN EI OLE YKSIN vastuussa työhyvinvoinnistaan. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa yrityksen menestyksen tiukassakin liiketoimintaympäristössä. Kiinnostaako ketään, jos ei naurata eikä naureta. Pidä yrityksesi tärkein resurssi 100?% kunnossa. Ja toisaalta voi huomata olevansa töissä aika yksin hyvinvointipohdintojensa kanssa. Kokonaisvaltaisten työterveysja hyvinvointipalveluiden avulla pidetään huolta henkilöstön terveydestä ja jaksamisesta vuoden jokaisena päivänä niin töissä kuin kotona. Miksi jokainen huolehtii vain omasta tontistaan. Pisteytä kullakin sektorilla esitetyt väittämät asteikolla 1–10 ja laske sitten sektorille keskiarvo. Onko hyvinvointi tämän työpaikan tavoite ja osa strategiaa. T E K S T I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A S IN I N IH T IL Ä. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 100 % TASAPAINOSSA. Mankat(kin) haastavat työpaikan eri tahot yhteistyöhön. Kirjassa kullakin sektorilla on kuusi väittämää, joista tässä vain kolme. Työhyvinvoinnin asiantuntijan Marja-Liisa Mankan ja hänen kirjoittajaparinsa Marjut Mankan tuore kirja Työhyvinvointi (Talentum Pro) tarjoaa taustafaktojen lisäksi ilahduttavan paljon käytännön työkaluja henkilöstöhallinnolle, esimiehille, työyhteisölle ja työntekijöille. Eikö kukaan koskaan kysy, mitä sinulle kuuluu – tai ainakaan halua kuulla rehellistä vastausta. Oman työhyvinvointinsa pohtimisen voi aloittaa kirjan tikkataulun avulla. Lue lisää mehilainen.fi/uusisuunta Lue lisää aiheesta: mehilainen.fi/ uusisuunta Henkinen hyvinvointi näkyy tuloksessa, niin työssä kuin vapaa-ajalla
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 6 SUOSITUKSEN LAATINEEN TYÖRYHMÄN mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riski tekijöistä. Tämä on määritelty jo terveyden ja työsuojelun lainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy. Mitkä ovat olleet pahimpia terveystai turvallisuusriskejä työpaikallasi. Millä tavalla työsuojelu on vaikuttanut työhösi. Tupakoinnin suolainen hinta TUPAKOINTI AIHEUTTAA vuodessa noin 800 000 sairauspäivää, joiden kustannus on noin 130 miljoonaa euroa. Tupakointi voi myös moninkertaistaa syöpäriskin, jos se yhdistyy muihin työperäisiin altisteisiin. Suositus ohjeistaa, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on aloitettava riippumatta siitä, löytyykö oireiden taustalta rakennuksen kosteusvaurio. Jos kosteusvaurioita epäillään, lääkärin on myös suositeltava, että rakennus tutkitaan asianmukaisesti. Toimitko työsuojeluvaltuutettuna, työsuojelupäällikkönä tai työsuojelutoimikunnassa. Myös työsuojeluaiheiset valokuvat kiinnostavat. Asbestille altistuvalla tupakoitsijalla riski sairastua keuhkosyöpään on jopa 50-kertainen kuin tupakoimattomalla, jonka ympäristössä ei pölyä asbesti. KOONNUT MERJA KARJALAINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS AJASSA Vain vapaa ihminen voi suunni tella tulevaisuutta. Toimitko kouluttajana. Näin laskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Käypä hoito -suositus kosteusvauri oista oireileville Tuore Kosteusja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositus kokoaa tutkimustiedon sairauksien, oireiden ja rakennusten kosteusja homevaurioiden yhteydestä. Lisätietoja: SKS:n arkisto, puhelin 0201 131 240. Voit kirjoittaa omalla tyylilläsi. Entä työntekijöillä. Miten työsuojelutoiminta on mielestäsi muuttunut. Olitko mukana työsuojelukoulutuksessa tai -kursseilla. Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua. Millaisia asenteita työnantajalla oli työsuojelun toimenpiteitä tai määräyksiä kohtaan. – Joidenkin laskelmien mukaan lisäkustannus on keskimäärin 2 000 euroa tupakoivaa työntekijää kohden vuodessa. Lähetä tekstit 30.4.2017 mennessä SKS:n verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta: www.finlit.fi > Arkistoja kirjasto palvelut > Hankintaja kokoelmapolitiikka > Keruut > Työsuojelua Suomessa Postitse: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki, kuoreen tunnus ”Työsuojelu”. Tai sähköpostin liitetiedostona, merkitse aihekenttään ”Työsuojelu”: keruu@finlit.fi Liitä mukaan suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon. Kerro myös aika ja paikka: Miten työsuojelutoiminta työpaikallasi käynnistyi ja millaisia vaiheita siinä on ollut. keräävät työsuojelun historiaa. Miten ongelmia on tunnistettu ja miten niihin on puututtu. Onko sinulla kokemuksia työsuojelutarkastuksista. Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa. SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA (SKS) ja Työsuojeluvalvojat ry. Turvapaikan hakijana minulla on oikeus lähinnä syödä ja nukkua.” Kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastosta saanut irakilainen tv-kuvaaja Waleed Al-Gburi Journalistissa 11/2016. Nyt on aika muistella!. Jo yhdenkin työntekijän tupakoinnin lopettaminen siis kannattaa taloudellisesti, sanoo ylilääkär i Riitta Sauni sosiaalija terveysministeriöstä
4 Vertaile, arvioi ja ole kriittinen. Epäasiallinen käytös on tuomittavaa, mutta siihen on aina jokin syy. Tässä Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksessa työskentelevän erikoistutkijan Eeva Kallion vinkit: 1 Se kehittyy, mitä kehitetään. Nuku vaikka yön yli, jos olet kovin kiihtynyt. Kokeile toisilleen ristiriitaisia ratkaisuja ja näkökulmia. Asetu vastakkaisen ajattelutavan kannalle ja yritä ymmärtää, miksi niin voi ajatella. – Asiaa kannattaa lähestyä ratkaisukeskeisesti ja vältellä syyttelyä. Keskeytä loukkaava puhe ja ohjaa toista osapuolta etenemään keskustelussa, Rauramo neuvoo. Työ, ihmissuhteet ja kokemukset muovaavat aikuisen ajattelua joustavaksi ja kompromisseihin kykeneväksi. Hän kehottaa viestimään rauhallisesti ja myötäillen. Samalla kehität luovuuttasi. Jos sinulla on tapana ajatella tietyllä tavalla ja päätyä puolustamaan itsellesi tärkeitä asioita, harjoittele päivittäin. Jos et uskalla ottaa asiaa puheeksi yksin, Rauramo kehottaa pyytämään mukaan tukihenkilön, kuten työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen. – Ole empaattinen mutta ammattimainen. Jos haluat opetella monimutkaista ratkaisukykyä, sinun täytyy tietoisesti päättää sen kehittämisestä eri tavoin. suomalaisista on tuntenut ylpeyttä suomalaisen ruoan ostamisesta.. – Etsi ja löydä yhteinen kieli. Tutki eri näkökulmia, punnitse niitä ja pudota pois eettisesti arveluttavat ja heikosti puolustettavat käsitykset. Onnistunut viestintä edellyttää kunnioitusta, tilan antamista ja avointen kysymysten esittämistä, sanoo asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta. Älä esitä yleisluonteisia väitteitä vaan kerro, miltä sinusta tuntuu ja mitä toivot. Luo oma käsityksesi, mutta ole avoin uudelle. Pääset eteenpäin pyytämällä anteeksi, jos koet tehneesi väärin. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 KYSYMYS & VASTAUS Voit lähettää työelämäaiheisia kysymyksiä osoitteella: toimitus@tttlehti.fi Entä jos erimielisyys kärjistyy kiusaamiseksi. Kannattaa myös miettiä, onko oikeassa oleminen tai voittaminen aina ehdottomasti tärkeintä. Ajatteluaan voi myös kehittää. Miten toimimme jatkossa, että yhteistyö sujuisi paremmin. Miten voin ottaa asian puheeksi. Syynä voi olla esimerkiksi erilaisuus, väärinymmärrys, stressi, vanha kauna tai jopa yksityiselämä. Ikä tuo ymmärrystä oman näkökulman suhteellisuudesta. Esimerkiksi kompromissien taitoa voi harjoitella. Onko taustalla vanha kauna. Rauramon mukaan syy ei aina liity työhön. 2 Avaa ajattelusi jumeja. 3 Jätä ongelmat avoimiksi ja jousta. TUULA-MARIA AHONEN 45% Lähteenä Suomalaisen Työn Liiton teettämä Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimus, johon vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta. – RAUHOITA ENSIN MIELESI. Yritä kirjoittaa sinulle rakkaasta asiasta vastakkainen näkemys tai kirjoita puolustavia seikkoja asiasta, josta et pidä. Tee tarkentavia kysymyksiä: Mitä tarkoitit. Hyväksy, että meillä kaikilla on rajalliset kyvyt asioiden ratkaisemiseen ja että ihmisen ja ihmisyhteisön ymmärrys asioista muuttuu ajan myötä. Koen, että työkaveri vähättelee ja käyttäytyy minua kohtaan loukkaavasti. Ikä tuo joustavuutta IÄN TUOMA SIIRTYMÄ ehdottomuudesta joustavuuden suuntaan on havaittu useissa tutkimuksissa
Pudasjärven hirsirakennukset on pystytetty talvella, jolloin ilma on pölyttömintä ja kuivinta – riittää, kun hirret suojataan lumelta. – Säätiön johto on käynyt esittäytymässä yksikössä, ja henkilöstön kehittämisideoita kuunnellaan herkästi. Vuonna 2013 valmistui hirsinen päiväkoti, ja loppuvuodesta otetaan käyttöön hirsinen hoivakoti. Hirsi seen kouluun Pudasjärvellä päädyttiin, kun aiemmissa koulurakennuksissa kärsittiin sisäilmaongelmista. Jo ideavaiheessa, kun tiedetään vasta rakennuksen koko ja käyttötarkoitus, otetaan yhteys paloviranomaisiin, joiden näkemyksen mukaan suunnitellaan osastoinnit ja sprinklerjärjestelmät. Rakennus on toteutettu elinkaarimallilla: koulu on vuokralaisena tiloissa, joita pääurakoitsija Lemminkäinen huoltaa ja korjaa valmistumisen jälkeen 25 vuotta. Pudasjärven 8 500 asukkaan kaupunki aikoo erottautua hirsirakennuksilla. Hyvistä toimintatavoista kertoo sekin, että kehit tämisideoille on useita uusia viestintäkanavia. SOME-VIESTINNÄN PERUSTEET Älä julista. Ja kun hirret tietyssä rakennuksen osassa ovat paikallaan, rakennetaan vesikatto saman tien. Älä mustamaalaa toisia. – HYVÄLTÄ TUNTUU, kertoo rehtori Mikko Lumme. Moni asia selviää ammattilaisen avulla. Yksikössä työskentelee 11 vakituista työntekijää. – Paloturvallisuus on lähtökohta. Uusi 9 800 neliömetrin koulukampus on paitsi hirsinen myös esteetön ja kengätön – sisällä liikutaan sukkasillaan tai sisätossuissa. Työnantaja järjestää työntekijöille työnohjausta ja työyhteisövalmennusta säännöllisesti. Työntekijöiden käyttöön on saatu muun muassa laavu ja puutarhapalstoja. Kehuja on saanut muun muassa akustiikka. Lähteenä Jukka Saksin verkkojulkaisu: Opas kuntajohtajalle: Näin hyödynnät sosiaalista mediaa kuntajohtamisen tukena.. Myös kokemukset sisäilmasta ovat tähän mennessä olleet myönteisiä. Ilpalan luotsaamassa toimintayksikössä hoidetaan haasteellisesti käyttäytyviä kehitysvammaisia, joilla on mielenterveysongelmia. – Kuppikuntia ei ole päässyt syntymään, vaan kaikki tulevat ihan oikeasti toimeen toistensa kanssa. Luovuus lisääntyy ja henkilöstö jaksaa entistä paremmin työssään. Hän kiittelee koko säätiön yhteishenkeä ja avointa toimintakulttuuria. Meillä on töissä sisäilmaongelmille herkis tyneitä ihmisiä, Lumme sanoo. Ulkopuoliseen apuun ja ohjaukseen kannattaa ehdottomasti satsata, jos työyhteisössä on ongelmia. Älä valehtele. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 8 Avoimuus on suuri voima Rinnekoti-Säätiössä kuunnellaan työn tekijöiden kehittämisideoita. RINNEKOTI-SÄÄTIÖN Paljerinne-yksikössä Helsingissä ollaan tyytyväisiä työyhteisön avoimuuteen. Suunnitteilla on seuraavaksi hirsinen luhtimallinen vuokratalo. Älä viesti tunnekuohuissa. – Sillä on valtavan suuri vaikutus, että ihmiset voivat puhua asioista avoimesti. PIRKKO KOIVU K U V A M A R JA IL P A LA Rinnekoti-Säätiön Paljerinneyksikön esimies Marja Ilpala. Työ on ajoittain kuormittavaa. Koko Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä on noin 1 100. Älä viesti päihtyneenä. Se näkyy muun muassa henkilöstön jaksamisessa, kertoo yksikön esimies Marja Ilpala. Hirsisten pintojen äänimaailma on pehmeä. Ilpala kehottaa kaikkia työyhteisöjä pyrkimään avoimuuteen. – Näin hirsien väliin ei jää kosteutta ja epäpuhtauksia. MILKA MANTSINEN Kiva porukka! Ilmianna oma hyvä työyhteisösi: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Ota kantaa Hyvä alku hirsikoulussa Pudasjärvellä uuden yhtenäiskoulun henkilökunta ja oppilaat tietävät nyt, miltä tuntuu työskennellä hirsisessä koulussa. – Tietooni ei ole tullut oireita, vaikka tiloissa on vielä uuden hajua. Neljästä eri rakennuksesta koostuva koulukampus on 800 oppilaan opinahjo, ja lisäksi siellä toimivat keskuskeittiö ja kansalaisopisto. Hirsivaihtoehtoa harkitaan muissakin tulevissa julkisissa rakennuksissa, kertoo kaupungin tekninen johtaja Eero Talala
Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto – Hoitajana ajattelen, että toimivaa päihdetyötä ei rakenneta rankaisemalla ja jättämällä yhteisön ulkopuolelle. TERVEISIÄ TAMPEREELTA ei ole vuoden päästä. On tarvetta lisätä myös yllätystestejä huumeja lääkeväärinkäytön varalta. Pikemminkin tarvitaan tukea ja yksilöllisiä toimintamalleja. Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö. Töitä olen tehnyt vuosia pilvessä ilman minkäänlaista riskiä tai ongelmia. Muutamia poimintoja seminaarin sisällöstä: – Suomalaisista 19 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 38 prosenttia on kokeillut kannabista. syyskuuta. Jos töihin tullessa ei ole ongelmaa, kuka takaa, että sitä Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tapahtumakokonaisuus toi yli 8 600 kävijää ja yli 250 näytteilleasettajaa Tampereelle syyskuun puolivälissä. Käyttö ei rajaudu vain nuoriin. Työpaikoille lisää tietoa: pitäisikö järjestää kannabisviikko, jonka aikana kerrotaan, miten aine vaikuttaa ja miten toimitaan, jos siitä tulee ongelma. Näin jo muutenkin suuri syrjäytyneiden joukko ei enää kasvaisi. Kasvinjalostus on nostanut päihdyttävän ainesosan osuutta. THL:n tilastojen mukaan edellisen kuukauden aikana kymmenettuhannet 35–69-vuotiaat ovat käyttäneet kannabista. Otto Arola, ensimmäinen varapuheenjohtaja, Sakki ry, lähihoitaja – Päihdeohjelmissa tehdään huumetestejä hyvin vähän. Päihdeohjelmissa on huomioitava ennaltaehkäisy ja varhainen välittäminen. Ilman muuta on tarpeen keskustella, miten päihtymystilaan suhtaudutaan työelämässä. Katri Mannermaa, työhyvinvointipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä – Kannabis on nyt ihan eri aine kuin 1970-luvulla. Mari Laukkanen, työterveyshoitaja, Työterveyspalvelu Viisari – Myönteinen asennoituminen kannabikseen on lisääntymässä, mutta kannabiksen haitat eivät ole tiedossa tai niitä ei haluta tiedostaa. Työpaikkojen päihdeohjelmat pitää saada ajan tasalle myös huumeiden osalta. Tulen polttelemaan loppuelämäni ainakin jonkin verran. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 ”OLEN NYT 35-VUOTIAS perheellinen mies. Ei vain kontrollia vaan myös päihdeongelmia ehkäisevä näkökulma. Voin sanoa, että kannabiksesta on paljon enemmän hyötyä kuin haittaa.” Tällä lukijan TTT-lehden verkkosivuille lähettämällä kommentilla alkoi Kannabis ja työ -seminaari EuroSafetyja Työhyvinvointi 2016 -messuilla Tampereella 15. Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäi sevä päihdetyö EHYT ry – Tietämystä kannabiksesta, muista huumausaineista ja kaikista työsuoritusta haittaavista aineista pitää lisätä työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa. ”Mitä se muille kuuluu, jos hiisaan omalla ajallani ” TEKSTI JA KUVA MERJA KARJALAINEN LUE MYÖS seminaarin juontaneen Rosa Meriläisen blogi lukija kommentteineen TTT-lehden verkkosivuilla: www.tttlehti > Blogi > Useimpia pilvi ei kiinnosta KATSO KANNABIS JA TYÖ -seminaari videona: www.tttlehti.fi Kannabis ja työ -seminaarin keskustelijat Katri Mannermaa, Kim Kannussaari, Rosa Meriläinen, Mari Laukkanen, Otto Arola ja Kaarlo Simojoki. Olen poltellut kannabista 15-vuotiaasta lähtien välillä enemmän ja välillä vähemmän. EuroSafetyja Työhyvinvointimessujen rinnalla järjestettiin myös Logistiikkamessut ja Helsingistä Tampereelle siirtyneet Työterveyspäivät. Aktiivinen vaikutus kestää 3–4 tuntia ja jälkivaikutus 6–10 tuntia. Testit ovat myös taloudellinen kysymys, sillä Kela ei niitä korvaa. Kaikkiin päihteisiin pitäisi suhtautua samalla tavalla ja kannabis nostaa alkoholin rinnalle työ paikoilla ja työterveyshuollossa
Työpaikalla sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa saadaan vähennettyä hyvin suunnitelluilla toimintatavoilla, joilla on johdon tuki ja joiden tavoitteet on määritetty yhdessä työntekijöiden kanssa. 1 Yhteistyön esteet pois. – Löysimme neljä työkyvyttömyyskustannuksiin vaikuttavaa tekijää. Tutkimuksessa mukana olleissa yrityksissä työkyvyttömyysriskit kyllä tunnistettiin, mutta toimenpiteet saattoivat painottua esimerkiksi työtapaturmien torjuntaan, vaikka ne olisi pitänyt kohdistaa myös sairauspoissaoloihin. On seurattava myös työkyvyttömyyden ehkäisemiseen tähtääviä investointeja ja niiden tuloksellisuutta. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetään työkykyriskejä ennakoivaksi ja ehkäiseväksi. Työkykyä lisäävät esimiehen tuki, työn imu ja työhön paluun tukeminen poissaolon jälkeen sekä ammatillinen kuntoutus läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan saanut kustannuksia alenemaan, vaan niitä tarvittiin yhdessä, kertoo Timo Leino. Tapahtuma järjestettiin nyt 62. Silloin mukana on lisäksi paloja pelastustoimi. Työterveyslaitoksen Työterveyspäivien ohjelmassa oli seitsemän seminaaria 13. 4 Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukevat yhteistyötä. Seuraavat EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut pidetään Työ terveyspäivien kera Tampereella vuonna 2018. Myös esimiesvastuinen malli voi toimia hyvin. 2 Strategia näkyy käytännössä. Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet ovat konkreettisia ja näkyvät yrityksen toiminnassa. Suuryritys hyötyy miljoonia euroja, jos se saa pudotettua työkyvyttömyyskulujaan muutamalla prosentilla. Työnantajan ja työntekijöiden kesken sovittujen työnkyvyn tukimallien merkitys korostuu yrityksissä, joilla on useita toimipaikkoja, joissa tehdään vuorotyötä tai joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Parempaa työ kykyä suunnitellusti TERVEISIÄ TAMPEREELTA Työterveyspäivillä puhuttiin paljon työkyvystä ja sen mittaamisesta, johtamisesta ja kehittämisestä.. Ei siis riitä, että seurataan kuluja. Toimintatapojen omaksuminen edellyttää koulutusta, tiedotusta ja tiedonvaihtoa työpaikalla. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdentuvat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. . Ne olivat erityisen tärkeitä muutostilanteissa. Yritysten panostukset työterveyteen, työturvallisuuteen ja työkykyyn vaihtelivat noin 70 eurosta noin 3 400 euroon henkilötyövuotta kohden. Niissä toimintatavat ja vastuut ovat selkeitä ja kynnys asioiden esille ottamiseen on matala. Työtapaturmien osuus on 2–2,5 miljardia, sairauspoissaolojen 3,4 miljardia ja työkyvyttömyyseläkkeiden 8 miljardia vuodessa. ja 14. Tärkeää on myös arvioida työkykytoimenpiteiden tuloksia. 4 tärkeää tekijää TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUKSESSA Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa oli mukana kymmenen suuryritystä teollisuuden ja palvelutoiminnan aloilta. Tiedonkulku toimii parhaiten, kun erikseen nimetyn johtajan tehtäviin kuuluvat työkykyasioiden koordinointi sekä tiedon kokoaminen ja välittäminen ylimmälle johdolle, esimiehille ja yrityksen ulkopuolelle. kerran. 3 Toimenpiteiden kohdentaminen. Työkykyjohtamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä yrityksen sisällä mutta myös työterveyshuollon, työeläkeyhtiöiden ja tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 10 LÖYDÄT Työterveyspäivien seminaarien aineistot osoitteesta: www.ttl.fi/ohjelma POIMINTOJA TYÖTERVEYSLAITOKSEN ylilääkärin Timo Leinon aineistoista: Sosiaalija terveysministeriön laskelmien mukaan menetettyjen työpanosten hinta Suomessa on 2 miljardia euroa kuukaudessa eli 24 miljardia euroa vuodessa. Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat esteet on karsittu. syyskuuta. Keskimäärin panostus oli noin 900 euroa henkilötyövuotta kohden. Työkyvyn tukemisessa ja siihen liittyvien tietojärjestelmien käytössä päästään pitkälle niissä yrityksissä, jotka onnistuvat alentamaan työkyvyttömyyden kustannuksia
Asentajan kypärän kiinnitys ei ole ohjeiden mukainen. Luokitus myönnettiin toukokuussa Työterveys laitoksen Nolla tapaturmaa -foorumissa.” LUKIJOILTA JUTUSTA AINA VAIN ASBESTI: ”Sisäilmaongelma on ajankohtainen monissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä. Tästä pidämme huolen jatkuvilla turvallisuusinfoilla ja -koulutuksilla sekä ilmoittamalla turvallisuushavainnoista turvallisuusjärjestelmäämme. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info Parempaa työ kykyä suunnitellusti K U V A O U LU N E N E R G IA U R A K O IN TI O Y. Sen voitti Heli Tikkanen Iisalmesta. 46: Työturvallisuusalan yrittäjä Esko Vainionpää: ”Onko painetussa lehdessä julkaistu kuva kennon asennuksesta otettu kuusi vuotta sitten vai eikö lakia ja ohjeistuksia edelleenkään noudateta. Takimmaiselta asentajalta puuttuu kypärä, vaikka se on asetuksen mukaan pakollinen rakennustöissä (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 71§). Kuvassa ilman kypärää oleva henkilö on kiinteistön omistaja eikä ole meillä töissä. Kerro se, ja voit voittaa kirjapaketin, jossa on Sirpa Arvosen Metsämieli-kirjat (Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin sekä Kehon ja mielen kuntosali; Metsäkustannus) tai 10 kappaletta Smartumin kulttuurija liikuntaseteleitä. Etummaisen asentajan leukahihna on auki.” Oulun Energia Urakointi Oy:n vastaus: ”Pahoittelemme, että lehteen oli toimitettu vanha kuva, jossa työturvallisuusasiat eivät ole kunnossa. 49! MIKÄ JUTTU tässä numerossa kiinnosti sinua eniten. Kun sisäilmaongelmaa tut kitaan työpaikoilla, syytä olisi ottaa huo mioon myös asbestin mahdollisuus hen gitystie-, ihoja silmäoireiden taustalla.” PALAUTETTA ANTANEIDEN KESKEN arvottiin Hotelli Haikon Kartano & Spa -viikonloppu kahdelle. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Kirjapaketin arvo on 64 euroa ja Smartum-setelinipun 50 euroa. PALAUTETTA NUMEROSTA TTT 4/2016 ÄÄNESTÄ PARASTA, S. Oulun Energia Urakointi on päässyt turvallisuudessa maailman kärkeen ja saanut työturvallisuuden parhaimman tasoluokituksen jo toisena vuotena peräkkäin. Sirpa Arvosen luontoliikkumiseen opastavat kaksiosaiset Metsämieli-kirjapaketit menivät Päivi Forssell ille Helsinkiin ja Taina Gale nius-Laineelle Espooseen. Vastaavaa ei pitäisi enää päästä tapahtumaan. Sitä kommentoitiin muun muassa näin: ”Mielenkiintoinen ja perusteellinen.” ”Tietoa, miten työvuoroja järjestetään muilla työpaikoilla.” ”Itse en ole vuorotyöläinen, mutta on hienoa, että saadaan työt luistamaan ja jaksetaan ahertaa päivästä toiseen. 1. Kuvassa, jossa työtekijä tanssittaa vanhusta, näkyy molemminpuolinen tyytyväisyys.” KIINNOSTAVIMPIEN JUTTUJEN JOUKOSSA oli myös Eläkeuudistus 2017 – mitä se minulle kuuluu. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 C M Y CM MY CY CMY K wgh2016-oulu_TTT-220x60mm.pdf 1 18.9.2016 19:13:21 KIINNOSTAVIN JUTTU TTT-lehdessä 4/2016 oli lukijoiden mielestä Hyvinvointia vuorotyöhön. Perusfaktat hienosti ja ymmärrettävästi kerrottu.” ”Selkeydestä erityiskiitos.” KIITOS TARKKAAVAISELLE LUKIJALLE! Oikaisu kuvaan, Turvallisuus tulee ensin, s. Asetusta siinä rikotaan joka tapauksessa. Vanhuksille on tärkeää, että heillekin löytyy aikaa. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu. ”Hyvää tietoa. 2. Tänä päivänä noudatamme tiukasti työturvallisuuteen liittyviä ohjeita niin työmaalla kuin toimipisteissämme. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista
Pienilläkin teoilla on siis merkitystä. (Verkkolehti Lahtinen 12.5.2016. Syke välimittaukseen perustuva Firstbeathyvinvointianalyysi on keskeinen osa ohjelmaa. JOSKUS TULOKSET YLLÄTTÄVÄT. Osa yrittäjistä tunsi nukkuneensa huonosti, vaikka mittaustulosten mukaan unen laatu oli ollut keskimäärin hyvää mittausjakson aikana. Asiantuntijoina ovat Firstbeat-koulutuksen suorittaneet Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajat. lahtinen.lamk.fi/?p=1411) Mittareilla tietoa, asiantuntijalta tuki ja tulkinta Lukijan vinkkelistä Moni kerää terveystietoja esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen tai älypuhelinsovelluksen avulla. Mittaus osoittaa palautumisen ajankohdan, ja päiväkirjasta selviää, millaiseen tilanteeseen palautuminen liittyi. Paula Harmokivi-Saloranta, Marja Kiijärvi-Pihkala, Päivikki Lahtinen ja Sari Niemi. Yrittä jät saavat myös tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja tarvitta essa vertaistukea. Tässä tapauksessa yrittäjä oli käynyt ystävänsä kanssa rupattelemassa puolen tunnin kävelylenkillä. YRITTÄJÄN 24/7 -TYÖHYVINVOINTIOHJELMA syntyi Euroopan sosiaalirahas ton rahoittamassa Hyvän työ elämän ääni -hankkeessa. Lisäksi yrittäjiä tuetaan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Yrittäjät ovat palautteen perusteella erittäin tyytyväisiä ohjelmaan ja valmiita suosittelemaan sitä muille. YRITTÄJIEN TYÖPÄIVÄT OVAT usein pitkiä ja kiireisiä. Yrittäjän 24/7 -työhyvinvointiohjelma osoittaa, että sovellusten tarjoamista terveystiedoista on enemmän hyötyä, jos niiden tulkinnassa on apuna asiantuntija. Yrittäjä asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa mittaus tulosten perusteella. Osallistujat pitävät hyvinvointimittausta ja siihen liittyvää palautekeskustelua ohjelman parhaimpana antina. Palautekeskustelussa asiantuntijat käyvät yrittäjän kanssa läpi mittaustuloksia ja vertaavat niitä kolmipäiväisen mittausjakson aikana pidettyyn päiväkirjaan. Opiskelijat ovat saaneet yrittäjiltä hyvää palautetta. Palautekeskustelut toteutetaan ohjattuna opiskelijatyönä. Mittaus auttoi ymmärtämään, miten palautumis ta voi tehostaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 12 MUUTAMAN KUUKAUDEN PITUINEN Yrittäjän 24/7 -työhyvinvointiohjelma auttaa osallistujia selvittämään työhyvinvointinsa vahvuudet ja riskit. Parhaimmillaan terveyden mittaaminen kannustaa liikkumaan ja tukee terveellisiä elämäntapoja mutta mittaustulosten tulkinta ei ole aina helppoa. Hyvinvointimittauksen lisäksi ohjelmaan kuuluu kunto salikäyntejä ja kehonkoostumusmittaus. Marja Kiijärvi-Pihkala ja Sari Niemi Kirjoittajat työskentelevät TKI-asiantuntijoina Lahden ammattikorkeakoulussa. LISÄÄ AIHEESTA www.lamk.fi > Liiketalouden ja matkailun ala > Koulutus > Täydennyskoulutus > Yrittäjän 24/7 -työhyvinvointiohjelma Pienyrittäjän työhyvinvointi – haasteena kiire, voimavarana verkostot. Erään yrittäjän mukaan mittaus auttoi ymmärtämään, miten palautumista voi tehostaa. Toisaalta moni koki, että kiireisissäkin työpäivissä oli ollut palauttavia suvantohetkiä, vaikka mittaustuloksissa ne eivät näkyneet tai kestivät vain muutamia minuutteja. K U V A S IN I N IH TI LÄ. Heille ohjelma antaa mahdollisuuden harjoitella aitoja asiakastilanteita. Siksi on tärkeää varmistaa, että joka päivään mahtuu myös palautumishetkiä. Hyvinvointianalyysit tehdään ohjelman alussa ja muutama kuukausi ohjelman päättymisen jälkeen
On pyrittävä kuuntelemaan ensisijaisesti henkilön omia näkemyksiä. Usein ajatellaan fyysisiä vaatimuksia, mutta työkunto voidaan nähdä myös fyysisten ja psykososiaalisten ominaisuuksien yhdistelmänä. – Keskeistä on työnaikainen mittaaminen varsinkin fyysistä kuormitusta selvitettäessä. Olennaista on tunnistaa ongelma: mitä ollaan mittaamassa. Mitä mitataan. TEKSTI RAIJA LAHTINEN | KUVA THINKSTOCKPHOTOS sittäisen ihmisen kuormittuneisuudesta. – Mittauksiin liittyy paljon yksilöiden välisiä eroja, joita ei pystytä kontrolloimaan. Siinä seurataan, onko palautuminen riittävää etenkin unen aikana. Mittaus voi antaa täydentävää tietoa. Pelkkä menetelmän osaaminen ei Konttisen mukaan riitä, vaan päätelmiä tehtäessä on oltava riittävät tiedot mittauksen kohteena olevan työntekijän taustoista sekä selkeä ymmärrys hänen työoloistaan. Vaatii kuitenkin asiantuntemusta tunnistaa, mikä mittaustuloksessa on työn kannalta oleellista. Jos stressitilasta päästään pois, voidaan ainakin epäsuorasti katsoa, ettei työ kuormita. Tulkintaan asiantuntemusta Työterveyslaitoksella on pitkä kokemus erilaisista työntekijän fysiologisia reaktioita mittaavista laitteista ja analyysiohjelmistoista, myös Firstbeat-mittauksesta. Mittaaminen on hankalampaa, jos kuormitus on psykososiaalista. Silloin saattaa olla hyötyä koko vuorokauden kestävästä mittauksesta. Esimerkiksi joillakin turvallisuuskriittisillä aloilla ominaisuuksia voidaan selvittää tietyillä kysymyssarjoilla. Sitten katsotaan, tukeeko mittaus niitä. Hyvät mittarit antavat sinänsä luotettavaa tietoa elimistön toiminnasta. Se on helppoa ja nopeaa mutta ei Konttisen mukaan välttämättä kerro koko totuutta. Jos omat näkemykset ja mittaustulokset ovat ristiriidassa, tutkitaan, mistä ristiriidat voisivat johtua, toteaa Jussi Konttinen. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Jussi Konttisen mukaan ei ole olemassa kattavaa mittaustapaa, jolla voitaisiin selvittää työkunto joka alalla. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 TYÖKUNNOLLA TARKOITETAAN ihmisen ominaisuuksia suhteessa työn vaatimuksiin. Psykososiaalisesti painottuvassa työssä keinojen valikoima on laaja. Sykemittaukseen perustuvat menetelmät ovat Konttisen mukaan käyttökelpoisia hengitysja verenkiertoelimistöön kohdistuvan kuormituksen selvittämisessä. Sen avulla voidaan tarkastella kuormittumista ja palautumista työssä ja työn ulkopuolella. ?. Sitä tutkitaan tekemällä havaintoja ja kyselyjä ja esimerkiksi mittaamalla lihaksen sähköistä aktiivisuutta. Oma arvio ensisijaista Uupumuksen, stressin ja kuormittumisen tunnistamisessa ihmisen oma arvio ja tuntemukset tulevat ensin. – Jos työ on fyysisesti kuormittavaa, mittareina voidaan käyttää fyysisen kunnon testejä. Stressitasoa voidaan selvittää sylkinäytteistä mitattavilla hormonitasoilla. Kuormittumiseen ja stressiin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin työ. Kuormittumista ja palautumista voidaan tutkia työntekijöille ja koko työyhteisölle tarkoitetuin kyselyin ja haastatteluin. Jos epäillään, että työ on liian kuormittavaa, ongelmaa ei pidä lähestyä vain yksilön vaan suuremman joukon kautta. Stressitilanteiden mittaaminen on vaikeampaa, koska epävarmuustekijöitä on enemmän. Halutaanko saada tietoa työstä ja sen kuormitustekijöitä vai ykTyökunnon mittaukset on kohdistettava oikein Työkuntoa voidaan mitata monella tavalla. Useimmilla aloilla tarkkojen fyysisten ja psyykkisten vaatimusten määrittely on vaikeaa ja kapasiteetin mittaus hankalaa. – Eri menetelmät eivät sulje pois vaan täydentävät toisiaan. Usein sitä mittaa työnantaja tai työterveyshuolto, mutta markkinoilla on myös ohjelmia, joita työntekijä voi käyttää itse. – Esimerkiksi sykevariaation mittaamiseen kohdistuu paljon odotuksia. Usein tarvitaan lääketieteellistä pätevyyttä, jotta huomioidaan myös lääkityksen tai sairauksien vaikutus. Jos työssä on vaikkapa paljon toistoja, kuormitus kohdistuu etenkin liikuntaelimiin. Siksi saatetaan tyytyä mittaamaan työn ihmisessä aiheuttamia reaktioita. Mitä hyötyä mittauksista on ja milloin ne ovat luotettavia. – Mittaaminen ei ole itseisarvo
Niihin voi liittyä hyviäkin puolia, jos katsoo tarkasti. 2 Ole aktiivinen. Se helpottaa sopeutumista kotona olemiseen. Työnkuvani muuttui lähes kokonaan, joten uutta opeteltavaa riitti.". Selvitä tutkimuksiin, hoitoihin ja töihin paluuseen liittyviä asioita. Anna itsellesi aikaa toipua. 3 Ajattele myönteisesti. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 14 Hanna Korhosen vinkit työhön palaajalle 1 Ole kärsivällinen. Hyväksy vastaan tulevat asiat
Sairauslomalta UUSIIN TÖIHIN TTT-HENKILÖ Sairaanhoitaja Hanna Kor honen palasi töihin puolentoista vuoden sairausloman jälkeen. Korhoselle järjestettiin kaksi kolmikantakeskustelua eli työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistä tapaamista. Tuol loin selkä kuitenkin parani itsekseen. Korhosella niitä ei ollut, mutta hän söi kipuihin vahvoja särkylääkkeitä. Hän on osastonhoitajien lähin esimies ja alueen sa hoitotyön ylempi esimies. Hänen vastuualueellaan oli vapautumassa poliklinikalla sijaisuus, joka voisi ehkä sopia Korhoselle. Aluksi työpäivät olivat nelituntisia, sitten kuusi tuntisia ja lopulta kahdeksan tunnin pituisia. Lyhyistä sairauslomista yksi pitkä Korhosen selkä kipeytyi jumpassa vuonna 2004, ja hän hakeutui terveyskeskukseen. – Aloin kaavailla keväällä 2016, että en rekrytoisi sijai seksi uutta työntekijää. Leikkaus tehtiin tammikuussa 2016. Hoitona olisi suurehko luudutusleikkaus, jossa sel kään asennettaisiin titaaniruuveja. Kokeneelle sairaanhoitajalle yritettiin löytää vähem män kuormittavaa työtä samalta osastolta, mutta mar raskuussa 2014 fysiatri määräsi hänet pois töistä odotta maan lääkärin arviota. Toinen tapaaminen pidettiin noin vuoden. Mikkonen työskentelee osastoryhmän päällikkönä HUSissa. Pelkäsin, että siihen jää pysyvä haitta, jos hermot ovat liian kauan pu ristuksissa. – Silloinkin syynä oli liikunta ja mahdollisesti myös liiallinen kuormitus töissä. – Vasemmassa jalassa oli puutumista. Olin ehtinyt olla pitkään kotona, sanoo riihimäkeläinen Hanna Korhonen , 40. Noudatin työergonomiasta annettuja ohjeita, mutta ilmeisesti minulle sattunut vai va tulee, jos se on tullakseen, hän miettii. Hitaan toipumisen jälkeen Korhonen aloitti Kevan tuella kolmen kuukauden työkokeilun toukokuussa 2016. – Työnkuvani muuttui lähes koko naan, joten uutta opeteltavaa riitti. Hanna Korhonen, 40, sai lääkäriltään ehdottoman kiellon nostaa mitään painavaa. Paluu onnistui, kun kaikki osapuolet olivat valmiita etsimään luovia ratkaisuja. Vuoden 2015 alkutalvesta selvisi, että spondylolyysi oli kehittynyt spondylolisteesiksi, nikamansiirtymäksi. Hän käytti kipuihin lihaksia rentouttavia lääkkeitä ja kokeili myös kipu ja tulehduskipulääkkeitä. Nyt hän on uusissa tehtävissä vanhassa työpaikassaan Hyvinkään sairaalassa. Kesällä 2014 selkävaivat pahenivat. Aluksi Korhonen oli pois töistä lyhyitä pätkiä. Sitä seurasi nel jän kuukauden sairausloma. TEKSTI KAISA INTO | KUVAT ANNA DAMMERT Paikoil taan siirtyneet nikamat saivat hermojuuret pu ristuksiin ja aiheuttivat myös kulumia. Selän kuvauksessa selvisi, että hänellä on spondylolyysi eli nikamakaaren höltymä, joka johtuu perinnöllisesti yliliikkuvista nivelistä. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 E nsimmäisen työviikon jälkeen oli hy vä fiilis, vaikka haasteita tuntui riittä vän. Ajattelin, että työ voisi soveltua Hannalle hänen leikkauksensa jälkeen. Leikkaus kestää 6–8 tuntia, ja siihen pääsevät kiireellisesti vain potilaat, joil la on halvausoireita. – Monella leikkaus poistaa kivut, mutta minulla ne jatkuivat. Hän opastaa potilaita lääkkeiden ottamises sa, ja työnkuvaan kuuluu myös jonojen purkua sekä tut kimusten ja verikokeiden varaamista sisätautipoliklini kan potilaille. Korhonen oli työskennel lyt ennen pitkää sairauslomaansa vuodeosaston sairaan hoitajana Mikkosen alaisuudessa. Jatkuva kiire ja potilaiden nostelu vaihtuivat sähköpöytään ja toimistotuoliin. Työpaikalta luovia ratkaisuja Työkokeilua ehdotti Korhosen esimies Kirsi Mikkonen . Selän luutuminen voi kestää jopa vuoden, Korhonen kertoo
– Spondylolyysista pitäisi yleensäkin kertoa enemmän, etenkin sen mahdollisista riskeistä ja yhteydestä työhön. Yksi niistä on taantuma: ihmiset jäävät vähemmän työkyvyttömyyseläkkeelle ja työttömiä on enemmän, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta. Työkyky voi muuttua sairauden takia, mutta myös työpaikoilla tapahtuu muutoksia. – Työterveyshuolto on ottanut asiassa selkeän roolin, ja meille esimiehille on oman organisaatiomme ohjeet siitä, miten tällaisissa tilanteissa pitää toimia, Mikkonen kiittelee. Lisäksi oli muita tapaamisia ja keskusteluja. – Joskus pienikin lisäosaaminen riittää. Sopiva työ pyritään etsimään mahdollisten rajoit teiden mukaisesti. Kelan tilastoissa on myös paljon nuoria, koska he eivät ole ehtineet kerryttää itselleen työeläkettä. Täysi työkyvyttömyys ei ole enää ainoa vaihtoehto, jos työkyky heikkenee. Jos osatyökykyinen voi tehdä sopivaa ja mielekästä työtä, välittömät työkyvyttömyyskustannukset jäävät pois. Koska hän teki raskasta työtä, hänen selviytymistään olisi voitu seurata tarkemmin tai hän olisi voinut hakeutua kevyempään työhön. – Pienelle työpaikalle voi muutenkin olla edullisempaa pitää vanha työntekijä talossa. Mikkonen kokee, että töihin paluu pitkän sairauslo man jälkeen on nykyään järjestetty aiempaa paremmin. Toki lisätietoa saa etsimälläkin. Aina ei tarvitse suorittaa kokonaista tutkintoa, Juvonen-Posti muistuttaa. met olisi tärkeää tunnistaa ajoissa. – Mustavalkoisesta ajattelusta irtautuminen on hyvä asia, sillä työ lisää hyvinvointia ja terveyttä monella tavalla, hän sanoo. Mikkonen oli järjestänyt Korhoselle jo aiemmin yhden korvaavan työn. Myös työantajat hyötyvät työurien pidentämisestä. Hyvä, paha liikunta Korhonen on ollut lähes koko työuransa ajan osastotyös sä, johon kuuluu nostelua. Sosiaalija terveysministeriön rahoittaman palvelun toteuttaa Kun toutussäätiö.) kuluttua ensimmäisestä. LISÄÄ AIHEESTA www.ttl.fi > Aihealueet > Työterveyshuolto > Työkyvyn tuki > Työhön paluun tuen toimet www.tyokyvyntuki.fi www.kela.fi > Henkilöasiakkaat > Sairastaminen > Sairauspäiväraha > Takaisin työhön www.stm.fi > Hankkeet ja säädösvalmistelu > Osatyökykyisille tie työelämään www.kuntoutussaatio.fi (Syksyllä 2016 avataan uusi verkkopalvelu Osku – Tie työelämään, johon kootaan kattavasti ajantasaista tietoa ja palveluja osatyökykyisille ja ammattilaisille. Tilanne voi tuntua turhauttavalta, mutta työntekijän omasta aktiivisuudesta on apua. Muuten raja sairauden hoitamisessa ja korvaavan työn järjestämisessä on melko selvä. – Työkyky on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ko konaisuus, johon oma motivaatio palata töihin vaikuttaa ratkaisevasti, hän sanoo. Kuntoutustarve on usein näiden tekijöiden yhdistelmä, Juvonen-Posti sanoo. Siinä vaiheessa Korhonen ja hoitava lää käri olivat kuitenkin yhdessä todenneet, että edes entistä kevyempi työ ei ollut vielä mahdollista. Mikkonen on muutenkin sitä mieltä, että työntekijä on oman työkykynsä paras asiantuntija. Korhonen kertoo, että hänen spondylolyysistaan puhut tiin sairausloman loppuvaiheessa työterveyshuollon kanssa. – Juuri mielenterveyden häiriöissä ja tukija liikuntaelinsairauksissa työkyky laskee pikkuhiljaa. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 16 M IELENTERVEYDEN HÄIRIÖT sekä tukija liikuntaelimistön sairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen yleisimpiä perusteita. – Määrän pieneneminen johtuu monesta tekijästä. Kuntoutuksen tarve ja kuntoutustoiseen ei. Sitä käsiteltiin myös kolmikantakeskusteluissa, ja diagnoo sin perusteella suunniteltiin uusi työpiste.. Mietin itse fyysisesti ke vyempää työtä vasta loppuaikoina kipujen takia, koska pi din työstäni vuodeosastolla. Tukija liikuntaelimistön sairauksien takia oli eläkkeellä noin 19 400 työikäistä. Silloin ei tarvitse kouluttaa uutta, Juvonen-Posti arvioi. Kelan tilastojen mukaan mielenterveys on syynä noin 60 prosentissa ja tukija liikuntaelinsairaudet noin 14 prosentissa ta pauksista. Hän ajattelee nyt, että synnynnäinen alttius olisi voitu ot taa töissä paremmin huomioon. Suomessa oli viime vuonna yli 140 000 työikäistä Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä. Mikkonen muistuttaa, että työntekijä on usein tärkein linkki työnantajan ja työterveyshuollon välillä, koska työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus. Työkykyyn liittyviä selvityksiä ja toimenpiteitä voi jou tua odottelemaan pitkiäkin aikoja. Yritys saa uutta osaamista esimerkiksi taloushallinnon kehittämiseen. Heistä noin 84 900 oli työkyvyttömiä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Esimerkiksi kolmikanta keskusteluissa työnantajalle tärkein tieto on Mikko sen mukaan se, millaiseen työhön työntekijä pystyy ja millai TYÖKYVYTTÖMYYS EI OLE ENÄÄ AINOA VAIHTOEHTO JUVONEN-POSTIN MUKAAN yhteiskunnassa on tapahtunut myös hienoinen asennemuutos. Se ei välttämättä ole helppoa, jos työkyky muuttuu hitaasti. JOSKUS TYÖNTEKIJÄN UUDELLEENKOULUTUKSESTA on hyötyä työnantajalle. Työpanos kustannuksineen tuottaa sen, mitä työnantaja siihen sijoittaa. Vaikka luvut ovat suuria, työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä pieneni 12 prosenttia vuosina 2008–2014
Korhosen mie lestä on hyvä, että hänellä on uudenlainen työ ja että hän pääsi takaisin töihin leikkausten välissä. Olen edelleen nuori ja töissä talossa, jossa riittää kaiken laista työtä. – Sehän tässä onkin ristiriitaista, kun painoa ei saisi tulla lisää mutta liikkumaankaan ei pääse, Korhonen naurah taa. Sinulle tullaan esittämään erilaisia vaihtoehtoja. – Tiesin haluavani takaisin vanhaan työpaikkaani, vaik ka välillä kävikin mielessä, että mitä jos en paranekaan. Hän ei myöskään saanut kumartua ottamaan esineitä lattialta, vaan hänen piti käyttää terveyskeskuksesta lainaksi saamiaan ottimia. 3 Kirkasta omat tavoitteesi. Kaikesta kokemastaan huolimatta Korhonen on ollut pe rusvireeltään toiveikas. Mieti, haluatko palata vanhaan työhösi. Asiat etenevät työterveyshuollon kautta. Työhön palaaminen ei vaikuttanut asiaan. Selkäleikkauksen jälkeen säännöt muuhunkin liikku miseen olivat selvät. . Myöhemmin listaan sai lisätä kävelyn ja uinnin mutta ei muuta. Ensimmäiseen kolmeen kuukauteen Korhonen ei esi merkiksi saanut kantaa kauppakasseja. Yhteyshenkilön ei tarvitse olla esimiehesi, vaan voit pitää yhteyttä vaikkapa työkaveriisi. Hanna Korhonen joutui uuteen selkäleikkaukseen syys kuussa 2016, koska kaikki nikamat eivät olleet luutuneet. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 Hanna Korhosen 12 vuoden sairaskertomus 2004 Hanna Korhosen spondylolyysi todetaan MARRASKUU 2014 Pitkä sairausloma ELOKUU 2015 Leikkausjonoon TOUKOKUU 2016 Sairausloma päättyy, Kevan rahoittama työkokeilu alkaa HEINÄKUU 2016 Sopimus työnantajan kanssa uudesta työstä SYYSKUU 2016 Uusi selkäleikkaus, jonka jälkeen sairausloma ja paluu uuteen työhön TAMMIKUU 2016 Leikkaukseen KESÄ 2014 Kipujen paheneminen, lyhyitä sairauspoissaoloja Vinkit töihin palaajalle 1 Ole yhteydessä työpaikkaasi poissaolosi aikana. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17. Ylipaino pahentaa selkävaivoja, eikä selän luudutus leikkaukseen pääse, jos painoa on liikaa. 2 Ota yhteyttä työterveyshuoltoon heti, kun töihin paluusta tulee puhetta hoidossa tai kuntoutuksessa. Treeniksi riitti vatsalihasten jännittä minen ja jalkalihas ten pumppaus. Vinkit antoi Työterveyslaitoksen asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti
2 Tilaa maksuton TTT-uutiskirje, jossa aina myös tuoreet oikeusratkaisut työturvallisuusrikoksista. Ilmoitusvaraukset viimeistään 28.10. 02 5501 200 info@satateras.fi Nostolaitteita isoon ja pieneen tarpeeseen kokemuksella www.satateras.fi HENKILÖNSUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA SUOJAINTEN VALINTA LAADUKKAAT TUOTTEET SUOJAAVUUDEN VARMISTUS KOULUTUS HUOLTO Niittyläntie 3, 00620 Helsinki p. 09-7771 8600 http://kauppa.suojalaite.fi Kiertotalouden erikoislehti www.uusiouutiset.fi Seuraava TTT-lehti ilmestyy 22.11. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 18 KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa! www.kemia-lehti.fi NOSTOKORIT TRUKKEIHIN Meijeritie 1, 29810 Siikainen Puh. Pyydä ilmoitustarjous ja varaa paikka ajoissa. 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi KIRJAK AUPPA ON AINA AUKI verkkokauppa.ttl.fi Tu le ja tila a! 1 Tutustu TTT-lehden verkkosivuihin: www.tttlehti.fi Siellä ovat myös blogit. www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje 3 Tykkää, anna palautetta ja postaa kiinnostavia uutisia Facebookissa: TTT-lehti 4 Seuraa päätoimittaja Merja Karjalaista Twitterissä: @merjattt Huom! KYSY ENSIN MEILTÄ. Kokeile! Lisätietoja lehdestä, lukijoista sekä ilmoitusvaihtoehdoista: www.tttlehti.fi Pyydä ilmoitustarjous: Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puh. • Yli 30 000 lukijaa • Useita ilmoitusvaihtoehtoja Suorapostitus Nopea, helppo ja tehokas sähköinen ilmoitusmahdollisuus uutiskirjeen osoitteistolla sovittuna päivänä. Uutiskirje Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät viikoilla 43, 47 ja 50
Esimiehen on tunnettava ja tunnistettava yksilölliset tavat tehdä töitä. KIIREEN KULTTURISTA AJAN HALLINTAAN 20 Kiire kuriin | 24 Miten työhyvinvointi käännetään tuottavuudeksi. Esimiehen on näytettävä esimerkkiä, miten kiire saadaan kuriin ja työaika hallintaan. Hänen on myös osattava arvioida kunkin työntekijän ajankäyttöä ja kullekin sopivia ratkaisuja. Esimiehen pitää kertoa suoraan, jos hänellä on kiire, jotta työntekijä ei koe tulleensa vähätellyksi. Esimiehen tehtävänä on suunnan kirkastaminen. Esimiehellä on tärkeä tehtävä kiireen purkamisessa ja kulttuurin kehittämisessä: hän on ajan arkkitehti. Nopeaa reagointia vaativissa töissä on oltava selkeä työnjako ja komentoketju: esimiehen tai johdon päätöksiä ei välttämättä voida jäädä odottamaan. Hän varmistaa, että kaikki tietävät yhteiset tavoitteet. T E K S T I M E R JA K A R JA LA IN E N | K U V A T H IN K S TO C K P H O TO S. Nämä vinkit ajan arkkitehdeille on poimittu Työterveyslaitoksen AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeen työpajamateriaaleista: Esimiehellä on keskeinen rooli yhteisten ajanhallintakeinojen luojana ja sopijana. 5/2016 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Työ KIIRE PULLAHTAA ESIIN liki aina, kun puhutaan työstä. Kiire ei ole vain yhden ihmisen ongelma eikä syy, vaan yleensä sen taustalla ovat työpaikan kulttuuri, toimintatavat ja rakenteet. Esimiehen ei tarvitse olla jatkuvasti saatavilla, mutta hänen on oltava aidosti läsnä silloin, kun hän on tavattavissa. Esimies voi tukea asiantuntijoita selkeyttämällä työnkuvia ja käymällä keskusteluja siitä, mitä keneltäkin odotetaan
Hankkeessa tehtyyn kyselyyn osallistui noin 2 000 asiantuntijaa pääasiassa jul KIIRE KURIIN Yhteisesti sovitut pelisäännöt auttavat asiantuntijaakin ajanhallinnassa. Välillä työt ruuhkautuvat, kun yhtäkkiä ilmaantuukin kiireel TEKSTI MARJAANA ANTTILA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5/2016 20 NOPEAM MIN ! NOPEAM MIN ! O N OLEELLISTA YMMÄRTÄÄ, että asian tuntijatyössä aika ei ole täysin hal littavissa. Parhaat ideat usein vapaa-ajalla Myös työn tempo voi aiheuttaa hankaluuksia. Ei voi tietää, milloin hyvä aja tus tulee. Ei siis ole ihme, jos ajankäytön kanssa syntyy sählinkiä. Toivanen huomauttaa, että asiantuntijat ovat sidoksis sa useisiin aikarakenteisiin: niin omiin aikatauluihinsa kuin sosiaalisiin sekä työpaikan ja yhteiskunnan aika tauluihin. kiselta sektorilta. – Asiantuntijatyössä ajankäyttö on luonteeltaan avointa. Heille aiheutti eniten ongelmia työn ajoitus: tehtävät ovat päällekkäisiä tai niiden aikataulu tus on hankalaa, jos esimerkiksi asia ei etene ilman tiet tyä allekirjoitusta tai kokoukselle ei löydy yhteistä aikaa. Toivanen vastaa AikaJärjestys asiantuntijatyössä hank keesta, jossa tutkitaan ajanhallintaa ja ajallisen epäjär jestyksen kokemusta. Kaikessa työssä on hyvä olla karkeita aikatauluja, mutta ai na tulee yllätyksiä, eikä kaikkea voi ennakoida, sanoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta