TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4 / 2025 ÄLYLAITE koukuttaa KÄYKÖ BURKA TYÖPAIKALLE. KULUKURIA TYÖTERVEYSHUOLTOON HÄIRINTÄÄN PITÄÄ PUUTTUA HETI + AUTOTEHDAS PALKITSEE PARHAAT HAVAINNOT TURVALLINEN TYÖNANTAJA Leijona Catering on
(2) Use & waste No core and no wrap means less waste. Tork katsoo vastuullisuutta kiertotalouden näkökulmasta. Tork Natural Coreless refill is made from 100% recycled fibres, the colour comes from recycled cardboard boxes as one of the fibre sources 92% less packaging. Valid for dispensers sold or leased in Europe (except France) from May 2023. tork.fi/focus4tuotetiedotteet. (3) Carbon Carbon neutral certified dispensers available – produced with certified renewable electricity and compensated with climate projects. 8. Me keskitymme neljään tärkeimpään alueeseen kokonaisvaltaisen lähestymistavan saavuttamiseksi: materiaaleihin ja pakkauksiin, käyttöön ja jätteeseen, hiilipäästöihin sekä kaikkia koskevaan hygieniaan. Tork Coreless art. Tork Coreless art. Certified by the Swedish Rheumatism Association Graphic rendered [06/07/2024] To read more: https://www.tork.co.uk/sustainbilitybenefits 8 Focus4 sustainability benefits 4 Materials & packaging 1 Use & waste 1 Carbon 2 Hygiene for all Tork, an Essity brand Tork, an Essity brand Oletko varautunut EU:n vastuullisuuslainsäädäntöön. In cases where a specific benefit does not apply to all products in the assortment, this is clearly indicated. 472630 versus the average of Tork articles 110767 (DE), 100320 (UK) and 122170 (FR) as compared to the packaging weight, which includes cores and two layers of plastic packaging3. (11) Tork Easy Handling Packaging for ergonomic carrying The information includes sustainability benefits on a system level for Tork OptiServe® system (T7), covering Tork European refill & dispenser assortment. Tutustu tarkemmin siihen, miksi vastuulliset Tork-hygieniaratkaisut ovat fiksu valinta yrityksellesi sekä parempia ihmisille ja maapallollemme. Tork Focus4 Sustainability -vastuullisuustuotekuvaukset ja -infografiikka kertovat läpinäkyvästi kaikista tuotehyödyistä sekä hiilijalanjäljestä per käyttökerta. 472630 versus the average of Tork articles 110767 (DE), 100320 (UK) and 122170 (FR) that has cardboard core11. (8) Hygiene for all All Tork OptiServe dispensers are certified Easy to use. ClimatePartner certified product: www.climate-id.com/en-gb/9VIUDN2. Only available for article numbers 558040 and 558048. Tietojen avulla voit tehdä toimivia ja vastuullisia tuotepäätöksiä liiketoiminnallesi. Focus4 sustainability product benefits Materials & packaging FSC® certified refills – made from responsibly sourced fibre EU Ecolabel certified refills – reduced environmental impact across the product life cycle. Tork OptiServe® system (T7) Tork is committed to developing innovative, sustainable hygiene solutions that are better for business, people and the planet
50 Urapolulla Yötöissä kasinolla. Suojautuvatko työntekijät riittävästi. TYÖ 16 Hyvän ruoan erikoisjoukot K Leijona Catering valmistaa ruokaa varuskuntiin ja vankiloihin. TURVALLISUUS 40 Turvallisuus tehdään yhdessä K Turvallisuustyö on tuottanut tulosta autotehtaassa. 20 Kaappaako älylaite kaiken huomion. 32 Astmaatikon arki sujuvaksi Astman lääkehoito on kehittynyt. 35 Ryhtivoimaa Nouse tuolista! 36 Tuleeko ihosyövästä ammattitauti. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 4/2025 KANNEN KUVA LEIJONA CATERING = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Draamaqueenit työpaikalla. SAK:n juristi Katariina Sahlberg Ylen ohjelmia tehdään vaihtelevissa paikoissa. 44 Kuulonsuojain tekniikalla tai ilman Nykyaikainen suojain voi jopa mitata melualtistusta. 46 Valmiina vaihtuviin tilanteisiin Ylessä riskinarviointi tehdään kaikista tuotannon tapahtumista. 14 Hijab, niqab ja burka puhuttavat K Mitä aiheesta on kantautunut työsuojeluviranomaisen korviin. 12 Uskonnonharjoitus onnistuu neuvotellen Infektioturvallisuus on yksi tekijä, joka vaikuttaa työntekijöiden vaatetukseen. Monipuolisuus näkyy Ylen työsuojeluvaltuutetun töissä Tampereen Tohlopissa. Työnantaja ei voi vedota pelkkään direktio-oikeuteensa uskonnollisten tunnusten tai vaatetuksen kieltämiseksi. Ulosottoylitarkastaja Mila Riekki näkee työssään elämän nurjan puolen. K Jatkuva kännykän selailu voi johtaa vaaratilanteisiin. 26 Lukuvinkit TERVEYS 28 Karkasivatko työterveyden kulut. 46 22 KU VA SI RP A M U ST O N EN KU VA JO AN N A KO IV IS TO K. 22 Työ ei seuraa kotiin, kun sitä rajaa Miten ulosottotarkastajan työtä jaksaa. K Työterveyshuollon sopimuksiin kaivataan tarkkuutta. 8 Hankala vyyhti ratkaistavaksi K Häirinnän aiheuttamat konfliktit vievät tilaa tehokkaalta työltä
Kirsi Väisänen Paino PunaMusta Forssa 24.9.2025 S. Mistä se juontuu. Hierarkia koetaan vanhentuneena. Se lisää varmasti tyytyväisyyttä itse työhön. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) VOISIKO SYYNÄ KIISTOIHIN olla myös työn ja muunkin elämän lisääntynyt epävarmuus. Yksilöä korostavassa kulttuurissa ei koeta tärkeäksi kuulua ryhmään ja olla pidetty, vaan tärkeämpää on se, mihin hierarkiassa sijoittuu. Heidän mielestään konflikteja esiintyy paljon, ristiriitojen sietokyky on heikentynyt eikä esimerkiksi esihenkilöä kunnioiteta entiseen tapaan. Kun työvuoro ei ole mieluinen, otetaan sairauslomaa. TÖRMÄSIN KÄSITTEESEEN , joka tuntuu osin selittävän ilmiötä. Haavoittuvan narsismin piirteitä ovat herkkyys kritiikille, taipumus uhriutumiseen sekä voimakkaat tunnereaktiot, jotka johtavat konflikteihin ja draamaan. Ystävälläni on pitkä kokemus hoitotyöstä, ja hänestä käytös on yleistynyt viime aikoina. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. Syntyy tarve kontrolloida toisten reaktioita, ja ei-toivottu vastaanotto johtaa ärtymykseen. Työn pitää olla merkityksellistä ja joustaa yksilön tarpeita vastaavasti. Usein he oikein hakevat draamaa. 20 Veikö kännykkä huomion työstä. Tosin he näkivät nuorten työntekijöiden käytöksessä paljon hyvääkin. Päätoimittajalta 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Draamaqueenit työpaikalla H OITAJAYSTÄVÄNI ON puhunut ilmiöstä, joka näkyy hänen työpaikallaan. Nuoret aikuiset odottavat, että vuorovaikutus on tasa-arvoista ja avointa. Kun työpaikalla hiertävistä asioista puhutaan tasa-arvoisesti ja suoraan, niihin päästään käsiksi. Se luo ehkä paineita, jotka ilmenevät tunneherkkyytenä. AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Ei ole halua ja tarvetta kiinnittyä sopuisasti osaksi yhteisöä ja noudattaa pelisääntöjä. KYSYIN AIHEESTA MYÖS parilta muulta työelämän konkarilta. Sosiaalisen median kanavissa ei rakenneta identiteettiä todellisessa vuorovaikutuksessa, vaan ihminen on jatkuvasti arvioinnin kohteena. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 108 euroa, kestotilaus 98 euroa. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 55. Uudet sukupolvet näkevät työn entistä enemmän yksilön arvoihin ja elämäntapaan liittyvänä valintana. Jännitteitä syntyy, jos työyhteisössä on perinteisiä rakenteita ja johtamistapoja. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 5 painettua numeroa vuonna 2025. Suhtautuminen työhön on muuttunut. Vuositilaus 121 euroa, kestotilaus 111 euroa. Itse työ tuntuu olevan välillä täysin sivuroolissa. Yksilöllisyyttä painottavalla kulttuurilla saattaa olla myös sellainen hyvä puoli, että työntekijä tulee nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään. On esitetty, että yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta vahvistaa minäkeskeisyyttä ja nostaa esiin haavoittuvan narsismin piirteitä. He arvostavat välitöntä ja rakentavaa palautetta. Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Työntekijät loukkaantuvat ja riitaantuvat pikkuasioista
6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025 Lukijoilta LEHDEN 3/2025 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten jumppaohjeita sisältänyt juttu Voimaa keskikroppaan! Otan käyttöön nämä selkeät ja helpot ohjeet. Muut jutut Kun työkaverin tuoksu saa yskimään Tärkeä nosto aiheesta! Itse en ole kehdannut sanoa esimerkiksi työkaverin voimakkaasta hajusteesta. KU VA AD O BE ST O C K Onnittelut voittajalle! Kylpylävuorokauden kahdelle voitti Jaana Putkonen Tampereelta. Hyvä juttu, joka koskettaa tänä päivänä yllättävän monia henkilöitä. Nyt sain hyviä vinkkejä asian puheeksi ottamiseksi. Artikkelista sai neuvoja, miten huoltaa väsyneitä silmiä ja miten ennaltaehkäisy toimii. Tuttua, koettua tarinaa varsinkin tehdastyöstä. Ruututyö rasittaa silmiä Kahdeksan tuntia näyttöpäätetyötä tekevänä huomaa silmien olevan työpäivän jälkeen todella väsyneet. Mielenkiintoinen, tutkimustietoon pohjautuva aihe. Konkarit töihin -selvitys tarjoaa huoltotoimia työurien pidentämiseksi Omassa työpaikassani on monta työntekijää lähellä eläkeikää, ja näin työsuojeluvaltuutettuna olen kiinnostunut heidän jaksamisestaaan ja yleisestä keskustelusta aiheen ympärillä. Kiitos myös kaikille muille palautetta antaneille! Äänestä parasta, kerro juttuvinkkisi tai anna palautetta! www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kaikki palautetta antaneet sekä uudet uutiskirjetilaajat osallistuvat kahden hengen kylpylälomasen arvontaan! Voittaja arvotaan 19.1.2026. Voimaa keskikroppaan! Työnimu katosi – miten ulos urajumista?. Verkkosivulta tttlehti.fi Työsuojelu on työpaikan resilienssityötä – riskien hallinnan osaamista voitaisiin hyödyntää erilaisissa kriiseissä Kun on hyvin varauduttu, kriisija muutostilanteista palaudutaan nopeammin. Olen itse hajuherkkä, niin juttu oli tarpeen. Saa unohdetut lihakset jumppaa. Tykkäsin myös lyhyistä: Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet tulossa pakollisiksi – työpaikoilla on edessä kielellinen muutos. Urashokki on uusi normaali Ilmaisi hyvin ajatukset itselle ajankohtaisesta asiasta. Hyvin selitetty kuvien kanssa. Ilmiö on selkeästi nähtävissä kuljetusalalla ja insinöörivaltaisilla aloilla. Välillä koen itsekin samanlaisia tunteita, että haluaisi jotain uutta. Asia on ollut työpaikallamme esillä viime aikoina työsuojeluilmoituksen takia. Äijäily synnyttää oman kulttuurinsa Juttu avasi uuden ajatuskannan. Työnimu katosi – miten ulos urajumista. Taas monta hyvää, mutta tämä tärkeä. Kun joku sanoittaa työpaikoilla koetun, se helpottaa itselläkin asian ymmärrystä
S. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA AD O B E ST O C K HÄIRINTÄILMOITUKSET OVAT YLEISTYNEET. Vuonna 2024 työsuojeluviranomainen sai ennätysmäärän yhteydenottoja häirinnästä ja kuormituksesta. Siksi työpaikalla on varmistuttava siitä, että jokainen tietää, että häirintää ei sallita ja siihen puututaan. Näitä oli noin 2 700, mikä oli 500 enemmän kuin edellisvuonna. 8 Puutu häirintään heti, kun sitä havaitset! 4/2025 Pinnalla. Epäkohdista ilmoittaminen voikin olla vaikeaa erityisesti silloin, kun asiattomasti käyttäytyvä henkilö on valta-asemassa työntekijään nähden. Keväällä Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö kertoi kyselyyn perustuen, että epäasiallista kohtelua on työurallaan kokenut peräti yli puolet johdon assistenteista
Työsuojelun asiantuntija Markus Lustig on Työsuojelun asiantuntija Markus Lustig on toiminut selvittäjänä yli 300 häirintätapauk toiminut selvittäjänä yli 300 häirintätapauk sessa ja aloittanut vastikään Suomen kansalli sessa ja aloittanut vastikään Suomen kansalli soopperan ja baletin turvallisuus päällikkönä. Epäasiallisen käytök sen mahdollistava työkulttuuri syntyy, kun johtaminen on sen mahdollistava työkulttuuri syntyy, kun johtaminen on heikkoa tai kun konfliktit jätetään selvittämättä. Usein selvittely alkaa vaikea s elvitettävä. Ylipäänsä työpaikkojen valtasuhteet eivät aina seuraa Ylipäänsä työpaikkojen valtasuhteet eivät aina seuraa organisaatiokaavioita. Työyhteisöis sä on hiljaista tietoa, pelkoja ja jännitteitä, joita on vai sä on hiljaista tietoa, pelkoja ja jännitteitä, joita on vai kea sanoittaa ja vielä vaikeampi ratkaista. T YÖYHTEISÖISSÄ ILMENEVÄ häirintä on häirintä on vaikea s elvitettävä. Konfliktit vie vät tilaa tehokkaalta työltä ja aiheuttavat muun vät tilaa tehokkaalta työltä ja aiheuttavat muun muassa poissaoloja ja vaihtuvuutta. Organisaatiokulttuuri myös vaikuttaa olennaisesti sii Organisaatiokulttuuri myös vaikuttaa olennaisesti sii hen, miten häirintää käsitellään. ja siihen puuttumista. Yksittäiset puuttumiset hen, miten häirintää käsitellään. Aiheesta keskusteltiin Aiheesta keskusteltiin Häirinnän selvittäjän Häirinnän selvittäjän käsikirjan käsikirjan julkistamistilaisuudessa. soopperan ja baletin turvallisuus päällikkönä. Työpaikan ilmapiiriä myrkyttävä epäasiallinen käytös Työpaikan ilmapiiriä myrkyttävä epäasiallinen käytös rehottaa erityisesti silloin, kun organisaation johto ei tun rehottaa erityisesti silloin, kun organisaation johto ei tun nista tai ei halua puuttua ongelmiin. Panelisteina olivat kirjan kirjoittaja olivat kirjan kirjoittaja Markus Lustig, työyh , työyh teisösovittelija teisösovittelija Harri Väisänen sekä työoikeus sekä työoikeus juristit juristit Mari Mohsen ja ja Mikko Kontturi.. Ongelmat elävät työkulttuurissa Paneelikeskustelussa ilmeni, että häirintä Paneelikeskustelussa ilmeni, että häirintä tapaukset ovat harvoin yksittäisiä, vaan niissä tapaukset ovat harvoin yksittäisiä, vaan niissä on lankakerämäisiä rakenteita – yhtä vyyhtiä on lankakerämäisiä rakenteita – yhtä vyyhtiä avatessa paljastuu muita ongelmia. Panelisteina julkistamistilaisuudessa. kea sanoittaa ja vielä vaikeampi ratkaista. heikkoa tai kun konfliktit jätetään selvittämättä. Yksittäiset puuttumiset eivät riitä, vaan kulttuurin täytyy muuttua, jotta ongelmat eivät riitä, vaan kulttuurin täytyy muuttua, jotta ongelmat eivät uusiudu. Työyhteisöis avatessa paljastuu muita ongelmia. muassa poissaoloja ja vaihtuvuutta. Konfliktit vie olla tuhoisia koko organisaatiolle. Maton alle lakaisu on yhä yleinen Maton alle lakaisu on yhä yleinen reaktio, vaikka sen seuraukset voivat reaktio, vaikka sen seuraukset voivat olla tuhoisia koko organisaatiolle. Organisaatiossa voi olla piileviä organisaatiokaavioita. Epäasiallinen käytös hiipii usein hiljaa työ yhteisöön, mutta saa aikaan vakavia vahinkoja. Epäasiallisen käytök nista tai ei halua puuttua ongelmiin. Hankala vyyhti ratkaistavaksi Pinnalla TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA MIKKO MÄNTYNIEMI 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025. Vastuu muutoksesta on koko työyhteisöllä. Usein selvittely alkaa vasta, kun epäasiallinen käytös on jatku vasta, kun epäasiallinen käytös on jatku nut jo pitkään. eivät uusiudu. Organisaatiossa voi olla piileviä valtarakenteita, jotka vaikeuttavat häirinnän tunnistamista valtarakenteita, jotka vaikeuttavat häirinnän tunnistamista ja siihen puuttumista. Vastuu muutoksesta on koko työyhteisöllä. nut jo pitkään. Varhainen puuttuminen ja luottamuksellinen selvitys voivat pelastaa työilmapiirin ja koko organisaation toimintakyvyn
Koska selvittäminen on työnanta jan vastuulla, sitä ei voi jättää yksin esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun vastuulle. – Jos taustalla on työuupumusta tai muita henkilökohtaisia syitä, jotka te kevät käyttäytymisestä epäasiallista, ei välttämättä ole soviteltavaa. Kun roh kea organisaatio on tehnyt ratkaisun ja pyrkinyt tällaisesta työntekijästä eroon, ne muut ovatkin alkaneet ku koistaa. Jos havaitset epä asiallista käytöstä, puutu siihen heti, dokumentoi tilanne ja tarvittaessa hae apua. Monta kertaa työnantajat varovat kertomasta, mistä asiassa on kyse ja keitä se koskee. Selvittäjällä voi olla liian lä heinen suhde tapauksen osapuoliin. Luottamuk sen herättäminen edellyttää lupausta, että asia tullaan ratkomaan ja että se korjataan. – Ihminen on ehkä hyvä vain siksi, että on rosvonnut muilta. Annan työyhteisölle mahdollisuuden ottaa yhteyttä, esittää kysymyksiä ja ilmaista huolia. Selvittäjä voi olla juristi, työyhtei sösovittelija tai muu asiantuntija. – Kerron, mitä pystyn tekemään, mitä tavoittelen ja mitkä ovat sel vityksen rajat. Kuka sopii selvittäjäksi. Työnantajalla on jatkuva val vontavelvollisuus. Prosessien kohteena olo on henki sesti raskasta, siksi myös työterveys huollolla on rooli selvitystilanteissa. Häirintätapauksen käsittely sisäi sesti ei ole suositeltavaa, jos kyse on yhtään monimutkaisemmasta tapa uksesta. Pinnan alla kytee Kun työtä aloitetaan, on viestittävä selkeästi, mitä selvityksellä tavoitel laan. Jo laki vaatii, että epäasiallinen käytös pitää saada päättymään. – Jos et tiedä, mitä tehdä, tee edes jotain. Varsinkin pitkään jatkuneissa tilan teissa työterveyspalveluiden tarve kasvaa. Mikä on hyväksyttävää käytöstä. ja vaikka myy enemmän kuin muut. Markus Lustig tähdentää, että monipuolisen osaamisen ja vuo rovaikutustaitojen lisäksi selvittäjällä pitää olla halu ymmärtää ihmistä. Tärkeintä on ryhtyä toimeen heti, vaikka täydellisiä toimintamalleja ei olisikaan vielä tiedossa. Häirintätilantee seen on puututtava viipymättä ja te hokkaasti, kun asia tulee tietoon. Lustig korostaa, työnantajan on ol tava valmis tilanteen korjaamiseen, pelkkä selvittäminen ei riitä. Kerron, että keskustelut ovat luottamukselli sia. Onpa ky se häirinnästä, syrjinnästä ja haitalli sesta kuormituksesta, asia pitää tutkia, Lustig sanoo. Selvityksen onnistuminen vaatii luottamusta prosessiin. Ongelmat yleensä paisuvat, kun ne jätetään huomiotta. Tunnusmerkit eivät aina täyty Häirinnän ja epäasiallisen käytöksen selvittämisessä ensimmäinen askel on tunnistaa, mistä tilanteessa todella on kyse. Jos valitaan juristi, hänen pitäisi olla työ oikeuteen erikoistunut asiantuntija, joka tuntee hyvin häirintään ja syrjin tään liittyvän oikeuskäytännön. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Jos kyseessä on räjähdysherkkä tilanne, juristin valitseminen selvittäjäksi voi antaa vaikutelman, että tarkoituksena on irtisanoa työntekijöitä. Kuitenkin Lustigin käymissä keskusteluissa tulee usein ilmi, että työyhteisö tietää jo. Ilmoittajaa ei voi vaatia käyttämään jotain tiettyä muotoa tai kanavaa. – Puuttumiskynnys on matalammal la kuin esimerkiksi rikoksen tunnus merkistön täyttävässä teossa, Lustig sanoo. Myös henkilön mielenterveyden haasteet voivat näyttäytyä ongelma käytöksenä. – Varhainen puuttuminen on rat kaisevan tärkeää. Selvittäjäksi sopii henkilö, joka on puolueeton ja nauttii osapuolten luot tamusta. Valtuutettu on henkilöstön – ei työnantajan – edustaja. Lustig pyrkii avoimuuteen. Lustig arvioi, että vain puoles sa hänen selvittämistään tapauksista lopulta on kyse häirinnästä. Esihenkilöllä on korostunut vastuu puuttua asiaan. Laki velvoittaa työnantajaa Työturvallisuuslaki velvoittaa työn antajaa ja hänen edustajiaan, mutta työntekijätkään eivät voi väistää vas tuutaan. Jo pelkkä käytöksen kyseen alaistaminen asettaa raamit sille, mikä työyhteisössä on hyväksyttävää ja mikä ei, Lustig päättää. Hänen on teh tävä niin, vaikka ilmoittaja kieltäisi. Epäasial linen käytös saattoi johtua esimerkiksi siitä, ettei henkilön tehtävä vastannut tämän vahvuuksia. Tällöin ratkaisu löytyi henkilön uudelleensijoituksesta ja tehtävien uudelleenjärjestelystä. Keskus telut paljastavat toistuvan kaavan osal listen käytöksessä. Koska tapauksen selvit täminen aina kuormittaa osallisia, toi meen on ryhdyttävä pikaisesti. – Lähtökohta on, että jos työnan tajalle herää huoli, tulee työnantajan edustajan viimeistään tässä vaiheessa avata suunsa ja ryhtyä toimeen. On vapautunut energiaa oi keisiin asioihin, kun aiemmin yksi on syönyt muiden energiaa. Aina selvittäjäksi ei kuitenkaan kan nata valita juristia. Joskus epäasiallista käytöstä salli taan pitkäänkin, jos huonosti käyttäy tyvä henkilö tekee töissä hyvää tulosta. Lustig neuvoo kyseenalaistamaan myyntitykin paremmuutta. Häirin tätapauksen selvittäminen ei kuulu myöskään AVIn työsuojelulle, vaik ka epäasiallinen käytös voikin tulla esiin yhteydenottona työsuojeluviran omaiseen. Parempi valinta voi olla organisaatio johtamiseen erikoistunut henkilö, jol loin sävy on pehmeämpi. Tie to epäasiallisesta käytöksestä voi tulla esimerkiksi henkilöstökyselyn kautta, suullisesti tai jopa vain hiljaisina sig naaleina. Häirinnän selvittäminen vaatii myös runsaasti työaikaa, ja esimerkiksi esi henkilön voi olla vaikea irrottautua lisätehtäviin. – Jos kyseessä on räjähdysherkkä tilanne, juristin valitseminen selvittä jäksi voi antaa vaikutelman, että tar koituksena on irtisanoa työntekijöitä. Jos osallisil la ei ole luottamusta, ongelmia on mahdoton kaivaa esiin
klo 12.30–13.00 Monikanavainen hybridihälyttäminen ratkaisuna suurteollisuuden tarpeisiin Kalle Arola, Toimitusjohtaja, Elektro-Arola Oy OHJELMASSA MUKANA Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Tervetuloa turvallisuuden hallinnan johtavaan ammattitapahtumaan! FinnSec 2025 kokoaa yhteen alan johtavat yritykset, ammattilaiset sekä yritysjohdon tutustumaan turvallisuusteknologian ja -palveluiden uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan. Helsingin Messukeskus Ke 8.10. klo 9–16 (afterwork klo 16–19) | To 9.10. klo 9-16 Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Samaan aikaan Messukeskuksessa: 8.–9.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS Yhteistyössä: Ke 8.10. YHTEISTYÖSSÄ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma Kiinteistömessut – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA 8.–9.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS Ke 8.10. Tapahtuma tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa. klo 12.00–12.30 Tiimityö, yhteistyöverkostot ja etäjohtaminen turvallisuusoperaatioissa Tapio Itkonen, Head of International Operations, Takana Ke 8.10. klo 9–16 • Yritysten ja kiinteistöjen riskienhallinta & turvallisuus • Julkisen sektorin turvallisuusratkaisut • Turvallisuuspalvelut • Viranomaistoiminta • Tietoja kyberturvallisuus Katso koko messuohjelma ja osallistu syksyn maksuttomaan huipputapahtumaan rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa finnsec.fi. klo 14.00–14.30 Palovahingot ja litiumioni-kkupalojen vaarat kiinteistöissä Sebastian Eklund Palvelupäällikkö, Polygon Finland Oy To 9.10. klo 14.30–15.00 Arvot, asenteet ja aikomukset organisaatiokulttuurin vaikutukset insider-riskien hallintaan Anna Scherf, Chief Specialist, ASCIRI To 9.10. klo 10.30–11.00 Kohti parempaa työturvallisuutta pelastusalalla Aino Harinen, projektipäällikkö, Sisäministeriö To 9.10. Afterwork klo 16-19 To 9.10. klo 9-16 Ke 8.10. Katso koko messuohjelma ja osallistu syksyn maksuttomaan huipputapahtumaan rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuustapahtuma.fi Tapahtuma avoinna: Ke 8.10. Luvassa puheenvuoroja ajankohtaisista aheista alan huippunimiltä! Tapahtuman teemana on Turvallisuus on yhteisiä tekoja. FinnSec 2025 järjestetään FinnSecurity ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa. klo 12.00–12.30 2G-verkon alasajon vaikutukset turvallisuustoimintoihin – palveluntarjoajien aika valmistautua muutokseen jo nyt! Aleksandra Partanen, johtava asiantuntija, Liikenneja viestintävirasto Traficom OHJELMASSA MUKANA TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma, joka kokoaa kahden päivän ajaksi alan avainpäättäjät, viranomaiset sekä asiantuntijat rakentamaan turvallisempaa ja varautuneempaa Suomea
Katso koko messuohjelma ja osallistu syksyn maksuttomaan huipputapahtumaan rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuustapahtuma.fi Tapahtuma avoinna: Ke 8.10. klo 10.30–11.00 Kohti parempaa työturvallisuutta pelastusalalla Aino Harinen, projektipäällikkö, Sisäministeriö To 9.10. klo 12.30–13.00 Monikanavainen hybridihälyttäminen ratkaisuna suurteollisuuden tarpeisiin Kalle Arola, Toimitusjohtaja, Elektro-Arola Oy OHJELMASSA MUKANA Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Tervetuloa turvallisuuden hallinnan johtavaan ammattitapahtumaan! FinnSec 2025 kokoaa yhteen alan johtavat yritykset, ammattilaiset sekä yritysjohdon tutustumaan turvallisuusteknologian ja -palveluiden uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan. klo 14.30–15.00 Arvot, asenteet ja aikomukset organisaatiokulttuurin vaikutukset insider-riskien hallintaan Anna Scherf, Chief Specialist, ASCIRI To 9.10. Afterwork klo 16-19 To 9.10. Helsingin Messukeskus Ke 8.10. FinnSec 2025 järjestetään FinnSecurity ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa. klo 14.00–14.30 Palovahingot ja litiumioni-kkupalojen vaarat kiinteistöissä Sebastian Eklund Palvelupäällikkö, Polygon Finland Oy To 9.10. klo 9-16 Helsingin Messukeskus 8.–9.10.2025 Samaan aikaan Messukeskuksessa: 8.–9.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS Yhteistyössä: Ke 8.10. klo 12.00–12.30 Tiimityö, yhteistyöverkostot ja etäjohtaminen turvallisuusoperaatioissa Tapio Itkonen, Head of International Operations, Takana Ke 8.10. YHTEISTYÖSSÄ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma Kiinteistömessut – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA 8.–9.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS Ke 8.10. klo 9–16 (afterwork klo 16–19) | To 9.10. Luvassa puheenvuoroja ajankohtaisista aheista alan huippunimiltä! Tapahtuman teemana on Turvallisuus on yhteisiä tekoja. klo 9-16 Ke 8.10. klo 12.00–12.30 2G-verkon alasajon vaikutukset turvallisuustoimintoihin – palveluntarjoajien aika valmistautua muutokseen jo nyt! Aleksandra Partanen, johtava asiantuntija, Liikenneja viestintävirasto Traficom OHJELMASSA MUKANA TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma, joka kokoaa kahden päivän ajaksi alan avainpäättäjät, viranomaiset sekä asiantuntijat rakentamaan turvallisempaa ja varautuneempaa Suomea. klo 9–16 • Yritysten ja kiinteistöjen riskienhallinta & turvallisuus • Julkisen sektorin turvallisuusratkaisut • Turvallisuuspalvelut • Viranomaistoiminta • Tietoja kyberturvallisuus Katso koko messuohjelma ja osallistu syksyn maksuttomaan huipputapahtumaan rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa finnsec.fi. Tapahtuma tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa
Tarpeet voivat liittyä esimerkiksi rukoiluun, ruokavalioon tai vaatetukseen. Uuteen työhön siirtyessään hän keskustelee esihenkilönsä kanssa muun muassa uskontoon liittyvistä asioista. Jaman mukaan asiat ovat aina sujuneet. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA ADOBE STOCK Pinnalla Uskonnonharjoitus ONNISTUU NEUVOTELLEN. Musliminainen luonnehtii uskontoa itselleen tärkeäksi asiaksi. – Kerron, että muslimina rukoilen viisi kertaa päivässä. Suomen monimuotoistuessa on yhä tärkeämpää huomioida erilaisten uskontojen käytännöt, jotka koskevat vaikkapa rukoilemista, ruokavaliota ja pukeutumista. Avoimuus estää ennakkoluuloja HUSin patologian yksikössä bioanalyytikkona työskentelevä Ahlam Jama on ollut nykyisen työantajansa palveluksessa eri tehtävissä noin 20 vuotta. 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025 U SKONNON HARJOITTAMINEN TYÖPAIKALLA ON suojattu uskonnonvapaudella, joka on kirjattu maamme perustuslakiin. Nykyisessä työssäkin patologian yksikössä hänellä on rauhallinen ja Kun työyhteisöön kuuluu ihmisiä eri kulttuureista, myös uskonnon harjoittaminen on huomioitava työpaikalla eri tavalla kuin ennen. Hän pitää sitä voimavarana, joka tukee monin tavoin mielenterveyttä ja hyvinvointia. Työnantajan on otettava huomioon työntekijöiden uskonnolliset ja vakaumukselliset tarpeet, mutta myös varmistettava, että työtehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja turvallisesti. Yksi tai kaksi kertaa niistä osuu työaikaan, järjestyykö rukoilu silloin. Esimerkiksi monelle muslimille uskonto on jopa keskeinen osa omaa identiteettiä
Rajoittamiselle pitää olla syy SAK:n juristi toteaa, että uskonnollisten tunnusten ja vaatetuksen käyttö aiheuttaa verrattain usein erimielisyyksiä työelämässä. Näidenkin pitää tietenkin olla tosiasiallisesti todellisia syitä, Sahlberg korostaa. – Ihminen on kokonaisuus. – Asiaan vaikuttaa varmasti se, että muslimien määrä HUSin palkkalistoilla on lisääntynyt. Jama tekee normaalistikin etätöitä parina päivänä viikossa. Ne hän korvaa myöhemmin tekemällä enemmän toimistopäiviä. Eri uskontojen juhlapyhät poikkeavat toisistaan, mikä tuo uudenlaisia tarpeita verrattuna entiseen yhtenäiskulttuuriin. Infektioturvallisuus ykkösasia Sairaalaympäristössä tietyt asiat ajavat sinänsä tärkeiden kulttuuristen ja uskonnollisten seikkojen ohi. On tärkeää, että hän voi myös työpaikallaan olla omana itsenään. Asiakasja potilastyössä meillä käytetään muutenkin työnantajan vaatteita. On tärkeää, että hän voi myös työpaikallaan olla omana itsenään.. Työnantajan kanssa on sovittu, että hän tekee ensimmäisellä paastoviikolla pari etäpäivää enemmän. Kansallisella tasolla syrjintäkiellosta ja työantajan velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta on säädetty yhdenvertaisuuslaissa. Syöminen ja juominen on silloin sallittua vain auringonlaskun jälkeen. Hänestä on tärkeä korostaa, että rukoilu ajoittuu taukoihin, joten siihen käytetty aika ei ole pois hänen työajastaan. Nämä asiat osataan nykyisin hoitaa hyvin. Hallintoylihoitaja Marja Renholm kertoo, että yhdenvertaisuus ja monimuotoisuuden edistäminen ovat HUSille tärkeitä arvoja. Muslimityöntekijöille pyritään esimerkiksi järjestämään rukouksia varten hiljainen tila läheltä omaa työpistettä, Renholm sanoo. – Paastoaminen on kotona jotenkin helpompaa. Uskonnon harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä joudutaankin punnitsemaan aina tapauskohtaisesti. Yksi niistä on infektioturvallisuus. – Selkeimpiä hyväksyttäviä syitä mahdollisille rajoituksille lienevät hygienia-, terveysja työturvallisuusnäkökohdat. – HUSissa huomioidaan uskonnolliset tavat mahdollisimman hyvin ja yksilöiden tarpeet huomioiden. Etätyö helpottaa paastoamista Ramadan-kuukauden aikana Ahlam Jama viettää uskonnollista paastoa. Se pitää aina huomioida, että HUSissa työskentelevä henkilöstö on valinnut esimerkiksi hoitajan ammatin. – Työnantaja ei voi vedota pelkästään direktio-oikeuteensa uskonnollisten tunnusten tai vaatetuksen kieltämiseksi, vaan tällaisessa tilanteessa kiellolle on löydyttävä hyväksyttävä syy. Nämä säännökset eivät kuitenkaan tarkoita, että uskonnon harjoittaminen työpaikalla olisi täysin rajoittamatonta. Sahlbergin mukaan työpaikalla on huomioitava myös esimerkiksi muiden työntekijöiden oikeus olla harjoittamatta uskontoa eli niin sanottu negatiivinen uskonnonvapaus. Infektioturvallisuus vaikuttaa myös siihen, millaisia hijab-huiveja muslimitaustaiset työntekijät voivat pitää työvuoron aikana. – Työnantajalla on direktioeli työnjohto-oikeus työsuhteessa. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 puhdas tila, johon vetäytyä hetkeksi rukoilemaan. Marja Renholm sanoo, että HUSin yksiköissä ei saa työskenneltäessä käyttää isoja, mahdollisesti omasta uskonnosta kertovia koruja. – Ensimmäinen päivä on kropalle pieni shokki. Vapaapäivät tai vuosilomat sijoitetaan sitten halutuiksi juhlapäiviksi. – Meillä on tietyt ohjeistukset korujen ja kynsien suhteen. Joukossa on myös monenlaisten uskontojen harjoittajia. Työhön voi liittyä hyväksyttäviä syitä tietyille rajoituksille. SAK:n juristi Katariina Sahlberg arvioi sen vaihtelevan hyvin paljon työpaikkakohtaisesti. Jama on huomannut viisaaksi sen, että hän kertoo uskontoonsa liittyvistä erilaisista käytänteistä kollegoille oma-aloitteisesti. Tapauskohtaista puntarointia Miten hyvin suomalaisilla työpaikoilla yleisesti otetaan uskonnon harjoittaminen huomioon. Heitä työskentelee suomalaisissa sairaaloissakin yhä enemmän. – Jos hijabia käyttää, sen pitää olla oman pesulamme tuottama. Ei ole myöskään työmatkoja, jotka aina rasittavat jonkin verran. Tulee pientä päänsärkyä, mutta sitten paastoamiseen alkaa tottua. Esimerkiksi ruokatauolla voit laittaa hetkeksi silmät kiinni. Asiasta on myös Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia, Sahlberg toteaa. Ihminen on kokonaisuus. Silloin konfliktit saattavat liittyä siihen, miten eri uskonnot ja vakaumukset sekä niiden kunnioittaminen sovitetaan yhteen tasapuolisesti. Näin saa ehkäistyä ennakkoluuloja. Uskonnollinen identiteetti on tärkeä asia muun muassa monille muslimeille. ”Ihminen on kokonaisuus” HUS Helsingin yliopistollinen sairaala työllistää eri yksiköissään noin 27 000 henkilöä, jotka tulevat hyvin monenlaisista kulttuureista. – Lainsäädännön tasolla perustuslaissa on säädetty uskonnon ja omantunnon vapaudesta sekä syrjinnän kiellosta uskonnon perusteella. Mahdollisia yhteentörmäyksiä voi tapahtua, jos työpaikalla on eri uskontoa harjoittavia ja vaikkapa myös uskonnottomia ihmisiä. Jos hyväksyttävää syytä ei ole, kyse on syrjinnästä uskonnon perusteella. Sen nojalla työnantaja määrää miten, missä ja milloin työ tulee tehdä. – Jos tekee vaikka kolmivuorotyötä, vapaapäiväratkaisut löytyvät aika helposti työvuorosuunnittelulla
Tai hoitotyössä vanhukset eivät ymmärrä puhetta, jos he eivät voi seurata hoitajan huulten liikkeitä. Kasvot peittävä uskonnollinen pukeutuminen koetaan joskus ongelmana. Lähtökohtana voi pitää sitä, että uskonnollista pukeutumista voi rajoittaa lainsäädännön sitä edellyttäessä. Sääntö voi kuitenkin olla oikeutettu, ”jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.” LISÄKSI YHDENVERTAISUUSLAKI TUNTEE niin sanotun erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteen. Yhdenvertaisuuslaki kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän. Miten asiaa tulisi tarkastella työpaikoilla lainsäädännön näkökulmasta. Selvimmät pukeutumisrajo I tukset liittyvät työturvallisuuteen ja esimerkiksi hygieniaan. Lain mukaan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Työpaikoilta on argumentoitu, että jos esimerkiksi päiväkodin työntekijän kasvonilmeet eivät näy, se voi haitata lasten tunnetaitojen kehitystä. Myös henkilöiden tunnistamisesta on kannettu huolta. Silloinkaan rajoittaminen ei voi olla mielivaltaista, vaan sen tulee perustua esimerkiksi työpaikan vaarojen arviointiin. Esimerkiksi pedagogiset tarpeet tai esteettömyys vanhustenhoidossa ovat asianmukaisia tavoitteita, mutta tällöinkin totaalikielto lienee epäsuhtainen. Ymmärrän, että on ongelmallista, jos työntekijää ei voida tunnistaa työpaikalla. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan kuitenkin uskonnollista, kasvot peittävää asua käyttävien työntekijöiden halukkuus tunnistautua esimerkiksi työhön saapuessa on suuri. KU VA AV I 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025. Korostuneesti tällainen edistämisvelvollisuus on julkistyönantajilla. Näin voi käydä, jos työpaikalla ohjeistetaan pitämään kasvot näkyvissä. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sen mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, ”jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi”. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. Ketään ei saa syrjiä uskonnon, vakaumuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hijab, niqab ja burka puhuttavat AKI ERIKSSON VASTAA HIJABIT ELI HIUKSET PEITTÄVÄT mutta kasvot paljastavat huivit ovat olleet jo pitkään arkipäivää työpaikoilla. Ristiriita tulisi pyrkiä ratkaisemaan työjärjestelyin ja tehtäväkuvaa mukauttamalla. Tällainen järjestely on osa yhdenvertaisuuden edistämistä, johon lakikin työnantajaa velvoittaa. Sen sijaan niqabiin ja burkaan pukeutumista on jouduttu miettimään, koska ne peittävät käyttäjänsä kasvot
4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus RUOKA ON KESKEINEN OSA SUOMEN ULKOISTA JA SISÄISTÄ TURVALLISUUTTA. Leijona Catering tarjoaa päivittäin kymmeniätuhansia aterioita ympäri Suomen – tarvittaessa myös maastossa. Työ. Tässä numerossa 16 Hyvän ruoan erikoisjoukot 20 Kaappaako älylaite kaiken huomion. Varuskuntaravintoloissa ruokailee varusmiesten lisäksi harjoituksiin osallistuvia reserviläisiä. Nato-jäsenyys on tuonut Suomeen lisää kansainvälisiä harjoituksia, ja siten valmistettavan ruoan määräkin on kasvanut. Ruokailijoiden kansainvälistyminen edellyttää myös Leijona Cateringin työntekijöiltä englannin kielen käyttöä. Viikonlopputyötä on aiempaa enemmän, mikä on lisännyt työkiertoa ja yhteistyötä henkilöstövuokrafirman kanssa. 22 Työ ei seuraa kotiin, kun sitä rajaa 24 Lyhyet 26 Lukuvinkit S. 16 Varuskuntaravintola ottaa sijaiset hyvin vastaan
16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025 Varuskunnissa, vankiloissa ja muissa valtion turvallisuuskriittisissä toimipisteissä syödään Leijona Cateringin valmistamaa ruokaa. Omasta työstään saa olla ylpeä, kuuluu yksi yrityksen arvoista. Ravintolat tarjoavat ruokaa niin kristallikruunujen alle kuin kannon nokkaankin. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT TYKKIMIES RAUTIAINEN, RANNIKKOPRIKAATI JA LEIJONA CATERING HYVÄN RUOAN erikoisjoukot Ravintolapäällikkö Sirpa Pohjola tekee yhteistyötä vuokratyötä tarjoavien yritysten kanssa vinkkaamalla heille hyvistä työntekijöistä ja ottamalla uusia vuokratyöntekijöitä töihin, jotta he pääsevät näyttämään osaamistaan.
Omasta työstä saa ja voi olla ylpeä. Heistä 25 työskentelee Upinniemen Ankkurissa, vuokratyöntekijät mukaan lukien. Jokaista kannustetaan kehittämään omaa työtään ja tekemään siihen tarvittaessa pieniä muutoksia. Taulua käytetään myös positiivisen palautteen antamiseen työkavereille. Sirpa Pohjolan mukaan tiimitaulu on loistava apuväline päivittäiseen johtamiseen.. Palautteet kerätään ja luetaan ääneen viikkopalaverissa. Varuskuntaravintola Ankkuri on yksi ruokaja ravintolapalveluja tarjoavan Leijona Catering Oy:n yli 60 toimipaikasta, joissa valmistuu jopa 70 000 ruoka-annosta päivässä. Pohjola työskenteli Upinniemessä ravintolatyöntekijänä ensimmäisen kerran jo vuonna 1984 ja palasi sinne vuonna 2018 ravintolapäälliköksi. Se kuvastaa yhtä heidän kolmesta arvostaan. Koen tekeväni hyvin merkityksellistä työtä. Toinen arvo liittyy kehittämiseen ja kolmas yhdessä tekemiseen. Neljässäkymmenessä vuodessa on muuttunut moni asia, kuten johtamistyyli. – Olemme toisiamme kohtaan ystävällisiä. Työntekijöitä eli hyvän ruuan erikoisjoukkolaisia, kuten he itseään kutsuvat, on 550. Puolustusvoimille työskentely on erilaista kuin yksityisellä puolella, mikä tekee työstäni virkistävää ja kiinnostavaa. Henkilöstöpäällikkö Mia Jalonen kertoo leijonalaisten tekevän työtä rinta rottingilla. Hän asuu varuskunta-alueella ja nauttii ympäröivästä luonnosta, johon astuu suoraan kotiovelta. Viime vuonna yrityksessä tehtiin isoja muutoksia strategiasta aina arvojen uudistamiseen asti. Jatkuva omien toimintatapojen kehittäminen on osa Leijona Cateringin uutta strategiaa. Toimintaa ohjaavat arvot muotoiltiin sellaisiksi, että jokaisen työntekijän on helppo toteuttaa niitä arjessaan. Ruokaa tarjotaan niin kannon nokkaan, erityisselleihin kuin kristallikruunujen allekin. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 U PINNIEMESSÄ SIJAITSEVAN varuskuntaravintola Ankkurin ravintolapäällikkö Sirpa Pohjola aloittaa työpäivänsä tiimitaulun edessä. Panostamme oikeasti siihen, että arvomme näkyvät jokaisen työntekijän käytöksessä ja siinä, miten he toisiaan kohtelevat. Alaisia ei enää johdeta ylhäältä käskyttämällä vaan yhdessä keskustellen ja valmentavan johtamisen menetelmin. Tämä on ihan oma maailmansa. Merkityksellistä työtä Sirpa Pohjola on tullut töihin hyvillä mielin. Idea positiivisen palautteen antamisesta tuli Utin varuskuntaravintolan työntekijältä. Tauluun on kirjattu päivän töihin liittyvät asiat aina ketsupin tarjoamisesta edustustehtäviin asti. Osa niistä toimitetaan asiakkaille ravintolan ulkopuolelle. Keitetään ja kehitetään yhdessä Leijona Cateringin asiakkaita ovat Puolustusvoimien lisäksi Rikosseuraamuslaitos ja erilaiset valtion turvallisuuskriittiset toimijat. Tiimitaululla työntekijöitä voidaan myös ohjeistaa työturvallisuudesta ja kertoa päivän sijaisista. – Pidän työstäni äärimmäisen paljon. Ainahan voi palata vanhaan, jos uudistukset eivät toimi, Jalonen toteaa. Ne on muotoiltu sloganeiksi ”ketterä kehittäjä” ja ”keitämme yhdessä”
Kansainvälinen asiakaskunta Suomen kansainvälistyminen näkyy Upinniemen Rannikkoprikaatissa, ja Nato-harjoitusten myötä myös varuskuntaravintoloiden toiminta on monipuolistunut. Ruoka on muuttunut aiempaa kasvispainotteisemmaksi ja asiakkaat terveystietoisemmiksi. Tulokset puretaan yhdessä esihenkilön, työntekijöiden, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Ulkomaalaisille vieraille tarjotaan samaa ruokaa kuin muutenkin. Englanninkielisten asiakkaiden määrä on kasvanut. Työntekijät vastaavat kyselyyn nimettöminä. – Ketterä kehittäjyys näkyy meillä käytännössä esimerkiksi siinä, että haasteisiin tartutaan heti. Vuorotyö on tuonut uusia haasteita ravintolatoiminnalle. Ravintolapäällikkö Sirpa Pohjolan mukaan työntekijät ovat suhtautuneet englannin kielen käyttöön ja opiskeluun innostuneesti. Englannin kielen oppimiseen on tarjolla esimerkiksi digitaalisia kursseja. Leijonalaiset ovat tuottaneet myös oman taskuoppaan perusasiakaspalvelua varten. – Kaikki varusmiehetkään eivät puhu suomea, joten puhumme englantia tarvittaessa myös heidän kanssaan. – Tähän on pyritty vastaamaan muun muassa työkierron kautta. Arvot kertovat myös Leijona Cateringin lupauksista työntekijöille. Vuorotyöstä uusia haasteita Maanpuolustuskoulutus on lisääntynyt, joten Upinniemen varuskuntaravintolan toimintakin on muuttunut. Autamme toisiamme eri toimipaikkojen kesken. Ne otetaan esiin jo rekrytointija perehdyttämisvaiheissa, ja niiden toteuttamisesta palkitaan työntekijöitä. Työkierto ja -jousto tukevat henkilöstön työhyvinvointia, henkilöstöpäällikkö Jalonen kertoo. Kaikki varusmiehetkään eivät puhu suomea, joten puhumme englantia tarvittaessa myös heidän kanssaan.. Työntekijöiltä tiedustellaan, mitä iloa työpäivissä on, mitkä asiat ovat hyvin, mitä taas pitäisi kehittää ja miten. Ruokien valmistaminen on tarkkaa erilaisten ruokavalioiden vuoksi ja vaatii työntekijöiden hyvää perehdyttämistä. Intrasta löytyy englanninkielinen sanasto armeijaruokailusta. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025 Kysely kartoittaa kuulumiset Leijona Cateringin pääluottamusmies kehitti ja lanseerasi työntekijöille kyselyn, jolla selvitetään säännöllisin väliajoin, mitä heille kuuluu. Leijona on kehittänyt palvelukonseptiaan. Kysely on osoittautunut hyväksi työkaluksi kehitystyössä. Pohjola kertoo saavansa apua Tammisaaren Dragsvikistä – ja päinvastoin. Kertausharjoituksissa reserviläiset hämmästelevät, mitä kaikkea varusmiehille nykyisin on tarjolla. Aiemmin viikonloput olivat hiljaisia, nyt toiminta jatkuu samanlaisena ympäri viikon. Tässä on tapahtunut iso muutos reilussa vuodessa, kertoo henkilöstöja viestintäjohtaja Anu Takanen. Työntekijät kokevat tämän piristävänä haasteena, Pohjola mainitsee. Varuskuntaravintola Ankkurissa ruokailee sekä Rannikkoprikaatin varus miehiä että harjoituksiin osallistuvia reserviläisiä
Tämä helpottaa tuotannon suunnittelua, Pohjola kertoo. Asiakaskunta pysyy, eikä esimerkiksi korona heilauttanut sitä. Sirpa Pohjolan mukaan Ankkuriin on helppo saada sijaisia. Yksi parhaista työpaikoista Leijona Catering sijoittui tänä vuonna Great Place to Work -tutkimuksessa kymmenennelle sijalle Suomen parhaiden työpaikkojen listalla suurten yritysten kategoriassa. Tutkimuksessa 73 prosenttia työntekijöistä piti Leijona Cateringia todella hyvänä työpaikkana. – Te otatte Ankkurissa kivasti työyhteisönä sijaiset vastaan, Takanen kehuu. – Mitä paremmin sijaiset perehdytetään, sitä helpompi heitä on saada. Kehitystyön seurauksena ravintoloiden tuotannonohjausjärjestelmä uudistettiin ja tukkutoimittaja vaihdettiin. – Kun työnantaja joustaa, myös työntekijät joustavat tarvittaessa, Pohjola kertoo. – Nyt kun ravintola-alalla menee heikosti, meidän on ollut aiemaa helpompi löytää ammattitaitoista henkilökuntaa. Mahdollisuus kehittää omaa osaamista lisää työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä. Varuskunnissa ja vankiloissa tarjotaan joka päivä ruokaa, Takanen toteaa. Listalla on viisikymmentä erikokoista organisaatiota eri toimialoilta. Työnantaja on pyrkinyt vastaaman päälliköiden kuormitukseen muun muassa rekrytoimalla lisää työntekijöitä. Sana kiirii, ettei meillä jätetä sijaisia yksin, Pohjola sanoo. Uusista työntekijöistä 78 tunsi itsensä tervetulleiksi. – Huolehdimme Suomen nuorista, joista iso osa kulkee ruokapalvelujemme kautta, ravintolapäällikkö Sirpa Pohjola sanoo rinta rottingilla. – Leijona Catering on turvallinen työnantaja. Kääntöpuolena on mahdollisuus tarjota vakituinen työsuhde. Työntekijät ovat hyödyntäneet mahdollisuutta opiskelemalla esimerkiksi tiskarista kokiksi. Leijona Cateringilla on oma TraineeLeijona-ohjelma, jonka kautta on mahdollista opiskella ravintola-alaa ja saada vakituinen työpaikka Leijonan toimipaikoissa. Huolehdimme varusmiehistä, virkamiehistä ja vangeista kaikissa olosuhteissa, Mia Jalonen ja Anu Takanen sanovat. Ankkurissa työntekijät voivat opiskella työn ohella uusiin tehtäviin. Isojen muutosten läpivieminen vaatii perehdytystä, opettamista ja aikaa. Upinniemessä työntekijät saavat esittää toiveitaan vapaapäivistä ennen työvuorojen suunnittelua, ja niistä 99 prosenttia toteutetaan. 4/2025 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Tarjottimella vakituinen työ Vuonna 2023 Leijonissa aloitettiin Lean-filosofiaa soveltava projekti, jossa ryhdyttiin kehittämään ravintoloiden kunnossapitoon, resurssointiin ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Olemme tärkeä osa Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Tosin osa ravintoloistamme sijaitsee niin syrjäisissä paikoissa, esimerkiksi Sonkajärvellä ja Sodankylässä, ettei työntekijöiden saaminen ole aina helppoa, henkilöstöja viestintäjohtaja Takanen kertoo. – Meillä tehdään aidosti merkityksellistä työtä. Miinusta tuli palkasta, palkkioista, eduista ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksista. Tilauksia ei tehdä enää juuri lainkaan puhelimessa tai sähköpostilla kuten ennen. Tämä ei ole itsestään selvää vaan vaatii hyvää ja jatkuvaa yhteistyötä henkilövuokrausta tarjoavien yritysten kanssa. Ajan ja resurssien hukasta pyrittiin eroon. – Uudesta järjestelmästä on ollut valtavasti hyötyä esimerkiksi asiakkaiden tilausten kirjaamisessa, reseptien jakamisessa ja hävikin vähentämisessä. Hyvä perehdytys palkitsee Vuokratyöntekijöiden käyttö helpottaa vakituisten työtekijöiden työtaakkaa ja joustojen järjestämistä. Uudistusten eduista huolimatta niiden käytännön toteuttaminen lisäsi ravintolapäälliköiden kuormitusta. Kuva on eräästä Puolustus voimien harjoituksesta PohjoisSuomesta.. Perehdyttäjä kulkee ensimmäiset viikot uuden työntekijän rinnalla. Jalosen mukaan perehdyttäminen on erittäin tärkeä osa rekrytointiprosessia
Liiallinen älylaitteiden käyttö työpaikalla voi altistaa tapaturmille, heikentää työtehoa ja vähentää yhteisöllisyyttä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA ADOBE STOCK KAAPPAAKO ÄLYLAITE kaiken huomion. Tieliikenteessä viestintälaitteiden käyttöä ohjaa tieliikennelaki. Työpaikoilla on herännyt huoli Työturvallisuuskeskus on käynnistänyt toiminnallisen riippuvuuksien hankkeen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tuelle tuntuu olevan tarvetta, sillä TTK on saanut työpaikoilta yhä enemmän huolestuneita viestejä älylaitteiden käytön aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Tavoitteena on tarjota työpaikoille tukea toiminnallisten riippuvuushäiriöiden sekä niiden kaltaisten ongelmien tunnistamiseen ja hallintaan. Kyse voi olla vain tottumuksesta: puhelin tulee avattua tavan vuoksi asiaa erityisesti ajattelematta. Jos ihmisen työkyky heikkenee Jos ihmisen työkyky heikkenee eikä hän suoriudu tehtävistään eikä hän suoriudu tehtävistään samanlailla kuin ennen, työnantajan samanlailla kuin ennen, työnantajan on aina syytä ryhtyä selvittämään, on aina syytä ryhtyä selvittämään, mistä muutos johtuu. – Älylaitteiden kautta voi syntyä myös toiminnallisen riippuvuuden kaltaisia tilanteita, kuten hallitsematon nettiostosten tekeminen tai pornon katselu, sanoo johtava asiantuntija Kaija Ojanperä Työturvallisuuskeskuksesta (TTK). mistä muutos johtuu.. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2025 Fiksusti töissä P UHELIN KULKEE AINA menossa mukana – helppoa, kätevää ja usein myös tarpeellista. Työkaluja tähän kehitetään syksyn kuluessa. Näin meistä moni tekee esimerkiksi työpäivän tauoilla tai työmatkalla julkisessa liikennevälineessä. Keskittymisen herpaantuminen altistaa virheille ja tapaturmille. – Viestejä on tullut etenkin korkean riskin työpaikoilta, kuten kuljetusja logistiikka-alalta, sekä myös teollisuudesta, Kaija Ojanperä kertoo. Ajoneuvossa ei saa muutenkaan käyttää teknistä laitetta siten, että käyttö haittaa tai vaarantaa ajamista. Myös mediakanavat ja sosiaalinen media saattavat koukuttaa käyttäjiään niin, että puhelimesta tekee mieli vähän väliä tarkistaa uusimmat julkaisut. Jos puhelimen sisältö kiinnostaa enemmän kuin työtehtävä, ongelmaan on viimeistään syytä havahtua. Sen mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää puhelinta tai vastaavaa laitetta niin, että pitää sitä kädessään. Pahimmillaan älylaitteen sisältöihin voi koukuttua niin, ettei ihminen enää pysty kontrolloimaan niiden käyttöä. Tottumukset tarkasteluun Runsas kännykän tai muun älylaitteen käyttö ei toki aina tarkoita riippuvuutta. Lääketieteellinen tautiluokitus koskee kuitenkin vain ongelmallista rahaja digipelaamista, joista on toistaiseksi kertynyt eniten tutkimusta. Helppoudesta tulee kuitenkin haitallista, jos älylaite sovelluksineen vie liiaksi huomiota työympäristössä. Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi on tunnistettu rahaja digipelaaminen, joihin on olemassa diagnostiset kriteerit