TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 4/2020 15 € SAAKO OLLA ERI MIELTÄ. ARBORISTIA EI HUIMAA ULKONÄKÖ ON PÄÄOMAA TYÖSSÄ Yhteistyöllä + JOUSTAVA TYÖ HELPOTTAA psoriaatikon arkea KORONAA VASTAAN Eroon TUPAKASTA
Hyvinvointiturvan hankkiminen on järkevin päätös, jonka sinä yrityksen johdossa voit tehdä. Lue lisää osoitteessa fennia.fi ”3D-tulostin on hyvä, muttei palaverissa yhtä karismaattinen kuin Sari” C M Y CM MY CY CMY K Fennia Hyvinovintiturva Ad Työ Terveys Turvallisuus 220x280+5.pdf 3 2020-08-20 11:28. Osaajasi arvostavat huolenpitoasi ja yrityksesi säästää vaivaa ja rahaa
20 Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin K Vuorovaikutusta peliin! 24 Työ ajassa Terveys 26 Joustava työ tukee psoriaatikon arkea K Jenna Salo rytmittää työpäivää oireiden mukaan. KANNESSA NINA RUOTTINEN KUVA PETRI HÄNNINEN KU VA M AI JU PO H JA N H EI M O KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN K = kannessa Sisällys 4/2020. Turvallisuus 36 Turvallisesti kohti korkeuksia K Arboristi luottaa kommuni kaatioon. 29 Terveys ajassa 30 Terveenä töissä K Vetoapua savuttomuuteen 32 Liikunta lisäsi työkykyä ja vähensi poissaoloja Työpaikan innostajat saivat työntekijät liikkeelle. 49 Tilauskortti 50 Työmatkalla 51 Ensi numerossa 32 50 Mari Nurma tekee kahta työtä ja kolmatta kotona. K Miellyttävä ulkonäkö antaa etumatkaa. 44 Fiksusti töissä Siisteys vaikuttaa työpaikalla kaikkeen. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Lukijoilta 8 Selvittiinpä siitäkin! 10 Lopeta puurtaminen – löydä kutsumuksesi 12 Lukuvinkit Työ 16 Oletko sitä, miltä näytät. 18 Kuntajohtamisessa onnistuu luottamuksella Parhaat puolet näkyviin hyvällä johtamisella. 47 Turvallisuus ajassa 48 Tapaturmainen kuolema Koneen kauha putosi kaivosmiehen päälle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri säästi liki miljoonan tukemalla työntekijöidensä liikkumista. Kunnioita erilaisia työtapoja." TEKNISEN ALAN TOIMIALAJOHTAJA JUHO TENHUNEN LUOTTAMISESTA TOISTEN TEKEMISEEN. 40 Jokainen pitää omat mikrobinsa K Kädet desinfioidaan joka välissä
Contour Rollermouse Red plus auttaa sinua tekemään työpäivästäsi tehokkaamman, ja huomaat suurempia hyötyjä jokapäiväisessä elämässäsi. Löydät ergonomisten tuotteiden koko valikoiman osoitteessa www.contourdesign.fi TOIMINNALLISUUTTA, MUKAVUUTTA JA ERGONOMIAA ilmainen kokeilu päivän 14 TTT-Magazine_4_Rollermouse-Ergo_220x280+5mm.indd 1 18-08-2020 09:19:32
Kiinnostaako vain korona, kannattaako muusta kirjoittaakaan. Riskienarviointia, selkeää viestintää ja turvallisia menettelytapoja tarvitaan. Heitä huolestuttivat suosituksen talousvaikutukset. Etäyhteyksillä toimiminen ei tuonut uutta työhöni. Jäi aikaa kirjoittaa juttuja enemmän itse ja järjestää työtä mieleisekseen. Yrityksissä rajoitusten pelätään hidastavan taloudellista toimeliaisuutta. vuosikerta ISSNL 00414816 ISSN 23237635 (verkkojulkaisu) ISSN 00414816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. OMA TYÖNI ON PÄÄTTYMÄTÖNTÄ arviointia, mihin seuraavaksi kannattaisi keskittyä ja mistä kertoa lehdessä. Myös inhimillinen lasku on silloin iso. Jo kesäkuussa suomalaiset yritysjohtajat kirjoittivat vetoomuksen etätyösuosituksen purkamisesta. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 KU VA JU H A SO M BY. PÄÄTOIMITTAJALTA 2.9.2020 Kohtaamiset kortilla – taantuuko työntekijä. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. Ajatukset takkuuntuvat. Helpottaa, jos tapaa työelämän tutkijoita ja kehittäjiä sekä ihmisiä, jotka kertovat työstään – saa virikkeitä ja happea ajatteluunsa. Lehden sisällön suunnittelu lähtee perehtymisestä ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisten esille nostamiin asioihin. On selvää, ettei vapaamuotoisia, spontaaneja tapaamisia voi korvata säännöllisilläkään videopalavereilla. Niihin pääsee parhaiten käsiksi vuorovaikutuksessa. Webinaareja riitti, lehdistötilaisuudet striimattiin. HALLITUS ANTOI 13.8. Lisäksi he pelkäsivät innovoinnin vaikeutuvan etäyhteyksillä. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Toimitusneuvosto John Bergman/STYL Harri Hellstén/Suomen Yrittäjät Antti Koivula/TTL Lasse Kytömäki/Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet Antti Leino/Suomen Työsuojelu päälliköt ry Miikka Savolainen/TTT Kustannus Oy Sanna Sinkkilä/TVK Kirsi Väisänen/TTTlehti Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 50. Osittaista etätyötä voidaan hyvin käyttää muiden keinojen ohella tartuntojen hillitsemiseksi. Monet palvelut kärsivät, jos työssä käyvät jäävät kotiin. TYÖPAIKOILLE PALAAMINEN on syytä toteuttaa hallitusti ja porrastetusti. Aina voisi tehdä paremmin, testata, ottaa selvää, ideoida, kysyä viisaammilta, keskustella. Ilman yhteyttä muihin kehittäminen on työlästä. K EVÄÄLLÄ TYÖVIIKKOIHIN alkoi jäädä väljyyttä. uudelleen etätyösuosituksen, nyt alueille, joilla koronatartunnat olivat kasvussa. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. Mietin, mistä asioista TTT-lehden tulisi uutisoida. Kokoukset ja tapaamiset loppuivat myös. TTTlehden pelkkä digiversio, vuositilaus 87 euroa, kestotilaus 77 euroa. Ja hyvä niin, ihmisten tiedon tarve oli yhtäkkiä valtava. Järjestelyt aiheuttavat ylimääräisiä kuluja, mutta vielä kalliimmaksi käy, jos tautitilanne karkaa käsistä. Turhia lähikontakteja toivotaan karsittavan. Kirsi Väisänen Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä taitto@tttlehti.fi Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 49. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. Ylen lisäksi isot päiväja viikkolehdet tuuttasivat mediatilan täyteen koronaa. Toisaalta keskittyminen oli koetuksella, mikä vähensi selvästi työtehoa. Työyhteisö on myös keskeinen osa työhyvinvointia. Se muutos tapahtui, että satunnaiset kohtaamiset tilaisuuksien kahvitauoilla puuttuivat. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2020. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Kirjoitimme tietysti muistakin tärkeistä työelämää koskevista aiheista. TTT-lehdessä ilmestyi monipuolisesti juttuja korona-aiheista, kuten työpaikkojen turvallisuudesta, etätyöstä, maskeista ja ilmanvaihdosta. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. Etätyö voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Vuositilaus 97 euroa, kestotilaus 87 euroa. Työn takia ei tarvinnut lähteä kotitoimistosta. Messut ja muut yleisötilaisuudet siirtyivät syksyyn ja seuraavaan vuoteen
Onni suosi tällä kertaa Virpi Matihaldia. Mielenkiintoinen ja harvoin käsitelty aihe. Mukavasti lähestytty hankalaa asiaa. Juttu oli mielenkiintoinen ja osui omalle kohdalle hyvin, kun kärsin näytepäätetyössä kuivuvista silmistä. Psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet huolestuttavasti. MUUT JUTUT Ystävällisyydellä on rajansa asiakaspalvelussakin Artikkeli osui ja upposi todella. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Vinkkaa hyvästä ratkaisusta työpaikallasi! Onko jokin ongelma hoidettu työpaikallanne erityisen hyvin. Kiitos. Silmäni ovat todella kovilla, kun katselen montaa tietokoneruutua koko päivän. Silmätipoista ja näyttöpäätelaseista on ollut hieman apua vaivaan. Homesiivous tutuksi Aihe jo itsessään! Home aiheuttaa niin paljon haittaa ja jos jotenkin voi helpottaa asiassa. Vinkkaa meille toimitukseen juttuideasta toimitus@tttlehti.fi Silmät kaipaavat lepoa ja kosteutta Elintavat puheeksi kuunnellen ja kannustaen KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SU VI -T U U LI KA N KA AN PÄ Ä Reetta Osara. Aika usein unohdetaan, että työterveys on aivan yhtä tärkeä osa kuin työturvallisuus. Ajankohtainen aihe tänä keväänä, kun etätyöhön siirtyminen ja erilaiset kokoukset verkossa ovat lisänneet tietokoneen näytön tuijottelua ja samalla silmien rasittumista entisestään. Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyi aiheesta hyvä paketti eteenpäin vietäväksi yhteistoimintaryhmään. Hyvän mielen työpaikka puuttuu ongelmiin ajoissa Työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, mistä ongelmat johtuvat, tiedetään liian vähän. Työsuojeluvaltuutettuna olen jankuttanut tästä jo pitkään. Elintavat puheeksi kuunnellen ja kannustaen Mielenkiintoinen aihe ja näkökulma. Onnittelut voittajalle! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutiskirjeessämme kiinnosti sinua eniten. Parasta juttua voit äänestää verkossa 25.9. Arvomme vastanneiden kesken kotimaisen Arctic Team Oy:n vieterituolin (arvo 380 euroa). LUKIJOILTA 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 LUKIJOITA KIINNOSTI ENITEN lehdessä 3/2020 juttu Silmät kaipaavat lepoa ja kosteutta. Kerro se tai anna muuta palautetta. Hyvä nostaa tämä asia esille. Työntekijöiltä ei enää juurikaan kysytä ”mitä sinulle kuuluu?” Vihdoinkin esimiehet ovat lähdössä työhyvinvointikortti-koulutukseen, jossa toivottavasti kerrotaan myös tästä. Uskon silmäongelmien vaivaavan yllättävän monia. KAIKKIEN PALAUTETTA ANTANEIDEN ja uusien uutiskirjetilaajien kesken arvottiin Ruissalon kylpylän lomavuorokausi. Asiakaspalvelu kun on haastavaa ja välillä todella uuvuttavaa
TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. Krooninen väsymys väheni hieman muilla vastaajilla, mutta ei lisääntynyt koronakevään aikana lapsiperheellisilläkään. K ORONA VEI TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT ja koululaiset keväällä työskentelemään kotiin. Lisätietoa: www.ttl.fi/tutkimushanke/ miten-suomi-voi !. Työterveyslaitos selvitti kevään kokemuksia työhyvinvoinnista Miten Suomi voi. Ehkä hieman yllättäen työn imu kasvoi varsinkin henkilöillä, joilla oli kouluikäisiä tai nuorempia lapsia. 10 Löydä sisäinen motivaatio työhösi. – Lisääntynyt etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät vaikuttaneen myönteisesti työhön ja tuoneen siihen positiivista virettä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 LISÄSIKÖ ETÄTYÖ PERHEELLISEN TYÖHYVINVOINTIA. -tutkimuksessaan. – Muutokset ovat kuitenkin melko lieviä
Selvittiinpä siitäkin! TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK Valmiina haasteisiin Resilienssi on elintärkeää paitsi yksilöil le myös yhteisöille – onpa kyse sitten työyhteisöstä, perheestä tai vaikka urheiluseurasta. Niitä voivat olla kollegan hyvä puheenvuoro kokouksessa, sujuvasti hoidettu asiakaskohtaaminen tai muu arkinen kiitoksen paikka. 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Onnistumiset esiin Luottamuksen ilmapiiri ja hyvä keskus telukulttuuri luovat pohjaa työyhtei sön resilienssille. Etäyhteyksin sanaton viesti ei aina välity, ja siksi myös kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä. Mitä enemmän yhteisön jäsenet ovat tottuneet tekemään yhteistyötä ja auttamaan toisiaan, sitä vahvempi se on kohtaa maan äkillisiäkin muutoksia. Arvostus a ja o Ilman keskinäistä arvostusta työyhteisön resilienssi ei kehity. Resilienssitaidot eivät synny sillä hetkellä, kun myllerrys on käynnissä, vaan niitä on pitänyt harjoitella jo aiemmin. Samalla kun muistam me menneet saavutukset, muistamme myös sen tosiasian, että vaikeudetkin kuuluvat elämään. Jos olemme ennenkin selättäneet talouskriisin, miksi niin ei kävisi nytkin. Johdon tulee edistää hyvää keskustelukulttuuria työpaikalla. Toisten huomioiminen auttaa myös tunnistamaan ja ottamaan käyttöön jokaisen työ yhteisön jäsenen vahvuudet. Jokainen yritys ja or ganisaatio kohtaa aika ajoin haastavia vaiheita, ja niistä selvitessään niiden muutosjous tavuus myös vahvistuu. Miten siis säilyttää toimintakyky epävarmuudessa, sopeutua uusiin tilanteisiin ja selvitä haasteista. Uskalletaanko meillä puhua hankalistakin asioista. Vaikeissa muutostilanteissa työyhteisöltä vaaditaan resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi pientenkin onnistumis ten huomioimista. On kestävämpää rakentaa selviytymiskykyä yhteen hiileen puhal tamisen kuin sooloilun varaan. 2 1 3 AJASSA. Myös kokemukset aiemmista haasteista ja niistä selviytymisestä vahvistavat uskoa tulevaan. Arvostus ei välity vain suoran palautteen kautta vaan myös tekoina ja arkisissa kohtaamisissa. Katsotko poispäin, kun kollegasi puhuu, vai oletko läsnä ja osoitatko kiinnostusta. Jos työntekijä uupuu, osoitammeko, että hän on avun arvoinen. Ovatko esimerkiksi kokouksemme sellaisia, että jokainen saa äänensä kuuluviin
Jos joku tekee virheen, kumpi on fiksumpaa: kohdistaa tarmonsa syyllisen etsintään vai tilanteen nopeaan korjaamiseen. Pieniä arkisia esteitä tulee joskus ylitettä väksi päivittäin: Bussikortti jäi kotiin – miten pääsen töihin. Se, että myöntää avun tarpeensa, on osa resilienssiä. Yhteisönkään ei tarvitse pärjätä yksin! Yhteinen etu paras etu Poikkeustilanteessa on hyvä muistaa, että yhteinen etu on yleensä aina myös oma etu. Jos haaste on liian suuri eivätkä työyhteisön voimavarat riitä, on paras etsiä ulkopuolista apua sen mukaan, millaisesta ongelmasta on kyse. Epävirallisen johtajan rooli voi myös käydä raskaaksi sekä johtaa kuppikuntien ja piiloagendojen syntymiseen. Tämä voi joskus vaatia rahallistakin satsausta, mutta vielä tärkeämpää on rohkaiseva asenne. Yksilöt ja yhteisöt Jokaisella työyhtei sön jäsenellä on elämässään myös omat haasteensa. Usein työyhteisössä voi olla muutama aktiivi, jotka saavat muutkin innostumaan mukaansa. Myös työyhteisöjen rohkeudessa on tässä suh teessa eroja. Esimerkiksi hoivakodeissa on korona-aikana järjestetty konsertteja ikkunan takana, järjestetty leikkejä ja kilpailuja sekä löydetty muita tapoja ilahduttaa asukkaita. 4 6 5. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Apua solmuihin Onko meidän esitettävä vahvaa ja menestyvää, vaikka sisäisesti koem me itsemme heikoksi. Toisaalta on myös taitolaji puhua vaikeuksista niin, ettei jäädä valittamisen kier teeseen, koska silloin kuoppa kasvaa entistä syvemmäksi. Jos tsemppaan ja huolehdin omalta osaltani siitä, että ilmapiiri työpaikalla säilyy kannustavana, parannan paitsi muiden viihtyvyyttä myös omaa työhyvinvointiani. Esimer kiksi työnohjaus voi purkaa yhteistyön solmuja ja muita su juvan työnteon es teitä. Työnantajan kannattaa tukea luovuutta ja osallisuutta niin, että työpaikalla vahvistuu yhdessä oppimisen ja tekemisen kulttuuri. Jotkut meistä suhtautuvat haasteisiin varovasti, toiset taas suorastaan janoavat niitä elämäänsä. Siitä syntyy sisäinen ristiriita, joka kuluttaa voimavaroja. Sellaisia voivat olla vaikka muutto uudelle paikkakunnalle tai opintojen, uuden työn tai harrastuksen aloittaminen. Aina ei tarvitse olla kyse vaikeuksista, sillä myös myönteiset muutokset vahvistavat selviy tymiskykyä. Yhteistä on onnistumisen riemu, kun este on ylitetty: selvittiinpä siitäkin! Luovuutta peliin Vaikeuksista selviytyminen kysyy luovuutta, koska eteenpäin pääsemiseen pitää todennäköisesti löytää uusia keinoja. Päähuomio kannattaa suunnata siihen, mikä veisi eteenpäin ja kohti ratkaisua. 7 Juttua varten on haastateltu psykoterapeutti Krisse Lipposta, joka on kirjoittanut elokuussa ilmestyneen kirjan Resilienssi arjessa (Duodecim, 2020). Puhelin lakkasi toimi masta – kuinka saan viestini perille. Resilientti työyhteisö suuntaa energiansa parhaan – tai joskus ehkä vähiten huonoimman – ratkaisun löytämiseen
Puhumattakaan siitä, millainen tutkintotodistus arkistoistasi löytyy. Tämä puolestaan mahdollistaa resurssien kasvattamisen, joka lisää vapauttasi – ja niin edelleen. Ei sen, minkälaista liksaa työstä saa, mikä yhteiskunnallinen asema siihen liittyy tai mitä äiti, isä ja kaverit sinulta odottavat. Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen. Yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden kirjon pitäisi olla ammatinvalinnan ytimessä. Vastuu tarkoittaa sitä, että työyhteisö kannattelee aidosti, ja sitä, että kykenet työssäsi tuottamaan todellista arvoa toisille. Työ vie puolet ihmisen valveillaoloajasta. Vapaus, virtaus ja vastuu synnyttävät kehämäisen vuorovaikutusrakenteen. Se löytyy sieltä, missä kiinnostuksesi kohteet kohtaavat maailman tarpeet. Flow-tilassa pystyt puolestaan kehittymään alati osaamisessasi paremmaksi. 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 KOLUMNI Lopeta puurtaminen – löydä kutsumuksesi I HMINEN EI TARVITSE tutkintoaan vastaavaa työtä, vaan työtä, joka vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Jos sen käyttää epäkiinnostaviin aktiviteetteihin, on elämä taatusti puisevaa puurtamista. Voisitko tehdä lyhyempää työpäivää tai tehdä työsi erilaisessa rytmissä kuin ennen. Jos nykytyö ei innosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. Hyvän työn ytimessä on sisäinen motivaatio ja sen kolme avaintekijää: vapaus, virtaus ja vastuu. Lisäksi teet työssäsi jotain, joka on aidosti arvokasta myös muille ihmisille. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta. Tosiasiassa mikä tahansa työ voi olla kutsumus ja kaikilla ihmisillä on kutsumuksia lukematon määrä. Lauri Järvilehto KUV A MI K KO R AS K IN E N Lauri Järvilehto on filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämä professori, jota kiinnostavat ajattelu, oppiminen ja maailman visaisten ongelmien ratkaiseminen. Kolumni on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehdessä 4/20.. Kun haastetta on juuri sopivasti, pystyt uppoutumaan tekemiseen vaikka tuntikausiksi, oli kyse sitten Excel-taulukon täyttämisestä, rikkaruohojen kitkemisestä tai satapäiselle salille puhumisesta. Voisitko hyödyntää harrastuksissasi kertynyttä osaamista myös työssäsi. Kutsumustyö löytyy sieltä, missä pystyt tekemään itseäsi aidosti kiinnostavia asioita ja sitä kautta voit tehdä muille hyvää. i Vapaus toteutuu, kun työssä on riittävästi liikkumavaraa, pomo ei kyttää olan takana ja resurssit ja työkalut riittävät työn toteuttamiseen. Miten työsi liittyy johonkin suurempaan hyvään, tai miten oma työpanoksesi palvelee työnantajaorganisaatiotasi parhaiten. Pienillä muutoksilla saatat huomata, että aiemmin raskaalta tuntunut työ alkaakin pian kannatella ja motivoida. Flow eli virtauskokemus syntyy, kun tehtävä on tasapainossa osaamisen kanssa. Liian helppo homma tylsistyttää, liian vaikea taas vetää stressikierteeseen. Suuntaamalla osaamisesi toisten palvelemiseen kannat myös vastuusi ja synnytät yhteistä hyvää. Kutsumustyö käsitetään usein väärin niin, että kyse olisi jostain taivaallisesta tehtävästä, jossa sinut on nimetty papiksi tai palonsammuttajaksi. Kun vapautta on riittävästi, on mahdollista löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Virtaus liittyy niin kiinnostuksen kohteisiin, osaamiseen kuin oppimiseenkin. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. Toisin sanoen voit tulla töihin omana itsenäsi ilman tarvetta esittää sosiaalista roolia
Nekin edellyttävät sääntelyn tunnistamista. Toimiva turvallisuuskulttuuri tukee yritystoiminnan menestystä ja jatkuvuutta. Linnunmaa Lexin on valinnut Suomessa käyttöönsä jo yli 300 teollisuusyritystä. Kohti parempaa työnantajuutta Voutilainen kiittelee suomalaisyrityksiä hyvästä työstä turvallisuuden eteen. Lainsäädäntö tulee tuntea, jotta sitä voi noudattaa, korostaa Voutilainen. Vastuu on yritysjohdolla Vaikka turvallisuus on koko työyhteisön yhteinen asia, vastuu on viime kädessä yritysjohdolla. Epävarma turvallisuusjohtaminen kasvat taa riskejä myös taloudellisessa tuloksessa. Palvelu tarjoaa toimivan ratkaisun myös sisäiseen viestin tään ja vastuiden jakoon. Kun lakisääteisiä vastuita jalkautetaan yritysjohdolta esi miehille ja turvallisuushenkilöstölle, on viestinnän oltava selkeää. Kaikki alkaa lain säädännön tunnistamisesta. Toisaalta tietyt negatiiviset ilmiöt, kuten työpaikkahäirintä, nousevat tiu haan otsikoihin ja ovat myös tuomiois tuinten käsiteltävinä. Tutustu ja tilaa esittely! www.linnunmaalex.fi Maksuton webinaari 22.9.2020 klo 13: Turvallisuusjohtaminen ja työn antajan vastuut. – Työturvallisuuslainsäädäntö on laaja kokonaisuus, johon sisältyvät fyysisen turvallisuuden ohella henkiseen turvalli suuteen ja työilmapiiriin liittyvät asiat. Voutilainen kollegoineen auttaa yri tyksiä lainsäädännön tunnistamisessa ja soveltamisessa sekä sen muutosten ha vaitsemisessa. Voutilainen muistuttaa, ettei tarvitse olla lakiasiantuntija ymmärtääkseen lain säädännön vaatimuksia ja niiden muu toksia. Tapauksilla voi olla merkit täviä mainehaittoja, jotka heijas tuvat työnantajamielikuvassa. – Vaatimukset on helppo ymmärtää, kun tukena on Linnunmaa Lexin palvelu, joka sisältää aina ajantasaisen lainsää dännön, asiantuntijoiden ymmärrettävät kommentit sekä nopean keskusteluyhtey den asiaan perehtyneen juristin kanssa. Työturvallisuuslaki itsessään ei sisällä turvallisuusjohtamisen käsitettä, mutta se on ehdoton lähtökohta turvalli suuden johtamiselle. Linnunmaa Lexin lakiseu rantapalvelu toimii verkossa, mutta juris tit ovat tavoitettavissa myös esimerkiksi reaaliaikaisessa chatissa. Työturvallisuus on parantunut viime vuosi kymmeninä huomattavasti ja vakavia tapaturmia sattuu aiempaa vähemmän. Ilmoittaudu sähkö postitse osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi.. – Meidän palvelussamme lakiin perus tuvien vastuiden jakaminen ja omien vas tuiden tunnistaminen on helppoa hyvien työkalujen avulla. L innunmaa Lexin lakiasiantuntija Elina Voutilainen tietää, että tur vallisuustoimien jalkauttaminen luontevaksi osaksi työn arkea on joskus haastavaa. – Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. – Lainsäädäntö on turvallisuustoimin nan kivijalka. Siihen on tarjolla vaivaton ratkaisu. Kun turvallisuudesta huolehditaan lain mukaisesti, liiketoiminta sujuu häiriöttä. Kun yritys rakentaa turvallisuusjohta misensa – ja koko toimintansa – lainsää dännön pohjalle, tulevat vaatimukset luontevasti osaksi toimintaa. Työnantaja on velvollinen kehittämään työturvallisuutta yhteistyös sä henkilöstön kanssa. Työturvallisuus ei ole vain irrallisia ohjeita MENESTYKSEKÄS TURVALLISUUSJOHTAMINEN ALKAA LAINSÄÄDÄNNÖN TUNNISTAMISESTA MAINOS Turvallisuusjohtaminen on käytännön toimenpiteitä, jaettua vastuuta ja avointa viestintää. – Moni yritys hoitaa turvallisuustyönsä lain velvoitteita laajemmin vapaaehtois ten johtamisjärjestelmien ja sertifikaat tien, kuten ISO 45001:n avulla. Turvallisuusjoh tamisen menetelmät ja toimintaohjeet jäävät helposti irrallisiksi, jos niiden pe rusta on epäselvä
Aika ajoin on hyvä muistuttaa itselleen, ettei muiden palaute ole aina totuus asioiden tilasta. Huolimatta siitä, että Kastikainen ei ole käynyt kouluja, hän uskoo systemaattisuuteen ja suunnitelmallisuuteen itsensä kehittämisessä. Aurora Airaskorpi. Oppaassa tarjotaan näkökulmia, joiden avulla voi ehkäistä riittämättömyyttä itsessä ja työyhteisössä. Kirjassaan Pikkupomosta johtajaksi Kastikainen kuvailee vetävästi työelämässä kohtaamiaan tilanteita, työuransa alkuvaiheita ja kasvamistaan johtajaksi – epävarmuuttaan, keskenkasvuisuuttaan ja epäonnistumisiaan peittelemättä. Somemenestys ei ole sen parempi mittari sille, mitä ihminen oikeasti osaa tai tekeekö hän itseään kiinnostavia 3. Itsereflektiota ja itsehillintää tarvitaan. Riittämättömyyden tunteiden taustalla on usein se, että haluamme tulla nähdyiksi ja haemme ympäristömme hyväksyntää yhä uudelleen. Aitoa kyvykkyyttä ei osata erottaa liiallisesta itseluottamuksesta, joka tuntuu olevan tyypillisempää miehille. Tomas Chamorro-Premuzic. Kirjan keskeisiä neuvoja onkin, että kaikista tekemisistään voi ottaa oppia ja omaa työtään voi käyttää henkilökohtaisen kehittymisen alustana. LUKUVINKIT 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Toisenlainen johtamiskirja Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja. Hän on siivoojana, tarjoilijana ja myyjänä työskennellyt merkonomi, joka nousi 23-vuotiaana sadan ihmisen johtoon, tavaratalojohtajaksi K-Citymarketiin. Aurora Airaskorven kirja kannustaa asettamaan rajoja omalle työnteolle ja hyväksymään riittävän hyvän loppu tuloksen. Chamorro-Premuzicin mukaan persoona ja älykkyys vaikuttavat. Olen kantapääopiston käynyt, hän itse toteaa. Ihminen on rajallinen tekemisissään, ja siksi on syytä olla armollinen itselle ja toisille. Yksittäistä ominaisuutta tai suoritusta on hyvin vaikea arvioida objektiivisesti. Nuoren naisen uraopas. Hän uskoo, että johtajien valinnassa arvostetaan liikaa leimallisesti miehisiä piirteitä. Karismaattisuutta painotetaan, vaikka se ei lisää kenenkään osaamista. Helena Kastikainen. Ihminen sekoittaa aina kohteesta antamaansa palautteeseen myös omia tunteitaan ja mielikuviaan. Sillä saavutettaisiin hänen mukaansa vain lisää huonoja johtajia. Valmennus ja palaute vievät johtajaa eteenpäin kehittymisessä. Kirjailijan mukaan naiset osaavat myös sitouttaa työntekijöitään paremmin kuin miehet. Naisten johtajapotentiaalia Chamorro-Premuzic perustelee muun muassa ammatillista kiinnostusta koskevilla sukupuolieroilla. Vastapaino 2020, 32,95 €, äänikirja 33,95 € JOHTAMISKIRJAN KIRJOITTAJA Tomas Chamorro-Premuzic on työpsykologian professori, joka on erikoistunut persoonallisuustesteihin ja johtajuuden kehittämiseen. Tunneälykkäät ovat parempia motivoimaan muita. Johtaminen on kuitenkin enimmäkseen työskentelyä ihmisten kanssa, ja naiset ovat siitä kiinnostu neempia. Mikä sitten tekee hyvän johtajan. — Ja miten korjata tämä. Syytä tähän on etsitty paitsi työelämän ja opiskelujen tiukentuneista vaatimuksista, joihin on vaikea yltää, mutta myös sosiaalisen median välittämistä ideaaleista, jotka ruokkivat vertailua. Paras tapa konfliktien ratkaisuun on myötätunto, avoimuus ja pyrkimys ymmärtää toista. Naisille usein esitettyihin neuvoihin olla aktiivisempia ja itsevarmempia, keskittymään urakehitykseensä ja jopa teeskentelemään muuta kuin ovat professori suhtautuu kielteisesti. 1 Esimerkin avulla huipulle Pikkupomosta johtajaksi. Selviytymisopas työelämään. S & S 2020, paperikirja ja äänikirja 30 €, sähköinen kirja 24 € YHÄ USEAMPI UUPUU jo heti työuran alussa. S & S 2020, paperikirja ja äänikirja 32 €, sähköinen kirja 25 € MONESTI TYÖNTEKIJÄT ovat sitä mieltä, että johtajien olisi hyvä kokeilla johtamaansa työtä käytännössä. Itsensä tunteminen ja oman itsensä kanssa viihtyminen ovat edellytyksiä sille, että voi nauttia työstään ja elämästään. Helena Kastikainen on työssä oppinut johtamisen ammattilainen, jolta lukio jäi kesken ja joka ei ole käynyt korkeakouluja. 2 Näkökulmia riittämättömyyden ehkäisyyn Riittävän hyvä. Palautteen kysymisen sijaan kannattaa siis ennemmin määrittää tarkkaan oma visionsa ja uskoa omaa arviotaan, kannustaa Airaskorpi. Se on osa työtaitoja. Hän korostaa opiskelevansa jatkuvasti omaehtoisesti. Kertojan tarina on vastustamaton rehellisyydessään ja hyväntahtoisuudessaan. Vaikka työn rajojen asettaminen kuuluu organisaatiolle, myös yksilön on hyvä oppia määrittämään, mikä on kohtuullista. Silloin ei kannata keskittyä heikkouksiinsa ja vertailla itseänsä muihin
Meidän on myönnettävä, että elämä on absurdia eikä universumilla ole välttämättä tarjota yhtä suurta elämän tarkoitusta, joka tyydyttäisi levottoman mielemme. Gummerus 2020, 29,95 €, äänikirja 15,95 € MITEN SITÄ OIKEIN PITÄISI elämänsä käyttää. Löydä oma polkusi – nuoren uraopas. Miksi välillä iskee tyhjyyden tunne siitä, ettei elämällä ole mitään varsinaista merkitystä. Merkityksellisyys tapahtuu siis itse elämässä eikä sen ulkopuolella. Jokaisen uratarinan jälkeen on esitelty aukeamallinen ky seisen alan muita ammatteja. Kun on ensin selvittänyt, millaisia ovat juuri oman elämän merkityksellisimmät kokemukset, niitä voi alkaa haalia lisää. Se kehottaa jättämään muiden odotukset omaan arvoonsa ja kiinnostumaan rohkeasti erilaisista mahdollisuuksista unohtamatta, että oman suunnan löytämisessä saattaa eksyä välillä harhapoluille. Oman alan löytäminen ei ole ihan helppoa. Tunne, että elämä on hallinnassa. Tietoa ammateista voi olla kertynyt jonkin verran lähipiiristä tai mediasta. Tehtävien ja kysymysten avulla kirja herättelee pohtimaan muun muassa omaa oppimistapaa, asenteita, ajan hallintaa ja elämäntaitoja. Mikäli pelkkä henkilökohtaisen onnellisuuden tavoittelu ei tee elämästäm me arvokasta ja merkityksellistä, niin mikä sitten tekee. Ideana on tunnistaa ne asiat, jotka saavat oman elämämme tuntumaan elämisen arvoiselta itsellemme. Tuttuja ajatuksia kaikille ihmisille jossain vaiheessa elämää, sanoo Frank Martela. Siinä kym menen eri ammatin edustajaa kertoo, millainen heidän tyypillinen työpäivänsä on, mistä he työssään pitävät ja miten päätyivät alalle. Kirjassa lähdetään liikkeelle elämän tarkoi tuksen ja merkityksellisyyden välisestä erosta. Kirja on viisas. Hän voi elää omien mieltymystensä mukaan ja tehdä asioita, joista on kiinnostunut. 3 Yhteenkuuluvuuden eli läheisyyden tarve. Ihminen kokee olevansa yhteydessä toisiin, välittävänsä heistä ja olevansa myös välittämisen kohteena. 2 Kyvykkyyden tarve. Meri Nykänen. Moni nuori tuskailee asiaa viimeistään yläkoulussa kurssivalintoja tehdessään. MERI NYKÄNEN 5 asioita. Frank Martela. Tärkeämpää on siis se, tuntuuko oma elämäm me merkitykselliseltä kuin se, miltä se ulkoapäin tarkasteltuna näyttää. Martela on tutkija ja filosofi, joka on perehtynyt jo vuosia erityisesti hyvään ja mer kitykselliseen elämään. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13 Merkityksellisyys on sisäinen kokemus Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Siksi valmiin tarkoituksen etsimi seen ei kannata tuhlata aikaansa – se vie vain suurempaan eksistentiaaliseen ahdistukseen. Kirjoittajan mukaan tykkäys ten ja klikkien kalasteluun käytetyn ajan voisi käyttää paremmin tutustu malla itseensä, siihen mikä merkitys työllä meille on ja mitä haluaisimme osaamisellamme saada aikaan. Martela sanoo, että elämän merkityksellisyydessä ei ole kyse mistään ihmisen yläpuolella olevista arvoista vaan siitä, millaisten arvojen, tavoitteiden ja päämäärien koemme ohjaavan omaa elämäämme. Löydä oma polkusi – nuoren uraopas tarjoaa konkreettista tukea oman tulevaisuuden pohtimiseen. Usein kuitenkin media tarjoaa mieli kuvia, joissa ei välttämättä ole totuus pohjaa. Martelan väite on, että elämästä voi tehdä itse merkityksellistä ja iloista, vaikka olemassaolomme olisikin absurdia. Kun oman elämänsä merkityksellisyyttä alkaa pohtia, se kannattaakin Martelan mukaan aloittaa omista kokemuksista eikä suurista maailmankaikkeutta koskevista kysymyksistä. Ihminen on oman elämänsä herra ja voi tehdä itse näisiä päätöksiä. Ammattien tutkailua nuoren silmin 4. Merkityksellisyys on pieniä ja isoja valintoja, jotka tuntuvat meistä itsestä hyviltä ja arvokkailta. Kustantamo S&S 2020, 27,95 € MIKÄ SINUSTA TULEE isona. Kulttuurimme pursuaa viestejä siitä, miltä onnellinen ihminen ja elämä näyttävät – mutta ne pysyvät lopulta aina saavuttamattomissa. Merkityksellisiä hetkiä voivat olla esimerkiksi hyvän ruuan syöminen rakkaassa seurassa, tärkeässä harrastuksessa edistyminen tai toisen ihmisen auttaminen silloin, kun hän tarvitsee apua. Merkityksellisyys ei kuitenkaan löydy tavoittelemalla kaikin keinoin onnellisuutta itsellemme. IHMISEN KOLME PERUSTARVETTA 1 Autonomian tarve. Ihminen luottaa kykyihinsä, kokee osaavansa asiat ja luottaa siihen, että saavuttaa asettamansa tavoitteet. Se kannustaa tutus tumaan itseen ja siihen, mitä pitää elä mässä tärkeänä. Siksi hän onkin kirjoittanut aiheesta kirjan Elämän tarkoitus. Usein tällainen ahdistus valtaa mielen silloin, kun elämässä tapahtuu jotain mullistavaa ihmissuhteissa, hyvinvoinnissa tai työelämässä
Annan sairastuneille ja altistuneille ohjeita ja vastaan koronavirusta koskeviin kysymyksiin. Pyrin selvittämään, mistä hän on saanut tartunnan ja ketkä ovat voineet altistua virukselle. INFEKTIOLÄÄKÄRI Ville Kaila kartoittaa ja jäljittää korona virukselle altistuneita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäljitys tiimissä Tays Keskussairaalassa. Suurimmat haasteet. Lisävoi mia rekrytoidaan sosiaali ja terveydenhoitoalan ammatti laisista ja opiskelijoista, jos ilmaantuvuus lähtee kasvuun. Kysyn vointia ja sitä, pärjääkö hän kotona vai tarvitaanko ehkä sairaalan arvio asiasta. Pirkanmaalla tarvittaes sa töihin tulevia jäljittäjiä on tällä hetkellä riittävästi. Tiimi työtaitoja. Pidin yhden kurssin luennoista, ja suoritin kurssin koemielessä itsekin. RAIJA LAHTINEN AJASSA K UV A J U H A RA N N I KK O C M Y CM MY CY CMY K wgh-2020-turku_tt-lehti_108x280mm.pdf 1 24.4.2020 9:29:44. Jatkotartuntojen estäminen. Informoin karanteeneista ja eristyksistä potilaan kotikunnan tartun tatautivastaavaa lääkäriä, joka tekee tartuntatautilain edellyttämät kirjalliset eristys ja karanteenipäätökset. Koulutus. 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Mitä tekee koronajäljittäjä. Rajoitusten poistaminen voi tuoda haasteita kontaktijäljitykseen, jos sairastunut on matkustel lut ja liikkunut paljon esimerkiksi ravintoloissa tai yleisö tapahtumissa. Tavoittelen sen jälkeen altistuneita, jotka asetetaan ka ranteeniin. Kun labo ratorio ilmoittaa uudesta koronavirustapauksesta, soitan tartunnan saaneelle. Riippuu tautitilanteesta. Tartunnanjäljitys sisältyy infektiolääkärin kou lutukseen. Miten työskennellään. Mitä edellyttää tekijältään. Ohjeistan hänet eristyksestä. Kykyä omaksua uutta tietoa nopeasti ja soveltaa sitä työhön. Tiimissä tilanteen mukaan. Työ tuntuu merkitykselliseltä. Kysyntä. Alan taitoja ja tietoa. Parasta. Meillä on hyvä tiimi, joka tekee päätökset yhdessä harkiten ja olemassa olevaan tietoon nojaten. Rauhal lisena aikana jäljitystyötä tekee yksi tai kaksi infektiolääkä riä. Päätehtävät. Uuden, sosiaali ja terveydenhuollon ammattilai sille ja alan opiskelijoille suunnatun koronavirustartuntojen jäljittäjäkurssin voi suorittaa verkossa. Kiireisenä aikana tiimin toimintaan osallistuvat muutkin infektiolääkärit, muut lisäavuksi rekrytoidut kollegat sekä lääketieteen opiskelijat, jotka ovat saaneet lisäkoulutuksen jäljitykseen
Vuoden 2019 eurobarometrin mukaan hieman yli puolet suomalaisista uskoo, että työnhakijan fyysinen olemus voi ratkaista työnhaussa. 18 Kuntajohtamisessa onnistuu luottamuksella 20 Eriävät mielipiteet rohkeasti esiin 24 Työ ajassa S. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 T UTKIMUKSET OVAT OSOITTANEET, että pitkät miehet etenevät lyhyitä miehiä useammin johtotehtäviin ja hoikat naiset työllistyvät paremmin ja tienaavat enemmän kuin lihavat naiset. Yhtä moni ajattelee, että kahdesta yhtä pätevästä työnantaja valitsee tyylikkäämmän. Tässä numerossa. 16 Miten ulkonäkö määrittelee meitä työelämässä. Miksi sillä, miltä näytämme, tuntuu olevan merkitystä myös ammateissa, joihin ulkonäön ei luulisi vaikuttavan. ULKOINEN MIELLYTTÄVYYS ON PÄÄOMAA TE KS TI H AN N U KA SK IN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS 16 Oletko sitä, miltä näytät
ONNEKKAAT OVAT SAANEET geenilotossa edullisiksi miellettävät kasvonpiirteet sekä hyvämuotoisen vartalon. Sairaanhoitaja ei saa käyttää sormuksia eikä tekokynsiä hygieniasyistä. Pian haastateltavat kuitenkin huomasivat, että arkinen laittautuminen hyödyttää työnantajaa heidänkin töissään. Tavoitteena luoda yhteys Turkulaissosiologit käsittelevät ulkonäköpääomaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Ulkonäköyhteiskunta. Palvelusektorin kasvu ja asiantuntija-ammatteihin liittyvä vaatimus – tai oletus – itsensä brändäyksen tarpeellisuudesta lisäävät kuitenkin kilpailua ulkoisillakin ominaisuuksilla. Kirjoittajat täydensivät laajaa aineistoa ”tavistyöntekijöiden” ryhmähaastatteluilla, joiden aiheena oli ulkonäön merkitys työssä. Työntekijä hyötyy ulkonäköön panostamisesta myös itse, kun hän pystyy synnyttämään luottamusta ja luomaan työn kannalta tärkeitä yhteyksiä. Turun yliopiston taloussosiologit ovat tutkineet ulkonäön merkitystä ”tavisammateissa” eli töissä, joihin ei yleisesti liitetä ulkonäöllistä merkitystä. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020. Eräs nuoriso-ohjaaja käytti seksuaalikasvatuspäivillä kirkkovenekorvakoruja, jotta saisi nuoriin helpommin yhteyden kuin neutraalisti laittautuneena. Ääneen lausumattomien normien lisäksi on virallisempia vaatimuksia. Tutkijat päättelevät, että tavallisesti suomalaiset pyrkivät sulautumaan joukkoon eivätkä halua erottautua ulkonäöllään. Myös ”tavisammateissa” ulkonäöllä on merkitystä: sillä vahvistetaan suhteita, luodaan ammatillista uskottavuutta ja herätetään luottamusta. Esimerkiksi haastatellut nuorisotyöntekijät arvioivat, että nuorten kohtaamisessa tärkeintä on olla aito ja oma itsensä. Miellyttävän ulkonäön kun tiedetään kuuluvan heidän työhönsä. Samasta syystä toinen nuorisotyöntekijä suosii räväkkää printtipaitaa. Tiimiin kuulunut väitöskirjatutkija Tero Pajunen kertoo haastateltavien aluksi kummastelleen sitä, että haastatteluihin ei kutsuttu malleja tai näyttelijöitä. Ulkonäkö eriarvoistaa, ja siksi se on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen ominaisuus. TEKSTI HANNU KASKINEN KUVA SHUTTERSTOCK vistamaan ”kaikki keinot käyttöön” -asennetta. He eivät esiinny yksilöinä, vaan heidän tehtävänsä on valaa luottamusta niin, että hoidettava tuntee olonsa turvalliseksi. Juristien taas pitää edustaa laajaa ja abstraktia oikeusjärjestelmää, joten heidän on oltava neutraaleja asiantuntijoita. Sama pätee sairaanhoitajiin. Kodinkonemyyjien pitää pukeutua yhdenmukaisesti erottuakseen asiakkaista ja samalla vahvistaakseen liikkeen brändiä. Myös työelämän epävarmuus ja kilpailu työpaikoista ovat omiaan vahRento vai asiallinen. OLETKO SITÄ, miltä näytät. Teos pohjaa lukuisiin kyselyhin, joissa on ollut tuhansia vastaajia. O Ulkonäöllä viestitään tukea muulle ilmaisulle, jota halutaan tuoda esiin. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 Edustava ulkonäkö on pääomaa mallien ja näyttelijöiden työssä
Jaana Parviainen, Taina Kinnunen ja Ilmari Kortelainen. Todellisuudessa työn tekijöiden ulkonäkö vaihtelee mieli kuvia enemmän. Kuka saa paikan. Kirjassa oikeusaputoimis ton juristi kertoo, kuinka hänelle oli tehty perus teellinen turvatarkastus, kun hän oli pukeu tunut nahkatakkiin. Ulkonäkö voi pettää Sosiologien mukaan käyttäytyminen ja muu olemus vaikuttavat ulko näköä enemmän. Naisia, jotka hyödyntävät ulko näköään työnhaussa tai palkan korotuksen toivossa, paheksutaan Suomessa enemmän kuin samoin toimivia miehiä. LISÄÄ AIHEESTA Ulkonäköyhteiskunta. Vaikka naiset pitävät ulko näköä tärkeämpänä kuin miehet, murehtivat ikääntymistä sekä käyttä vät paljon aikaa ja rahaa ulkonäöstä huolehtimiseen, naisten ei kuitenkaan sallita hyötyä ulkonäöstään. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Tero Pajunen kiteyttää, että ulko näöllä viestitään tukea muulle ilmai sulle, jota halutaan tuoda esiin. Haastateltu sairaanhoitaja jopa mietti, että eihän ylipainoinen hoitaja pärjää fyysisesti raskaassa osastotyössä. Juristit taas kertovat, että nuorten juristien asiantuntemusta epäillään, koska heillä ei voi olla pitkää työ kokemusta. Jos kuitenkin osaava ja pätevä hakija häviää vähemmän pätevälle ”väärän laisen” ulkomuodon vuoksi, se on menetys paitsi hänelle itselleen myös työnantajalle, potilaille ja lopulta koko yhteiskunnalle. Ylipäätään suomalaiset pääosin pa heksuvat työpaikan tai paksumman lompakon tavoittelua ulkonäön avulla. Turkulaissosiologien mukaan työn tekijän ulkonäöstä tehdyt päätelmät hänen ominaisuuksistaan luultavasti menevät pieleen. Oletetusti oikeanlaista ulkonäköä ta voitellaan myös työnhaku ja testaus tilanteissa. Oikeus saliin mene vää syytettyä ei tar kastettu. (Into, 2019.) Ruumillisuus ja työelämä. Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Pajunen sanoo autokauppiaiden kertoneen, että asiakkaat eivät mielel lään lähesty erityisen pitkää myyjää. (Vastapaino, 2016.). Turkulaistutkijoiden kysymys on: riit tääkö paheksunta estämään ulkonäöllä vaikuttamista sellaisilla elämänalueilla, joilla emme halua sen vaikuttavan. Joistakin ammateis ta on myös selkeitä mielikuvia, kuten että ravintolakokeilla on tatuointeja käsivarsissaan. Kirjassa eräs asianajaja kertoo, kuinka lakiyrityksessä vastaan ottohenkilöstöä valitessa perusteena on se, millainen käyntikortti työnteki jä on firmalle. Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Toim. Humanistit ja filosofit taas korostavat ulkoisessa olemuksessaan syvällisyyt tä, ja sitä ei välttämättä tue liiallisen huoliteltu olemus. Vastaavasti yli kaksimetrinen asiakas ei pyydä autoesittelyä itseään puolta metriä lyhyemmältä. Esi merkiksi tutkijamaailmassa huoliteltu ulkonäkö ja itsevarma esiintyminen ovat tärkeitä kauppatieteilijöille. On myös tavallista, että kodinkoneliikkeessä asiakas pyytää kokeneen myyjän paikalle, vaikka to dennäköisesti nuori myyjä tuntee laitteet paremmin. Ensi kohtaamisessa ulko näkö voi silti ratkaista, syntyykö toi miva asiakassuhde. Aiempienkin tutkimusten mukaan ulkonäkö on rekrytoinnissa vaiettu valintaperuste
Wiita unionin eli Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan teknisen toi men toimialajohtaja Juho Tenhunen, 35, johtaa asiantuntijaorganisaatiota, johon kuuluvat maankäyttö, ruoka huolto, siivoushuolto, tilapalvelu sekä yhdyskuntatekniikka. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 KU VA M AA N KÄ YT TÖ / VI IT AS AA RE N KA U PU N KI. Kahden kunnan läheinen yhteistyö tuo omat haasteensa käytännön työhön. Lähimmät suo rat alaiset ovat omien sektoreiden päälliköitä. Teknisellä toimialalla olemme pyr kineet yhdenmukaistamaan toimintamalleja, ja mie lestämme olemme siinä onnistuneetkin. Teemme esimerkiksi aurausten tarjouspyynnöt samaan aikaan. – Meillä on Pihtiputaan kanssa yhteinen tekninen lau takunta ja toimialan palvelutuotanto. Lisäksi molempien kuntien maankäyttöön liittyviä työkave reita on viisi henkilöä, Tenhunen kertoo. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 K AHDEN KUNNAN teknisen toimen joh taminen ei aina ole simppeliä. Pidä kokonaiskuva kirkkaana, ja kunnioita erilaisia työtapoja. Kuntajohtamisessa ONNISTUU LUOTTAMUKSELLA TEKSTI EEVA VÄNSKÄ Viitasaarella asuu noin 6 200 asukasta. – Kummallakin kunnalla on omat strategiansa ja ta louden rakenteet. Wiita unioniin kuuluu myös Pihtipudas, jossa asukkai ta on reilut 4 000. Kaikkiaan teknisellä toimialalla työskentelee 130 työntekijää. Kuva Viitasaaren keskustasta. Näihin ajatuksiin tiivistyy kahden kunnan teknistä toimea johtavan Juho Tenhusen näkemys hyvästä johtamisesta
– Ihmisten johtamisessa painopiste on tosiasioissa pysyminen ja työntekijöiden kohtaaminen ihmisinä. – Sammutustoiminnasta saan vastapainoa päivittäiselle hallintotyölleni. Tämä on lähtökohtana Juho Tenhusen johtamisajattelussa. Harjoituksia on joka viikko, ja hälytystehtäviäkin parisataa vuodessa. Ihmisen tärkein matka on tulla puolitiehen vastaan. – Haluaisin kehittää jokaista johtamisen osa-aluetta. Työn suurimmat haasteet liittyvät ajanhallintaan ja priorisointiin. – Johtajan ei pidä tai tarvitse olla kaiken tietävä guru, vaan tuoda parhaat puolet esiin ihmisistä. – Kunta-alan tehtävät ovat hyvin laaja-alaisia. Johtaja ei ole koskaan täysin oppinut, vaan aina on parannettavaa ja uutta opittavaa. – Täytyy luottaa siihen, että oli tapa mikä hyvänsä, lopputulos ratkaisee. Tenhunen uskoo, että luottamalla työkavereihin ja tekijöihin työ tehostuu ja samalla työn mielekkyys sekä jaksaminen paranevat kaikilla. Tämä johtamisen kolminaisuus on mukana joka päivä ja jokaisessa asiassa. Hänestä on myös tärkeää tiedostaa, että ihmiset tekevät asioita hyvin eri tavoin. Entä millainen on tulevaisuuden johtaja. Pyykitkin voi laittaa kuivumaan eri tavoin, mutta lopputuloksena on kuitenkin kuiva pyykki. Siksikin luottamus työkavereihin on kaikki kaikessa. Kuunteleminen on erittäin tärkeää, ja se liittyy myös luottamukseen. Siksi on pidettävä kokonaistavoite kirkkaana mielessä, vaikka sivujuonteitakin voi matkan varrella tulla. Mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ihmisten elämään tuo virtaa omaan työhön, hän sanoo. Tenhusen lempikirja johtamisesta on Mika Kamenskyn Strateginen johtaminen, jonka pariin hän kertoo palaavansa lähes vuosittain. – Hän hyväksyy omat epävarmuutensa ja on itsevarma omista vahvuuksistaan. Kun työ tai perhe ei vie miestä, Tenhunen on mukana sivutoimisena sammutusmiehenä Viitasaaren vapaapalokunnassa. – Tärkeintä on, että johtaminen on johdonmukaista, reilua ja perusteltavissa. Hän teki kirjasta jo vuosia sitten tiivistelmän, johon on kerännyt oppeja myös muusta kirjallisuudesta. Työntekijän on voitava luottaa siihen, että toimimalla strategian mukaan kohti visiota hän toimii varmasti oikein. Teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen sanoo, että hyvällä työkulttuurilla ja vastuullisella johtamisella kunnat saavat jatkossakin osaavia tekijöitä kriittisiin tehtäviin. Johtajan ei pidä tai tarvitse olla kaiken tietävä guru, vaan tuoda parhaat puolet esiin ihmisistä." KU VA EE VA VÄ N SK Ä. Tenhunen arvioi, että hänen omat työhön liittyvät vahvuutensa ovat hyvä stressinsietokyky sekä asioiden nopea omaksuminen. Lopputulos ratkaisee Kokonaisuus on tärkeintä. – Toisaalta aina pitää osata keskeyttää se, mikä on meneillään, jos joku haluaa tulla keskustelemaan. – Tehtäväni on laaja-alainen ja on mahdotonta hallita kaikkea yksin. Hän hoitaa työtehtävät vastuullisesti ja ymmärtää olla luja, ei kova. Teknisen toimen johtamiseen liittyvät myös kunnan visio ja strategia, joiden on oltava henkilökunnan tiedossa. 4/2020 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Kolmen kategorian johtamista Tenhunen jakaa johtamisen kolmeen kategoriaan: ihmisten, asioiden ja itsen johtamiseen. Kun visio ja strategia on selkeytetty ja kaikkien tiedossa, se vapauttaa työaikaa organisaation jokaiselta tasolta eikä kaikkiin asioihin tarvita yksityiskohtaisia ohjeita. Paras lopputulos syntyy yhteistyöllä, ei yksittäisen virkamiehen pään sisällä. Hän itse kuvaa olevansa ”ratkaisukeskeinen sparraaja”, joka ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan pyrkii tukemaan ihmisiä heidän omissa tehtävissään. Vastapainoa hallintotyölle Juho Tenhunen tuli töihin vanhaan kotikuntaansa ja palasi siis juurilleen vuonna 2012
Jälkeenpäin kävi ilmi, ettei kukaan heistä olisi halunnut lähteä. Appiukko tunnusti ehdottaneensa matkaa kuvitellen, että muilla oli tylsää. Appi ehdotti matkaa, anoppi myöntyi, tytär innostui ja vävykin kannatti. Ideoiden ja ajatusten runsaus lisää vaihtoehtoja, helpottaa ongelmanratkaisua ja parantaa tuottavuutta työyhteisössä. Jälkeenpäin anoppi totesi, että olisi oikeastaan mieluummin jäänyt kotiin mutta lähti mukaan, kun muut vaikuttivat niin innokkailta. Miten tuoda omat näkemykset rakentavasti esiin. Tarina tunnetaan Abilenen paradoksina. Vävykin ilmoitti suostuneensa muiden vuoksi. Kaikki halusivat varmistaa yhteistyön sujumisen salaamalla omat ajatuksensa, ja lopputuloksena oli huono päätös.. Perhe ajoi paahtavassa helteessä ilmastoimattomalla autolla hiekkamyrskyn läpi Abileneen ja takaisin. Miksi neljä täysjärkistä ihmistä lähtee yhdessä retkelle, jolle kukaan ei tahdo. Matka oli kaikin puolin katastrofi. Eriävät mielipiteet ROHKEASTI ESIIN TEKSTI TIINA KOMI Perheenjäsenet eivät ilmaisseet mielipiteitään rehellisesti vaan yrittivät miellyttää toisiaan kuvitellen muiden haluavan retkelle. Perheen tytär kertoi kannattaneensa ideaa, jotta puoliso olisi tyytyväinen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 4/2020 T EKSASILAINEN PERHE PÄÄTTI lähteä päivälliselle 85 kilometrin päässä sijaitsevaan Abileneen