TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4 / 2026 VARAUDU HÄIRIÖIHIN! TIIMI TARVITSEE YHTEISET TAVOITTEET TYÖJOUSTOA VAIHDEVUOSIIN ROHKEA TOIMINTA VAHVISTAA TYÖN IMUA + KOVA MUUTOSVAUHTI LUO EPÄVARMUUTTA Kuorma keveni, työura jatkuu Jari Koskimäki !
+ PALUU TYÖHÖN KAULAVALTIMON REPEÄMÄN JÄLKEEN Alanvaihto kannatti Lilli Puustinen TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 3 / 2026 Mikä PALKKAAVOIMUUS. NEULANPISTOT SIIVOOJAN UHKANA MITEN VIESTIÄ TYÖTURVALLISUUDESTA. Henkinen toimintakyky vahvistaa kriisinkestävyyttä työpaikoilla Kenelle kuuluu vastuu vaihdevuosien hoidosta. + VARHAISEN VÄLITTÄMISEN KORTIT Turva rakentuu keskustellen Sirpa Ek. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 2 / 2026 EROTA olkapään vaivat LISÄBUUSTIA AIVODOPINGISTA. Hyvä työ jättää voimia myös muuhun elämään Nämä jutut vain verkossa! ! Lisää juttuja verkossa ja näköislehdet vuodesta 2015 Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. VAPAAMATKUSTAVAT TYÖKAVERIT ESIHENKILÖ, ETHÄN MIKROMANAGEROI SAAKO TYÖNTEKIJÄÄ PUHALLUTTAA. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero
Paikkaaminen voi peittää työnjaon ongelmat, kunnes oma työ kärsii tai voimat loppuvat. Muutoksessa on käytävä läpi, mitkä tehtävät ovat edelleen tarpeellisia, kuka niistä vastaa ja paljonko niiden tekemiseen on aikaa. TYÖNJAOSTA TARVITAAN YHTEISTÄ keskustelua, sillä työnkuvat eivät kerro kaikkea työn arjesta. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUORE Miten Suomi voi. -tutkimus osoitti, että byrokratiavaatimukset ja ristiriitaiset odotukset olivat yhteydessä työuupumusoireisiin. Kirsi Väisänen 4.11.2026 S. Uuden vastuun mukana on sovittava myös päätösvallasta. Keskustelun päätteeksi pitäisi tietää, mistä sovittiin, kuka hoitaa asian ja milloin siihen palataan. Raskainta lienee epävarmuus toiminnan jatkumisesta. Keskustelu ei kanna, jos se ei selkiytä toimintaa. Uuden opettelu vie aikaa, ja muutos voi tuoda tehtäviä, joita aikaisemmin ei ollut. Samojen ongelmien toistuva käsittely turhauttaa, jos kukaan ei tee päätöstä tai seuraa sen toteutumista. Heidän havaintonsa pitää ottaa mukaan työn suunnitteluun. Jos työntekijä vastaa lopputuloksesta, hänen on päästävä vaikuttamaan työn toteutukseen ja saatava siihen tarvittavat tiedot ja välineet. Työn järjestämistä kannattaa siis tarkastella samalla, kun arvioidaan tehtävien määrää. Jos vanhoista töistä ei luovuta, entistä pienempi joukko työntekijöitä yrittää selvitä kasvavasta työmäärästä. Henkilöstöä on säästösyistä vähennetty monessa organisaatiossa. Y STÄVÄ TUSKAILI LinkedInpäivityksessään, että tänä syksynä töistä selviytyminen tuntuu vaativan super sankarin voimia. Työntekijät tuntevat tilanteet, joissa tiedon kulku katkeaa tai työtä tehdään turhaan. Hän työskentelee järjestössä, jonka rahoitusta aiotaan leikata. Työn tekijän pitää tietää, mitä häneltä odotetaan ja minkä voi jättää odottamaan. 14 LUE LISÄÄ Vastuunjaon lisäksi moniammatillisessa työssä on tärkeää sopia yhteisistä tavoitteista. KU VA AD O BE ST O C K. Samalla työhön tulee uusia järjestelmiä, toimintatapoja ja vaatimuksia. Työpaikalla saatetaan arvostaa ihmistä, joka tarttuu toimeen ja paikkaa puutteita. Myös suuri työmäärä on riskitekijä. Tutkijat kiinnittävät huomiota esimerkiksi kankeisiin toimintatapoihin ja tiedon hitaaseen kulkuun. Joustavuuden varaan ei kuitenkaan pitäisi jättää pysyvästi tehtäviä, joiden vastuista ei ole sovittu. Jos työaika ei riitä kaikkiin tehtäviin, on päätettävä myös siitä, mitä vähennetään tai jätetään pois. Päätoimittajalta TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Kuka tämänkin hoitaa
Johtotehtävään siirtyvä tarvitsee koulutusta uuteen rooliin. 18 Ajokortti esihenkilölle. Juttukaverina on Mikko Ruhanen. 10 Työkäytössä puristusvoiman mittari Hyvä puristusvoima ennakoi parempaa työkykyä ikääntyessä. = KANNESSA K 3 Päätoimittajalta Kuka tämänkin hoitaa. 12 Huomataanko etätyön kuormitus. 23 Työ: lyhyet 24 Kun Hessu lähtee, kuulumisten kysyminen jää muille Pikaruokaravintola työllistää täsmätyökykyisiä. 28 20 Sami Sykkö tarttuu tilaisuuksiin Työelämäprofessori kutsuu huippu johtajia kyselytunneille vastaa maan opiskelijoiden kysymyksiin. 11 Radonmittausten määrä hiipuu Työnantaja vastaa mittauksesta, ei työtilan tarjoaja. 6 Lukijoilta 8 Rohkea puhuu vaikeistakin asioista K Esimerkki kannustaa muitakin ottamaan kantaa. Nina Kalajoki, Chief Operating Officer, MPS. Jari Koskimäki (vas.) sairastaa Parkinsonin tautia, josta hän on kertonut avoimesti työyhteisössään. Esihenkilön ei enää pidä olla paras suoriutuja vaan mahdollistaa muiden onnistuminen. Etätyö edellyttää yhteydenpitoa ja työn määrän seurantaa. 4 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Tässä numerossa 4/2026 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4 / 2026 VARAUDU HÄIRIÖIHIN! TIIMI TARVITSEE YHTEISET TAVOITTEET TYÖJOUSTOA VAIHDEVUOSIIN ROHKEA TOIMINTA VAHVISTAA TYÖN IMUA + KOVA MUUTOSVAUHTI LUO EPÄVARMUUTTA Kuorma keveni, työura jatkuu Jari Koskimäki ! Kannessa Jari Koskimäki Kuva Tomi Kouvalainen Leipomotyössä partakin on suojattava hygieniasyistä. Työ 14 Yhteinen työ, selkeät vastuut K Päiväkodissa on vain vähän tilaa työntekijöiden keskusteluille
Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 4 painettua numeroa vuonna 2026. 34 Ryhtivoimaa Pallo alle ja keho ojennukseen 36 Terveys: lyhyet 38. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Varautuminen on kriittinen osa terveydenhuollon toimintaa. Pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. K Huoltovarmuus ei kuulu vain viranomaisille. 32 Työn joustot tukevat vaihdevuosissa K Työntekijä päättää, mitä hän kertoo työyhteisölle. – KYSissä on erilaisiin häiriötilanteisiin valmiussuunnitelma, jolla turvataan sairaalan toimintaa kaikissa olosuhteissa ympäri vuorokauden ja vuoden, kertoo pal velualuejohtaja Jouni Kurola. 50 Urapolulla Hoitajasta insinööriksi Terveys 28 Keventämällä kiinni työelämässä K Parkinsonin taudin takia päädyttiin lyhentämään työviikkoa. 47 Tapaturmaraportti Maatilayrittäjä jäi sonnien ruhjomaksi 48 Koneen muuttajalle valmistajan vastuut Koneasetus nostaa kynnystä tehdä muutoksia. 42 Turvallisuus: lyhyet 43 Asiantuntijalta Kokonaisturvallisuus rakentuu päätöksistä 44 Muutosten vauhdissa Kelassa K Monipaikkainen työ kuljettaa pitkin Suomea. Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Seija Kuoksa Puhelin 040 8279 778 seija.kuoksa@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/tilaa-lehti. Vuositilaus 128 euroa, kestotilaus 119 euroa. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa KU VA IS TE KK I O Y KU VA TO M I KO U VA LA IN EN Turvallisuus 38 Sähköt poikki, tieto ei kulje – miten varautua
Työntekijän ja johtajan velvollisuuksista ei koskaan puhuta liikaa. Onpa hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli! Asia on selitetty hyvin ja ym märrettävästi. Juttu Kohti kestävää työtahtia sai ajattelemaan omaa multitaskausta, joka ei olekaan tehok kuuden mittari, vaan päinvastoin. Pistää kuitenkin miettimään yksilön vastuuta suhteessa työyhteisön toimintaan ja/tai työnantajan rooliin ja vastuuseen. Työpaikan kulttuuri punnitaan kiiressä Aika ajankohtaisia asioita monella työpaikalla. Valoisa ja mahtava tyyppi tuo Ronja Pahaoja! Mielenkiintoinen tarina sinnikkäästä ihmisestä ja työpaikasta, joka mah dollistaa työskentelyn näköhaasteesta huolimatta. Pitkäjänteisesti kohti unelmatyötä Inspiroiva, kannustava juttu, jossa huomioidaan myös tärkeät saavutetta vuuden kysymykset. TTTLEHTI.FI Toiminnallinen neurologinen häiriö voi viedä työkyvyn – vaihteleva oire ei ole teeskentelyä Tärkeä asia nykypäivän työelämässä. Palkinto sisältää yöpymisen, buffetaamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Voittaja arvotaan 18.1.2027. 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Lukijoilta LEHDEN 3/2026 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten juttu työpaikan vapaamatkus tajista. Johtaja, ethän mikromanageroi. Valitettavan tuttu juttu varmaankin aika monella työpaikalla nykyisin, kun moraali ja käyttäytymissäännöt eivät ole enää itsestäänselvyyksiä suomalai sessakaan työelämässä. Kun jotkut pääsevät liian helpolla. Paljon ajateltavaa... Vihdoin ymmärrän mitä tarkoitetaan termillä toiminnallinen. Kirjoitus on lämmin ja myötätuntoinen. Juttu sai myös miettimään, ettei kaikki olekaan niin mustavalkoista, miten joskus itse sortuu ajattelemaan. Meistä jokaisella voi olla vastaavia oireita hetkittäin, ja juuri siksi asian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään toisia ja itseä. Tärkeä aihe ja monesti myös kapealla polulla kulkemista, jotta ei manageroi liikaa, mutta ei toisaalta jätä ketään liian yksin. Tästä harvoin puhutaan työpaikalla, vaikka näitä vapaamatkustajia varmasti löytyy jokaiselta työpaikalta. Työyhteisössä pitäisi avoimem min puuttua alisuorituksiin. Kohti kestävää työtahtia Mielenkiintoinen näkökulma ja lähestymistapa. Ehkä uusikin sana valinta, mutta ihan kuvaava ja ajatuksia herättävä. Jutussa oli hyviä konkreettisia näkö kulmia asiaan. Tehdä siitä näkyvämpi asia, ja tehdä asia selväksi jo työsuhteen alussa. KU VA AD O BE ST O C K Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet osallis tuvat arvontaan, jossa voit voittaa kylpylävuorokauden kahdelle, valintasi mukaan joko Ruissalo Spassa tai Naantali Spassa. Toiminnallisista vaivoista kärsivä ihmi nen on monesti hämmentynyt ja hä dissään eikä saa tarvitsemaansa tietoa ja ymmärrystä vaivalleen, vaan saattaa itsekin ajatella olevansa tekosairas
Työssä se voi tarkoittaa uutta tehtävää, uuden taidon opettelua tai osallistumista itselle tärkeään kehittämiseen.. Myöskään vapaa-ajasta ei pitäisi tehdä vaativaa projektia. Elämä kapenee, jos se alkaa pyöriä treenaamisen, itsensä mittaamisen ja tarkkailun ympärillä. Saarinen kehottaa kysymään itseltä, mitä todella haluaisi tehdä tai kokeilla. Ääripäät eivät ole kovin terveellisiä, toteaa psykologi Mikael Saarinen. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K 4/2026 Pinnalla Lue koko juttu sivulta tttlehti.fi/hyva-tyojattaa-voimiamyos-muuhunelamaan Keskimääräinen elämä on hyvää elämää. Elinvoimaa ylläpitävät uteliaisuus, leikki ja mahdollisuus tehdä jotakin ilman hyötytavoitetta
Toivo tarkoittaa kykyä asettaa tavoitteita ja hahmottaa keinoja niiden saavuttamiseksi. Mahdollisuus muutokseen Asioiden esiin nostaminen antaa työyhteisölle mahdollisuuden korjata tilanne. – Jokin epäkohta on voinut pitkään vaivata työyhteisöä ja mädättää työmoraalia. Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan rohkea toiminta vahvistaa työn imua ja työyhteisön suhteita. Samalla hän rakentaa yhteyttä muihin. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ANNUKKA PAKARINEN ROHKEA PUHUU VAIKEISTAKIN ASIOISTA European Academy of Occupational Health Psychology nimitti Jari Hakasen Fellowjäseneksi kesäkuussa 2026. Työntekijä sanoo vaikean asian ääneen, koska pitää sitä tärkeänä. Lisäksi esimerkki voi rohkaista muitakin toimimaan vastuullisesti. Hän ei jää havaintonsa kanssa yksin eikä jätä työyhteisöä jatkamaan entiseen tapaan. Virheestä kertominen, huonoon käytökseen puuttuminen ja epäkohtien esiin nostaminen vaativat sosiaalista rohkeutta. Nostaessaan tällaisen epäkohdan esille sosiaalisesti rohkea voi olennaisesti vaikuttaa työyhteisössä työmotivaatioon ja työn mielekkyyteen, Hakanen sanoo. Elinikäinen jäsenyys myönnetään työterveyspsykologian alalla poikkeuksellisen ansioituneille asiantuntijoille.. Hän pitää muutosta mahdollisena ja pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen. Teko ei siis ensisijaisesti tähtää oman aseman parantamiseen. Hakasen mukaan sosiaalinen rohkeus liittyy toivoon ja toimijuuteen. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Pinnalla T YÖNTEKIJÄ ESITTÄÄ HANKALAN KYSYMYKSEN kokouksessa tai kertoo virheestään, vaikka pelkää näyttävänsä osaamattomalta. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen puhui aiheesta työterveyden ja työhyvinvoinnin EAOHP2026-konferenssissa kesäkuussa. On ehkä koettu kuormitusta ja epäoikeudenmukaisuutta. Työpaikalla on saattanut olla turvattomia työtapoja ja huonoa kohtelua. Hän puolustaa toista, puuttuu huonoon käytökseen tai kertoo epäkohdasta, josta puhuminen saattaa aiheuttaa hänelle harmia. Tällaiset teot ovat sosiaalista rohkeutta. Sosiaalisesti rohkea teko saattaa hyödyttää myös tekijää itseään, mutta sen lähtökohtana on yhteinen etu
3. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Sosiaalinen rohkeus tekee hyvää 1. Hankkeessa selvitettiin keinoja, joilla työhyvinvointia vahvis tetaan muuttuvassa työelämässä. Vastuu epäkohtien esiin nostamises ta ei saisi jäädä yhdelle työntekijälle, jonka odotetaan aina puuttuvan ongel miin muiden puolesta. Riskin ottaminen ei olekaan kaikissa työpaikoissa järkevää samalla tavalla. Taloudel linen epävarmuus, autoritaarisempi ilmapiiri tai demokratian heikkene minen voivat vaikuttaa siihen, millai sia riskejä ihmiset ottavat työpaikoilla. Muuten työnte kijän ottama riski voi olla liian suuri. – Se voi lujittaa työtoverisuhteita, vahvistaa yhteenkuuluvuutta työpaik kaan ja lisätä työn imua. Vaaratilanne saattaa jäädä ilmoittamatta, jos työntekijä pelkää näyttävänsä hankalalta, hitaalta tai osaamattomalta. Yhteyksiä työn imuun Hakanen on tutkinut sosiaalista roh keutta Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä hankkeessa. Vaikutus kulkee myös toisinpäin. Johtajilla ja esihenkilöillä on suuri vaikutus puhumisen kulttuuriin. Päästään puhumaan vaietuista asioista. Taloudellinen epävarmuus, autoritaarisempi ilmapiiri tai demokratian heikkeneminen voivat vaikuttaa siihen, millaisia riskejä ihmiset ottavat työpaikoilla.. – Sosiaalinen rohkeus näyttää vai kuttavan myönteisesti sosiaaliseen tukeen ja työn imuun, ja se ennustaa myös työtyytyväisyyttä. Kun havainnot otetaan vakavasti, luottamus ja yhtei nen vastuu vahvistuvat. Käy tännössä työpaikan ilmapiiri, johtami nen ja ryhmän toimintatavat vaikut tavat ratkaisevasti siihen, uskaltaako ihminen toimia. He voivat osoittaa toiminnallaan, että vai keistakin asioista saa puhua ja että epä kohtiin tartutaan. Työpaikan tuki ratkaisee Sosiaalista rohkeutta saatetaan pitää työntekijän luonteenpiirteenä. Silloin vaikei den asioiden käsittely ei ole kiinni yh den ihmisen uskalluksesta. – Puhumme usein siitä, että johta jat vaikuttavat työyhteisöön. Human Relations lehdessä julkais tussa tutkimuksessa Janne Kaltiainen, Anniina Virtanen ja Jari Hakanen tar kastelivat sosiaalista rohkeutta henki lökohtaisena voimavarana. Työturvallisuudessa vaikutus näkyy suoraan. Hakasen mukaan sosiaalisen rohkeu den pitkäaikaiset vaikutukset eivät ole tutkimuksissa suuria, mutta yhteyksiä myönteisiin kokemuksiin on havaittu. Voisin ajatella, että vaikutus kulkee molempiin suuntiin myös sosiaalisessa rohkeudessa. Ryhmä voi tukea esihenkilöä toimi maan reilusti tai vaikeuttaa sitä. – Sosiaalinen rohkeus on parhaim millaan työyhteisön yhteinen vahvuus, Hakanen toteaa. Tutkimuksen perusteella sosiaali sesti rohkea työntekijä muokkaa ak tiivisesti työnsä sosiaalisia suhteita. Rohkeasti toimiminen lisää epäilemättä myös itseluottamusta ja itsetuntoa, kun on uskaltanut tarttua epäkohtaan, Haka nen toteaa. Sosiaalinen rohkeus tarvitsee tuek seen psykologista turvallisuutta, reilua kohtelua ja kokemusta siitä, että puhu misella on merkitystä. Siihen liittyy aina riski maineelle, sosiaaliselle asemalle tai jo pa työsopimukselle, Hakanen sanoo. – Työpaikat eivät ole irrallaan ym päröivästä yhteiskunnasta. Työntekijän on arvioitava, miten asian ottaa esiin ja mistä hän saa tukea. Työn imu lisääntyy. – Pelon ilmapiirissä kannattaa tietysti harkita, millaisen riskin on valmis otta maan, mitä kanavaa pitkin voi epäkoh dan nostaa esille ja mistä saa itselleen tukea, kun puuttuu johonkin epäkoh taan, Hakanen täydentää. Se voi madaltaa puhumisen kynnystä tai vah vistaa vaikenemisen kulttuuria. Hän kysyy, tarjoaa apua, ottaa vaikean asian puheeksi ja rakentaa yhteistyötä. Rohkea ottaa riskin Sosiaalinen rohkeus on Jari Hakasen mukaan aina vapaaehtoista. Tuki ja yhteinen vastuu vahvistuvat. Työpaikan reaktio ratkaisee, mitä puhumisesta seuraa. 2. Meillä on jo tutkimusta, joka osoittaa, että myös johdettava ryhmä vaikuttaa johtajaan. Jos puhumi nen ei johda mihinkään tai aiheuttaa ilmoittajalle vaikeuksia, ihmiset oppi vat pitämään havaintonsa ominaan. Puhumisen kynnys madaltuu, kun havainnoista kiitetään, ne käsitellään asiallisesti ja ne johtavat toimen piteisiin. Yhteiskunnan ilmapiirilläkin on vaikutusta Hakanen arvioi, että myös yhteis kunnallinen ilmapiiri heijastuu työpaikoille. – Et voi määrätä ihmisiä käyttäyty mään rohkeasti
Työfysioterapeutti Anne Karimäki kuvattiin Eurosafety-messuilla, jossa hän oli luennoimassa ja tekemässä puristusvoimamittausta. Selvästi suurempi ero voi johtua esimerkiksi siitä, että käsiä kuormitetaan eri tavoin, tai taustalla voi olla aiempi vamma. Käytän sitä esimerkiksi silloin, kun asiakkaalla on yläraajan ongelmia tai hänelle on tehty leikkaus ja haluan seurata kuntoutumisen edistymistä. Mittarissa on kaksi viisaria. Mittareita on erilaisia. Tulos luetaan kiloina. Yleensä mittaus tehdään molemmilla käsillä. Viite arvot määräytyvät sukupuolen ja iän mukaan. Mikä voi vaikuttaa mittaustulokseen. Myös hikinen käsi saattaa heikentää otetta. Puristusvoiman mittaus voi kuulua myös fyysisen toiminta kyvyn mittauksiin joissakin työhönsijoitustarkastuksissa. Tuloksesta voidaan tarkastella myös oikean ja vasemman käden välistä eroa. Näin tuloksia voidaan luotettavasti verrata viitearvoihin ja aiempiin mittauksiin. TEKSTI JA KUVA KIRSI VÄISÄNEN TYÖKÄYTÖSSÄ puristusvoiman mittari Miten puristusvoiman mittari toimii. Mitattaessa istutaan tuolilla nojaamatta selkänojaan ja kyynärpää pidetään 90 asteen kulmassa. Hyvä puristusvoima työiässä ennakoi parempaa toimintakykyä ikääntyessä. Jos ote jää sormenpäiden varaan, puristusvoimasta ei saada luotettavaa tulosta. Puristaessa molemmat liikkuvat, ja kun ote hellitetään, toinen viisari jää näyttämään suurinta saavutettua puristusvoimaa. Mitä puristusvoima kertoo. Minun käyttämässäni mallissa kahvan kokoa voi säätää käden koon mukaan. Kahvan on asetuttava kunnolla käteen, eikä ote saa jäädä vain sormenpäiden varaan. Dominoiva käsi on yleensä muutaman kilon vahvempi. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Työkäytössä on juttusarja välineistä, joita ammattilaiset käyttävät työssään. Milloin käytät mittaria työssäsi. KUKA: Anne Karimäki KOULUTUS: fysioterapeutti TYÖPAIKKA: Finla Työterveys Oy Dominoiva käsi on yleensä muutaman kilon vahvempi.
Työnantaja vastaa kuiten kin radonpitoisuuden selvittämisestä myös vuokratiloissa. Katja Kojon mukaan kodeissa radon pitoisuudet ovat keskimäärin työpaik koja suurempia. STUKin kunta tilasto kertoo havaituista pitoisuuksista. – Missä tahansa Suomessa voi olla suuria radonpitoisuuksia, Katja Kojo muistuttaa. Tavallisilla työpaikoilla mittaus kes tää vähintään kaksi kuukautta syys kuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Myös toimistoajan ulkopuolella työs kentelevät olisi syytä huomioida. Kun kotia käytetään varhaiskasvatus toimintaan, tilaan voi soveltua varhais kasvatustiloja koskeva nimenomainen radonmittausvelvollisuus. Joka tapauksessa STUK suosittelee pientalojen mittaamista koko maassa. Ilmanvaihdon vaikutusta selvitetään siksi tarvittaessa jatkuva toimisella mittauksella. Suuria yksittäisiä pitoisuuksia voi esiintyä myös kunnissa, joissa viite arvon ylitykset ovat mittauksissa keskimäärin harvinaisia. Tällöin se, että tila on hoitajan oma koti, ei sellai senaan poista mittausvelvollisuutta, sanoo juristi Aki Eriksson Lupa ja val vontaviraston työsuojeluosastolta. Ajastetun il manvaihdon tiloissa radonpitoisuus saattaa olla työpäivän aikana huomat tavasti pienempi kuin öisin ja viikon loppuisin. Sama koskee tilannetta, jossa koti on työntekijän ainoa työntekopaikka. Taipalsaa rella peräti 48 prosentissa mitatuista pientaloasunnoista radonpitoisuus on ylittänyt viitearvon 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Mittausvastuu on työnantajan STUK valvoo työpaikkojen radonpitoi suuksia. Ylitarkastaja Katja Kojo STUKista kertoo, että työpaikkojen mittauk set lisääntyivät uuden säteilylain voimaan tulon jälkeen vuosina 2019– 2020. Ilmanvaihto vaikuttaa määriin Radonin purkkimittaus näyttää koko mittausajan keskiarvon. Työsuojeluviranomaisen mukaan kotona tehtävä etätyö ei lähtökohtai sesti synnytä työnantajalle säteilylain mukaista radonmittausvelvollisuutta. Siivoo ja saattaa tulla paikalle, kun ilmanvaih toa on jo vähennetty. Suuria radonpitoisuuksia löytyy eri puolilta Suomea, mutta mittaukset vähenevät. Radonrekisterissä oli vuoden 2025 lopussa tiedot noin 34 000 työ paikan mittaustuloksista. Pitoisuutta saadaan usein pienen nettyä ilmanvaihtoa tehostamalla tai rakenteellisilla korjauksilla. Sittemmin ne ovat vähentyneet. Jos ilmanvaihtoa vähennetään esimerkiksi energiansääs tön vuoksi, pitoisuus voi nousta. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA ADOBE STOCK RADONMITTAUSTEN MÄÄRÄ HIIPUU Lue lisää: stuk.fi/radontyopaikoilla. Onnistu minen varmistetaan mittauksella. Suomessa on paikka kuntia, joissa radonin viitearvo ylittyy keskimääräistä useammin. Entä jos koti on ainoa työpaikka. Vuonna 2025 mitatuista työpaikoista noin 17 prosen tissa oli ainakin yksi mittauspiste, jossa viitearvo ylittyi. Työnantajan vastuu tunnetaan huonosti. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Pinnalla R ADON ON MAAPERÄSTÄ sisäilmaan kulkeutuva hajuton ja näkymätön ra dioaktiivinen kaasu, joka lisää keuhkosyövän riskiä. Työnantaja saattaa ajatella mittauk sen kuuluvan kiinteistön omistajalle vielä saatuaan viranomaisen selvitys pyynnön. Etätyössä radonille voi altistua myös työpäivän ajan. Muita korkeiden ylitysosuuksien kuntia Säteilyturva keskuksen (STUK) mukaan ovat muun muassa Hollola, Loviisa ja Kärkölä. – Työntekijän kotona järjestettävä työnantajan toiminta, esimerkiksi per hepäivähoito, on arvioitava erikseen
Näin työnantaja voi havaita kuormituksen ja puuttua siihen ajoissa. Hovioikeus ei katsonut työnantajan laiminlyöneen vaarojen arvioin tia, vaan piti sitä kokonaisuutena riittävän järjestel mällisenä. AKI ERIKSSON VASTAA ETÄTYÖ ON MUUTTANUT TAPAA, jolla työn antaja saa tietoa työn tekemisen olosuhteista. KU VA LU PA JA VA LV O N TA VI RA ST O 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS. Työnantajan on myös jatkuvasti tark kailtava työoloja ja työn turvallisuutta, vaikka työ teh dään muualla kuin sen tiloissa. Työntekijän oma ilmoitus saa silloin erityistä painoa. VAASAN HOVIOIKEUS KÄSITTELI kesäkuussa 2026 ta pausta, jossa työntekijä oli työnantajan ensimmäinen kokonaan etänä työskentelevä henkilö. Käräjä oikeus katsoi hänen näin tuoneen kuormittumisensa työnantajan tietoon. Työntekijä sai vastuulleen uutta asiakaskuntaa, ja perehdytyksessä sekä työn hallinnassa oli epäselvyyksiä. Kuormituksen arviointi edel lyttää tietoa siitä, miten työ käytännössä sujuu. Miten työn psykososiaalisia vaaroja pitäisi arvioida etätyössä. Työn tekijällä pitää olla mahdollisuus kertoa, jos työmäärä käy liian suureksi tai hän ei saa tarvitsemaansa tukea. Kun työnantaja saa tiedon tervey delle vaarallisesta kuormituksesta, sen on selvitettävä kuormitustekijät ja ryhdyttävä vähentämään vaaraa. Hovioikeuden käsittelemässä tapauksessa työntekijä oli kertonut esihenkilölleen työmäärän olevan liian suuri ja perehdytyksen sekä tuen puutteellisia. Etätyössä tällaiset havainnot jäävät usein tekemättä. Ratkaisu jättää kysymyksen siitä, kuinka pitkäl le yleinen vaarojen arviointi kantaa, kun työnantajan mahdollisuus havaita kuormitusta vähenee. Esihenkilö huomaa jatkuvan kii reen ja työkaveri toisen väsymyksen. Diagnoosia tai sairauslomaa ei tarvitse – eikä ole syy täkään – odottaa. Huomataanko etätyön kuormitus. Työpaikalla kuormitus voi näkyä arjessa ennen kuin siitä ehditään puhua. ETÄTYÖSSÄ YHTEYDENPITO, KESKUSTELUT JA TYÖN määrän seuranta ovat myös tiedonhankintaa. Lain mukaan AKI ERIKSSON LVV:n työsuojeluosastolla työskentelevä juristi Aki Eriksson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Vaarojen arvioinnissa on tunnistettava fyysisen kuormituksen lisäksi myös psykososiaaliset kuormi tustekijät, kuten liiallinen työmäärä, kiire, epäselvä työnjako ja tuen puute. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Työturvallisuusvastuu on silti sama. Kerran tehty arviointi ei myöskään välttämättä kuvaa työntekijän nykyistä tilannetta. Etätyössä arviointi ei voi nojata samoihin arkisiin havaintoihin kuin työpaikalla
S. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus MONIAMMATILLISESSA TIIMISSÄ TARVITAAN YHTEINEN TAVOITE JA SELKEÄT VASTUUT. Keskustelulle on silti vaikea löytää aikaa lasten keskellä. Työkaveria tuetaan myös huonona päivänä. Eri ammattien osaaminen jää helposti hyödyntämättä, jos tiimin jäsenet eivät tunne toistensa työtä tai kaikkia ei kuulla päätöksiä tehtäessä. Yhteistyö tarvitsee säännöllisiä hetkiä, joissa arvioidaan työnjakoa ja kuullaan kaikkia. Vantaalaisessa Pakkalanrinteen päiväkodissa tehtävät on käyty yhdessä läpi ja vastuut kirjattu tiimisopimukseen. Työ. 20 Päiväkodissa kaikilla työntekijöillä on omat vastuunsa
14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS TEKSTI TIINA KOMI KUVAT KIRSI VÄISÄNEN YHTEINEN TYÖ, selkeät vastuut Pakkalanrinteen päiväkodissa toimii kaikkiaan seitsemän ryhmää. Esiopetustiimiin kuuluvat Anne Suhonen (vas.), Jenny Kokkoniemi, Gurjinder Gill ja Maria Mattsson .
Gurjinder Gill on kaikessa mukana avustajana. Osa lapsista saattaa ulkoilla sillä aikaa, kun osa on sisällä. Jokaisen toimintakauden alussa esiopetuksessa aloittavat uudet lapset, ja myös työntekijät saattavat vaihtua. Jokainen tekee työtään omilla vahvuuksillaan ja koulutuksensa tuomalla osaamisella. Tiimisopimus vastuualueista Tiimillä ei ole varsinaista nimettyä johtajaa, vaan Anne Suhonen ja Maria Mattsson jakavat johtajuuden kes. Varhaiskasvatuksen opettaja Anne Suhonen muistaa aiem masta tiimistään näkemyseroja, joista oli puhuttava heti. Suhonen vastaa koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Palaverimuistioon voi jokainen käy dä kirjoittamassa etukäteen kokouk sessa esiin nostettavia asioita. Kaikkia keskusteluja ei voi siirtää myöhemmäksi. Jenny Kokkoniemellä on ryhmän lääkinnällinen vastuu. Eskarilaiset jaetaan usein kahteen ryhmään. Sitä ei voinut jättää odottamaan, hän kertoo. Opettajat suunnittelevat esiopetus ta kaksin, mutta koko tiimi toteuttaa sitä yhdessä. Mielen päällä olevat asiat saat tavat jopa unohtua ennen kuin niitä ehtii ottaa esiin. Päiväkodissa on käyty yhdessä johtajan kanssa jokaisen työ kuva läpi ja avattu sitä muille. Vantaalaisen Pak kalanrinteen päivä kodin esiopetus tiimissä yhteistyötä vaikeuttavat jatkuvat keskeytykset. Nykyisessä tiimissä Suhosen kans sa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettaja Maria Mattsson, lastenhoitaja Jenny Kokkoniemi ja ryhmäkohtainen avustaja Gurjinder Gill. Kaikesta ei kuitenkaan välttämättä ehditä pu hua tai asia ei ole enää ajankohtainen, kun palaveriaika koittaa. – Selkeät työnkuvat helpottavat työn tekemistä, Gill sanoo. kenään. Tiimi on tehnyt yhdessä tiimi sopimuksen, johon on kirjattu kaik kien vastuualueet. Moniammatillinen yhteistyö tarvitsee selkeät tehtävät, toisten osaamisen tuntemista ja yhteistä aikaa. Kaikkien työ on yhtä arvokasta Vantaan kaupunki on laatinut var haiskasvatuksen työntekijöiden teh täväkuvaukset. – Olemme yhtä arvokkaita ja teem me arvokasta työtä, mutta jokaisen työ painottuu vähän eri asioihin. Suhonen ja Mattsson ovat tehneet yhdessä töitä neljä vuotta. Hän kuuluu myös talon sisäiseen turvallisuus tiimiin. Mattsson kuuluu päiväkodin johto ryhmään, johon osallistuu jokaisesta seitsemästä päiväkotiryhmästä yksi opettaja. niemi aloitti ryhmässä viime vuonna ja Gill tänä syksynä. Niinpä työntekijät eivät välttämättä tapaa toi siaan ennen lounasaikaa, eikä heillä ole kovin paljon aikaa jutella keske nään. Kaikkien kasvatusnäkemykset mene vät yksiin, eikä meillä ole ollut kon flikteja, Mattsson kertoo. He kokoustavat päiväko din johtajan kanssa kerran kuussa ja käyvät läpi ryhmässä esiin nousseita ajan kohtaisia asioita. Hän kuuluu myös yhteisölliseen hyvin vointiryhmään, joka koostuu alueen esiopetusopettajista ja muista lasten kanssa työskentelevistä ammatti laisista. Kokko Pakkalanrinteen päiväkodin esiopetustiimissä vastuut on sovittu ja työkaveria tuetaan huonona päivänä. Keskustelulle on silti vaikea löytää aikaa. – Silloin vedin työkaverin sivuun ja sanoin, että meidän on nyt pakko sel vittää tämä asia. Palaveri joka toinen viikko Päiväkodin esiopetusryhmässä on 21 lasta. Se selkeyttää yhteistyötä. Tiimi kokoontuu joka toinen viikko yhteiseen palaveriin, jossa käydään lä pi tulevaa toimintaa ja tehdään jakoa siitä, kuka lähtee mukaan esimerkik si retkelle tai mitä kenenkin vastuulla sen aikana on. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 T YÖKAVERILLE OLISI ASIAA , mutta vierellä on vähintään kolme lasta kertomassa omaansa. Kaikki kertovat yhteistyön sujuvan hyvin
Lista on koostettu Tiina Koiviston haastattelusta. Gill toteaa saman kertomalla, että hänestä on kiva lähteä aamuisin töihin. Moniammatillinen yhteistyö sujuu, kun tiimillä on yhteiset tavoitteet ja motivaatiota niiden saavuttamiseksi keskustellaan säännöllisesti yhdessä siitä, miten yhteistyö sujuu, pääsevätkö kaikki käyttämään osaamistaan ja tulevatko kaikki kuulluksi, sekä mietitään, pitäisikö rooleja selkeyttää tai tehdä jotain toisin jokainen tiimin jäsen kokee, että hänen tekemisellään on merkitystä ja hän voi vaikuttaa paitsi tavoitteisiin myös tekemisen tapoihin ja yhteisiin pelisääntöihin kaikki arvostavat toistensa osaamista ja koulutusta. – Jos on huono päivä, on esimerkiksi nukkunut huonosti, riidellyt kotona tai taistellut haastavan lapsen kanssa, sen saa sanoa ääneen ja muut ottavat enemmän koppia lapsista. – Jokainen tekee työtään omilla vahvuuksillaan ja koulutuksensa tuomalla osaamisella, Kokkoniemi summaa. Meidän päiväkodissa on vasta aloittanut ensimmäinen varhaiskasvatuksen sosionomi, Mattsson kertoo. Tiimityö vaatii vaivannäköä Sujuva moniammatillinen tiimityö parantaa tutkitusti palvelua ja hoidon laatua. Asioita voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta, mikä parantaa ongelmanratkaisua. Esiopetustiimin jäsenten työnja vastuunjako on selvä, ja siksi yhteistyö sujuu.. Miettiessään koulutustaan Suhonen huomaa hoitavansa paljon asioita perheiden kanssa. Suhonen on koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja suorittanut yliopistossa esiopetuksen opettajan tutkinnon. – Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on niin uusi, että tehtävänkuva on vielä vähän epämääräinen. Vantaan kaupunki on laatinut varhaiskasvatuksen työntekijöiden tehtäväkuvaukset. Työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä. Suhonen ei ole tällaista kokenut. Häneen vastuullaan on yleensä myös perheiden ohjaaminen muiden palveluiden piiriin. Siinä sosionomin opinnoista on hyötyä. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Kokkoniemi kehuu tiimin ilmapiiriä hyvin avoimeksi. Virheitä tehdään vähemmän kuin yksin työskennellessä. Hän opiskeli aikana, jolloin varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit valmistuivat lastentarhanopettajiksi. Työterveyslaitoksen PEPPI-hankkeessa nousi esiin, että varhaiskasvatuksen sosionomit kokevat, etteivät opettajat arvosta heidän pedagogista osaamistaan. Innovatiivisuus työssä lisääntyy, ja työn päällekkäisyys vähenee. Tuemme toinen toisiamme, Suhonen sanoo
Varhaiskasvatuksen sosionomit kokivat, etteivät opettajat aina arvosta heidän pedagogista osaamistaan. – Johtajuus ei tällöin keskity yhdelle henkilölle, vaan sitä hyödynnetään joustavasti tilanteen ja osaamisen mukaan, Koivisto toteaa. Kyky keskustella asioista avoimesti on varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus on tiimityötä. He ovat taitavia keskustelemaan haastavista asioista ja ristiriidoista ja jakavat toisilleen myös positiivista palautetta. Tässä voi hyödyntää jo olemassa olevia palaverija kehittämisrakenteita. Päätöksenteko ei ole aina riittävän tasapuolista. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 V ARHAISKASVATUKSEN työntekijät ovat vuorovaikutuksen ammattilaisia, toteaa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anu Perälä. Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun tiimin jäsenillä ei ole aikaa reflektioon eikä yhteistyön kehittämiseen. – Tiiminvetäjä vaikuttaa paljon siihen, miten yhteistyö toimii ja arki rullaa. – He kokivat olevansa hierarkiassa alempana kuin opettajat. Yleensä uuden tiimin rakentamisessa on pientä alkukankeutta, mutta kun yhteistyö alkaa sujua, se parantaa aidosti työn laatua. Toivoisin, että työn ja kokemuksen kautta hankittua kokemusta arvostettaisiin enemmän, Perälä sanoo. Joustavaa johtajuutta Moniammatillisen yhteistyön haasteet liittyvät usein siihen, etteivät tiimin jäsenet tunnista toistensa osaamista. Yhteisöohjautuminen korostuu, ja tarve tiimien väliselle yhteistyölle kasvaa. Sieltä saa vinkkejä esimerkiksi kinkkisiin keskusteluihin, palautteen antamiseen ja tiimityön kehittämiseen. Roolit ja vastuut ovat epäselviä, eikä niistä puhuta vaan oletetaan asioita. Sen sijaan vahvoja mielipiteitä esittävä autoritäärinen tiiminvetäjä jarruttaa vuorovaikutusta, jos hän ei anna tilaa muiden mielipiteille. Se, että kaikki tekevät kaikkea, ei ole moniammatillista yhteistyötä. – Tiimissä voi lisäksi olla liikuntavastaava, musiikkivastaava ja digivastaava. Tämä on herättänyt vastakkainasettelua ja nokittelua. – Yhteisen vastuun lisäksi tiimissä on oltava selkeät roolit ja niiden mukaiset, omaan työhön liittyvät vastuut. Työkaluja aarrearkusta Anu Perälän mukaan varhaiskasvatuksessa tiimit työskentelevät tulevaisuudessa entistä itsenäisemmin. Tämä nousi hankkeessamme selkeästi esiin. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto kertoo, että tiimityö vaatii työtä ja vaivannäköä onnistuakseen. Kokonaisuudesta, tavoitteista ja työn etenemisestä vastaa nimetty henkilö, mutta eri ammattilaiset voivat ottaa vetovastuuta oman asiantuntemuksensa alueilla. Vuonna 2024 alkaneessa Työterveyslaitoksen PEPPIhankkeessa on keskitytty päiväkodin johtajien työhyvinvointijohtamisen kehittämiseen. PEPPI-hanke tarjoaa työkaluja muun muassa päiväkotitiimien osaamisen tunnistamiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen. Ensi vuoden tammikuussa julkaistaan Työ hyvinvoinnin aarrearkku, mutta osa työkaluista löytyy jo nyt Työterveyslaitoksen verkkosivuilta. Hyvä vetäjä osaa suunnitella ja vetää palaverit hyvin. Nämä vastuualueet jakautuvat oman osaamisen, eivät koulutuksen, mukaan. Opettajilla on enemmän vastuuta pedagogisesta suunnittelusta ja sen toteuttamisesta, mutta kaikki vastuu ei ole välttämättä heillä. – Moniammatillinen tiimi tarvitsee johtajuutta, mutta ei välttämättä perinteisessä mielessä, Tiina Koivisto sanoo. Siksi työn kehittämiselle ja sen tekemiselle vuorovaikutuksessa muiden kanssa pitää varata aikaa. Tutkimusten mukaan moniammatilliset tiimit toimivat parhaiten silloin, kun niissä yhdistyvät selkeä vastuujohtajuus ja jaettu johtajuus. Se, että kaikki tekevät kaikkea, ei ole moniammatillista yhteistyötä. Myös osa lastenhoitajista koki, ettei heidän osaamistaan arvosteta, koska heillä ei ole pedagogista koulutusta. Esteet tiedonkulussa aiheuttavat myös haasteita, samoin turha hierarkia. Moniammatillisen tiimityön hyödyt eivät näy heti. Kehittämishankkeen aikana tehdyissä haastatteluissa, kyselyissä, koulutuksissa ja sparrausryhmissä nousi esiin myös moniammatillisen tiimityön haasteita
– On pystyttävä myöntämään, ettei ole täydellinen. Se on yksi tilanteista, joissa esihenkilön olisi hyvä saada koulutusta työhönsä. Luoda hyvää fiilistä, tukea henkilöstön itseohjautuvuutta ja samalla huolehtia siitä, että tulostavoitteet täyttyvät. Pomon ei tarvitse esittää kaikkitietävää, vaan hän voi myöntää myös tekevänsä välillä virheitä ja olevansa epävarma. – Ymmärretään, että vain hyvinvoivat työntekijät voivat tehdä tulosta pitkällä aikavälillä. Toisaalta esihenkilön rooliin on Kalajoen mukaan myös tullut väljyyttä. Työ ei ole vain muiden johtamista vaan myös tässä roolissa kehittymistä, hän toteaa. MPS myös kouluttaa ja valmentaa esihenkilöitä. Valmentava johtaminen ei kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin. Kun ryhmänvetäjä ei peittele haavoittuvuuttaan, muidenkaan ei tarvitse tehdä niin. Pystyykö yksi ihminen tähän kaikkeen. Käskemisestä koutsaamiseen Muutama vuosikymmen sitten pomon katsottiin hoitaneen hommansa, kun hän määräsi tehtävät, antoi ohjeet ja valvoi, että työt tulevat tehdyiksi. Se tuo inhimillisyyttä esihenkilönkin elämään, sillä harvat Pomon pitää osata johtaa ihmisläheisesti mutta olla tarpeen mukaan myös jämäkkä. – Yksi valmennuksen lempiaiheistamme on myös se, miten kasvaa johtajana ja esihenkilönä. Niilo Mäkelä korostaa koulutuksen tärkeyttä muutenkin. Ei ole yhtä johtamisen mallia, joka toimisi vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen.. Hänestä esihenkilöiden tulisi saada sitä vähintäänkin aina muutosvaiheissa. Esihenkilöön kohdistuvat odotukset voivat uuvuttaa, jos tehtävään ei saa koulutusta ja tukea. – Ovathan ne hyvin epärealistisia odotuksia. tahtovat työskennellä täydellisen ihmisen kanssa, Kalajoki sanoo. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK AJOKORTTI esihenkilölle. Se luo psykologisesti turvallista ilmapiiriä – yksi tärkeistä tehtävistä sekin. Jokainen ihminen haluaa onnistumisen kokemuksia. Usein kuitenkin esihenkilöksi valitaan ansioitunut työntekijä, jonka on otettava haltuun täysin uusi rooli. Paljon puhutaan valmentavasta johtamisesta, jossa esihenkilö ei tarjoa jokaiseen pulmaan valmista vastausta. Tulosta on edelleen tehtävä, ja tavoitteisiin pääsemistä mitataan monin mittarein. – Jos työpaikalla tarjotaan oivaltamisen ja kehittymisen mahdollisuuksia, se täyttää ihmisen perustarpeita, on työ millaista hyvänsä. Varmasti kuka tahansa esihenkilönä toimiva tuntee riittämättömyyttä näiden kaikkien vaatimusten edessä, sanoo Nina Kalajoki. Hän kysyy, kuuntelee ja auttaa työntekijää löytämään itse ratkaisun ja samalla oppimaan uutta. – Esihenkilön ei enää pidä olla paras suoriutuja vaan mahdollistaa muiden onnistuminen ja astua itse hiukan taaksepäin. Silti ainakin ihanteena on, että tuloksia tavoitellaan kestävällä tavalla. Samaan aikaan entiset kollegat saattavat odottaa, että yhdessä yössä työkaverista kuoriutuu täydellinen esihenkilö, joka osaa kaiken, Nina Kalajoki kuvailee. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Fiksusti töissä E SIHENKILÖN pitää kuunnella ja kannustaa, tunnistaa ihmisten vahvuuksia ja motivaation lähteitä ja tarttua ajoissa ongelmiin. Yrityksen tutkimusjohtajan Niilo Mäkelän mukaan suosittuja valmennuksen teemoja ovat muun muassa erilaisuuden johtaminen, muutoksessa toimiminen, jaksaminen, palautuminen ja tiimihyvinvointi. Tiimin jäsenestä esihenkilöksi Tiimin etevin asiantuntija ei välttämättä ole paras esihenkilö. Esimerkiksi kriisitilanteissa on yleensä siirryttävä tavallista suoraviivaisempaan tiedonjakoon, käskyihin ja neuvoihin. Hän johtaa MPS:n pääkaupunkiseudun asiantuntijapalveluiden rekrytointija arviointiliiketoimintaa. Tällainen johtamistapa liitetään usein asiantuntijatyöhön, mutta Liisa Mäkelän mukaan se toimii kaikenlaisilla aloilla. Taitava esihenkilö tuntee porukkansa ja tietää, milloin tarvitaan suorempaa ohjausta. Johtaminen, joka tukee tätä, on saanut entistä enemmän jalansijaa, arvioi johtamisen professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta
– Aina tulee uusi kierrepallo, seu raava muutos, joka haastaa uudella tavalla. – Hybridityön johtamisessakin on vielä työsarkaa. Jos koulutukseen tullaan vain siksi, että työnantaja niin vaatii, kokemus on hyvin erilainen kuin silloin, kun ihminen haluaa haastaa itseään, harjoitella ja heittäytyä. Esihenkilö valmennukseen osallistuvat arvostavat hyvin paljon vertaisoppimista. On tärkeää, että tehtä vään panostetaan ja esihenkilön osaa misesta ja työhyvinvoinnista pidetään huolta, Niilo Mäkelä sanoo. Päätösten pohjaksi kannattaa etsiä tutkimustietoa. YKSI JOHTAMISTA HAASTAVISTA muutosvoimista on tekoälyn ja muiden digitaalisten järjestelmien käyttö, joka pakottaa miettimään, miten organisoida työtä uudella tavalla. Vaasan yliopiston tut kimustulokset ovat osoittaneet, että esihenkilön työssä jaksamisen haas teet heijastuvat johtamistapaan ja sitä kautta heikentävät tiimiläistenkin työ hyvinvointia.. On arvokasta, että ihmistä valmenne taan uuteen rooliin eikä vain tiputeta siihen ja sanota, että koetapa uida. Esimerkiksi kameran päällä pitämiseen tiimipalavereissa on hyvä syy, sillä näköyhteyden tiedetään lisäävän läsnäolon kokemusta ja vähentävän työyksinäisyyttä. Työn uudelleenorganisointia moni esihenkilö on saanutkin jo harjoitella etäja hybridityön yleistyttyä. Motivaatiolla ja oppimisen halulla on iso merkitys. – Mitä enemmän mennään omalle epävarmuusalueelle, sitä enemmän kaivataan kokemuksellista tukea, joka voi olla koutsausta, mentorointia tai pienryhmätyöskentelyä. Helposti ajatellaan, että lähityö on parempaa, mutta niinhän asia ei ole. Hybridityö on tutkitusti hyvä ratkaisu, kun sitä koordinoidaan niin, että siitä saadaan sekä etäettä lähityön edut, Liisa Mäkelä sanoo. Jos koulu tuksessa pääasiassa välitetään tietoa, joustava etäkoulutus voi olla hyvä rat kaisu. – Johtamistyöhön kuuluu valtaa ja vastuuta, ja se vaikuttaa monen ihmi sen elämään. Esimerkiksi Vaasan seudulla toimivissa monikansallisissa yrityksissä on hänen mukaansa hyviä esimerkkejä uusille esihenkilöille suunnatuista koulutuksista. Jos kehitetään konfliktitaitoja tai oman epävarmuuden tunnistami sen ja käsittelemisen taitoja, niitä ehkä harjoitellaan ensin yhdessä ja sitten tehtävien avulla omassa arjessa. – Ennen esihenkilönä toimimista on suoritettava tietyt koulutusmoduulit. Tukea vastuulliseen työhön Johtamisessa voi onnistua monella tapaa: ei ole yhtä tapaa johtaa hyvin, Niilo Mäkelä toteaa. Myös Liisa Mäkelä painottaa tätä näkökulmaa. Mutta olisin kovin huolissani organisaatiosta, joka ei kehitä johtamistaan säännöllisesti. Liisa Mäkelä suosittelee ainakin isoille organisaatioille ”esihenkilö ajokorttia” eli koulutuspakettia, jossa käydään läpi henkilöstön johtamisen oleelliset asiat. On eri asia opettaa englannin kieli oppia tai opettaa itsevarmaa esiin tymistä englanniksi, Niilo Mäkelä vertaa. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 i Läsnä, etänä vai hybridinä. Hän kehottaa työyhteisöjä sopimaan yhdessä pelisäännöistä digitaalisessa työympäristössä työskentelyyn. On yksilökohtaista, tarvitaan ko kehittymiseen aina koulutusta – jotkut johtajat itseohjautuvat voimak kaammin kuin toiset. Esihenkilö tukee tehtävässään muita, mutta myös hän tarvitsee tukea. Esihenkilö tarvitsee ajokortin Esihenkilö voi kouluttautua monella tapaa, tavoitteen mukaan
20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Sami Sykkö puhuu sujuvasti niin työelämän menestyjistä kuin muodistakin. Vaiheikkaalla urallaan hän on joutunut kohtaamaan myös pettymyksiä. Kun on verkostoja ja tuntee ihmisiä, asiat yleensä ratkeavat.. TEKSTI TIINA KOMI KUVA DONOVAN QUIROZ SAMI SYKKÖ tarttuu tilaisuuksiin Sami Sykkö arvostaa verkostoitumista. Nyt hän kertoo työelämäprofessorina opiskelijoille, miten niistä selvitään, ja rohkaisee heitä tarttumaan mahdollisuuksiin